STADEN KAUPUNKI PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STADEN KAUPUNKI PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 2/2013"

Transkriptio

1 STADEN KAUPUNKI PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 2/2013

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Tillsammans gör vi strukturer för 2020-talet Tiderna vi lever i är exceptionellt svåra. Finanskrisen innebar den största ekonomiska nedgången sedan 1930-talet i världsekonomin. Då var det mest permitteringar som förverkligades eftersom företagen ville vänta och se vart läget vänder samt behålla personalen så långt det är möjligt. Denna gång är det annorlunda. Det stora flertalet företag har gjort bedömningen att minskningen i efterfrågan är bestående och gått in för regelrätta uppsägningar. Nyheterna runt om från Finland har varit dystra. Även om Jakobstadsregionen varit besparad från riktigt stora uppsägningar har även vi fått vår beskärda del av eländet. Det är stängningen av Componentas gjuteri ett exempel på. Vi har dock ett stort antal företag som fortsättningsvis anställer så läget är allt annat än hopplöst. Jakobstadsregionen har för tillfället en bättre sysselsättningsläge och -grad än självaste Huvudstadsregionen. Varje förändring är också en möjlighet. Tillbaka till Componenta. I Jakobstad lämnar Componenta Pistons som har goda framtidsutsikter och framförallt kan ett 17,5 hektar stort område i omedelbar anslutning till centrum utvecklas för bostäder och handel. Vi får med andra ord med tiden en helt ny stadsdel. För Finland gäller det nu att få tillbaka dynamiken inom ekonomin. Endast genom tillväxt kan vi trygga morgondagens välfärdssamhälle. Att en service är lagstadgad betyder i det långa loppet ingenting ifall de ekonomiska musklerna för att ge denna service saknas. Detta har vi sett många exempel på i världshistorien. Vårt gemensamma ansvar är att inte släppa Finland i ett sådant läge. I detta har alla sitt ansvar. Också staden. För att vara rustade för framtiden rullar stadens strategiprocess på med full maskin. I denna process är ett fyrtiotal personer direkt inblandade och ett ännu större antal indirekt. Fyra arbetsgrupper tittar på stadens ägande, servicestrategin, personalstrategin och på det regionala samarbetet. Detta är en mycket ambitiös process som skall utmynna i strukturer som skall bär oss långt in i 2020-talet. I detta arbete är det viktigt att vara kreativ och ta till vara den stora kunskap som vår personal besitter. Första delen skall vara klar till jul och sedan vidtar det ambitiösa arbetet med att förverkliga strategin. Även den bästa strategi är värdelös ifall den inte omsätts till handling. Samtidigt med strategiarbetet skall också regeringens linjedragningar kring kommunstrukturen och social- och hälsovården omsättas i praktiken så utmaningar saknas sannerligen inte. I byggandet av framtidens Jakobstad blir år 2014 med andra ord ett synnerligen avgörande år. Jag vill tacka alla anställda och förtroendevalda för ett gott arbete under Samt alla familjemedlemmar som har hjälpt och stött våra anställda och förtroendevalda. Ni har alla förtjänat en God Jul och ett Framgångsrikt Nytt År 2014! Mikael Jakobsson stadsdirektör Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Luomme yhdessä 2020-luvun rakenteita Elämme poikkeuksellisen vaikeita aikoja. Vuosien finanssikriisi johti maailmantalouden suurimpaan taantumaan sitten 1930-luvun. Tuolloin tyydyttiin lähinnä lomautuksiin, koska yritykset halusivat odottaa ja katsoa, mihin suuntaan tilanne kääntyisi, sekä säilyttää henkilöstönsä mahdollisimman pitkään. Tällä kertaa on toisin. Valtaosa yrityksistä on arvioinut kysynnän vähenemisen pysyväksi ja ryhtynyt tuntuviin irtisanomisiin. Synkkiä uutisia on kantautunut joka puolelta Suomea. Vaikka Pietarsaaren seutu on säästynyt suuremmilta irtisanomisilta, olemme mekin saaneet osamme kurjuudesta. Siitä esimerkkinä on Componentan valimon sulkeminen. Meillä on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka palkkaavat edelleenkin työvoimaa, joten tilanne ei suinkaan ole toivoton. Pietarsaaren seudulla on tällä hetkellä jopa parempi työllisyystilanne ja -aste kuin pääkaupunkiseudulla. Jokainen muutos on myös mahdollisuus. Takaisin Componentaan. Pietarsaareen jää Componenta Pistons, jolla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Lisäksi keskustan välittömässä yhteydessä sijaitsevaa 17,5 hehtaarin aluetta voidaan kehittää asuntoja ja kauppaa varten. Saamme siis ajan mittaan kokonaan uuden kaupunginosan. Suomen on nyt palautettava talouden dynaamisuus. Huomisen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain kasvun avulla. Palvelun lakisääteisyydellä ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä, jos palvelun tuottamiseen tarvittavat taloudelliset voimavarat puuttuvat. Siitä on useita esimerkkejä maailmanhistoriassa. On yhteisellä vastuullamme, että emme päästä Suomea sellaiseen tilaan. Tästä kaikki ovat osaltaan vastuussa. Myös kaupunki. Tulevaisuuteen varaudutaan ja kaupungin strategiaprosessi etenee täydellä teholla. Prosessiin osallistuu välittömästi nelisenkymmentä henkilöä, ja vielä suurempi määrä osallistuu välillisesti. Neljässä työryhmässä tarkastellaan kaupungin omistusta, palvelustrategiaa, henkilöstöstrategiaa ja alueellista yhteistyötä. Määrätietoisen prosessin on tarkoitus johtaa rakenteisiin, jotka kantavat meitä pitkälle 2020-luvulle. Tässä työssä on tärkeää olla luova ja hyödyntää henkilöstön laajaa osaamista. Ensimmäinen osa valmistuu jouluksi ja sen jälkeen alkaa määrätietoinen työ strategian toteuttamiseksi. Parhainkin strategia on merkityksetön, ellei sitä panna täytäntöön. Samanaikaisesti strategiatyön kanssa toteutetaan käytännössä myös hallituksen kuntarakenne- ja sote-linjaukset, joten haasteita ei todellakaan tule puuttumaan. Vuodesta 2014 tulee siis erittäin ratkaiseva vuosi tulevaisuuden Pietarsaaren rakentamiselle. Haluan kiittää kaikkia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä vuoden 2013 hyvin tehdystä työstä, samoin kaikkia perheenjäseniä, jotka ovat auttaneet ja tukeneet työntekijöitämme ja luottamushenkilöitämme. Olette kaikki ansainneet Hyvän Joulun ja Menestyksekkään Uuden Vuoden 2014! Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 2/2013 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Kristina Lundström-Björk Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala, Gun Österbacka Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Ida Forsman - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Flexibel arbetstid förnyas Grundreglerna finns i kollektivavtalet (Akta) bil 15. Enligt kollektivavtalet kan flexibel arbetstid endast gälla anställda som följer allmän arbetstid, byråarbetstid eller 37 timmars arbetstid. T.ex anställda inom periodarbetstid kan inte använda flexibel arbetstid. Flexibel arbetstid används från tidigare på ett flertal arbetsplatser, ifall fler vill och kan ansluta sig till systemet, skall behörig beslutsfattare på arbetsplatsen besluta om saken. Systemet med flexibel arbetstid ger möjlighet att arbeta längre arbetsdagar när det är behov, och kortare arbetsdagar när arbetsuppgifterna ger möjlighet därtill. Kundbetjäning och annan service bör inte bli lidande på grund av flexibel arbetstid. För att garantera kundbetjäning kan man vid behov bestämma att flexibel arbetstid inte tillämpas eller att personalen enligt en turlista t.ex. veckovis är undantagen från flexibel arbetstid. Sådant kan man lämpligen diskutera på arbetsplatsmöte. Plustid kan maximalt vara 20 timmar och minustid maximalt 6 timmar. Man kan minska på plustimmar genom att ta ut en hel dag på våren senast i juni och på samma sätt en dag på hösten senast i december. Hel dag kan inte sparas till nästa period. Anhållan om att ta ut hel flexdag görs på blanketten som är avsedd för ledigheter. Förmannen beviljar. De uppdaterade reglerna gäller fullt ut alla som omfattas av flexibel arbetstid. De detaljerade reglerna finns på intranet. Rune Wiik personaldirektör Nya anvisningar på kommande... Nya anvisningar för 1. Hantering av problem vid missbruk av alkohol och droger 2. Tillsammans stöder vi arbetsförmågan är under arbete och skickas i form av personalinfo, när anvisningarna har godkänts. Innehållet i anvisningarna Tillsammans stöder vi arbetsförmågan utvidgas och omfattar 1. Tidigt stöd 2. Effektiverat stöd och 3. Stöd för återgång till arbetet. Anvisningarna som skall följas vid missbruk har varit lite olika för anställda inom Social- och hälsovårdsverket och för anställda inom Övriga staden. Anvisningarna kommer nu att bli desamma för alla anställda. OBS! Fastän anvisningarna skickas till alla, som har arbetsgivarens e-postadress, är det viktigt att anvisningarna tas upp på ett arbetsplatsmöte så att alla anställda faktiskt känner till vad anvisningarna innebär i praktiken. Informationstillfälle för förmän planeras. TYHY 2014 Tyhy-planen för 2014 är inte ännu godkänd i sin helhet. Men det som är klart är att från och med kan 58-år fyllda (tidigare 60 år) anställda* simma gratis i Jakobstads simhall. Namn och arbetsplats antecknas TYDLIGT på listan som finns vid kassan i simhallen. Det som inte är klart och ännu diskuteras i personalsektionerna är ifall man kan använda TYHY-kupongerna i Karleby... resultat ser ni i TYHY-info 1/2014. Birgitta Blomqvist arbetarskyddschef Liukuvan työajan järjestelmä uudistuu Perussäännöt ovat työehtosopimuksessa (Kvtes), liite 15. Ty öehtosopimuksen mukaan liukuva työ aika koskee ainoastaan työntekijöitä, joilla on yleis työ ai ka, toimistotyöaika tai 37 tunnin työ ai ka. Esimerkiksi jaksotyöaikaa noudattavat työntekijät ei vät voi käyttää liukuvaa työaikaa. Liu kuvaa työaikaa noudatetaan jo useilla työpaikoilla. Jos järjestelmään haluaa ja voi liittyä uu sia käyt täjiä, tulee työpaikan toimivaltaisen päättäjän päättää asiasta. Liu kuvan työajan järjestelmä mahdollistaa tarpeen vaatiessa pitempään työskentelyn ja ly hy em mät työpäivät työtehtävien niin salliessa. Asiakaspalvelu ja muu palvelu ei saa kärsiä liukuvasta työ ajasta. Asiakaspalvelun varmistamiseksi voidaan tarpeen vaatiessa päättää, että liukuvaa työ ai kaa ei käytetä, tai että henkilöstö ei sovella liukuvaa työaikaa esim. viikoittain vuorolistan pe rusteel la. Tästä voidaan keskustella työpaikkakokouksessa. Plussa-aika voi olla enintään 20 tuntia ja miinusaika enintään 6 tuntia. Plussatunteja voi vähentää pi t ämällä vapaapäivän keväällä, viimeistään kesäkuussa ja samoin yhden päivän syksyllä, vii meis tään joulukuussa. Kokonaista päivää ei voi säästää seuraavalle kaudelle. Vapaapäivää ano taan vapaiden hakemiseen tarkoitetulla lomakkeella. Esimies myöntää vapaan. Päi vitetyt säännöt koskevat kaikkia liukuvan työajan piirissä olevia. Yksityiskohtaiset säännöt ovat intranetissä. Uusia ohjeita tulossa... Rune Wiik henkilöstöjohtaja Uudet ohjeet 1. Alkoholi- ja päihdeongelmien käsittely työpaikalla 2. Tuetaan työkykyä yhdessä ovat tekeillä ja ne lähetetään henkilöstölle tiedotteena ohjeiden hyväksymisen jäl keen. Tuetaan työkykyä yhdessä -ohjeiden sisältöä laajennetaan ja ne käsittävät 1. Varhaisen tuen 2. Tehostetun tuen ja 3. Työhönpaluun tukemisen. So siaali- ja terveysviraston ja muun kaupungin ohjeet päihdeongelmien käsittelystä ovat olleet hieman erilaiset keskenään. Nyt laaditaan yhtenäiset ohjeet kaikille työn te ki jöille. HUOM! Vaikka ohjeet lähetetään kaikille, joilla on työnantajan sähköpostiosoite, on tär keää, että ohjeita käsitellään työpaikkakokouksessa, jotta kaikki työntekijät todella pe rehtyvät niiden käytännön merkitykseen. Esimiehille on suunnitteilla tiedotusti lai suus aiheesta. TYHY 2014 Vuoden 2014 Tyhy-suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty kokonaan. Sel vää on kuitenkin, että lukien 58 vuotta (aikaisemmin 60 vuotta) täyt tä neet työntekijät * saavat uida ilmaiseksi Pietarsaaren uimahallissa. Nimi ja työpaikka mer kitään SELVÄSTI uimahallin kassalla olevaan listaan. Epäselvää on toistaiseksi, voi ko TYHY-kuponkeja käyttää Kokkolassa. Asiasta käydään vielä keskusteluja hen ki löstöjaostoissa ja tulokset näette TYHY-infossa 1/2014. Birgitta Blomqvist työsuojelupäällikkö - 3 -

4 Henkilöstöyhdistyksen toimintaa Kesäjuhla 2013 Kesäjuhla vietettiin tänä vuonna liikunnallisissa merkeissä urheilutalon ympäristössä. Tarjolla oli mm. zumbaa, keilailua, frisbeegolfia ja poniratsastusta. Kesäjuhlan jatkoa mietittiin kuitenkin henkilöstöyhdistyksen johtokunnassa ja ensi vuoden juhlapaikka onkin vielä avoinna. Pidämmekö juhlan tulevana kesänä Isolla hiekalla, Fanta Seassa vai jossakin muualla? Kerro oma toiveesi tai ehdotuksesi johtokunnalle, niin saadaan tulevasta kesäjuhlasta ikimuistoinen. Syysvaellus 2013 Syksyn vaellus tehtiin tänä vuonna Fäbodan samettimetsiin. Makkaran paiston mittainen tauko ajoitettiin Reijon tuvalle, johon johtokunnan miehet olivat tehneet nuotiotulet valmiiksi. Vaeltajat (25 naista) etenivät reitillä reippaasti kävellen ja saavuttivat maalin upeaa auringonlaskua ihaillen. Syksyinen Suomen luonto todettiin jälleen kerran upeaksi! Viinimatka Eurooppaan 2014 Henkilöstöyhdistys järjestää monen vuoden tauon jälkeen matkan Eurooppaan. Olemme varanneet Ingvesiltä bussimatkan Saksan ja Sveitsin rajalle Alsacen laaksoon. Matkan ajankohta on Bussi vie matkalaiset Ruotsin kautta Saksaan. Yöpymisiä on sekä laivalla että hotellissa. Pisin aika vietetään kuvankauniissa Colmarin kaupungissa, jossa yövytään 3 yötä hotellissa. Colmarin kaupungista käsin tehdään päivisin vierailuja Alsacen viinikyliin ja iltaisin on aikaa tutustua itse Colmariin, Euroopan pikku Venetsiaan. Colmarin lisäksi matkapäivien aikana nähdään lukemattomia muita kauniita paikkoja, joita bussin matkareitille osuu (Strasbourg, Darmstadt, jne). Bussi kiertää tarkoituksella reittejä, joissa nähtävää riittää. Taukoja matkapäivien aikana pidetään sopivin aika ajoin. Matkan hinta on 690,00 /henkilö. Hinta sisältää bussimatkat, yöpymiset eri tavoin, viinitilavierailut ja viinimaistiaiset. Ilmoittautumisia matkalle otetaan vastaan Mikäli kiinnostuit matkasta, laita ajankohta ylös kalenteriisi. Innokkaimmat voivat ottaa yhteyttä henkilöstöyhdistyksen uuteen puheenjohtajaan, Risto Hiltuseen, joka voi kertoa matkasta lisää. Tarkempi matkaohjelma lähetään sähköpostitse joulukuussa. Personalföreningens verksamhet Sommarfesten 2013 Sommarfesten firades i år i motionens tecken i idrottsgårdens omgivning. På programmet fanns bl.a. zumba, bowling, frisbeegolf och ponnyridning. Sommarfestens framtid diskuterades i personalföreningens styrelse och festplatsen för nästa sommar är ännu öppen. Ska vi ordna följande sommarfest på Storsand, i Fanta Sea eller någon annanstans? Berätta dina önskemål eller förslag för styrelsen, så ordnar vi en oförglömlig sommarfest. Höstvandring 2013 Höstens vandring gjordes i år i Fäboda sammetsskog. En korvgrillningspaus hölls vid Reijos stuga där styrelsens karlar hade gjort upp en lägereld. Vandrarna (25 kvinnor) tog sig fram längs rutten i rask takt och kom i mål i vacker solnedgång. Den finländska hösten och naturen konstaterades än en gång vara fantastiska! Vinresa till Europa 2014 Efter många år av paus ordnar personalföreningen en resa till Europa. Vi har bokat en bussresa av Ingves bussar till Alsacedalen som ligger vid den tyska och schweiziska gränsen. Resan ordnas Bussen tar resenärerna via Sverige till Tyskland. Vi övernattar både på båten och på hotell. Den längsta tiden spenderar vi i den bildsköna staden Colmar, där vi övernattar tre nätter på hotell. Från Colmar gör vi dagsturer till vinbyarna i Alsace och kvällstid finns tid att bekanta sig med själva Colmar, Europas lilla Venedig. Utöver Colmar ser vi under resedagarna ett flertal andra vackra ställen längs bussrutten (Strasbourg, Darmstadt, osv.). Bussen väljer rutter med många sevärdheter. Vi håller pauser med jämna mellanrum under resedagarna. Priset på resan är 690,00 /person. I priset ingår bussresor, övernattningar, besöken på vingårdarna och vinprovningar. Anmälningar till resan tas emot Om du blev intresserad av resan, anteckna tidpunkten i din kalender. De mest intresserade kan kontakta personalföreningens nya ordförande Risto Hiltunen som berättar mer om resan. Närmare reseprogram skickas per e-post i december. HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA TALVEN JA KEVÄÄN TAPAHTUMIA Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostitse. Tiedot tapahtumista löydät jatkossa myös Facebookista. Käyhän tykkäämässä meitä siellä! Kauhajoen lankakauppa Ikea Ulkoiluilta Turku viikonloppu (Shoppailua, teatteria vai puutarhamessuille?) Uumaja viikonloppu Kevätvaellus Viinimatka Eurooppaan Valokuvauskerho Malmin tapaamiset ovat joka kuukauden toinen tiistai! Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER Personalföreningen har många olika aktiviteter under året. Välj det som intresserar dig på listan nedan och skriv in i din kalender. Noggrannare information om aktiviteter får du via e-post. Information om aktiviteterna hittar du i fortsättningen också på Facebook! Kom ihåg att gilla oss! Kauhajoki/ garnaffär Ikea Friluftskväll Veckoslut i Åbo (Shopping, teater eller trädgårdsmässan?) Veckoslut i Umeå Vårvandring Vinresa till Europa Fotoklubben Malm har sina träffar andra tisdagen varje månad! Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! Kom ihåg att också besöka personalföreningens motionslådor! - 4 -

5 Sommarfest / Kesäjuhla 2013 Höstvandring / Syysvaellus

6 Pirkko Härkänen uskoo eettiseen johtajuuteen Foto/Kuva: Marjo Luokkala Vanhustyön avohoidon osastopäällikkö Pirkko Härkänen uskoo eettiseen johtamiseen. Hän kuvaa eettistä johtamista paitsi synonyymina hyvälle johtamiselle, myös jaetuksi ja keskustelevaksi johtamiseksi, jossa harkinnan taustalla vaikuttaa se, minkä johtaja kokee tärkeäksi ja arvokkaaksi. Minulle johtamisessa on äärimmäisen tärkeää se, että henkilökunta voi niin hyvin, että se pystyy antamaan asiakkaille mahdollisimman hyvää hoitoa ja palvelua, hän kiteyttää. Härkäselle tärkeää ja arvokasta on oikeudenmukaisuus sekä ymmärrys siitä, miten ainutlaatuisen arvokasta työ terveydenhuollossa on. Ainutlaatuiseksi työn hänen alallaan tekevät ihmiset: vanhukset, sairaat, kaikki ne, jotka tarvitsevat palveluja. Vaikka nimityksessä on vanhushuolto, kattaa Härkäsen johtama työ myös esim. muistisairaita sekä sellaisia potilaita, jotka esimerkiksi kotiutetaan sairaalasta ja tarvitsevat kotihoitoa. Varsinkin kotihoidossa haasteet ovat suuria. Kodeissa asutaan tai sairaaloista kotiutetaan entistä huonokuntoisempia asiakkaita ja vanhusten määrä on kasvanut ja edelleen kasvamassa. Toivottavasti pystymme vastaamaan tähän haasteeseen jatkossa. Pirkko Härkänen aloitti virassaan elokuun 12. päivä. Tätä ennen hän toimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Kiurun Jytan vs. terveyden- ja sairaanhoidon palvelujohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt lähinnä erikoissairaanhoidossa. 22 vuotta osastonhoitajana Pietarsaaren Malmin sairaalassa ja kymmenen vuotta Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa osastonhoitajana. Pirkko Härkänen opiskeli työn ohella Itä-Suomen yliopistossa vuosina Vuonna 2011 hän valmistui terveystieteiden maisteriksi pääaineenaan terveyshallintotiede, sivuaineina hoitotiede, terveystaloustiede ja tietohallinto. Lopputyökseen hän tutki eettistä johtamista. Olen aina pitänyt lukemisesta, ja tuolloin tuli otollinen aika opiskelulle. Pro gradu-tutkielmani aihe on minulle hyvin tärkeä ja läheinen. Sen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eettisestä johtamisesta ja osaltaan edesauttaa johtamiskäytäntöjen kehittämistyötä terveydenhuollossa. Härkänen on opettanut jonkin verran johtamista sekä radiologista hoitotyötä ja säteilynkäyttöä. Hän kokee kuitenkin, että opettaminen ei ole hänen juttunsa. Johtaminen on lähinnä sydäntäni, koen, että siinä työssä olen parhaimmillani. Pyrin tekemään harkittuja päätöksiä, kaikessa toiminnassani pyrin oikeudenmukaisuuteen sekä kohtelemaan työntekijöitä samoissa tilanteissa samoin. Haluan toiminnallani edesauttaa työviihtyvyyttä ja luoda henkilöstölle turvallisen olon. Vahvuuksiani on terveydenhuollon tuntemus, pitkän työ - ja koulutuskokemuksen mukana saatu henkilöstön ja toiminnan johtamisosaaminen sekä mm. kehittämiseen liittyvät asiat. Tutkielmassaan Härkänen kirjoittaa, että eettisyyden vaatimus johtamisessa liitetään usein tunteisiin siten, että oikealta tuntuva toiminta on hyvää toimintaa tai päätöksentekoa. Tunteet eivät kuitenkaan voi olla etiikan yksinomaisena pohjana niiden harhaanjohtavuuden takia. Myöskään pelkkä toiminnan yleinen hyväksyttävyys ei riitä etiikan perusteeksi. Terveydenhuollon johtajan on kaikissa tilanteissa pyrittävä mahdollisimman oikeaan, lakiin perustuvaan ja oikeudenmukaiseen toimintaan, vaikkei aina saisikaan osakseen myönteistä palautetta eikä ymmärrystä. Lisäksi Härkänen toteaa, että työntekijöiden ja asiakkaiden ihmisarvon ja yksilöllisyyden ehdoton kunnioittaminen on ainoa mahdollinen perusta eettisesti ja moraalisesti kestävälle toiminnalle. Vapaa-aikanaan Pirkko Härkänen harrastaa lukemisen ja kirjoittamisen ohella hyötyliikuntaa maatilalla ja marjastusta sekä opiskelua. Matkustaminen on myös mieluisaa. Matkan kohteena on lähes aina Kreikan saaret, jonne matkustetaan yhdessä aviomiehen kanssa. Marjo Luokkala - 6 -

7 Pirkko Härkänen tror på etiskt ledarskap Avdelningschefen för öppenvård inom äldreomsorgen, Pirkko Härkänen, tror på etiskt ledarskap. Hon beskriver etiskt ledarskap som en synonym för bra ledarskap, men också som delat ledarskap och diskuterande ledarskap, där omdömet påverkas av vad ledaren upplever som viktigt och värdefullt. För mig är det inom ledarskap ytterst viktigt att personalen mår så bra att kunderna kan erbjudas den bästa möjliga vården och servicen, sammanfattar hon. Härkänen ser rättvisan som viktig och värdefull, samt förståelsen för hur unikt och värdefullt arbetet inom hälsovården är. Inom hennes bransch är det människorna som gör arbetet unikt: åldringar, sjuka, alla de som är i behov av servicen. Även om äldreomsorg ingår i hennes titel, omfattar arbetet som Härkänen leder också t.ex. minnessjuka samt patienter som till exempel skrivs ut från sjukhuset och är i behov av hemvård. Utmaningarna är stora i synnerhet inom hemvården. Många bor hemma, kunderna som skrivs ut från sjukhusen är i allt sämre skick och antalet åldringar har ökat, och ökar fortfarande. Vi hoppas att vi i framtiden kommer att klara av denna utmaning. Pirkko Härkänen började i sin tjänst den 12 augusti. Innan det fungerade hon som t.f. servicedirektör för hälso- och sjukvården vid Kiuru, Mellersta Österbottens samkommun för specialsjukvård och grundservice. Hon har tidigare arbetat främst inom specialsjukvård: 22 år som avdelningsskötare vid Malmska sjukhuset i Jakobstad och tio år som avdelningsskötare vid Mellersta Österbottens centralsjukhus. Pirkko Härkänen studerade vid sidan av arbetet vid Östra Finlands universitet under åren År 2011 utexaminerades hon som magister i hälsovetenskaper, med hälsoförvaltningsvetenskap som huvudämne och vårdvetenskap, hälsoekonomivetenskap och informationsförvaltning som biämnen. I sitt slutarbete undersökte hon etiskt ledarskap. Jag har alltid tyckt om att läsa och då var tiden mogen för studier. Ämnet i mitt pro gradu-arbete är väldigt viktigt och ligger mig varmt om hjärtat. Målet med det var att öka förståelsen för etiskt ledarskap och för sin del främja utvecklingsarbetet för ledarskapspraxis inom hälsovården. Härkänen har undervisat en del inom ledarskap samt i radiologiskt vårdarbete och i användning av strålning. Hon upplever dock att det inte är hennes grej att undervisa. Ledarskap ligger närmast mitt hjärta. Jag upplever att jag är som bäst i just det arbetet. Jag strävar efter att ta övervägda beslut och försöker i allt det jag gör uppnå rättvisa samt behandla alla medarbetare på ett likvärdigt sätt i lika situationer. Jag vill genom min verksamhet främja trivseln i arbetet och skapa trygghet för personalen. Till mina starka sidor hör kunskapen om hälsovård. Tack vare min långa arbets- och studieerfarenhet har jag också kunskaper inom ledning av personal och verksamhet, samt ärenden i anslutning till bl.a. utveckling. Härkänen skriver i sitt slutarbete att man ofta förknippar kravet på etik inom ledarskap med känslor på så sätt att verksamheten som känns rätt är bra verksamhet eller bra beslutsfattande. Endast känslor kan dock inte ligga som grund för etiken, eftersom känslor ofta är missvisande. Inte heller själva allmänna godtagbarheten hos verksamheten räcker som grund för etiken. En ledare inom hälsovården ska i alla situationer sträva efter en verksamhet som så långt som möjligt är korrekt, lagbaserad och rättvis, även om man inte alltid skulle få positiv respons eller förståelse för det. Härkänen konstaterar också att den enda möjliga grunden för en etiskt och moraliskt hållbar verksamhet är att man ovillkorligen respekterar människovärdet och individualiteten hos medarbetarna och kunderna. På sin fritid läser och skriver Pirkko Härkänen gärna, samt sysslar med nyttomotion på landet, plockar bär och studerar. Hon gillar också att resa. Resemålet är nästan alltid de grekiska öarna, dit hon brukar resa tillsammans med sin make. Marjo Luokkala NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA Sedan ett halvt år tillbaka jobbar jag som stadskamrer. Jag är 46 år och infödd skutnäsbo. Till familjen hör min son, 12 år, och flickvän. UPM- Kymmene koncernen var min arbetsgivare i 17 år innan jag blev anställd av staden Jakobstad år Jag trivs med att nu jobba lokalt. Tidigare hade jag 80 resedagar per år, mest till Kina och Uruguay. Under studietiden var jag ett år i Tyskland och vid millenieskiftet jobbade jag 1,5 år i Frankrike. Gym, golf, stavgång, FF Jaro, Bundesliga och speciellt Borussia Dortmund är stora intressen. Costa Blanca i Spanien är en nyare hobby. Olen työskennellyt kaupunginkamreerina puolen vuoden ajan. Olen 46-vuotias ja paljasjalkainen skutnäsiläinen. Perheeseeni kuuluvat 12-vuotias poikani ja tyttöystäväni. UPM-Kymmene -konserni oli työnantajani 17 vuoden ajan ennen siirtymistäni Pietarsaaren kaupungin palvelukseen vuonna Pidän siitä, että työni on nyt kotipaikkakunnalla. Aikaisemmin vuodessa kertyi 80 matkapäivää ja matkat suuntautuivat lähinnä Kiinaan ja Uruguayhin. Opiskeluaikana vietin vuoden Saksassa ja vuosituhannen vaihteessa työskentelin Ranskassa 1,5 vuotta. Kuntosalilla käynti, golf, sauvakävely, FF Jaro, Bundesliiga ja erityisesti Borussia Dortmund ovat lähellä sydäntäni. Uudempiin harrastuksiin kuuluu Costa Blanca Espanjassa. Jonny Wallsten Foto/Kuva: P. Salonen - 7 -

8 Arbetet i skolan är meningsfullt Foto/Kuva: Mikaela Löv-Alden I augusti inledde Peter Lindqvist sitt nya jobb som rektor för Oxhamns skola. Peter säger att det varit förvånansvärt lätt att komma in i de nya arbetsuppgifterna. Mycket tack vare goda kolleger. -Jag trodde det skulle vara svårare men lärarna, kanslisten, kuratorer och vaktmästare, alla i personalen har hjälpt mig att finna mig till rätta. Det känns redan som om jag jobbat länge i huset. Det nya arbetet innebar att familjen flyttade från Björneborg där Peter arbetade som rektor för den svenska privatskolan. Men Jakobstad var ingen okänd plats. Familjens sommarställe finns sen länge i Fäboda. -Jakobstad har varit vår sommarstad. Vi hittade ett lämpligt hus i Larsmo och för min fru som är larsmoflicka blev det att komma hem efter 22 år på annan ort. säger Peter. Det blev nya platser för alla i familjen. Peters fru arbetar i Cronhjelmskolan, en dotter går i Jakobstads gymnasium, den andra i Hanken i Helsingfors och sonen studerar i Vörå idrottsgymnasium. Idrott är en viktig ingrediens i Peters och hela familjen Lindqvists vardag. Peter har tidigare varit en aktiv idrottare men tränar nu mest för att hålla sig frisk och i form. Men intresset är fortfarande stort och han trivs med att serva barnen när de idrottar. -Jag kör gärna barnen och är med på träningar och tävlingar, då hinner vi prata ordentligt. Jag vill gärna rekommendera andra föräldrar med idrottsintresserade ungdomar att göra det samma. Det är riktig kvalitetstid då samtalen flyter på ett naturlig sätt. Peter har funnit sig väl tillrätta på jobbet och han säger att eleverna är sociala och fiffiga ungdomar. Och artiga dessutom. -Jag tror att det har med kulturen här i skolan att göra. Man får alltid ett trevligt bemötande och alla hälsar på varandra. Alla kan ha dåliga dagar ibland men det är inget man låter gå ut över andra. Skolan har förändrats mycket sen Peter själv var elev. I dag handlar bara en bråkdel av undervisningen om vanlig katederundervisning och eleverna får ta större plats i klassrummet. Peter säger att en lärare som var verksam på 70-talet kanske skulle skaka på huvudet åt dagens undervisning. -Men skolan speglar arbetslivet som vill ha initiativrika medarbetare och som kan tala för sig. Eleverna får ta mera plats i skolan men det får ju inte vara stökigt och bråkigt för den skull. Dagens elever är bra på att ta reda på och genom gemensamma diskussioner förenar man kunskap och skapar nya insikter. Att Peter valde läraryrket beror delvis på att han gärna ville vara med och förändra skolan och undervisningen. Bland hans egna högstadielärare fanns det goda men också sämre exempel. Men bli lärare då och skapa en förändring sa hans studiehandledare och på den vägen är det. Trots att han övervägde att bli både pilot och polis. Och Peter är nöjd med sitt val. -Varje dag har sina utmaningar. Och en del elever har det inte så lätt. När man kan nå dessa elever och hjälpa dem, då känns det verkligen bra. Jag får vara med i teamet och förbättra en ung människas förutsättningar. Det känns meningsfullt. Mikaela Löv-Aldén - 8 -

9 Koulussa työskentely on mielekästä Peter Lindqvist aloitti elokuussa uuden työnsä Oxhamnin koulun rehtorina. Peter toteaa, et tä uusiin teh tä viin totuttelu on ollut yllättävän helppoa. Se on paljolti hyvien kollegojen an siota. -Luulin sitä vaikeammaksi, mutta opettajat, kanslisti, kuraattorit ja vahtimestari, kaikki työn te kijät ovat aut ta neet minua pääsemään alkuun. Tuntuu kuin olisin työskennellyt talossa jo pitkään. Uusi työ merkitsi muuttoa Porista, jossa Peter työskenteli ruotsinkielisen yksityiskoulun rehtorina. Pietarsaari ei kuitenkaan ollut vieras paikka. Perheellä on ollut jo kauan ke sä mökki Fäbodassa. -Pietarsaari on ollut kesäkaupunkimme. Löysimme sopivan talon Luodosta. Vaimoni joka on alkujaan Luo don tyttöjä, palasi siten kotiin 22 vuoden jälkeen, Peter sanoo. Koko perhe sijoittui uusiin paikkoihin. Peterin vaimo työskentelee Cronhjelmin koulussa, toi nen tyttäristä käy Pietarsaaren ruotsinkielistä lukiota, toinen opiskelee Hankenilla Hel sin gissä ja poika Vöyrin ur heilu lukiossa. Urheilu on tärkeä elementti Peterin ja koko Lindqvistin perheen arjessa. Peter on ollut aikaisemmin aktiiviurheilija, mutta liikkuu nykyisin lähinnä pysyäkseen terveenä ja kunnossa. Urheilu kuitenkin kiinnostaa edelleen kovasti, ja Peter toimii mielellään lastensa huoltajana näi den urheillessa. -Kuljetan lapsia mielelläni ja olen mukana harjoituksissa ja kilpailuissa, silloin ehdimme ju tel la kunnolla. Suo sittelen lämpimästi samaa muillekin vanhemmille, joiden lapset har ras ta vat urheilua. Keskustelu sujuu matkoilla luontevasti, se on todellista laatuaikaa. Peter on sopeutunut työhönsä hyvin ja sanoo oppilaiden olevan sosiaalisia ja fiksuja nuo ria. Ja lisäksi koh te liaita. -Uskon, että se johtuu koulun kulttuurista. Muita kohdellaan aina ystävällisesti ja kaikki ter veh tivät toisiaan. Jokaisella voi olla joskus huonoja päiviä, mutta sitä ei pureta muihin. Koulu on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin Peter oli itse oppilaana. Nykyisin vain mur to-osa opetuksesta on tavallista luokan edessä opettamista, ja oppilaat saavat enemmän ti laa luokassa. Peter sanoo, että 70-luvulla opettajana työskennelleet saattaisivat puistella pää tään nykyajan opetukselle. -Koulu heijastelee kuitenkin työelämää, johon halutaan omaaloitteisia työntekijöitä, jotka ei vät jää sanattomiksi. Oppilaat saavat ottaa enemmän tilaa, mutta koulutyö ei saa kui tenkaan olla levotonta ja meluisaa. Nykyään oppilaat ovat hy viä ottamaan asioista sel vää, ja yhteisten keskustelujen avulla yhdistellään tietoa ja saadaan uusia oivalluksia. Opettajan ammatin Peter valitsi osittain siksi, että hän halusi olla mukana muuttamassa kou lua ja opetusta. Hä nen omissa yläasteaikojen opettajissaan oli sekä hyviä että huo nom pia esimerkkejä. No opiskele sitten opet tajaksi ja muuta asioita, sanoi hänen opinto-oh jaajansa. Ja sillä tiellä ollaan, vaikka harkinnassa olivat myös lentäjän ja poliisin am ma tit. Peter on tyytyväinen valintaansa. -Jokaisessa päivässä on omat haasteensa, eikä kaikilla oppilailla ole kovin helppoa. Tun tuu todella hyvältä, kun saa yhteyden sellaisiin oppilaisiin ja kykenee auttamaan heitä. Saan olla mukana tiimissä parantamassa nuoren ihmisen edel ly tyksiä. Se tuntuu mielekkäältä. Mikaela Löv-Aldén NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA Från 1 augusti 2013 är jag rektor I Lagmans skola som har elever från förskolan upp till årskurs 5. Förra läsåret jobbade jag som universitetslärare för blivande special- och klasslärare I Åbo Akademi I Vasa och dessförinnan var jag koordinator för specialundervisningen inom utbildningsväsendet I Jakobstad. Rektorsjobbet är inte en helt ny erfarenhet eftersom jag tidigare var rektor för den numera nedlagda Nordmans skola. På fritiden spelar jag fiol och är med I Vestersundsby spelmän, går på gym o läser en hel del. Jag går också gärna på konst- och musikevenemang och träffar vänner. Jobbet som Lagmans skolas rektor är en utmaning och jag trivs bra både med eleverna och med skolans personal. Toppengäng! Olen työskennellyt lukien rehtorina Lagmanin koulussa, jossa on oppilaita esikoulusta viidennelle vuosiluokalle. Edellislukuvuotena työskentelin tulevien erityis- ja luokanopettajien yliopisto-opettajana Åbo Akademissa Vaasassa ja sitä ennen toimin erityisopetuksen koordinaattorina Pietarsaaren opetustoimessa. Rehtorin työ ei ole minulle täysin uusi kokemus, koska olen toiminut nyttemmin lakkautetun Nordmanin koulun rehtorina. Vapaa-aikanani soitan viulua ja olen mukana Vestersundsby spelmän -kokoonpanossa, käyn kuntosalilla ja luen melko paljon. Lisäksi käyn mielelläni taide- ja musiikkitapahtumissa ja tapaan ystäviäni. Työ Lagmanin koulun rehtorina on haastavaa ja viihdyn hyvin sekä oppilaiden että koulun henkilöstön parissa. Huippujengiä! Catharina Lunabba-Domars Foto/Kuva: P. Salonen - 9 -

10 Kipu vakava ongelma Foto/Kuva: Gun Österbacka Marina Finnholm, Jaana Kalliokoski, Margaretha Myntti, Thomas Ruland Kipupoliklinikalle saapuu kroonisista kivuista kärsiviä potilaita, joista eteläisimmät tulevat Tammisaaresta ja pohjoisimmat Oulusta. Suurin osa heistä on selkäleikkauspotilaita, joilla on vaivoja lanne- ja kaularangassa ja joiden kipu on kroonistunut. Monille heistä kipupoliklinikka on viimeinen toivo, kun kaikki muut tahot on käyty läpi. Kipupoliklinikalla hoidetaan monentyyppistä kipua, muun muassa hermosärkyä, päänsärkyä, reumaattista kipua ja aavekipua. Kysyn lääkäri Thomas Rulandilta, millainen on tyypillinen potilas. -Hän on vuotias selkäleikkauksessa ollut potilas, josta on tullut kymmenen vuoden kuluessa osittain työkyvytön vaikeiden kipujen vuoksi. Hän on sairauslomalla, ehkä eläkkeellä. Potilaalla on käytössä kolmesta viiteen kipulääkettä sekä masennuslääke. Tavoitteenamme on, että potilaan elämänlaatu paranee ja hän voi viettää aktiivisempaa elämää. Ihanteellisinta olisi, että potilas pääsisi palaamaan työelämään, mutta se ei ole aina realistista. Pyrkimyksenä on ainakin lievittää kipuja siten, että potilas pärjää ja kykenee säilyttämään sosiaaliset suhteensa. Kipu ei ole vähäpätöinen ongelma, ja mitä kauemmin kipu on kestänyt, sitä vaikeampaa sitä on hoitaa, myös psykologisesti. Kipu saattaa johtaa masennukseen ja alkoholismiin ja jopa uhata potilaan henkeä, ellei hän enää kestä tilannettaan. Sellaisten ongelmien parantamiseen ei riitä pistos, vaan tarvitaan koko tiimiä, johon kuuluvat fysiatria, kuntoutus, psykologi ja kipupoliklinikka. -Yhdessä meillä on hyvät edellytykset potilaan auttamiseen, Thomas Ruland sanoo. Kipupoliklinikalla on kärkiosaamista. Thomas Ruland tekee yhteistyötä maamme erään kokeneimman neurokirurgin, Kari Sulkon, kanssa ja käytettävissä on hoitomuotoja, joita kukaan muu maassamme ei voi tarjota. Ruland on opiskellut Englannissa, ja potilaita hoidetaan International society of the study of pain -järjestön linjausten mukaisesti. Kipupoliklinikalla poti- laita hoidetaan mm. neurostimulaatiolla, joka salpaa kipuviestit heikkojen sähköimpulssien avulla ennen kuin ne ehtivät aivoihin, hermojuuren salpauksella, radiotaajuushoidolla, fasettinivelpuudutuksella ja muilla erilaisilla puudutuksilla. Ensikäynti kipupoliklinikalla kestää vähintään tunnin. Sairaanhoitaja Margaretha Myntti kertoo, että usein potilaat ovat käyneet läpi kaikki hoitotahot ja pelkästään paperien lukeminen vie kauan aikaa. -Kyseessä saattaa olla yli kymmenen vuoden sairaushistoria. Lähtökohtanamme on potilaan oma kertomus ja kokemus. Täällä potilasta uskotaan. On tärkeää, että potilas saa kertoa tilanteestaan itse ja että hänet otetaan tosissaan. Potilaan kohtaaminen on äärettömän tärkeää. Marina Finnholm toteaa, että kivuistaan huolimatta potilaat ovat usein tyytyväisiä ja myönteisiä. He saavat hyvän vastaanoton, vaikka työtä onkin liian paljon ja potilaat joutuvat usein odottamaan vuoroaan. Täällä hoidetaan yhtä potilasta kerrallaan. Kipupoliklinikkatoiminta on laajentunut nopeasti ja Thomas Ruland sanoo, että kivunhoito on edennyt nopein harppauksin. Hänen saapuessaan Pietarsaaren sairaalaan vuonna 2003 poliklinikalla oli käyntiä vuodessa. Nykyisin käyntimäärä on 1100, mutta henkilöstövahvuus on lähes sama. Seinät pullistelevat, sairaanhoitajat toteavat. -Potilaita on liikaa, mutta vaihteleva työ ja välitön palaute auttavat jaksamaan, vaikka työ on raskasta, Margaretha sanoo. Thomas Rulandilla on visioita kivunhoidosta Pietarsaaressa. Haaveena on kuntoutuksen ja kipupoliklinikan yhdistäminen kipukeskukseksi. Ja pian tehdään maamme ensimmäinen selkäydinstimulaatio Ähtärissä. Thomas Ruland toivoo, että toinen tai kolmas voidaan tehdä Pietarsaaressa. Mikaela Löv-Aldén

11 Foto/Kuva: Gun Österbacka Smärta- ett allvarligt problem Till Smärtpolikliniken kommer patienter med kroniska smärtor. Ända från Ekenäs i söder till Uleåborg i norr. Största delen av patienterna är ryggopererade med besvär i ländrygg och halsrygg och smärtan har blivit kronisk. För många av dem är Smärtpolikliniken deras sista hopp. De har gått genom alla instanser. Smärtpolikliniken behandlar många typer smärtor bland annat nervsmärtor, huvudvärk, reumatiska smärtor och fantomsmärtor. Jag frågar läkare Thomas Ruland hur den typiska patienten ser ut. -Det är en patient i 50 till 60-årsåldern som är ryggopererad och under tioårs tid blivit delinvalidiserad på grund av svåra smärtor. Sjukskriven och kanske pensionerad. Patienten äter tre till fem värkmediciner och antidepressiv medicin. Vår målsättning är att patienten ska få en bättre livskvalitet och ett aktivare liv. Optimalt är att denne kan återgå till arbetet. Men det är inte alltid realistiskt. Målsättningen är att åtminstone lindra smärtorna så att patienten kan klara sig och hålla liv i de sociala kontakterna. Smärta är inge t litet problem. och desto längre en smärta hållit i sig desto svårare är den att behandla, också psykologiskt. Smärta kan leda till depressioner och alkoholism och till och med vara livshotande när patienten inte längre orkar med sitt tillstånd. En injektion räcker inte för att råda bot mot sådana problem utan hela teamet med fysiatri, rehabilitering, psykolog och Smärtpolikliniken behövs. -Tillsammans har vi bra förutsättningar att hjälpa patienten, säger Thomas Ruland. På Smärtpolikliniken finns spetskompetens. Thomas Ruland samarbetar med en av landets mest erfarna neurokirurger, Kari Sulko, och här finns behandlingsformer som ingen annan i landet kan erbjuda. Ruland har studerat i England och patienterna behandlas enligt riktlinjer från International society of the study of pain. Smärtpolikliniken behandlar sina patienter med bland annat neurostimulering, som blockerar smärtsignalerna innan de når fram till hjärnan genom svaga elektriska impulser, nervrotsblockad, fasettledsbedövning, radiofrekvensbehandling och olika bedövningar. Ett första besök på Smärtpolikliniken tar åtminstone en timme. Sjukskötare Margaretha Myntti berättar att patienterna ofta gått genom alla instanser och bara att läsa genom alla papper tar lång tid. -Det kan handla om en sjukdomshistoria som går över tio år tillbaka i tiden. Vi utgår från patientens egen berättelse och upplevelse. Här blir patienten trodd. Det är viktigt att patienten får berätta själv och bli tagen på allvar, bemötande är otroligt viktigt. Marina Finnholm säger att patienterna oftast är nöjda och positiva trots sina smärtor. De blir väl emot tagna även om det är lite väl mycket på gång och patienterna ofta får vänta på sin tur. Här behandlar man en patient åt gången. Smärtpolikliniken har vuxit snabbt och Thomas Ruland säger att smärtbehandlingen har gått framåt med snabba kliv. När han kom till Jakobstads sjukhus 2003 hade polikliniken mellan besök per år. Idag är siffran uppe i 1100 besök, men personalstyrkan är nästan den samma. Väggarna bågnar, säger sjukskötarna. -Vi har väl många patienter, men det omväxlande arbetet och den omedelbara responsen ger oss vägkost, fast det är tungt, säger Margaretha. Thomas Ruland har visioner för smärtbehandlingen i Jakobstad. Drömmen skulle vara att slå ihop rehabiliteringen och Smärtpolikliniken till ett smärtcentrum. Och snart genomförs den första ryggmärgsstimulationen i landet i Ähtäri. Thomas Ruland hoppas att den andra eller tredje kan göras i Jakobstad. Mikaela Löv-Aldén

12 Farfar i skolan bekräftar eleverna Foto/Kuva: P. Salonen Varje onsdag finns Knut Brännbacka troget på plats i Lagmans skola. Han är sen nio årtillbaka delaktig i Folkhälsans projekt Farfar i skolan. Farfar är en trygg vuxenkontakt som har tid att se och bekräfta eleverna. -Det var mitt eget barnbarn som frågade om jag ville bli farfar i skolan.det var ingen tvekan om saken. Men det var lite spännande först innan jag riktigt visste vilken roll jag skulle ha, säger Knut. Men han hittade snabbt sin roll och sedan dess har uppdraget flutit på. Knut har valt att koncentrera sig på ettorna och tvåorna. Knut poängterar att han inte har någon lärarroll. Han är en medfostrare som finns till för eleverna och ger uppskattning och beröm. Ibland hjälper han en eller en liten grupp elever i anslutning till klassrummet med matematik eller modersmål som är de ämnen han fokuserat mest på. -Jag försöker ta det lugn och få eleverna att känna sig trygga. De behöver inte prestera utan vi funderar tillsammans tills vi löst uppgiften. Lärare Mikael Fröjdö är ansvarig för projektet på Lagmans skola. Han uppskattar farfädernas hjälpande hand och säger att det gått bra också ur lärarsynpunkt. Och eleverna bemöter farfäderna med respekt. -Det beror säkert på farfädernas tilltal och framtoning och generationsskillnaden. Farfar är närvarande och ser den enskilda individen. Han har en helt egen roll. Farfar är ingen lärare och ska inte heller tackla lärarnas yrkesproblem eller pedagogik. Mikael säger att det grundläggande är att farfar får en tydlig bild av sin uppgift och ett ordentligt schema. Sen flyter samarbetet bra. Folkhälsan driver ingen aktiv rekrytering av farfäder och därför vill Mikael gärna uppmuntra farfäder och morfäder som är intresserad av uppdraget att ta kontakt med skolan. -Det är ett hett tips. Det är inte ofta man som far- eller morförälder får se sitt barnbarn i vardagen. Det här är den chansen. Farfar är också en bra medhjälpare vid till exempel simhallsbesök, skoltävlingar och skidskoåkning. Det är många skridskor Knut snörat genomåren. På rasterna är han gärna ute med eleverna, för flera ögon ser mera. Då kan han också uppmärksamma om någon är lite utanför och saknar lekkamrater. Knut har lärt eleverna gamla lekar som han lekte när han gick i skolan. Det gillar de och själv har han fått vara med om en hel del hedersuppdrag. Som att hoppa rep, sy langettsöm och agera åsna i dramatiseringen av den barmhärtige samariern. En oförglömlig upplevelse för alla inblandade. Eleverna tycker också om att höra om hur det var för i skolan när det fanns skamvrå och läraren rent av tog en i örat om man inte uppförde sig. Det är positivt att träffa Knut och eleverna. De har ett bra samspel och barnen har lätt att närma sig farfar. Anna Backlund, mamma till Alva, säger att farfar i skolan är en uppskattad resurs. -Vi har morfar och mormor på annan ort så barnen har ingen daglig kontakt med den äldre generationen, så jag uppskattar verkligen projektet. Det är viktigt att farfar är snäll men bestämd, det lugnar ner stämningen i skolan. Farfar bekräftar barnen och historier om hur det var förr suger de i sig som svampar, säger Anna. Knut säger att som farfar gäller det att vara sig själv, det funkar inte att spela en roll. Hna berättar om sig själv och vad han gillar. På så sätt föds ett naturligt samtal. Barnen är imponerade av att han skidat åtta Vasalopp och dillar att paddla. -Det är spännande och jag känner mig uppskattad. Man ska ha ett kolossalt tålamod och ett stort hjärta. Ibland tänker jag att jag borde ta det lite lugnare, men farfar i skolan vill jag inte avstå ifrån, säger Knut. Mikaela Löv-Aldén

13 Kouluvaari oppilaiden tukena Knut Brännbacka saapuu Lagmanin kouluun uskollisesti joka keskiviikko. Hän on ollut yhdeksän vuoden ajan mukana Folkhälsanin kouluvaari-hankkeessa. Vaari on turvallinen aikuinen, jolla on aikaa nähdä oppilaat ja olla heidän tukenaan. -Oma lapsenlapseni kysyi halukkuuttani kouluvaarin tehtävään. En epäröinyt yhtään. Alussa kuitenkin vähän jännitti ennen kuin selvisi, millainen rooli minulla oikein olisi, Knut sanoo. Oma rooli löytyi kuitenkin nopeasti ja sen jälkeen tehtävä on sujunut hyvin. Knut on keskittynyt ensimmäisen ja toisen luokan oppilaisiin. Hän painottaa, ettei hänellä ole opettajan roolia. Hän on kasvatuskumppani, joka on oppilaita varten antamassa heille tunnustusta ja kehuja. Toisinaan hän auttaa oppilasta tai pientä oppilasryhmää matematiikassa tai äidinkielessä, ne ovat aineita joihin hän on keskittynyt eniten. -Pyrin olemaan rento ja saamaan oppilaat tuntemaan olonsa turvalliseksi. Heidän ei tarvitse suorittaa, vaan pohdimme yhdessä, kunnes tehtävä saadaan ratkaistua. Opettaja Mikael Fröjdö vastaa Lagmanin koulun hankkeesta. Hän arvostaa vaarien auttavaa kättä ja sanoo, että myös opettajan näkökulmasta kaikki on sujunut hyvin. Ja oppilaat suhtautuvat vaareihin kunnioittavasti. -Se johtuu varmaankin vaarien puhetavasta ja olemuksesta sekä ikäerosta. Vaari on läsnä ja näkee yksittäisen oppilaan. Hänellä on aivan oma roolinsa. -Vaari ei ole opettaja eikä hänen ole tarkoitus ratkaista opettajien ammatillisia ongelmia eikä puuttua pedagogiikkaan. Mikaelin mukaan on tärkeää, että vaari saa selkeän käsityksen tehtävästään ja kunnollisen työohjelman. Siten yhteistyö sujuu hyvin. Folkhälsan ei rekrytoi vaareja aktiivisesti, ja Mikael haluaakin rohkaista tehtävästä kiinnostuneita vaareja ja mummoja ottamaan yhteyden kouluun. -Tässä on arvokas vinkki. Isovanhemmilla ei ole useinkaan tilaisuutta nähdä lapsenlastaan arjessa. Tässä on mahdollisuus. Vaari on myös hyvä avustaja esimerkiksi uimahallikäynneillä, koulukisoissa ja luistelussa. Knut on nyörittänyt monet luistimet vuosien varrella. Välitunneilla hän on mielellään ulkona oppilaiden kanssa, sillä useampi silmäpari näkee enemmän. Silloin hän voi myös huomata, jos joku jää hieman ulkopuolelle ja kaipaa leikkitovereita. Knut on opettanut lapsille vanhoja leikkejä, joita hän leikki omana kouluaikanaan. Niistä oppilaat pitävät, ja Knut on saanut osallistua lukuisiin kunniatehtäviin, kuten naruhyppelyyn, pykäpistojen ompelemiseen ja aasin rooliin laupias samarialainen -näytelmässä. Unohtumaton kokemus kaikille mukana olijoille. Lisäksi oppilaat kuuntelevat mielellään, millaista oli entisaikaan, kun koulussa oli häpeänurkka ja opettaja saattoi jopa tarttua korvasta, ellei oppilas käyttäytynyt kunnolla. Knutin ja oppilaiden tapaaminen on miellyttävä kokemus. Heillä on hyvä vuorovaikutus ja lasten on helppo lähestyä vaaria. Alvan äiti Anna Backlund toteaa, että kouluvaari on arvostettu voimavara. -Minun vanhempani asuvat toisella paikkakunnalla eikä lapsilla ei ole päivittäistä kontaktia vanhempaan sukupolveen, joten arvostan hanketta todella. On tärkeää, että vaari on kiltti, mutta päättäväinen, se rauhoittaa koulun tunnelmaa. Vaari tukee ja rohkaisee lapsia, ja tarinoita entisajoista he imevät itseensä kuin sieni, Anna sanoo. Knut toteaa, että vaarin täytyy olla oma itsensä, roolin esittäminen ei onnistu. Hän kertoo itsestään ja harrastuksistaan. Siten syntyy luonnollista keskustelua. Lapsiin on tehnyt vaikutuksen, että Knut on hiihtänyt kahdeksan Vasaloppetia ja pitää melomisesta. -Tämä on jännää ja tunnen, että minua arvostetaan. Tässä tehtävässä tarvitaan suunnatonta kärsivällisyyttä ja suurta sydäntä. Joskus ajattelen, että pitäisi ottaa jo vähän rauhallisemmin, mutta kouluvaarin tehtävästä en halua luopua, Knut sanoo. Mikaela Löv-Aldén NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA Aloitin Työväenopiston rehtorina syyskuun alussa. Sitä ennen ehdin työskennellä kulttuuritoimistossa vuodesta Minulla on kaksoistutkinto eli ammatillisten yleisaineiden opettaja ja filosofian maisteri. Lukion jälkeen opiskelin myös artesaanin tutkinnon. Olen paljasjalkainen pietarsaarelainen, äitini oli Karjalan neitoja ja isäni suku Porista. Lähdin itse maailmalle heti lukion päätyttyä ja päädyin opiskelemaan Turun yliopistoon. Pisimmän työurani tein Läntisellä Uudellamaalla, aikuiskoulutuksen parissa. Olen aikuiskoulutuksen moniottelija, opettaja/suunnittelija/projektityöntekijä ja nyttemmin opiskelin rehtoriksi. Viihdyn erinomaisesti nykyisessä työssäni. Se on sujuvasti suunnittelua, hallintoa ja koulutusta. Tässä saa toki käyttää myös luovuutta, jota kulttuurityössä tarvittiin. Foto/Kuva: P. Salonen Jag började som rektor vid Työväenopisto i början av september. Innan det hann jag jobba vid kulturbyrån sedan Jag har en dubbelexamen: yrkeslärare i allmänna ämnen och filosofie magister. Efter gymnasiet studerade jag också till artesan. Jag är jakobstadsbo, min mamma var från Karelen och pappas släkt kom från Björneborg. Själv flyttade jag direkt efter gymnasiet till Åbo för att studera vid universitetet. Min längsta arbetskarriär gjorde jag i Västra Nyland inom vuxenutbildning. Jag är en mångsysslare inom vuxenutbildning, lärare/planerare/projektarbetare och numera läste jag till rektor. Jag trivs utmärkt i mitt nuvarande jobb. Det innebär planering, administration och utbildning. Här får man givetvis också vara kreativ, liksom inom kulturarbetet Päivi Rosnell:

14 En kreativ hantverkare Keramiken har varit en del av Tellervo Lunabbas liv i över trettiofem år. Till vardags jobbar hon som skolgångsbiträde på Kyrkostrands-Jungmans skola men på onsdag kvällar leder hon keramikkurser i Arbis reg.i -Det började med en sommarkurs när jag väntade min dotter. Jag har alltid tyckt om att arbeta med händerna och jag gillar färger och jag hade länge drömt om att dreja, säger Tellervo. Tellervo hade hållit på med silversmide i tonåren och lärde sig tidigt sy kläder på trampmaskin. Den kreativa ådran har gått i arv från farfar och pappa som båda var skräddare och vidare till Tellervo och hennes dotter som är fotograf och sonen som är kock. Trots det skapande arbetet vill Tellervo inte kalla sig konstnär utan hellre hantverkare. Och hon har inte övat upp sitt tecknande utan formar hellre med händerna. Tellervo fortsatte att själv gå kurser men intresset för keramik var stort och Arbis rektor frågade henne om hon kunde dra en nybörjarkurs. Och så har det rullat på. Ibland har hon haft många kurser i veckan. När de egna barnen var små arbetade Tellervo som familjedagvårdare. Maken jobbade borta dagtid och då var kurserna speciellt socialt givande och gav också ett tillskott i kassan. Tellervo ångrar ändå inte att hon inte utbildade sig till keramiker. -Det är lättare att ha keramiken som en hobby. Ska man leva på den så måste man producera sådant som kunderna vill ha. Det är friare så här. Liksom Tellervo själv drömmer de flesta kursdeltagarna om att sätta sig direkt vid drejstolen. Men på Tellervos kurs börjar man med att först tumma en klump i handen för att lära känna lerans egenskaper. Sen går man över till ringmodellering och bygger former och sen kavlar man och skär ut i lera. -Det är bra att lära sig innan man ger sig i kast med drejning som är den svåraste tekniken. Annars misslyckas man lätt och tappar lusten. Det går inte heller praktiskt att hantera tio nybörjare vid drejskivan. Kursdeltagarna droppar in och börjar ta fram alster som fått vila sen senaste kurstillfälle. Tellervo går runt och svarar på frågor och ger råd. Keramikverkstaden har precis flyttat in i Tobaksmagasinet och flytten var tung. Så tung att Tellervo var på vippen att sluta dra kurser. -Jag är utbildad dekoratör och har provat på flera yrken, men keramiken har alltid funnits där. Jag har nog funderat på att sluta, men deltagarna är så trevliga så det är svårt att avstå och keramiken har blivit en del av min identitet. Mikaela Löv-Aldén Tellervo Lunabba till vänster/vasemmalla. Foto/Kuva: Mikaela Löv-Alden

15 Luova käsityöläinen Keramiikka on kuulunut osana Tellervo Lunabban elämään yli 35 vuoden ajan. Leipätyönään Tellervo toimii koulunkäyntiavustajana Kirkkorannan-Jungmanin koulussa, mutta keskiviikkoiltaisin hän ohjaa Arbiksen keramiikkakursseja. -Harrastus alkoi kesäkurssista, jonka kävin odottaessani tytärtäni. Olen aina pitänyt käsillä työskentelystä ja väreistä, ja dreijaamisesta olin haaveillut pitkään, Tellervo sanoo. Tellervo oli harrastanut teini-iässä hopeatöitä ja opetteli varhain ompelemaan vaatteita poljettavalla koneella. Luovat taipumukset ovat periytyneet isoisältä ja isältä, jotka olivat kumpikin räätäleitä, ja Tellervolta edelleen hänen valokuvaajatyttärelleen ja pojalleen, joka on kokki. Luovasta työstä huolimatta Tellervo ei halua kutsua itseään taiteilijaksi, vaan mieluummin käsityöläiseksi. Hän ei ole harjoitellut piirtämistä, vaan muotoilee mieluummin käsin. Tellervo jatkoi omaa kursseilla käymistään, mutta kiinnostus keramiikkaa kohtaan oli runsasta ja niinpä Arbiksen rehtori tiedusteli, voisiko Tellervo pitää kurssin aloittelijoille. Siitä kaikki lähti liikkeelle. Välillä hän on pitänyt useita kursseja viikossa. Omien lasten ollessa pieniä Tellervo työskenteli perhepäivähoitajana. Puoliso kävi päivisin muualla töissä, joten tuolloin kurssit olivat etenkin sosiaalisesti antoisia ja tarjosivat myös lisäansioita. Tellervo ei kuitenkaan kadu sitä, ettei opiskellut keraamikoksi. -On helpompaa pitää keramiikka harrastuksena. Jos sillä aikoo elää, on tehtävä sellaista mitä asiakkaat haluavat. Tämä on vapaampaa. Samoin kuin Tellervokin aikoinaan, haaveilevat useimmat kurssilaiset pääsystä suoraan dreijan tuoliin. Tellervon kurssi aloitetaan kuitenkin tunnustelemalla savikimpaletta kädessä, jotta opitaan tuntemaan saven ominaisuudet. Sen jälkeen siirrytään renkaiden muovailuun ja rakennetaan muotoja ja sitten kaulitaan ja leikataan savea. -Se on hyvä opetella ennen kuin ryhdytään dreijaukseen, joka on vaikein tekniikka. Muuten käy helposti niin, että epäonnistutaan ja mielenkiinto lopahtaa. Eikä käytännössä ole mahdollistakaan opastaa kymmentä aloittelijaa dreijan äärellä. Kurssilaiset saapuvat paikalle yksi toisensa jälkeen ja alkavat ottaa esille töitään, jotka ovat odottamassa edelliseltä kurssikerralta. Tellervo kiertelee kurssilaisten luona neuvomassa ja vastaamassa kysymyksiin. Keramiikkapaja on siirtynyt juuri Tupakkamakasiiniin ja muutto oli raskas, niin raskas että Tellervo oli lähellä lopettaa kurssien pitämisen. -Olen koulutukseltani somistaja ja kokeillut useita ammatteja, mutta keramiikka on kulkenut mukanani aina. Olen kyllä harkinnut lopettamista, mutta kurssilaiset ovat niin mukavia että työstä on vaikea luopua, ja keramiikasta on tullut osa identiteettiäni. Mikaela Löv-Aldén NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA NYA ANSIKTEN UUSIA KASVOJA Aloitin elokuussa työni kaupungin kielenkääntäjänä. Tätä ennen toimin kääntäjänä 14 vuoden ajan. Olen kotoisin Pietarsaaresta, 3 pojan äiti, harrastan musiikkia ja liikuntaa. Luen myös mielelläni ja seuraan lasten jalkapalloharrastusta. Kolmen kääntäjän tiimissä on antoisaa ja mielenkiintoista työskennellä ja tutustua kaupungin asioihin. Jag jobbar sedan augusti som translator vid staden. Innan det har jag jobbat som translator i 14 år. Jag är jakobstadsbo, mamma till tre pojkar. På min fritid musicerar och motionerar jag gärna. Att läsa och delta i barnens fotbollsintresse hör också till mina intressen. Det är givande och intressant att jobba i ett team på tre översättare och bekanta sig med allt som händer i staden. Ida Forsman Foto/Kuva: P. Salonen

16 Azalea päiväkeskus tarjoaa muistisairaille tekemistä ja omaisille tukea On pysyttävä tässä hetkessä. Ja muistettava, että jokainen hetki on uusi ja muistisairaalle ainutkertainen. Joskus vanhat muistot sekoittuvat tähän päivään ja saattavat luoda tapahtumia, joita ei ole. Nämä tapahtumat ovat kuitenkin kertojalleen totta. Omaishoitajille muistisairaan läheisen tarinat, hämmennykset, epävarmuudet ja hetkessä eläminen ovat totista totta.. Helpotusta omaishoitajan elämään on tuonut Azalea, kotona asuvien muistisairaiden päiväkeskus. Päiväkeskus avattiin viime maaliskuussa ja se sijaitsee Castreninkadulla, kerrostalon alimmassa kerroksessa. Tavoitteena on antaa sisältöä arkeen, innostaa fyysiseen psyykkiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen, sanovat hoitajat Anne Suo ja Marit Ahlnäs. Päiväkeskukseen mahtuu maksimissaan 8 asiakasta kerrallaan. Suomenkielisten päivät ovat maanantai ja keskiviikko, ruotsinkielisten tiistai ja torstai. Perjantai on drop in -päivä, jolloin paikalle voi tulla soittamalla, jos omaishoitaja tarvitsee omaa aikaa esimerkiksi kampaamoa, kauppareissua tai muuta ennakoimatonta tapahtumaa varten. Muistisairaille oma kieli on hyvin tärkeä seikka. Siksi kieliryhmiä ei sekoiteta. Muistisairaus tuo vahvasti lapsuuden äidinkielen esiin. Azalean toiminnan tärkeä painopiste on kohdata muistihäiriöinen vanhus omana yksilönään. Muistin puuttuminen ei tee ihmisestä tyhmää. Vaikka arjen hallinta menee, ihminen on edelleen älykäs. Muistisairailla on usein voimakkaita tunteita, jotka nousevat pintaan esimerkiksi muistellessa vanhoja asioita. Tärkeää muistisairaiden kanssa työskennellessä on avoimuus ja myönteisyys. Joustavuutta tarvitaan joka päivä. Työ opettaa tekijäänsäkin elämään hetkessä, ja kärsivällisyys on rajaton. Palkitsevinta on se, kun asiakas lähtee omaisensa mukana kotiin ja sanoo, että kylläpä on ollut kiva päivä. Asiakas ei muista, mitä on päivän aikana tehnyt, mutta hänelle on silti jäänyt mielihyvän tunne. Se on kaikkein tärkeintä. Silloin tietää, että päivän työ, on onnistunut. Azaleassa ulkoillaan, tehdään kävelylenkkejä, grillataan terassilla ja retkeillään. Sisätiloissa on yksi huone kunnostettu sisäliikuntaa varten ja siellä varsinkin sählynpeluu on osoittautunut hyvin mieluisaksi. Myös erilaiset jumppahetket ovat pidettyjä. Huonolla ilmalla luetaan ääneen, lauletaan yhteislauluja, katsellaan elokuvia, pallotellaan ilmapallolla. Ja tietenkin joka päivään kuuluu ruokailu ja iltapäiväkahvit. Tekemistä on koko ajan. Se on hyvä asia, sillä tekeminen ja yhdessä olo luovat turvallisuutta. Marjo Luokkala Azalea dagcenter erbjuder aktiviteter för minnessjuka och stöd för anhöriga Det gäller att stanna upp i stunden. Och komma ihåg att varje stund är ny och unik för den som är minnessjuk. Ibland blandas gamla minnen med dagens minnen och kan skapa händelser som inte längre finns. För berättaren är dock händelserna verkliga. För närståendevårdarna är en minnessjuk anhörigs berättelser, förvirring, osäkerhet och sättet att leva i nuet verkligt. Azalea, dagcentret för minnessjuka som bor hemma, innebär stor hjälp för närståendevårdare. Dagcentret öppnade i mars och finns på Castrensgatan, i nedre våningen av ett höghus. Syftet är att ge innehåll i vardagen, engagera i fysiska, psykiska och sociala aktiviteter, berättar vårdarna Anne Suo och Marit Ahlnäs. I dagcentret kan högst åtta kunder vistas samtidigt. De finskspråkigas dagar är måndag och onsdag, de svenskspråkiga kommer hit tisdagar och torsdagar. Fredag är en drop in-dag då man kan besöka centret genom att ringa på förhand. Närståendevårdaren kanske behöver egen tid för ett frisörbesök, för att handla eller göra något annat som inte är inplanerat. Det egna språket är mycket viktigt för minnessjuka. Därför blandar vi inte språkgrupperna. Minnessjukdomen för väldigt starkt fram modersmålet från barndomen. En viktig tyngdpunkt i Azaleas verksamhet är att möta den minnessjuka åldringen som individ. Att sakna minnet gör inte människan dum. Även om man inte kan hantera vardagen är människan fortfarande intelligent. Minnessjuka har ofta starka känslor som kommer upp till ytan då man exempelvis pratar om gamla saker. Då man jobbar med minnessjuka är det viktigt att vara öppen och positiv. Flexibilitet behövs varje dag. Man lär sig leva för stunden i sitt jobb och det gäller att ha ett ändlöst tålamod. Det bästa är nog då kunden åker hem och konstaterar att det varit en rolig dag. Kunden minns inte vad man gjort under dagen, men har ändå en känsla av belåtenhet. Det är allra viktigast. Då vet man att man lyckats med dagens arbete. I Azalea vistas man utomhus, gör promenader, grillar på terrassen och ordnar utfärder. Inomhus är ett rum renoverat för motion och där har det visat sig vara speciellt roligt att spela innebandy. De olika gymnastikstunderna är också omtyckta. Vid sämre väder har man högläsning, sjunger allsång, ser på film, bollar med ballong. Måltider och eftermiddagskaffe hör dagligen till programmet. Det finns hela tiden något att göra. Det är en bra sak, eftersom aktiviteter och gemenskap skapar trygghet. Marjo Luokkala

17 Varför är korset, ankaret och hjärtat julsymboler i Jakobstad? Miksi risti, ankkuri ja sydän ovat Pietarsaaren joulusymboleja? Symbolerna för tro, hopp och kärlek är välkända för alla Jakobstadsbor. Här förknippar vi dem med julen och julfirandet. Men varför gör vi det? Symbolen är gammal och förekommer i många sammanhang överallt i den kristna världen. Jakobstad var från grunden en utpräglad sjöfartsstad; här byggdes och rustades fartyg, som seglade på världens alla hav. Staden grundlades i själva verket vid Pedersöre sockens hamn. I staden bodde och verkade skeppsbyggare och alla de hantverkare som behövdes för fartygen liksom naturligtvis fartygens besättningsmän. Många fartyg byggdes för redare på annan ort, men en stor del hade Jakobstad som hemhamn. Sjömän fanns det gott om i Jakobstad, även om de för det mesta var ute till sjöss. Färderna kunde sträcka sig över flera år. Och det är just här ursprunget till stadens julsymboler skall sökas! Julen är, och har varit, en högtid vi firar tillsammans med våra nära och kära. För att hedra och komma ihåg alla de sjömän som inte kunde fira jul med sina familjer, beslöt man sig för att göra något gemensamt och storartat. Man valde en känd sjömanssymbol, kanske den mest typiska - korset, ankaret och hjärtat - och utformade den av en stomme för varje symbol med ett varierande antal lyktor. Lyktorna tillverkades av träribbor, omslutna av papper, som man oljade för att få dem transparenta och släppa igenom ljuset bättre. I varje lykta placerades ett talgljus. Att tända alla talgljus i de tresymbolerna och att hissa upp dem över Storgatan var ett företag vi bara kan föreställa oss, och inte något man gjorde mer än under själva julaftonen, innan symbolerna elektrifierades På 1960-talet infördes plast som lyktmaterial i stället för vaxat papper. Fram till elektrifieringen var det handelsmännen längs Storgatan som ekonomiskt stod för symbolerna, och det var bodbetjänternas uppgift att till jul tillverka nya lyktor att ersätta de som föregående jul brunnit upp. Det räckte med en vildfläkt som fick lågan att fladdra för att tända det oljade pappret. Vem som kom på idén till vår långlivade och omtyckta jultradition lär vi aldrig få veta, och knappast heller exakt när de första gången hängdes upp. Det finns i varje fall belägg på att de funnits med i julfirandet i vår stad så tidigt som på 1850-talet. År 2009 förnyades kärleken, dvs. hjärtat fick en helt ny stomme av trä, förtjänstfullt tillverkad vid stadens snickeri, elbelysningen moderniserades, liksom lyktorna. Följande år var alla tre symbolerna nya, men tack vare att storleken och modellen är densamma som under tidigare år, har förnyandet skett utan reaktioner från stadsborna. Tydligen vill vi ha våra julsymboler kvar över Storgatan, så som de alltid har hängt där. Kristina Lundström-Björk Usko, toivo ja rakkaus -symbolit ovat tuttuja kaikille pietarsaarelaisille. Liitämme ne jouluun ja joulunviettoon, mutta minkä vuoksi? Symboli on vanha ja esiintyy useissa yhteyksissä kaikkialla kristityssä maailmassa. Pietarsaari oli alkujaan tyypillinen merenkulkukaupunki. Täällä rakennettuja ja varustettuja laivoja purjehti kaikilla maailman merillä. Itse asiassa kaupunki perustettiinkin Pedersören pitäjän satamaan. Kaupungissa asui ja työskenteli laivanrakentajia ja rakentamiseen tarvittavia käsityöläisiä sekä tietenkin miehistöä. Useita aluksia rakennettiin muiden paikkakuntien laivanvarustajille, mutta suurella osalla kotisatamana oli Pietarsaari. Merimiehiä Pietarsaaressa oli runsaasti, tosin enimmäkseen he olivat merillä. Matkat saattoivat kestää useita vuosia, ja juuri tuosta seikasta kaupungin joulusymbolit juontavatkin juurensa! Joulu on ollut perinteisesti juhlapyhä, jota vietetään yhdessä läheisten kanssa. Kaupungissa päätettiin tehdä jotakin yhteistä ja merkittävää niiden merimiesten kunnioittamiseksi ja muistamiseksi, jotka eivät voineet viettää joulua perheidensä kanssa. Aiheeksi valittiin tunnettu ja ehkä tyypillisin merimiessymboli risti, ankkuri ja sydän. Niiden muotoisiin kehikkoihin laitettiin vaihteleva määrä lyhtyjä. Lyhdyt valmistettiin puurimoista, joiden ympärille oli kiedottu paperia, joka öljyttiin läpinäkyväksi ja siten paremmin valoa läpäiseväksi. Jokaiseen lyhtyyn laitettiin talikynttilä. Voi vain kuvitella, miten työlästä kaikkien talikynttilöiden sytyttäminen ja puisten symbolien nostaminen Isonkadun ylle oli. Kaiken lisäksi se tehtiin vasta jouluaattona aina siihen saakka, kunnes symbolit sähköistettiin vuonna Lyhtyjen materiaali vaihtui 1960-luvulla vahapaperista muoviksi. Sähköistämiseen saakka symbolien kustannuksista vastasivat Isonkadun kauppiaat, ja puotipalvelijoiden tehtävänä oli valmistaa jouluksi uudet lyhdyt edellisjouluna palaneiden tilalle. Öljytyn paperin syttymiseen riitti tuulenvire, joka sai liekin lepattamaan. Arvoitukseksi jää, kenen idea pitkäikäinen ja pidetty jouluperinteemme oli, samoin se, milloin tarkalleen symbolit ripustettiin ensimmäisen kerran. On kuitenkin todisteita siitä, että ne kuuluivat kaupunkimme joulunviettoon jo 1850-luvulla. Vuonna 2009 rakkauden symboli eli sydän uusittiin ja se sai täysin uuden puurungon, jonka kaupungin puusepänverstas valmisti ansiokkaasti. Sähkövalaistus uusittiin, samoin lyhdyt. Seuraavana vuonna kaikki kolme symbolia olivat uusia, mutta koska ne ovat samaa kokoa ja mallia kuin aikaisemmin, ei uusiminen ole herättänyt kaupunkilaisissa suuria tunteita. Haluamme selvästikin säilyttää joulusymbolimme Isonkadun yllä sellaisina kuin ne ovat aina siellä riippuneet. Kristina Lundström-Björk

18 Låg tröskel och öppna dörrar Atmosfären på Esselunden är trevlig och inbjudande. Här står dörrarna till kansliet och föreståndare Susann Sandbackas rum öppna. Det hörs spridda röster, skratt och klirr av porslin. Snart samlas klienterna för gemensam lunch i matsalen. -Vi vill att tröskeln för att kontakta personalen ska vara låg. Och alla som bor här samlas varje dag vid måltider. Det är viktigt för oss, vi försöker aktivera och engagera våra klienter, säger Susann Sandbacka. Esselunden är ett effektiverat serviceboende och här bor 20 stadigvarande klienter som har sina egna rum och fyra intervallklienter. Här arbetar 20 personer och för dem är delaktigheten viktig. Både vad det gäller aktiviteter och att uppmuntra de inneboende att göra det de själva klarar. Att bädda sängen och klä sig själv ger goda hälsoeffekter, berättar Susann. Den som är passiv blir snabbt sämre i skick. -Mycket är möjligt tack vare personalen. De är jättebra, uppåt och glada och det smittar av sig både på arbetskamrater och klienter. Resurserna är begränsade men vi försöker hitta aktiviteter som går att ordna med små medel. Ibland märker vi ju att vi tagit fel och hittat på något som inte är så uppskattat. Vi övar oss hela tiden på att vara lyhörda för klienternas behov och önskemål, säger Susann. Bingo är den överlägset mest uppskattade aktiviteten och det ordnas också gruppgumnastik, handmassage och pysselaktiviter. En gång i månaden är det Esselunden café med hemlig gäst och alla fikar tillsammans och har det trevligt. Esselunden får också besök av bland annat musiker och församlingarna. Mycket omtyckt var också De gamlas vecka. Den uppmärksammades genom gammaldags mat och de äldre deltog i bakningen och bjöd in de som bor på Essehemmet till ett äkta, gammaldags kafferep. Borden var festligt dukade med tidsenligt porslin och gamla, fina bordsdukar. -Det var en höjdpunkt. De äldre fick ordna och bjuda, gästvänlighet så som de är vana vid sen gammalt. Det var också fint att se hur också de som är sämre i skick kan hålla i en visp och knåda deg med lite hjälp. De har ju en otrolig kunskap och erfarenhet Foto/Kuva: Mikaela Löv-Aldén Nimet? Två gånger om året bjuds de anhöriga in på grill- och grötfest. Då får anhörig, klienter och personal träffas och umgås. Det är värdefull, säger Susann. När jag hälsar på finns fysioterapeut Niklas Lindell på plats. Han är ett bra stöd och hjälper personalen att träna ändamålsenligt med klienterna. Och varannan vecka finns läkare Markku Kautiainen på plats. -Vi försöker minska medicineringen mer och mer, det är tidens melodi. Susanne berättar att åldringsvården ändrat mycket under åren. De äldre bor hemma längre och behöver mera sjukvård och kraven på hygien har skärpts. Det gör att åldringsboendena inte är lika hemlika som tidigare men är ett bra skydd mot bakterier, en utveckling på både gott och ont. Susann säger att hennes arbete givetvis innefattar ett stort ansvar och inte är det lätt varje dag, men alltid meningsfullt. Den äldsta inneboende är hela 103 år och på Esselunden får man bo ända till livets slut. -Det här är deras hem. De äldre vill inte in på sjukhus. Här är personalen och omgivningen bekant. Det är en trygghet. Vi gör det bästa av situationen ordnar med extra personal som kan sitta med den gamla, säger Susann. Ibland kan det vara ett stort steg att flytta till ett äldreboende. Om somrarna är anhöriga oftare lediga och allt går lättare, men när hösten kommer kanske situationen blir ohållbar. Då är det en trygghet att bo där det finns hjälp och sällskap. När en ny klient flyttar in träffas klient, anhöriga, föreståndaren och egenvårdaren. Då går man igenom klientens levnadsberättelse för att kunna förstå och bemöta personen på bästa sätt, man lyssnar på önskemål och besvarar frågor. Och de anhöriga får kontakt med egenvårdaren och tröskeln att ta kontakt bli låg. -Det ska vara lätt att ta kontakt, dörren ska stå öppen. Lite småkaotiskt är det ibland, telefonen ringer och folk kommer och går, men då trivs de äldre allra bäst, säger Susann. Mikaela Löv-Aldén

19 Matala kynnys ja avoimet ovet Esselundenissa on mukava ja kutsuva ilmapiiri. Kansliaan ja johtaja Susann Sandbackan huoneeseen johtavat ovet ovat avoinna. Sieltä täältä kuuluu ääniä, naurua ja posliinin kilinää. Pian asiakkaat kokoontuvat yhteiselle lounaalle ruokasaliin. -Haluamme, että asukkailla on matala kynnys ottaa yhteyttä henkilöstöön. Ja kaikki asukkaat kokoontuvat joka päivä aterioille. Se on tärkeää meille, pyrimme asiakkaiden aktivoimiseen ja osallistamiseen, Susann Sandbacka sanoo. Esselunden on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Siellä asuu 20 vakituista asukasta, joilla on omat huoneet, sekä neljä intervallihoidon asiakasta. Työntekijöitä on 20 ja he pitävät tärkeänä vanhusten osallisuutta eri toiminnoissa ja kannustavat asukkaita tekemään sellaista, mihin he pystyvät itse. Vuoteen sijaamisella ja omatoimisella pukeutumisella on hyviä terveysvaikutuksia, Susann kertoo. Passiivisen asukkaan kunto heikkenee nopeammin. -Monet asiat ovat mahdollisia työntekijöiden ansiosta. He ovat aivan upeita, iloisia ja hyväntuulisia, ja se tarttuu sekä työtovereihin että asiakkaisiin. Resurssit ovat rajalliset, mutta pyrimme löytämään tekemistä, jota voi järjestää vähin varoin. Toisinaan huomaamme erehtyneemme ja keksineemme jotakin, josta ei oikein pidetäkään. Pyrimme jatkuvasti olemaan kuuliaisia asiakkaiden tarpeille ja toiveille, Susann sanoo. Bingo on ylivoimaisesti suosituin harrastus ja lisäksi järjestetään ryhmävoimistelua, käsihierontaa ja askartelua. Kerran kuukaudessa järjestetään kahvilatapahtuma, jossa mukana on yllätysvieras ja juodaan kahvia ja viihdytään yhdessä. Lisäksi Esselundenissa vierailee toisinaan muun muassa muusikoita ja seurakuntien edustajia. Myös vanhusten viikon tapahtumat olivat erittäin pidettyjä. Viikko huomioitiin valmistamalla entisajan ruokia, ja vanhukset osallistuivat leivontaan ja kutsuivat Essehemmetin asukkaat oikeille vanhan ajan kahvikutsuille. Pöydät oli katettu juhlavasti ajanmukaisilla posliineilla ja vanhoilla, hienoilla pöytäliinoilla. -Se oli oikein huippuhetki. Vanhukset saivat järjestää ja tarjota sellaisella vieraanvaraisuudella, johon he ovat tottuneet. Oli myös hienoa nähdä, miten heikommassakin kunnossa olevat pystyvät pitelemään vatkainta ja vaivaamaan taikinaa hieman avustettuina. Heillähän on uskomattoman paljon tietoa ja kokemusta Foto/Kuva: Mikaela Löv-Aldén Susann Sandbacka Kaksi kertaa vuodessa kutsutaan omaiset grilli- ja puurojuhlaan. Silloin omaisilla, asukkailla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tavata ja viettää aikaa yhdessä. Se on arvokasta, Susann sanoo. Esselundenissa vieraillessani paikalla on fysioterapeutti Niklas Lindell. Hän on hyvä tuki ja auttaa henkilöstöä harjoittelemaan asukkaiden kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkäri Markku Kautiainen käy Esselundenissa joka toinen viikko. -Pyrimme vähentämään lääkitystä jatkuvasti, se on nykypäivän henki. Susann kertoo, että vanhushuolto on muuttunut paljon vuosien saatossa. Vanhukset asuvat kotona kauemmin ja tarvitsevat enemmän sairaanhoitoa, ja hygieniavaatimukset ovat kiristyneet. Sen vuoksi vanhusten asumispaikat eivät ole enää yhtä kodinomaisia kuin aiemmin, mutta bakteereilta on suojauduttu hyvin. Kehitys on sekä hyvästä että pahasta. Susann sanoo, että hänen työhönsä sisältyy luonnollisesti paljon vastuuta eikä työ ole aina helppoa, mutta se on aina mielekästä. Vanhin asukas on peräti 103-vuotias ja Esselundenissa asukkaat saavat asua elämänsä loppuun saakka. -Tämä on heidän kotinsa. Vanhukset eivät halua sairaalaan. Täällä henkilöstö ja ympäristö ovat tuttuja. Se antaa turvaa. Teemme tilanteesta parhaan mahdollisen ja järjestämme lisähenkilöstöä, joka voi valvoa vanhuksen luona, Susann kertoo. Joskus asumispaikkaan muutto saattaa olla suuri askel. Kesäisin omaisilla on enemmän vapaata ja asiat sujuvat helpommin, mutta syksyn tullen tilanne saattaa käydä kestämättömäksi. Silloin on turvallista asua paikassa, jossa saa apua ja seuraa. Uuden asiakkaan muuttaessa Esselundeniin asiakas, omaiset, johtaja ja omahoitaja tapaavat. Silloin käydään läpi asiakkaan elämäntarina, jotta häntä voidaan ymmärtää ja kohdella parhaalla tavalla. Hänen toiveitaan kuunnellaan ja hänen kysymyksiinsä vastataan. Omaiset saavat kontaktin omahoitajaan ja yhteydenoton kynnys madaltuu. -Yhteydenoton on oltava helppoa, oven tulee olla avoinna. Toisinaan täällä on pienoinen kaaos, puhelin soi ja väkeä tulee ja menee, mutta silloin vanhukset viihtyvät parhaiten, Susann sanoo. Mikaela Löv-Aldén

20 Vuoden taiteilijat Vuoden taiteilijat ovat Annika Bergvik-Forsander ja Sture Sunabacka. He valmistavat kaupungin tämänvuotiset lahjateokset ja molemmat ovat valinneet grafiikantyöt, Annika puupiirroksen ja Sture metalligrafiikan. Annika ja Sture asuvat kumpikin Skatassa ja heidän ateljeensa sijaitsevat samassa talossa Rautatienkadulla toisessa kerroksessa, johon virtaa valoa suurten ikkunoiden kautta. Annika on keskittynyt lähinnä maalaamiseen ja piirtämiseen, mutta on nyt palannut grafiikan pariin pitkän tauon jälkeen. Lahjagrafiikaksi valmistettu japanilainen puupiirros muistuttaa maalausta voimakkaine linjoineen. Valmistusprosessi on pitkä ja Annika painaa työt käsin ohuelle japanilaiselle riisipaperille. Aihe jääköön vielä salaisuudeksi, mutta näin Annika kertoo työhön liittyvistä ajatuksistaan. -Sen on tarkoitus sopia eri ikäisille ja eri taustaisille ihmisille ja olla helposti ripustettava. Haluan, että se henkii myönteisyyttä ja vie eteenpäin. Annika on opiskellut Uudenkaarlepyyn taidekoulussa ja oli jokseenkin itsestään selvää, että hän tulisi työskentelemään luovien ja visuaalisten asioiden parissa. Jo pikkutyttönä hän oli kiinnostunut muodista ja viisivuotiaana hän leikkasi nukeilleen vaatteita voipaperista. Sillä tiellä hän on edelleen. Annikalla on tausta vapaana taitelijana ja hän on toiminut myös läänintaiteilijana, mutta opettanut aina oman luomisensa ohella. Nyt Annika työskentelee Pohjoismaisen taidekoulun rehtorina Kokkolassa. Hän kuvailee työtä vaihtelevaksi ja innostavaksi. -Olin todella ilahtunut, kun minulle tarjottiin rehtorin tehtävää. Pohjoismainen taidekoulu on hieno koulu, joka on perinteisen koulujärjestelmän ulkopuolella. Koska meillä on vakinaisten opettajien sijasta vierailevia opettajia, tapaan taiteilijoita eri puolilta Eurooppaa. Se on mielenkiintoista ja siten saan tietoa alan uutuuksista sekä suuren verkoston. Annika arvostaa työn joustavuutta, jonka ansiosta hänelle jää aikaa myös omaan luomiseen, sillä sielultaan hän on vapaa taiteilija, vaikka vakinainen työ tuntuukin mukavalta. Hän saa inspiraatiota muun muassa musiikista, kirjallisuudesta ja pohtimistaan asioista. Annika työstää mielellään suuria kokonaisuuksia, ja ateljeen seiniä peittävätkin suuret maalaukset, jotka heijastavat auringon liikettä huoneessa. Vuodelta 1933 peräisin oleva vanha kirja, jossa kuvataan neroja ja heidän ominaisuuksiaan, on kuitenkin synnyttänyt pienikokoisen muotokuvasarjan. Kirjassa ja Annikan kuvissa on sulassa sovussa poliitikkoja, filosofeja, psykologeja ja jopa humoristeja, mukaan mahtuu myös muutamia naisia. -On jännittävää nähdä, mikä oli leimallista eliitille noihin aikoihin ja millaisia ajattelutapoja silloin oli. Tuohon aikaan taiteilijoita pidettiin hyvin erikoisina. Nykyisin on helpompaa tulla kohdelluksi tavallisena ihmisenä. Taiteen tekemiseen ei liity enää yhtä paljon dramatiikkaa. Sture Sunabackan ateljeessa on grafiikan lisäksi sekä koneita että sahanpuruja. Sture kertoo olleensa aina kiinnostunut taiteesta, mutta hän on kotoisin työläisperheestä, jolla ei ollut korkeakulttuuritaustaa, kuten hän itse asian ilmaisee. Uteliaana hän oppi lukemaan varhain ja piti piirtämisestä ja maalaamisesta. Siihen ei kuitenkaan kannustettu koulussa. Opiskeluaikanaan Helsingissä Sture ystävystyi Ateneumin taideopiskelijoiden kanssa. Hän keskusteli mielellään heidän kanssaan ja seurasi taide-elämän tapahtumia. Oma taitelijan ura ei kuitenkaan auennut vielä tuolloin, vaan aika kului työn ja perheelämän parissa. -Kymmenen vuotta sitten päätin, että nyt täytyy aloittaa. Se oli todella hermostuttavaa, tuntui vain siltä, että eihän tästä tule mitään. Se ajatus oli lapsuuden peruja. Foto/Kuvat: Mikaela Löv-Alden Arbiksen kurssien ja kannustavan opettajan avulla Sturen luominen pääsi alkuun ja hän sai töistään hyvää palautetta. Enimmäkseen hän työstää puuta. Se on luonteva valinta, koska hän tuntee työvälineet ja materiaalin ominaisuudet. Sture toimii aktiivisesti Jakartessa ja hänen töitään on ollut näytteillä muun muassa Tupakkamakasiinissa ja Sikurimuseossa, ja parhaillaan näytteillä on tilateos Ateljé Tornissa Vaasassa. Sturen innoituksena luomisessa ovat kirjallisuus, mytologia ja historia. Eräs hänen veistoksistaan esittää aurinkoa, kuuta ja maata eli latinankielisiltä nimiltään Heliosta, Lunaa ja Tellusta. -En antanut työlle latinankielistä nimeä tärkeilläkseni. Se on osa minua. Mielestäni kulttuurimme perustuu sitaatteihin, myytteihin, taiteeseen ja kirjallisuuteen. Se on yhteistä meille kaikille ja liittää meidät yhteen. Minussa puhuu vanha opettaja. Usein sanotaan, että täytyy puhua niin että lapset ymmärtävät, mutta kaikkia sanoja ja ilmaisuja ei tarvitse yksinkertaistaa siten, että kieli köyhtyy. Päinvastoin meidän tulee kehittää ja laajentaa sitä. Veistoksissa toistuvat pallot ja yksinkertaiset geometriset muodot. Myös niistä paistaa läpi Sturen tausta matematiikan opettajana. Hän pyrkii yksinkertaistamaan ja pelkistämään muotoja entisestään ja korostamaan niitä pintakäsittelyn avulla. Kaupungin lahjatyön tekijä Sturesta tuli mentorinsa Sven Svanbäckin kannustuksella. Kaupungin lahjan hän on kuitenkin tehnyt grafiikkana, ja sen taustalla on selkeä ajatus. -Haluan työstä näkyvän, että se on lahja kaupungilta. Sen vuoksi valitsin Pietarsaarelle tunnusomaisia aiheita, yhdistelmän saaristosta, kaupungista ja omista käsityksistäni. Lisäksi kuvasin erityyppisiä ihmisiä, joilla on erilaiset etniset taustat. Toivottavasti siitä tulee täällä normaalitila. Itselle vieraita asioita kohtaan tunnetaan aina pelkoa ja vastenmielisyyttä, mutta ei se loppujen lopuksi niin monimutkaista ole, että ihmiset ovat vähän erilaisia, Sture sanoo. Mikaela Löv-Aldén

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2013 vp Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaiden asema Eduskunnan puhemiehelle Espanjan Aurinkorannikolla on vuodesta 1991 lähtien toiminut yksityinen suomalainen peruskoulu,

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1032/2008 vp Saattohoidon ja vaikean kivun hoidon huomioiminen terveydenhoitolakiuudistuksessa Eduskunnan puhemiehelle Kivun hoidon toteuttaminen on käytännössä ongelmallista. Vaikean

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa!

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1 Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1. työ (2 sanaa) 2. tehdä työtä/ työskennellä (2 sanaa) 3. koulutus 4. kokemus 5. hakemus 6. ansioluettelo 7. työtodistus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Yhdistyksen kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokous Keski-Pohjanmaan Epilepsiayhdistys ry Mellersta Österbottens Epilepsiförening rf. Jäsenkirje 1/2016 Medlemsbrev 1/2016 Hyvä yhdistyksen jäsen! Olet joskus ehkä ajatellut, että olisipa kivaa osallistua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot