Sisällysluettelo. Aineseminaari: Uusi testamentti ja arkeologia (3 op) Kivijalkaluennot 2 Aineseminaarien TVT-opetus, dos Leo Näreaho 2

Transkriptio

1 Aineseminaari: Uusi testamentti ja arkeologia (3 op) Miten hellenistinen ja kreikkalais-roomalainen kulttuuri vaikuttivat Jeesuksen ajan juutalaisuuteen? Minkälaisen kuvan Herodes Suuren rakennustoiminta antaa hänestä? Millainen oli Jeesuksen ajan Galilea? Millaisia olivat Palestiinan tai diasporajuutalaisten varhaiset synagogat? Millaisia olivat sellaiset kreikkalais-roomalaiset suurkaupungit kuten Korintti ja Efeso, joissa Paavali ja hänen perustamansa seurakuntansa toimivat? Mitä tapahtui roomalaisessa makuuhuoneessa? Millaisia olivat ensimmäiset kristittyjen kokoontumistilat? Millaista oli varhaisin kristittyjen käyttämä kuvasymboliikka ja taide? Uuden testamentin tutkimuksessa on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvavassa määrin hyödynnetty arkeologista tutkimusta, kun on haluttu löytää vastauksia em. kaltaisiin kysymyksiin. Aiemmin arkeologian avulla yritettiin todistaa, että eri puolille Palestiinaa 300- luvulta lähtien rakennetut kirkot sijaitsevat Jeesuksen elämän aidoilla tapahtumapaikoilla (esim. Pietarin talo Kapernaumissa, Pyhän haudan kirkko Jerusalemissa). Viime aikoina arkeologisia löytöjä on kuitenkin hyödynnetty entistä kokonaisvaltaisemmin ja pyritty luomaan entistä tarkempi kuva siitä yhteiskunnasta ja kulttuurista, jonka piirissä Jeesus ja hänen ensimmäiset seuraajansa vaikuttivat. Arkeologinen tutkimus on auttanut ymmärtämään entistä paremmin varhaisen kristinuskon sosiaalista, kulttuurista ja materiaalista taustaa ja näin täydentänyt yksinomaan kirjallisten lähteiden perusteella luotua kuvaa kristinuskon synnystä. Aineseminaarissa tutustutaan keskeisiin varhaiseen juutalaisuuteen ja kristinuskoon liittyviin arkeologisiin löytöihin ja niistä tutkimuksessa käytyyn keskusteluun. Tarkastelun kohteena ovat Palestiinassa tehtyjen löytöjen lisäksi myös muualla Rooman valtakunnan alueella tehdyt löydöt, jotka ovat valottaneet diasporajuutalaisuuden ja varhaisen kristinuskon luonnetta ja kehitystä myös Uuden testamentin ajan jälkeen. Seminaarissa voidaan perehtyä myös kreikkalais-roomalaista kulttuuria valaiseviin löytöihin ja siihen, mitä ne kertovat siitä maailmasta, jossa kristinusko syntyi ja kehittyi. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi seminaarissa pyritään hyödyntämään esim. internetistä saatavaa kuvamateriaalia, jotta käsiteltävistä kohteista ja aiheista muodostuisi mahdollisimman konkreettinen kuva. Johdatuksena aiheeseen voi lukea s ja teoksesta Raimo Hakola ja Juha Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (Helsinki: Kirjapaja, 2008) ja tutustua Kristinuskon juuret -opetusvideoihin osoitteessa Kandidaatintutkielman mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi Varhaiset synagogat Palestiinassa; Diasporasynagogat osana kreikkalais-roomalaista kaupunkikulttuuria; Synagogamosaiikit; Herodeksen temppeli; Kesarea Herodes Suuren unelma; Galilea Jeesuksen aikana; Efeso/Korintti kreikkalaisroomalainen suurkaupunki; Roomalainen pornografinen kuvasto ja varhaiskristillisyys; Varhaisin kristillinen kotikirkko; Varhainen kristillinen taide. Aineseminaarien TVT-opetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa (105850). Ryhmään 1 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Ryhmään 2 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Opettaja: dos. Raimo Hakola Aika ja paikka: 4.12., pe A7 ls 5; 5.2., A7 ls 5; 12.2., A7 ls 6 pe Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää muihin opintojaksoihin. Sisällysluettelo Kivijalkaluennot 2 Aineseminaarien TVT-opetus, dos Leo Näreaho 2 Syyslukukausi Kivijalkaluennot Heprean kieli ja kirjallisuus (EK213): Genesis-tekstikurssi, yoleht. Kirsi Valkama 3 Israelin historia (EK216): Johdantoluennot, prof. Martti Nissinen 4 Uuden testamentin teologia (EK220): Paavalin korinttilaiskirjeiden teologia, prof. Lars Aejmelaeus 5 Luentosarjat Jeesus, Paavali ja juutalaisuus: Uusi testamentti juutalaisten lähteiden valossa, dos. Timo Eskola 6 Profetia muinaisen Lähi-idän ilmiönä, prof. Martti Nissinen 7 Jesus Jewish background, dos. Kalervo Salo 8 The Gospel of John: A Problem in the Early Church? Th.D. Tuomas Rasimus 9 The Bible in Africa, Dr. Martin Nelumbu and Dr. Faustin Mahali 9 Kevätlukukausi Kivijalkaluennot Uuden testamentin ajan historia ja aatevirtaukset (EK224): Gnostilaisuus, prof. Antti Marjanen 10 Vanhan testamentin teologia (EK210): Teologioita Vanhassa testamentissa, prof. Anneli Aejmelaeus 11 Kreikankielinen Uusi testamentti (EK222): Kreikan tekstikurssi: Jeesuksen sanojen evankeliumi (Q), yoleht. Risto Uro 12 Luentosarjat Vaikutusvaltaiset naiset varhaiskristillisissä teksteissä, prof. Antti Marjanen 13 The Role of Women in Jewish and Christian Communities and Texts, prof. Antti Marjanen 14 Ritual and Magic in early Judaism and early Christianity, Dr. Istvan Czachesz and yoleht. Risto Uro 16 Johanneksen kirjeet, prof. Ismo Dunderberg 17 Miten Jeesusta on tutkittu? dos. Kalervo Salo 18 Raamatun teologia: Paavalin opetus Jeesuksen kärsimyksen merkityksestä, prof. Miikka Ruokanen ja dos. Timo Eskola 19 Aineseminaarit Aineseminaari: Historian Jeesus, dos. Tom Holmén 20 Aineseminaari: Israelin historia, prof. Martti Nissinen 21 Aineseminaari: Kriisit, joiden kautta kristinusko syntyi, dos. Matti Myllykoski 22 Aineseminaari: Kristittyjen ja juutalaisten vainot (200 ekr.-300 jkr.), prof. Ismo Dunderberg 23 Aineseminaari: Uusi testamentti ja arkeologia, dos. Raimo Hakola

2 Uudistus aineopinnoissa: Johdantoluennot eli kivijalkaluennot Eksegetiikan aineopintoihin eli EK200-jaksoihin liittyy entiseen tapaan sekä luentosarjoja että kirjallisuutta (ks. WebOodi, Alma). Joihinkin opintojaksoihin on uudella tavalla integroitu johdantoluentosarja (ns. kivijalkaluennot). Tämä luentosarja on teknisesti erotettu muista luentosarjoista siten, että luentosarjan otsikossa on näkyvissä opintojakson koodi. WebOodissa se on kiinnitetty tiettyyn opintojaksoon. Lukuvuonna johdantoluennot on kuudessa opintojaksossa (EK210 Vanhan testamentin teologia, EK213 Heprean kieli ja kirjallisuus, EK216 Israelin historia, EKK220 Uuden testamentin teologia, EK222 Kreikankielinen Uusi testamentti, EK224 Uuden testamentin ajan historia ja aatevirtaukset). Eksegetiikan aineopintoja aloittavan ja erityisesti aineseminaariin tähtäävän opiskelijan suositellaan lämpimästi osallistuvan johdantoluentosarjaan. Aineseminaarien TVT-opetus Ryhmät: 1. ti klo Aleksandria mikroluokka K ti klo Aleksandria mikroluokka K130 Opettaja: dos. Leo Närhi Aineseminaarien TVT-opetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa (105850). Ryhmään 1 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Ryhmään 2 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Aineseminaari: Kristittyjen ja juutalaisten vainot (200 ekr.-300 jkr.) (3 op) Aineseminaarissa käsitellään kuvauksia juutalaisten ja kristittyjen vainoista ajanlaskun taitteen molemmin puolin. Vainot liittyvät läheisesti juutalaisuuden ja varhaisen kristinuskon historiaan, ja niihin nivoutuu monia historiallisesti ja sosiaalihistoriallisesti merkittäviä teemoja. Seminaarissa perehdytään mm. siihen, millaisia oikeudellisia käytäntöjä vainoihin liittyi (ilmiannot, kuulustelut, rangaistukset) ja miten juutalaiset ja kristityt tunnustivat (tai kielsivät) uskonsa viranomaisten edessä. Vainot ovat erityisen keskeisiä juutalaisen ja kristillisen identiteetin kannalta. Varhaisessa kirkossa marttyyrien veren todettiin mm. olevan kirkon siemen. Kristityt kävivät marttyyriudesta kuitenkin myös kriittistä keskustelua. Tällaista keskustelua esiintyy esimerkiksi hiljattain julkaistussa Juudaksen evankeliumissa. Aiemmin oletettiin, että uskovien vainoja kuvaavat tekstit (esim. Danielin kirja, Makkabilaiskirjat ja Ilmestyskirja) ovat suoria reaktioita siihen mitä tapahtui juuri silloin, kun nämä kirjat kirjoitettiin. Uudemmassa tutkimuksessa on kuitenkin esitetty, että vainoista kirjoitettiin erityisesti sellaisina aikoina, jolloin uskovien (joko juutalaisten tai kristittyjen) pelätään liiaksi sopeutuvan ympäröivään, jumalattomana pidettyyn yhteiskuntaan. Aihepiiriin liittyy läheisesti myös kysymys meistä ja muista : kaikkea viranomaisväkivaltaa ei pidetä vainona, vaan ainoastaan sellaista joka kohdistuu meihin. Seminaarin aikana perehdytään keskeisiin lähdeteksteihin sekä niitä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Kandidaatintyön teeman voi valita Vanhasta testamentista/septuagintasta (Danielin kirja, Makkabilaiskirjat), Uudesta testamentista (esim. Q-lähde, Paavali, Heprealaiskirje, Ilmestyskirja) tai varhaiskristillisistä lähteistä (mm. Perpetuan passio, gnostilaiset tekstit). Aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta: Boyarin, Daniel (1999). Dying for God: Martyrdom and the Making of Christianity and Judaism. Stanford, Cal.: Stanford University Press. Castelli, Elizabeth (2004). Martyrdom and Memory: Early Christian Culture Making. New York: Columbia University Press. Frend, W. H. C. (1965/1981). Martyrdom and persecution in the early Church: a study of a conflict from the Maccabees to Donatus. Oxford : Blackwell. Lane Fox, Robin (1986). Pagans and Christians. London: Penguin. Aineseminaarien TVT-opetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa (105850). Ryhmään 1 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Ryhmään 2 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Opettaja: prof. Ismo Dunderberg Aika ja paikka: ke PR sl 19; ma A7 sh 3; , , ke A7 sh 7 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää muihin opintojaksoihin. 2 23

3 Aineseminaari: Kriisit, joiden kautta kristinusko syntyi (3 op) Kristinuskon synty oli pitkä prosessi. Pienen juutalaisen liikkeen kasvu pakanoiden parissa johti vasta toisen vuosisadan aikana itsenäisen uskonnon syntyyn. Tämän ajan kuluessa Jeesus-liike ja Kristus-usko monimuotoistuivat ja muuttuivat huomattavasti sekä uskomustensa että käytäntöjensä osalta. Tässä aineseminaarissa keskitytään kriiseihin, jotka vaikuttivat kehittyvän kristillisen liikkeen muutoksiin sekä teologisiin ja sosiaalisiin seurauksiin, joita niillä oli kristilliselle uskolle. Vaikka aiheiden painopiste on konflikteissa ja äänteissä, mukana on myös teemoja, jotka liittyvät kristittyjen uskon erityispiirteisiin sekä heidän sopeutumiseensa. Kaksi aihetta liittyy suoraan kristinuskon synnystä hahmotettavaan kokonaiskuvaan. Aiheet ovat suhteellisen laajoja, mutta seminaarityön tarkoituksena on poimia ja jäsentää tutkimuksen olennaiset ongelmakohdat ja niihin esitetyt ratkaisut lähteistä ja keskeisestä kirjallisuudesta. 1. Johannes Kastaja ja Jeesus kontekstissaan: Galilean sosiaalinen ja poliittinen tilanne ajanlaskun alussa 2. Jeesuksen kuolema 3. Jeesuksen ylösnousemus 4. Pakanalähetyksen synty 5. Paavalin kääntymys 6. Keisari Caligula, Jerusalemin temppeli ja ensimmäiset kristityt: tiedämmekö mitään? 7. Apostolien kokous ja apostolinen dekreetti 8. Antiokian konflikti: Paavali, Pietari ja Jaakob 9. Paavali, Kristus ja Mooseksen laki: keskeiset selitysmallit 10. Markuksen evankeliumi ja juutalaissota 11. Johannekselaisen kristologian synty ja juutalaisuudesta irtautuminen 12. Luukas, Rooman valtakunta ja kristinuskon apologia 13. Ylin Jumala ja demiurgi: niin kutsutun gnostilaisuuden synty 14. Justinos Marttyyrin käsitys kristillisen etiikan ylivertaisuudesta 15. Hurskasta ja viihdyttävää: ihmekertomukset apokryfeissä 16. Varhaiskristittyjen vainot Rooman valtakunnassa: mitä, missä, milloin? 17. Kristityt marttyyreina: itseymmärrys ja teologia 18. Kristinuskon leviäminen Rooman valtakunnassa 19. Gerd Theissenin käsitys kristinuskon synnystä 20. Rodney Starkin käsitys kristinuskon synnystä Heprean kieli ja kirjallisuus (EK213): Genesis-tekstikurssi (2.5 op) Jaakob-kertomuksia (Gen. 25:19 30:24) Oletko vastikään käynyt heprean peruskurssin ja haluat syventää taitojasi? Onko heprean taitosi päässyt ruostumaan ja kaipaat ryhmän antamaa tukea kertaamiseen? Jos heprean tekstien lukeminen yksin tuntuu työläältä, niin tämä kurssi on sinua varten. Kurssilla luetaan Genesiksen Jaakob-kertomuksia ja niiden ohessa kerrataan peruskielioppia ja opetellaan perussanastoa. Kurssin tarkoitus on antaa valmiuksia itsenäiseen tekstien lukemiseen. Jaakob-kertomusten sisältöä pohditaan sen verran kuin aika sallii. Tekstijakso koskettelee monia suuria teemoja, kuten petturuus, siunaus, lapsettomuus ja rakkaus. Opetuksessa käytetään pääasiassa yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä, johon sisältyy opiskelijoiden pareittain pitämät alustukset. Kurssi edellyttää sitoutumisryhmään ja aktiivista työskentelyä kurssin aikana. Heprean peruskurssin keskeisiä asioita on hyvä kerrata ennen kurssia, jos olet ehtinyt unohtaa ne. Kurssin laajuus on 2.5 op (9 sivua BHS:n tekstiä). Kurssin yhteydessä voi tenttiä koko opintojakson: EK213 osio b (Gen. 25:19 33:20, 16 sivua BHS:n tekstiä), joka on laajuudeltaan 5 op. Aineseminaarien TVT-opetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa (105850). Ryhmään 1 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Ryhmään 2 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Opettaja: prof. Matti Myllykoski Aika ja paikka: 2.12., ke A7 sh 7 paitsi A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää muihin opintojaksoihin. 22 Opettaja: yoleht. Kirsi Valkama Aika ja paikka: to , ti , to PR aud XI Ilmoittautuminen (105813) Weboodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK213, VTE310. 3

4 Israelin historia (EK216): johdantoluennot: metodit ja lähteet (2.5 op) Luentosarja on Israelin historia -aiheista aineseminaaria pohjustava kurssi, jonka tarkoituksena on johdattaa Israelin ja Juudan kuningaskuntien historian tutkimuksen keskeisiin metodi- ja lähdeongelmiin. Kyseessä ei siis ole kronologinen esitys Israelin historian vaiheista, vaan esimerkkitapauksia hyödyntävä johdatus tutkimuksen tämänhetkiseen problematiikkaan. Lähde- ja metodiongelmia valaisevat esimerkkitapaukset otetaan Israelin ja Juudan kuningasajalta (n luvut ekr.) eli aikakaudelta, jolta on käytettävissä paras vertailuaineisto. Mahdollisia esimerkkejä ovat esimerkiksi 800-lukua ekr. valaisevat historian lähteet, Sanheribin sotatoimet Juudassa vuonna 701 ekr., kuningas Manassen aika (n ekr.), Josian uskonnollinen reformi 620-luvulla ekr., Babylonian pakkosiirtolaisuus 586 ekr. alkaen. Esimerkkitapaukset voivat olla myös metodisia ja periaatteellisia: mitä Israelin historialla ylipäänsä tarkoitetaan, miten ikonografiset lähteet hyödyttävät historiankirjoitusta, mikä on tekstien ja arkeologian suhde, millaista historiallista informaatiota on saatavissa Raamatun ulkopuolisista tekstilähteistä (esim. piirtokirjoituksista). Kurssin kaksi ensimmäistä kokoontumiskertaa (9.9. ja 16.9.) ovat luentomuotoisia. Niiden tarkoitus on luoda katsaus paitsi Israelin historiaa koskevan, ajoittain myrskyisän keskustelun nykyvaiheeseen myös raamatuntutkimuksen suhteesta historiankirjoitukseen ja historianfilosofiaan yleensä luennon pitää tenttikirjan kirjoittaja, prof. Lester Grabbe Hullin yliopistosta. Muiden kokoontumiskertojen luennoitsijoina ovat opiskelijat, joista jokainen laatii lukupäiväkirjan tiettyä historiallista ongelmaa käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista. Kirjallisuus on pääosin englanninkielistä, mutta myös saksankielistä tekstiä on tarjolla kieltä taitaville. Osanottajamäärästä riippuen joko kaikki lukupäiväkirjat tai osa niistä esitetään suullisesti. Ne osanottajat, jotka osallistuvat Israelin historia -aineseminaariin, voivat halutessaan laatia kandidaatintutkielmansa samasta aihepiiristä. Kurssi suoritetaan osallistumalla luentoihin, laatimalla lukupäiväkirja sekä tenttimällä teos Lester L. Grabbe, Ancient Israel: What Do We Know and How Do We Know It? (225 s.). Aineseminaari: Israelin historia (3 op) Israelin historia on ongelmallisempi nimitys kuin ensi kuulemalta uskoisi, sillä kumpikin sana on kiistanalainen. Israel on Raamatussa ja tutkijoiden kielenkäytössä yhtä lailla poliittinen, etninen kuin uskonnollinenkin käsite, eikä aina ole selvää, missä mielessä sanaa milloinkin käytetään. Kenen historiaa siis kirjoitetaan: raamatullisen Israelin kansan, Israel ja Juuda -nimisten kuningaskuntien vai eteläisen Levantin asukkaiden? Toisaalta historia herättää kysymyksen tehtävän mielekkyydestä: onko käytettävissä riittävästi luotettavaa lähdeaineistoa, josta saatavasta informaatiosta syntyisi kattava historiallinen yleiskuva Vanhan testamentin kattamasta ajanjaksosta eteläisessä Levantissa? Millaista lähdeaineistoa pidetään luotettavana ja mikä on Raamatun tekstin arvo historian lähteenä? Tutkimusta on jo parin vuosikymmenen ajan leimannut niin kutsuttujen minimalistien ja maksimalistien kiista. Karkeasti ottaen edelliset ovat sitä mieltä, että Raamatun kerronta on kauttaaltaan hyvin myöhäistä, eikä sillä ole historiallista arvoa ilman Raamatun ulkopuolista lähdeaineistoa. Jälkimmäiset puolestaan pyrkivät ajoittamaan Raamatun tekstit mahdollisimman lähelle kertomiaan tapahtumia ja katsovat Vanhan testamentin antavan luotettavan kuvan kuvaamastaan ajasta elleivät sitovat todisteet pakota ajattelemaan toisin. Useimmat tutkijat pyrkivät irtautumaan näistä positioista; esimerkiksi Lester Grabben mukaan historian rekonstruktio edellyttää, että kaikkea lähdeaineistoa käytetään, tutkitaan ja arvioidaan kriittisesti ja päädytään todennäköisimpään ratkaisuun, mikä nykytietämyksen valossa on mahdollinen. Kaikki rekonstruktiot ovat voimassa vain toistaiseksi, eikä mikään lähdeaineisto ole lähtökohtaisesti oikeassa, kunnes toisin todistetaan. Aineseminaarin osallistujat laativat kukin seminaarityön valitsemastaan historiallisesta esimerkkitapauksesta; aihe voi olla sama, josta on kirjoitettu lukupäiväkirja kurssilla Israelin historia: metodit ja lähteet (esimerkkiteemoista ks. tämän luentosarjan esittely). Seminaaritöiden pohjalta laaditaan kandidaatintutkielma, ja niitä esitellessä harjoitellaan kannustavan kritiikin esittämistä ja hyödyntämistä. Aineseminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Valintatilanteessa suositaan niitä, joilla on takanaan korkeatasoisemmat opintosuoritukset. Aineseminaariin aikoville suositellaan sitä edeltävää johdantoluentosarjaa Israelin historia: metodit ja lähteet. Aineseminaarien TVT-opetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa (105850). Ryhmään 1 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Ryhmään 2 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Opettaja: prof. Martti Nissinen Aika ja paikka: ke ( ) PR aud XI Ilmoittautuminen (105816) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK215, EK216, VTE310, VTE Opettaja: prof. Martti Nissinen Aika ja paikka: (ei 3.2.) ke A7 ls 6 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sopimuksen mukaan sijoittaa opintojaksoihin (EK215) ja (EK216). 21

5 Aineseminaari: Historian Jeesus (3 op) Aineseminaarissa perehdytään siihen, miten historian Jeesusta tutkitaan. Jeesus-tutkimus on viimeisen runsaan 20 vuoden aikana laajentunut ja avannut uusia uria. Tutkimuksen keskeisimpiä edistysaskelia ovat Jeesuksen juutalaisuuden korostaminen ja lisääntynyt aikahistoriallinen ymmärrys, panostus metodeihin sekä akateemisten / historiallisten kiinnostuksenkohteiden tukeminen tutkimuksen päämääränä. Samoin näkökantojen moninaisuus on nykytutkimuksessa korostunut piirre: selkeästi normatiivista tutkimusta ei ole. Samalla on käynyt yhä vaativammaksi arvioida, mikä ylipäätään on relevanttia tutkimusta. Seminaarissa tutustutaan Jeesus-tutkimukseen, opitaan tutkimuksen käsitteitä sekä tutkimuksen edellyttämien materiaalien ja metodien hallintaa. Paavalin korinttilaiskirjeiden teologia (EK220) (2.5 op) Luentokurssi, joka liittyy EK220 Uuden testamentin teologia (10 op) suorittamiseen. Luentokurssi korvaa EK220 kirjoista Paavalia käsittelevän kirjallisuuden (Haacker, Westerholm, 2,5 op). Luentosarjassa keskitytään molempien korinttilasikirjeiden keskeisiin teologisiin ja eettisiin kysymyksiin. Tarkastelunäkökulma on temaattinen, mutta johdantoluennon jälkeen kutakin luentokertaa varten kuulijoille annetaan korinttilaiskirjeistä tekstikatkelmia etukäteiseen tutustumiseen, jotta seuraavan luennon aihepiiri aukenisi mahdollisimman sujuvasti. Suomenkielinen käännös riittää, mutta luennoilla pyritään avaamaan keskeisiä asioita myös alkukielen avulla. Teemoja, joihin luentokurssin aikana tutustutaan, ovat muiden ohella seuraavat: Paavalin kristologia ja opetus sovituksesta Paavalin näkemys kristityn ihmisen osasta tässä maailmassa Kristuksen seuraajana Paavalin kanta karismaattisiin ilmiöihin Kristityn oikea suhtautuminen epäjumaliin, erilaisiin ruokasäännöksiin sekä sukupuolisiveellisyyteen Miten Paavali mielsi toisaalta Jeesuksen, toisaalta yksittäisen kristityn ylösnousemuksen? Paavalin vakaumus viimeisestä tuomiosta ja maailman lopputapahtumista Luentosarja voidaan suorittaa kahdella tavalla: 1) Osanottaja kirjoittaa joka luennon pohjalta oppimispäiväkirjan. Luentosarjan päätyttyä luennoitsija kerää johonkin yksittäiseen luentokertaan liittyvät päiväkirjat ja antaa arvosanan niiden pohjalta. 2) Tiedekuntatentissä luentosarja tentitään perinteisen tentin muodossa. Aineseminaarien TVT-opetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa (105850). Ryhmään 1 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Ryhmään 2 ilmoittautuminen tapahtuu klo klo Opettaja: dos. Tom Holmén Aika ja paikka: ti, ma, ti, 1.2. ma, 2.2. ti, ma, ti, 1.3. ma A7 sh 3 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää muihin opintojaksoihin. 20 Opettaja: prof. Lars Aejmelaeus Aika ja paikka: ti A7 ls 6. Ilmoittautuminen (105820) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoon EK220. 5

6 Jeesus, Paavali ja juutalaisuus: Uusi testamentti juutalaisten lähteiden valossa (2.5 op) Uuden testamentin ajan juutalaisuudessa hurskaan ihmisen päivä alkoi uskontunnustuksella ja rukouksella. Mooseksen kirjoista saatu Kuule Israel -tunnustus oli rukouskoteloiden keskeisin teksti. Sillä oli olennainen asema myös synagogan liturgiassa. Mishnassa se esitetään juutalaisen identiteetin keskeisimpänä symbolina heti kokoelman alussa. Shema-lauseen hermeneutiikka koski uskollisuutta ja elämän jättämistä Herran käsiin. Sama hermeneuttinen periaate löytyy monista Jeesuksen puheista. Luentosarjassa käydään läpi useita juutalaisuudelle merkittäviä tekstejä ja arvioidaan niiden antia Uuden testamentin opetusten ymmärtämiselle. Keskeisen sijan saa synagogan Berakhotrukous eli niin kutsuttu Kahdeksantoista. Se on kahdeksantoista siunauksen rukous, jonka eri versioita on löydetty myös Uutta testamenttia edeltäneeltä ajalta. Vahvasti messianologisen ja eskatologisen rukouksen teemat ovat perin lähellä Uuden testamentin teologisia lähtökohtia. Tämän lisäksi luennoilla tarkastellaan eräitä juutalaisen apokalyptiikan tekstejä sekä juutalaista mystiikkaa. Nämä aiheet ovat mielekkäitä arvioitaessa varhaisen ylösnousemus-kristologian hahmottumista alkuseurakunnassa. Myös Qumranin tekstien keskeisiä aiheita otetaan esille Uuden testamentin teologianhistoriallisen taustan valaisemiseksi. Eikä sovi unohtaa apokryfikirjojen sisältämän viisausteologian merkitystä Paavalin lakikäsitykselle. Raamatun teologia: Paavalin opetus Jeesuksen kärsimyksen merkityksestä (2 op) Jeesuksen kuolema kuulostaa teologisena aiheena melko tavanomaiselta ja ehkä liiankin tutulta. Kuitenkin juuri siihen liittyvä teologinen työskentely jää opinnoissa helposti sivuraiteelle. Kyse on kristillisen opin ja uskon ydinkohdasta. Luentosarjalla professori Miikka Ruokanen käy läpi Jeesuksen kuoleman teologisia tulkintoja dogmatiikan näkökulmasta ja dosentti Timo Eskola taustoittaa näitä aiheita käymällä läpi tärkeimmät tekstit Uudesta testamentista. Lähtökohtana on yksityiskohtainen eksegeettinen analyysi, mutta sitä täydennetään teologian hahmotusta tutkivalla narratiivisella analyysillä ja merkityksiä pohtivalla semioottisella tarkastelulla. Näin avataan tilaa tekstin retoriselle vaikuttavuudelle ja voidaan jäsentää kulloisenkin teologian kohdistumista. Uuden testamentin teologian kautta luodaan näin ollen eksegetiikan ja dogmatiikan hedelmällisessä vuoropuhelussa linjaus kristillisen opin muodostumiseen. Linjaukset voivat kulkea moneen suuntaan: kristologiaan, ristin teologiaan, sovitusoppiin tai jopa missiologiaan. Koska kristillinen dogmatiikka on aina perustanut näkemyksensä Raamattuun, opinmuodostus on hyvä laittaa yhä uudelleen vuoropuheluun eksegeettisen tekstin tarkastelun kanssa. Kurssi opettaa opiskelijaa tunnistamaan Uuden testamentin tulkinnan kannalta olennaiset juutalaisen perinteen tekstit ja antaa hänelle yleiskuvan niiden sisällöstä. Hän saa myös valmiuksia soveltamiseen, kun tekstien avulla arvioidaan varhaisen kristologian syntymisen dynamiikkaa. Lisäksi luennoilla hahmottuu liturgisen perinteen merkitys teologiaa ohjaavana tekijänä. Uusi testamentti syntyi keskellä juutalaista uskontoa ja kulttuuria. Sen kirjoittajat olivat enimmäkseen juutalaisia, jotka olivat kääntyneet seuraamaan Jeesusta. Siksi Uuden testamentin useimpien kirjojen sisältö avautuu tuosta kontekstista. Opettaja: dos. Timo Eskola Aika ja paikka: ma PR aud XIV Ilmoittautuminen (101052) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK220, EK221, EK223, EK224, Ek226, UTE310:c, d, UTE Opettaja: prof. Miikka Ruokanen ja dos. Timo Eskola Aika ja paikka: ti A7 ls 7, ti PR aud XIII, ti PR aud XIII Ilmoittautuminen (105112) WebOodissa klo klo Korvaavuus: EK220, EK221, EK223, EK224, EK226, UTE310:c, d, UTE

7 Miten Jeesusta on tutkittu? (2.5 op) Luentosarja keskittyy kolmeen Jeesuksen elämään liittyvään teemaan: Jeesuksen elämästä kertovat lähteet ja tutkimusmenetelmät, arkeologia ja ensimmäisen vuosisadan Galilean olosuhteet, viime vuosikymmenten eksegeettiset tulkinnat Jeesuksen elämästä. Luentosarjan aikana opiskelija saa käsityksen Jeesuksen elämästä kertovien kirjallisten lähteiden luonteesta. Arvioimme myös nykyaikaisen Jeesus-tutkimuksen käyttämiä metodeita ja kriteerejä. Käymme läpi Jeesuksen elämän ymmärtämisen kannalta keskeisiä arkeologisia löytöjä sekä tietoja ajan yhteiskunnasta ja yhteisöistä (sosiologia). Arvioimme myös joidenkin tunnettujen tutkijoiden tulkintoja Jeesuksen elämästä. Tarvitset kurssilla mukana Raamatun. Kurssi päättyy tenttiin Profetia muinaisen Lähi-idän ilmiönä (2.5 op) Sanalla profetia viitataan nykykielissä useimmiten tulevien tapahtumien ennustamiseen. Uskontohistoriallisena terminä profetia ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ennustamista vaan jumalalliseksi uskotun tiedon ja jumalallisten viestien välittämistä. Profetia on yksi divinaation muoto, toisin sanoen yksi niistä keinoista, joilla ajankohtaisiin kysymyksiin etsittiin jumalallisia neuvoja. Juutalais-kristillisessä kielenkäytössä profetialla viitataan erityisesti Vanhan testamentin profeettoihin. Profetian tutkimus onkin viime aikoihin asti keskittynyt Vanhan testamentin profeettakirjoihin ja muihin Raamatun teksteihin, joissa profeettoja esiintyy. Profetia ei kuitenkaan ollut tyypillistä nimenomaan israelilaisille, vaan se oli yleinen ilmiö kaikkialla itäisen Välimeren muinaisessa kulttuuripiirissä. Koska profetia oli lähtökohtaisesti suullista julistusta, kirjoitettuja lähteitä on säilynyt melko niukasti. Kirjoitettuja profetioita on säilynyt eniten Marin kaupungista 1700-luvulta ekr. sekä Assyriasta 700-luvulta ekr. Näiden akkadinkielisten lähteiden ohella tunnetaan myös joitakin arameankielisiä profetioita luvuilta ekr. Suuri osa Lähi-idän profetialähteistä on ajallisesti, maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähellä Vanhan testamentin maailmaa. Lisäksi on huomattava, että myös kreikkalaiset oraakkelit kuuluvat itäisen Välimeren kulttuuripiiriin ja ovat monin tavoin vertailukelpoisia Lähi-idän profetioiden kanssa. Luentosarja keskittyy muinaisen Lähi-idän profetiateksteihin, joita verrataan soveltuvilta osin Raamatun profetiaan ja kreikkalaisiin oraakkeleihin. Syyslukukauden luennoilla tutustutaan lähteisiin lukuisten esimerkkitekstien avulla (alkukielten taitoa ei vaadita). Kevätlukukauden luennot ovat temaattisia läpileikkauksia valituista keskeisistä aiheista, esimerkiksi profetia ja temppelit, profetia ja kuninkuus, profetian suhde muuhun divinaatioon, profeetallinen hurmos ja profetia kirjoitettuna ilmiönä. Luentosarja liittyy prof. Nissinen valmisteilla olevaan yleisesitykseen profetiasta muinaisen itäisen Välimeren piirin ilmiönä. Kurssin suoritustapana on oppimispäiväkirja. Opettaja: dos. Kalervo Salo Aika ja paikka: to ls 6 Ilmoittautuminen (101059) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK220, EK221, EK223, EK224, EK226, UTE310:c, d, UTE Opettaja: prof. Martti Nissinen Aika ja paikka: (ei ja 2.2.) ti A7 ls 6 Ilmoittautuminen (101053) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK210, EK215, VTE310, VTE315. 7

8 Jesus Jewish background (2.5 cp) Lectures concentrate on two major themes related to Jesus life: first century Judaism, Jesus before his public ministry During the lectures the student will get an overview of the first century Judaism. Essential elements of Jesus own religious background can be found from the Hebrew bible; principally the Torah and from the later document, the Mishnah. The Judaism of Jesus time was on the process of developing from the views and practices of the Hebrew bible to that of the Mishnah. On the other hand we have access to other Jewish material. Important information can be obtained from the writings of Philo and especially from Josephus. In addition with the information obtained from the New Testament we can estimate, what kind of religious views and practices Jesus along with his disciples inherited from his parents and the surrounding society. During the lectures the student will also get an overview of the information we have of Jesus before he began his public ministry. Lectures are held in English. There will be a test at the end of the series of lectures (Oct 8, 2009). Take your Bible with you to the class! Luentosarjat pidetään englanniksi. Niiden seuraamiseen riittää lukion englannin kielen taidot. Tentin voi suorittaa suomeksi. Johanneksen kirjeet (2.5 op) Johanneksen kolme kirjettä avaavat kiinnostavan ikkunan varhaisten kristittyjen elämään. Kirjeistä käy ilmi esimerkiksi kahden (tai useamman) kristillisen ryhmän välinen ristiriita, joka johti syytöksiin vieraanvaraisuuden puutteesta (3. Joh. 9). Eettisestä näkökulmasta on kiinnitetty huomiota siihen, että Johanneksen kirjeissä (aivan kuten Johanneksen evankeliumissakin) kehotetaan rakastamaan oman ryhmän jäseniä, ei ulkopuolisia. Erityisesti 1. Johanneksen kirjeessä kirjoittaja on huolissaan ryhmänsä hajautumisesta ja tekee tästä syystä jyrkän rajan niihin, jotka ovat jo jättäneet ryhmän. Johanneksen kirjeissä tehdään myös jyrkkä raja ympäröivään maailmaan, jonka ajatellaan olevan himojen ja ahneuden vallassa (1. Joh. 2:16). Luentosarjalla luetaan Johanneksen kirjeitä kreikaksi ja tutustutaan näkemyksiin kirjeiden kirjoittamistilanteesta. Keskeisiä luentosarjalla pohdittavia ongelmia ovat mm. seuraavat: Oliko kirjeiden taustayhteisö kristillinen seurakunta vai koulukunta? Onko kirjeet kirjoitettu ennen vai jälkeen Johanneksen evankeliumin? Miten 1. Joh:n käsitys synnistä ja synnittömyydestä tulisi ymmärtää? Keitä olivat kirjeissä vastustetut harhaopettajat? Miten kirjeiden eettinen opetus muistuttaa ja eroaa muiden antiikin ajan koulukuntien näkemyksistä? Koska Johanneksen kirjeiden kreikka on yksinkertaista, luentosarja sopii hyvin kaikille Uuden testamentin kreikan peruskurssin suorittaneille. Kyseessä ei siis ole kielikurssi! Luennoitsija avustaa tarvittaessa kieliongelmien ilmaantuessa (esim. eksegeettisessä terminologiassa). Englanninkielinen Raamattu on luennoilla tarpeen. Teacher: dos. Kalervo Salo Time and place: Sept 10 Oct 8 Thursdays pm 20 pm A7 ls 6 Registration (101054) in Weboodi Aug am Sept pm Credits: The lecture course (2.5 cp) can be integrated in the study modules EK214:a, b, EK220, EK221, EK223, EK224, EK226, UTE310:c, d., UTE Opettaja: prof. Ismo Dunderberg Aika ja paikka: ti A7 ls 6, to A7 ls 7, to A7 ls 7, ti A7 ls 6 Ilmoittautuminen (101058) klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK220, EK221, EK223, EK224, EK226, UTE310:c, d, UTE350 17

9 Ritual and Magic in early Judaism and early Christianity (2.5 cp) Why are people willing to engage in painful, expensive, or very boring religious activities repeatedly that have no verifiable positive effects on their wellbeing or the state of the world around them? Why are superstitious acts and beliefs in such acts persistent, even in modern Western societies? What is the connection between miracle stories in early Christian and Jewish literature, on the one hand, and attested practices in the communities, such as healing and exorcism, on the other hand? What are the similarities and differences between Jewish and Christian rituals and magical activities? The aim of this course is to introduce students to rituals and magic in the context of early Christianity and early Judaism, with particular emphasis on theories of ritual and magic in the cognitive science of religion. Ritual and magic are closely related aspects of religion, and studying them within a common theoretical framework is the best way to understand them. By the end of the course, students will be able to analyze examples of early Jewish and early Christian ritual and magic, and understand them in the framework of the introduced ritual theories. Completion: active participation and learning diaries for the reading assignments 2 credit points. The list of readings will appear at Alma in February 2009 at latest (see also 5 credit points can completed by writing a short essay (8-10 pages) on the topics/texts discussed in the course. The 5 credit points will be registered for the study module EK 223 (The Social World of the New Testament; examiner: Risto Uro) The Gospel of John: A Problem in the Early Church? (5 cp) This course investigates the early, namely second-century reception of the Gospel of John. It has been generally thought, until recently, that Gnostics and other heterodox Christians were the first ones to really appreciate this gospel, and that the mainstream Christians avoided using it until the bishop of Lyons, Irenaeus, rescued it for the church around 180 CE. However, this view has now been challenged. Students will get to read the very latest research material on the topic, written by leading specialists, and will write a research essay on a chosen topic (for example: Gnostic/Valentinian use of the Gospel of John; Signs of an Early Orthodox Use of the Gospel of John; Gospel of John and Women in the Montanist Movement; Who was the Beloved Disciple?). Teacher: Th.D. Tuomas Rasimus Time and place: September 7 December 20, 2009 Internet course (BSCW) Registration (101055) in WebOodi Aug am Sept pm Credits: The lecture course (5cp) can be integrated in study modules EK220, EK221, EK223, EK224, EK226, UTE310:c, d, UTE350. Course syllabus (tentative) : Introduction & Orientation : What is ritual? Relevant theories & issues : What is magic? Relevant theories & issues : Ritual and Magic: interfaces and differences : Ritual and Magic in biblical studies : Test cases from early Judaism (OT; apocrypha & pseudepigrapha; Qumran; Josephus etc.) -- each student picks up a particular text or a set of texts : Test cases from early Christianity (Gospels, Acts, Apocryphal Acts; Nag Hammadi etc.) -- each student picks up a particular text or a set of texts Bible in Africa (2 cp) The course explores different methods of reading the Bible in Africa, namely historical reading, contextual reading and African cultural reading of the Bible. Some key themes of biblical theology in Africa such as African perspectives on reconciliation and righteousness in the Bible as well as the concept of well-being in the African society and the Bible are also examined. Teacher: prof. Risto Uro and Dr. Istvan Czachesz Time and place: Mar 16 Tue 9.15 am 11 am, Mar 23 Mar 30 Tue 9.15 am 12 am, Apr 13 May 4 Tue 9.15 am 12 am A7 sh 3 Registration (101057) in WebOodi Feb am Mar pm Credits: The lecture course (2.5 cp) Can be integrated in the study modules EK214:a, b, EK221, EK223, EK224, EK226, UTE310:c, d, UTE Teacher: Dr. Martin Nelumbu and Dr. Faustin Mahali Time and place: Sept 21 Mon pm 18 pm A7 sh 7, Sept 9 Tue pm 18 pm A7 sh 3, Sept 24 Thu pm 16 pm A7 ls 7, Sept 9 Mon pm 18 pm A7 sh 7, Sept 29 Tue pm 18 pm A7 ls 5, Oct 1 Thu pm 16 pm A7 sh 7 Registration (101060) in WebOodi Aug am Sept pm Credits: 2 cp 9

10 Uuden testamentin ajan historia ja aatevirtaukset (EK224): Gnostilaisuus (2.5 op) Luentosarja on osa eksegetiikan aineopintojaksoa EK224, mutta sen voi myös sisällyttää johonkin toisen opintokokonaisuuteen, mikäli opintojakson vastaava opettaja hyväksyy tämän. Kurssin sisältö Kurssin tarkoituksena on tutustua ensimmäisten vuosisatojen uskonnolliseen, useimmiten kristilliseen, aatevirtaukseen, jolle tyypillistä oli olettamus erillisestä, tosi Jumalasta poikkeavasta luojajumalasta sekä käsitys ihmisen sielun jumalallisesta, pelastuksen tuottavasta alkuperästä. Kurssilla esitellään gnostilaisuuden keskeiset lähteet, ajatukset ja koulukunnat sekä paneudutaan gnostilaisuuden määrittelystä käytävään tieteelliseen keskusteluun. Tärkeänä osana kurssilla on alkuperäislähteisiin tutustuminen. Learning outcome After the completion of the course, the students have acquired tools to examine critically stereotypical notions advanced in popular religious discourse, such as the Christian view of the role of women would have been more positive unless Christians had taken over the Jewish view or Jesus provided a model for an emancipatory view of women but Paul destroyed it or the orthodox Christians suppressed women while they had much more room to act in heretical communities. have gained a deeper understanding as to how much the social context influences on the way the gender roles are constructed in religious discourse. Kirjallisuus Luennoilla käytetään lähdeteosta I. Dunderberg & A. Marjanen (toim.), Nag Hammadin kätketty viisaus. Suoritustavat Luentopäiväkirja, joka palautetaan mennessä. Oppimistavoitteet Luentokurssin suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisimmät gnostilaiset lähteet ja koulukunnat ja pystyy sijoittamaan ne antiikin maailman ja varhaiskristillisyyden kontekstiin on tietoinen gnostilaisuuden määrittelyn ongelmista sekä siitä, että gnostilaisuutta on käytetty toiseutena oman identiteetin luomisessa Opettaja: prof. Antti Marjanen Aika ja paikka: (ei ) ma, ke A7 ls 5 Ilmoittautuminen (101048) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoon EK224. Teacher: prof. Antti Marjanen Time and place: April 13 16, 9 am 12 am Registration will be informed later Credits: 2.5 cp 10 15

11 The Role of Women in Jewish and Christian Communities and Texts (2.5 cp) Spring semester 2010 (The course is part of the RRE program but can be taken by other students as well; in that case it counts as 2.5 credit points) Course content The purpose of the course is to analyze and compare the way the role of women in religious communities is delineated in early Christian and Jewish sources. A special attention is directed to those views which either promote or suppress the possibilities of women to be influential in the activities of religious communities. It is furthermore asked how various views are motivated in the sources. Among early Christian writings, relevant sources are those which explicitly refer to or polemicize against the concrete participation of women in various aspects of the life of early Christian communities within the canon of the New Testament (e.g., Synoptic Gospels; 1 Cor 11; 14; Rom 16; Phil. 4:2-4; 1 Tim 2; 5; Rev. 2:18-29) and outside of it (e.g., Gos. Mary; early martyrdom texts; Montanist quotations and testimonia; Tertullian). Rabbinic texts, Book of Judith and Jewish epigrapha belong to those sources which are used to throw light on early Jewish views. Methodologically, it is important to see that the views of the role of women are often introduced in polemical contexts and practically exclusively by male authors. Therefore, in connection with the course, the importance of various reading strategies is discussed. That the real significance of the texts can be evaluated they are also to be read against the socialhistorical background of their own time and place. Thus, the study of the gender roles in Jewish and Graeco-Roman antiquity in general is given some attention as well. Vanhan testamentin teologia (EK210): Teologioita Vanhassa testamentissa (2.5 op) Kurssi on tarkoitettu johdatukseksi opintokokonaisuuteen EK210 Vanhan testamentin teologia ja tukemaan siihen liittyvien kysymysten pohdiskelua. Miltä Vanhan testamentin teologinen sisältö näyttää, jos sitä tarkastellaan historiallisesta, uskonnonhistoriallisesta tai kristillisestä näkökulmasta? Mitä erilaisia uskonnollisia ilmiöitä ja virtauksia Vanhan testamentin sisällä kohdataan? Mikä oli keskeistä Israelin uskonnossa sen eri vaiheissa? Mikä merkitys Vanhalla testamentilla on osana kristittyjen Raamattua? Otsikko on johdettu A-osioon sisältyvästä Erhard Gerstenbergerin teoksesta Theologien im AltenTestament (Theologies in the Old Testament), ja kurssi rakentuukin tämän kirjan ympärille toimien osittain lukupiirinä. Jokaiseen tapaamiseen on tarkoitus lukea osa mainitusta kirjasta. Luetun pohjalta käydään keskustelua ja siihen liittyen saadaan opettajalta lisäselvitystä. Eniten kurssista saa, jos samanaikaisesti valmistelee opintojakson suorittamista. Kurssiin ei liity erillistä tenttiä, eikä se korvaa kirjojen lukemista, mutta toivottavasti helpottaa ja syventää opintojakson omaksumista. Course activities The teaching will take place in a compact seminar, April 13-16, 9-12 a.m. In addition, the student will independently read literature included in the reading list and agreed upon with the teacher (300 pages). Reading list: K. Madigan & C. Osiek, Ordained Women in Early Church: A Documentary History; R.S. Kraemer, Women s Religions in the Greco-Roman World: A Sourcebook (a selection to be agreed on); T. Ilan, Jewish Women in Greco-Roman Palestine; C. Osiek & M.Y. MacDonald, A Woman s Place. Examination form 1) A final examination on the basis of the lectures and the readings (the date of the examination will be announced at the beginning of the compact seminar); or 2) a course diary and a reading diary on literature which have to be handed in by May 15; or 3) an essay of 8-10 pages written on the basis of the lectures and the literature; the topic is chosen by the student and accepted by the teacher. The essay will be handed in by May 15. Opettaja: prof. Anneli Aejmelaeus Aika ja paikka: , ti A7 ls 5 Ilmoittautuminen (105810) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2.5 op) voidaan sijoittaa opintojaksoon EK

12 Kreikan tekstikurssi (EK222): Jeesuksen sanojen evankeliumi (Q) (2.5 cp) Tiedätkö mikä on synopsis? Miten sitä käytetään? Miksi tutkijat ovat päätyneet olettamaan, että Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien taustalla on kadonnut Jeesuksen sanojen kokoelma eli Q-lähde (saksan sanasta Quelle). Vastauksen kaikkiin näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat tällä kurssilla. Samalla vahvistat kreikankielen taitojasi lukemalla ja tulkitsemalla keskeisen osan Matteuksen ja Luukkaan ns. Q-aineistosta. Hypoteesin kadonneesta Jeesuksen sanojen kokoelmasta esitti ensimmäisen kerran Christian Hermann Weisse vuonna Hypoteesista muodostui olennainen osa ns. kaksilähdeteoriaa, jonka mukaan Markus on synoptisista evankeliumeista varhaisin ja Matteus ja Luukas ovat molemmat käyttäneet kirjoitustyössään hyväksi tätä kadonnutta lähdettä. Teoria on pitänyt pintansa hyvin, vaikka myös vaihtoehtoisia malleja on esitetty koko modernin evankeliumitutkimuksen ajan. Yksikään vaihtoehtoinen teoria ei ole kuitenkaan saavuttanut yhtä laajaa hyväksyntää kuin oletus kahdesta lähteestä. Kreikan kielen taidon vahvistamisen lisäksi tekstikurssilla opetellaan lukemaan evankeliumien paralleelitekstejä rinnakkain synopsiksen avulla ja tekemään vertailun pohjalta redaktiokriittisiä havaintoja Matteuksen ja Luukkaan teksteistä. Apuneuvona voidaan käyttää esim. teosta Kurt Aland Synopsis of the Four Gospels: Greek-English Edition tai erityisesti Q-tutkimusta varten laadittua John S. Kloppenborgin synopsista Q Parallels: Synopsis, Critical Notes & Concordance. Kurssin voi suorittaa 2,5 tai 5 opintopisteen laajuisena. Tarkemmat tiedot kurssin sisällöstä, materiaalista ja työskentelytavoista julkaistaan viimeistään helmikuussa 2009 Almassa ja Risto Uron blogissa ( Vaikutusvaltaiset naiset varhaiskristillisissä teksteissä (2,5 op) Kurssin sisältö Olivatko Jeesuksen naisoppilaat vain oppilaspiirin ruokahuollon järjestäjiä? Oliko ensimmäisten apostolien joukossa myös naisia? Vaiensiko Paavali alkuseurakunnan naiset? Luentosarjan aikana pohditaan näitä ja muita varhaiskristillisen naisen seurakunnalliseen asemaan ja tehtävään liittyviä kysymyksiä. Lähdemateriaalina käytetään mm. Uuden testamentin evankeliumeja, Apostolien tekoja, Paavalin aitoja kirjeitä, Pastoraalikirjeitä, Ilmestyskirjaa, Apostolisia isiä sekä, jos aikaa riittää, joitakin ns. Uuden testamentin apokryfejä. Tekstejä tarkasteltaessa otetaan huomioon myös se kulttuurinen konteksti, jossa kirjoitusten heijastamat näkemykset ovat syntyneet. Luennoilla käydään myös keskusteluja, joita varten osanottajat tutustuvat etukäteen lähdemateriaaliin. Kirjallisuus C. Osiek & M.Y. MacDonald, A Woman s Place. Suoritustavat 1) Tentti, jossa tentitään luennot ja kirjallisuus (ajankohta ilmoitetaan luentosarjan alussa); tai 2) luento- ja lukupäiväkirja, jotka palautetaan mennessä; tai 3) essee (8-10 sivua) luentosarjan aiheesta; aiheen valitsee opiskelija ja hyväksyy opettaja. Essee palautetaan mennessä. Oppimistavoitteet Luentosarjan suoritettuaan opiskelijalla on edellytykset arvioida stereotyyppisiä käsityksiä varhaiskristillisten naisten asemasta. Hänellä on myös syvempi käsitys siitä, kuinka paljon antiikin maailman sosiaalinen konteksti vaikuttaa siihen, miten sukupuoliroolit konstruoidaan uskonnollisissa teksteissä. Opettaja: prof. Risto Uro Aika ja paikka: (ei 11.3) to 9 12 ( ) A7 sh 7 Ilmoittautuminen (105822) WebOodissa klo klo Korvaavuus: 2.5 op 12 Opettaja: prof. Antti Marjanen Aika ja paikka: (ei 2.2.) ti, to A7 ls 6 Ilmoittautuminen (101056) WebOodissa klo klo Korvaavuus: Luentosarja (2,5 op) voidaan sisällyttää opintojaksoihin EK223, EK224, EK220, UTE