Ultralujat rakenne- ja kulutusteräkset - tärkeimmät ominaisuudet suunnittelulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ultralujat rakenne- ja kulutusteräkset - tärkeimmät ominaisuudet suunnittelulle"

Transkriptio

1 Ultralujat rakenne- ja kulutusteräkset - tärkeimmät ominaisuudet suunnittelulle CASR-Steelpolis verkostohanke (EAKR) Tekijät: Janne Lämsä, Henri Kiuru Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Oulun yliopisto 1

2 CASR-Steelpolis -verkostohanke Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:llä (RST Oy) ja Oulun yliopiston terästutkimuskeskuksella (CASR) on kolme vuotta kestävä hankkeen, jolla edistetään metallialan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hanke on aloitettu vuoden 2009 alussa ja päättyy Oulun yliopiston terästutkimuskeskus, CASR, edustaa korkean tason teräksenvalmistuksen ja myös jatkojalostuksen tutkimusta. RST Oy kehittää konepajojen teknologiaa ja on läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla avustetaan yrityksiä kehittämään tuotteitaan, prosessejaan ja liiketoimintaansa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hankkeen tavoitteena on yliopistollisen tutkimuksen tuominen Raahen ja Oulun seudun konepajateollisuuden kehittämistoimintaan hyödyntämällä CASR:n ja RST Oy:n osaamista. Hanke tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden käyttää hyväkseen em. toimijoiden teknologista ja projektiosaamista, laitteita sekä laajaa yhteistyöverkostoa. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LUJAT JA KULUTUSTA KESTÄVÄT TERÄKSET Kemiallinen koostumus Miksi lujia ja kulutusta kestäviä teräksiä käytetään? Taloudellisuus Lujat ja kulutusta kestävät teräkset normeissa ja markkinoilla Lujien ja kulutusta kestävien terästen käyttö erilaisissa kohteissa Mitä rakenteiden hoikistumisesta seuraa? STAATTINEN LUJUUS JA SEN HYÖDYNTÄMINEN Lujuus jäykkyys (taivutus, vääntö) Törmäyskestävyys Nurjahduksen hallinta Lommahduksen hallinta Hitsatut rakenteet Millaista uutta suunnittelua? VÄSYMISLUJUUS JA MITOITUS Yleistä väsymisilmiöstä ja sen mittaamisesta Teräsmateriaalin väsyminen ja särönkasvu Geometrian vaikutus väsymisessä - jännityskeskittymät, hitsatut rakenteet Hitsin jälkikäsittely TERÄKSEN ISKUSITKEYS JA MITOITUS ISKUMAISTA KUORMAA VARTEN Iskumaisen kuorman huomioiminen rakenteen suunnittelussa KULUMISKESTÄVYYS Kulumismekanismit Kulumiskokeet Materiaalinvalinta Mitoitusperiaatteita Rakenteellisia näkökohtia LÄHTEET LIITTEET 3

4 1 JOHDANTO Ultralujien ja kulutusta kestävien teräsrakenteiden suunnittelu - selvityksen tarkoituksena on tuoda esille asioita, joita tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa ja käytettäessä ultralujia ja kulutusta kestäviä teräslaatuja. Ultralujien terästen käytössä ja suunnittelussa pätevät samat perusasiat kuin tavallisella rakenneteräksellä, mutta jotkut erityisasiat korostuvat ja tulevat kriittisemmiksi, kun teräksen lujuus kasvaa. Tämä pätee ennen kaikkea teräslaatujen konepajakäytettävyydessä. Ultralujien ja kulutusteräksien kehitystä on edeltänyt käyttäjien ja suunnittelijoiden vaatimus saavuttaa kevyempiä, lujempia ja paremmin kulutusta kestäviä rakenteita. Jotta rakenteista saataisiin samalla lujia ja kevyitä on teräksen myötörajan oltava korkea, erityisesti ultralujilla teräslaaduilla. Samalla vaatimukset materiaalin kulumiskestävyydessä ovat johtaneet AR -terästen (Abrasion Resistant = kulutuskestävä), eli kulutusterästen kehittämiseen, joita voidaan tarvittaessa käyttää myös rakenneteräksinä. [1] Ultralujia ja kulutusta kestäviä teräksiä käytetään pääasiallisesti silloin kun pyritään vähentämään: - Omapainoa - Kulumista - Iskujen ja töytäisyjen vaikutusta - Pintavaurioita (lisäämällä kappaleen kovuutta) Nykyisin näitä teräksiä käytetään ahkerasti kuljetussektorilla, maansiirtoajoneuvoissa, autonostureissa, metsäkoneissa, prosessiteollisuudessa (sementti ja puunjalostus), kaivos- ja mineraaliteollisuudessa. Kulutusteräksiä käytetään yleisesti kohteissa, jotka altistuvat esim. maa-, kivi- ja soraaineksen hankaavalle kulutukselle. Ultralujien ja kulutusterästen suuri lujuus ja kovuus on saavutettu lämpökäsittelyllä (karkaisu). Nämä teräkset ovat erittäin puhtaita, joten myös niiden kylmä muovattavuus on hyvä. Suuresta kovuudesta huolimatta niiden käyttö on tuotannossa taloudellista. Kulutusteräksiä käytetään yleensä kohteissa, joissa rakenneterästen kulumiskestävyys ei enää ole riittävä. [1] Taulukko 1. Eri terästen lujuus- ja kovuusarvot. Myötölujuus Myötölujuus Brinell-kovuus [N/mm 2 ] [N/mm 2 ] [HB] LSS (Pehmeät teräkset) HSS (Luja teräs) UHSS (Ultralujateräs) AR (Kulutusteräs) noin

5 Kuva 1. Terästen lujuusluokittelu. [2, 32] Suurlujuusteräsrakenteiden suunnittelu eroaa perinteisistä rakenneteräksistä esimerkiksi materiaalin konepajakäytettävyydessä. Ultralujan teräksen suurempi lujuus sallii ohuempien materiaalivahvuuksien käytön, mutta materiaalin rakenneteräksiä hankalampi muovattavuus ja työstettävyys tulisi ottaa huomioon rakenteen suunnittelussa. Lujilla teräksillä on rakenneteräksiä pienempi murtovenymä sekä materiaalin lujuus asettaa jossain määrin rajoituksissa käytettävissä oleville laitteille ja suunniteltaville muodoille. Ultralujan teräksen muovaaminen vaatii samanvahvuisena huomattavasti enemmän voimaa, mutta toisaalta materiaalin vahvuutta pienennettäessä muovausvoima voi olla jopa pienempi kuin matalalujuuksisella rakenneteräksellä. Hitsausliitosten suunnittelussa materiaalin vahvuuden muutos vaikuttaa esimerkiksi railonmuodon uudelleen suunnitteluun sekä ottamaan lämmöntuonnin aiheuttamat muutokset tarkemmin huomioon. Näiden yhteensovittaminen ohjaa suunnittelijaa poikkeuksetta hakemaan uusia rakenneratkaisuja. Onnistuneella suurlujuusterässuunnittelulla on kuitenkin mahdollista saavuttaa käyttökohteesta riippuen kymmenien prosenttien etu massa- ja kustannussäästöjen kautta, joita ovat huoltokustannusten ja rakenteiden omapainon pienentyminen. Ultralujille teräksille ei ole kuitenkaan tarjolla perinteisiä rakenneteräksiä vastaavaa yhteisesti sovittuja standardoituja suunnitteluohjeita vaikka niiden kysyntä on kasvanut ja erilaisia käyttökohteita löytyy usealta eri teollisuuden alalta. Eurokokoodit sisältävät suunnitteluohjeita vain perinteisille rakenneteräksille lujuusluokkaan noin 500 MPa ja ohjeistuksia voidaan osittain soveltaa vielä 700 MPa myötörajan teräksiin asti. Ultralujia teräksiä käytettäessä joudutaan usein rakenteen kestävyys todistamaan materiaalikokeilla. Tämän johdosta suunnittelijan materiaalituntemus korostuu ultralujia teräsmateriaaleja käytettäessä. Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole antaa suunnittelijalle yksiselitteisiä ja suoraviivaisia ohjeita suurlujuusterästen käyttöön, vaan esittää niitä erityispiirteitä, joihin valmistusystävällisen suunnittelun ja käytön kannalta tulee kiinnittää erityishuomiota materiaalin suuren lujuuden ja pienen murtovenymän johdosta. 5

6 2 LUJAT JA KULUTUSTA KESTÄVÄT TERÄKSET Käyttäjien vaatimukset teräksen korkeammasta lujuudesta ja paremmasta kulutuksenkestosta, joilla omapainoa saataisiin pienennettyä tai kulumiskestävyyttä parannettua, ovat johtaneet ultralujienlujien (UHS) ja kulutusteräksien (AR) kehittämiseen. UHS- ja AR-terästen luonteenomaisia piirteitä ovat suuri lujuus ja kovuus, mutta siitä huolimatta ne ovat suhteellisen sitkeitä. UHS -teräksellä on korkea myötölujuus/murtolujuus suhde. AR -teräs on kulutusteräs, jota voidaan käyttää myös rakenneteräksenä. AR -teräkset luokitellaan ensisijaisesti kovuuden perusteella tasoille HBW, mutta niillä on myös hyvin korkea myötöraja. Lujien ja kulutusterästen mekaaniset ominaisuudet saadaan aikaan pääasiallisesti lämpökäsittelyn avulla, eritoten karkaisulla, ts. lämmittämällä teräs ensin noin 900 C:n lämpötilaan ja jäähdyttämällä nopeasti huoneenlämpötilaan. Teräksen käsittely voi sisältää vielä päästökäsittelyn, jossa terästä pidetään noin 600 C:n lämpötilassa ja sillä poistetaan materiaalin sisäisiä jännityksiä. Jako ultralujien ja kulutusterästen välillä on tapahtunut materiaalien kehityksen alkuvaiheessa. Kulutusteräs ymmärrettiin aiemmin teräkseksi, jonka tärkein vaatimus oli suuri pintakovuus ja ne olivat pääsääntöisesti tarkoitettu murskaimiin, kouruihin, kauhoihin jne. Kulutusteräkset ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä taattuun suureen kovuuteen yhdistyvät myös taattu lujuus ja sitkeys sekä ne ovat helposti kylmänä särmättäviä. Rajaveto ultralujan rakenne- ja kulutusteräksen välillä käy siksi yhä epäselvemmäksi. Nykyaikaista kulutusterästä voikin tarkastella rakenneteräksenä, jolla on hyvä kulutuskestävyys. Ultralujia ja kulutusteräksiä hyödynnetään nykyaikaisessa teräsrakentamisessa hyvinkin erilaisissa käyttökohteissa aina vaativien olosuhteiden liikkuvista sovelluksista kantaviin rakenteisiin. Ultralujien terästen keskeisimpiä hyödyntäjiä on raskas teollisuus, mutta myös kasvavassa määrin ajoneuvoteollisuus, jossa alemman lujuusluokan teräksiä korvataan lujemmilla teräslaaduilla. Keskeisenä kriteerinä ultralujien terästen käytölle on saavuttaa perinteisiin rakenneteräksiin nähden optimoidumpi materiaalisoveltuvuus, jotta päästäisiin parempaan hyötykuormasuhteeseen tai edullisempaan suorituskykyyn. Kuvassa 2 on esitetty teräksen lujuuden vaikutusta käytettävään materiaalin vahvuuteen. Tarkoituksena on selventää lujanteräksen käytöstä saavutettavaa paino hyötyä ja kuvaajasta havaitaan, että lujemman teräksen käytöllä voidaan materiaalivahvuutta alentaa jopa kymmeniä prosentteja. Suunnittelussa tulee kuitenkin varmistaa, ettei materiaalin ohentamisella ole vaikutusta rakenteen nurjahdus tai lommahdus herkkyyteen. Tumma käyrä kuvaa materiaalien vetokestävyyttä ja harmaa kuvaaja taivutuskestävyyttä. Kuvassa on verrattu S355 teräslaatua S690 ja S960 lujuusluokan teräksiin sekä taivutus- että vetokuormituksen suhteen. [3] Kuva 2. Materiaalin lujuuden vaikutus materiaalin vahvuuteen vaihdettaessa S355 teräslaatu lujaan teräkseen. [3] 6

7 2.1 Kemiallinen koostumus Yhtenä ultralujien ja kulutusterästen kehittämistavoitteena on ollut hyvä hitsattavuus, ts. teräksen tulisi sisältää mahdollisimman vähän seosaineita. Toisaalta karkaistavaksi tarkoitettu teräs vaatii tietyn määrän seosaineita, jotta saavutetaan materiaalin läpikarkenevuus. Pienen seosmäärän ansiosta näiden teräksien hitsattavuus on alle 20 mm:n levynpaksuuksilla lähes samanlainen kuin tavallisilla teräksillä. Tätä suuremmilla levyn paksuuksilla kasvaa esilämmityksen tarve niin kuin tavallisilla rakenneteräksilläkin. Erään ultralujan ja kulutusteräksen kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa, lisää eri valmistajien terästen koostumuksia Liitteissä 1 ja 2. Taulukko 2. Ultralujan ja kulutusteräslaadun kemiallinen koostumus. Ultralujateräs C Si Mn P S Al 700 MPa 0,1 0,2 2,1 0,02 0,01 0,015 Kulutusteräs C Si Mn P S Cr Ni Mo B 300 HBW 0,18 0,80 1,70 0,025 0,015 1,50 1,00 0,50 0, Miksi lujia ja kulutusta kestäviä teräksiä käytetään? Ultralujan teräksen suuri lujuus sekä kulutusteräksen kovuus mahdollistavat kevyempien rakenneratkaisujen käytön ja hyötykuorman kasvattamisen. Suurlujuusteräs mahdollistaa ohuemmat aineenpaksuudet, joka hitsattavissa rakenteissa mahdollistaa lyhyemmät tuotantoprosessin läpimenoajat kuin matala lujuuksisella rakenneteräksen. Lisäksi kevyemmillä rakenteilla saadaan aikaan energiatehokkaita ratkaisuja hyötykuorman kasvaessa. Suurlujuusteräkset tarjoavat näin ollen paljon etuja laajassa mittakaavassa. Lujien terästen käyttämiseen liittyy monia hyviä puolia, jotka ovat valtteja myös markkinoinnin kannalta. Pääkohtia ovat ekologisuus, kestoikä, suorituskyky, turvallisuus, keveys sekä hyötytilavuuden ja hyötykuorman kasvaminen. Teräksen suurilujuus ja kohtuullinen kulumiskestävyys, hyvä pinnanlaatu, kylmänkestävyys ja mittatarkkuus antavat suunnittelijalle uusia mahdollisuuksia. Ultralujat teräkset tuovat tehokkuutta laitteiden valmistukseen hyvän hitsattavuuden, kohtuullisen särmättävyyden ja pienempien kappalepainojen ansiosta. Teollisuudessa, ajoneuvoissa ja monissa laitteissa tarvitaan sitkeää ja kovaa terästä, joka säästää kulutukselle alttiita rakenneosia kulumiselta ja turhilta vaihdoilta. [4] Ultralujien ja kulutusterästen hinta on luonnollisesti korkeampi, kuin matala lujuuksisten terästen, mutta rakenteen keventämisen ja valmistuksen tehostumisen takia saadaan kustannustehokkaampi lopputulos käyttämällä lujia teräksiä. Vertaillessa suurlujuusterästen ja yleisten rakenneterästen suhteellista hintaa, saadaan käsitys siitä millaisiin kustannussäästöihin päästään. 7

8 Kulutusteräkset verrattuna tavallisiin teräksiin Ultraluja- ja kulutusteräksien suuri lujuus ja kovuus saadaan aikaan karkaisulla, jossa terästä ensin hehkutetaan austeniittialueella C:ssa ja jäähdytetään karkaisunesteen avulla suoraan huoneenlämpötilaan. Näin saadaan teräksen mikrorakenteesta aikaan luja, mutta samalla suhteellisen sitkeä. Kuumavalssatulla eli ennen karkaisua olevalla tilassa, lujan teräksen ominaisuudet ovat hyvin lähellä S355 rakenneteräksen ominaisuuksia, vain teräksen lujuus ja kovuus ovat hieman suurempia kuin tavallisella teräksellä. UHS- ja ARteräksen sitkeys on hieman heikompi seostuksesta johtuen. [1] Kulutusterästen eri laatujen suhteellista kestoikää on verrattu kuvassa 3 tavalliseen rakenneteräksen Kuva 3. Kulutusterästen kestoikä vertailua. [5, 32] kestoikään. Kovuusluokan 400 HBW kulutusteräksellä on pehmeässä tilassa myötölujuus (R p0,2 ) noin 450 MPa ja murtolujuus (R m ) noin 550 MPa murtovenymän ollessa noin 16 % ja kovuuden noin 180 HBW. Karkaisun jälkeen teräksen kovuus ja lujuus reilusti kaksinkertaistuvat, mutta samalla murtovenymä laskee alla 10 %:n ja iskusitkeys pienenee jonkin verran. Karkaistut teräkset on palautettavissa pehmeään tilaan normalisointi- tai pehmennyshehkutuksella. Tällä tavalla kulutusteräs voidaan tarvittaessa pehmentää uudestaan (vrt. hitsaus) tai valmistaa karkaistusta teräksestä nuorrutettua terästä päästöhehkuttamalla. Kulutusteräksen uudelleen karkaisu ei oikein tehtynä huononna teräksen ominaisuuksia. [1] 2.3 Taloudellisuus Ultralujia ja kulutusteräkset ovat vaikeampia valmistaa kuin tavanomaiset rakenneteräkset. Tästä seuraa, että UHS- ja AR-terästen hinta muodostuu korkeammaksi painoyksikköä kohden ( /kg). Jos vertaamme hintaa/myötöraja tai hintaa/kovuus ovat UHS- ja AR-teräkset taloudellisesti kannattavia. Useimmissa tapauksissa, joissa UHS- ja AR-teräksiä käytetään, merkitsee käyttäjälle rakenteen omapaino tai kulumiskestävyys äärimmäisen paljon ja näin ollen myös valmistajan kilpailukyky paranee. Kulutusteräksille vertailu voidaan tehdä kovuuden suhteen ja suurempi kovuus johtaa useimmissa kulumistapauksissa pienempään materiaalihäviöön ja näin ollen myös huoltokustannukset pienenevät. Pidempi tuotteen elinikä vähentää suoraan korjaus- ja vaihtoseisokkeja. Yhteenvetona voidaan todeta, että niissä tapauksissa, joissa suunnittelija pystyy hyödyntämään UHS- ja AR-terästen ominaisuuksia niin niitä on kannattavaa käyttää. 2.4 Lujat ja kulutusta kestävät teräkset normeissa ja markkinoilla Nykyiset standardit ja suositukset kattavat mitoitusohjeita lujuusluokan 700 MPa (myötölujuus) teräksiin asti ja osittain tätä suuremman lujuusluokan teräksille riippuen mitoitustavasta ja kuormituksesta. Eurokoodi 3 mitoitusohjeet kattavat staattiset, väsymis- ja liitosten tarkastelut 460 lujuusluokkaan asti. Eurokoodin lisäosa laajentaa tarkastelua 700 lujuusluokkaan, jossa asetetaan joitain lisärajoituksia. International Institute of Welding (IIW) antaa hitsatuille liitoksille ja eri liitostyypeille staattisia kestävyyksiä. IIW:llä on kattava ohjeistus myös hitsausliitosten väsymismitoituksel- 8

9 le, joka kattaa teräksen 960 lujuusluokkaan asti. CIDECT on kansainvälinen putkipalkkivalmistajien yhteisö, jolla on vielä omat ohjeistuksensa. [6, 7, 8] Ultralujien ja kulutusta kestävän teräksen valmistajia on markkinoilla paljon, joilla on tarjottavana useita erilaisia teräslaatuja. Valmistajien välillä on pieniä eroja teräslaatujen seosaineissa ja suurimmat erot ovatkin yleensä valmistusprosessissa. Terästehtaat kehittävät kokoajan entistä lujempia teräksiä, joilta vaaditaan korkean lujuuden lisäksi hyvää konepajakäytettävyyttä. Yleinen käsitys on, että lujien terästen valmistettavuus on huonompi verrattuna yleisiin rakenneteräksiin. Valmistettavuuden parantamiseen on kuitenkin kiinnitetty paljon huomiota lujien terästen valmistuksessa eikä lujan teräksen jatkojalostaminen tuotteiksi muodostu ongelmalliseksi. UHS- ja AR-teräkset on suunniteltu tarjoamaan suurempia lujuuksia kuin normaalit ja perinteiset hiiliteräkset. Lujiin teräksiin kuuluu monia eri ryhmiä, kuten esitettiin Kuvassa 1. Lujaksi teräkseksi luokitellaan teräs, jonka myötölujuus ylittää 550 MPa. Liitteeseen 1 on koottu eri valmistajien ultralujia valssattuja teräksiä myötölujuusluokissa 700, 900, 960 ja 1100 MPa sekä liitteeseen 2 kulutusteräksiä eri kovuusluokissa. 2.5 Lujien ja kulutusta kestävien terästen käyttö erilaisissa kohteissa Ultralujia teräksiä käytetään lukuisissa erilaisissa kohteissa. Henkilöautojen valmistuksessa on jo pitkään käytetty hyväksi uusien lujien ja muovattavien ohutlevyterästen mukanaan tuomia etuja. Vielä tätäkin aikaisemmin autoteollisuus kehitti koneen osiin syvälle karkenevia, lujia ja sitkeitä, hyvin hitsattavia booriteräksiä. Viime vuosina on kehitetty myös uuden sukupolven lujia valuteräksiä. Kulutusteräkset ovat olleet jo pitkään käytössä kaivosteollisuudessa, jossa materiaalilta vaaditaan äärimmäisen hyvää kulumiskestoa ja lujuutta. Nosturien puomit: Henkilö- ja tavaranostureissa lujien teräksen käyttämisellä saavutetaan monia etuja. Ultralujien terästen käytöllä saavutetaan kevyempiä ja pidempiä nostopuomeja, joilla elastinen taipuma on hallinnassa. Ultralujien terästen mahdollistama alhaisempi omapaino ja lujempi puomisto tuovat nosturille lisää tehokkuutta, suuremman hyötykuorman, ulottuvuuden ja käyttöturvallisuuden (Kuva 4). [9] Ulottuvuutta voidaan parantaa % samalla alustalla pienemmän painon ansiosta. Henkilönostimien puolella, kuten palomiesten käyttämien nostureiden kohdalla ulottuvuuden lisääntymisellä on merkitystä. Hyötyajoneuvojen ja työkoneiden rungot: Ajoneuvojen rungoissa lujia teräksiä hyödynnetään pienentämään ajoneuvon omapainoa. Rakenteen omapainon pieneneminen vähentää suoraan polttoaineen kulutusta ja esim. maantieliikenteessä lisää hyötykuorman painoa. Ultralujien terästen käytöllä henkilöautojen runkorakenteista saavutetaan kevyempiä, mutta samalla turvallisempia rakenteita (Kuva 5). [10] Kuva 4. Kuorma-auton nostopuomi. [9] Kuva 5. Ultralujien terästen käyttökohteita henkilöauton runkorakenteissa. [10] 9

10 Junavaunujen seinäelementit: Ultralujasta teräksestä on kehitetty uudenlainen ratkaisu junanvaunujen seinäelementtien kokoonpanoon (Kuva 6). Seinäelementtejä käytetään paikallisjunien vaunujen kyljessä. Suurlujuusteräksen käytöllä ei menetetä rakenteen hyviä ominaisuuksia vaan säilytetään tarvittavat ominaisuudet turvallisuuden kannalta, jotka ovat raideliikenteessä yhtä tärkeät kuin auto- ja kuljetusvälineteollisuuden puolella. Keventyneen painon ansiosta myös raiteet kuluvat entistä vähemmän. [11] Ultralujan teräksen käyttökohteita: - Hyötyajoneuvojen runko- ja päälirakenteet - Metsäkoneiden puomit - Nosturien puomit ja muut nostolaitteet - Kuormankäsittelylaitteet, tuenta- ja kiinnityslaitteet - Syöttö- ja purkaussuppilot - Kontit. [12] Kulutusteräksiä voidaan käyttää myös hieman erilaisissa kohteissa kuin mihin on totuttu. Näissä kohteissa ei välttämättä käytetä hyväksi kulutusterästen hyvää kulumiskestävyyttä vaan luotetaan enemmänkin niiden suureen lujuuteen. [1] Kulutusteräksiä käytetään myös työkaluissa ja niiden leikkaavissa terissä sekä suojausrakenteissa (esimerkiksi ovissa ja lukituslaitteissa). Uusia käyttökohteita kulutusteräksille löytyy koko ajan ja niitä voikin nykyään löytää lähes mistä tahansa. Maansiirtolavat ja peräkärryt: Kuva 6. Junavaunujen seinäelementit [11] Kulutusteräksen käytöllä maansiirtolavoissa (Kuva 7) saavutetaan hyvä kulumisen kestävyys. Kovuutensa ansiosta kulutusteräs sopii kaikkiin lavan kulutukselle ja iskuille alttiisiin pintoihin. Runko-ohjatun maansiirtoauton lavarakenne on yksi vaativimmista kulutusta kestävien terästen käyttökohteista, koska lava altistuu jatkuvasti iskuille ja kulutukselle. [13, 14] Kuva 7. Maansiirtolava [13] Kuva 8. Kaivinkoneen kauha. [13] Kaivinkonekauhat: Kulutusteräslaatujen käyttäminen parantaa lopputuotteen iskulujuutta ja kulutuksen kestävyyttä. Kulutusteräs pidentää merkittävästi tuotteen käyttöikää, alentaa maarakennus- ja maansiirtokoneiden kunnossapitokustannuksia ja parantaa tuottavuutta. Kuvassa 8 on esitetty kulutusteräksestä valmistettu kauha. [13] Kulutusterästen yleisiä käyttökohteita: 10

11 - Kuormaajien ja maansiirtokoneiden kauhat, huulilevyt ja jyrsintäterät - Dumpperien ja kuorma-autojen lavat - Kaivoskoneiden kulumisosat - Kuormaimet ja kaatosuppilot - Murskaimet, kuljettimet - Säiliöt - Betonimyllyjen ja puunjalostuskoneiden kulumisosat - Alustarakenteet. [14, 1] Kuva 9. Kulutusterästen käyttökohteita. [13] 2.6 Mitä rakenteiden hoikistumisesta seuraa? Suuri lujuus mahdollistaa rakenteen aineenpaksuuksien ohentamisen, tästä kuitenkin seuraa, että rakenteen suunnittelu, valmistus ja joskus käyttökin muuttuu haastavammaksi. Puutteellisesti tehdyllä suunnittelulla tai valmistuksella lopullisen tuotteen hinta voi nousta liian korkeaksi tai tuotteen elinikä alentua ratkaisevasti. Hyvin tehty suunnittelu on avainasemassa, jotta saadaan rakenteen valmistus onnistumaan, suorituskyky kasvamaan, kannattavuus paranemaan ja käytönaikaiset energiakustannukset pienenemään. 11

12 3 STAATTINEN LUJUUS JA SEN HYÖDYNTÄMINEN Aiemmin on esitetty, että ultralujien ja kulutusterästen korkeaa lujuutta voidaan suoraan käyttää hyväksi rakenteen omapainon pienentämiseksi tai rakenteen kuormankestokyvyn lisäämiseksi. Teräksen lujuuden kasvaessa materiaalikustannukset pienenevät suhteessa lujuuteen, joten jos voimme käyttää hyväksi näiden terästen lujuutta, on se selvästi kannattavaa. Ultralujien ja kulutusterästen mitoittamisessa voidaan käyttää hyväksi klassisia lujuusopin kaavoja sekä standardeja hyödyntämään soveltaen. Suureen myötölujuuteensa nähden pienen staattisen kuormituksen alainen suurlujuusteräselementti käyttäytyy kimmoisasti, eikä pieni murtovenymä vaikuta tällöin rakenteen toiminnallisuuteen. Kuormitustason noustessa kohti materiaalin lujuuden rajoja nousee materiaalin plastinen käyttäytyminen esille. Pienen murtovenymän sekä myötö- ja murtolujuusarvojen välisen alueen pituus vaikuttavat yhdessä rakenteen käyttölämpötilan kanssa rakenteen staattiseen lujuuteen. [16] Ajoneuvorakenteiden staattiset kuormitukset tunnetaan usein jo suunnitteluvaiheessa, sillä ne muodostuvat ajoneuvon ja kuorman yhteispainosta. Näiden kuormitusten rakenteelle aiheuttamia rasituksia on mahdollista määrittää mm. elementtimenetelmällä. Rakenteen karkeasuunnittelu tehdään staattisen kuormituksen (rakenneosien oma, lastin ja mahdollisten liittyvien rakenteiden paino, nosturit tms.) avulla ja valitaan alustavasti rakenneosat ja komponentit. [17] 3.1 Lujuus jäykkyys (taivutus, vääntö) Staattisella lujuudella tarkoitetaan rakenteen kestävyyttä tilanteessa, jossa mekaaninen kuorma on vakio eikä vaihtele. Teräsrakenteiden mitoitus perustuu tavallisesti materiaalin lujuuteen, jonka mittana käytetään pääsääntöisesti myötölujuutta. Teräksen mitoitusarvona voidaan käyttää myös murtolujuutta, mutta suunnittelun kannalta tärkeämpi on kuitenkin myötölujuus. Teräksen lujuus- ja venymäarvot määritetään yleensä vetokokeella. Staattisessa mitoituksessa on oleellista, että paikalliset jännitykset jäävät riittävän paljon myötörajan alapuolelle. Mitoituksessa otetaankin usein käyttöön riittävät varmuuskertoimet, jotta ylikuormitusta ei pääsisi tapahtumaan. Ultralujilla ja kulutusteräksillä on aiemmin todettu olevan korkea myötöraja. Kuvassa 10 tarkastellaan miltä vetokoekäyrät näyttävät verrattuna tavallisiin rakenneteräksiin. Vetokoekäyrästä voidaan havaita, että UHS- ja AR- teräksillä on korkea myötöraja, siirtymä myötötasolle on pehmeä ja muokkauslujittuminen vähäistä (pieni murtovenymä). Vetokoekäyrästä nähdään myös, että myötöraja/murtorajasuhde on korkeampi ja murtovenymä pienempi kuin tavallisilla rakenneteräksillä. Vaikka venymät ovatkin UHS- ja AR- teräksillä pienempiä ovat arvot täysin hyväksyttäviä, joka on osoitettu UHS- ja AR- terästen käytöllä monissa vaativissa rakenteissa. Erivalmistajien materiaalien nimellisiä lujuusarvoja on esitelty tarkemmin Liitteessä 1 ja 2. Kuva 10. Vetokoekäyrien vertailua. Rakenteen jäykkyydellä tarkoitetaan sen joustoa kimmoisalla alueella vakiovoimalla. UHS- ja ARteräksillä on sama kimmokerroin (E) kuin muillakin rakenneteräksillä, joten jäykkyys määräytyy kimmokertoimen mukaan. Kimmokerroin kuvaa jännityksen ja muodonmuutoksen välistä riippuvuutta ns. kimmoisalla eli täysin palautuvalla alueella. Se on materiaalivakio, jonka suuruuteen ei 12

13 pystytä juurikaan vaikuttamaan materiaalin seostuksella, lämpö- tai pintakäsittely. Tästä johtuen lujilla teräksillä ei saavuteta suurta hyötyä materiaalin jäykkyydessä vaan riittävä jäykkyys täytyy saavuttaa rakenteen suunnittelulla. Toisaalta teräsrakenteen jäykkyys riippuu myös poikkipintaalasta ja muodosta, joten kimmokertoimen muutoksen vaikutus voidaan korvata poikkipinnan mittoja ja geometriaa muuttamalla. Esimerkkinä kuvassa 11 on esitetty teräspalkin muodon optimoinnilla sekä lujuuden nostamisella saatavaa hyötyä. Taipumaa voidaan pienentää korkeammalla ja samanaikaisesti monimutkaisemmalla profiililla. [21, 34] Kuva 11. Palkin poikkileikkauksen optimointi. Poikkileikkauksen pinta-ala myötölujuuden funktiona. [21] 3.2 Törmäyskestävyys Ultralujat teräkset ovat tehokkaita absorboimaan energiaa ja kestämään korkeita kuormituspiikkejä. Tästä syystä esimerkiksi autoteollisuudessa on kiinnostuttu niiden käytöstä. Kuvassa 12 on esitetty teräksen lujuuden vaikutus energian absorbointikykyyn putkipakin aksiaalisessa kuormituksessa. Kuvan perusteella absorboitu energia kasvaa teräksen lujuuden kasvaessa. Lisäksi taulukossa 3 on esitetty taivutuskokeisiin ja aksiaalisiin törmäyskokeisiin perustuvat eri lujuusluokilla saatavat hyödyt energian absorboinnissa ja painonsäästössä verrattaessa tavalliseen rakenneteräkseen. [45] Kuva 12. Energian absorbointikyky aksiaalisessa kuormituksessa. [46] 13

14 Taulukko 3. Korkeamman teräslujuuden vaikutus energian absorbointikykyyn ja painon kevennykseen verrattaessa tavalliseen rakenneteräkseen (mild steel). [45] Docol DP laatu Hyöty energian absorboinnissa % Painon kevennys % Nurjahduksen hallinta Sellaiset epästabiilisuusilmiöt kuten nurjahdus, lommahdus ja näiden yhteisvaikutusten hallinta muodostuvat yhä tärkeämmiksi koska kehitys on johtanut tarkempaan materiaalien hyödyntämiseen ja kehittyneisiin rakenneratkaisuihin. Nurjahduksella tarkoitetaan rakenteen suurta taipumaa rakenteen kuormaan nähden (Kuva 13). Nurjahdusta esiintyy yleensä puristavalla kuormituksella ja mitä pidempi ja hoikempi rakenne on (esim. sauva tai palkki), sitä suurempi mahdollisuus nurjahdukselle on olemassa. Rakenteen geometrialla ja materiaalin elastisuudella on vaikutusta kappaleen nurjahdusherkkyyteen. Nurjahdus voi tapahtua jo materiaalin myötörajaa alemmissa jännityksissä. Tästä syystä hoikat (ohuet) rakenteet voidaan joutua mitoittamaan tilaa vievemmiksi (tai paksummiksi) kuin materiaalin muodonmuutoksiin tai jännitykseen perustava mitoitus muuten määrää. Palkin nurjahdus riippuu: kuormasta, poikkileikkauksesta, palkin pituudesta, kiinnityksestä, myötörajasta ja kimmomodulista. Yleisiä riskirajoja nurjahdusta vastaan on vaikea antaa. Suurlujuusteräksen korkeammasta lujuudesta on mahdollista hyötyä silloin, kun rakenneosan hoikkuus on riittävän pieni. Tätä voidaan havainnollistaa kuvalla 14, jossa eri teräslujuuksille on laskettu nurjahdusjännitykset Eurokoodiin 3 perustuen. Suurilla hoikkuusluvun arvoilla nurjahdus riippuu ainoastaan teräksen kimmokertoimesta, jolloin materiaalin lujuudella ei ole merkitystä. [37, 38] Nurjahduksen kannalta massiiviset rakenteet ovat suurlujille teräksille edullisia. Kuvan 15 perusteella on havaittavissa, kuinka lujemman teräksen hyöty kasvaa puristuskuorman alaisena samalla kun profiilin koko kasvaa. Kuvaajan arvot perustuvat Eurokoodin 3 mukaisiin kaavoihin. [37, 39] Kuva 13. Sauvan nurjahtaminen. [23] Kuva 14. Nurjahdusjännitys hoikkuusluvun funktiona. [37] 14

15 Kuva 15. Pyöreiden putkiprofiilien mitoituskuorma puristuksessa poikkileikkauksen pinta-alan funktiona. [37] 3.4 Lommahduksen hallinta Levyn lommahdus on periaatteeltaan erilainen kuin sauvan nurjahdus. Lommahduksella tarkoitetaan ilmiötä, jossa tasossa kuormitettu levymäinen rakenne taipuu äkillisesti jollain tietyllä puristustai leikkausvoimalla. Kun levynpaksuus pienenee, lommahduksen vaara kasvaa. Lommahduksen estämiseksi on olemassa erilaisia ohjeita mitoitusta varten. Levymäisen materiaalin lommahdusta on pyritty selventämään kuvalla 16, jossa kuormittava jännitys vaikuttaa levyn lyhyeltä sivulta. Lommahdusta voidaan usein ehkäistä erilaisilla jäykisteillä, joka voi olla tehokkaampi vaihtoehto levypaksuuden tai muiden dimensioiden muuttamiselle. Palkkien seinämät ovat levyrakenteita, jotka voivat lommahtaa. Palkit pyritään mitoittamaan mahdollisimman ohutseinäisiksi, jolloin lommahdus voi muodostua määrääväksi mitoitusperusteeksi. Kuvassa 17 on esitetty lommahtanut palkki. [18] Kuva 16. Levyn lommahdus. [35] Kuva 17. Lommahtanut palkki. [18] 15

16 3.5 Hitsatut rakenteet Hitsattujen rakenteiden staattinen lujuus riippuu hitsausliitosten sijoittelusta, hitsauslisäaineista ja hitsauksen suorituksesta (hitsaustekniikasta). Ultralujat ja kulutusta kestävät teräkset valmistetaan karkaisemalla, joten niiden lämmöntuontiin ja esilämmitykseen on syytä kiinnittää huomiota. Suuren lujuuden teräkset voivat menettää omaisuuksiaan hitsauksen lämmön vaikutuksesta, joten turhaa lämmöntuontia tulee rajoittaa. Hitsauksen aikaista lämmöntuontia on mahdollista ja kannattaa seurata saatavissa olevilla mittareilla, kuten mittaliiduilla. [1] Hitsauksessa liitoksen huippulämpötila vaihtelee varsin kapealla alueella sulan Kuva 18. Kulutusteräksen hitsausliitoksen vyöhykkeet. [1] teräksen lämpötilasta (yli 1200 C) käytettyyn työlämpötilaan. Hitsausliitoksen eri kohtiin muodostuu näin ollen erilaisia lämpövaikutuksia ja liitoksen syntyy myös erilaisia mikrorakenne vyöhykkeitä (Kuva 18). Hitsauksessa syntynyt mikrorakenne määrittää suurelta osin hitsin lujuuden. [1] Hitsin muutosvyöhyke jakaantuu seuraavanlaisiin osiin: - Karkearakeinen vyöhyke (ylikuumentunut vyöhyke) - Hienorakenteinen vyöhyke (normalisoitunut vyöhyke) - Osittain austenoitunut vyöhyke. [1] Iskusitkeyden kannalta kriittisin vyöhyke on yleensä karkearakeinen vyöhyke. Karkearakeisella vyöhykkeellä austeniitin raekoko on kasvanut johtuen korkeasta lämpötilasta (yli 1100 C) ja suuri raekoko johtaa teräksen jäähtyessä ja austeniitin hajaantuessa kovien ja yleensä hauraampien mikrorakenteiden muodostumiseen. Mitä nopeampi jäähtyminen on, sitä kovempi hitsin muutosvyöhykkeestä tulee ja sitä alttiimpi se on halkeamille. [1] Hyödyntämällä UHS- ja AR-teräksiä tehokkaasti, on hitsien muotoilua ja sijoittelua suunniteltava enemmän kuin käytettäessä tavanomaisia teräksiä. Tämä koskee lähinnä hitsien väsymiskestävyyttä, pehmeämpien materiaalien hitsauslisäaineiden käyttöä (ns. alilujat hitsit) sekä sitä, että sijoittamalla hitsit vähemmän kuormitetulle alueelle pienenee hitsausvirheiden merkitys. Tuotteenrakenne tulisi suunnitella jouhevaksi ja hitsien sijoittelu alueille, joissa jännitykset ovat alhaiset. Hitsit tulisi myös muotoilla siten, että hitsiin syntyvä lovivaikutus jäisi pieneksi (esim. terävät reunat). Suunnittelussa tulisi pitää huolta, että hitsien tarkistus on mahdollista suorittaa hitsauksen ja käytön aikana (Kuva 19). 16

17 Kuva 19. Yleisimpiä hitsausvirheitä. [19] Kulutusterästen hitsauksessa kannattaa valita pehmein mahdollinen teräslaatu ja hitsauslisäaine, mihin suunnittelu antaa madollisuuden. Pehmeä teräslaatu sietää enemmän hitsausvirheitä tai virheellisiä hitsausparametreja. [1] Tämä on mahdollista koska: - Suunnittelija on onnistunut sijoittamaan hitsit vähän kuormitetuille alueille - Pehmeämmät lisäaineet eivät hitsattaessa muodosta yhtä herkästi halkeamia tai sulkeumia, eivätkä ne vaadi samassa määrin esilämmitystä - Lisäaineet, joilla on alhaisempi myötöraja, ovat halvempia per kg hitsiä ja lisäksi niiden riittoisuus on parempi, eritoten jauhekaarihitsauksessa - Konepajat ovat tottuneita tavallisille teräksille tarkoitettuihin lisäaineisiin ja lisäainevalikoimaa ei tarvitse suurentaa vain siksi, että käytetään UHS- ja AR-teräksiä. UHS- ja AR-teräkset ovat kuitenkin suhteellisen hyvin hitsattavia, jotka karkaistaan tai nuorrutetaan riittävän pintakovuuden aikaansaamiseksi. Tällaisia nykyaikaisia kulutusteräksiä ovat kovuusluokassa HB mm. RAEX, HARDOX ja BRINAL. Kulutusterästen hitsaukseen suositellaan yleensä pehmeitä ja sitkeitä seostamattomia lisäaineita. Niiden hitsaukseen suositellaan joskus myös austeniittisia ruostumattomia lisäaineita, joilla on etunaan pienempi esikuumennustarve ja pienempi vetyhalkeiluriski karenneessa muutosvyöhykkeessä. Austeniittisen lisäaineen etuja on niiden pienentynyt vetyhalkeilu riski ja hitsiaineen sitkeys. [20] 3.6 Millaista uutta suunnittelua? Ultralujien ja kulutusta kestävien terästuotteiden suunnittelija vastaa rakenteen periaatteellisesta toimivuudesta ja suunnittelu perustuu olemassa oleviin materiaalitietoihin (toimitustila) ja käyttöolosuhdetietoihin (kuormat ja ympäristötekijät). Samalla suunnittelun ja valmistuksen laatutietoisuuden merkitys korostuu kun siirrytään käyttämään UHS- ja AR-teräksiä. Perinteisten rakenneteräksien hyvä venymiskyky ei ole erityisemmin edellyttänyt suunnittelutahoa panostamaan valmistusosaamiseen ja sen huomioon ottamiseen suunnittelussa. Tuotteen valmistettavuuden huomioon ottava suunnittelu (DFM - Design for Manufacturing) nousee tärkeäksi lähtökohdaksi käytettäessä UHS- ja AR-teräksiä. Teräksen lujuuden kasvaessa lähtömateriaalin hyvät ominaisuudet voivat huonontua merkittävästi taitamattomassa valmistusprosessissa ja vaikutukset korostuvat ääriolosuhteissa. Hitsausliitoksen suunnittelun vaikutuksia hitsin väsymiskestävyyteen on listattu kuvassa 20. [21] Tuotannon automaatioasteen nostamisella päästään usein parhaimpaan ja tasalaatuisempaan lopputulokseen esimerkiksi hitsausprosessissa. Robottihitsauksella on helpompi kontrolloida UHS- ja AR-teräksille tärkeää lämmöntuontia sekä hallita hitsinlaatua. 17

18 Kuva 20. Väsymislujuutta parantavien menetelmienvertailu [17] 18

19 4 VÄSYMISLUJUUS JA MITOITUS Teräksien perusominaisuuksiin kuuluu, että niitä voidaan kuormittaa vaihtelevalla kuormalla tiettyyn rajaan ns. väsymisrajaan asti. Tavallisesti väsymisrajan jälkeen aineeseen syntyy muodonmuutoksia, jotka aiheuttavat kappaleen murtumisen tai rakenteen muun vioittumisen. Väsyminen on jatkuva ilmiö, jossa vaurio kehittyy vähitellen ja alkuvaiheessa hitaasti, mutta kiihtyen hyvin nopeasti murtumisen loppua kohti. Väsymisen alkuvaiheessa muodostuu materiaalin pintaan särön ydintyminen, alkusärö tai -halkeama. Väsymisilmiö esiintyy pääasiassa teräsrakenteissa, joiden kuormitus ja kuormituksen suuruus vaihtelee. Väsymiseen tarvittava toistuva jännitys voi usein olla huomattavastikin aineen myötörajaa alhaisempi. Aineen väsymislujuutena pidetään suurinta jännitystä, jonka aine murtumatta kestää kuormitus kertojen rajattomasti kasvaessa. Äärettömän kestoiän rajaarvona käytetään väsymiskokeissa rakenneteräksille 10 7 kuormituskertaa. Kuvan 21 mukaisesti hitsaamattoman suurlujuusteräsmateriaalin väsymislujuus (jännitysvaihteluväli) samalla kuormitusmäärällä on suuren myötölujuuden johdosta korkeampi kuin matalalujuuksisen teräksen. Hitsatuissa jäännösjännityksellisissä suurlujuusteräsrakenteissa teräksen lujuusarvoilla ei ole suurta merkitystä väsymisen kannalta, koska rakenteen väsymiskestävyys määräytyy suurelta osin hitsin väsymiskestävyyden mukaisesti. [22, 23, 36] Koska murtuman ydintyminen riippuu jännitystasosta ja jännitystavasta, kaikki sisäisistä ja ulkoisista vioista aiheutuvat jännityskeskittymät voivat lyhentää väsymisikää huomattavasti erityisesti silloin, kun särön ydintyminen muodostaa merkittävän osan kappaleen väsymiskestoiästä. Sen vuoksi tasaisen ja kiillotetun pinnan omaavalla osalla on yleensä korkeampi väsymislujuus kuin karkeapintaisella kappaleella. [23] Suurlujuusteräsrakenteiden hitsausliitosten väsymiskestävyyden kannalta Kuva 21. Kappaleen pinnan geometrian vaikutus väsymiskestävyyteen. keskeisin tekijä on niiden sijoittelu kuormitusten kannalta kohtiin, joissa kuormitus on mahdollisimman pieni ja kuormanvaihtokertoja tulee rakenteen käyttöikään nähden mahdollisimman vähän. Hitsausliitoksen väsyminen alkaa hitsiliitoksessa olevien valmiiden säröjen ydintymisellä, joille alttiita kohtia ovat esimerkiksi hitsin ja perusmateriaalin rajaviiva. Hitsatuilla suurlujuusteräselementeillä alkusärön ydintymisaika on huomattavasti lyhyempi verrattuna säröttömän rakenteen kestoikään, minkä vuoksi hitsausluokat ovat keskeisessä roolissa kriittisissä sovelluskohteissa. Alle kymmenysosamillimetrin kokoisina säröt alkavat kasvaa elliptisesti, kunnes lopullinen murtuma tapahtuu nopeasti. Hitsausliitoksen väsymiskestävyyden vaikutusmahdollisuuksia on esitetty kuvassa 22. [24, 32] 19

20 Kuva 22. Hitsin väsymiskestävyyteen vaikuttavat tekijät. [32] Suurlujuusteräksillä olisi edullista käyttää hitsausliitosten sijasta ruuviliitoksia. Tällöin perusmateriaalin korkeampi väsymislujuus saataisiin käytettyä hyödyksi, kun rakenteeseen ei synny hitsausliitosten aiheuttamia väsymiskestävyyttä alentavia alkuvikoja. Ruuviliitoksilla paras hyöty saadaan, kun käytetään esijännitettyjä ruuveja. Tällöin liitoksen ruuvit esikiristetään tiettyyn esijännitykseen. Tällä tilanteella saadaan esimerkiksi leikkauskuormitetussa liitoksessa ruuviin aiheutuva leikkaus estettyä, jolloin ruuviin ei kohdistu ollenkaan väsyttävää kuormitusta. Kyseistä liitostyyppiä kutsutaan myös kitkaliitokseksi. Liitoksessa, jossa kuormitus on ruuvin akselin suunnassa, väsyttävä kuormitusvaihtelu on hyvin pientä kunhan maksimikuormitus pysyy alle esijännityksen. Kiristysmenetelmiä on erilaisia ja niiden tarkkuudet oikean erikiristyksen saamiseksi voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Kaikissa suunnitteluohjeissa ja -standardeissa eri menetelmien epätarkkuuksia ei ole välttämättä huomioitu. Kiristysmenetelmä on mahdollista huomioida esimerkiksi VDI standardin mukaisesti ja sillä voi olla suurikin vaikutus vaadittavan ruuvikoon valinnassa. Kyseinen standardi on kuitenkin tarkoitettu yksiruuvisten liitosten mitoitukseen ja soveltuu ainoastaan rajoitetusti moniruuvisille liitoksille. Kiristysmenetelmiä on esitetty mm. standardeissa EN 1090 ja VDI Kitkaliitoksissa on huomioitava myös kitkapintojen valmistelu, millä taataan riittävä kitkakerroin liitoksen luiston estämiseksi. Pintojen kitkaa on mahdollista parantaa mm. hiekka- ja teräsraepuhalluksella, teräsharjalla sekä liekkipuhalluksella. Myös oikean päällystyksen valinta on tarvittaessa huomioitava. [23, 37, 43, 44] Kuljetusajoneuvoissa vaihteleva eli dynaaminen kuormitus syntyy ajonaikaisista kuorman ja ajoneuvon massojen kiihtyvyyksistä. Nämä aiheutuvat ajoradan epätasaisuuksista, jarrutuksista, kiihdytyksistä ja kallistumisista (Kuva 23). Ajoneuvorakenteissa dynaamisiin kuormiin vaikuttaa myös mm. massat, ajorata, ajonopeus, akseliväli ja jousitus. Dynaamisten kuormituksen arviointi suunnitteluvaiheessa on usein vaikeaa, mutta massan aiheuttamia kiihtyvyyksiä voidaan arvioida karkeasti käytännön kokemusten perusteella. [17] Kuva 23. Kuorma-autossa tyypillisten työkiertojen aikana esiintyviä kuormituksia. [17] 20

21 4.1 Yleistä väsymisilmiöstä ja sen mittaamisesta Jo 1800-luvulla havaittiin rautatievaunujen akseleissa erikoisia vaurioita, vaikka ne oli mitoitettu oikein staattiselle kuormalle. Insinööri A. Wöhler havaitsi vuosina kokeellisesti väsymisilmiön perussyyt: - Teräs murtuu alemmalla jännitystason arvolla, jos kuormitus toistetaan useita kertoja. - Murtumiseen vaikuttaa kuormituskertojen lukumäärä - Tietyn jännitystason alapuolella teräs kestää äärettömän monta kuormituskertaa. [25] Väsyminen on yleisesti ottaen huomattavasti mutkikkaampi ilmiö kuin staattinen murtuma tai myötäminen. Väsymislujuutta laskettaessa on tunnettava teräksen materiaaliominaisuuksia enemmän kuin rakenteen staattisessa mitoituksessa. Tämän lisäksi materiaalin tai rakenteen väsyminen riippuu paljon myös tarkasteltavan kohdan ja sitä ympäröivästä jännitystilasta (lovet, alkusäröt). Moniakselisessa jännitystilassa rakenteen väsymislujuutta on vielä vaikeampi arvioida etenkin, jos jännityskomponentit ovat toisistaan riippumattomia. Esimerkiksi kauha- ja puomirakenteissa esiintyy moniakseliaalisia jännityskenttiä, jolloin yhdistetty jännitys saattaa aiheuttaa teräksen myötölujuutta suurempia jännityksiä. Tällöin rakenteen vaurioituminen on todennäköistä, jos siinä on edellä mainittuja alkusäröjä. Erityisen alttiita paikkoja särönkasvulle ovat hitsausvirheet, reunahaavat, epäjatkuvuuskohdat ja muototekijät rakenteessa [1, 25] Väsytyskokeissa käytetyt kuormitustapaukset ovat tavallisesti yksinkertaisia, kuten vetopuristus, taivutus tai vääntö, mutta tarvittaessa kokeita voidaan tehdä myös näiden jännityksien yhdistelmillä. Riippumatta siitä, mitä kuormitustapausta käytetään, se vaihtelee tavallisesti ajan suhteen sinikäyrän mukaisesti, kuva 24. Kuvassa σ m on keskijännitys, σ a on jännitysamplitudi. Aineen väsymislujuus σ D tarkoittaa jännitysaluetta, jolla kappale kestää väsytyskokeen jännitysjaksojen lukumäärän (σ D = σ m ±σ a ). [36] Kuva 24. Väsymiskokeen jännitys-aikapiirros. [36] Kokonaisten rakenteiden ja koneiden väsymiskäyttäytymistä verrattaessa laboratoriossa tehtyihin väsymiskokeisiin ovat erot niiden välillä joskus suuria. Usein todelliset rakenteet väsyvät helpommin kuin laboratoriossa testatut koekappaleet, vaikka lasketut jännitykset ovat molemmissa tapauksissa samat. Ilmiöön vaikuttaa ainakin se tilastollinen tosiasia, että suurempaan koekappaleeseen mahtuu enemmän ns. sisäisiä ja ulkoisia vikoja, jotka heikentävät rakenteen väsymiskestävyyttä. [24] Väsyminen tapahtuu kappaleen joutuessa vaihtelevan kuormituksen alaiseksi ja väsymiskestävyys riippuu monista materiaaliomaisuuksista sekä kuormitustavasta. Materiaalin väsymiskestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat: - Materiaalin myötö- ja murtolujuus - Kuormittava voima - Materiaalin sitkeys - Pinnan laatu (lovi vaikutus) - Materiaalin mikrorakenne - Käytetty lämpötila (Korotetussa lämpötilassa väsymislujuus heikkenee) - Korroosio - Rakenteen muoto 21

22 Sitkeys kuvastaa materiaalin kykyä vastustaa väsymismurtuman etenemistä rakenteessa. Väsyminen on seurausta muokkauslujittumiskyvyn paikallisesta loppuun käyttämisestä. Väsymislujuutta mitataan kohdistamalla koesauvaan vaihtosuuntainen kuormitus erisuuruisilla amplitudeilla ja mitataan kullakin amplitudilla murtumaan johtanut kuormanvaihtokertojen lukumäärä. Tulokset esitetään S- N-käyränä (kuva 25), josta väsymislujuus määritetään eri tavoin väsymyskäyttäytymisestä riippuen. Kuva 25. Wöhler eli S-N käyrä (σ m keskijännitys). [26] 4.2 Teräsmateriaalin väsyminen ja särönkasvu Väsymisprosessi on vähitellen etenevä ilmiö, joka voidaan jakaa kolmen eri vaiheeseen: - Vaihe I: Särön ydintyminen - Vaihe II: Särön kasvu - Vaihe III: Lopullinen murtuminen. Kuvalla 26 pyritään selventämään väsymisvaurion eri vaiheiden etenemistä. Kohdassa 1 tapahtuu särön ydintyminen, jonka huomaa usein murtuman poikkileikkaukseen syntyvästä tummemmasta kohdasta. Särön kasvu on kohdassa 2, joka on yleensä hieno alue ja siinä voi havaita portaittaista särön etenemistä. Vaihetta 1 ja 2 ei yleensä havaita väsytyksen aikana ulkoapäin tarkasteltaessa. Lopullinen murtuma tapahtuu kohdassa 3, johon syntyy epätasainen karkea vyöhyke. Tämä syntyy kun kappale murtuu nopeasti ja kuormittava voima kasvaa poikkileikkauspinta-alaan verrattuna liian suureksi. [27] 4.3 Geometrian vaikutus väsymisessä - jännityskeskittymät, hitsatut rakenteet Kuva 26. Väsymisen eri vaiheet. [27] Teräs rakenteen ollessa vaihtokuormituksen alaisena, eli kun jännityksen suuruus vaihtelee jatkuvasti rakenteen käyttöiän aikana, täytyy rakenteen mitoituksessa ottaa huomioon staattisen lujuuden lisäksi myös väsymiskestävyys. Hitsatut rakenteet sisältävät aina särön ydintymistä helpottavia alkuvikoja, joten murtuman etenemisvaihe muodostaa pääosan rakenteen väsymisestä. Väsymiskuormitus ei ole kuitenkaan teräsrakenteen ongelma, jos se on pystytty huomioimaan suunnittelussa riittävän tarkasti. [1] Hitsauksen laadulla on ratkaiseva merkitys hitsatun rakenteen väsymiskestävyyteen, joten hyvä yksityiskohtainen suunnittelu (epäjatkuvuuksien välttäminen, jouheva hitsigeometria ja helppo hit- 22

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Ultralujien terästen käyttö dynaamisesti kuormitetuissa koneen rakenteissa

Ultralujien terästen käyttö dynaamisesti kuormitetuissa koneen rakenteissa Diplomityö Ultralujien terästen käyttö dynaamisesti kuormitetuissa koneen rakenteissa Johdanto Työn tarkoituksena perehtyä ultralujien S550-S700 -terästen mahdollisuuksiin ja selvittää keinot niiden hyväksikäyttämiseksi

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä 27.9.2005 Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm HITSAUKSEN KÄYTTÖALOJA Kehärakenteet: Ristikot, Säiliöt, Paineastiat, Koneenrungot,

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus

Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus Timo Björk Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Kone Teräsrakenteiden laboratorio Johdanto Hitsauksen laatu??? - Rakenteen lopullinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Vauriomekanismi: Väsyminen

Vauriomekanismi: Väsyminen Vauriomekanismi: Väsyminen Väsyminen Väsyminen on vaihtelevan kuormituksen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Erään arvion mukaan 90% vaurioista on väsymisen aiheuttamaa. Väsymisikää voidaan kuvata

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus Rikasta Pohjoista 2016, 14.4.2016 Kemi Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

Teräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys

Teräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys 5/2012 Teräsrakentamisen T&K-päivät 28.-29.5.2013 Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys Niko Tuominen Lappeenranta University of Technology Laboratory of Steel Structures Sisältö

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Murtumismekanismit: Väsyminen

Murtumismekanismit: Väsyminen KJR-C2004 Materiaalitekniikka Murtumismekanismit: Väsyminen 11.2.2016 Väsyminen Väsyminen on dynaamisen eli ajan suhteen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Väsymisvaurio ilmenee särön, joka johtaa

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita. www.polarputki.fi 2 Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään Pertti Auerkari & Jorma Salonen VTT, Espoo sähköposti: pertti.auerkari@vtt.fi SHY NDT-päivät, Turku 24.9.2013 22/09/2013 2 Hitsaus heikentää? Hitsausliitos

Lisätiedot

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar PYÖRÖTERÄKSET BUDERUS EDELSTAHL Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

POIJUKETTINGIT JA SAKKELIT LAATUVAATIMUKSET

POIJUKETTINGIT JA SAKKELIT LAATUVAATIMUKSET POIJUKETTINGIT JA SAKKELIT LAATUVAATIMUKSET Oulu 01.02.1993 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Poijukettingit ja sakkelit, Laatuvaatimukset

Lisätiedot

2. RAKENNETERÄKSET 2.2 RAKENNETERÄSTUOTTEET

2. RAKENNETERÄKSET 2.2 RAKENNETERÄSTUOTTEET 2. RAKENNETERÄKSET Luja, homogeeninen ja melkein isotrooppinen aine Hoikat ja ohuet rakenteet Epästabiiliusilmiöt Sitkeyden puute valssausta vastaan kohtisuorassa suunnassa Muut materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Tehokkaammin lujilla teräksillä

Tehokkaammin lujilla teräksillä Tehokkaammin lujilla teräksillä SHY Oulu 50v juhlaseminaari Marko Lehtinen welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö 2 Visiomme on 3 Näin

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4

Lisätiedot

VÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland

VÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Siltaeurokoodikoulutus- Teräs-, liitto- ja puusillat 29.-30.3.2010 Pasila Antti Silvennoinen, WSP Finland TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Väsymisilmiö Materiaaliosavarmuuskertoimet

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin

Lisätiedot

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillinen suunnittelu 18 1.5 Lujuusopin

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Johanna Tuiremo, Johtava asiantuntija, Materiaalitekniikka, Tietopäivä Roadshow Oulu 30.11.2016 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan

Lisätiedot

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ?

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? . NOSTUREITA JA NIIDEN KOMPONENTTEJA EI OLE SUUNNITELTU KESTÄMÄÄN IKUISESTI. Teräsrakenteet ja koneistot kokevat väsyttävää kuormitusta jokaisen työjakson

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

SSAB:n uusilla tuotteilla ja palveluilla tehoa teräsrakentamiseen. Teräsrakennepäivä 2016 Jussi Minkkinen

SSAB:n uusilla tuotteilla ja palveluilla tehoa teräsrakentamiseen. Teräsrakennepäivä 2016 Jussi Minkkinen SSAB:n uusilla tuotteilla ja palveluilla tehoa teräsrakentamiseen Teräsrakennepäivä 2016 Jussi Minkkinen Sisällys Taustaa SSAB:n putkituotteet teräsrakentamiseen SSAB Domex Tube Rakenneputket -käsikirja

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KORKEALUJUUSTERÄSTEN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA. Aleksi Lehtonen

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KORKEALUJUUSTERÄSTEN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA. Aleksi Lehtonen KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KORKEALUJUUSTERÄSTEN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA Aleksi Lehtonen KANDIDAATINTYÖ 2016 Ohjaaja: Matti Kangaspuoskari TIIVISTELMÄ Korkealujuusterästen käyttö rakentamisessa Aleksi

Lisätiedot

Rakennustuotteiden CE-merkintä

Rakennustuotteiden CE-merkintä Rakennustuotteiden CE-merkintä Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio hyväksyivät viime vuonna rakennustuoteasetuksen (305/2011/EC), joka astuu voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa viimeistään 1.7.2013ilman

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

rajapinnat nosturiradat

rajapinnat nosturiradat Nosturistandardien ja Eurocode-järjestelmän rajapinnat nosturiradat Yleistä nosturistandardien sisällöstä Nosturiratojen kuormitukset Ratatoleranssit Ratakiskot ja niiden mitoitus 1 ( 1 ) Hannu Rantala

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Teräsbetonipaalujen kantokyky Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka Kuva 1. Peruspultteihin pultattavat pilarikengät Käyttökohteet Liimaruuviliitos on käytössä jäykässä liimapuupilarin alapään ja peruspilarin välisessä liitoksessa. Liitoksen toiminta ja mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa

Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa Jussi A. Karjalainen Lujat teräkset -seminaari 17.9.2009 ULLE lujien ja ultralujien levymateriaalien käyttö -hanke Pääpaino

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että

Lisätiedot

TUOTELUETTELO 2016 TUOTELUETTELO 2016

TUOTELUETTELO 2016 TUOTELUETTELO 2016 TUOTELUETTELO 2016 TUOTELUETTELO 2016 Gjerstad Oy on vuodesta 1977 toiminut Suomalainen maarakennuskoneiden työlaitevalmistaja. Tuotteemme tunnetaan kestävyydestään ja korkeasta laadustaan kaikkialla ammattilaisten

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C Tekniset tuotetiedot Sisällysluettelo Ominaisuudet 2 FAG-urakuulalaakerin (Generation C) edut 2 Tiivistys ja voitelu 2 Käyttölämpötila 3 Pitimet 3 Jälkimerkinnät

Lisätiedot

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Seppo Saarela

Seppo Saarela Seppo Saarela 040 500 7721 seppo.saarela@dekra.com Tampere 23.10.-25.10.2012 Hitsauksen laadunhallinta Hitsaus on erikoisprosessi Tuloksia ei voida täysin todentaa valmiin tuotteen tarkastuksella Laadun

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

vink passion for plastics POM Tekniset tiedot

vink passion for plastics POM Tekniset tiedot vink passion for plastics POM Tekniset tiedot POM Tekniset tiedot POM polyasetaali asetaalimuovi. Amerikkalainen DuPont toi POM:n markkinoille 1958 tuotemerkillä DELRIN, joka oli homopolymeerimateriaali

Lisätiedot

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Takasin sisällysluetteloon

Takasin sisällysluetteloon Tässä esitteessä on taulukot eri materiaalien ominaisuuksista. Taulukoiden arvot ovat suunta-antavia. Tiedot on kerätty monista eri lähteistä, joissa on käytetty eri testausmenetelmiä, joten arvot eivät

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Terästen lämpökäsittelyn perusteita Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

Ultralujien terästen konepajakäytettävyys

Ultralujien terästen konepajakäytettävyys Särmättävyyden ja lastuttavuuden tutkiminen Oulun yliopisto Tutkimuksen sisältö tutkii ja kehittää yhteistyössä teräksenvalmistajien kanssa lujia kuumavalssattuja teräksiä keskittyen niiden särmättävyyteen,

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Jukka Verho, kaupallinen johtaja, Inspecta, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan räjähdys

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN SIMULOINNILLA

HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN SIMULOINNILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Teräsrakenteiden laboratorio BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

Murtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma

Murtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma Murtumismekaniikka II Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma Kertauskysymyksiä: Miksi säröt ovat vaarallisia? Miksi säröllinen kappale ei murru pienellä jännityksellä? Mikä on G? Yksikkö? Mikä on K?

Lisätiedot

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 ULTRALIFT TP Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 Valmistaja: Maahantuoja: Eclipse Magnetics Ltd. Units 1-4 Vulcan Rd Sheffield S9 1EW England OY

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti:

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti: HITSAUKSEN KEVYTMEKANISOINNILLA TEHOA TUOTANTOON! Hitsauksen mekanisointi yleistyy voimakkaasti teollisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Hitsaavassa teollisuudessa hitsauksen mekanisoinnilla,

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit

Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit Tiina Rissanen Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit Tekninen raportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 6/2011 Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit

Lisätiedot

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot