NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA Hyväksytty Naantalin kaupunginhallituksessa

2 I TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 Turku on laatinut yhdessä kaupunkiseutunsa kuntien Auran, Kaarinan, Liedon, Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Tarvasjoen ja Vahdon kanssa Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Sen tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on ollut löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 23)Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 (RM 2035). Myös muut seudun kunnat ovat hyväksyneet sen. Työn sisältöön voi tutustua sivuilla: Turun seudun rakennemallityön toteuttamista jatketaan Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL-sopimus) mukaisilla toimenpiteillä. Tämä merkitsee maankäytön ja asumisen alueella Turun kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttamista. Siinä tavoitteena on: M1-1 Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden loppuun mennessä kuntakohtaiset toimenpideja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi. Naantalin osalta Naantalin kehityskuva 2035 on tällainen toteuttamisohjelma, jota lähivuosien osalta vuosittain täsmennetään kaavoitusohjelmalla. M1-2 Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden loppuun mennessä yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille Ohjelma voi sisältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Kunnat tehostavat maapoliittisia toimenpiteitä rakennemallia tukevalla tavalla siten, että raakamaan sekä asema- ja yleiskaavavarannon määrät kehittyvät tarpeisiin ja aiesopimuksen tavoitteisiin nähden positiivisesti. Valtio edistää toiminnallaan Turun kaupunkiseudun maapoliittisten periaatteiden toteutumista 2

3 II NAANTALIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2035 (nk. Strateginen Yleiskaava) Naantalin kaupungin valtuusto hyväksyi Naantalin kehityskuvan ( 1) ja päätti, että maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle. 3

4 III YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa kunnan alueella eri toimintoja yhteen (MRL 35 ). Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta esim. kyläalueille, taajaman alueelle tai rannoille. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava on usein yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Taajama-alueilla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Ranta-alueilla yleiskaava laaditaan yleensä niin, että siinä osoitetaan rantarakennusoikeus mitoitukseen perustuen. Tällöin yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista. Myös kyläalueella, jonne kohdistuu vain vähän rakentamispaineita, rakennuslupa voidaan myöntää tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 44 ). Naantalin kaupungin alueella voimassa olevat yleiskaavojen ja osayleiskaavojen sisällöstä saa tietoa Maankäyttöosaston palvelupisteestä, Kaupungintalon 4. krs, Käsityöläiskatu 2, Naantali, puh , mittausosasto(a)naantali.fi. Niihin voi tutustua myös kaupungin nettisivuilla osoitteessa: Vuoden 2012 aikana tuli voimaan Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. (KHO ) Röölän taajamaosayleiskaava on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa , 54. Airismaa-Aaslan osayleiskaavan laajentaminen ja muuttaminen Herrankukkaron alueella hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa , 92. Velkuanmaan osayleiskaava on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa , 24. Nämä osayleiskaavat eivät kuitenkaan ole tulleet voimaan, koska niitä koskevien valitusten käsittely on kesken. 4

5 IV VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT A Naantalin keskustan rakennemallin laatiminen käynnistynyt 2007 alueella on pidetty arkkitehtikilpailu, jonka tulokset julkistetaan vuoden alussa tavoitteena on saada rakennemalli valtuuston käsittelyyn keväällä rakennemalli on osaltaan pohjana Manner-Naantalin osayleiskaavalle rakennemalli toimii yleiskaavallisena perusteluaineistona yksittäisiä asemakaavoja käynnistettäessä Keskustakorttelien kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2014 ja rakentamiseen vuosille 2015 ja

6 B Manner-Naantalin osayleiskaava Käynnistetään vuonna 2014 keskustan rakennemallin ja koko Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltävien ja määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn C Merimaskun taajaman osayleiskaava Käynnistetään vuonna 2015 Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn D Rymättylän ja Merimaskun osa-alueiden yleiskaavojen tarkistus. Kerätään muutostarpeita ja käynnistetään tarkistukset Muutoksia on tarkoitus tehdä ainakin seuraavilla alueilla: Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutos - Ajolanrannan LV-alueiden laajennukset ja rakennusoikeuden nosto mahdollisesti sekä rannassa että TV-alueella sekä mahdollisuus polttoaineen myyntiin. Kiinteistö Ajola. - RA-1 merkinnän lisääminen yhteisesti tiloille Lehtimäki ja Lehtimäki I , joilla on vuonna 1952 rakennettu loma-asunto. Muutos koskee myös tiloja: Koivukallio , Ulpula , Ulpula II , Huhtiranta Kansolan tilalle AO/1 rakennuspaikan lisääminen jo rakennetulle alueelle. - Puorinniemen tilalla lomarakennuspaikan muuttaminen asuinrakennuspaikaksi. (Maaomistaja on saanut poikkeamisluvan asuinrakennuksen rakentamiselle yleiskaavan mukaiselle lomarakennuspaikalle kaupunginhallituksessa ) Rymättylän väli- ja sisäsaariston osayleiskaavan muutos - Kiinteistöllä Hävinluoto muutetaan kaksi rakennuspaikkaa (RA) pohjoisrannalta etelärannalle. Toinen rakennuspaikka siirretään alueelle, jossa on aiemmin sijainnut purettu rakennus. E Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kerätään muutostarpeita ja käynnistetään tarkistukset

7 V ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytön järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kaupunkia rakennetaan pääsääntöisesti voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Usein asemakaava sisältää myös yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Asemakaava laaditaan yleiskaavan tai osayleiskaavan pohjalta. Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi kaava, ja se kumoaa alueella voimassa olevan yleiskaavan. Asemakaavojen sekä asemakaavan muutosten laatimiseen liittyy usein maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset, kaupungin ja maanomistajien välille tehtävät maankäyttösopimukset. Niissä sovitaan osapuolien oikeuksista ja vastuista asemakaavan toteutukseen liittyen. VI VUONNA VALMISTELTAVAT MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAT 7

8 KÄYNNISTETYT, JATKUVAT ASEMAKAAVATYÖT 1. Vanha kaupunki, Rantakatu 20:n asemakaavamuutos Yksityisen liikkeenharjoittajan esitys lisärakennusoikeuden sijoittamiseksi kortteliin 15. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus Oma työ 2. Tonester Teollisuusyrityksen kaavamuutosesitys. Teollisuusalueen kaavamuutos Rymättylän kirkonkylässä Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. 3. Venka osakortteli 5, asemakaavamuutos Kahta tonttia koskeva kaavamuutos Venka. Muutetaan korttelialueen sisäisiä tonttien rajoja ja rakennusoikeuksia. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Oma työ 4. Luonnonmaan Isokylän Santalantien kaavoittaminen Kultarantagolfin esitykseen perustuva asemakaavoitushanke Kultarantagolfin ja merenrannan välisellä alueella. Hanke on Luonnonmaan vahvistuneen yleiskaavan mukainen. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Hankkeelle on varattu kunnallistekniikan suunnittelumääräraha taloussuunnitelmassa vuodelle Maanomistaja vastaa alueellaan kunnallistekniikan rakentamisesta. Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset. Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta RA-alueiden osalta rakentajille. Hankkeen käynnistäminen edellyttää kaupungin kannalta kustannusneutraalia ratkaisua 8

9 5. Luolalan kortteli 4 Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Luolalan teollisuusalueella tehostetaan maankäyttöä korttelissa 4. Kaavoitussopimus/maankäyttösopimus vuokralaisen kanssa. 6. Kukolanvainio II, Kemmola Yksityisen esitys. Asuntoalueen jatkaminen etelään. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kukolanvainion kunnallistekniikan rakentamiseen on taloussuunnitelmassa varattu määrärahaa vuosille 2014, 2015 ja Tämä alue rakentuu todennäköisesti viimeisessä vaiheessa. Maankäyttösopimus. Oma työ. 7. Kukolan teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaupungin omistaman teollisuusalueen asemakaavan saattaminen ajan tasalle. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnitteluun tai rakentamiseen ei ole varattu määrärahaa taloussuunnitelmassa. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen Kaupungin maata Oma työ. 8. Herrankukkaro Yksityisen maanomistajan esitys. Osayleiskaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa , mutta se ei ole lainvoimaionen (valitus KHO:ssa). Kunnallistekniikka on olemassa. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta maanomistajille. 9

10 9. Keskustakorttelien asemakaavamuutos Keskustakorttelien ympäristön uudelleen kaavoittaminen. Linja-autoaseman sijainti. Keskustan rakennemallin ja suunnittelukilpailun perusteella. Sisältää myös As Oy Kreivinniityn alueen lisärakennusoikeuden tarkastelun. Naantalin kehityskuva 2035 mukaan keskusta-aluetta, jolle kokonaisuudessaan sijoittuisi noin asukasta lisää.. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Keskustakorttelien kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2014 ja rakentamiseen vuosille 2015 ja Kaupunki omistaa maan. Suunnittelukilpailu/ / Oma työ 10. Lammasluoto Maanomistajan esitys. Venevalkama-aluetta on tarkoitus muuttaa osittain asuinrakennuspaikoiksi. Samalla tutkitaan yleisten rakennusten alueen tarvetta ja ympäristön virkistysalueen käyttöä. Naantalin kehityskuva 2035 mukaan tiivistyvä alue, jonka asukaslukutavoite on 150 asukasta. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnitteluun tai rakentamiseen ei ole varattu määrärahaa taloussuunnitelmassa. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Maankäyttösopimus. Oma työ 11. Porhonkallion ja Virpin asemakaavan muutos ja laajennus Rymättyläntien pohjoispuolella asemakaavan tarkistaminen ja laajentaminen kaupungin ja yksityisten maalla. Liittymäjärjestelyt Rymättylän tielle. Rymättyläntien eteläpuolella kaupungin omistuksessa oleva korttelialue on tarpeen muuttaa pysäköintialueeksi. Muutokseen otetaan mukaan Virventien itäpuolisia yksityisten maanomistajien alueita. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2014 Kunnallistekniikan suunnitteluun, rakentamiseen tai Rymättyläntien risteysalueen parantamiseen ei ole varattu määrärahaa taloussuunnitelmassa. Maankäyttösopimukset yksityisten maanomistajien kanssa. 10

11 12. Teollisuustonttien kaavoittaminen Isosuontien ympäristöön Maskuntien ja jäteaseman väliselle alueelle Naantalin kehityskuva 2035 mukaan potentiaalinen uusi työpaikka-alue. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle Kaupunki omistaa vähän maata suunnittelualueella. Kaavatyön eteneminen edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 13. Asemakaavan muutos tontilla , Naantalin Hovin tontti Naantalin keskustan tontin (Naantalin Hovi) asemakaavan muutos. Tutkitaan tontin käyttötarkoituksen muuttamista asuinrakentamiseen ja rakennusoikeuden nostamista. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus 14. Viialanmäen asemakaavan tarkistaminen Alueella on asemakaava. Mikäli alueen rakentamista ei saada sen pohjalta käyntiin, asemakaavamuutosta pyritään tekemään yhdessä rakentajien kanssa. Tavoitteena on rakennusoikeuden määrän säilyttäminen tai lisääminen. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 ja rakentamiseen on varattu määräraha vuodelle Kaupunki omistaa alueen. 11

12 15. Murikon teollisuusalueen pohjoispuoli Määritellään alueen tuleva käyttö. Tavoitteena on pääosin työpaikka-alue. Tutkitaan voidaanko pohjavesialuerajaus poistaa. kaava-alueeseen sisältyy yksityisen omistama tontti Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnitteluun tai rakentamiseen ei ole varattu määrärahaa taloussuunnitelmassa. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Maankäyttösopimus. Oma työ. 16. Luonnonmaa Rymättyläntien varsi Luonnoksen laatiminen Rymättyläntien varren asuntoalueista. Kultarannan koulun edellyttämät mahdolliset aluevaraukset. Rymättyläntien ja Särkänsalmentien risteyksen liikennejärjestelyt ja kevyen liikenteen alikulku. Tavoiteaikataulu: Luonnos kaupunginhallituksen käsittelyyn Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelulle on varattu määräraha vuodelle Kultarannan alikulkukäytävän rakentamiselle on taloussuunnitelmassa varattu määräraha vuosille (MAL-hanke). Kaupunki omistaa nykyisen Kultarannan koulun ja päiväkodin rakennuspaikat ja keskeiset alueet Rymättyläntien eteläpuolella. VII MUUT LÄHIVUOSIEN ASEMAKAAVAHANKKEET Muurilan ja Hellemaan asemakaava Merimaskun asemakaavan laajentaminen yleiskaavan mukaisesti. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle Kaupunki omistaa pääosin rakentamattomat alueet suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset 12

13 18. Viialan ranta-alueen asemakaava Luonnonmaalla asemakaavoitettujen alueiden keskellä oleva alue, jolla ei ole asemakaavaa, eikä kunnallistekniikkaa. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle Kaupunki omistaa hyvin vähäisiä alueita suunnittelualueella. Alue on suurelta osin rakennettu. Maankäyttösopimuksia 19. Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys. Maatalousaluetta on tarkoitus muuttaa pientalorakennuspaikoiksi. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2014 Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Kaavoitussopimus/maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. 20. Rymättyläntien varren asemakaava Rymättylän kirkonkylän osayleiskaavan mukainen asuntoalue, jonka läpi suunnitellaan runkoviemärin vetämistä. Taattinen Rymättylä vesijohdon ja viemärin rakentaminen toteutetaan vuosina Kaupunki omistaa jonkin verran maata suunnittelualueella. Maanhankinta tai maankäyttösopimukset 21. Särkänsalmi, kalasataman ympäristö Yksityisen maanomistajan esitys. Tutkitaan teollisuusalueen muuttamista asuinrakennusalueeksi. Merimaskuntien risteysalueen rakentamiselle ei ole varattu määrärahaa vuosien -16 taloussuunnitelmassa. Kaupunki omistaa alueella entisen jätevedenpuhdistamon alueen ja osan kalasatamasta. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kaavoitussopimus/maankäyttösopimus maanomistajan kanssa.. 13

14 VIII RANTA-ASEMAKAAVAT 1. Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus koskee vahvistetun Pitkäluodon-Keuston rantaasemakaavan aluetta ja siihen liittyvää uutta ranta-asemakaavaa. Rymättylän kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa kaavan vireille lokakuussa Sen jälkeen suunnittelualue on laajentunut. Luonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavan laatija DI Juha Erjanti 2. Kotkan tila Luonnonmaa Aloite ranta-asemakaavan muutoksen käynnistämisestä on saapunut Naantalin kaupungille ensimmäisen kerran Hakijan kanssa on sovittu, että odotetaan Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan vahvistumista, minkä jälkeen hanke on käynnistetty uudelleen. Kaavan laatija AIRIX Ympäristö Oy 14