NAISTEN KRIISIKESKUSYHTEISTYÖ BARENTSILLA uudet haasteet rajat ylittäville hankkeille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAISTEN KRIISIKESKUSYHTEISTYÖ BARENTSILLA uudet haasteet rajat ylittäville hankkeille"

Transkriptio

1 Turvallisuusuhkana naisten heikko asema lähialueillamme voiko Pohjoinen ulottuvuus vastata haasteeseen? Turvallisuuspoliittinen seminaari osana "the 16 Days of Activism against Gender Violence" kampanjaa, STETE, Helsinki Aino Saarinen (Oulun yliopisto) NAISTEN KRIISIKESKUSYHTEISTYÖ BARENTSILLA uudet haasteet rajat ylittäville hankkeille Olisi monessa mielessä aiheellista aloittaa sillä että läheisväkivaltaan kuolevien naisten ja aborttien määrät näyttävät Venäjällä olevan suhteellisesti katsoen noin kaksikymmenkertaiset pohjoismaisiin lukuihin verrattuna; ja jatkaa niillä yksityiskohtaisemmilla tiedoilla, jotka löytyvät NCRB:n tänään Internetissä julkaistusta projektiraportista, venäläisten kriisikeskustoimijoiden artikkeleista (http://wwwedu.oulu.fi/ktl/ncrb/). Väkivallan ilmeinen lisääntyminen on yhteydessä makrotason kehityskulkuihin. YK:n yleisten ja sukupuolisensitiivisten kehitysindeksien mukaan Neuvostoliitto kuului korkealle kehittyneiden maiden joukkoon noin sijaluvulla 30; Venäjä on pudonnut kakkosryhmään eli vain kehittyneiden maiden joukkoon sijaluvuille Venäjällä tapahtuneiden muutosten sanotaan olevan laajimpia, syvimpiä ja nopeimpia mitä koskaan on tilastollisesti rekisteröity. Pohjoismais-venäläinen kehitysprojektimme kriisikeskusten verkoston rakentamiseksi Barentsille ( ) on käynnistetty ja toteutettu keskellä tätä turbulenssia, jota lännestä käsin kutsutaan "demokraattiseksi transitioksi". Se on samalla osa sitä moniteräistä problematiikkaa, josta voi kehittää sekä kurjuus ja uhrinäkökulmaa kuin vahvuus ja toimijanäkökulmaakin. Yhtäältä sukupuolistunut väkivalta eristää ja kohteistaa naisia ja sulkee heidät yksityisen piiriin; toisaalta se myös kokoaa heitä yhteen, kollektiivisiksi julkisiksi toimijoiksi niin paikallisesti, transnationaalisti kuin globaalistikin; tästä"16 päivän toimintajakso" samoin kuin koko väkivaltaa koskeva toiminta YK:n piirissä erityisesti Nairobista Wieniin ja Pekingiin ja niistä eteenpäin ovat erinomaisia esimerkkejä. Meidän näkökulmamme on luonnollisesti tuo jälkimmäinen - NCRB järjesti sekä koulutusta että kampanjointia. Projektin kakkosvaihe ( ) jatkuu parhaillaan henkilöstövaihdolla ja venäläisiin keskuksiin keskittyvällä kurssituksella; toinen loppuseminaari on vuonna Kaikkiaan olemme nyt taitekohdassa, jossa haasteena on yhteistoiminnan luonteen muuttaminen niin että tilaa tulee venäläisten naisten omalle toimijuudelle. Tärkeää ei ole vain mitä tehdään vaan myös miten tehdään juuri lähialueilla kyse on kansalaisuudesta ja demokratiasta, jota voi ja tulee harjoitella myös ruohonjuuritasolla, naisten mittasuhteiltaan pienissä ja vähätellyissä (ja aina alirahoitetuissa) hankkeissa. 1. NCRB verkostoprojekti ja sen sisäiset jaot 1990-luvulta lähtien on aiheellista puhua suoranaisesta kehitysinvaasiosta lännestä post-sosialistiseen itään. Osana sitä Luoteis-Venäjälle on viime vuosina perustettu kiihtyvässä tahdissa naisten kriisikeskuksia joko moninaisten läntisten kehitysprojektien tuella tai suoraan sikäläisten naisaktivistien toimesta, kiitos länsimaisista naisliikkeistä saatujen uusien virikkeiden. Tämä transnationaali yhteistoiminta on paljolti ollut kuten suuri osa tuosta muustakin kehitysinvaasiosta - bi-lokaalia, pisteittäistä ja yhdensuuntaista. Seurauksena on ollut, että uudet venäläiset yksiköt ovat olleet toisistaan eristettyjä. Toisaalta myöskään länsimaisilla toimijoilla ei ollut keskinäisiä yhteyksiä, ei edes niin rajatulla alueella kuin Pohjoiskalotilla. Kaikkiaan sekä arvot, toimintakäytännöt ja institutionaaliset rakenteet, joita itään on ollut tarjolla, ovat

2 olleet monella tavoin erilaisia mikä ei ole ihme, koska naisliikkeen tiedostamisryhmistä lukujen taitteessa alkunsa saanut kriisikeskusliike on itsessään hyvin heterogeeninen ja jakautunut. Kun siis Pohjoismaisen ministerineuvoston tasa-arvovastaava Marianne Laxén talvella 1998 pyysi Barentsilla toimivan pohjoismais-venäläisen Femina Borealis-verkoston aktivisteja tekemään ehdotuksen tasa-arvoprojektiksi Luoteis-Venäjälle, katsoimme että uusien hankkeiden sijasta meidän tulisi rakentaa jo olemassa olevalle. NCRB verkosto kriisikeskukselle Barentsilla kehitysprojekti kertoo jo nimellään, että valitsimme toimintakeinoksemme verkostoitumisen, erillään olevien toimijoiden kokoamiseen yhteen sekä Venäjällä että yli Pohjoismaisten rajojen. Mukaan kutsuttiin kaikki silloiset luoteis-venäläiset kriisikeskukset sekä yksi keskus jokaisesta Barents-läänistä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa niin että kaikkiaan jäsenyksiköitä oli 19 (nyt 23). Minkäänlaista institutionaalista rajaustyötä ei tehty. Siksi verkostoon kuului toimijoita paitsi neljästä kansallisesta myös kolmesta institutionaalisesta yhteydestä autonomisia, liitännäis- ja julkisia yksiköitä seuraavasti: Taulukko: NCRB yksiköt kansallisten ja institutionaaliset jakojen mukaan Kansalliset/ Autonomiset Liitännäiset Julkiset Yht. institutionaaliset jaot L-venäläiset Suomalaiset Ruotsalaiset Norjalaiset Yht Kaikki keskukset antavat välitöntä apua väkivallan uhreille ja tekevät pitkän tähtäimen muutostyötä yhteiskunnassa. Mutta samalla niiden kesken on sekä monenlaista erilaisuutta, merkittävää erisuuntaisuutta että perustavia jakoja ja vastakkaisuuksia. NCRB kyselylomakkeen avulla on mahdollista tehdä typologia, joka osoittaa miten perustavat ideologiset jaot ytimessään peruskäsitteet naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta - aineellistuvat päivittäisiksi käytännöiksi ja rakenteiksi: Kalvo: Taulukko 2: NCRB yksiköt institutionaaliset jakojen mukaan: ideologiat, käytännöt, rakenteet Institutionaalinen tyyppi Autonomiset yksiköt Liitännäis- ja julkiset yksiköt * Peruskäsite naisiin kohdistuva väkivalta perheväkivalta Avun kohde naiset, lapset naiset, lapset, miehet

3 Avun luonne naiselta-naiselle ammatillinen Henkilökunta vapaaehtoisia, vain naisia palkattuja, myös miehiä Muutostyö (myös) painostus informaatio, valistus Organisaatio formaali tai epäformaali formaali * Erottaa feminismi "kyllä" feminismi "ei" * Yhdistää naisten ja lasten oikeudet naisten ja lasten oikeudet Typologia sopii parhaiten pohjoismaisiin yksiköihin ja siis niihin malleihin, joita lähialueille on ollut tarjolla. Sen sijaan se ei sovi yhtä hyvin venäläisiin keskuksiin, mihin palaan puheenvuoroni lopussa. 2. Moninaisuus; transversalismi NCRB oli siis avoin verkosto, eräänlainen koalitio tai allianssi. Sen sisäinen kehitysstrategia nojasi kahteen toisiinsa liittyvään periaatteeseen, 1) osallistumiseen ja 2) moniäänisyyteen. Tavoitteena oli muuttaa edeltävässä, bi-lokaalissa vaiheessa luotua yhteistoiminnan luonnetta. Mikään kriisikeskusmalli ei voinut eikä saanut muodostua normiksi. Samalla oli tärkeää kyseenalaistaa itä/länsi- liikenteen yksisuuntaisuus. Projektilla haluttiin antaa panos siihen, että se arvoväritteinen kahtiajako, josta transitiomaiden naisaktivistit puhuvat nyt aika katkeraan sävyyn edistyneet feministit lännessä vs. takapajuiset sisaret idässä saisi edes murtumia. Tämäntapaista toimintaa olimme harjoitelleet jo taustalla olevassa Femina Borealis-verkostossa, mutta haasteet olivat nyt suuremmat, olihan NCRB Feminan ensimmäinen kehitysprojekti ja sellaisena jotain enemmän kuin yksittäiset seminaarit tai yhteisjulkaisut. Omalta kannaltani oli tärkeää, että tutustuin suunnitteluvaiheessa keskusteluihin niistä kokemuksista, joita italialainen naisliike oli saanut yhteistyössään yli eteläisimmin itä/länsi-jaon tai transregion - entisessä Jugoslaviassa (Naiset mustissa-liike). Niissä puhutteli etenkin italialaistermi transversalismi, joka kirkasti ennakkosuunnitelmiamme ja muodostui metodologiseksi ohjenuoraksemme. Termi viittaa näkökulmien vaihtamiseen. Osanottajat kertovat aluksi avoimesti omista arvoistaan, kokemuksistaan ja tavoitteistaan ja antavat toisille saman tilaisuuden. Kaavio: Transversalismi NCRB:ssä RAKENTEET bilateraalinen koordinaatio (Oulu, Arkangeli) monikansallinen ja institutionaalinen koulutustyöryhmä kaikkia NCRB yksiköitä edustava ohjausryhmä (kurssien yhteydessä; IT:n kautta) IT - avoin, kontrolloimaton ja monensuuntainen tiedonvälitys ja kommunikaatio TOIMINTA

4 kurssien rotaatio alueelta toiselle (Murmansk; Nordland; Karjala; Norrbotten; Arkangeli; Oulu- Rovaniemi) vierailut kriisikeskuksissa yhteistyökumppaneiden, median, poliitikkojen ja naisaktivistien tapaaminen * : kaikki kansalliset ja institutionaaliset mallit kurssiemäntinä Kaikki toimintatapamme, sekä projektirakenteet että toiminnalliset käytännöt pyrittiin rakentamaan transversalismin periaatteiden ja tekniikoiden mukaisiksi. 1) Projektiorganisaatio oli kaikilla tasoilla pohjoismais-venäläinen. 2) Sitä tuettiin IT-ohjelmalla, joka mahdollisti avoimen ja monensuuntaisen tiedonvaihdon ja kommunikaation. 3) Koulutusohjelma ja loppuseminaari toteutettiin rotaatiolla niin että tapahtumat kiersivät alueelta toiselle. Ne järjestettiin paikallisten yksiköiden kanssa niin että ne osallistuivat myös sisällölliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Samalla tavattiin paikallista mediaa, yhteistyökumppaneita julkisella sektorilla ja kansalaisyhteiskunnassa. Projektin ykkösvaiheen päättyessä kaikki kansalliset ja institutionaaliset variaatiot olivat toimineet emäntinä, kertoneet toiminnastaan omasta näkökulmastaan muiden ollessa kuulijoina ja kyselijöinä. Samoja periaatteita noudatettiin myös toteutettaessa 100 naista 10 maasta koonnut katumielenosoitus loppuseminaarin yhteydessä Oulussa juuri 25. marraskuuta 2001 tänä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle kamppailulle omistettuna päivänä. Se huipensi kampanjaohjelmamme, jota olimme toteuttaneet paikallisesti kahtena vuosittaisena jaksona, perinteisenä kansainvälisenä naistenpäivänä ja uuden kampanjajakson eli "16 päivän" aikana Kaavio: NCRB IT ohjelma : Kohti interaktiivisuutta, virtuaalista yhteisöä 1. vaihe kyselylomake: välineistön ja taitojen kartoitus (Internet yhteys yksiköittäin kaikilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla; puolella venäläisistä; kaikilta norjalaisilta) varainhankinta kampanjoinnilla (Femina Borealis), lähtien; venäläiskeskusten varustaminen (norjalaiset hankkivat itse) kaikille Internet yhteys vaihe IT kurssit (pääkurssien yhteydessä - Nordland; Norrbotten) konsultaatiokäynnit keskuksissa (kaikki venäläiset, osa pohjoismaisista) 3. vaihe 2001 Pilotti web kurssi IT TelsiPro oppimisympäristö

5 Manuaali (englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi) Kurssi, kevät ja syksy 2001 (väliarviointi, kesä, Arkangeli) Kollektiivinen muistelutyö: Seksuaalisuus, identiteetti, valtaistaminen (empowerment) Muistojen kirjoittaminen; keskustelu paikallisryhmissä Kääntäminen englanniksi; NCRB kotisivuille (TelsiPro suojattu yksikkökohtaisilla salasanoilla) on-line tunnut yli kansallisten ja institutionaalisten rajojen Ne ohjasivat myös kunnianhimoista IT ohjelmaamme, jonka oli määrä palvella sekä verkostoitumista että koulutus- ja kampanjointihakkeita. Kolmivaiheinen ohjelma lähti liikkeelle 1) välineistön ja taitojen kartoituksesta, eteni 2) varainhankintaan jotta kaikki venäläiskeskukset saatiin liitetyksi Internetiin ja seminaarien yhteydessä toteutettuun kurssitukseen jotta tarvittavat perustaidot olivat jokaisen keskuksen hallussa ja päättyi 3) pilottikurssiin. IT:n näkökulmasta kyse oli siirtymisestä pelkästä vastaanottamisesta osallistumiseen ja moniääniseen interaktiivisuuteen. Sitä harjoiteltiin on-line tunneilla, joille osallistui yhtä aikaa valikoima sekä venäläisiä että pohjoismaisia ryhmiä. Chattingin aiheina olivat lyhyet kirjalliset muistelut ja valokuvat seksuaalisuuden, sukupuolistuneen kehon ja tyttö/naisidentiteetin muodostumisesta. Tämä saksalaisten naistutkijoiden luoma kollektiivisen muistelutyön metodi kehittää edelleen sitä käytäntöä, josta länsimainen kriisikeskusliike sai alkunsa vaiettujen ja haavoittavien, usein juuri sukupuolistuneeseen väkivaltaan liittyvien kokemusten kertomisesta intiimeissä tietoisuuden kohottamisryhmissä. NCRB:n TelsiPro oppimisympäristö muuttui yksikkökohtaisten salasanojen avulla eräänlaiseksi virtuaaliseksi tiedostamisryhmäksi. 3. Dialogien rajat mies-, mielenosoitus- ja muistelutyökysymykset; deliberatiivinen erimielisyys Naisliikkeessä ja tutkimuksessa puhumme nykyään siitä, että tietoinen rakentaminen moniäänisyydelle ja erilaisuudelle mahdollistaa uudenlaatuisten ajatusten, suhteiden ja asemien luomisen. Kuulostaa hyvältä mutta onko aina helppoa ja saavutettavissa? Tietenkään ei meidänkin kehitysprojektissamme oli yhtä aikaa tilaa ja rajoituksia dialogeille. Tässä kohdin on palattava aiemmin esitettyyn typologiaan, erojen, erisuuntaisuuksien ja suoranaisten jakojen tuottamaan verkostodynamiikkaan esimerkkeinä mieskysymys, joka nojasi alussa esiteltyyn perusjakoon; mielenosoituskysymys, jota voi luonnehtia jakoa lievemmäksi erisuuntaisuudeksi ja viimein muistelutyökysymys, jonka luonnetta olen parhaillaan pohtimassa; joka tapauksessa sitä voi pitää erilaisuutena, jolla on paljon tekemistä länsimaisen ja venäläisen kriisikeskusliikkeen historiallisen eriaikaisuuden kanssa. Tässä yhteydessä voin ajan puutteen vuoksi puhua vain mieskysymyksestä. Kaavio: Miehet asiakkaina NCRB yksiköissä; NCRB kurssikäytännöt

6 Keskus autonomiset, Ruotsi autonomiset, Norja autonomiset ja julkiset (osa), Venäjä liitännäiset, Suomi Asiakkuus ei-asiakas etäasiakas kontaktiasiakas täysasiakas Kurssikäytännöt suhteessa miehiin Norrbotten: - ei miehiä osanottajina tai luennoijina Nordland: - miesluennoija Murmansk, Karjala, Arkangeli: - miesosanottaja Oulu, Lappi: - miestyön workshop; vierailut miestyötä tekeviin keskuksiin; suom-venäläinen oheisseminaari (tukea Murmanskin mieskeskukselle) `Mieskysymys palautui ennen muuta institutionaalisiin jakoihin, jotka kiteytyvät jo peruskäsitteisiin naisiin kohdistuva väkivalta vs. perheväkivalta. Keskuksista on mahdollista hahmottaa miesasiakkuutta koskeva jatkumo ääripäinään ruotsalainen ei-asiakkuus vs. suomalainen täysasiakkuus. Projektin seminaarijärjestelyt mukailivat näitä paikallisia käytäntöjä. Mieskysymystä ei hämärretty eikä vaiennettu vaan jokainen osanottaja oli jaoista selvillä mutta toisaalta sitä ei suoraan haastettu yleisistunnoissa tai ohjausryhmän kokouksissa. Me projektihenkilöstössä katsoimme, että sen nostaminen pääagendalle olisi johtanut ruotsalaisten yksiköiden poisjäämiseen, ei vain yhdeltä kurssilta vaan ehkä koko verkostosta. Yhteistyökumppaninamme ollut Kvinneuniversitet Nord totesi kuitenkin projektiarvioinnissaan, että asia olisi tullut kohdata avoimemmin yhdessä. Mitä sanoa nyt, kaksi vuotta myöhemmin? Transversalistit korostavat että kyse ei ole toisten näkemysten ja tavoitteiden hyväksymisestä vaan niiden ymmärtämisestä ja varoittavat, että transversaali dialogi ei ole takuu yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Juuri siksi he painottavat kahta asiaa: 1) näkökulmien vaihdossa on osoitettava empatiaa ja kunnioitusta toisenlaisten arvojen ja tavoitteiden edustajille ja 2) kaikkien on vältettävä toisten ryhmien homogenisointia, muuttamista toisiksi. NCRB:ssä katsomme, että pääosin onnistuimme tässä arviointien mukaan osanottajat tunsivat olonsa turvalliseksi ristiriidoista huolimatta. Esimerkiksi innostus jota osoitettiin ruotsalaisissa vain-naisille-keskuksissa esitellylle feministiselle itsepuolustukselle on mielestäni osoitus siitä, että myöskään toisistamista ei tapahtunut. Aikaa ei kuitenkaan ollut riittävästi niin perustavan jaon käsittelyyn kuin mieskysymys oli. On muistettava, että arvot ja ideologiat eivät ole vain ajatusmuotoja vaan myös aineellistuneet arkisiksi käytännöiksi ja rakenteiksi. Uusien miestyötä koskevien periaatteiden toimeenpano vain-naisille-yksiköissä olisi edellyttänyt niiden kaikkien käytäntöjen ja rakenteiden uudelleenarviointia. Edelleen, autonomisetkin yksiköt toimivat osina valtakunnallisia järjestöjään, jotka puolestaan tekevät tuota alussa mainittua

7 rajaustyötä. Se että ruotsalaiset ja/tai norjalaiset NCRB-yksiköt olisivat ryhtyneet aktiivisesti perehtymään miestyöhön ja toteuttamaan sitä, olisi aivan varmasti johtanut ristiriitoihin suhteessa niiden valtakunnallisiin kattojärjestöihin. Yhteen vetäen, mieskysymys voidaan NCRB:ssä nähdä demokratian teoreetikkojen deliberatiiviseksi erimielisyydeksi kutsumaksi kysymykseksi, mikä tarkoittaa, että ristiriita on tunnistettu ja todettu ratkaisemattomaksi mutta samalla edellytykset siitä jatkuvalle keskustelulle ja lähentymiselle ovat - kiitos kunnioituksen ja ei-homogenisoinnin - edelleen olemassa. Tätä tukee se, että keskukset eivät ole sisäisesti yhtenäisiä. Ne ryhmähaastattelut, joita olen NCRB-yksiköissä, kertovat, että esimerkiksi miestyön aatteelliset juuret ovat ainakin joissakin suomalaisissa liitännäisyksiköissä profeministisessä miesliikkeessä. Tästä käsin löytyy siis eräänlaisia välittäviä arvoja, joista voi tulla siltoja vastaisessa dialogissa. 5. Kohti transitionaalia tilaa itä/länsi-suhteissa Mitä oppia tästä kaikesta on mahdollista ottaa? Olen edellä painottanut ehkä vähän hämmentävästi kysymystä, joka liittyy ennen muuta läntisiin toimijoihin, vaikka yleensä kai näissä yhteyksissä on tavattu kertoa ongelmista, jotka liittyvät itäisiin toimijoihin. Kuvattu äärimmäisesimerkki eli mieskysymys on kuitenkin mielestäni tärkeä, koska se osoittaa, miten ennen muuta pohjoismaisia toimijoita jakanut kysymys vaikutti perustavalla tavalla verkostodynamiikkaan ja työlistaan. Venäläisille yksiköille tämä merkitsi sitä, että vaikka monet niistä olivat kiinnostuneita miestyöstä ja itse asiassa jo tekivät sitä, ne eivät saaneet paljoa ravintoa ajatuksilleen tässä mielessä. Tuki jota annettiin rakenteilla olevalle ensimmäiselle miesten kriisikeskukselle lähialueella, tarkemmin sanottuna Murmanskissa jäi oheiseksi. Kaavio: Osallistuvuus ja moni/eriäänisyys (transversalismi) - hyödyt venäläiskeskusten vahvistuminen ei auktorisoitua mallia lännestä - oma malli? keskinäisyhteyksien vahvistuminen (verkosto jatkuvasti avoin uusille keskuksille) aseman muutos suhteessa pohjoismaisiin: koulutettavista kanssakouluttajiksi pohjoismaisten keskusten kriittinen itsereflektio itä/länsi vuorovaikutuksen kahdensuuntaistuminen Mutta mennäkseni itä/länsi-akseliin yleisemmin voimme väittää, että verkoston sisäinen moninaisuus ei ollut vain ongelma vaan että sillä oli myös myönteisiä vaikutuksia. Aivan varmasti se vapautti venäläiset keskukset ajatuksesta, että lännessä olisi tarjolla jokin yksi ja auktorisoitu malli kriisikeskukseksi. Erilaisuudelle rakentaminen tuotti siis jotakin uutta. Edelleen, sen ansiosta kaikki tahot joutuivat arvioimaan kriittisesti omia lähtökohtiaan, toimintaansa ja tavoitteitaan. Kiistatonta on myös, että venäläisyksiköiden asema ja itä/länsi-vuorovaikutuksen luonne muuttui. Tällä kertaa venäläisyksiköt saattoivat nimittäin pitää itseään - ei niinkään koulutuksen ja muun toiminnan kohteina vaan - kanssatoimijoina, jotka kouluttivat kirjaimellisesti jopa niitä pohjoismaisia yksiköitä, joilta ne edeltävässä,

8 bi-lokaalissa vaiheessa olivat itse saaneet tukea. Monet pohjoismaiset yksiköt antoivat omissa projektiarvioinneissaan kiitosta niille vaikutteille, joita ne olivat venäläisyksiköiltä saaneet. Olimme siis ottaneet askeleen siihen suuntaan, että arvojen ja institutionaalisten käytäntöjen siirtäminen lännestä itään oli muuttumassa niitä koskevien kokemusten vaihtamiseksi. Lyhyesti, kehitysinvaasion aika on yleisemminkin ohitse, olemme astumassa eräänlaiseen siirtymätilaan. Mainitsin jo aiemmin, että alussa esitetty typologia ei sovi yhtä hyvin venäläisiin kuin pohjoismaisiin keskuksiin. On syytä korostaa, että venäläiset kriisikeskukset eivät ole kanssakäymisen yksisuuntaisuudesta huolimatta mitään jäljennöksiä pohjoismaisista tai yleisemmin länsimaisista malleista vaan usein jopa omaperäisiä sovellutuksia äiti-instituutioistaan. NCRB:n kakkosvaiheessa venäläiset yhteistyökumppanimme puhuvat nyt yhä enemmän siitä, millaisia olisivat venäläiset kriisikeskusmallit, mikä on toivottavaa ja mahdollista heidän omalta kannaltaan. Nyt ne ovat vapaita pohjoismaisesta vetosta - ja ovatkin päättäneet käsitellä mieskysymystä, joka tulee esille myös vuonna 2004 toteutettavassa henkilöstövaihdossa sekä mitä todennäköisimmin vuonna 2005 järjestettävän toisessa loppuseminaarissa. Muut aiheet (ryhmätyö jne.) voidaan nekin tulkita venäläisten mallien kehittelyksi, jotka tässä resurssien puuttumisvaiheessa eivät voi rakentua länsimaiseen tapaan turvakotikeskeiseksi vaan enemmänkin eräänlaisiksi avopalveluyksiköiksi. Kaiken kaikkiaan yhteistoimintaa olisi hedelmällistä lähestyä aatteiden ja instituutioiden siirtämisen sijasta niiden diffuusiona, leviämisenä. Tämä jättää tilaa paikallisille olosuhteiden, mahdollisuuksien ja esteiden pohdinnalle. Viittaan puheeni alkuun ja korostan, että en halua lainkaan vähätellä ongelmia lähialueilla mutta on tärkeää, että venäläisiä sovellutuksia ei nähdä vain epäonnistumisina ja puutteina, tiedon, ymmärryksen ja resurssien vajeina vaan myös paikallisina innovaatioina. Ehkäpä meille, jotka työskentelemme paitsi muodollisissa akateemis-julkisissa rakenteissa myös osana sosiaalisia liikkeitä, on helpompaa mitata toiminnan tuloksellisuutta tähän liittyvästä valtaistumisen näkökulmasta. Pitkällä tähtäimellä parhaita ja kestävimpiä tuloksia ovat niitä, jotka johtavat tuettavien oman toimijuuden lujittumiseen. Se vahvistaa yhteistyökumppaneita heidän omissa ympäristöissään ja antaa meille mahdollisuuden oppia - ja voi pitkällä tähtäimellä johtaa tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvien yhteisöjen syntymiseen. Tämä prosessi on samalla tärkeä panos demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa lähialueilla. Demokratia ei ole jotakin joka nojaa johonkin erilliseen ohjelmaan vaan sitä tulisi toteuttaa kaikissa hankkeissa kuten totesin, tärkeää ei ole vain mitä tehdään vaan myös miten tehdään. Tähänastisten hankkeiden arviointikriteereihin tulisikin liittää tämä kysymyksenasettelu nykyistä keskeisemmin. Länsimaiselta kannalta on kiireellistä purkaa länsi - edes yhdessä maassa ei ole olemassa yhtä kriisikeskusmallia. Tämä johtaa myös meihin itseemme kohdistuvaan kritiikkiin kuten mieskysymys osoitti, itäisille yhteistyökumppaneillemme ei ole helppoa navigoida länsimaisten ristiriitojen keskellä. Kaikkiaan on vaikeaa tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä oloissa, joissa länsimaiset tukijat esittävät jatkuvasti muuttuvia priorisointilistoja ongelmista ja ohjelmatyypeistä, joita nyt rahoitetaan. Tästä muuten monet venäläistoimijat kertovat projektiraportissamme. Samoja arviointeja kuulin myös vieraillessani viime kesänä muutamissa kroatialaisissa ja slovenialaisissa kriisikeskuksissa. Oman kenttäkokemukseni pohjalta voi todeta myös, että moni lähialueelle tuleva toimija näyttää haluavan aivan oman korvamerkityn hankkeen sen sijaan että jatkaisi ja tukisi jo tehtyä työtä. Luonnollisesti on edelleen annettava tilaa ruohonjuuritason uusille aloitteille ja omatoimisuudelle, todelliselle lähialueyhteistyölle, josta erinomaisia esimerkkejä ovat tässä seminaarissa esiteltävä hankkeet

9 Sortavalassa ja Svetogorskissa. Samalla olisi tarpeen luoda sille kokoavaa vastantendenssiä, mihin Pohjoisen ulottuvuuden ohjelma tarjoaa tilaisuuden. Ehkä tätä kaikkea voisi tarkastella myös oheisen, kriisikeskusliikkeestä ja NCRB projektista kehitellyn kaavion avulla: Kaavio: Itä/länsi - yhteistoiminnan jaksotus, NCRB & kriisikeskusliike Aikajakso Yhteistoiminnan luonne pisteittäinen alku verkostomainen siirtymävaihe yhteisömäinen tavoitetila yhdensuuntainen yksisuuntaisuuden purkaminen monensuuntainen Näkökulma siirtäminen leviäminen vuorovaikutus länsimaiset keskukset normina huomio paikallisiin tekijöihin paikalliset mallit NCRB kirjallisuutta Crisis Centres and Violence against Women. Abstracts of reports at the seminar November 2001, Oulu-Rovaniemi, Finland. Eds. Aino Saarinen, Olga Liapounova, Maria Novikova, Vappu Sunnari. Series "Gender research: methodology and practice". Volume 1. Centre for Women s Studies and Gender Research, Pomor State University, Arkhangelsk 2002 (170 p.) Women s Strategies and Politics in Transition. Dialogue across the East-West Divide. Eds. Irina Yukina, Aino Saarinen, Elena Kudriashova. Series "Gender research: methodology and practice". Volume 4. Centre for Women s Studies and Gender Research, Pomor State University, Arkhangelsk 2003 (187 p.) NCRB A Network for Crisis Centres for Women in the Barents Region. Report on the Nordic-NW Russian Development Project, Eds. Aino Saarinen, Olga Liapounova, Irina Drachova. Series "Gender research: methodology and practice". Volume 5. Centre for Women s Studies and Gender Research, Pomor State University, Arkhangelsk 2003 (247 p.) Forthcoming: Crisis Centres and Violence against Women. Research report from the NCRB closing seminar, Oulu University, November Ed. Aino Saarinen. Femina Borealis 7. ( )

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa A Miten kerhossani on pidetty

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy Hukkuvatko organisaatiot strategioihinsa? Viestintästrategia Konsernistrategia Henkilöstöstrategia Tukiprosessien

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja osallisuus

Sosiaalinen media ja osallisuus Sosiaalinen media ja osallisuus 15.9.2011 Kuntamarkkinat, Helsinki Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori 1 Esityksen rakenne I Sosiaalisesta mediasta kunnissa II Uudesta osallisuudesta kunnissa 2

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kuntauudistus prosessina Maankäytön näkökulma. Jenni Airaksinen

Kuntauudistus prosessina Maankäytön näkökulma. Jenni Airaksinen Kuntauudistus prosessina Maankäytön näkökulma Jenni Airaksinen Konteksti Syöte Prosessi Mahdollisia Kohdealueet Salo Jyväskylä Kouvola EKSOTE (Lappeenrannan ympäristö, yt-alue) Joensuu Mitä etsittiin.?

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot