Aikuisen pärjäämisen tuki yhteenvetoa työryhmän työstä sekä jatkotyöskentelyn pohjalta laaditut esitykset

Transkriptio

1 Aikuisen pärjäämisen tuki yhteenvetoa työryhmän työstä sekä jatkotyöskentelyn pohjalta laaditut esitykset Johdanto Kaupunginjohtaja asetti päätöksellään työryhmän tekemään selvitystyötä aikuisen pärjäämisen tuen palveluihin liittyen. Toimeksiannon mukaan työryhmän tavoitteena on laatia sisällöt seuraavasti: 1. Kohderyhmään kuuluvien pärjäämisen tukea tarvitsevien kuopiolaisten tuen prosessit (= asiakkaan polku) 2. Vaihtoehtoiset organisoitumisen ja työnjohdon järjestelyn mallit (ml. SWOT) ja toteuttamisehdotus Toimeksiannon mukaan selvitys- ja suunnittelutyössä on huomioitava ja kehitettävä edelleen seuraavia teemoja: 1. Selkeytetään ja määritellään asiakkaan prosessin sujuvuus ja jatkuvuus varhaisen tuen toimin 2. Määritellään varhaisen tuen täydennyksenä tehostettu tukipolku, eri vaiheiden toimenpiteet ja tulokset sekä siirtyminen joustavasti tuen eri vaiheissa polulla eteenpäin ja/tai paluu takaisin normaaliin arkeen. 3. Varhaisen ja tehostetun tuen täydennyksenä määritellään erityisen tuen toimintamallit, lähetteettömän eteen viedyn toiminnan mahdollisuudet, erityisen tuen tarpeen päättyminen ja asiakassuhteen päättäminen onnistuneeseen tulokseen saattaen vaihtaen. Prosessin selkeyttämisen jälkeen työryhmän tulee toimeksiannon mukaisesti esittää eri vaihtoehdot onnistuneen asiakkaan prosessin tukemiseen tähtäävälle organisoitumiselle. Eri vaihtoehdoista on tehtävä riskianalyysi, josta käy selville vaihtoehdon hyödyt ja riskit. Työryhmän tulee myös selvittää eri vaihtoehtojen henkilöstövaikutukset henkilöstön määrään, osaamiseen, henkilöstörakenteeseen ja sijoittumiseen organisaatioon ja laatia vaihtoehtoihin pidemmän tähtäyksen henkilöstösuunnitelma. Määrittelytyön ja prosessikuvausten oli määrä valmistua helmikuun 2014 loppuun mennessä (väliraportti), ja organisaatiomallien tuli valmistua huhtikuun 2014 loppuun mennessä (loppuraportti). Työryhmä kokoontui ajalla yhteensä 9 kertaa. Kolmella kokoontumiskerralla työstettiin muutokseen vaikuttavia tekijöitä, muutostavoitteita ja tulevaisuuden tavoitetilaa Jaana Piipon johdolla. Pääpaino työryhmätyöskentelyssä oli palvelujärjestelmän kokonaisvaltaisessa tarkastelussa ja tavoitetilan määrittelyssä (ei yksittäisissä palveluprosesseissa) sekä uusissa innovatiivissa ratkaisussa (ei nykytilanteen tarkassa analysoinnissa). Lisäksi kartoitettiin palvelujärjestelmässä / palveluissa / palvelupoluissa havaittavia kapeikkoja, kriittisiä pisteitä ja ongelmakohtia. Toimeksiannossa pyydettyjä asiakaspolkujen kuvauksia työryhmä ei pystynyt annetussa ajassa tekemään. Paalu 2 kehittämistyön tavoitteiden määrittelyä Tarkastelussa ja muutostavoitteiden määrittelyssä nousivat keskeisesti esille asiakasnäkökulma ja asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän luominen sekä asiakasvirtojen / asiakasohjauksen hallitsemisen sujuvuus. Työryhmä nosti työskentelyssään vahvasti esille tarpeen merkittävään toimintakulttuurin muutokseen ja johtamisinnovaatioihin. Ilman yhdenmukaista, sitoutunutta ja kaikki tasot läpäisevää muutokseen motivoivaa johtamista on toimintakulttuurin muuttaminen mahdotonta. Työryhmä on yksimielinen palvelujärjestelmässä olevista kehittämistarpeista sekä siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohti tulee muutosjohtamisella pyrkiä. Tavoitetilaa ja uutta toiminta- ja johtamiskulttuuria raamitettiin tulevaisuustaulutyöskentelyn yhteenvetotaulukoissa (liitteenä oleva diasarja), mutta yksityiskohtainen suunnitelma ja prosessikuvaukset tulee vielä tehdä muutostyön. Organisoitumisessa nykyistä suppilomallia

2 (kuva 1) tulee kehittää niin, että suppilon pohjalla olevaa erityisosaamista (erityisesti arviointiosaaminen) siirretään perustyöhön suppilon yläosaan. Kuva 1. Palvelualueiden välistä palvelustrategiaa kuvaavan suppilomallin kehittäminen. Työryhmässä oli erilaisia näkemyksiä siitä, millaisten muutosten tai toimenpiteiden kautta kuvassa 1 esitettyä tavoitetilaa kohti tulisi edetä. Myös tavoiteltavista toiminnallisista kokonaisuuksista työryhmäläisten näkemykset erosivat. Erityisesti työryhmää puhutti nykyisessä palvelualuejaossa olevien hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen rajat ja sidospinnat: Säilytetäänkö nykyiset palvelualuerajat ja miksi tai miksi ei? Mitkä palvelut on syytä pitää nykyisellään yhtenä asiantuntijaorganisaatioon perustuvana kokonaisuutena ilman ikäperusteista jakoa? Tai voidaanko sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistää samaan organisaatioon yksikkötasolle ilman lainsäädännöllisiä ongelmia? Työryhmän keskusteluissa korostui myös vahvasti aikuisten toiminnallisen kokonaisuuden sekä lääkärivastaanoton, yhteispäivystyksen ja psykiatrian keskuksen kanssa muodostuva sidospinta. Varsinkin sosiaalisen tuen sekä kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämisen tuen asiakasprosessit läpäisevät usein em. terveyspalvelut. Mitä on siis tarkoituksenmukaista organisoida omaksi kokonaisuudekseen ja mitä kannattaa jättää jonnekin muualle? Näitä kysymyksiä käsiteltiin kaupunginjohtajan viikkopalaverissa sekä kaupunginhallituksen henkilöstö- ja talousryhmässä. Nyt käsillä olevat esitykset on tehty em. keskusteluissa saatujen ohjeiden perusteella yhteistyössä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen työryhmän puheenjohtajan kanssa.

3 Pienempää parantelua vai iso toimintakulttuurin ja rakenteiden uudistaminen? Esitykset aikuisen pärjäämisen tuen tehostamiseksi Pienemmässä muutoksessa työryhmä lähtisi hakemaan palvelutuotantoon toimintakulttuurin muutosta ja uudenlaista ajattelutapaa, joilla parannetaan asiakasrajapinnassa tehtävää verkostoyhteistyötä ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Toimintakulttuurin muutoksessa panostetaan prosessimaisen asiakastyön kehittämiseen ja prosessivastuista sopimiseen. Lisäksi haetaan ratkaisut, joilla saadaan paljon palveluja käyttäville VIP-asiakkaille vastuuohjaajat koordinoimaan palvelujen käyttöä. Asiakashallinnan ja ohjauksen tehostamiseksi puolestaan laajennetaan ja yhdistetään aikuissosiaalityön ja Terve Kuopio kioskin ohjaus- ja neuvontapalveluja. Laaja-alaisemmassa muutoksessa lähdetään em. lisäksi kehittämään myös rakenteita sekä panostetaan moniosaajuuteen ja uudenlaiseen tiimityöhön. Kaupunginjohtajan viikkopalaverin ja kaupunginhallituksen henkilöstö- ja talousryhmän kokousten jälkeen lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä aikuisten pärjäämisen tuen työryhmien puheenjohtajat ovat koostaneet työryhmien selvityksistä yhteisen esityksen palvelualueuudistuksen eteenpäin viemiseksi. Esityksen tavoitteena on nykyistä palvelualuerakennetta vieläkin tehokkaampi järjestelmä, jossa ennaltaehkäisevät palvelut ja hyvinvointijohtaminen läpäisevät koko organisaation ja palveluohjauskulttuuri korvataan asiakkuuden haltuunoton kulttuurilla. Esityksen päätavoitteena on elinkaarimallin mukainen toimintojen uudelleen organisoiminen palvelualuetasolla, jolloin muodostuisi kolme uutta palvelualuetta: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelualue, aikuisten / työikäisten palvelualue ja vanhusten / ikäihmisten palvelualue (kuva 2). Esitys muuttaisi nykyisiä palvelualuerakenteita merkittävästi ja vaatii siksi lisää suunnittelutyötä. Kuva 2. Elinkaarimallin mukainen palvelualuetasoinen organisoituminen.

4 Elinkaarimallissa haetaan aikuisen pärjäämisen tueksi Ilmarisen Työkykytalon ajatusmalliin perustuva kuntoutumista ja toimintakykyä edistävä palvelukokonaisuus (kuva 3), joka tukee asiakkaan itsestä huolehtimista ja omaehtoista pärjäämistä, kuntoutumista ja toimintakykyisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta sekä työllistymisen / työhön osallistumisen mahdollisuuksia. Uudistuvan palvelujärjestelmän on vaikutettava tehokkaasti asiakkaan terveyteen ja toimintakykyyn, asenteisiin ja motivaatioon pitää itsestään huolta sekä osaamisen kehittymiseen. Kuva 3. Aikuisen kuntoutumista ja toimintakykyisyyttä edistävä palvelukokonaisuus. Aikuisten palvelualueen keskeisiä palveluja ovat: l Front Office palvelut (Neuvonta- ja ohjauspalvelut, Palvelutarpeen arviointipalvelut) l Ohjatut ennaltaehkäisevät palvelut (Ohjatun hyvinvoinnin ja Omaehtoisen oppimisen palvelut, Kolmannen sektorin matalan kynnyksen vaihtoehdot) l Työllistymisen tuen palvelut (Työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu, Työhön kuntouttavat ja valmentavat palvelut, Kaupungin sisäinen työllistäminen, Hanketoiminta) l Kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämisen palvelut (Kuntoutuspalvelut ja apuvälineet, Vammaisten ja kehitysvammaisten tuki). Huom! Tässä osiossa tuotetaan palvelut myös lapsille, nuorille ja vanhuksille. Vaihtoehtoisesti kuntoutuspalvelut voivat sijoittua myös Lasten ja nuorten palvelualueelle. l Psykososiaalisen tuen palvelut (Sosiaalinen tuki / aikuissosiaalityö, Taloudellinen tuki, Matalan kynnyksen psyykkinen tuki). Huom! Toimeentulotuen perusosaan liittyvä päätöksenteko ja maksatus siirtyy Kelalle 2017.

5 Palvelujen organisoimiseksi rakennetaan uusi aikuisten talo, jossa tarjolla keskitetysti yhteen nivottuja ohjaus- ja neuvontapalveluja, itsehoidon ja ohjatun hyvinvoinnin palveluja, psykososiaalisen tuen ja työllistymisen tuen palveluja sekä matalan kynnyksen ylläpitävää toimintaa kumppaneiden tuottamana. Toinen hieman edellistä kevyempi vaihtoehto on SoTe palvelujen viitekehyksessä tapahtuva toimintojen uudelleen organisoiminen. Tässä vaihtoehdossa aikuisen pärjäämisen tuen palvelut muodostetaan samoin kuin elinkaarimallissa sillä poikkeuksella, että ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut jäävät hyvinvoinnin palvelualueelle. Kolmas ja kevyin vaihtoehto on järjestellä palveluja yksikkötasolla. Aikuisen pärjäämisen tuessa se tarkoittaa vammaisten ja kehitysvammaisten sekä aikuissosiaalityön palvelujen mahdollista nivomista yhteen synergiahyötyjen aikaansaamiseksi. Lisäksi tulee selvittää vanhusten, vammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät kysymykset ja mahdollisten päällekkäisyyksien karsiminen organisaatiosta (Kotipalvelut, ostopalvelujen kilpailuttamiseen sekä sopimus- ja resurssiohjaukseen liittyvät kysymykset). Muutoksen toteuttaminen Muutoshankeen hallinnan näkökulmasta edellä esitetyistä vaihtoehdoista toinen ja kolmas vaihtoehto voidaan nähdä askeleina kohti elinkaarimallia. Elinkaarimallin rakentaminen, henkilöstövaikutusten arviointi ja siirtymisen valmistelu vaatii vielä paljon suunnittelu- ja kehittämistyötä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kehittämisessä on panostettava l Toimintakulttuurin muuttamiseen ja palveluinnovaatioiden luomiseen. Nykyisten palvelusiilojen purkaminen on edellytys palvelurakenteen keventämiselle. Tuottavuutta ja tehokkuutta on nostettava uudenlaisilla tavoilla hoitaa kunnan lakisääteiset tehtävät. Toimintakulttuurin muuttamiseksi tarvitaan puolestaan pitkäjänteistä henkilöstökoulutusta. l Johtamiskulttuurin muuttamiseen ja johtamisinnovaatioiden löytymiseen. Tarvitaan panostusta esimiesten muutosvalmiuksien ja muutoksen johtamistaitojen kehittämiseen l Toiminnallisia muutoksia tukeviin rakenteellisiin uudistuksiin, kuten uudenlaiseen ajatteluun perustuviin organisaatio- ja tilaratkaisuihin.