Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa

Transkriptio

1 Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa

2

3 Sisältö Tiivistelmä 4 Osaaminen houkuttelee osaamista, yritykset hakeutuvat korkeatasoisen osaamisen lähelle 6 Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ovat alueiden kehityksen elinehto 8 Suomessa voi olla nykyistä enemmän vahvoja ja erikoistuneita kasvukeskuksia 16 Kasvukeskusten vahvistaminen on kaikkien etu 21 Yliopistot ja VTT muodostavat alueita palvelevan kansallisen osaamisverkoston, ammattikorkeakoulut ja teknologiakeskukset ovat tärkeitä tiedon ja osaamisen välittäjiä 22 Rahoituksen ja palvelujen tulee valmentaa kansainväliseen kilpailuun 24 Lähteet 30 Yhteystiedot 31 Julkaisuun liittyvä kuva-aineisto löytyy Tekesin www-sivulta 3

4 Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista Osaaminen houkuttelee osaamista, yritykset hakeutuvat korkeatasoisen osaamisen lähelle Alueen elinvoima riippuu sen yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla. Pienessä maassa voi olla rajallinen määrä kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä. Yksittäiset yritykset voivat menestyä myös osaamiskeskittymien ulkopuolella, kun niillä on edellytykset hankkia tarvitsemansa osaaminen verkottumisen avulla. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ovat alueiden kehityksen elinehto Alueet tarvitsevat osaamiselle, erikoistumiselle ja verkottumiselle rakentuvan innovaatiovetoisen strategian, joka perustuu toimijoiden yhteiseen näkemykseen ja sitoutumiseen. Osaaminen luo perustan alueen kehitykselle. Alueen pitää erikoistua sellaisiin osaamisiin, joille on kasvupohjaa. Kasvu voi perustua alueen perinteisen teollisen rakenteen uudistumiseen, alueelle kumuloituneen osaamisen hyödyntämiseen uusilla aloilla tai kokonaan uuteen osaamiseen. Kaikilla alueilla ei voi eikä tarvitse olla kaikkea osaamista. Puuttuva osaaminen on hankittava verkottumalla. Alueen kasvu voi rakentua myös muulle kuin teknologisille innovaatioille perustuvalle yritystoiminnalle. Suomessa voi olla nykyistä enemmän vahvoja ja erikoistuneita kasvukeskuksia Suomessa on kansainvälistä huippua edustava pääkaupunkiseutu ja neljä vahvaa, laajaan osaamiseen perustuvaa kasvukeskusta. Sekä pääkaupunkiseudun että vahvojen kasvukeskusten osaamista pitää edelleen vahvistaa. Vahvojen kasvukeskusten joukkoa on mahdollista lisätä. Vahvojen kasvukeskusten lisäksi Suomessa on erikoistuneita, syvälliseen osaamiseen perustuvia kasvukeskuksia. Myös näitä pitää vahvistaa ja niiden määrää voidaan lisätä. Kaikkien kasvukeskusten on välttämätöntä verkottua alueellisista rajoista riippumatta osaamisensa monipuolistamiseksi. Kasvukeskusten vahvistaminen on kaikkien etu Kasvukeskukset ovat tärkeitä koko maan taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin aikaansaamisessa. Vahvalla osaamisellaan ja innovaatiotoiminnallaan kasvukeskukset palvelevat myös muissa kasvukeskuksissa ja kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevia yrityksiä. Kasvukeskukset synnyttävät työpaikkoja, kasvua ja lisääntyviä menestymisen mahdollisuuksia ympäristöönsä. Ne tuottavat vaurautta, jota voidaan tasausjärjestelmin siirtää myös heikommin kehittyneiden alueiden käyttöön. Yliopistot ja VTT muodostavat alueita palvelevan kansallisen osaamisverkoston, ammattikorkeakoulut ja teknologiakeskukset ovat tärkeitä tiedon ja osaamisen välittäjiä Yliopistoja ja VTT:tä tulee kehittää kansallisina korkeatasoisen tiedon ja osaamisen tuottajina ja levittäjinä. Ne palvelevat yrityksiä ja julkista sektoria niin lähialueillaan kuin koko maassa. Tiedon tuottaminen ja levittäminen on tehtävä tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja teknologiansiirtoon erikoistuneiden organisaatioiden kanssa. Myös alueellinen kehittäminen edellyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja alueen muiden toimijoiden yhteistyön ja verkottumisen vahvistamista. Suomessa on maantieteellisesti kattava yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkosto, jota ei ole järkevä hajauttaa nykyisestä uusia perustamalla. Etäyksiköiden perustaminen edellyttää riittävää osaamispohjaa sekä emoyliopistossa että etäyksikössä. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on osaavan työvoiman kouluttamisen lisäksi siirtää tiedekorkeakoulujen osaamista lähiympäristönsä yritysten käyttöön tiiviissä yhteistyössä molempien kanssa. Ammattikorkeakoulujen pitää hankkia kansallista ja kansainvälistä osaamista verkottumalla yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Teknologiakeskukset ja muut teknologiansiirron organisaatiot toimivat ansiokkaasti teknologian ja osaamisen välittäjinä ja uuden yritystoiminnan edistäjinä alueilla. Niiden perusrahoitus tulee turvata. Ne tarjoavat alkaville ja pienille teknologiayrityksille näiden tarvitsemat palvelut ja ympäristön, joka tukee yritys- ja innovaatiotoimintaa ja verkottumista. Rahoituksen ja palvelujen tulee valmentaa kansainväliseen kilpailuun Eri rahoitusmuodoilla on omat roolinsa alueiden kehityksessä. Alueellisen rahoituksen tehtävä on vahvistaa alueen innovaatiotoiminnan perusedellytyksiä. Kansallisesti kilpaillun tutkimus- ja kehitysrahoituksen, kuten Tekesin rahoituksen, ensisijainen tehtävä on kasvattaa osaamista ja vahvistaa verkottumista alueellisista rajoista riippumatta. Sen tulee valmentaa yrityksiä kansainväliseen kilpailuun ja luoda siten perusta alueen taloudelliselle kasvulle. Alueista riippumatta yritykset kohtaavat saman kansainvälisen kilpailun. Projektirahoituksen pitää olla kansallisesti kilpailtua, koska vain sillä voidaan varmistaa riittävän laaja kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Kansallisesti 4

5 kilpaillussa rahoituksessa kaikki yritykset ovat tasa-arvoisessa asemassa alueista riippumatta. Tällä voidaan välttää markkinahäiriöt ja varmistaa projektien riittävä haasteellisuus ja rahoituspäätösten laatu, jotta rahoituksen panos-hyötysuhde on mahdollisimman suuri. Tutkimus- ja kehitystoiminnan aktivointia kaikilla alueilla on vahvistettava. Panostuksia myös heikommin kehittyneillä alueilla voidaan lisätä asteittain osaamisen kasvaessa ja yritysten kehittyessä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä yritysten aktivoimiseksi ja verkottamiseksi rahoituskriteerien joustomahdollisuus hyödyntäen. Tekesin teknologiaohjelmat tiivistävät yritysten ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Aktivointi lisää rahoituksen kysyntää, johon pitää pystyä vastaamaan. Elinkeino- ja teknologiapolitiikalla tulee varmistaa, että yritykset saavat monipuolisia ja korkeatasoisia innovaatiopalveluita maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Tässä TE-keskuksilla on keskeinen rooli. Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä on vahvistettava alueilla ja TE-keskuksissa. Elinkeinoihin kohdistuvan julkisen rahoituksen, kuten EU:n rakennerahastovarojen, tulee painottua nykyistä enemmän innovaatiotoimintaan. EU:n rakennerahastovaroilla pitää voida kannustaa laajoihin alueiden välisiin kokonaisuuksiin. Alueellisten pääomarahastojen toiminta tulee yhdistää suuremmaksi kokonaisuudeksi. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suosittelee innovaatiotoiminnan edellytysten ja rahoituksen vahvistamista Teknologiapolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi alueiden kehitykseen. Tämä edellyttää riittäviä resursseja. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suosittelee vahvistamaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja lisäämään tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Neuvoston käsityksen mukaan julkista rahoitusta on lisättävä bruttokansantuotteen arvioitua kasvua nopeammin. Tekesin rahoituksen ja asiantuntijapalvelujen alueellisista vaikutuksista kertovia esimerkkejä Tekes on rahoittanut 20 vuoden aikana lähes yritysten tutkimus- ja kehitysprojektia ja noin julkisen tutkimuksen projektia. Tähän julkaisuun on valittu esimerkeiksi joukko tyypillisiä kehityskulkuja ja tutkimus- ja kehitysprojekteja kuvaamaan Tekesin rahoituksen ja asiantuntijapalvelujen laajoja alueellisia vaikutuksia. 5

6 Osaaminen houkuttelee osaamista, yritykset hakeutuvat korkeatasoisen osaamisen lähelle Alueen elinvoima riippuu sen yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla. Innovaatiot ovat tärkein tuotannon, tuottavuuden, taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Ne luovat edellytykset yritysten kehittymiselle ja uusien yritysten syntymiselle. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat kansainvälisellä tasolla tuotannontekijöiden hinta, markkinoiden läheisyys ja osaamisen saatavuus. Suomi voi kilpailla näistä ensisijaisesti osaamisella. Yritysten sijoittumispäätöksiin Suomessa vaikuttavat erityisesti osaavan työvoiman saantimahdollisuudet, liikenneyhteydet ja asiakkaiden läheisyys, kun pk-yritys toimii isomman yrityksen alihankkijana tai strategisena kumppanina. Suomen kaltainen väkiluvultaan pieni maa voi menestyä kansainvälisesti vain, jos sillä on tarjota yrityksille korkeatasoista osaamista sekä hyvät edellytykset innovaatio- ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Pienessä maassa voi olla vain rajallinen määrä kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten rooli osaavan työvoiman saannin mahdollistajina on keskeinen. Yksittäiset yritykset voivat menestyä myös osaamiskeskittymien ulkopuolella, kun niillä on edellytykset hankkia tarvitsemansa osaaminen verkottumisen avulla. Suomi on Euroopan alueiden keskikokoa MATIAS UUSIKYLÄ Alueella tarkoitetaan Euroopassa varsin erilaisia asioita. EU:n suurten jäsenmaiden kuten Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Espanjan aluepolitiikan kohteena olevat alueet ovat yksikköinä koko Suomen kokoisia väestömäärällä ja bruttokansantuotteella mitaten. Näiden alueiden rinnalla Suomi kokonaisuudessaan edustaa enintään keskikokoa. Jotta alue olisi innovaatiopoliittisessa mielessä mielekäs kokonaisuus, sillä on oltava useita erityyppisiä resursseja. Innovaatiotoiminnan resursseja ovat esimerkiksi korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, yritysten tutkimusyksiköt sekä osaamis- ja teknologiakeskukset. Teollisuuden verkostot ulottuvat aluerajojen yli. Verkostojen muodostumisessa määrääviä tekijöitä ovat liiketoimintalogiikka ja -logistiikka, eivät hallinnolliset rajat. Teollinen klusteri ei ole sidottu alueeseen, vaan se on aina vähintään kansallinen ja yleensä kansainvälinen. 6

7 SEUTUKUNTA Oulun Salon Tampereen Helsingin Äänekosken Jyväskylän Turun Vaasan Porvoon Forssan Kuopion Åboland-Turunmaan Lappeenrannan Joensuun Imatran Etelä-Pirkanmaan Härmänmaan Porin Raahen Koillis-Pirkanmaan Outokummun Rovaniemen Kotkan-Haminan Varkauden Kajaanin Lohjan Kemi-Tornion Lahden Savonlinnan Rauman Jakobstadsregionen Kaakkois-Pirkanmaan Kokkolan Riihimäen Hämeenlinnan Lounais-Pirkanmaan Mikkelin Vakka-Suomen Luoteis-Pirkanmaan Pohjoisten seinänaapurien Sisä-Savon Kouvolan Loviisan Tammisaaren Pohjois-Lapin Pieksämäen Ylä-Savon Järviseudun Keski-Karjalan Jämsän Eteläisten seinänaapurien Kaakkois-Satakunnan Koillis-Savon Iin Ilomantsin Joroisten Kyrönmaan Pielisen Karjalan Pohjois-Satakunnan Itä-Hämeen Sydösterbottens kustregion Loimaan Kehys-Kainuun Ylivieskan Juvan Suupohjan Nivala-Haapajärven Maarianhaminan Pohjois-Pirkanmaan Kuusiokuntien Koillismaan Saarijärven Keuruun Kaustisen Itä-Pirkanmaan Länsi-Saimaan Kärkikuntien Kaakkoisen Keski-Suomen Viitasaaren Lakeuden Siikalatvan Torniolaakson Koillis-Lapin Tunturi-Lapin Föglön Tutkimus- ja kehitystoiminnan jakautuminen seutukunnittain Tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyttä niin Suomessa kuin muuallakin. Kuvassa on seutukunnittain tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2000 väestömäärään suhteutettuna, kun koko maan taso on 100. Suomessa 9 seutukunnassa tutkimus- ja kehitysmenot asukasta kohden ovat yli valtakunnallisen tason, 9 seutukunnassa taso on prosenttia valtakunnallisesta tasosta ja lopuissa vajaassa 70 seutukunnassa taso on alle puolet valtakunnan keskiarvosta. 7

8 Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ovat alueiden kehityksen elinehto Alueet tarvitsevat osaamiselle, erikoistumiselle ja verkottumiselle rakentuvan innovaatiovetoisen strategian, joka perustuu toimijoiden yhteiseen näkemykseen ja sitoutumiseen. Strategian tulee rakentua alueen osaamisiin ja vahvuuksiin. Lisäksi tarvitaan innovatiivisuutta kannustava ilmapiiri ja toimivat puitteet. Nämä edellyttävät kaikkien alueella vaikuttavien toimijoiden sitoutumista yhdessä valittuun strategiaan. Kyetäkseen tarjoamaan toimivat ja kilpailukykyiset puitteet innovaatiotoiminnalle alueen ei tarvitse eikä se vahvimpia kasvukeskuksia lukuun ottamatta voi sisältää kaikkia innovaatioympäristön rakenteita. Alueiden tuotantorakenne vaikuttaa siihen, millainen innovaatioympäristön rakenne on kussakin tapauksessa tehokkain. Innovaatioympäristö muodostuu alueellisista ja alueella vaikuttavista kansallisista ja kansainvälisistä toimijoista, toiminnoista ja rakenteista. Alueen pitää sekä erikoistua että verkottua toisiaan täydentävien alueiden ja yritysten kesken maantieteellisistä tai hallinnollisista rajoista riippumatta. Liian rajaava aluekeskeinen ajattelu hidastaa kehitystä, koska verkottumisen hyöty jää saamatta ja osaamisen hajauttaminen liian moneen paikkaan estää kansainvälisen tason tavoittamisen. Alueen kasvu voi rakentua myös muulle kuin teknologisille innovaatioille perustuvalle yritystoiminnalle. Näilläkin alueilla on tärkeää, että yritykset kykenevät hyödyntämään teknologian suomat mahdollisuudet. Innovaatiot syntyvät osaamisesta Osaaminen luo perustan alueen kehitykselle. Alueen pitää erikoistua sellaisiin osaamisiin, joille on kasvupohjaa. Kasvu voi perustua alueen perinteisen teollisen rakenteen uudistumiseen, alueelle kumuloituneen osaamisen hyödyntämiseen uusilla aloilla tai kokonaan uuteen osaamiseen. Uusi osaaminen syntyy innovatiivisissa ympäristöissä, joissa on monipuolista osaamista ja tiivis vuorovaikutus erilaisten osaajien, kehittäjien ja käyttäjien välillä. Innovatiivinen ympäristö voi olla myös virtuaalinen keskittymä. Tutkimus- ja kehitystyön tulokset tulevat kuitenkin hyötykäyttöön kaikkialla. Hyötykäyttöön saamisen mekanismit ovat avain alueelliselle kehitykselle. Mekanismeja ovat teknologian siirto, verkottuminen sekä alihankintaan, strategiseen kumppanuuteen ja riskinjakoon perustuva yhteistyö. Alueet, joiden yritykset menestyvät näissä, saavat itselleen merkittävän kilpailuedun. Metsäteollisuuden, metalliteollisuuden, radioiden, televisioiden ja tietoliikennevälineiden, kemianteollisuuden ja elintarviketeollisuuden jalostusarvo asukasta kohti seutukunnittain vuonna 2000 Lähde: Tilastokeskus Euroa/asukas Ei ilmoitusta Euroa/asukas Metsäteollisuudella (sahatavara, puutuotteet, massa, paperi ja paperituotteet) on perinteisesti vankka asema Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja Keski-Suomen maakunnissa. Alueiden kannalta metsäteollisuuden merkitys on huomattava ja sen aikaansaamat tulovirrat tuovat heikoimminkin kehittyneille alueille elinmahdollisuudet. Metsäteollisuuden teknologiaperustaisen kilpailukyvyn säilyminen nykyisellä huipputasollaan on erittäin tärkeää. Metalliteollisuus (metallit ja metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötekninen teollisuus elektroniikkateollisuus mukaan luettuna sekä kulkuneuvojen valmistus) on Suomen suurin teollisuussektori, mikä näkyy sen jalostusarvona asukasta kohti laskettuna kaikissa vahvan kasvukeskuksen omaavissa maakunnissa sekä monissa muissakin maakunnissa, kuten Lapin, Satakunnan ja Keski- Pohjanmaan maakunnissa. Suuria ja laajasti kansainvälistyneitä yrityksiä on muutama kymmenen, mutta niiden osuus koko alan arvonlisäyksestä ja työllisyydestä on yli puolet. Valtaosa yrityksistä on pieniä. 8

9 Mikä on innovaatio? Teknologinen innovaatio on sellainen uusi tai parannettu tuote, tuotantomenetelmä tai palvelu, jonka teknologiset ominaisuudet selvästi eroavat aikaisemmasta. Toteutuneet teknologiset innovaatiot ovat markkinoille tuotuja uusia tuotteita (tuoteinnovaatiot), käyttöönotettuja uusia tuotantomenetelmiä (prosessi-innovaatiot) tai tarjolla olevia palveluja. Tuote, prosessi tai palvelu on innovaatio silloin, kun se toteuttaa mainitut ehdot yrityksen näkökulmasta, niiden ei tarvitse olla uusia muiden yritysten tai markkinoiden kannalta. Jatkuvalla uudistumisella elinvoimaa perinteiselle teollisuudelle Perinteisten teollisuuspaikkakuntien elinvoimaisuus edellyttää jatkuvaa uudistumista. Niiden menestys perustuu yleensä keskisuurten tai suurten teollisuusyritysten osaamiseen. Tuotantotoiminnan säilyminen edellyttää jatkuvaa uudistumista, erikoistumista, jalostusarvon lisäämistä ja tuottavuuden nostamista. Yrityksen jonkin liiketoiminnan irtautuminen spin off -yritykseksi tai vanhan liiketoiminnan päättyminen voivat synnyttää uusia kasvun mahdollisuuksia, jotka perustuvat alueelle ajan mittaan syntyneeseen osaamiseen. Uuteen osaamiseen perustuva yritystoiminta edellyttää verkottumista sekä osaamisen ja teknologian siirtoa. Alueellinen erikoistuminen on vahvuus Eri alueiden elinkeinorakenteet ovat hyvin erilaisia ja alueille ominaisia. Niiden kilpailukyky ratkaisee alueen menestymisen, ei se, perustuvatko ne korkeaan tai perinteiseen teknologiaan tai kuuluvatko ne teollisuuteen tai palveluihin. Sen vuoksi myös niiden innovaatioympäristöillä on toisistaan poikkeavat, omaehtoiset kehittämistarpeet. Alueellisen kehittämisen tarpeet teknologian keinoin lähtevät sekä nykyisestä elinkeinorakenteesta ja osaamispohjasta että näköpiirissä olevista uusista vahvuuksista. Alueellisen innovaatioympäristön ei tarvitse eikä se voi sisältää kaikkia niitä elementtejä, joita kansallinen innovaatioympäristö sisältää. Kehityksessä on otettava huomioon koko alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen järjestelmä. On tehtävä valintoja kaikilla alueilla ei ole samoja vahvuuksia ja painopisteitä, ja valittujen painopisteiden kannalta alueet eivät välttämättä ole parhaita. Mutta niissä asioissa jotka valitaan, on pyrittävä parhaaksi. Alueiden erikoistuminen rakentuu usein vahvaan teollisuuteen ja sen jatkuvaan kykyyn uudistua joko omassa liiketoiminnassaan tai joustavaan kykyyn uudistua uusille liiketoiminnan alueille. Alueiden erikoistumista ja kilpailukyvyn vahvistumista lisäävät määrätietoinen panostus alueellisen innovaatiojärjestelmän rakentamiseen ja panostus tutkimusja yritystoiminnan verkottumiseen. Yliopistojen ja niiden alueellisten yksiköiden, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön lisääminen luo paikallisesti vahvoja toimijoita, jotka pystyvät tarjoamaan yrityksille innovaatiopalveluja. Innovaatiotoiminta hyödyntää teknisten tieteiden ohella luonnontieteitä ja taloustieteitä sekä laajemminkin yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä. Alueelliset teknologiastrategiat ja alueellinen ohjelma- ja ennakointityö pohjautuvat alueiden teollisuuden nykytilanteen analyysiin, jota usein täydennetään alueiden innovaatiotoiminnan vahvuuksien analyysillä. Strategiat pyrkivät löytämään uusia ydin- ja keihäänkärkiteknologioita alueiden panostuskohteiksi. Euroa/asukas Ei ilmoitusta Euroa/asukas Ei ilmoitusta Euroa/asukas Ei ilmoitusta Tieto- ja viestintäklusterin yritysten maantieteellinen sijoittuminen on vaikuttanut viimeisen vuosikymmenen aikana eniten elinkeinojen perusrakenteisiin. Kuvassa radioiden, televisioiden ja tietoliikennevälineiden jalostusarvo seutukunnan asukasta kohden. Huomattavasti kasvaneista maakunnista Uusimaa, Pohjois- Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa ovat kasvaneet eniten juuri tieto- ja viestintäalan yritysten aikaansaaman kasvun ansiosta. Kemianteollisuuden keskittymät sijaitsevat erityisesti Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa. Bioteknologiaan perustuvan yritystoiminnan on mahdollista kasvaa merkittäväksi tekijäksi etenkin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Valtaosa bioteknologiayrityksistä sijaitsee näillä alueilla. Elintarviketeollisuus on vahvoilla muun muassa Varsinais-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Ahvenanmaan ja Kanta- Hämeen maakunnissa. 9

10 % Yritys perustettu ennen 1991 Yritys perustettu Yritys perustettu 1997 tai sen jälkeen Bioalan yritysten verkottuminen Bioalan yritykset ovat vahvasti verkottuneet tutkimukseen riippumatta siitä, ovatko ne jo pitkään toimineita tai vastaperustettuja. Vanhemmat yritykset hakevat yhteistyökumppaninsa harvemmin samasta biokeskuksesta ja useammin ulkomailta kuin nuoremmat yritykset. Uudehkot ja vastaperustetut yritykset hakevat yhteistyökumppaninsa osin läheltä mutta pääosin kaukaa. 0 Yhteistyö samassa keskuksessa Yhteistyö samassa kaupungissa Yhteistyö muualla Suomessa Ulkomainen yhteistyö Lähde: Hermans, Raine ja Luukkonen, Terttu (2002) Findings of the ETLA survey on Finnish Biotechnology Firms. ETLA Discussion Papers 819. Verkottuminen on välttämätöntä kaikille Kaikilla alueilla ei voi eikä tarvitse olla kaikkea osaamista. Puuttuva osaaminen on hankittava verkottumalla. Verkottuminen on välttämätöntä kaikille. Se lisää alueiden vahvuuksia ja tarjoaa niin alueille kuin organisaatioillekin keinon saada asiantuntevaa osaamista ja lisätä nopeasti resursseja. Verkottuminen ei vaadi uusien instituutioiden perustamista, joten sen käynnistäminen on nopeaa ja kustannuksiltaan edullista. Mitä pienempi tai kehittymättömämpi alue on, sitä enemmän se hyötyy verkottumisesta ja tarvitsee sitä. Verkottuneessa toiminnassa saadaan osaaminen laajaan käyttöön, mikä on kaikkien osapuolten etu. Verkottuminen luo mahdollisuudet teknologiaan perustuvan yritystoiminnan syntyyn ja kasvuun myös sellaisilla alueilla, joilla on osa mutta ei kaikkia kasvun edellyttämistä resursseista. Myös liiketoimintojen on verkotuttava. Ammattikorkeakoulut ja teknologiakeskukset ovat tärkeitä tiedon ja osaamisen välittäjiä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat osaavaa työvoimaa ja siirtävät tiedekorkeakoulujen osaamista lähiympäristöönsä. Teknologiakeskukset tarjoavat alkaville ja pienille teknologiayrityksille yritys- ja innovaatiotoimintaan valmentavan ja verkottumista tukevan ympäristön sekä niiden tarvitsemat palvelut. Miratel Oy (Turku) Nokia Multimedia Terminals (Turku) Elisa Communications (Helsinki) Sonera (Helsinki) Finnish Broadcasting Company (Helsinki) Nokia Research Center (Helsinki) Oulun yliopisto (Oulu) Teknillinen korkeakoulu (Espoo) Tampereen teknillinen yliopisto (Tampere) VTT (Helsinki) Satel Oy (Salo) Teleste (Turku) Nokia Networks (Tampere) Filtronic LK Oy (Oulu) ADC Telecommunications Oy (Oulu) Nokia Mobile Phones (Tampere) Mariachi Oy (Turku) Turku-keskeinen verkosto ABB (Helsinki) VTT (Oulu) Wallac Oy (Turku) 10

11 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta) CCC (Oulu) Salcomp Oy (Kemijärvi) Sonera (Helsinki) Projekti-Insinöörit Oy (Helsinki) ABB (Helsinki) Electrobit Oy (Oulu) NetHawk Oy (Oulu) Efore Oy (Helsinki) Nokia Mobile Phones (Oulu) National Semiconductor Finland Oy Sybelius Software Oy (Oulu) ent. Finitec Oy (Kemi) Oulun yliopisto (Oulu) Nokia Networks (Oulu) Tampereen teknillinen yliopisto (Tampere) Teleste (Turku) ADC Telecommunications Oy (Oulu) JOT Automation Oy (Oulu) VTT (Helsinki) VTT (Oulu) Teknillinen korkeakoulu (Espoo) Polar Electro Oy (Oulu) Extrabit Oy (Oulu) Filtronic LK Oy (Oulu) Nokia Research Center (Helsinki) Aspocomp Oy (Helsinki) Vaisala Oyj (Helsinki) Elcoteq Network Oyj (Lohja) Suunto Oy (Helsinki) Picopak (Lohja) Nokia Mobile Phones (Salo) Oulu-keskeinen verkosto Ultraprint (Oulu) Planar Systems Oy (Helsinki) Elektroniikka- ja tietoliikenneohjelmat tehokkaita verkottajia Tekesin teknologiaohjelmat vahvistavat organisaatioiden keskinäistä verkottumista alueilla, kuten ETX eli Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa ja TLX eli Tietoliikenteellä maailmalle -teknologiaohjelmien arvioinneissa osoitettiin. Oulun elektroniikka- ja tietoliikenneverkosto oli tutkimuksen mukaan omavaraisin alueellisesti. Muiden alueiden vetovastuulla toimineet verkostot oli organisoitu enemmän tai vähemmän valtakunnallisiksi. Oulu-keskeisessäkin verkostossa oli osapuolia tärkeimmiltä korkeakoulupaikkakunnilta. Turun seutu oli tutkimuksen mukaan valtakunnallisin siksi, että Turussa ei ole kaikkea elektroniikka- tai tietoliikennealan korkeakouluopetusta tai -tutkimusta. Silti ohjelmien Turku-keskeiset verkostot toimivat arvioitsijoiden mukaan ansiokkaasti. Kuvat esittävät ohjelmien alueellista yhteistyötä, kun keskuspaikkana on Turku tai Oulu. Kuvat on koostettu siten, että pisteiden läheisyys kuvaa verkoston yhteistyön tiiviyttä ja viivojen paksuus yhteistyön määrää. Pisteiden koko heijastaa projektien yhteenlaskettua kokoa. Oulu-keskeisessä verkostossa mukaan on otettu osapuolet, jotka osallistuivat vähintään kolmeen projektiin ja Turku-keskeisessä verkostossa osapuolet, jotka osallistuivat vähintään kahteen projektiin. Kaikkiaan ETX-ohjelmaan osallistui noin 230 yritystä ja 80 tutkimusyksikköä ja TLX-ohjelmaan noin 190 yritystä ja 30 tutkimusyksikköä. 11

12 Tekesin rahoituksen ja asiantuntijapalvelujen alueellisista vaikutuksista kertovia esimerkkejä Bioteknologiasta tuotannollista toimintaa Turun biostrategian tavoitteena on luoda tuotannollista toimintaa. Novatreat ja Focus Inhalation ovat ensimmäisenä ja toisena käynnistäneet tuotannollisen toiminnan Turun Biolaaksossa. Novatreat on esimerkki tutkimuksesta syntyneestä liiketoiminnasta, joka perustuu immuunimaitoteknologian syvälliseen osaamiseen ja yhteistyöhön infektiosairauksien ja mikrobiologian johtavien asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäiset kliiniset kokeet ovat antaneet erittäin lupaavia tuloksia sairaalainfektioiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Yhtiön toinen tuote, nisäkässolujen kasvuliuos, on jo USA:n markkinoilla. Focus Inhalation on esimerkki isosta yrityksestä syntyneestä spin off -yrityksestä, joka valmistaa lääkkeen täsmäannostelussa käytettäviä inhalaattoreita. Ensimmäisellä astman hoitoon käytettävällä tuotteella on jo myyntilupa 10 EU-maassa. Kivelle kilohintaa KIVI-teknologia- ja kehittämisohjelma on yhdistänyt hyvin erikoistuneen teollisuudenalan laajat kehittämistarpeet. Tekesin ja Kiviteollisuusliitto ry:n käynnistämässä ohjelmassa on rahoitettu teknologian kehittämisen lisäksi koulutusta ja yritysten kansainvälistymistä. Luonnonkivialan alueelliset keskittymät kuten Pohjois-Karjala, Kainuu, Pirkanmaa, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi ovat saaneet tukea toisistaan näiden alueiden kivialan yritysten toimiessa yhdessä alan kehittämishankkeissa. Kilpailevien yritysten osallistuminen koko alaa eteenpäin vieviin hankkeisiin on lisännyt alan sisäistä uudistumista ja verkottumista. Yhteydet tutkimuslaitoksiin ovat kasvaneet olennaisesti. Alan ensimmäinen tutkimusprofessuuri on perustettu Geologian tutkimuskeskukseen ja teknologiaohjelman käynnistämää myönteistä kehitystyötä jatkamaan on perustettu teollisuuden yhteinen kehitysyhtiö Stone Pole Oy, joka vastaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen Juuan Nunnanlahteen rakennettavan Suomen Kivikeskuksen kehitystoiminnasta. Kiviteollisuuden liikevaihto on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2001 neljänneksellä ja viennin arvo viidenneksellä. Liikevaihto oli vuonna 2001 yli 215 milj. euroa ja viennin arvo 76 milj. euroa. Ala työllistää suoraan noin 1800 henkilöä. Alihankkijasta sopimuskumppaniksi Perinteisessä teollisuudessa tuotannon ulkoistaminen on yleistynyt, mikä on samalla lisännyt alihankkijoiden MATIAS UUSIKYLÄ tarvetta tuottaa entistä vaativampia tuotteita ja palveluita. Päämiehen kannalta tarkasteltuna tuotanto keskittyy verkoston hallintaan ja alihankkijan kannalta jonkin tuotteen, toimialan tai tuotannollisen menetelmän ylivoimaiseen osaamiseen. Meconet Oy on esimerkki yrityksestä, joka perinteisesti on osannut jousien ja ohutlevyosien valmistuksen. Kiristyvässä kilpailussa yritys on laajentanut osaamistaan tarkkojen osien tuottamiseen, siihen liittyvän mekaniikan suunnitteluun ja kokoonpanoon. Sen myötä yrityksen asema on kehittynyt alihankkijasta sopimuskumppaniksi, jonka vastuulle asiakkaat voivat siirtää komponenttien valmistuksen aina niiden logistiikkapalvelua myöten. Mittaustekniikan osaamiskeskittymä Kajaanissa Kajaanin seudun mittaustekniikan juuret ulottuvat suomalaisen elektroniikkateollisuuden alkujuurille 1970-luvun alkuun. Kajaani Oy Elektroniikka loi pohjan nykyiselle monipuoliselle yritysryhmälle. Useat Oulun alueella toimivat yritykset, kuten Buscom ja CCC-yhtiöt, ovat saaneet alkunsa kajaanilaisesta osaamisesta. Vuonna 1991 perustetussa Oulun yliopiston Kajaanin Mittalaitelaboratoriossa (MILA) työskentelee 38 henkilöä. Tutkimuksen paino- PEKKA TOLVANEN 12

13 pistealueena on optinen mittaustekniikka. MILA on toteuttanut vuodesta 1996 DItutkintoon johtavaa muuntokoulutusta, joka palvelee Kajaanin ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen kanssa alueen elektroniikkateollisuuden tarpeita. MILAn yhteistyökumppaneita ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Elektrobit Oyj, Exéns Development Oy, Incap Oyj, Kajaanin Prosessimittaukset Oy, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Metso Automation Field Systems, Ponsse Oyj Tietojärjestelmät ja Sunit Oy. Kajaanin seudulla toimivat tietotekniikka-, elektroniikkaja metallialan yritykset palvelevat metsä-, logistiikka, tietoliikenne-, puolustusväline- ja terveydenhoitoklustereita. Osaamiseen pohjautuvat alat työllistävät välittömästi yli 2000 henkilöä. Terveydenhuollon ohjelmistoteollisuuden kansallinen osaamiskeskittymä kasvaa Kuopiossa Kuopion seudun eräs keskeinen vahvuus on terveydenhuollon menetelmäosaamisessa, alan tutkimuksessa ja tietotekniikkaa taitavassa työvoimassa. Tekesin vuonna 2000 Euroopan aluekehitysvaroin rahoittamilla HYVIS-IT -esiselvitysprojektilla ja sen jatkona syntyneillä tutkimus- ja kehitysprojekteilla on kehitetty Kuopion seudulle kansallinen osaamiskeskittymä terveydenhuollon ohjelmistoteollisuuden VTT yhteisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin. Tekesin rahoittama PlugIT-projekti edistää kansallisen terveysprojektin tavoitteiden mukaista terveydenhuollon järjestelmien yhteensopivuutta. Projekti tuottaa ohjelmistorajapintojen määrityksiä sekä niihin liittyviä menetelmiä ja osaamista terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille ja niiden asiakkaille. Projektin toteuttaja Centek on Kuopion yliopiston ja Pohjois- Savon ammattikorkeakoulun yhteinen informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskus. Projekti on alalle tärkeä ja sen rahoittajina on 15 merkittävintä Suomessa toimivaa alan yritystä. Tekesin pitkäjänteinen rahoitus on nostanut Kuopion Centekin alansa tärkeimmäksi tutkimuskeskukseksi Suomessa. Osaaminen toi energia-alan globaaleja vastuita Vaasaan Vaasan seudun energiateknologiaan liittyvä tuotanto työllistää alueella lähes henkilöä. Klusterin teollisuustuotannon arvo on yli miljardi euroa, josta viennin osuus on 65 prosenttia. Pohjanmaan energiaosaamisen kasvukeskus vastaa jo viidenneksestä maamme energiateollisuuden tuotannosta. Tekesin rahoituksella ja näkemyksellä on ollut merkittävä vaikutus toimialan kehittymiselle. MATIAS UUSIKYLÄ ABB ja Wärtsilä toimivat energia-alan vientivetureina. Näiden kärkiyritysten toimintojen ulkoistamisen kautta alihankintaverkosto on kasvanut ja kehittynyt kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Erikoistuneiden alihankintayritysten kotimarkkinat ovat nykyisin globaalit ja toiminta päähankkijoiden kanssa vastuuntuntoista ja joustavaa. Nopeasti kasvavan hajautetun energiantuotannon liiketoiminnan kehittäminen edellyttää yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta yhteistyötä yli Suomen rajojen. Energiatekniikan osaamiskeskus Merinova tukee yrityksiä teknologian siirrossa ja kehittämisessä. Pohjois-Karjalasta Suomen suurin muovituotteiden valmistaja Yli asukkaan Joensuun seudulle on kehittynyt parin vuosikymmenen aikana Tekesin merkittävällä myötävaikutuksella, alueen selkeällä strategialla ja määrätietoisen kehitystyön tuloksena osaamiskeskus, joka on erikoistunut palvelemaan elektroniikka-, muovi- ja metalliteollisuutta kansainvälisesti. Erikoistuneen osaamiskeskuksen painopistealoja ovat moderni optiikka, materiaalitutkimus ja 3D teknologia. Osaamiskeskuksen perustana on toimiva, verkottunut ja kilpailukykyinen innovaatio- ja koulutusjärjestelmä alemman asteen ammattikoulutuksesta ammattikorkeakouluun ja Joensuun yliopiston huippututkimukseen. Korkean teknologian yritykset, ammattikorkeakoulu ja yliopistotutkimus muodostavat verkottuneen ja kilpailukykyisen innovaatioympäristön Joensuun Tiedepuistossa, jossa sijaitsee muun muassa Itä- Suomen muovi- ja metallikeskus Imtec. Osaamiskeskus on houkutellut ympärilleen alan teollisuutta siten, että Pohjois-Karjala oli vuonna 2000 Suomen suurin muovituotteiden valmistaja jalostusarvolla mitattuna. Tekes on edistänyt seudun osaamisen kehittämistä monin tavoin ja ollut jakamassa useiden yritysten haasteellisten tutkimus- ja kehitysprojektien riskejä. Tekesin aloitteesta käynnistettiin vuonna 1989 Pohjois- Karjalassa laaja muovialan kehittämisohjelma KPM Tekes on rahoittanut Joensuun yliopiston optiikan ja materiaalitutkimuksen sekä Imtecin osaamisen kehittymistä 1990-luvulta lähtien noin 7 milj. eurolla. Kemianteollisuuden vaikutus Kokkolan seudulla Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla on merkittävä kemianteollisuuden keskittymä; epäorgaanisen kemian alalla se on jopa Skandinavian suurin. Sen yritykset työllistävät noin henkeä eli noin 40 prosenttia koko alueen teollisesta työvoimasta. LEILA KOISTINEN 13

14 Tekesin rahoituksen ja asiantuntijapalvelujen alueellisista vaikutuksista kertovia esimerkkejä Alueella toimivista yrityksistä esimerkiksi Kemira Fine Chemicals Oy on kokenut olennaisia muutoksia. Kemira investoi 1980-luvun puolivälissä Kokkolassa idänkauppaan. Markkinoiden romahdettua toiminta ja tuotevalikoima jouduttiin kehittämään uudelleen. OMG Kokkola Chemicals Oy on kehittynyt maailman johtavaksi metallipohjaisten erikoiskemikaalien ja -metallien valmistajaksi. OMG:n nykyinen tuotanto- ja prosessitekniikka perustuu tutkimustyöhön, joka on keskittynyt Kokkolaan. Yritykset ovat erinomainen esimerkki sekä uudistumisesta että sen vaikutuksesta alueelliseen kehitykseen. On myös huomattava isojen yritysten mittavat välilliset vaikutukset koko ympäröivään yhteisöön. Terveysvaikutteisella elintarvikeinnovaatiolla maailmanmarkkinoille Kaarinalaisen Bioferme Oy:n menestys perustuu kauraleseestä, marjoista ja hedelmistä valmistettuun maidottomaan ja laktoosittomaan Yosa-välipalavalmisteeseen. Yritys ryhtyi kehittämään terveysvaikutteista uutuustuotetta 1994 projektissa, johon osallistuivat Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistot. Tekesin verkoston tarjoama laaja yhteistyö oli välttämätöntä projektin onnistumiselle, sillä vain siten saatiin kaikki projektin aihepiiriä käsittelevä tutkimustieto projektin käyttöön. Bioferme työllistää Suomessa 11 henkeä. Yosatuotteita viedään Ruotsiin ja Iso-Britanniaan. Yosa-perheen jatkokehityksellä yritys tähtää viennin laajentamiseen. Venealan kansallinen verkosto Viisivuotinen Venealan kehittämisohjelma ProBoat käynnistettiin Tekesin rahoittamana vuonna 1999 Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, joista se on laajentunut valtakunnalliseksi toimialaohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on ollut alan vientiyritysten liikevaihdon ja kilpailukyvyn kasvattaminen sekä suhdannekunnon aikaan saaminen. Strategisina keinoina ovat olleet käsityövaltaisen alan tuottavuuden lisääminen teknologisin keinoin sekä verkostomaisia toimintatapoja kehittämällä. Ohjelmassa on toteutettu noin 60 tuotekehitys-, tutkimus-, koulutus- ja verkostoprojektia, joiden kokonaisbudjetti on noin 8 milj. euroa. Venealan kehittäminen on konkretisoinut alan yritysten ja kehittäjien yhteistyön. Verkosto edistää alan valtakunnallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehitystyötä. Venealan kehittäminen on yksi Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmien yhteisistä painopisteistä. Tekesin vaikutuksesta se on nostettu osaksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellista teknologiastrategiaa. LEHTIKUVA Mobiiliverkkojen vahva Oulu Elektrobit Oyj toimii elektroniikan ja tietoliikenteen sopimustuotekehityksessä ja valmistaa sitä täydentäviä mittalaitteita, joista tärkein on radiokanavasimulaattori. Elektrobitin ja JOT Automaation yhdistyessä yrityskokonaisuus vahvistui elektroniikan tuotantoautomaation ja tuotantotestausjärjestelmien kehittämis- ja valmistus- ja toimitusosaamisella. Yritys on globaali toimija, jolla on yksiköitä useissa maissa ja eri puolilla Suomea. Se rakentaa asiakaskuntaa kiinnostavia kokonaistoimintakonsepteja, joilla se voi menestyä entistä paremmin kansainvälisillä markkinoilla. Yritys työllistää noin 1200 henkeä ja sen kehitys on ollut erittäin tärkeää Suomelle ja Oulun alueelle. Yritys on toiminut laajasti yhteistyössä Tekesin kanssa ja tuonut verkostoitumisensa ansiosta merkittävän panostuksen osaamisen kehittymiseen suomalaisessa tietoliikenneklusterissa. NetHawk Oyj tarjoaa testauspalveluita ja tuotteita matkapuhelinverkon testaamiseen. NetHawk-tuotteiden käyttäjinä ovat matkapuhelinverkon laitevalmistajat, verkkooperaattorit, palveluntarjoajat, asennuspalvelujen tarjoajat sekä matkapuhelimien sovelluskehittäjät. Tuotteita käytetään globaalisti, ja suurimmat markkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois- Amerikka. Yritys on kehittynyt nopeasti ja työllistää runsaat 200 ammattilaista sekä kotiettä ulkomailla. Yrityksen kehitystyö on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen tietoliikenneklusteriin. Huippuosaamisella maailmanlaajuista vastuuta Suomeen Yhdysvaltalainen Tellabs osti vuonna 1993 suomalaisen vuonna 1976 perustetun Martis Oy:n vahvistaakseen asemaansa USA:n ulkopuolisilla markkinoilla ja täydentääkseen tuotevalikoimaansa korkealaatuisella ja innovatiivisella MartisDXX-tietoliikenneverkkotuotteella (nykyään nimeltään Tellabs 8100 Managed Access System). Tuotetta käytetään pääasiallisesti yrityspalvelu- ja matkapuhelinverkoissa. Ennen yritysostoa Martis Oy:n asiakkaina oli seitsemän teleoperaattoria Pohjoismaissa. Nyt asiakkaita on yli 250 yli sadassa maassa. Kaikki yritystoiminnot ovat edustettuina Suomessa, mukaan lukien tuotekehitys, tuotanto ja maailmanlaajuinen asiakastukipalvelu. Tellabs Oy:n palveluksessa Suomessa SEA-KARI 14

15 on noin 900 henkilöä, ja toimintaa on Espoon toimipisteiden lisäksi Oulussa, Tampereella ja Varkaudessa. Yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Äskettäin Tellabs keskitti USA:n ulkopuolisen tuotantonsa Espooseen. Irlannin Shannonin yksikön tuotanto ja muita toimintoja siirrettiin Suomeen, mikä on selvä tunnustus suomalaiselle osaamiselle sekä osoitus Tellabsin pitkäjänteisestä panostuksesta oman liiketoimintansa kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Erikoistumalla ja tuotteistuksella kansainväliseksi ohjelmistoyritykseksi Vuonna 1996 perustettu Tekla Oyj on Suomen vanhimpia ohjelmistotuoteyrityksiä. Yritys kehittää asiakkaiden ydinliiketoimintoja tehostavia ratkaisuja rakentamiseen, energian myyntiin ja jakeluun. Yrityksen kasvu nopeutui 1990-luvun lopulla sen onnistuttua kehittämään teräsrakennesuunnitteluun ylivoimaisen globaaleille markkinoille soveltuvan ohjelmistotuotteen. Tuotteen vientimenestyksen rohkaisemana yritys listautui Helsingin pörssiin vuonna Liikevaihto vuonna 2002 oli jo noin 41,5 milj. euroa, josta vienti ja ulkomainen toiminta olivat hieman yli puolet. Yrityksen mukaan tuotteilla on tuhansia käyttäjiä yli 50 maassa. Oma tytäryritys tai toimipiste on 11 maassa. Yritys on panostanut määrätietoisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen keskimäärin prosenttia liikevaihdosta. Viimeaikaisen kehitystyön tuloksena yritys on äskettäin tuonut markkinoille uuden monimateriaalirakentamiseen tarkoitetun suunnittelu- ja analyysiohjelmiston, josta odotetaan toista maailmanlaajuista menestystuotetta ja merkittävää uutta kasvua. Voimaa verkottumisesta Kemissä, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä toimiva Selmic on hyvä esimerkki verkottuneesta toiminnasta Pohjois-Suomessa. Konserni on keskittynyt mikroelektroniikan suunnitteluun, tutkimukseen, kehittämiseen ja valmistukseen. Selmicin historia on huipputekniikan yritykselle tyypillinen: tutkimuksen, kehityksen ja yhdistymisten kautta toiminta on laajentunut teolliseksi toiminnaksi. Yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa on ollut Selmicin kehityspolulla erittäin keskeisessä asemassa. Verkottumalla vahvaksi kansainvälisillä markkinoilla Valtran pitkäjänteinen ja määrätietoinen tuotteiden ja tuotannon kehitystyö on tuonut yritykselle vahvan aseman kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Toiminnan kulmakivenä on laaja verkottuminen tutkimustoiminnassa ja tuotannossa sekä Jyväskylän alueella että koko Suomessa. Valtra edellyttää alihankkijoiltaan korkeaa osaamista, mikä on toiminut alihankkijoiden omien toimintatapojen ja tuotteiden kehittämisen kantavana voimana. Osavalmistuksen kilpailukyky edellyttää alihankkijoilta jatkuvaa kehittymistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Yhteistyössä Valtran kanssa alihankkijat ovat kehittäneet traktoreihin vaativia kokonaisuuksia, esimerkkeinä ohjaamot, vetolaitteet ja etuakselijousitukset. Valtra toimitti vuonna 2002 yli traktoria yli 70 maahan, runsas puolet Suomesta ja vajaa puolet Brasiliasta. Yhteistyössä tytäryhtiönsä Sisu Dieselin kanssa Valtra työllistää Suomessa suoraan 1500 henkilöä ja välillisesti verkostonsa kautta 4000 henkilöä. Oulu-ilmiö kehittyi strategian tuloksena Oulun seudun menestymisen ja kansainvälisen luokan huippuosaamisen takana on laaja joukko tekijöitä, joiden yhtäaikainen toteutuminen on ollut oleellista. Oulun yliopiston ja VTT:n yksikön perustaminen loivat pohjan seudun osaamiselle, jonka ansiosta Ouluun perustettiin elektroniikka-alan yrityksiä, muun muassa Nokian radiopuhelintehdas 1970-luvulla. Vuonna 1982 perustettiin Oulun teknologiakylä, kehityksen keskeinen moottori. Pari vuotta myöhemmin rakennettiin "Teknologiakaupunki Oulu" -strategia, jossa keskeisenä tavoitteena oli kehittää Oulu kansallisesti merkittäväksi ja kansainvälisesti tunnetuksi korkean teknologian keskukseksi. Oulun seudun kuntien yhteistyö elinkeinopolitiikassa aloitettiin systemaattisesti 1991, kun kunnat ryhtyivät yhteistyössä laatimaan elinkeinojen kehittämisstrategiaa. Vuonna 2002 strategian valmisteluun osallistui 11 kuntaa. Työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä yrittäjien, yliopiston, VTT:n, oppilaitosten, kauppakamarin, rahoittajien, yrittäjäjärjestöjen, osaamiskeskusohjelman sekä viranomaistahojen kanssa. Eri toimialojen omat strategiat sekä yritysten, yliopiston ja oppilaitosten muodostamat työryhmät tukevat strategian toteutusta. Tekes on vaikuttanut rahoituksellaan ja teknologiaohjelmillaan Oulun alueen osaamisen kasvuun ja verkottumiseen. Tekesin panostukset alueen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat lähes kolmikymmenkertaistuneet noin 20 vuodessa. yrityspalvelut/strategia ARI MÄKELÄ 15

16 Suomessa voi olla nykyistä enemmän vahvoja ja erikoistuneita kasvukeskuksia Suomessa on kansainvälistä huippua edustava pääkaupunkiseutu ja neljä vahvaa, laajaan osaamiseen perustuvaa kasvukeskusta: Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seudut. Sekä pääkaupunkiseudun että vahvojen kasvukeskusten osaamista pitää edelleen vahvistaa. Vahvojen kasvukeskusten joukkoa on mahdollista lisätä. Hyvät edellytykset kehittyä vahvaksi kasvukeskukseksi on esimerkiksi Kuopion seudulla ja eräillä muilla aluekeskuksilla. Vahvoille kasvukeskuksille on tyypillistä, että niillä sijaitsee kansainvälisesti menestyvien yritysten tutkimusyksiköitä, kansainvälisesti korkeatasoiset yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä haasteellista tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa. Vahvojen kasvukeskusten tulee huolehtia suurelta osin kansallisesta osaamispohjasta ja sen liitynnöistä kansainvälisiin korkeatasoisen osaamisen verkostoihin. Koko Suomen kehittyminen riippuu vahvojen kasvukeskusten menestymisestä. Vahvojenkin kasvukeskusten on välttämätöntä verkottua alueellisista rajoista riippumatta sekä oman osaamisensa monipuolistamiseksi että sen tarjoamiseksi muiden käyttöön. Vahvojen kasvukeskusten rinnalla Suomessa on erikoistuneita, syvälliseen osaamiseen perustuvia kasvukeskuksia, kuten Salon seutu. Myös näitä pitää vahvistaa. Erikoistuneiden kasvukeskusten menestyminen perustuu kansainvälisesti korkeatasoiselle, mutta vahvoja kasvukeskuksia kapeammalle osaamispohjalle. Erikoistuneiden kasvukeskusten on välttämätöntä vahvistaa osaamistaan monipuolisella verkottumisella vahvoihin ja muihin erikoistuneisiin kasvukeskuksiin. Erikoistuneet kasvukeskukset toimivat alueellisina kasvun vetureina ja niillä on tärkeä rooli osaamisen tarjoamisessa yrityksille myös alueensa ulkopuolella. Suomessa voi olla nykyistä enemmän erikoistuneita kasvukeskuksia. Hyvät edellytykset kehittyä erikoistuneiksi kasvukeskuksiksi on erityisesti yliopistopaikkakunnilla sekä alueilla, joilla on kansainvälisillä markkinoilla menestyvän yrityksen tutkimusyksikkö, teknologia- ja osaamiskeskuksia tai muulla tavalla rakentunut osaamiskeskittymä. Viimeaikaisten tutkimusten tuloksia alueista ja innovaatioista Vaikka alueellisen kehityksen tutkimuksia on runsaasti, innovaatioiden, teknologian kehittämisen, sosiaalisen pääoman ja verkottumisen merkitystä samanaikaisesti alueelliselta näkökulmalta on tutkittu yllättävän vähän. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tehty seuraavia havaintoja: Suomi on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään keinoja, joilla suurten kaupunkiseutujen menestystä heijastetaan kansalliselle tasolle. Suomessa aluetuen piirissä on eniten asukkaita ja tuki on suurinta asukasta kohti Pohjoismaissa. Suomessa aluepoliittisesti tuetuilla alueilla elää 41 prosenttia väestöstä, Islannissa 38 prosenttia, Norjassa 25 prosenttia, Tanskassa 18 prosenttia ja Ruotsissa 16 prosenttia. Aluepolitiikkaan käytetään asukasta kohden Suomessa 335 euroa, Ruotsissa 259 euroa, Norjassa 165 euroa (luvussa eivät ole mukana alueelliset verohelpotukset), Islannissa 140 euroa ja Tanskassa 83 euroa. (Hanell et al. 2002) Seutukuntien kilpailukykyindeksi koostuu alueen saavutettavuudesta, keskittyneisyydestä, innovatiivisuudesta ja inhimillisestä pääomasta. Indeksin avulla voidaan arvioida seutukuntien kehitysmahdollisuuksia pitkällä aikajänteellä. Parhaimman kilpailukyvyn omaavat seutukunnat menestyvät yleensä kaikilla osa-alueilla hyvin. Näitä ovat keskeiset kaupunkiseutukunnat ja erityisesti yliopistoseutukunnat. Samat seutukunnat menestyvät yleensä myös taloudellisesti hyvin. Kilpailukykyindeksi korreloi erittäin hyvin seutukuntien taloudellista menestystä kuvaavien väestöön suhteutetun alueellisen bruttokansantuotteen ja ansiotulojen kanssa. Kilpailukykyindeksi kuvaa seutukuntien pitkän aikavälin menestysedellytyksiä (Huovari et al. 2001) Tärkeimmät yritysten tutkimus- ja tuotekehityksen yhteistyökumppanit ovat usein osaamisintensiivisiä yrityspalveluyrityksiä, jotka löytyvät läheltä. (Kautonen ja Tiainen 2000) Julkinen rahoitus ei syrjäytä yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja, vaan julkisen rahoituksen kasvu yhdellä yksiköllä lisää yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja yhdellä yksiköllä. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen 10 prosentin lisäys toimipaikkatasolla (eli noin 0,5 prosentin lisäys julkiseen rahoitukseen verrattuna toimipaikan tutkimus- ja kehityspanostuksiin) lisää 2 prosenttia toimipaikan koko tutkimus- ja kehityspanosta. Samassa seutukunnassa toimivien muiden yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta vaikuttaa positiivisesti yrityksen omiin tuotekehitysinvestointeihin ja muiden yritysten tutkimus- kehitystoiminnan kasvu nostaa yrityksen kokonaistuottavuutta (spill-over -vaikutus). (Lehto, 2000) Inhimillisen pääoman kehittäminen on merkityksellistä alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta katsoen, samoin kuin vuorovaikutus yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä erilaisten välittäjäorganisaatioiden välillä, joka on usein paikallista. Maantieteellinen läheisyys mahdollistaa intensiivisen (hiljaisen) tiedon vaihdon ja tiiviit asiakas-toimittaja-suhteet sekä lisää satunnaisten, erilaiseen yhteistyöhön johtavien tapaamisten todennäköisyyttä. Synergia voi kehittyä yhteisistä kulttuurisista, psy- 16

17 Tutkimus- ja kehitysmenot asukasta kohti maakunnittain ja arvonlisäys kolme vuotta myöhemmin Tutkimuspanostukset lisäävät taloudellista kasvua. Alueilla, jotka panostavat paljon teknologian kehittämiseen, on myös suuri bruttokansantuotteen kasvu henkeä kohti. Kilpailukyky seutukunnittain Kilpailukyky korreloi selvästi ansiotulojen kasvun, työllisyyden kasvun, nettomuuton ja taloudellisen kehityksen kanssa. Inhimillinen pääoma sekä innovatiivisuus ja sen osana tutkimus- ja kehityspanostukset selittävät suuren osan kilpailukyvystä. Tutkimusmenot keskimäärin henkeä kohden, (Itä-Uusimaa 97 98), euroa < > 1000 Arvonlisäys henkeä kohden 2000, euroa < > Kilpailukykyindeksi Koko maa = (10) (13) (23) (20) (19) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Huovari, Janne, Kangasharju, Aki ja Alanen, Aku (2001): Alueiden kilpailukyky, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja, N:o 176 kologisista tai poliittisista näkökulmista ja motiiveistä, jotka perustuvat sijaintiin samalla alueella. (Kautonen, Kolehmainen ja Koski, 2001) Paikallistuneissa toimijoissa ja innovaatioverkostoissa olevaa hiljaista tietoa eli osaamista on vaikeaa siirtää alueiden välillä. Lisäksi korostuu alueellinen aloitteellisuus ja yrittäjyys liikkeellepanevana ja uusia mahdollisuuksia etsivänä voimavarana. Alueelliset innovaatioympäristöt eivät ole kansallisia innovaatiojärjestelmiä pienemmässä mittakaavassa. Innovaatiotyypit eriytyvät keskusseutujen ja niitä ympäröivän muun maakunnan välillä: reunaseuduilla on enimmäkseen toimittajariippuvaisia pk-yrityksiä ja suuria mittakaavaintensiivisiä yrityksiä ja tuotantoyksikköjä. Keskusseuduille on puolestaan kasautunut merkittävä määrä osaamisintensiivisiä palveluyrityksiä (KIBS eli Knowledge Intensive Business Services) ja tiedeintensiivisiä yrityksiä, jos keskusseudulla on yliopisto. (Kautonen, Kolehmainen ja Koski, 2002) Seutukuntien väliset tehokkuuserot kasvoivat aikavälillä Kun 1980-luvun lopulla vahvimman ja heikoimman välinen ero oli noin 30 prosenttia, oli ero luvun loppupuolella kasvanut 40 prosenttiin. Laman aikana heikoimmat alueet putosivat kärkeen nähden, eikä ero ole kuroutunut umpeen. Seutukunnat, joiden suhteellinen asema muuttui eniten, olivat yleensä pieniä. Pienellä talousalueella suhteelliset muutokset voivat olla nopeampia, koska toisiaan tasoittavia tekijöitä on vähemmän ja yrityskanta on pienempi. (Susiluoto ja Loikkanen, 2001) Kaupunkiseudut ovat joutuneet uudenlaiseen toimintaympäristöön, jolle on ominaista esimerkiksi globaali kilpailu yritysten ja osaavan työvoiman sijainnista sekä tiedon, tiedon, osaamisen ja innovaatioiden korostuminen taloudellisen kasvun luojina. Tämä pakottaa kaupunkiseudut uudella tavalla jatkuvasti kehittämään omaa kilpailukykyään. (Kostiainen, 2002) Elinympäristöt jakautuvat kolmeen perustyyppiin: kaupunkeihin, kaupunkien läheiseen maaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja siten myös kasvukeskusten vaikutusalueilla väestön yleinen psyykkinen terveydentila oli parhain ja psykososiaaliset ongelmat vähäisimmät. (Kainulainen et al. 2001, Heikkilä et al. 2002) Alueellisen kehittymisen kannalta on tärkeää yhdistää rakenteet ja resurssit dynaamiseen voimaan, jonka tuloksena konkreettista kehitystä tapahtuu. Neljä perusedellytystä ovat 1. Toimijat: identiteetti, kuulumisen tunne ja karisma 2. Verkostot: kytkökset, luottamus ja molemminpuoliset riippuvuussuhteet 3. Tietojohtaminen: informaatiovirrat ja kommunikaatio 4. Ajoituksen hallinta: tilannetietoisuus ja rohkeus toimia Nämä tekijät muodostavat innovatiivisen toimintaympäristön itseuudistuvan systeemin. (Sotarauta ja Ståhle, 2003.) 17

18 Tutkimus on alueellisesti keskittynyttä kaikkialla maailmassa Alue Tutkimus- ja kehityspanos suhteutettuna bruttokansantuotteeseen Tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittyminen on yleismaailmallinen ilmiö, joka näkyy yhtä hyvin Suomessa, Euroopassa kuin Kaliforniassakin. Keskittyminen kuvaa tutkimus- ja kehitystoiminnan luonnetta. Kriittinen massa ei ole klisee, vaan tutkimus- ja kehitystyön oleellista piirrettä ja edellytystä kuvaava asia. Suurin syy keskittymiseen on halu toimia lähellä muuta osaamista. EU on selvityksessään vuonna 2002 ryhmittänyt 211 EU:n aluetta henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen ja bruttokansantuotteeseen suhteutetun tutkimuspanoksen mukaiseen järjestykseen. Näin ryhmiteltynä alueiden kymmenen kärjessä -ryhmään kuuluu 6 saksalaista, 2 ranskalaista ja 2 suomalaista aluetta. Tutkimuspanoksen mukaisessa suuruusjärjestyksessä alueet ovat: Braunschweig 4,84 % Stuttgart 4,79 % Oberbayern 4,38 % Tübingen 4,05 % Pohjois-Suomi 3,82 % Uusimaa (Suuralue) 3,73 % Midi-Pyrénées 3,70 % Rheinhessen-Pfalz 3,50 % Ile de France 3,43 % Berliini 3,41 % Suomi 3,37 % EU:n keskiarvo 1,88 % Tekesin rahoituksen ja asiantuntijapalvelujen alueellisista vaikutuksista kertovia esimerkkejä Jyväskylän seutu osaamisen myötä nousuun Jyväskylän seutu on noussut nopeasti vahvaksi kasvukeskukseksi. Menestys perustuu määrätietoiseen panostamiseen osaamiseen, innovaatioympäristön kehittämiseen ja uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan synnyttämiseen. Taustalla on pitkän aikajänteen määrätietoinen kehittäminen 60-luvulta lähtien. Jyväskylän yliopisto syntyi 1965, ja tietotekniikan professuuri ja valtionhallinnon tietokoneyksiköt siirrettiin Jyväskylään 60-luvun lopulla. Käynnistettiin teknologiakeskus, tehtiin Keski-Suomen teknologiapoliittinen ohjelma ja aloitettiin soveltavan luonnontieteen koulutus 80-luvun lopulla. Jyväskylän kaupunki uudisti strategiantyönsä ja alueella ryhdyttiin hyödyntämään EU:n rakennerahastoja. Informaatioteknologian tiedekunta ja Nokia sijoittuivat Jyväskylään. Tavoitteena on luoda Keski- Suomesta tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta ja yhdessä kasvava Jyväskylän seutu. Ympäristöön ja koneisiin keskittyneen osaamisen rinnalle nousevat hyvinvointiteknologia ja ihminen. Huippututkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla yritysten kilpailukykyä kehittävää tutkimusta, luomalla paikallisesti yrityshautomon kautta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja houkuttelemalla alueelle yrityksiä, jotka voivat hyödyntää seudun huippuosaamista. Tekes on edistänyt erityisesti teknologiaohjelmillaan VTT:n ja yliopiston ja alueen yritysten yhteistyötä ja valtakunnallista verkottumista. Tekes on yhdessä Jyväskylän seutukunnan ja alueen muiden toimijoiden kanssa vaikuttanut uusien teknologiapohjaisten yritysten syntymiseen ja perinteisen teollisuuden uudistumiseen. Pääkaupunkiseutu tarjoaa huippuosaamista koko Suomeen Pääkaupunkiseutu on yksi kymmenestä eniten tutkimukseen panostavasta alueesta Euroopassa. Yritysten tutkimustoiminnasta Suomessa yli 40 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudulla, kun osuus teollisesta tuotannosta on vain vajaa neljännes. Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta on keskittynyt Suomessa voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, lähelle monipuolista osaamista ja tutkimustoimintaa. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee useita kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä, kuten Otaniemen alue ja Viikin tiedepuisto. Korkeatasoisen yliopistotutkimuksen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamien verkostojen kautta osaamiskeskittymät tuottavat ja välittävät osaamista ja tutkimuspalveluita koko Suomeen. Salo informaatioteknologiaan erikoistunut kasvukeskus Salo on kehittynyt hyvien liikenneyhteyksien kauppapaikasta ja maatalousseudusta informaatioteknologian teollisuuskeskukseksi, jonka vaikutukset säteilevät yli asukkaan seutuun. Menestys rakentuu erityisosaamiselle, jonka hankkimisesta yritykset ovat pääosin vastanneet. Informaatiotekniikan hyödyntäminen alkoi kidekoneiden ja radioiden valmistuksesta, muuntui televisiotuotannoksi ja edelleen puhelimien valmistukseksi. Yksi ratkaiseva askel oli, kun Saloran osaaminen ankkuroi Puolustusvoimien kannettavan puhelimen kehityksen ja valmistuksen Saloon. Syntynyt osaaminen houkutteli Nokian paikkakunnalle. Nokian tehtaan toiminnan uudistaminen nosti tuottavuuden kansainvälisillä markkinoilla menestymisen edellyttämälle tasolle. Nokian ympärille kehittyi vahva pk-yritysten alihankintaverkosto, myöhemmin myös itsenäisesti kansainvälisillä markkinoilla menestyviä pk-yrityksiä. Salon seudun teollisuustuotannon jalostusarvo on lähes kuusinkertainen, tutkimus- ja kehitysinvestoinnit lähes VTT 18

19 Braunschweig Stuttgart Oberbayern Tübingen Pohjois-Suomi Uusimaa (Suuralue) Midi-Pyrénées Rheinhessen-Pfalz Ile de France Berliini Suomi Uudenmaan ja Pohjois-Suomen bruttokansantuotteeseen suhteutettu tutkimus- ja kehitystoiminnan aktiivisuus on siis EU:n kärkiluokkaa. Pohjois-Suomen asema vertailussa johtuu pääosin Oulun seudun tutkimus- ja kehitysaktiivisuudesta, joka yhdessä alueen suhteellisen pienen väestömäärän kanssa nostaa koko Pohjois-Suomen Euroopan kymmenen kärjessä -luokkaan. Nämä kymmenen aluetta edustavat lähes 25 prosenttia koko EUalueen tutkimus- ja tuotekehityspanostuksesta. Tämä osoittaa, kuinka alueellisesti keskittynyttä tutkimus ja tuotekehitys ylipäätään on. Vain 28 aluetta kaikkiaan 211:sta eurooppalaisesta alueesta edustaa noin 50 prosenttia koko Euroopan tutkimus- ja kehittämispanoksesta. EU:n keskiarvo % kolminkertaiset ja bruttokansantuote lähes kaksinkertainen asukasta kohti maan keskiarvoon verrattuna. Salon kaupunki jatkaa osaamisen kumuloimista strategialla, jossa Turun yliopisto, ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskus vastaavat teollisuuden työvoimatarpeisiin. Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö mahdollistaa sekä maisteri- että tohtoritason tutkinnot. Tekes on rahoittanut Saloran ja Nokian osaamisen kehittymistä. Nykyisin Tekes on monelle seudun pk-yritykselle tuotekehityksen riskinjakaja. Nokia Salossa on verkottunut projekteihin, joissa osaamista kehitetään yhdessä. Paperiteollisuuden mittauslaitteiden maailman huippuosaaminen Kuopiossa ja Varkaudessa TEKES Osoituksena Varkauden ja Kuopion automaatio- ja mittaustekniikan osaamisesta Honeywell päätyi globaalin selvityksen perusteella viime vuonna sijoittamaan uuden paperiteollisuuden mittauslaitteiden kehityskeskuksen Suomeen, Kuopioon ja Varkauteen. Päätös perustui alueella pitkäjänteisesti kehitettyyn maailman huippuluokan osaamiseen. Prosessiautomaation ja -mittausten tutkimus- ja kehitystyö alkoi A. Ahlstrom Varkauden sellu- ja paperitehtailla 60-luvulla. Vuonna 1979 toiminnot eriytettiin Altim Control -nimiseksi yhtiöksi. Puumalaisen tutkimuslaitos perustettiin 1977 Kuopioon, Roibox Oy erotettiin omaksi tytäryhtiökseen Honeywell osti Ahlstrom Automationin Yhdysvaltalainen Measurex osti Roiboxin 1994 ja Honeywell osti koko Measurexin Erinomaisen osaamisensa ja kovan yrittämisensä ansiosta varkautelaiset ovat onnistuneet hankkimaan maailmanlaajuisen vastuun koko Honeywellin paperi- ja painoalan automaatiotoiminnoista Varkauteen. Varkaudessa oli vuoden 2002 lopussa noin 400 ja Kuopiossa parikymmentä henkilöä kehittämässä prosessin- ja tuotannonohjausjärjestelmiä. Uudet paperiteollisuuden mittalaitteet laajentavat toimintaa merkittävästi ja avaavat uudet maailmanlaajuiset markkinat. Honeywellillä on kaksi tulevaisuuden automaatiokeskusta sellu-, paperi- ja graafiselle alueelle. Näistä Suomen automaatiokeskus ja sen omistamat globaalit tuotteet on selvästi suurempi. Toinen keskus sijaitsee Vancouverissa Kanadassa. Vankkaa taajuusmuuttajaosaamista Vaasan seudulla Taajuusmuuttajateknologia on sähkövoimatekniikan nopeimmin kasvava osa-alue. Suomalainen taajuusmuuttajaosaaminen vahvistui entisestään vuonna 1993, jolloin nopeasti kasvuun lähtenyt Vacon Oyj perustettiin. Vuoden 2002 liikevaihto oli 97,5 milj. euroa ja konsernin palveluksessa oli 426 henkilöä. Yritys on luonut runsaasti osaamista alallaan ja alihankkijoilleen ja siten vahvistanut elinkeinorakennetta. Vaconilla ja sen alihankintaketjuilla on ollut tuntuva työllistävä vaikutus erityisesti Vaasan alueella mutta myös laajemmin Suomessa. VACON 19

20 Tekesin rahoituksen ja asiantuntijapalvelujen alueellisista vaikutuksista kertovia esimerkkejä Bioenergian tuotanto, korjuu ja käyttö työllistävät laajasti Bioenergian korjuu- ja käyttöteknologia on ollut pitkään kehittämisen painopisteenä. Asiaan liittyy sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että työllisyysnäkökohtia. Bioenergia, sen korjuu ja käyttö sekä niiden tarvitsemia laitteita toimittavat yritykset sijoittuvat eri puolille Suomea; korjuu ja käyttö usein paljolti hajaasutusaluille. Ne työllistävät tuhansia henkilöitä. Lisäksi toiminta on luonut satoja työpaikkoja voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa isoissa ja pienissä taajamissa. Erityinen ryhmä ovat ne parisataa lämpölaitosyrittäjää, jotka usein osa-aikaisesti hoitavat haja-asutusalueiden lämpökohteita. Voimalaitos- ja kattilatekniikan ja niiden oheislaitteiden tuotanto, suunnittelu ja projektointi keskittyvät Tampereelle, Varkauteen, Karhulaan ja Kiuruvedelle. Käsittelytekniikan ja pienten kattiloiden ja tulipesien valmistajia on eri puolilla Suomea. Pääosin vientivetoinen laiteteollisuus työllistää useita tuhansia henkilöitä. Puunkorjuuketjuissa ja sen kehittämisessä toiminta ja kehittäminen ovat olleet verkottuneita metsäyhtiöiden, paikallisten energiayhtiöiden korjuukoneen valmistajien, polttoainetta toimittavien yritysten ja koneurakoijien kesken. Tutkimuspuolen verkoston muodostavat Metsäntutkimuslaitos eri puolilla maata, VTT Jyväskylässä ja Joensuun yliopisto. Käyttölaitetoimittajat ovat verkottuneet metsä- ja energiayhtiöiden, alihankintaketjujensa ja tutkimus- ja kehitysyksiköiden kanssa, kuten VTT Jyväskylässä ja Åbo Akademi Turussa. Alueen osaaminen, tietämys ja kaupallinen toiminta nojaavat osaltaan Tekesin teknologiaohjelmissa luotuun osaamiseen. Esimerkiksi Bioenergia- ja Puuenergiaohjelmissa ja polttotekniikan kehittämiseen keskittyneessä Liekki 1 ja 2 -ohjelmissa on luotu osaamista, kaupallisia ketjuja ja laitetekniikkaa biomassan korjuun ja energiakäytön tarpeisiin sekä kotimaahan että vientimarkkinoille. Osaamista kehittämällä kannattavuus kuntoon 1990-luvun alussa äetsäläinen Mar-Con Oy oli heikosti kannattava yksinkertaisia kumituotteita, kuten autojen kuraläppiä, valmistava yritys. Yrityksessä laadittiin suunnitelmat osaamisen kehittämisestä tulevaisuuden turvaamiseksi. Kiinnostus suunnattiin uusiin materiaaleihin, ja yritys ryhtyi määrätietoisesti kehittämään materiaalitekniikan ja tuotantoprosessien osaamista tiiviissä yhteistyössä VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Nyt yritys on Suomen johtavia termoplastisten elastomeerikomponenttien valmistajia, jonka asiakkaina ovat Suomen tärkeimmät sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritykset. Myös yrityksen kannattavuus on hyvä. Kaiuttimia koko maailmaan TIMBERJACK Kasvukeskusten ulkopuolellakin toimiva yritys voi menestyä, kuten iisalmelainen Genelec Oy on tehnyt. Yritys on omalla alallaan maailman arvostetuin yritys sekä markkinajohtaja. Se on luonut tarkkailukaiuttimista merkkituotteen, jota myydään ympäri maailman yli 60 maahan. Menestys on 25 vuoden työn tulos ja siinä tarvitaan yhtä lailla sekä huipputuotteita että hyvää jakeluverkkoa. Ammattiäänentoistoon tarkoitettujen kaiuttimien rakentamisessa tuotekehityksellä on merkittävä osuus. Suunnittelussa tarvitaan akustiikan, elektroniikan ja mekaniikan asiantuntijoita. Yrityksen palveluksessa on yli 80 henkilöä. Genelec Oy on osallistunut Tekesin Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa eli ETX-teknologiaohjelmaan sekä Värähtelyn ja äänen hallinta eli VÄRE-ohjelmaan. Erityisesti tutkimuksessa Tekes on tuonut hyvinkin erilaisia yrityksiä yhteistyöhön, mikä on verkottanut alaa tehokkaasti. Uudistumalla uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia Suomalainen jalkineteollisuus on viimevuosina jatkuvasti supistunut ja siirtänyt tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Pomarkussa toimiva Pomarfin Oy ryhtyi kehittämään yhteistyössä Tekesin kanssa alalla täysin uutta toimintakonseptia, jossa asiakkaan haluamat jalkineet voidaan valmistaa suoraan asiakkaan jalasta mitattavan tiedon perusteella, teollisesti massaräätälöimällä. Konsepti tuotteistettiin nimellä LeftFoot Company. Konsepti on osoittanut toimivuutensa ja on kansainvälistymässä EUalueelle. Konsepti turvaa yrityksen toiminnan Pomarkussa, uudistaa yrityksen liiketoimintaa ja on avannut yritykselle mahdollisuuden merkittävään liiketoiminnan kasvuun. Oriveteläinen Laitosjalkine Oy osallistui Tekesin Staattisen sähkön hallinta eli STAHAteknologiaohjelmaan projektilla, jossa kehitettiin henkilösuojauskonsepti puhdastiloihin. Tavoitteena oli tuottaa perinteiselle teollisuudelle korkean teknologian tuotteita ja tätä kautta varmistaa yrityksen kilpailukyky, olemassa olevat työpaikat ja mahdollisesti luoda uusia. Projekti onnistui erittäin hyvin ja puhdastilakonseptia ryhdytään markkinoimaan kansainvälisesti Laja Clinigo -tuotemerkillä. Projektin myötä yritys on verkottunut useisiin muihin alan yritysten ja tutkimuspuolen osaajiin. Projekti varmisti työpaikkojen säilymisen erittäin kilpaillulla alalla. 20