NAISTEN KRIISIKESKUSYHTEISTYÖ BARENTSILLA uudet haasteet rajat ylittäville hankkeille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAISTEN KRIISIKESKUSYHTEISTYÖ BARENTSILLA uudet haasteet rajat ylittäville hankkeille"

Transkriptio

1 Turvallisuusuhkana naisten heikko asema lähialueillamme voiko Pohjoinen ulottuvuus vastata haasteeseen? Turvallisuuspoliittinen seminaari osana "the 16 Days of Activism against Gender Violence" kampanjaa, STETE, Helsinki Aino Saarinen (Oulun yliopisto) NAISTEN KRIISIKESKUSYHTEISTYÖ BARENTSILLA uudet haasteet rajat ylittäville hankkeille Olisi monessa mielessä aiheellista aloittaa sillä että läheisväkivaltaan kuolevien naisten ja aborttien määrät näyttävät Venäjällä olevan suhteellisesti katsoen noin kaksikymmenkertaiset pohjoismaisiin lukuihin verrattuna; ja jatkaa niillä yksityiskohtaisemmilla tiedoilla, jotka löytyvät NCRB:n tänään Internetissä julkaistusta projektiraportista, venäläisten kriisikeskustoimijoiden artikkeleista (http://wwwedu.oulu.fi/ktl/ncrb/). Väkivallan ilmeinen lisääntyminen on yhteydessä makrotason kehityskulkuihin. YK:n yleisten ja sukupuolisensitiivisten kehitysindeksien mukaan Neuvostoliitto kuului korkealle kehittyneiden maiden joukkoon noin sijaluvulla 30; Venäjä on pudonnut kakkosryhmään eli vain kehittyneiden maiden joukkoon sijaluvuille Venäjällä tapahtuneiden muutosten sanotaan olevan laajimpia, syvimpiä ja nopeimpia mitä koskaan on tilastollisesti rekisteröity. Pohjoismais-venäläinen kehitysprojektimme kriisikeskusten verkoston rakentamiseksi Barentsille ( ) on käynnistetty ja toteutettu keskellä tätä turbulenssia, jota lännestä käsin kutsutaan "demokraattiseksi transitioksi". Se on samalla osa sitä moniteräistä problematiikkaa, josta voi kehittää sekä kurjuus ja uhrinäkökulmaa kuin vahvuus ja toimijanäkökulmaakin. Yhtäältä sukupuolistunut väkivalta eristää ja kohteistaa naisia ja sulkee heidät yksityisen piiriin; toisaalta se myös kokoaa heitä yhteen, kollektiivisiksi julkisiksi toimijoiksi niin paikallisesti, transnationaalisti kuin globaalistikin; tästä"16 päivän toimintajakso" samoin kuin koko väkivaltaa koskeva toiminta YK:n piirissä erityisesti Nairobista Wieniin ja Pekingiin ja niistä eteenpäin ovat erinomaisia esimerkkejä. Meidän näkökulmamme on luonnollisesti tuo jälkimmäinen - NCRB järjesti sekä koulutusta että kampanjointia. Projektin kakkosvaihe ( ) jatkuu parhaillaan henkilöstövaihdolla ja venäläisiin keskuksiin keskittyvällä kurssituksella; toinen loppuseminaari on vuonna Kaikkiaan olemme nyt taitekohdassa, jossa haasteena on yhteistoiminnan luonteen muuttaminen niin että tilaa tulee venäläisten naisten omalle toimijuudelle. Tärkeää ei ole vain mitä tehdään vaan myös miten tehdään juuri lähialueilla kyse on kansalaisuudesta ja demokratiasta, jota voi ja tulee harjoitella myös ruohonjuuritasolla, naisten mittasuhteiltaan pienissä ja vähätellyissä (ja aina alirahoitetuissa) hankkeissa. 1. NCRB verkostoprojekti ja sen sisäiset jaot 1990-luvulta lähtien on aiheellista puhua suoranaisesta kehitysinvaasiosta lännestä post-sosialistiseen itään. Osana sitä Luoteis-Venäjälle on viime vuosina perustettu kiihtyvässä tahdissa naisten kriisikeskuksia joko moninaisten läntisten kehitysprojektien tuella tai suoraan sikäläisten naisaktivistien toimesta, kiitos länsimaisista naisliikkeistä saatujen uusien virikkeiden. Tämä transnationaali yhteistoiminta on paljolti ollut kuten suuri osa tuosta muustakin kehitysinvaasiosta - bi-lokaalia, pisteittäistä ja yhdensuuntaista. Seurauksena on ollut, että uudet venäläiset yksiköt ovat olleet toisistaan eristettyjä. Toisaalta myöskään länsimaisilla toimijoilla ei ollut keskinäisiä yhteyksiä, ei edes niin rajatulla alueella kuin Pohjoiskalotilla. Kaikkiaan sekä arvot, toimintakäytännöt ja institutionaaliset rakenteet, joita itään on ollut tarjolla, ovat

2 olleet monella tavoin erilaisia mikä ei ole ihme, koska naisliikkeen tiedostamisryhmistä lukujen taitteessa alkunsa saanut kriisikeskusliike on itsessään hyvin heterogeeninen ja jakautunut. Kun siis Pohjoismaisen ministerineuvoston tasa-arvovastaava Marianne Laxén talvella 1998 pyysi Barentsilla toimivan pohjoismais-venäläisen Femina Borealis-verkoston aktivisteja tekemään ehdotuksen tasa-arvoprojektiksi Luoteis-Venäjälle, katsoimme että uusien hankkeiden sijasta meidän tulisi rakentaa jo olemassa olevalle. NCRB verkosto kriisikeskukselle Barentsilla kehitysprojekti kertoo jo nimellään, että valitsimme toimintakeinoksemme verkostoitumisen, erillään olevien toimijoiden kokoamiseen yhteen sekä Venäjällä että yli Pohjoismaisten rajojen. Mukaan kutsuttiin kaikki silloiset luoteis-venäläiset kriisikeskukset sekä yksi keskus jokaisesta Barents-läänistä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa niin että kaikkiaan jäsenyksiköitä oli 19 (nyt 23). Minkäänlaista institutionaalista rajaustyötä ei tehty. Siksi verkostoon kuului toimijoita paitsi neljästä kansallisesta myös kolmesta institutionaalisesta yhteydestä autonomisia, liitännäis- ja julkisia yksiköitä seuraavasti: Taulukko: NCRB yksiköt kansallisten ja institutionaaliset jakojen mukaan Kansalliset/ Autonomiset Liitännäiset Julkiset Yht. institutionaaliset jaot L-venäläiset Suomalaiset Ruotsalaiset Norjalaiset Yht Kaikki keskukset antavat välitöntä apua väkivallan uhreille ja tekevät pitkän tähtäimen muutostyötä yhteiskunnassa. Mutta samalla niiden kesken on sekä monenlaista erilaisuutta, merkittävää erisuuntaisuutta että perustavia jakoja ja vastakkaisuuksia. NCRB kyselylomakkeen avulla on mahdollista tehdä typologia, joka osoittaa miten perustavat ideologiset jaot ytimessään peruskäsitteet naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta - aineellistuvat päivittäisiksi käytännöiksi ja rakenteiksi: Kalvo: Taulukko 2: NCRB yksiköt institutionaaliset jakojen mukaan: ideologiat, käytännöt, rakenteet Institutionaalinen tyyppi Autonomiset yksiköt Liitännäis- ja julkiset yksiköt * Peruskäsite naisiin kohdistuva väkivalta perheväkivalta Avun kohde naiset, lapset naiset, lapset, miehet

3 Avun luonne naiselta-naiselle ammatillinen Henkilökunta vapaaehtoisia, vain naisia palkattuja, myös miehiä Muutostyö (myös) painostus informaatio, valistus Organisaatio formaali tai epäformaali formaali * Erottaa feminismi "kyllä" feminismi "ei" * Yhdistää naisten ja lasten oikeudet naisten ja lasten oikeudet Typologia sopii parhaiten pohjoismaisiin yksiköihin ja siis niihin malleihin, joita lähialueille on ollut tarjolla. Sen sijaan se ei sovi yhtä hyvin venäläisiin keskuksiin, mihin palaan puheenvuoroni lopussa. 2. Moninaisuus; transversalismi NCRB oli siis avoin verkosto, eräänlainen koalitio tai allianssi. Sen sisäinen kehitysstrategia nojasi kahteen toisiinsa liittyvään periaatteeseen, 1) osallistumiseen ja 2) moniäänisyyteen. Tavoitteena oli muuttaa edeltävässä, bi-lokaalissa vaiheessa luotua yhteistoiminnan luonnetta. Mikään kriisikeskusmalli ei voinut eikä saanut muodostua normiksi. Samalla oli tärkeää kyseenalaistaa itä/länsi- liikenteen yksisuuntaisuus. Projektilla haluttiin antaa panos siihen, että se arvoväritteinen kahtiajako, josta transitiomaiden naisaktivistit puhuvat nyt aika katkeraan sävyyn edistyneet feministit lännessä vs. takapajuiset sisaret idässä saisi edes murtumia. Tämäntapaista toimintaa olimme harjoitelleet jo taustalla olevassa Femina Borealis-verkostossa, mutta haasteet olivat nyt suuremmat, olihan NCRB Feminan ensimmäinen kehitysprojekti ja sellaisena jotain enemmän kuin yksittäiset seminaarit tai yhteisjulkaisut. Omalta kannaltani oli tärkeää, että tutustuin suunnitteluvaiheessa keskusteluihin niistä kokemuksista, joita italialainen naisliike oli saanut yhteistyössään yli eteläisimmin itä/länsi-jaon tai transregion - entisessä Jugoslaviassa (Naiset mustissa-liike). Niissä puhutteli etenkin italialaistermi transversalismi, joka kirkasti ennakkosuunnitelmiamme ja muodostui metodologiseksi ohjenuoraksemme. Termi viittaa näkökulmien vaihtamiseen. Osanottajat kertovat aluksi avoimesti omista arvoistaan, kokemuksistaan ja tavoitteistaan ja antavat toisille saman tilaisuuden. Kaavio: Transversalismi NCRB:ssä RAKENTEET bilateraalinen koordinaatio (Oulu, Arkangeli) monikansallinen ja institutionaalinen koulutustyöryhmä kaikkia NCRB yksiköitä edustava ohjausryhmä (kurssien yhteydessä; IT:n kautta) IT - avoin, kontrolloimaton ja monensuuntainen tiedonvälitys ja kommunikaatio TOIMINTA

4 kurssien rotaatio alueelta toiselle (Murmansk; Nordland; Karjala; Norrbotten; Arkangeli; Oulu- Rovaniemi) vierailut kriisikeskuksissa yhteistyökumppaneiden, median, poliitikkojen ja naisaktivistien tapaaminen * : kaikki kansalliset ja institutionaaliset mallit kurssiemäntinä Kaikki toimintatapamme, sekä projektirakenteet että toiminnalliset käytännöt pyrittiin rakentamaan transversalismin periaatteiden ja tekniikoiden mukaisiksi. 1) Projektiorganisaatio oli kaikilla tasoilla pohjoismais-venäläinen. 2) Sitä tuettiin IT-ohjelmalla, joka mahdollisti avoimen ja monensuuntaisen tiedonvaihdon ja kommunikaation. 3) Koulutusohjelma ja loppuseminaari toteutettiin rotaatiolla niin että tapahtumat kiersivät alueelta toiselle. Ne järjestettiin paikallisten yksiköiden kanssa niin että ne osallistuivat myös sisällölliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Samalla tavattiin paikallista mediaa, yhteistyökumppaneita julkisella sektorilla ja kansalaisyhteiskunnassa. Projektin ykkösvaiheen päättyessä kaikki kansalliset ja institutionaaliset variaatiot olivat toimineet emäntinä, kertoneet toiminnastaan omasta näkökulmastaan muiden ollessa kuulijoina ja kyselijöinä. Samoja periaatteita noudatettiin myös toteutettaessa 100 naista 10 maasta koonnut katumielenosoitus loppuseminaarin yhteydessä Oulussa juuri 25. marraskuuta 2001 tänä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle kamppailulle omistettuna päivänä. Se huipensi kampanjaohjelmamme, jota olimme toteuttaneet paikallisesti kahtena vuosittaisena jaksona, perinteisenä kansainvälisenä naistenpäivänä ja uuden kampanjajakson eli "16 päivän" aikana Kaavio: NCRB IT ohjelma : Kohti interaktiivisuutta, virtuaalista yhteisöä 1. vaihe kyselylomake: välineistön ja taitojen kartoitus (Internet yhteys yksiköittäin kaikilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla; puolella venäläisistä; kaikilta norjalaisilta) varainhankinta kampanjoinnilla (Femina Borealis), lähtien; venäläiskeskusten varustaminen (norjalaiset hankkivat itse) kaikille Internet yhteys vaihe IT kurssit (pääkurssien yhteydessä - Nordland; Norrbotten) konsultaatiokäynnit keskuksissa (kaikki venäläiset, osa pohjoismaisista) 3. vaihe 2001 Pilotti web kurssi IT TelsiPro oppimisympäristö

5 Manuaali (englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi) Kurssi, kevät ja syksy 2001 (väliarviointi, kesä, Arkangeli) Kollektiivinen muistelutyö: Seksuaalisuus, identiteetti, valtaistaminen (empowerment) Muistojen kirjoittaminen; keskustelu paikallisryhmissä Kääntäminen englanniksi; NCRB kotisivuille (TelsiPro suojattu yksikkökohtaisilla salasanoilla) on-line tunnut yli kansallisten ja institutionaalisten rajojen Ne ohjasivat myös kunnianhimoista IT ohjelmaamme, jonka oli määrä palvella sekä verkostoitumista että koulutus- ja kampanjointihakkeita. Kolmivaiheinen ohjelma lähti liikkeelle 1) välineistön ja taitojen kartoituksesta, eteni 2) varainhankintaan jotta kaikki venäläiskeskukset saatiin liitetyksi Internetiin ja seminaarien yhteydessä toteutettuun kurssitukseen jotta tarvittavat perustaidot olivat jokaisen keskuksen hallussa ja päättyi 3) pilottikurssiin. IT:n näkökulmasta kyse oli siirtymisestä pelkästä vastaanottamisesta osallistumiseen ja moniääniseen interaktiivisuuteen. Sitä harjoiteltiin on-line tunneilla, joille osallistui yhtä aikaa valikoima sekä venäläisiä että pohjoismaisia ryhmiä. Chattingin aiheina olivat lyhyet kirjalliset muistelut ja valokuvat seksuaalisuuden, sukupuolistuneen kehon ja tyttö/naisidentiteetin muodostumisesta. Tämä saksalaisten naistutkijoiden luoma kollektiivisen muistelutyön metodi kehittää edelleen sitä käytäntöä, josta länsimainen kriisikeskusliike sai alkunsa vaiettujen ja haavoittavien, usein juuri sukupuolistuneeseen väkivaltaan liittyvien kokemusten kertomisesta intiimeissä tietoisuuden kohottamisryhmissä. NCRB:n TelsiPro oppimisympäristö muuttui yksikkökohtaisten salasanojen avulla eräänlaiseksi virtuaaliseksi tiedostamisryhmäksi. 3. Dialogien rajat mies-, mielenosoitus- ja muistelutyökysymykset; deliberatiivinen erimielisyys Naisliikkeessä ja tutkimuksessa puhumme nykyään siitä, että tietoinen rakentaminen moniäänisyydelle ja erilaisuudelle mahdollistaa uudenlaatuisten ajatusten, suhteiden ja asemien luomisen. Kuulostaa hyvältä mutta onko aina helppoa ja saavutettavissa? Tietenkään ei meidänkin kehitysprojektissamme oli yhtä aikaa tilaa ja rajoituksia dialogeille. Tässä kohdin on palattava aiemmin esitettyyn typologiaan, erojen, erisuuntaisuuksien ja suoranaisten jakojen tuottamaan verkostodynamiikkaan esimerkkeinä mieskysymys, joka nojasi alussa esiteltyyn perusjakoon; mielenosoituskysymys, jota voi luonnehtia jakoa lievemmäksi erisuuntaisuudeksi ja viimein muistelutyökysymys, jonka luonnetta olen parhaillaan pohtimassa; joka tapauksessa sitä voi pitää erilaisuutena, jolla on paljon tekemistä länsimaisen ja venäläisen kriisikeskusliikkeen historiallisen eriaikaisuuden kanssa. Tässä yhteydessä voin ajan puutteen vuoksi puhua vain mieskysymyksestä. Kaavio: Miehet asiakkaina NCRB yksiköissä; NCRB kurssikäytännöt

6 Keskus autonomiset, Ruotsi autonomiset, Norja autonomiset ja julkiset (osa), Venäjä liitännäiset, Suomi Asiakkuus ei-asiakas etäasiakas kontaktiasiakas täysasiakas Kurssikäytännöt suhteessa miehiin Norrbotten: - ei miehiä osanottajina tai luennoijina Nordland: - miesluennoija Murmansk, Karjala, Arkangeli: - miesosanottaja Oulu, Lappi: - miestyön workshop; vierailut miestyötä tekeviin keskuksiin; suom-venäläinen oheisseminaari (tukea Murmanskin mieskeskukselle) `Mieskysymys palautui ennen muuta institutionaalisiin jakoihin, jotka kiteytyvät jo peruskäsitteisiin naisiin kohdistuva väkivalta vs. perheväkivalta. Keskuksista on mahdollista hahmottaa miesasiakkuutta koskeva jatkumo ääripäinään ruotsalainen ei-asiakkuus vs. suomalainen täysasiakkuus. Projektin seminaarijärjestelyt mukailivat näitä paikallisia käytäntöjä. Mieskysymystä ei hämärretty eikä vaiennettu vaan jokainen osanottaja oli jaoista selvillä mutta toisaalta sitä ei suoraan haastettu yleisistunnoissa tai ohjausryhmän kokouksissa. Me projektihenkilöstössä katsoimme, että sen nostaminen pääagendalle olisi johtanut ruotsalaisten yksiköiden poisjäämiseen, ei vain yhdeltä kurssilta vaan ehkä koko verkostosta. Yhteistyökumppaninamme ollut Kvinneuniversitet Nord totesi kuitenkin projektiarvioinnissaan, että asia olisi tullut kohdata avoimemmin yhdessä. Mitä sanoa nyt, kaksi vuotta myöhemmin? Transversalistit korostavat että kyse ei ole toisten näkemysten ja tavoitteiden hyväksymisestä vaan niiden ymmärtämisestä ja varoittavat, että transversaali dialogi ei ole takuu yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Juuri siksi he painottavat kahta asiaa: 1) näkökulmien vaihdossa on osoitettava empatiaa ja kunnioitusta toisenlaisten arvojen ja tavoitteiden edustajille ja 2) kaikkien on vältettävä toisten ryhmien homogenisointia, muuttamista toisiksi. NCRB:ssä katsomme, että pääosin onnistuimme tässä arviointien mukaan osanottajat tunsivat olonsa turvalliseksi ristiriidoista huolimatta. Esimerkiksi innostus jota osoitettiin ruotsalaisissa vain-naisille-keskuksissa esitellylle feministiselle itsepuolustukselle on mielestäni osoitus siitä, että myöskään toisistamista ei tapahtunut. Aikaa ei kuitenkaan ollut riittävästi niin perustavan jaon käsittelyyn kuin mieskysymys oli. On muistettava, että arvot ja ideologiat eivät ole vain ajatusmuotoja vaan myös aineellistuneet arkisiksi käytännöiksi ja rakenteiksi. Uusien miestyötä koskevien periaatteiden toimeenpano vain-naisille-yksiköissä olisi edellyttänyt niiden kaikkien käytäntöjen ja rakenteiden uudelleenarviointia. Edelleen, autonomisetkin yksiköt toimivat osina valtakunnallisia järjestöjään, jotka puolestaan tekevät tuota alussa mainittua

7 rajaustyötä. Se että ruotsalaiset ja/tai norjalaiset NCRB-yksiköt olisivat ryhtyneet aktiivisesti perehtymään miestyöhön ja toteuttamaan sitä, olisi aivan varmasti johtanut ristiriitoihin suhteessa niiden valtakunnallisiin kattojärjestöihin. Yhteen vetäen, mieskysymys voidaan NCRB:ssä nähdä demokratian teoreetikkojen deliberatiiviseksi erimielisyydeksi kutsumaksi kysymykseksi, mikä tarkoittaa, että ristiriita on tunnistettu ja todettu ratkaisemattomaksi mutta samalla edellytykset siitä jatkuvalle keskustelulle ja lähentymiselle ovat - kiitos kunnioituksen ja ei-homogenisoinnin - edelleen olemassa. Tätä tukee se, että keskukset eivät ole sisäisesti yhtenäisiä. Ne ryhmähaastattelut, joita olen NCRB-yksiköissä, kertovat, että esimerkiksi miestyön aatteelliset juuret ovat ainakin joissakin suomalaisissa liitännäisyksiköissä profeministisessä miesliikkeessä. Tästä käsin löytyy siis eräänlaisia välittäviä arvoja, joista voi tulla siltoja vastaisessa dialogissa. 5. Kohti transitionaalia tilaa itä/länsi-suhteissa Mitä oppia tästä kaikesta on mahdollista ottaa? Olen edellä painottanut ehkä vähän hämmentävästi kysymystä, joka liittyy ennen muuta läntisiin toimijoihin, vaikka yleensä kai näissä yhteyksissä on tavattu kertoa ongelmista, jotka liittyvät itäisiin toimijoihin. Kuvattu äärimmäisesimerkki eli mieskysymys on kuitenkin mielestäni tärkeä, koska se osoittaa, miten ennen muuta pohjoismaisia toimijoita jakanut kysymys vaikutti perustavalla tavalla verkostodynamiikkaan ja työlistaan. Venäläisille yksiköille tämä merkitsi sitä, että vaikka monet niistä olivat kiinnostuneita miestyöstä ja itse asiassa jo tekivät sitä, ne eivät saaneet paljoa ravintoa ajatuksilleen tässä mielessä. Tuki jota annettiin rakenteilla olevalle ensimmäiselle miesten kriisikeskukselle lähialueella, tarkemmin sanottuna Murmanskissa jäi oheiseksi. Kaavio: Osallistuvuus ja moni/eriäänisyys (transversalismi) - hyödyt venäläiskeskusten vahvistuminen ei auktorisoitua mallia lännestä - oma malli? keskinäisyhteyksien vahvistuminen (verkosto jatkuvasti avoin uusille keskuksille) aseman muutos suhteessa pohjoismaisiin: koulutettavista kanssakouluttajiksi pohjoismaisten keskusten kriittinen itsereflektio itä/länsi vuorovaikutuksen kahdensuuntaistuminen Mutta mennäkseni itä/länsi-akseliin yleisemmin voimme väittää, että verkoston sisäinen moninaisuus ei ollut vain ongelma vaan että sillä oli myös myönteisiä vaikutuksia. Aivan varmasti se vapautti venäläiset keskukset ajatuksesta, että lännessä olisi tarjolla jokin yksi ja auktorisoitu malli kriisikeskukseksi. Erilaisuudelle rakentaminen tuotti siis jotakin uutta. Edelleen, sen ansiosta kaikki tahot joutuivat arvioimaan kriittisesti omia lähtökohtiaan, toimintaansa ja tavoitteitaan. Kiistatonta on myös, että venäläisyksiköiden asema ja itä/länsi-vuorovaikutuksen luonne muuttui. Tällä kertaa venäläisyksiköt saattoivat nimittäin pitää itseään - ei niinkään koulutuksen ja muun toiminnan kohteina vaan - kanssatoimijoina, jotka kouluttivat kirjaimellisesti jopa niitä pohjoismaisia yksiköitä, joilta ne edeltävässä,

8 bi-lokaalissa vaiheessa olivat itse saaneet tukea. Monet pohjoismaiset yksiköt antoivat omissa projektiarvioinneissaan kiitosta niille vaikutteille, joita ne olivat venäläisyksiköiltä saaneet. Olimme siis ottaneet askeleen siihen suuntaan, että arvojen ja institutionaalisten käytäntöjen siirtäminen lännestä itään oli muuttumassa niitä koskevien kokemusten vaihtamiseksi. Lyhyesti, kehitysinvaasion aika on yleisemminkin ohitse, olemme astumassa eräänlaiseen siirtymätilaan. Mainitsin jo aiemmin, että alussa esitetty typologia ei sovi yhtä hyvin venäläisiin kuin pohjoismaisiin keskuksiin. On syytä korostaa, että venäläiset kriisikeskukset eivät ole kanssakäymisen yksisuuntaisuudesta huolimatta mitään jäljennöksiä pohjoismaisista tai yleisemmin länsimaisista malleista vaan usein jopa omaperäisiä sovellutuksia äiti-instituutioistaan. NCRB:n kakkosvaiheessa venäläiset yhteistyökumppanimme puhuvat nyt yhä enemmän siitä, millaisia olisivat venäläiset kriisikeskusmallit, mikä on toivottavaa ja mahdollista heidän omalta kannaltaan. Nyt ne ovat vapaita pohjoismaisesta vetosta - ja ovatkin päättäneet käsitellä mieskysymystä, joka tulee esille myös vuonna 2004 toteutettavassa henkilöstövaihdossa sekä mitä todennäköisimmin vuonna 2005 järjestettävän toisessa loppuseminaarissa. Muut aiheet (ryhmätyö jne.) voidaan nekin tulkita venäläisten mallien kehittelyksi, jotka tässä resurssien puuttumisvaiheessa eivät voi rakentua länsimaiseen tapaan turvakotikeskeiseksi vaan enemmänkin eräänlaisiksi avopalveluyksiköiksi. Kaiken kaikkiaan yhteistoimintaa olisi hedelmällistä lähestyä aatteiden ja instituutioiden siirtämisen sijasta niiden diffuusiona, leviämisenä. Tämä jättää tilaa paikallisille olosuhteiden, mahdollisuuksien ja esteiden pohdinnalle. Viittaan puheeni alkuun ja korostan, että en halua lainkaan vähätellä ongelmia lähialueilla mutta on tärkeää, että venäläisiä sovellutuksia ei nähdä vain epäonnistumisina ja puutteina, tiedon, ymmärryksen ja resurssien vajeina vaan myös paikallisina innovaatioina. Ehkäpä meille, jotka työskentelemme paitsi muodollisissa akateemis-julkisissa rakenteissa myös osana sosiaalisia liikkeitä, on helpompaa mitata toiminnan tuloksellisuutta tähän liittyvästä valtaistumisen näkökulmasta. Pitkällä tähtäimellä parhaita ja kestävimpiä tuloksia ovat niitä, jotka johtavat tuettavien oman toimijuuden lujittumiseen. Se vahvistaa yhteistyökumppaneita heidän omissa ympäristöissään ja antaa meille mahdollisuuden oppia - ja voi pitkällä tähtäimellä johtaa tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvien yhteisöjen syntymiseen. Tämä prosessi on samalla tärkeä panos demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa lähialueilla. Demokratia ei ole jotakin joka nojaa johonkin erilliseen ohjelmaan vaan sitä tulisi toteuttaa kaikissa hankkeissa kuten totesin, tärkeää ei ole vain mitä tehdään vaan myös miten tehdään. Tähänastisten hankkeiden arviointikriteereihin tulisikin liittää tämä kysymyksenasettelu nykyistä keskeisemmin. Länsimaiselta kannalta on kiireellistä purkaa länsi - edes yhdessä maassa ei ole olemassa yhtä kriisikeskusmallia. Tämä johtaa myös meihin itseemme kohdistuvaan kritiikkiin kuten mieskysymys osoitti, itäisille yhteistyökumppaneillemme ei ole helppoa navigoida länsimaisten ristiriitojen keskellä. Kaikkiaan on vaikeaa tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä oloissa, joissa länsimaiset tukijat esittävät jatkuvasti muuttuvia priorisointilistoja ongelmista ja ohjelmatyypeistä, joita nyt rahoitetaan. Tästä muuten monet venäläistoimijat kertovat projektiraportissamme. Samoja arviointeja kuulin myös vieraillessani viime kesänä muutamissa kroatialaisissa ja slovenialaisissa kriisikeskuksissa. Oman kenttäkokemukseni pohjalta voi todeta myös, että moni lähialueelle tuleva toimija näyttää haluavan aivan oman korvamerkityn hankkeen sen sijaan että jatkaisi ja tukisi jo tehtyä työtä. Luonnollisesti on edelleen annettava tilaa ruohonjuuritason uusille aloitteille ja omatoimisuudelle, todelliselle lähialueyhteistyölle, josta erinomaisia esimerkkejä ovat tässä seminaarissa esiteltävä hankkeet

9 Sortavalassa ja Svetogorskissa. Samalla olisi tarpeen luoda sille kokoavaa vastantendenssiä, mihin Pohjoisen ulottuvuuden ohjelma tarjoaa tilaisuuden. Ehkä tätä kaikkea voisi tarkastella myös oheisen, kriisikeskusliikkeestä ja NCRB projektista kehitellyn kaavion avulla: Kaavio: Itä/länsi - yhteistoiminnan jaksotus, NCRB & kriisikeskusliike Aikajakso Yhteistoiminnan luonne pisteittäinen alku verkostomainen siirtymävaihe yhteisömäinen tavoitetila yhdensuuntainen yksisuuntaisuuden purkaminen monensuuntainen Näkökulma siirtäminen leviäminen vuorovaikutus länsimaiset keskukset normina huomio paikallisiin tekijöihin paikalliset mallit NCRB kirjallisuutta Crisis Centres and Violence against Women. Abstracts of reports at the seminar November 2001, Oulu-Rovaniemi, Finland. Eds. Aino Saarinen, Olga Liapounova, Maria Novikova, Vappu Sunnari. Series "Gender research: methodology and practice". Volume 1. Centre for Women s Studies and Gender Research, Pomor State University, Arkhangelsk 2002 (170 p.) Women s Strategies and Politics in Transition. Dialogue across the East-West Divide. Eds. Irina Yukina, Aino Saarinen, Elena Kudriashova. Series "Gender research: methodology and practice". Volume 4. Centre for Women s Studies and Gender Research, Pomor State University, Arkhangelsk 2003 (187 p.) NCRB A Network for Crisis Centres for Women in the Barents Region. Report on the Nordic-NW Russian Development Project, Eds. Aino Saarinen, Olga Liapounova, Irina Drachova. Series "Gender research: methodology and practice". Volume 5. Centre for Women s Studies and Gender Research, Pomor State University, Arkhangelsk 2003 (247 p.) Forthcoming: Crisis Centres and Violence against Women. Research report from the NCRB closing seminar, Oulu University, November Ed. Aino Saarinen. Femina Borealis 7. ( )

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy Hukkuvatko organisaatiot strategioihinsa? Viestintästrategia Konsernistrategia Henkilöstöstrategia Tukiprosessien

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja osallisuus

Sosiaalinen media ja osallisuus Sosiaalinen media ja osallisuus 15.9.2011 Kuntamarkkinat, Helsinki Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori 1 Esityksen rakenne I Sosiaalisesta mediasta kunnissa II Uudesta osallisuudesta kunnissa 2

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN BMF SYYSSEMINAARI 14.11.2007 Satu Henttonen, asiamies Palkansaajajärjestö Pardia AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN 1 Sisältö Asiantuntijuus / ammatillisuus Kasvot imagolle Kirjaston palvelujen markkinointi

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Turku, Pori, Tampere

Turku, Pori, Tampere Ammatillisten oppilaitosten kansainväliseen, ja erityisesti EU-alueen toimintaan osallistuville ja siitä kiinnostuneille, erityisesti ATTO - aineiden opettajille Turku, Pori, Tampere Elämme kansainvälisessä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot