NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA Hyväksytty Naantalin kaupunginhallituksessa

2 I TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 ns. PARAS-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Puitelain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne (1 ). Tavoitteena on edistää kaupunkiseutujen sitoutumista asuntotuotannon, maankäytön ja liikenteen yhteiseen kehittämiseen sekä vahvistaa palvelurakenteita kokoamalla yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja sekä lisäämällä kuntien välistä yhteistoimintaa. Lain 7 :n mukaan mm. Turun tuli laatia yhdessä Turun kaupunkiseudun kuntien, Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Vahdon kanssa kaupunkiseutusuunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä siitä, miten palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan. Maankäytön, liikenteen ja asumisen osalta ensimmäisessä vaiheessa laaditaan maankäyttöä koskien yhteinen kaupunkiseudun rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Suunnittelualueena on lain edellyttämien Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien lisäksi kaupunkiseudun merkittävät työssäkäyntialueet eli Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Sauvon ja Tarvasjoen kunnat. Rakennemallityölle on laadittu osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma, jossa on kuvattu rakennemallityön eteneminen, osallistuminen, päätöksenteko ja tavoiteaikataulu. Asiakirjaa päivitetään rakennemallityön edetessä. Työn edetessä asetettuja tavoitteita ovat mm. seuraavat: - Väestönkasvuun varaudutaan rakennemallissa noin asukkaan lisäykseen nykyiseen n asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä. - Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan varautumalla rakennemallissa noin työpaikan lisäykseen nykyiseen n työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. - Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 valmistuu tavoitteen mukaisesti kuluvan vuoden loppuun mennessä. Työn etenemistä voi seurata hankkeen internet-sivuilta 2

3 II NAANTALIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2035 (nk. Strateginen Yleiskaava) Marraskuussa 2010 käynnistyneellä konsulttityöllä on jatkettu nk. strategisen yleiskaavan valmistelua. Kyseessä on luonteeltaan alueiden käytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Selkeyden vuoksi suunnitelmasta käytetään konsulttityössä nimeä: Naantalin maankäytön kehityskuva Suunnitteluprosessi on avoin ja julkinen, ja sitä ohjataan tiedotussuunnitelmalla, joka vastaa MRL:n mukaista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Taustatyö käynnistettiin kuntaliitoksen seurauksena vuoden 2009 lopulla. Koska nykyiset yleiskaavat on laadittu pitkän ajan kuluessa liittyneiden kuntien erilaisiin tarpeisiin, nimettiin nk. strateginen yleiskaava (ja siihen tukeutuva maapoliittinen ohjelma yhdyskuntarakenteen laajentamiseksi ja uusien alueiden käyttöön saamiseksi) vuonna 2009 keskeiseksi Naantali - Strategiaa toteuttavaksi erillisohjelmaksi. Alkuvuonna 2010 valmistui erillisselvityksiä, joilla kuvattiin ja arvioitiin nykyisten yleiskaavojen ja rakennusjärjestysten sisältöä ja ohjausperiaatteita. Näiden perusteella pidettiin luottamushenkilöseminaari ja vahvistettiin konsulttityölle yleispiirteinen työohjelma sekä tavoitteet. Marraskuussa 2010 käynnistynyt konsulttityö maankäytön kehityskuvan 2035 sekä sen toteuttamisohjelmien laatimiseksi valmistuu vuoden vaiheessa 2011/

4 III YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa kunnan alueella eri toimintoja yhteen (MRL 35 ). Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta esim. kyläalueille, taajaman alueelle tai rannoille. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava on usein yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Taajama-alueilla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Ranta-alueilla yleiskaava laaditaan yleensä niin, että siinä osoitetaan rantarakennusoikeus mitoitukseen perustuen. Tällöin yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista. Myös kyläalueella, jonne kohdistuu vain vähän rakentamispaineita, rakennuslupa voidaan myöntää tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 44 ). IV VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT A E C B 4

5 NAANTALIN OSA-ALUE A Manner-Naantalin osayleiskaava Käynnistetään vuonna 2012 keskustan rakennemallin ja koko Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltävien tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn MERIMASKUN OSA-ALUE Ei muutoksia vireillä RYMÄTTYLÄN OSA-ALUE B Airismaa- Aaslan osayleiskaavan laajentaminen Herrankukkaron alueelle Herrankukkaron alue on jätetty pois Airismaa-Aaslan osayleiskaava-alueesta. KHO kumosi päätöksellään asemakaavan, jonka Rymättylän valtuusto oli hyväksynyt alueelle. Alue on tarpeen saada kaavallisen ohjauksen piiriin. Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää yleiskaavatyön C Otavan ja lähisaarten osayleiskaavan muutos, Hasko Kh on , 332 päättänyt muutoksen käynnistämisestä. D Rymättylän ja Merimaskun osa-alueiden yleiskaavojen tarkistus Kerätään muutostarpeita ja käynnistetään tarkistus VELKUAN OSA-ALUE E Velkuanmaan osayleiskaava Tavoitteena on laatia Velkuanmaan ja sitä ympäröivien saarten oikeusvaikutteinen ja maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävä osayleiskaava. Kaavaehdotus oli nähtävillä Se on tarkoitus asettaa uudelleen nähtäville. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn

6 V VUONNA 2011 VALMISTELTAVAT MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAT ,

7 1. Suovuoren ratsastuskeskuksen alueen uudelleen kaavoittaminen Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kaupunki omistaa suunnittelualueen kokonaan. 2. Unikeon korttelin asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys. Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa keskustan rakennemallin mukaisesti. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus. 3. Ruonankadun asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus 4. Luolalan Viestitien asemakaavamuutos Tutkitaan Viestitie 1:n tontinosan palauttamista korttelialueeksi ja EV:n alueen osan liittämistä korttelialueeseen. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn

8 5. Vanha kaupunki, Rantakatu 20:n asemakaavamuutos Yksityisen liikkeenharjoittajan esitys lisärakennusoikeuden sijoittamiseksi kortteliin 15. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2011 Maankäyttösopimus 6. Luonnonmaan Isokylän Santalantien kaavoittaminen Luonnonmaan yleiskaavan mukainen asemakaavoitushanke Kultarantagolfin ja merenrannan välisellä alueella. Odottaa yleiskaavavalitusten käsittelyä. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset (Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta rakentajille) 7. Vaihelan asemakaava, Velkuanmaa Yksityisen maanomistajan esitys. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus (Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta rakentajille) 8. Teollisuustonttien kaavoittaminen Isosuontien ympäristöön Maskuntien ja jäteaseman väliselle alueelle Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Ei ole kunnallistekniikan rakentamisohjelmassa. Kaupunki omistaa vähän maata suunnittelualueella. Kaavatyön eteneminen edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 8

9 Kaupunki omistaa maan. 9. Linja-autoaseman ympäristön asemakaavamuutos Linja-autoaseman ympäristön uudelleen kaavoittaminen Keskustan rakennemallin mukaisesti. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnitteluun on rahaa vuosille ja rakentamiseen vuosille Herrankukkaro Yksityisten maanomistajien esitys. Asemakaavamuutos käynnistyy kun yleiskaavallinen tarkastelu on riittävän pitkällä. Kunnallistekniikka on olemassa. Maankäyttösopimus (Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta rakentajille) 11. Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaava Tavoiteaikataulu: Kaavaluonnos alueesta on tehty. Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan rakentamiseen on varattu taloussuunnitelmassa suunnittelumääräraha vuodelle 2012, mutta rakentamiseen varaudutaan vasta suunnittelukauden jälkeen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kaupunki omistaa vähäisiä alueita suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset 12. Luonnonmaa Haijaistentien alue Luonnonmaan yleiskaavan ja Viialan-Kukolan osayleiskaavan mukainen asemakaavoitushanke Kanta-Naantalin tonttitarjonnan varmistamiseksi. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2012 Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa Kaupunki omistaa maan suunnittelualueella. 9

10 13. Porhonkallio, pysäköintialue ja mahdollisesti liikennejärjestelyjen aiheuttamat kaavan tarkistustarpeet Kaupungin omistuksessa oleva korttelialue on tarpeen muuttaa pysäköintialueeksi. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Rymättyläntien risteysalueen suunnittelulle on määräraha vuodelle Humalisto I:n asemakaavamuutos Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnitteluun on talousarviossa varattu rahaa Rakentamiseen ei ole varattu rahaa suunnittelukaudelle. Kaupungilla on jonkin verran maanomistusta suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset tehdään yksityisten maanomistajien kanssa. 15. Luolalan Emännänpolun asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys. Tutkitaan Luolalan kartanon eteläpuolella olevan, opetustoiminnan asumiseen tarkoitetun osakorttelin muuttamista työpaikkatonttien alueeksi. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn

11 VI MUUT LÄHIVUOSIEN ASEMAKAAVAHANKKEET Kultarannan koulun ja päiväkodin asemakaava Kultarannan koulu- ja päiväkoti-hankkeen edellyttämä kaavamuutos, tutkitaan hankkeen sijainti. Hankkeille ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa Särkänsalmentien ja Luonnonmaantien kevytväylien suunnittelulle on varattu määräraha vuodelle Kaupunki omistaa nykyisen Kultarannan koulun ja päiväkodin tontin. Maanhankinta 17. Rymättyläntien varren asemakaava Rymättylän kirkonkylän osayleiskaavan mukainen asuntoalue, jonka läpi suunnitellaan runkoviemärin vetämistä. Taattinen Rymättylä vesijohdon ja viemärin rakentamiseen on varauduttu vuosina (avustusanomus valtiolle jätetty). Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Maanhankinta tai maankäyttösopimukset 18. Muurilan ja Hellemaan asemakaava Merimaskun asemakaavan laajentaminen yleiskaavan mukaisesti. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa Kaupunki omistaa pääosin rakentamattomat alueet suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset 19. Viialan ranta-alueen asemakaava Luonnonmaalla asemakaavoitettujen alueiden keskellä oleva alue, jolla ei ole asemakaavaa, eikä kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikan suunnittelu Kunnallistekniikan rakentamiseen varaudutaan suunnittelukauden jälkeen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Alue on suurelta osin rakennettu. Maankäyttösopimuksia 11

12 20. Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys. Maatalousaluetta on tarkoitus muuttaa pientalorakennuspaikoiksi. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Maankäyttösopimus. 21. Särkänsalmi, kalasataman ympäristö Yksityisen maanomistajan esitys. Tutkitaan teollisuusalueen muuttamista asuinrakennusalueeksi. Rymättyläntien kevytväylän sekä Rymättyläntien ja Merimaskuntien risteyksen suunnittelulle on määräraha vuodelle 2012 Kaupunki omistaa alueella entisen jätevedenpuhdistamon alueen ja osan kalasatamasta. Maankäyttösopimus. VII RANTA-ASEMAKAAVAT

13 1. Lapilan Ekstensholman ranta-asemakaava Yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavahanke. Kaavan eteenpäin vieminen odottaa Luonnonmaan osayleiskaavan valitusten käsittelyä. 2. Nimetön II ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee vahvistetun Nimettömän-Pataraudan-Rengon rantaasemakaavan kortteleita 12,14, osaa korttelista 10 sekä yhteiskäyttöaluetta. Muutos on tullut vireille Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus koskee vahvistetun Pitkäluodon-Keuston rantaasemakaavan aluetta ja siihen liittyvää uutta ranta-asemakaavaa. Rymättylän kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa kaavan vireille lokakuussa Sen jälkeen suunnittelualue on laajentunut. 4. Talanpään ranta-asemakaavan laatiminen Yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavahanke. Naantalin kaupunginhallitus on käsitellyt kaavamuutoksen käynnistämistä ja OAS:ia Leiklahden ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee vahvistetun Leiklahden ranta-asemakaavan yhtä lomarakennuspaikkaa. Naantalin kaupunginhallitus on käsitellyt kaavamuutoksen käynnistämistä ja OAS:ia Hämmarön ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee aluetta, jolle on laadittu ranta-asemakaavoja ja niiden muutoksia kolmessa vaiheessa. Lännestä päin lueteltuna: - Sakoluodon itäpäässä on voimassa (nro 322) vahvistettu Rymättylän Hämmärön rantakaava - em. kaavaa on muutettu Airismaan länsikärjen osalta, muutos on vahvistettu (nro 1214KK) - Hämmärön kylän länsipuoli ja etelä/kaakkoispuoli on samaa kaavaa kuin ensin mainittu - tuon alueen kaavaa on osin muutettu: Rymättylä, Hämmärö, Myllyniemi rantakaava ja rantakaavan muutos on vahvistettu (nro 588KK) Naantalin kaupunginhallitus käsittelee kaavamuutoksen käynnistämistä ja OAS:ia