Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta"

Transkriptio

1 Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu: Alavieska Haapavesi Hailuoto Kalajoki Kempele Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Oulainen Oulu Oulunsalo Pyhäjoki Raahe Siikajoki Tyrnävä Vihanti Ylivieska

2 Sisällysluettelo Fennovoima Ydinvoimalla tuotetaan turvallisesti päästötöntä sähköä 4 Fennovoima rakentaa ydinvoimalan omistajilleen 4 Monipuolinen ja laaja osakaskunta 5 Kustannukset 6 Sähköntuotannon hajauttaminen lisää turvallisuutta 6 Ydinvoimalan rakentaminen Ydinvoimalaprojektissa on monta vaihetta 8 Fennovoima vastaa työmaan turvallisuudesta 9 Reilu työmaa kaikkien etu 9 Tekniikka Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva tai Toshiba 10 Ydinvoimalan toiminta 10 Ydinvoimala kuluttaa vähän polttoainetta 12 Ydinjäte loppusijoitetaan turvallisesti 12 Turvallisuus Ydinvoimala suunnitellaan erittäin kestäväksi 14 Ydinvoima-ala on Suomessa tiukassa valvonnassa 14 Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti uudelleen 15 Ydinvoimalaa suojaavat lukuisat turvallisuusjärjestelmät 15 Viranomaiset ja Fennovoima tekevät pelastussuunnitelman 17 Säteilytietoa 17 Sijoituspaikka Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle 18 Yleistietoa kunnasta 18 Laitosalue ja suojavyöhyke 18 Sijoituspaikan ympäristö Alueen luonto huomioidaan huolellisella suunnittelulla 20 Käytönaikaiset vaikutukset ympäristöön vähäiset 21 Viranomaisilta haetaan useita erilaisia lupia 21 Vaikutukset alueen talouteen Ydinvoimala vahvistaa koko seutukuntaa 22 Työpaikat Fennovoiman hanke työllistää monen alan ihmisiä 24 Ydinvoimalan rakentajat 24 Fennovoima tiedottaa avoimista työpaikoistaan 25 Yhteistyötä oppilaitosten kanssa 25 Viestintä Pidämme infotilaisuuksia ja olemme tavoitettavissa sijoituspaikkakunnalla 26 Yhteystiedot 26 Hyvä lukija, Fennovoima rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle. Näin siitä tulee Suomen kolmas ydinvoimalapaik ka kunta. Kerromme tässä esitteessä Fennovoiman ydinvoimalaprojektista sekä yleensä ydinvoimasta, turvallisuusasioista ja ydinvoimalan toiminnasta. Ydinvoimalan suunnitteleminen ja rakentaminen kestää vuosia, ja sinä aikana työmaalla on töissä parhaimmillaan monta tuhatta ihmistä. Uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä kunta ja koko sitä ympäröivä seutu saavat lisää elinvoimaa vuosikymmeniksi. Fennovoimasta ja pyhäjokisista tulee pitkäaikaisia naapureita. Hyvät naapurisuhteet ja saumaton yhteistyö ovat Fennovoimalle tärkeitä. Haluamme käydä jatkuvaa vuoropuhelua seudun eri toimijoiden kanssa ja toimia avoimesti puolin ja toisin niin paikkakuntalaisten kuin muidenkin suomalaisten kanssa. Pidämme yleisötilaisuuksia asukkaille ja yrittäjille. Jatkossakin tiedotamme hankkeesta ja tulevaisuudessa työmaan tapahtumista näkyvästi. Avoimeen viestintään kuuluu myös kuunteleminen: olemme tavoitettavissa ja tarjoamme mielellämme lisätietoa ja vastauksia kysymyksiin, joita hanke edetessään herättää. Toimistomme Pyhäjoella palvelee kuten ennenkin, sinne toivomme paljon kävijöitä! Ota yhteyttä tai tule käymään, jos esimerkiksi tämä esite herättää kysymyksiä tai ajatuksia, jotka haluat meille välittää. Yhteystiedot löydät esitteen lopusta. Tapio Saarenpää Toimitusjohtaja Fennovoima Oy 3

3 Ydinvoimalla tuotetaan turvallisesti päästötöntä sähköä Monipuolinen ja laaja osakaskunta Fennovoima Ydinvoima on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja tehokas tapa tuottaa sähköä. Ydinsähkö ei tuota ilmastoa lämmittäviä päästöjä, joita muodostuu esimerkiksi hiilivoimaloissa. Ydinvoima on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto: sillä tuotetaan vajaa 30 prosenttia maamme sähköstä. Suomen ensimmäinen ydinvoimala valmistui Loviisaan vuonna 1977, mistä ydinvoima on ympäristöystävällistä. saakka ydinvoimaa on käytetty maassamme turvallisesti. Nykyään Suomessa on kaksi ydinvoimalapaikkakuntaa ja niissä kummassakin kaksi ydinreaktoria: Loviisassa Uudellamaalla on kaksi Fortumin ydin reaktoria. Eurajoella Satakunnassa on kaksi tvon ydinreaktoria, ja parhaillaan yhtiö rakentaa sinne kolmatta. Ydinvoimalan Pyhäjoelle rakentaa Fennovoima, vuonna 2007 perustettu Suomen kolmas ydinvoimayhtiö. Fennovoimalla on 70 osakasta. Mukana on suuri joukko suomalaisia yrityksiä: Niistä 15 toimii teollisuuden ja kaupan alalla. Lisäksi Fennovoiman omistajina on 54 lähinnä paikallista sähkö yhtiötä ympäri Suomea, Pyhäjoen lähettyviltä esimerkiksi Raahen Energia, Oulun Seudun Sähkö ja Haukiputaan Sähköosuuskunta. Myös alueen suuri työllistäjä, Rautaruukki, on Fennovoiman omistajia. Vähemmistöomistajana on kansainvälinen energia-alan yhtiö e.on, jonka Fennovoiman suomalaiset perustajat valitsivat mukaan yhtiön tekniseksi kumppaniksi. Omistusjärjestely on e.onille tavallinen: yhtiö on osakkaana useissa eurooppalaisissa ydinvoimaloissa. Osakassopimuksilla on yksiselitteisesti varmistettu, ettei e.onista voi tulla Fennovoimassa enemmistöomistajaa. E.ON Kärnkraft Finland Voimaosakeyhtiö SF Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fenno voimasta 66 prosenttia. E.ON Kärnkraft Finlandin osuus on 34 prosenttia. Voimaosake yhtiön omistavat Fennovoiman 69 suomalaista osakasta. 25 TWh Sähkön tarve Pörssisähkö Oma tuotanto 18 TWh 7 TWh Fennovoiman osakkaat kuluttavat noin kolmanneksen Suomen sähköstä. Fennovoiman myötä osakkaiden riippuvuus kalliista pörssisähköstä vähenee. Fennovoima rakentaa ydinvoimalan omistajilleen Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kohtuu- ja vakaahintaista sekä toimitusvarmaa. Lisäksi sen tuotanto on ennakoitavaa. Tämän vuoksi ydinsähkön tuotantoa halutaan omistaa sen sijaan, että toisten tuottamaa sähköä ostettaisiin kalliimmalla sähköpörssistä. Tähän saakka Suomen ydinvoimaloiden omistajina on ollut rajattu joukko yrityksiä. Moni suomalaisyhtiö on pyrkinyt ydinvoimaloiden omistajiksi siinä onnistumatta. Tämän vuoksi Fennovoima on perustettu: yhtiön omistajat tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä turvatakseen kilpailukykynsä sekä edellytyksensä investoida ja työllistää ihmisiä tai myydäkseen sähköä asiakkailleen jatkossakin kohtuullisella hinnalla. Fennovoiman kaikki sähkö menee omistusosuuksien mukaan suoraan omistajille. Fennovoima ei myy sähköä pörssiin tai tee itse voittoa; yhtiö on olemassa tuottaakseen omistajilleen kohtuuhintaista sähköä. Fennovoiman 70 osakasta AGA Alajärven Sähkö Atria Boliden Harjavalta Boliden Kokkola Componenta E.ON Kärnkraft Finland Esse Elektro-Kraft Etelä-Savon Energia Finnfoam Haminan Energia Haukiputaan Sähköosuuskunta Herrfors Hiirikosken Energia Imatran Seudun Sähkö Itä-Lapin Energia Jylhän Sähköosuuskunta Jyväskylän Energia Kemin Energia Keminmaan Energia Keravan Energia Kesko Koillis-Satakunnan Sähkö Kokemäen Sähkö Kotkan Energia Kruunupyyn Sähkölaitos KSS Energia Kuopion Energia Kuoreveden Sähkö Köyliön-Säkylän Sähkö Lahti Energia Lammaisten Energia Lankosken Sähkö Lehtimäen Sähkö Leppäkosken Sähkö Myllyn Paras Mäntsälän Sähkö Naantalin Energia Nurmijärven Sähkö Omya Oulun Seudun Sähkö Outokummun Energia Outokumpu Ovako Bar Paneliankosken Voima Parikkalan Valo Pietarsaaren Energialaitos Porvoon Energia Raahen Energia Rantakairan Sähkö Rauman Energia Rautaruukki Rovakairan Tuotanto Sallila Energia Seinäjoen Energia S-ryhmä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Tammisaaren Energia Tornion Energia Turku Energia Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Valio Valkeakosken Energia Vantaan Energia Vatajankosken Sähkö Vetelin Sähkölaitos Vimpelin Voima VSV-Energiapalvelu Ålands Elandelslag Ääneseudun Energia 4 5

4 Kustannukset Fennovoiman ydinvoimalaitoksen investointikustannus on arviolta 4-6 miljardia euroa. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa valittava laitosvaihtoehto ja osakkaat vastaavat kustannuksista. -koko sekä toteutustapa. (Lue lisää s. 10.) Fennovoiman hankkeen rahoitussuunnitelma kattaa ydinvoimalaitoksen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi valmistelevat, infrastruktuuri- ja muut rakennustyöt, ydinjätehuollon, käytöstäpoiston sekä ydinvastuulain edellyttämän varautumisen. Yhtiön osakkaat vastaavat kaikista hankkeen kustannuksista. Sähköntuotannon hajauttaminen lisää turvallisuutta Fennovoiman myötä Suomeen tulee uusi ydinvoimalapaikka. Ydinvoimalan kaltaiset suuret sähköntuotantolaitokset on hyvä sijoittaa eri puolille maata, jotta maamme sähkön saanti turvataan kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan noin 15 prosenttia sähköstä pääosin Venäjältä. Oman sähköntuotannon lisääminen vähentää maamme riippuvuutta muualla tuotetusta sähköstä ja takaa, että saamme sähköä kaikkiin tarpeisiimme. Ydinvoimaa ja uusiutuvia energiamuotoja tarvitaan varmistamaan energiaomavaraisuus ja päästöjen vähentäminen. Fennovoiman osakkailla on vireillä myös kymmeniä uusiutuvan energian hankkeita. Yksistään uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö ei kuitenkaan riitä; ydinvoima on ylivertainen sähköntuotantomäärissä vertailtuna. 6 7

5 Valtioneuvosto antoi Fennovoimalle periaatepäätöksen ja eduskunta vahvisti sen 2010 Laitospaikan valmistelevat työt alkavat aikaisintaan loppuvuonna Ydinvoimala valmistuu aikaisintaan vuonna Ydinvoimalan rakentaminen 2007 Fennovoima perustettiin Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Fennovoima jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalan rakentamiseksi 2011 Yhtiö valitsi Pyhäjoen ydinvoimalansa sijoituspaikaksi 2012 / 2013 Reaktoritoimittaja valitaan. Vaihtoehtoja on kaksi: Areva ja Toshiba. Valitun toimittajan kanssa tarkennetaan suunnittelua. Myös rakentamisaikataulu täsmentyy neuvotteluissa Ydinvoimalaprojektissa on monta vaihetta Ydinvoimalan rakentamisessa on monta pitkäkestoista vaihetta. Jokaisessa vaiheessa tehdään kattavia selvityksiä ja yhteistyötä mm. laitostoimittajan, viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Fennovoima rakentaa ydinvoimalansa uudelle voimalapaikalle. Siksi ensin on tehtävä työmaata valmistelevia töitä. Nämä työt alkavat aikaisintaan loppuvuonna Alkuvaiheessa muun muassa raivataan puustoa, tasataan aluetta oikeaan korkeusasemaan, tuodaan alueelle sähköt ja kunnallistekniikka sekä rakennetaan ja vahvistetaan teitä. Sen jälkeen rakennetaan niitä tukirakennuksia, joita tarvitaan raken nus - aikana. Kun laitospaikka on valmisteltu, siirrytään louhintoihin. Alueelle louhitaan jäähdytysvesitunnelit ja kaivannot rakennuksille sekä rakennetaan satama ja laivaväylä. Louhinnoista saatava kiviaines hyödynnetään mahdollisimman pitkälti alueen muussa rakentamisessa. Nämä 2-3 vuotta kestävät infrastruktuurityöt tuottavat rakennusvaiheista eniten melua, mutta työmaa on niin kaukana asutuksesta, ettei se häiritse asukkaiden elämää. Infrastruktuuritöiden jälkeen päästään tekemään rakennuksia. Alueelle tulee itse ydinvoimalan lisäksi lukuisia muita rakennuksia. Ydinvoimalaan rakennetaan mm. reaktori-, polttoaine-, alueelle tulee lukuisia eri rakennuksia. turva- ja turbiinirakennukset sekä monia muita reaktori- ja turbiinirakennukseen läheisesti liittyviä rakennuksia. Lisäksi alueelle rakennetaan muita pysyviä rakennuksia, kuten toimistoja ja varastoja, vierailukeskus sekä asuintiloja noin tuhannelle työntekijälle. Raskaita ja isoja kuljetuksia on melko harvoin. Suuret kuljetukset hoidetaan pääosin oman satamalaiturin kautta meritse. Rakentamisaikataulu vahvistuu valitun laitos - toi mit tajan kanssa tehtävässä sopimuk sessa. Fennovoima vastaa työmaan turvallisuudesta Työsuojelu on osa ydinturvallisuutta. Fennovoima vastaa siitä, että työmaa on turvallinen. Yhtiö laatii koko työmaata koskevat ohjeet ja kouluttaa työntekijöitä. Työmaalla on esimerkiksi tarkat suojavarustevaatimukset. Työmaalla työskentelee täysipäiväisesti Fennovoiman omia valvojia. Valvontatyössä myös Säteilyturvakeskuksella eli stukilla on tärkeä rooli. Reilu työmaa kaikkien etu Fennovoimalle on tärkeää, että rakennusprojekti sujuu hyvin myös työsuhdeasioiden osalta. Tähän kuuluu suomalaisten sääntöjen ja lakien noudattaminen työmaalla, mitä on painotettu myös laitostoimittajavaihtoehdoille lähetetyissä tarjouspyynnöissä. Fennovoima on projektin alusta asti käynyt aktiivista vuoropuhelua viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Hyvällä työmaalla noudatetaan suomalaisia sääntöjä. pohjatyöllä, kuten käytäntöjen työstämisellä yhteistyössä viranomaisten, palkansaajajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, halutaan varmistaa, että rakennusvaihe sujuu hyvin myös työsuhdeasioiden osalta. Työmaalla on neuvontaa ulkomaalaisille työntekijöille. Fennovoiman rakennustyömaalla noudate taan suomalaisia työehtosopimuksia ja viran omaismääräyksiä. 8 9

6 Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva tai Toshiba Tekniikka Fennovoiman ydinvoimalaitoksen toimittaa joko ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba. Fenno voima valitsee stuk valvoo turvallisuutta. laitostoimittajan vuonna 2012 tai Säteilyturvakeskus on alustavassa turvallisuusarviossaan hyväksynyt Fennovoiman laitosvaihtoehdot ja todennut, että niistä kukin voidaan rakentaa turvallisiksi. Fennovoima on pyytänyt tarjousta ydinvoimalasta Arevalta ja Toshibalta. Arevalla vaihtoehtona ovat 1700 mw:n painevesireaktori epr ja 1250 mw:n kiehutusvesireaktori Kerena. Toshiban laitosvaihtoehto on 1600 mw:n kiehutus vesireaktori abwr. Sekä kiehutusvesi- että painevesireaktori ovat niin sanottuja kevytvesireaktoreita, joka on yleisin reaktorityyppi. Kiehutusvesireaktorissa turbiineja pyörittävä vesihöyry kehitetään suoraan reaktorissa, painevesireaktorissa höyry kehitetään puolestaan erillisissä höyrystimissä. Reaktorityypeillä ei ole turvallisuuden kannalta olennaisia eroja. Sekä painevesireaktoreita että kiehutusvesireaktoreita käytetään Suomessa jo nyt. Painevesilaitoksen toimintakaavio Primääripiiri Sekundääripiiri Polttoaineelementit Säätösauvat Reaktori Paineistin Sydän Höyrystin Pääkiertopumppu Syöttövesipumppu Syöttövesisäiliö Turbiini Jäähdytysvesi Sähköä Muuntaja Generaattori Lauhdutin Ydinvoimalan toiminta Kiehutuslaitoksen toimintakaavio Ydinvoimalan toimintatapa on yksinkertaistettuna seuraava: vettä kuumennetaan höyryksi ydinreaktorissa uraanin atomiytimiä halkaisemalla, ja kuuman höyryn pyörittämät turbiinit tuottavat sähköä. Höyryn sisältämää lämpöä ei voi kokonaan muuttaa sähköksi. Käyttämättä jäävä osa lämmöstä siirretään jäähdytysveden avulla mereen. Jäähdytysvesi pumpataan merestä ja palautetaan sinne noin 10 astetta lämpimämpänä. Jäähdytysvesi ei ole kosketuksissa reaktorissa kuumenneen veden kanssa, vaan kulkee omissa putkissaan. Se ei missään vaiheessa ole kosketuksissa mihinkään radioaktiiviseen. Ydinvoimala on joka vuosi pysäytettynä vuosihuollon ajan. Vuosihuolto kestää tehtävistä huoltotöistä riippuen joitakin viikkoja. Tällöin voimalaa huolletaan ja tarkistetaan tarkan suunnitelman mukaan. Vuosihuollossa muun muassa vaihdetaan reaktoriin tuoretta polttoainetta. Huoltotöihin osallistuu tyypillisesti 1500 ulkopuolista työn tekijää. Polttoaineelementit Pääkiertopumppu Reaktori Säätösauvat Sydän Pääkiertopumppu Syöttövesipumppu Turbiini Jäähdytysvesi Sähköä Muuntaja Generaattori Lauhdutin 10 11

7 Ydinvoimala kuluttaa vähän polttoainetta Fennovoiman suunnittelema ydinvoimala kuluttaa tonnia eli muutaman rekkakuormallisen tuoretta polttoainetta vuodessa. Määrä on suurelle voimalaitokselle hyvin pieni; esimerkiksi yhtä tehokas hiilivoimala kuluttaa vuodessa noin tonnia hiiltä. Reaktoria ladataan kerran vuodessa tai harvemmin, jolloin käytettyä polttoainetta otetaan ulos ja uutta ladataan tilalle. Polttoaine on pakattu pitkiin sauvanippuihin. Voimalaitokseen tuotavat polttoaineniput on pakattu niin, että kuljetuksen aikana ne eivät ala onnettomuudenkaan tapahtuessa reagoida itsekseen. Polttoaine kuljetetaan voimalaitokseen laiva- tai maantiekuljetuksena. Fennovoima hankkii ydinvoimalansa polttoaineen kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta, joilta uraania on saatavilla aivan kuin muitakin perusmetalleja, kuten rautaa, terästä tai kultaa. Uraania louhitaan lukuisissa maissa, muun muassa Kanadassa ja Australiassa. Fennovoiman hanke ei edellytä uraanin louhimista Suomessa. Kaivoksesta saatava uraani ei sellaisenaan sovi kevytvesireaktorin polttoaineeksi, vaan sitä on ensin jalostettava huomattavasti. Suomessa ei valmisteta ydinpolttoainetta. Ydinjäte loppusijoitetaan turvallisesti Valtioneuvoston vuonna 2010 Fennovoimalle antaman periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman tulee kuuden vuoden kuluessa periaatepäätöksen saamisesta joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan omistajien kanssa tai aloittaa omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Suomessa suunnitelmat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta ovat pitkällä. Ydinjäteyhtiö Posiva sai vuonna 2001 eduskunnalta periaatepäätöksen Suomessa tuote tun ydinjätteen loppusijoittamisesta. Tällöin maassamme oli kaksi ydinvoimayhtiötä: Fortum ja tvo. Nämä yhtiöt omistavat suomessa yksi yhteinen loppusijoituspaikka järkevintä. Posivan. Nyt ydinvoimaa rakentaa kolmas ydinvoima yhtiö, Fennovoima. Ydinvoimayhtiöiden välinen yhteistyö on järkevä ratkaisu Suomen ydin jätteiden osalta. Fennovoima on valmis yhteistyöhön ja kantamaan osaltaan täyden taloudellisen vastuun loppusijoittamisen kustannuksista ja loppusijoituksen kehittämisestä. Fennovoiman ydin jätettä loppu sijoitetaan aikaisintaan 2050-luvulla. Siihen asti käytettyä polttoainetta välivarastoidaan laitosalueella kuten Suomen muissakin ydinvoimaloissa. Ydinjätehuollon ja laitoksen käytöstäpoiston edellyttämät varat kerätään Suomessa ydinjätehuoltovelvolliselta vuosittain jo voimalaitoksen toiminta-aikana, ja ne rahastoidaan Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Kuten Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa, myös Fennovoima sijoittaa laitosalueelle matalaja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen. Näitä ovat esimerkiksi puhdistuksessa käytetyt nesteet sekä työntekijöiden kunnossapitotöissä käyttämät varusteet, kuten haalarit ja työkäsineet

8 Turvallisuus Ydinvoimala suunnitellaan erittäin kestäväksi turvallisuus on aina ensi sijalla. Turvallisuus on Fennovoiman suunnitelmissa aina ensi sijalla. Huolehdimme, että ydinvoimala suunnitellaan ja rakennetaan niin, että sen käyttö on turvallista. Pidämme huolen myös rakennustyömaan turvallisuudesta. (Lue lisää s. 9.) Laitoksen suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa äärimmäiset luonnon ilmiöt, kuten kylmyys, arktiset sääolosuhteet, kuumuus, vesi- ja lumisateet, ukonilmat, tulvat, ahtojäät ja merenpinnan nouseminen ilmastonmuutoksen takia. Otamme suunnitelmissamme huomioon myös voimakkaan maanjäristyksen, ja rakennamme ydinvoimalan kestämään hyvin epätodennäköisiäkin olosuhteita. Jos jäähdytysveden saanti jostain syystä estyisi, pysäytetyn laitoksen jäähdytysveden tarve voidaan kattaa laitoksen puhdasvesisäiliöistä pitkänkin aikaa. Säiliöitä täytetään aina tarvittaessa omalta vesilaitokselta. Ydinvoimala on suuri investointi ja sillä on pitkä käyttöikä, joten siitäkin syystä voimalasta pidetään ehdottoman hyvää huolta. Taloudel- lisesti kannattava laitos on kaikissa oloissa toimiva ja turvallinen. Ydinvoima-ala on Suomessa tiukassa valvonnassa Suomessa ydinvoima-ala on tiukasti viranomaisten valvonnassa. Säteilyturvakeskus eli stuk on valvonut tiiviisti Fennovoiman hankkeen kaikkia vaiheita. stuk on tehnyt alustavan turvallisuusarvion hankkeesta jo ennen kuin Fennovoima sai periaatepäätöksen. stukin kanssa on käsitelty muun muassa Fennovoiman laitospaikan valintaa ja reaktorivaihtoehtojen tekniikkaa. Valtioneuvosto myöntää rakentamisluvan, jota varten stuk tarkastaa erityisesti laitoksen tekniset ratkaisut ja muun muassa laitoksen sopivuuden sijoituspaikan olosuhteisiin. stuk valvoo jatkuvasti laitoksen rakentamista laitospaikalla ja osia valmistavilla tehtailla, ja sen hyväksyntä tarvitaan kaikissa vaiheissa. Niin ikään valtioneuvoston myöntämää käyttölupaa varten stuk tarkastaa, että laitos on rakennettu suunnitelmien mukaisesti ja että Fennovoiman henkilökunta on koulutettu laitoksen käyttämistä varten. Koko laitoksen kattava turvallisuusarvio uusitaan kymmenen vuoden välein. Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti uudelleen Ydinvoima-alalla noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta. Fennovoima ja stuk pitävät huolen, että turvallisuutta tutkitaan ja kehitetään uudelleen koko ajan. Myös koko maailman ydinvoimaloiden tapahtumia seurataan, ja niiden perusteella arvioidaan omaa laitosta sekä otetaan oppia. Esimerkiksi vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalassa Japanissa sattuneesta onnettomuudesta saatu oppi hyödynnetään laitoksemme suunnittelussa luvulla rakennettuun Fukushimaan verrattuna Fennovoiman ydinvoimala on modernimpi ja vankempi. Tekniikka ja turvallisuusvaatimukset ovat 40 vuodessa kehittyneet huomattavasti. Sähkö- ja jäähdytysjärjestelmät ovat monipuolisemmat ja moninkertaiset Japanin tsunamin iskemiin laitoksiin verrattuna. Lisäksi suomalaiset ja Fennovoiman suunnittelu- ja toteutusvaatimukset ovat erittäin korkeat. stuk uusii ydinvoimalaitoksia koskevan säännöstön, yvl-ohjeet ja ottaa niissä huomioon Fukushiman vaikutukset. Ydinvoimalaa suojaavat lukuisat turvallisuusjärjestelmät Ydinvoimalaonnettomuus on nykyaikaisessa ydinvoimalassa, sellaisessa jonka Fennovoimakin rakentaa, erittäin epätodennäköinen muun muassa lukuisien toisistaan riippumattomien turvallisuusratkaisuiden ja erilaisten poikkeustilanteiden kattavan ja monipuolisen ennakoinnin ansiosta. Siitä huolimatta ydinvoimalassa varaudutaan äärimmäisiin tilanteisiin ja myös pelastautumiseen. Pelastussuunnitelma laaditaan niin, että se ehditään kaikissa tilanteissa toteuttaa tehokkaas ti, huolellisesti ja turvallisesti

9 Viranomaiset ja Fennovoima tekevät pelastussuunnitelman suojavyöhyke tarkoittaa pelastussuunnitelmaan varattua aluetta. Kuten monien laitosten ja tehtaiden myös ydinvoimaloiden ympäristölle tehdään pelastus - suunnitelma. Ydinvoimalaitoksen ympärille määritellään Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukainen suojavyöhyke ja varautumisalue. Suojavyöhyke ulottuu noin viiden ja varautumisalue noin 20 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. (Suojavyöhyke kartalla s. 19.) Fennovoima laatii ydinvoimalalle valmiussuunnitelman, jonka Säteilyturvakeskus tarkastaa. Alueelliset pelastusviranomaiset laativat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat suojavyöhykkeelle ja varautumisalueelle. Viranomaiset ovat vastuussa pelastustoimenpiteiden toteuttamisesta. Fennovoima, pelastusviranomaiset, stuk ja muut valtion viranomaiset tulevat harjoittelemaan pelastussuunnitelman toimeenpanoa yhdessä tasaisin väliajoin. Säteilytietoa Radioaktiivinen säteily on luonnonilmiö. Suomalainen saa vuodessa keskimäärin 3,7 millisievertin säteilyannoksen. Tästä ydinvoimalan ympäristössä voi liikkua turvallisesti. 3,1 msv johtuu luonnon radioaktiivisista aineista ja avaruudesta tulevasta säteilystä. Röntgentutkimukset ja sädehoidot aiheuttavat lähes koko loppuannoksen. Ydinvoimaloiden aiheuttama suurin säteilyannos ympäristön asukkaille on viime vuosina ollut Suomessa alle 0,0005 msv. Ydinvoimalan sisällä on joitakin alueita, joissa oleskellessa saa pienen säteilyannoksen. Näitä alueita valvotaan, eikä niille pääse ilman erillistä lupaa. Näissä liikkuvat työntekijät kantavat aina mukanaan omaa, henkilökohtaista säteilymittaria. Mittari hälyttää hyvissä ajoin ennen kuin henkilö saa terveyteen vaikuttavan annoksen. Suomessa stuk valvoo säteilyä valtakunnan laajuisesti ja seuraa tarkasti esimerkiksi kaikkia säteilytyöntekijöitä ja näiden omien säteilymittareiden säteilytasoja. stuk julkaisee mittaustulokset vuosittain. 17

10 Sijoituspaikka Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle Hankkeen alussa Fennovoima kartoitti useita kymmeniä paikkoja ydinvoimalaa varten. Lopuksi sijoituspaikkavaihtoehtoina oli kaksi ydinvoimalalle hyvin sopivaa paikkaa. Paikkakunnan valintaa varten kartoitettiin mm. ympäristöasioita, turvallisuutta, teknistä toteutettavuutta ja rakentamiskustannuksia sekä seutukunnan kykyä ja halua ottaa vastaan ydinvoimalan kaltainen jättihanke. Laajojen ja monipuolisten selvitysten perusteella Fennovoima valitsi ydinvoimalansa sijoituspaikaksi Pyhäjoen. Mikään yksittäinen syy ei ratkaissut sijoituspaikkaa, vaan Pyhäjoki osoittautui sopivimmaksi kokonaisharkinnan perusteella. Nyt paikan valinnan jälkeen jatketaan selvityksiä esimerkiksi tarkentavin pohja-, ympäristö- ja vesitutkimuksin. Aiemmin hankkeen vaikutuksia alueen ympäristöön on selvitetty kattavasti ympäristövaikutusten arviointieli yva-selostuksessa. (Lue lisää seuraavalta aukeamalta.) Pyhäjoki Oulu Siikajoki Raahe Pyhäjoki Vihanti Kalajoki Merijärvi Oulainen Alavieska Raahen talousalue Aidan ulkopuolella elämä jatkuu samanlaisena kuin nyt: siellä voi esimerkiksi marjastaa, sienestää ja mökkeillä kuten ennenkin. Uusia rakennuksia alueelle saa rakentaa sen verran kuin kaavoitus antaa luvan. laitosalueen ulkopuolella voi liikkua ja toimia vapaasti. Suojavyöhykkeelle ei saa rakentaa suuria asutuskeskittymiä tai esimerkiksi sairaaloita. Kaavoitus on valmis kaikilla kolmella kaavatasolla. Maakuntakaava on jo lainvoimainen ja asema- ja yleiskaavat oletettavasti vuonna Ydinvoimalasta lähtee voimalinja, jolla voimala liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Fingrid on vastuussa Suomen kantaverkosta. Voimalinjoihin liittyen tehdään ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluvat muun muassa julkiset kuulemiset. Havainnekuva ydinvoimalasta Hanhikiven niemellä Yleistietoa kunnasta Rannikkokaupunki Pyhäjoki sijaitsee Pohjois- Pohjanmaalla Oulun läänissä. Kunnassa asuu noin ihmistä. Seutukuntaan kuuluvat Pyhäjoen lisäksi Raahe, Siikajoki ja Vihanti. Seutukunnassa on yhteensä noin asukasta. Ouluun Pyhäjoelta on matkaa noin 100 kilometriä. Pyhäjoella harjoitetaan metalli- ja puuteollisuutta sekä maa- ja metsätaloutta. Seutukunnan suurin työnantaja on Rautaruukki Raahessa. Kunnan puhelinvaihde: Laitosalue ja suojavyöhyke Ydinvoimala rakennetaan Hanhikiven niemelle, joka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisosassa. Kuten suurilla työmailla aina, myös ydinvoimalatyömaan ympärillä on rakennusaikana aidattu alue, jonka sisäpuolelle ei turvallisuussyistä pääse. Käyttövaiheessa aita ulottuu noin kilometrin päähän ydinvoimalasta. E R E N K A A Pietipuhto A-1 A A-1 A Meri-Raahe Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Suojavyöhyke on kartassa oleva pyöreähkö katkoviivalla rajattu alue. Etelänkylä Kopisto 18 av 19 Viirre Keskikylä Kalasatama Liminkaoja Vaihojanperä Liminkakylä sv-yv PYHÄJOKI Pyhäjoki en-tv mv-6 luo Siniluodonperä Kultalanlahti luo Kultalanperä EN-yv mv-6 RAAHE Raahe Siniluodonperä LS Parhalahti mk-5 T Piehinki Hurnasperä A A-1 PATTIJOKI A-1 A Palonkylä SALOINEN Haapajärven tekojärvi Äyrinmäki Haapajoki-Arkkukari kk-2 Pirttipaljas Ketunperä Mäntylänperä Pohjanojanperä Piehinginjoki A Jokela Saarelanperä Mattilanperä Mattilanperä Lukkaroistenperä Selvityskartta 1: Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 109/MML/ km 10 km

11 Alueen luonto huomioidaan huolellisella suunnittelulla Käytönaikaiset vaikutukset ympäristöön vähäiset Viranomaisilta haetaan useita erilaisia lupia Sijoituspaikan ympäristö Suuri rakennusprojekti, kuten ydinvoimalan rakentaminen, aiheuttaa väistämättä muutoksia sijoitusalueen ympäristölle. Fennovoiman tavoitteena on säilyttää sijoituspaikan ympäristö mahdollisimman koskemattomana niillä alueilla, joihin ydinvoimalaa, alueen muita rakennuksia ja tarvittavaa infrastruktuuria ei rakenneta. Niemen alueen luontokohteet ja -lajit on kartoitettu kattavissa selvityksissä, joiden tuloksia luontoselvi tyksiä on tehty vuosien ajan. hyödynnetään maankäytön huolellisessa suunnittelussa, esimerkiksi rakennusten, teiden ja voimalinjan sijoittelussa. Alueen rannat pidetään mahdollisimman koskemattomina satamalaiturin ja jäähdytysveden otto- ja purkupaikkojen alueita lukuun ottamatta. Vuonna 2008 Fennovoima toteutti laajan ympäristövaikutusten arvioinnin eli yvan, jonka yhteysviranomaisena toiminut työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt muun muassa ympäristöministeriöltä ja useilta muilta ympäristöviranomaisilta saatujen lausuntojen perusteella. Ympäristö- ja luontoselvityksiä on jatkettu yvan jälkeen, ja niistä on saatu tärkeää perustietoa esim. kaavoituksen käyttöön. Nyt kun sijoituspaikka on valittu, selvityksiä laajennetaan entisestään muun muassa geologisilla, meteorologisilla, pohjavesi- ja vesistötutkimuksilla. Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. laitoksen prosessien ja rakenteiden suunnittelussa sekä tarvittavissa lupaprosesseissa. Fennovoima seuraa jatkossakin niemen luonnon tilaa säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kohteiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla mm. arvokkaiden merenrantaniittyjen umpeenkasvun estäminen. Ydinvoimalaitoksen käyttövaiheessa vaikutukset ympäristölle ovat vähäiset. Eniten vaikuttaa jäähdytysvesi aivan sen purkualueen läheisyydessä. Jäähdytysvesi lämpenee ydinvoimalassa käydessään noin 10 astetta ennen kuin se lasketaan takaisin mereen. (Lue jäähdytysvesi on 10 astetta alkuperäistä lämpimämpää. jäähdytysvedestä lisää s. 10.) Hanhikiven edustan merialue on avoin, ja vedessä on niukasti ravinteita. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että lämmenneen veden aiheuttama rehevöityminen jää vähäiseksi jäähdytysveden vaikutusalueella. Selvä meriveden lämpötilan nousu rajoittuu aivan purkupaikan lähialueelle. Jäähdytysvedellä on arvioitu olevan paikallisia vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin. Viileässä vedessä viihtyvät kalat osaavat kiertää lämmenneen vesialueen. Vesi pysyy talvella sulana jäähdytysveden purkualueella, jolloin tällä alueella ei voi enää kalastaa jäältä. Toisaalta tämä pidentää avovesikalastuskautta. Viranomaiset sääntelevät ja valvovat ydinvoimalan suunnittelemista, rakentamista ja käyttöä. Valtioneuvosto myöntää esimerkiksi rakentamisluvan ja Säteilyturvakeskus ydinturvallisuuteen liittyvät luvat. (Lue lisää s. 14.) Lisäksi Fennovoiman hankkeen lupaviranomaisina toimivat mm. Pyhäjoen kunta, Pohjois-Suomen alue hallintovirasto avi, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ely sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Rakentamiselle haetaan maankäyttö- ja raken tamislain edellyttämät luvat. Hanke tarvitsee myös monia ympäristöasioihin liittyviä lupia. Ympäristöluvat tarvitaan rakennusvaiheessa muun muassa kivenmurskaamoa, betoniasemaa ja jätehuoltoa varten. Merkittävimmät rakennusaikaiset ympäristövaikutukset ovat melu, pöly ja liikenteestä ja työkoneista aiheutuvat päästöt. Ydinvoimalan käytölle tarvitaan myös oma ympäristölupa. Vesistörakentamiselle, kuten satamalaiturille ja jäähdytysveden otto- ja purkupaikoille, tarvitaan puolestaan vesiluvat

12 Vaikutukset alueen talouteen Ydinvoimala vahvistaa koko seutukuntaa Ydinvoimalan rakentaminen on valtava projekti, joka tuo sijoitus- ja seutukunnalle hyötyjä esimerkiksi verotulojen ja työpaikkojen, niin suorien kuin välillistenkin, myötä. Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään ihmistä. Käyttövaiheessa ydinvoimala työllistää arviolta ihmistä. Ydinvoimalan yhteyteen perustetaan vierailukeskus, joka houkuttelee kävijöitä ja näin vilkastuttaa uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja. paikkakunnan ja alueen palveluiden kysyntää monin tavoin. Niin rakentamis- kuin käyttövaiheissa monet työntekijät asuvat seutukunnassa ja käyttävät erilaisia palveluita sekä maksavat asuinkunnalleen veroja. Verotuloja tulee asteittain myös valmistuvasta ydinvoimalasta. Kiinteistöverot sijoituspaikkakunnalle valmiista ydinvoimalasta ovat arviolta 3,5 5 miljoonaa euroa vuodessa. Sijoitus- ja seutukunnalle tulee uusia vastuita: kuntien on valmistauduttava kehittämään palveluita ja investoimaan niihin. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava palveluita ja investoitava esimerkiksi päiväko teihin, kouluihin ja vapaa-ajan palveluihin. Parantunut palvelutaso hyödyttää vanhoja asukkaita ja houkuttelee uusia. Kuntataloudella on esimerkiksi Suomen toisella nykyisistä ydinvoimapaikkakunnista, Eurajoella, hyvä pohja. Eurajoen talous on moniin naapurikuntiin verrattuna hyvässä kunnossa; kaikki kyläkoulut toimivat, vanhustenhuolto on nykyaikaista, liikunta- ja kulttuuripaikat ovat kunnossa ja veroprosentti on kohtuullinen. Ydinvoimala on osoittautunut Eurajoella myös vetovoimaiseksi nähtävyydeksi ja matkailijoiden kiinnostuksen kohteeksi

13 Fennovoiman hanke työllistää monen alan ihmisiä Työpaikat Ydinvoimalaa rakentaa monen eri alan osaajia. Suurin osa urakoista sopii hyvin suomalaisille yrittäjille, ja esimerkiksi suurin osa urakoista sopii suomalaisille yrittäjille. alkuvaiheen valmistelevat ja infrastruktuurityöt sopivat hyvin alueen tunteville urakoitsijoille. Alkuvaiheen valmistelevissa töissä tarvitaan runsaasti tavallista rakennusosaamista, esimerkiksi rakentamaan teitä. Sen jälkeen asennetaan sähkölinjoja ja tehdään kunnallistekniikkaa. Tämän jälkeen infrastruktuuritöissä laitospaikalle rakennetaan satamalaituri, louhitaan tunneleita sekä kaivantoja. Merelle ruopataan muun muassa laivaväylä. Tyypillisiä rakentamiseen ja asentamiseen liittyviä tehtäviä näiden jälkeen ovat erilaiset betonointityöt, niiden työnjohto, hitsaustyöt ja laadunvalvonta. Lisäksi tarvitaan kaikenlaisia tukipalveluita. (Lue rakennusvaiheista s. 8.) Enimmillään voimalatyömaalla on töissä ihmistä. Rakentajat ja muut työntekijät tarvitsevat työpaikallaan samoja palveluita kuin työntekijät missä vain. Siispä kysyntää on rakennustöiden lisäksi esimerkiksi ravintola- ja majoituspalveluiden sekä vartioinnin ja hallinnon henkilöstölle. Ydinvoimalatyömaan myötä alueelle syntyy reilusti työpaikkoja myös työmaan ulkopuolelle, sillä rakentajat käyttävät samoja palveluita kuin muutkin. He käyvät ruokakaupassa ja harrastavat siinä missä alueen nykyisetkin asukkaat. Valmista voimalaa käyttämään tarvitaan henkilöstöä neljään päätehtävään: voimalan käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon. Valmiissa voimalassa on arviolta työntekijää. Työntekijöiden osaamista tuetaan Fennovoiman järjestämällä koulutuksella. Valvomohenkilökuntaa koulutetaan kaikkein pisim pään, usean vuoden ajan muun muassa val vo mosimulaattorilla. Ydinvoimalan rakentajat Vaikka Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Suomeen, on projekti kansainvälinen varsinkin ulkomaalaisen päätoimittajan myötä. Fennovoima auttaa paikallisia ja kotimaisia yrittäjiä pääsemään mukaan hankkeeseen esimerkiksi järjestämällä infotilaisuuksia. Fennovoima toimii myös toiseen suuntaan auttamalla laitostoimittajaa yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden ja yrittäjien kanssa. Ulkomaalaisetkin yhtiöt hakevat ensisijaisesti paikallisia työntekijöitä, jos heitä vain on saatavilla. Tämän kokoluokan hankkeeseen tulee työntekijöitä myös ulkomailta. Ulkomaiset työntekijät käyvät läpi tulokoulutuksen, johon kuuluu opastusta paikallisista oloista, kulttuurista ja toimintatavoista. Fennovoiman päättää ydinvoimalan toimitusmallin vuonna 2012 tai 2013, jolloin valitaan laitostoimittaja. Toimitusmalli tarkoittaa sitä, mistä urakoista ja rakentamisen osa-alueista mikäkin taho on vastuussa. Samalla tarkentuu rakentamisaikataulu. Tällöin tiedetään tarkemmin, missä vaiheessa voimala-alueen infrastruktuurityöt alkavat ja milloin päästään rakentamisessa toiseen vaiheeseen eli itse voimalaitoksen rakentamiseen. Tätä ennen suomalaisilla yrittäjillä on hyvää aikaa valmistautua hankkeeseen mahdollisimman hyvin esimerkiksi tutustumalla Säteilyturvakeskuksen yvl-ohjeisiin (www.stuk.fi) ja tarkistamalla, että yrityksessä on käytössä laatujärjestelmä, sekä tarvittaessa kehittämällä sitä. Ydinvoimalatyömaalla on paljon tavallista rakentamista, mutta eron moniin muihin projekteihin tuo kaikkien vaiheiden erittäin tarkka ennakkosuunnittelu sekä työvaiheiden ja lopputuloksen dokumentointi. Turvallisuussyistä kaikkien työvaiheiden eteneminen on oltava mahdollista tarkistaa jälkeenpäin. Fennovoima tiedottaa avoimista työpaikoistaan Omista rekrytoinneistamme on tiedot niin internetsivuillamme (www.fennovoima.fi/tyopaikat) kuin päämedioissa. Tulevina vuosina etsimme lisää työntekijöitä Pohjois-Suomeen niin voimalan sijoituspaikkakunnalle kuin tulevaan pohjoisen rekrytoinnit alkavat tulevina vuosina Oulun-toimistoomme. Rekrytoimme eri toimipaikkoihimme esimerkiksi teknisiä asiantuntijoita sekä työmaan valmistelutöihin asiantuntijoita ja valvojia. Rakennustöiden alkaessa palkkaamme työmaalla tarvittavaa valvontahenkilöstöä. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa Suomeen tarvitaan uusien ydinvoimalaprojektien myötä kosolti uusia alan osaajia. Fennovoima on tehnyt ja tekee jatkossakin yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa. Fennovoima tukee alaan liittyvien koulutusten suunnittelua ja toteutusta muun muassa tarjoamalla asiantuntijaapua ja -luennoitsijoita. Koulutuksia on julkisia ja yksityisiä ja eri koulutustasoilla. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on suunnitteilla alan uusi koulutusohjelma ja ammatti korkeakouluissa eri puolilla maata suunnitellaan koulutuksia. Lisäksi suomalaisen teollisuuden pääsyä ydinvoimala hankkeisiin edistävä yhdistys Finnuclear jär jestää alan koulutuksia

14 Pidämme infotilaisuuksia ja olemme tavoitettavissa sijoituspaikkakunnalla Viestintä Fennovoimalle on tärkeää olla hyvä naapuri. Hyvään naapuruuteen kuuluu avoimuus, ja siksi olemme tavoitettavissa kysymyksiä ja keskusteluita varten. Kuten ennenkin, meillä on Pyhäjoella toimisto, jonne toivomme paljon vierailijoita kysymään ja keskustelemaan. Pidämme Pyhäjoella ja sen ympäristössä tiedotustilaisuuksia, jotta sekä asukkaat että yrittäjät pääsevät kysymään ja kuulemaan hankkeesta. Näistä tilai suuk sista kerrotaan alueen medioissa sekä internetsivuillamme. Kun hanke etenee ja rakennustyöt alkavat, tiedotamme aina hyvissä ajoin suuremmista tulossa olevista vaiheista. Työmaan aikana alueella on väliaikainen vierailukeskus, ja valmiin ydinvoimalan alueelle tehdään pysyvä vierailukeskus palvelemaan Fennovoimasta ja ydinvoimasta kiinnostuneita. Lisätietoja tämän esitteen aiheista on internetsivuillamme, joilta löydät myös ajankohtaista tietoa hankkeestamme. Halutessasi voit tilata lisää tätä julkaisua osoitteesta Heli Haikola aluekoordinaattori puh Ota yhteyttä! Salmisaarenaukio Helsinki puh Minna Palosaari aluekoordinaattori puh Tule käymään! Vanhatie Pyhäjoki Susanna Harju tiedottaja puh

15

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille

Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille Raahe 24.1.2013 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Laitospaikalla tutkimuksia ja selvityksiä Ydinvoimalan rakentamisen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus Hanhikivi 1 - tilannekatsaus ATS syysseminaari 19.11.2013 Juha Nurmi Toimitusjohtaja Fennovoiman missio säilynyt läpi vuosien Fennovoima rakentaa uutta ydinvoimaa tuottaakseen kohtuuhintaista sähköä osakkailleen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus Hanhikivi 1 - tilannekatsaus 20.11.2013 Kauppakamarin Suurhankeinfo, Oulu Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö Fennovoiman missio säilynyt Fennovoima rakentaa

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoella Yleispiirteinen selvitys Ydinenergialain 13 :n edellyttämä työ- ja elinkeinoministeriön tarkastama ja hyväksymä selvitys Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Jaetaan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö Hanhikivellä tositoimiin Juha Miikkulainen kehityspäällikkö 12.2.2015 Vahva tuki Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen täydennyshakemuksen perjantaina 5.12 äänin 115-74 Hanke voi nyt edetä poliittisesti

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja

Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta 20.11.2014 Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja Omistajat Periaatepäätöksen tilanne Hankkeessa tapahtunut muutoksia v.2010 jälkeen > Periaatepäätöksen täydentäminen

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011 Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011 Alajärven Sähkö Oy Raimo Koskela Kauppakatu 1, 62900 Alajärvi p. 06-557 7470 raimo.koskela@alajarvensahko.fi Energiapolar Oy Päivi Alaoja, Susanne Martin PL 8013

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus

Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus 20.5.2016 Tuulivoimahankkeet/manneralue Toteutusvaihe Voimaloita MW Toiminnassa 174 485 Rakennusvaihe 63 213 Luvitusvaihe 169 526 Kaavoitusvaihe

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet AVOIN JA ARKTINEN Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen Joanna Kuntonen-van t Riet SISÄLTÖ Haasteet ja näkökulmat (kaivosala vs muut) & mahdolliset vastauskeinot Maankäyttö Resurssit

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy www.suomenvoima.fi REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE 19.3.2014 Energiavirasto Akke Kuusela Toimitusjohtaja Etelä-Suomen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö

28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Hanhikivi 1 28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Hankkeen tuki vahvistunut Aikataulu ja resurssit Suunnittelu Infra Rakentaminen Maansiirto ja raskas kalusto laitospaikalla Rakennustyömaan

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Juha Miikkulainen Kotimaisuusasteen maksimointi suurhankkeissa hankkeen ohjausryhmä

Juha Miikkulainen Kotimaisuusasteen maksimointi suurhankkeissa hankkeen ohjausryhmä Hanhikivi 1 Juha Miikkulainen 4.5.2016 Kotimaisuusasteen maksimointi suurhankkeissa hankkeen ohjausryhmä Työmaatukikohta keväällä 2016 2 Rakentamisen aikataulu ja resurssit Suunnittelu Infra Rakentaminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot