NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA Hyväksytty Naantalin kaupunginhallituksessa

2 I TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 ns. PARAS-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Rakennemallityö on PARAS-lain johdosta laaditun kaupunkiseutusuunnitelman mukainen kärkihanke. Suunnittelualueena on lain edellyttämien Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien lisäksi kaupunkiseudun merkittävät työssäkäyntialueet eli Länsi- Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Sauvon ja Tarvasjoen kunnat. Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti, ja sitä on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana ja niitä palvelevana maankäytön strategiaa kuvaavana perusselvityksenä. Työlle asetettuja tavoitteita ovat mm. seuraavat: - Väestönkasvuun varaudutaan rakennemallissa noin asukkaan lisäykseen nykyiseen n asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä. - Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan varautumalla rakennemallissa noin työpaikan lisäykseen nykyiseen n työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Rakennemalli 2035 loppuraportti on valmistunut. Se on nähtävillä ja siitä pyydetään kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja muiden sidosryhmien lausunnot sekä yleisön kommentit Turun kaupunginhallitukselle osoitettuna mennessä. Loppuraporttiin tehdään lausuntojen ja muun palautteen perusteella mahdollisia tarkistuksia, jonka jälkeen se käsitellään PARAS-ohjausryhmän tammikuun 2012 kokouksessa. Tavoitteena on saada raportti kuntien ja V-S liiton maakuntahallituksen hyväksyttäväksi mennessä. Työn etenemistä voi seurata hankkeen internetsivuilta: 2

3 II NAANTALIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2035 (nk. Strateginen Yleiskaava) Taustatyö käynnistettiin kuntaliitoksen seurauksena vuoden 2009 lopulla. Koska nykyiset yleiskaavat on laadittu pitkän ajan kuluessa liittyneiden kuntien erilaisiin tarpeisiin, nimettiin nk. strateginen yleiskaava (ja siihen tukeutuva maapoliittinen ohjelma yhdyskuntarakenteen laajentamiseksi ja uusien alueiden käyttöön saamiseksi) vuonna 2009 keskeiseksi Naantali - Strategiaa toteuttavaksi erillisohjelmaksi. Alkuvuonna 2010 valmistui erillisselvityksiä, joilla kuvattiin ja arvioitiin nykyisten yleiskaavojen ja rakennusjärjestysten sisältöä ja ohjausperiaatteita. Näiden perusteella pidettiin luottamushenkilöseminaari ja vahvistettiin konsulttityölle yleispiirteinen työohjelma sekä tavoitteet. Marraskuussa 2010 käynnistyneellä konsulttityöllä on jatkettu nk. strategisen yleiskaavan valmistelua. Kyseessä on luonteeltaan alueiden käytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Selkeyden vuoksi suunnitelmasta käytetään konsulttityössä nimeä: Naantalin maankäytön kehityskuva Suunnitteluprosessia on ohjattu tiedotussuunnitelmalla, joka vastaa MRL:n mukaista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Vuoden 2011 aikana on valmistunut laaja lähtökohtia, tavoitteita ja vaihtoehtoja käsittelevä väliraportti. Sen pohjalta valtuusto ja kaupunkisuunnittelujaosto sekä kaupunginhallitus ovat linjanneet laadittavaa kehityskuvaa. Loppuraportti, joka sisältää Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 sekä sen toteuttamisohjelman käsitellään kaupunkisuunnittelujaostossa ja tämän jälkeen alkuvuonna 2012 kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Kehityskuva antaa yhdessä keskustan rakennemallin kanssa lähtökohdat lähiajan kaavoitusohjelmalle sekä Manner-Naantalin yleiskaavan laatimiselle. Kehityskuvaa on valmisteltu saman aikaisesti Turun seudun rakennemallin 2035 kanssa, ollen yhdenmukainen sen peruslinjausten kanssa. Ne antavat perusteet myös maakuntakaavan tarkistamiselle. 3

4 III YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa kunnan alueella eri toimintoja yhteen (MRL 35 ). Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta esim. kyläalueille, taajaman alueelle tai rannoille. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava on usein yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Taajama-alueilla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Ranta-alueilla yleiskaava laaditaan yleensä niin, että siinä osoitetaan rantarakennusoikeus mitoitukseen perustuen. Tällöin yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista. Myös kyläalueella, jonne kohdistuu vain vähän rakentamispaineita, rakennuslupa voidaan myöntää tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 44 ). IV VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT E D A C B E 4

5 A Naantalin keskustan rakennemallin laatiminen käynnistynyt 2007 tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn 2012 pohjana Manner-Naantalin osayleiskaavalle rakennemalli toimii yleiskaavallisena perusteluaineistona yksittäisiä asemakaavoja käynnistettäessä Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2012 ja rakentamiseen on varattu rahaa vuosille B Velkuanmaan osayleiskaava Tavoitteena on laatia Velkuanmaan ja sitä ympäröivien saarten oikeusvaikutteinen ja maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävä osayleiskaava. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä , ja Viimeisen nähtävillä olon jälkeen siihen tehtyjen muutosten johdosta on suoritettu erillinen kuuleminen. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn C Manner-Naantalin osayleiskaava Käynnistetään vuonna 2013 keskustan rakennemallin ja koko Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltävien tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn D Merimaskun taajaman osayleiskaava Käynnistetään vuonna 2013 Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltävien tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn E Rymättylän ja Merimaskun osa-alueiden yleiskaavojen tarkistus. Kerätään muutostarpeita ja käynnistetään tarkistukset Otavan ja lähisaarten osayleiskaavan muutos, Hasko liitetään tähän yhtenä osana Kh on , 332 päättänyt muutoksen käynnistämisestä. 5

6 V ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytön järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kaupunkia rakennetaan pääsääntöisesti voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Usein asemakaava sisältää myös yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Asemakaava laaditaan yleiskaavan tai osayleiskaavan pohjalta. Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi kaava, ja se kumoaa alueella voimassa olevan yleiskaavan. Asemakaavojen sekä asemakaavan muutosten laatimiseen liittyy usein maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset, kaupungin ja maanomistajien välille tehtävät maankäyttösopimukset. Niissä sovitaan osapuolien oikeuksista ja vastuista asemakaavan toteutukseen liittyen. VI VALMISTELTAVAT MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAT

7 1. Vanha kaupunki, Rantakatu 20:n asemakaavamuutos Yksityisen liikkeenharjoittajan esitys lisärakennusoikeuden sijoittamiseksi kortteliin 15. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2012 Maankäyttösopimus. 2. Luonnonmaan Isokylän Santalantien kaavoittaminen Luonnonmaan yleiskaavan mukainen asemakaavoitushanke Kultarantagolfin ja merenrannan välisellä alueella. Odottaa yleiskaavavalitusten käsittelyä. Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset. Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta rakentajille. 3. Vaihelan asemakaava, Velkuanmaa Yksityisen maanomistajan esitys. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus. Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta rakentajalle. 4. Herrankukkaro Yksityisten maanomistajien esitys. Osayleiskaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kunnallistekniikka on olemassa. Maankäyttösopimus. Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta maanomistajille. 7

8 5. Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaava Tavoiteaikataulu: Kaavaluonnos alueesta on tehty. Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2012 ja rakentamiseen on varattu määräraha vuodelle Kaupunki omistaa vähäisiä alueita suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset. 6. Luonnonmaa Haijaistentien alue Luonnonmaan yleiskaavan ja Viialan-Kukolan osayleiskaavan mukainen asemakaavoitushanke Kanta-Naantalin tonttitarjonnan varmistamiseksi. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2012 ja rakentamiseen on varattu määräraha vuodelle Kaupunki omistaa maan suunnittelualueella. 7. Humalisto I:n asemakaavamuutos Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2012 ja rakentamiseen on varattu määräraha vuosille Kaupungilla on jonkin verran maanomistusta suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset yksityisten maanomistajien kanssa. 8

9 8. Aurinkosäätiön asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys keskustan rakennemallin mukaiselle palvelutalon laajennukselle. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Maankäyttösopimus yksityisen maanomistajan kanssa. 9. Vapaa-ajantullin korttelin asemakaavamuutos Korttelin uudelleen kaavoittaminen keskustan rakennemallin perusteella. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2012 ja rakentamiseen on varattu rahaa vuosille Kaupunki omistaa maan. Suunnittelukilpailu / oma työ. 10. Linja-autoaseman ympäristön asemakaavamuutos Linja-autoaseman ympäristön uudelleen kaavoittaminen keskustan rakennemallin ja suunnittelukilpailun perusteella. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2012 ja rakentamiseen on varattu rahaa vuosille Kaupunki omistaa maan. Suunnittelukilpailu / oma työ. 9

10 11. Lammasluoto Maanomistajan esitys. Venevalkama-aluetta on tarkoitus muuttaa osittain asuinrakennuspaikoiksi. Samalla tutkitaan yleisten rakennusten alueen tarvetta ja ympäristön virkistysalueen käyttöä. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Maankäyttösopimus. 12. Porhonkallio, pysäköintialue ja liikennejärjestelyjen mahdollisesti aiheuttamat kaavan tarkistustarpeet Kaupungin omistuksessa oleva korttelialue on tarpeen muuttaa pysäköintialueeksi. Muutokseen otetaan mukaan Virventien itäpuolisia yksityisten maanomistajien alueita. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2013 Rymättyläntien risteysalueen rakentamiselle ei ole varattu määrärahaa vuosien taloussuunnitelmassa. Maankäyttösopimukset yksityisten maanomistajien kanssa. 10

11 13. Teollisuustonttien kaavoittaminen Isosuontien ympäristöön Maskuntien ja jäteaseman väliselle alueelle Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2013 ja rakentamiseen on varattu määräraha vuodelle Kaupunki omistaa vähän maata suunnittelualueella. Kaavatyön eteneminen edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 14. Fingrid Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kaavoitussopimus/maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. 15. Luolalan kortteli 4 Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Luolalan teollisuusalueella tehostetaan maankäyttöä korttelissa 4. Kaavoitussopimus/maankäyttösopimus vuokralaisen kanssa. 11

12 VII MUUT LÄHIVUOSIEN ASEMAKAAVAHANKKEET Kultarannan koulun ja päiväkodin asemakaava Kultarannan koulu- ja päiväkoti-hankkeen edellyttämä kaavamuutos. Hankkeille on varattu suunnittelumääräraha taloussuunnitelmassa. Kaupunki omistaa nykyisen Kultarannan koulun ja päiväkodin rakennuspaikat. Maanhankinta. 17. Rymättyläntien varren asemakaava Rymättylän kirkonkylän osayleiskaavan mukainen asuntoalue, jonka läpi suunnitellaan runkoviemärin vetämistä. Taattinen Rymättylä vesijohdon ja viemärin rakentaminen. Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Maanhankinta tai maankäyttösopimukset 18. Muurilan ja Hellemaan asemakaava Merimaskun asemakaavan laajentaminen yleiskaavan mukaisesti. Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa. Kaupunki omistaa pääosin rakentamattomat alueet suunnittelualueella. Maankäyttösopimukset. 19. Viialan ranta-alueen asemakaava Luonnonmaalla asemakaavoitettujen alueiden keskellä oleva alue, jolla ei ole asemakaavaa, eikä kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikan suunnittelemiseen on varattu määräraha taloussuunnitelmassa. Kaupunki omistaa hyvin vähäisiä alueita suunnittelualueella. Alue on suurelta osin rakennettu. Maankäyttösopimuksia. 12

13 20. Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan esitys. Maatalousaluetta on tarkoitus muuttaa pientalorakennuspaikoiksi. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Kaavoitussopimus/maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. 21. Särkänsalmi, kalasataman ympäristö Yksityisen maanomistajan esitys. Tutkitaan teollisuusalueen muuttamista asuinrakennusalueeksi. Merimaskuntien risteysalueen rakentamiselle ei ole varattu määrärahaa taloussuunnitelmassa. Kaupunki omistaa alueella entisen jätevedenpuhdistamon alueen ja osan kalasatamasta. Maankäyttösopimus. 13

14 VIII RANTA-ASEMAKAAVAT

15 1. Lapilan Ekstensholman ranta-asemakaava Yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavahanke. Kaavan eteenpäin vieminen odottaa Luonnonmaan osayleiskaavan valitusten käsittelyä. 2. Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus koskee vahvistetun Pitkäluodon-Keuston rantaasemakaavan aluetta ja siihen liittyvää uutta ranta-asemakaavaa. Rymättylän kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa kaavan vireille lokakuussa Sen jälkeen suunnittelualue on laajentunut. 3. Leiklahden ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee vahvistetun Leiklahden ranta-asemakaavan yhtä lomarakennuspaikkaa. Naantalin kaupunginhallitus on käsitellyt kaavamuutoksen käynnistämistä ja OAS:ia Luonnos Leiklahden ranta-asemakaavan muuttamisesta on ollut valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi ranta-asemakaavan muutosehdotuksen ( ) ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville 15