Metsäliitto-Yhtymä Tilinpäätös 2004

Transkriptio

1 Metsäliitto-Yhtymä Tilinpäätös 2004

2 Taloudellinen informaatio Metsäliitto-Yhtymä julkaisee vuonna 2005 seuraavat taloudelliset katsaukset: 4.2. tilinpäätöstiedote v. 11/12 vuosikertomus osavuosikatsaus tammi maaliskuu osavuosikatsaus tammi kesäkuu osavuosikatsaus tammi syyskuu 2005 Taloudelliset katsaukset ilmestyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Metsäliitto-Yhtymä PL 10, METSÄ Puhelin Telekopio

3 Metsäliitto-Yhtymä Tilinpäätös 2004 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Sisällys 10 vuotta numeroina... 2 Kehitys vuosineljänneksittäin... 3 Rahoitushallinto ja rahoitusriskien hallinta... 4 Hallituksen toimintakertomus... 6 Yhtymän tuloslaskelma Yhtymän tase Kassavirtalaskelmat Emoyrityksen tuloslaskelma Emoyrityksen tase Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätöksen liitetiedot Emoyrityksen osakeomistukset Alakonsernien merkittävimmät osakkeet ja osuudet Ylijäämän käyttöehdotus Hallintoneuvoston lausunto Tilintarkastuskertomus Yrityksen hallinnointi

4 10 vuotta numeroina Metsäliitto-Yhtymä Liikevaihto Vienti ja ulkomaiset tytäryhtiöt Liikevoitto Tulos ennen satunnaiseriä Tulos ennen veroja ja vähemmistöä Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Muut vaihtuvat vastaavat Likvidit varat Yhteensä Osuuspääoma ja muu oma pääoma Pääomalainat Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Vieras pääoma Yhteensä Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,2 2,5 6,3 5,9 14,6 10,8 11,9 12,9 7,0 17,5 Oman pääoman tuotto, % -4,5-2,4 4,0 2,1 17,7 10,8 12,5 10,8 3,6 22,3 Omavaraisuusaste, % 37,3 35,0 35,4 31,2 28,5 38,1 38,8 37,1 36,5 41,1 Velkaantumisaste, % Korollinen vieras pääoma Korollinen rahoitusomaisuus Korollinen nettovelka Korollinen nettovelka, %/lv 36,6 41,7 39,9 44,8 51,8 32,3 35,7 33,6 44,9 41,1 Tulorahoitus Bruttoinvestoinnit Bruttoinvestoinnit, %/lv 4,4 5,8 5,8 11,3 30,2 9,2 12,0 14,0 24,6 17,5 Henkilöstö, vuoden lopussa Henkilöstö, keskimäärin josta Suomessa Laskentaperiaatteiden muutosten takia vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien kanssa. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Liikevoitto + rahoitustuotot Sijoitetun pääoman tuotto (%) = Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) Voitto ennen satunnaiseriä verot Oman pääoman tuotto (%) = Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin) Oma pääoma + vähemmistöosuus Omavaraisuusaste (%) = Taseen loppusumma - saadut ennakot Korollinen nettovelka Velkaisuusaste (%) = Oma pääoma + vähemmistöosuus Korollinen nettovelka = Korollinen vieras pääoma korollinen rahoitusomaisuus Tulorahoitus = Kassavirtalaskelman tulorahoitus 2 10 vuotta numeroina

5 Kehitys vuosineljänneksittäin Liikevaihto milj. euroa I-IV IV III II I I-IV IV III II I Metsäliitto Osuuskunta 1 155,5 289,0 262,1 277,1 327, ,9 292,6 282,1 270,5 308,7 Puutuotteet 729,6 179,5 157,2 202,6 190,3 706,7 176,4 160,2 197,0 173,1 Jakelu 563,1 127,4 143,4 152,5 139,8 536,8 125,5 137,7 141,8 131,8 Rakentaminen 132,3 35,4 30,9 36,1 29,9 102,3 26,5 27,0 25,4 23,4 Moelven 683,3 166,8 167,7 188,1 160,7 604,8 151,5 139,5 159,6 154,2 Metsä Tissue 684,7 179,1 170,0 166,5 169,1 669,2 170,6 164,9 169,0 164,7 Cartons 879,7 227,9 237,6 210,1 204,1 809,0 196,2 200,3 196,9 215,6 Graphics products and Speciality papers 2 377,9 616,2 589,5 581,1 591, ,0 572,6 578,7 574,6 622,1 Offices 670,0 164,1 167,1 158,5 180,3 682,9 169,5 151,3 170,5 191,6 Map Merchant Group 1 368,4 342,8 332,4 339,2 354, ,6 347,6 332,5 345,0 367,5 Muut & sisäinen myynti -690,4-198,2-178,1-123,0-191,1-687,9-211,1-150,7-151,8-174,3 Liikevaihto 8 554, , , , , , , , , ,4 Liikevoitto milj. euroa I-IV IV III II I I-IV IV III II I Metsäliitto Osuuskunta 25,4 6,2 8,4 2,3 8,5 25,5 7,6 8,3 3,1 6,5 Puutuotteet -1,8-5,3-2,2 2,2 3,5-1,8-6,9-4,3 5,8 3,6 Jakelu 12,6-0,2 3,8 5,5 3,5 7,5-1,6 1,6 4,6 2,9 Rakentaminen 4,3 0,7 1,2 0,8 1,6 4,2 1,2 2,1 0,2 0,7 Moelven 4,9 0,0 1,9 3,4-0,4 8,6-0,6 1,2 5,0 3,0 Metsä Tissue 27,2-8,6 15,2 2,0 18,6 48,9 13,1 15,2 2,0 18,6 Cartons 60,3 25,8 10,7 9,8 14,0 33,3-2,4 15,1 2,5 18,1 Graphics products and Speciality papers -90,0-47,4-33,2-11,9 2,5 24,3-12,7 10,0-2,1 29,1 Offices -3,9-1,2 0,0-6,2 3,5 48,2 8,6 3,9 13,9 21,8 Map Merchant Group 4,7-3,0 0,9 3,0 3,8 6,5 0,4-2,7 3,4 5,4 Muu toiminta 18,3 41,3-8,2-5,5-9,3-54,1-40,7 3,6 2,6-19,6 Liikevoitto 62,0 8,3-1,5 5,4 49,8 151,1-34,0 54,0 41,0 90,1 % liikevaihdosta 0,7 0,4-0,1 0,2 2,3 1,8-1,7 2,7 2,0 4,1 Kurssierot 13,2 8,2-0,7-0,5 6,2 19,9 9,3-0,6 4,1 7,1 Rahoitustuotot ja -kulut -212,9-71,7-45,2-45,5-50,5-210,8-86,5-42,0-37,2-45,1 Tulos ennen satunnaiseriä -137,7-55,2-47,4-40,6 5,5-39,8-111,2 11,4 7,9 52,1 % liikevaihdosta -1,6-2,6-2,3-1,9 0,3-0,5-5,5 0,6 0,4 2,4 Tuotantomäärät yks. I-IV IV III II I I-IV IV III II I Sahatavara, m Sahatavaran jalostus, m EW-tuotteet, m Paperi, tn Kartonki, tn Sellu & CTMP, tn (M-real) Sellu, tn (Botnia) Kehitys vuosineljänneksittäin 3

6 Rahoitushallinto ja rahoitusriskien hallinta Metsä Group Financial Services Oy Metsä Group Financial Services Oy (Metsä Finance) on Metsäliitto-Yhtymän yksiköitä palveleva rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii Yhtymän sisäisenä pankkina. Sen tehtävänä ovat rahoituksellisten riskien hallinta, rahoituskustannusten optimointi, riittävän maksuvalmiuden ylläpito ja rahoitusneuvottelut sekä rahoittajasuhteiden hoito. Lisäksi se tuottaa rahoituksellista informaatiota ja koulutusta Yhtymän yksiköille. Yhtiön palveluksessa on 22 henkilöä (24). Toiminta perustuu Metsäliitto-Yhtymän rahoituspolitiikkaan, joka on erikseen hyväksytty Yhtymän keskeisten yritysten hallituksissa. Pääperiaatteen mukaan Metsä Finance hoitaa kaikki Yhtymän ulkoiset rahoitustapahtumat. Konserniyhtiöt puolestaan toimivat rahoitus-asioissa ainoastaan Metsä Financen kanssa. Yhtiön liiketoiminnan sitoumusten määrän markkinaosapuolille takaa M-real. Vastaavasti Metsäliitto Osuuskunta takaa muiden omistamiensa yhtiöiden sitoumukset Metsä Financen kanssa M-realille. M-real omistaa yhtiön osakkeista ja äänistä 51 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta loput 49 prosenttia. Rahoitusmarkkinat 2004 Vuonna 2003 alkanut taloudellinen elpyminen jatkui. BKT kasvoi Yhdysvalloissa noin neljä prosenttia, Japanissa noin kolme ja Saksassa melkein kaksi prosenttiyksikköä. Tosin suhdanteet kehittyivät vuoden aikana hyvin erilailla, mm. Kiinassa koettiin jo selkeitä ylikuumenemisen merkkejä, kun taas kasvu euro - alueella oli hyvin vaisua. Tämä suhdanteiden eriytyminen tuntuu jatkuvan vuonna Merkittäviksi teemoiksi vuonna 2004 nousivat Yhdysvaltain mittavat rahoitusvajeet ja raakaöljyn hinnan nousu. Rahoitusmarkkinoilla ei ollut selkeitä trendejä ja mm. pörssikurssit laskivat alkuvuonna, mutta nousivat loppuvuoden aikana. Samanlainen trendittömyys vallitsi korkomarkkinoilla, jossa alkuvuonna pitkät korot nousivat mutta loppuvuoden aikana laskivat. Lyhyillä korkomarkkinoilla Englannin keskuspankki jatkoi korkojen nostoa. Myös Yhdysvaltain keskuspankki nosti korkoja. Euroopan keskuspankki ei vielä aloittanut ohjauskorkojen nostoa. Japanissa, rahapolitiikan 0 -korkolinja näyttää jatkuvan myös vuonna Valuuttamarkkinoilla dollari liikkui voimakkaasti vahvistuen alkuvuoden aikana seitsemän prosenttia. Loppuvuonna dollari heikentyi selkeästi ja päätyi reilut seitsemän prosenttia heikommalle tasolle kuin vuoden alussa. Myös Englannin punta heilahteli vuoden aikana, mutta päätyi melko lähelle vuoden aloitustasoja. Ruotsin kruunukin päätyi lähelle vuoden alun kursseja. Kiinan sekä muiden dollarikytkös-maiden valuuttoihin vaadittiin vuoden aikana useaan otteeseen muutoksia. Rahoitusriskien hallinta Metsäliitto-Yhtymän ensisijaisena tavoitteena kannattavuuden ohella on pitää taserakenne vahvana ja tasapainoisena. Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan Yhtymän yhtiöiden hallitusten ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään yksityiskohtaiset toimintaohjeet mm. valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käytölle. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa yhtymän liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Valuuttariskit Suuri osa Yhtymän kustannuksista syntyy euroalueella ja Ruotsissa, mutta myyntituotot saadaan muina kuin kotivaluuttana. Tästä seuraa, että myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Samoin tuotteiden hinnoittelu tapahtuu usein muussa kuin kotivaluutassa. Tähän niin kutsuttuun valuuttavirtapositioon kuu- 1,35 EUR vs. USD % 6,0 EURIBOR, 3 kk Me 2000 Pitkäaikaisten lainojen lyhennyssuunnitelma 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2, , , Rahoitushallinto ja rahoitusriskien hallinta

7 Rahoitushallinto ja rahoitusriskien hallinta luvat valuuttamääräiset myyntisaatavat, ostovelat, saadut tilaukset sekä tietty osa budjetoidusta nettovaluuttavirrasta. Yhtymän vuotuinen valuuttavirtapositio on noin 2,1 miljardia euroa. Päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Dollarin ja punnan vahvistumisella on viiveellä positiivinen ja niiden heikkenemisellä on viiveellä negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on viiveellä positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Suojauspolitiikkana on suojata keskimäärin kolmen kuukauden valuuttavirta. Valuuttakohtainen suojausten määrä voi vaihdella riippuen kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja -odotuksista, valuuttojen korkoerosta sekä valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta tulokseen. Virtapositiosta oli vuoden lopussa suojattu keskimäärin 4 kuukautta. Vuoden aikana suojausaste vaihteli 3-5 kuukauden välillä. Yhtymä käyttää valuuttariskien hallinnassa value-at-risk -analyysia. Riskiluku kuvastaa suurinta mahdollista virtaposition arvonalennusta annetulla todennäköisyydellä tietyn ajanjakson aikana. Valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriski syntyy ulkomaisten tytäryritysten omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Näitä eriä Yhtymä suojaa valuuttalainoilla ja -johdannaisilla. Rahoituspolitiikan mukaisesti vähintään 50 prosenttia riskinalaisesta oman pääoman positiosta tulee olla suojattuna, mikäli suojaus on käytännössä mahdollista toteuttaa. Suojausaste oli vuoden lopussa 99 prosenttia. Korkoriskit Yhtymän tavoitteena on suojata merkittävimmät korkoriskit. Pääasiassa korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin. Se, miten nopeasti korkotason muutos näkyy tuloslaskelman nettorahoituskuluissa, riippuu sijoitusten, lainojen ja johdannaisten korkosidonnaisuusajoista eli siitä, kuinka pitkän ajan rahoituserän korko on kiinteä. Politiikkana on ylläpitää korkosidonnaisuusaika keskimäärin 12 kuukauden tasolla, mutta se voi vaihdella korko-odotusten ja asetettujen riskinhallinnan tavoitteiden pohjalta. Yhtymän lainojen sidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 24 kuukautta ja keskikorko 4,6 prosenttia. Vuoden aikana korkosidonnaisuusaika vaihteli kuukauden välillä. Yhtymän korkoherkkyys eli arvio yhden prosenttiyksikön koronmuutoksen vaikutuksesta nettokorkokustannuksiin vuonna 2005 on vuoden 2004 lopun positiolla noin 2 miljoonaa euroa. Likviditeettiriskit Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Yhtymässä valvotaan likviditeettiriskiä arvioimalla kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla, että likviditeetti kattaa pääosan tämän ajanjakson tarpeesta. Yhtymän likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli vuoden lopussa 302 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi Yhtymällä oli käytettävissään miljoonan euron sitovat luottosopimukset. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten yhtymällä oli käytettävissään kotimaisia ja ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä noin 0,6 miljardin euron arvosta. Vastapuoliriskit Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että Yhtymä kärsii tappioita, koska vastapuoli on joko kokonaan tai osittain kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Yhtymä hallitsee vastapuoliriskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätettyjen limiittien puitteissa. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappioita. Lainojen valuuttajakauma Valuuttavirtaposition jakauma Likviditeetti Me EUR, 90 % SEK, 4 % USD, 4 % Muut, 2 % GBP, 26 % USD, 26 % SEK, 25 % DKK, 5 % NOK, 4 % Muut, 14 % Sitovat luottosopimukset Likvidit sijoitukset Rahat ja pankkisaamiset 04 Rahoitushallinto ja rahoitusriskien hallinta 5

8 Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys 2004 Metsäliitto-Yhtymän yritysten puunkäyttö oli vuonna 2004 arvioitua suurempi. Toimitukset tehtaille pystyttiin vuoden alkupuolella hoitamaan normaalisti, mutta sateinen syksy ja nihkeästi käynyt puukauppa pudottivat varannot poikkeuksellisen alhaisiksi. Tuoretta kuusikuitupuuta ja kuusitukkia käyttävien asiakkaiden syksyn toimitusten hoitamisessa käytettiin erityisjärjestelyjä usean kuukauden ajan. Metsäliitto Osuuskunta osti puuta kertomusvuonna yhteensä 16,9 miljoonaa kuutiometriä (16,1), mikä vastaa noin 95 prosenttia tavoitteesta. Puuraaka-ainetta toimitettiin asiakkaille yhteensä 24,5 miljoonaa kuutiometriä (24,3). Tästä oli pyöreää puuta 20,5 miljoonaa kuutiometriä (20,2) ja hakkeita ja puruja 4,0 miljoonaa kuutiometriä (4,0). Metsäliitto Osuuskunnan liikevaihto oli miljoonaa euroa (1 154). Liikevoitto oli 25,4 miljoonaa euroa (25,5) eli 2,2 prosenttia liikevaihdosta (2,2). Voitto ennen satunnaiseriä oli 89,0 miljoonaa euroa (104,4). Voittoon sisältyvät osinkotuotot olivat 62,8 miljoonaa euroa (81,9). Puutuotekonserni Finnforestin liikevaihto ja tulos paranivat edellisvuoteen verrattuna. Kertopuutuotteiden myynti jatkui hyvänä ja tehtaat olivat täyskäytössä. Vilkas rakentaminen Pohjois- Amerikassa nosti havuvanerin kysyntää toisella vuosipuoliskolla. Myös koivuvanerien markkinat ja hinnat kehittyivät suotuisasti. Sahojen tuotantomäärät olivat Suomessa samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta markkinoiden ylitarjonta piti raakaaineen ja tuotteiden loppuhintojen välisen suhteen epäedullisena. Kuusi sahatavaran hintataso oli noin kaksi prosenttia ja mäntysahatavaran noin kuusi prosenttia edellistä vuotta alhaisempi. Finnforestin liikevaihto oli miljoonaa euroa (1 791). Liikevoitto oli 37,5 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia liikevaihdosta (8,6 Me ja 0,5%) ja tulos ennen satunnaiseriä 3,5 miljoonaa euroa (-25,1). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 37,0 miljoonaa euroa (10,0). Euroopan kiristyneillä pehmopaperimarkkinoilla Metsä Tissue pystyi lisäämään myyntiään ja kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Kohonneet raaka-aineiden ja energian hinnat voitiin osittain kompensoida tehostamalla omaa toimintaa. Metsä Tissuen liikevaihto oli 685 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,2 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto jäi noin 6,5 miljoonaa euroa edellisvuoden tasosta. M-realin heikentyneeseen kannattavuuteen vaikuttivat eniten paperituotteiden alhainen hintataso, keskimäärin noin 10 prosenttia vahvistunut euro suhteessa dollariin sekä kertaluontoiset varaukset ja käyttöomaisuuden alaskirjaukset. Päällystetyn hienopaperin hinnat laskivat keskimäärin 5 prosenttia ja päällystämättömän paperin 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Paperikoneiden käyntiaste oli 88 prosenttia (83) ja kartonkikoneiden 89 prosenttia (84). M-realin liikevaihto oli miljoonaa euroa (6 044) ja liiketulos -74,7 miljoonaa euroa (+73,8). M-realin liiketulokseen sisältyy kertaluontoisia kuluja nettona 72,7 miljoonaa euroa (14,7). Lisäksi rahoituskuluihin on kirjattu osakeantiin ja lainajärjestelyihin liittyviä kuluja 20,1 miljoonaa euroa. Tappio ennen satunnaiseriä oli 209,0 miljoonaa euroa (-80,2). Ilman kertaluontoisia eriä, tappio oli 119,1 miljoonaa euroa (-37,5). Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Metsä Tissuesta saatu myyntivoitto 194 miljoonaa euroa. Ennen veroja ja vähemmistöosuutta tappio oli 10,8 miljoonaa euroa (-95,3). Edellistä vuotta korkeampi käyntiaste sekä kasvaneet myyntimäärät ja kohonneet sellun hinnat paransivat Botnian kannattavuutta. Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat olivat keskimäärin 17 prosenttia ja lehtisellun 2 prosenttia korkeammat kuin vuonna Sellutehtaiden käyntiaste oli 92,4 prosenttia (91,9). Dollarin kurssikehitys laimensi kuitenkin hintojen korotuksen vaikutusta. Botnian liikevaihto oli miljoonaa euroa (1 006), liikevoitto 133,2 miljoonaa euroa (84,2) ja voitto ennen satunnaiseriä 128,7 miljoonaa euroa (78,9). Liikevaihto Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto oli miljoonaa euroa (8 318) eli noin kolme prosenttia suurempi kuin vuonna Kotimaan osuus oli miljoonaa euroa (1 017) ja viennin sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus miljoonaa euroa (7 301). Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen satunnaiseriä Me Me 800 Me Liikevaihto Vienti ja ulkomaiset tytäryhtiöt Hallituksen toimintakertomus

9 Hallituksen toimintakertomus Tulos Yhtymän liikevoitto oli 62,0 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia liikevaihdosta (151,1 Me ja 1,8 %). Liikevoiton heikentyminen viime vuoteen verrattuna johtui erityisesti alhaisemmista paperien myyntihinnoista sekä euron vahvistumisesta noin 10 prosentilla suhteessa dollariin. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 144,7 miljoonaa euroa (105,0). Liikevoittoon sisältyy kertaluontoinen 53,5 miljoonan euron alaskirjaus, joka kohdistui Savon Sellu -aallotuskartonkitehtaan ja Saksassa sijaitsevaan Reflex-paperitehtaan käyttöomaisuuteen. Lisäksi kirjattiin 24 miljoonan euron kuluvaraus liittyen Zandersin tehtailla käynnistettyyn kannattavuuden parantamisohjelmaan. Savon Sellun liiketoiminnan myynnin yhteydessä kirjattiin käyttöomaisuuseriin 8,4 miljoonan euron arvonpalautus. Liikevoittoon on myös kirjattu Kemiart Liners Oy:n osakkeiden ostoon liittyvää konsernireservin tuloutusta 14,3 miljoonaa euroa ja Metsä Tissue -kaupasta realisoitunutta myyntivoittoa 19,0 miljoonaa euroa. Yhtymän nettorahoituskulut olivat 199,7 miljoonaa euroa (190,9) eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta (2,3). Rahoitustuotot olivat 30,2 miljoonaa euroa (38,4) ja rahoituskulut 229,9 miljoonaa euroa (229,3). Rahoituskuluihin on kirjattu M-realin merkintäoikeusannin kuluja 17,2 miljoonaa euroa ja 500 miljoonan euron luottolimiittisopimukseen liittyviä kuluja 2,9 miljoonaa euroa. M-real myi Metsä Tissuen tammikuussa 2004 eri vakuutusyhtiöille (34 %) ja Metsäliitto Osuuskunnalle (66 %). Liiketoiminnan luopumisesta M-real kirjasi satunnaisia tuottoja 194 miljoonaa euroa. Koska Metsä Tissue jatkaa Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiönä, on omistusta vastaava satunnaistuotto eliminoitu Metsäliitto-Yhtymän konsernitilinpäätöksestä. Metsäliitto-Yhtymän tappio ennen satunnaisia eriä oli 137,7 miljoonaa euroa (-39,8). Satunnaiset erät olivat 4,1 miljoonaa euroa (-15,1). Tappio ennen veroja ja vähemmistöosuutta oli 133,6 miljoonaa euroa (-54,8). Välittömät verot, mukaan lukien laskennallisen verovelan muutos, olivat 1,0 miljoonaa euroa (20,6). Suomen yhtiöverokannan aleneminen kesäkuussa 29 prosentista 26 prosenttiin pienensi laskennallista verovelkaa yhteensä 28,9 miljoonalla eurolla. Vähemmistön osuus tappiosta oli 113,6 miljoonaa euroa (58,9) ja tilikauden tappio 21,0 miljoonaa euroa (-16,5). Metsäliitto-Yhtymän sijoitetun pääoman tuotto oli 1,2 prosenttia (2,5) ja oman pääoman tuotto -4,5 prosenttia (-2,4). Rahoitus Metsäliitto-Yhtymän omavaraisuus parani ja velkaisuus laski. Vuoden alussa omavaraisuus oli 35,0 prosenttia ja vuoden lopussa 37,3 prosenttia. Korolliset nettovelat pienenivät 336 miljoonalla eurolla ja olivat joulukuussa miljoonaa euroa (3 469). Velkaisuusaste oli 100 prosenttia (117). Maksuvalmius säilyi koko vuoden hyvänä. Rahoitusstrategian mukaisesti pidettiin likvidien varojen ja sijoitusten määrä alhaalla ja maksuvalmiutta ylläpidettiin sitovilla luottolimiiteillä. Yhtymän likvidit varat ja sijoitukset olivat vuoden lopussa 302 miljoonaa euroa (215). Lisäksi Yhtymällä oli sitovia, taseen ulkopuolisia luottosopimuksia miljoonaa euroa (1 363). Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten on käytössä ei-sitovia kotija ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä noin 0,6 miljardin euron arvosta (0,8). Osuuspääomia vastaanotettiin vuoden aikana 83,4 miljoonaa euroa (77,8). Varsinainen osuuspääoma kasvoi 24,9 miljoonalla eurolla, A-lisäosuuspääoma 48,1 miljoonalla eurolla ja B-lisäosuuspääoma 10,4 miljoonalla eurolla. Keskeisiä rahoitustapahtumia M-real laski välisenä aikana liikkeeseen noin 149 miljoonaa uutta B-osakketta hintaan 3 euroa kappale. Osakeanti merkittiin täysimääräisesti. Annilla saatu nettomääräinen oman pääoman lisäys oli noin 430 miljoonaa euroa. Metsäliitto Osuuskunta merkitsi osakkeita omistusosuutensa mukaisesti eli noin 173 miljoonalla eurolla. Moody s Investors Services laski marraskuussa M-realin luottoluokitusta Ba2:een, näkymät vakaat. M-real allekirjoitti joulukuussa 500 miljoonan euron sitovan luottolimiittisopimuksen. Luotolla jälleenrahoitetaan vuonna 2000 allekirjoitettu 700 miljoonan euron suuruinen luottosopimus. Luoton laina-aika on viisi vuotta, ja järjestelyyn osallistui 21 pankkia. Liikevaihto, Me Liikevoitto, Me Henkilöstö, keskimäärin Metsäliitto Osuuskunta 1 155, ,9 25,4 25, Puutuotteet 729,6 706,7-1,8-1, Jakelu 563,1 536,8 12,6 7, Rakentaminen 132,3 102,3 4,3 4, Moelven 683,3 604,8 4,9 8, Metsä Tissue 684,7 669,2 27,2 48, Cartons 879,7 809,0 60,3 33, Graphics products and Speciality papers 2 377, ,0-90,0 24, Offices 670,0 682,9-3,9 48, Map Merchant Group 1 368, ,6 4,7 6, Muut & sisäinen myynti -690,4-687,9 18,3-54, Metsäliitto-Yhtymä 8 554, ,3 62,0 151, Hallituksen toimintakertomus 7

10 Hallituksen toimintakertomus Investoinnit M-realin BCTMP-tehtaan investointiprojekti Kaskisissa etenee suunnitelmien mukaisesti. Maanrakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2004, tehtaan rakentaminen heinäkuussa ja käyntiinlähtö on elokuussa Tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan tonnia valkaistua kemihierrettä. Investoinnin kokonaisarvo on noin 180 miljoonaa euroa. Botnian sahainvestointi Svir Timber Luoteis-Venäjälle valmistuu vuoden 2005 loppuun mennessä. Podporozhjen kaupunkiin rakennettavan sahan tuotantokapasiteetti on kuutio metriä ja kustannusarvio 50 miljoonaa euroa. Finnforestin moduuliteollisuusyksikön investointi Hartolan kuntaan valmistui syksyllä. Päätös tuotannon aloittamisesta oli tehty lokakuussa Botnia aloitti syksyllä 2003 selvitykset sellutuotannon käynnistämiseksi Uruguayssa. Maaliskuussa 2004 valmistuivat tutkimukset tehtaan ympäristö- ja sosioekonomisista vaikutuksista. Lokakuussa Uruguayn hallitus myönsi hankkeelle oikeuden vapaakauppa-alueasemaan, mikä takaa vakaan tulli- ja verotuskäytännön. Lopullinen päätös noin miljoonaa tonnia valkaistua eukalyptussellua vuodessa valmistavan tehtaan rakentamisesta tehdään vuoden 2005 alkupuoliskolla. Investoinnin kustannusarvio on noin miljardi dollaria. Metsäliitto-Yhtymän bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat vuoden 2004 aikana yhteensä 379 miljoonaa euroa (484). Yritysostot ja -myynnit Tammikuun alussa Metsäliitto Osuuskunta osti 66 prosenttia ja Tapiola-ryhmä 17 prosenttia M-realin omistamasta Metsä Tissuesta. Tammikuun lopussa M-real myi loput 17 prosenttia Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle (9,86 %) ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sammolle (7,14 %). Finnforest osti helmikuussa saksalaisen Merk GmbH:n. Yhtiö on erikoistunut puurakennusprojektien suunnitteluun ja toteutukseen. Tuotevalikoima koostuu puulevyjen, kertopuun, I-palkin, liimapuun ja muiden materiaalien yhdistelmistä. Vuoden 2003 lokakuussa tehdyn aiesopimuksen mukaisesti Are Gruppen liitettiin osaksi Moelvenin saharyhmää vuoden 2004 alussa. Kaupan myötä Moelvenin jatkojalostustuotannon kapasiteetti kasvoi kuutiometrillä ja sahojen kuutiometrillä. Maaliskuussa Moelven osti rakennusmoduulien valmistaja Mobilarum AB:n, jolla on kaksi tuotantolaitosta Ruotsissa. Kesäkuun alussa Finnforest myi 9,9 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta 2,1 prosenttia Moelven Industrier ASA:n osake kannasta. Moelvenin uusia omistajia ovat norjalaiset metsänomistajayhdistykset Haldenvassdraget (3,0 %) ja Agder- Telemark (4,5 %). Metsänomistajayhdistykset Glommen ja Mjøsen lisäsivät omistustaan. Kaupan jälkeen Finnforest omistaa Moelvenin osakkeista 51,0 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta 14,15 prosenttia. Kesäkuussa Metsäliiton tytäryhtiö Thomesto hankki Vologodskie Lesopromyshlenneki -nimisestä puunhankintayhtiöstä 44 prosentin omistusosuuden. Yhtiö, joka on Luoteis- Venäjän Vologdan alueen suurimpia puutavaran hankkijoita, on viime vuosina toimittanut Suomeen runsaat kuutiometriä puutavaraa. Elokuussa M-real osti Metsäliitto Osuuskunnan (6 %) ja UPM-Kymmenen osuudet (47 %) Kemiart Liners Oy:sta. Osakkeiden kauppahinta oli noin 13 miljoonaa euroa. Lisäksi M-realin korolliset nettovelat kasvoivat noin 23 miljoonalla eurolla. Syyskuun lopussa M-real myi Price & Pierce -tradingliiketoiminta Gould Paper Corporationille. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta M-realille. Puolalaisen jalostuslaitoksen Krapex Sp.zoo:n integrointi saatettiin päätökseen, kun yhtiön koko osakekanta siirtyi Metsä Tissuen omistukseen syksyllä Samassa yhteydessä Puolan kaikki liiketoiminnot yhdistettiin yhdeksi Metsä Tissue S.A. -yhtiöksi. Lokakuussa Finnforest myi Kolhossa sijaitsevan pylväs- ja Luxiwood -liiketoimintansa Iivari Mononen Oy:lle. Kauppaan ei kuulunut Britanniassa sijaitseva pylväsliiketoimintayksikkö Finnforest BBH Ltd eikä Kolhon kyllästystoiminta. M-real allekirjoitti joulukuussa sopimuksen Savon Sellun liiketoiminnan myynnistä. Ostajina olivat Dermont F. Smurfit yksityishenkilönä ja joukko kansainvälisiä sijoittajia. Kauppa- Pääoman tuotto Rahoitusrakenne Korolliset nettovelat Me % 50 Me 4000 % Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto Vieras pääoma Oma pääoma Omavaraisuusaste Korolliset nettovelat Velkaisuusaste Hallituksen toimintakertomus

11 Hallituksen toimintakertomus hinta oli noin 20 miljoonaa euroa, josta noin 12 miljoonaa euroa kohdistui käyttöomaisuuteen. Kauppa astui voimaan vuoden 2005 alussa. Metsäliitto Osuuskunta ilmoitti korottavansa omistusosuutensa Vapo Oy:ssä 49,9 prosenttiin ostamalla noin 16,6 prosenttia Vapo Oy:n osakekannasta. Samassa yhteydessä Finnforest myi omistamansa seitsemän prosessi- ja kaukolämpöä sekä sähköä tuottavaa voimalaitostansa perustettavalle yhtiölle, josta Vapo omistaa selkeän enemmistön ja Finnforest alle viidenneksen. Lisäksi Metsäliitto myy Biowatti Oy:n pellettiliiketoiminnan Vapolle ja puupolttoaineen liiketoiminnan Biowatin toimivalle johdolle. Kilpailuvirasto hyväksyi Vapo-kaupan ehdollisena tammikuun alussa. Kauppa vahvistettiin Metsäliitto Osuuskunta, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskus liitto MTK ry sekä Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ilmoittivat ostavansa M-realin metsäomaisuuden 172 miljoonalla eurolla. Yhteensä noin hehtaarin metsäomaisuus siirtyy perustettavan yhtiön omistukseen. Uudesta yhtiöstä Metsäliiton omistusosuus tulee olemaan 49,9 pro - senttia, Henkivakuutusyhtiö Suomen 39,7 prosenttia ja MTK:n 10,4 prosenttia. Kauppa saatettiin päätökseen Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Yhtymän yritykset tukevat Global Compactin periaatteita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämää, ympäristönsuojelua sekä korruption vastustamista. Metsäliitto on mukana WBCSD:n (World Business Council for Sustainable Development) toiminnassa. Metsäliitto Osuuskunnan ympäristöohjelman tavoitteista toteutui hyvin ympäristöosaamisen ylläpito ja kehittäminen. Luonnonhoidon laatu jatkoi paranemistaan luontokohteiden säilymisen osalta. Vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeiden osalta tulokset hieman heikkenivät. Vesiensuojelu päätettiin nostaa korostetusti esille vuoden 2005 ympäristöohjelmassa. Thomeston ruotsalainen tytäryhtiö, Metsäliitto Sverige, sai ISO 9001:2000 -laatusertifikaatin. Virolaiseen tytäryhtiöön, Mets&Puulle, rakennettiin sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät. Helmikuussa 2005 yhtiölle myönnettiin ISO 9001:2000 ja ISO 14001:1996 sertifikaatit sekä PEFC puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti. Metsäliitto tukee paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien, luotettavien sertifiointijärjestelmien kehittämistä. Suomessa Metsäliitto on sitoutunut kansalliseen metsäsertifiointijärjestelmään (Finnish Forest Certification System, FFCS), joka on kansainvälisen PEFC -järjestelmän (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) hyväksymä. M-realin, Finnforestin ja Botnian yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasioista kerrotaan tarkemmin yhtiöiden omissa yhteiskuntavastuuraporteissa, vuosikertomuksissa ja internet-sivuilla. Tutkimus ja kehitys Metsäliitto-Yhtymä panosti vuonna 2004 tutkimus- ja kehitystoimintaan noin 37 miljoonaa euroa (36). M-realin tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita olivat kuidun käyttäytyminen eri tuotantoprosesseissa, prosessiosaaminen sekä paperin ja kartongin optisten ominaisuuksien kehittäminen. Parempi tietämys kemihierrekuidun ominaisuuksista on mahdollistanut uusien kilpailukykyisten paperi- ja kartonkilaatujen kehittämisen. Tehtaat panostivat myös prosessien tehokkuuden parantamiseen. Botnian tärkein kohde tuotekehityksessä oli kuitujen muokkaus ja jauhatus. Lisäksi on selvitetty eukalyptussellujen toimivuutta erilaisten havusellujen kanssa. Prosessikehityksen tärkein kohde oli kuitua säästävän teknologian kehittäminen. Metsä Tissuen investoinneista suurin osa kohdistui tuotekehitykseen ja jalostuslinjojen tuotantotehokkuuden lisäämiseen. Markkinoille tuotiin uusia tuotesarjoja ja valikoimia laajennettiin. Tuotteita kehitetään pääasiassa yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Finnforestin pääpaino T&K-työssä on rakentamisen järjestelmissä. Puun käyttöä lisäävää tutkimusta tehdään yhteistyössä muun muassa VTT:n ja muiden kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Vuoden 2004 tärkein hanke oli Tapiolaan rakennettava talo, joka valmistuessaan kesällä 2005 tulee olemaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Me Investoinnit Tulorahoitus Henkilöstö keskimäärin Me Ulkomailla Suomessa 04 Hallituksen toimintakertomus 9

12 Hallituksen toimintakertomus Henkilöstö Metsäliiton ja sen tytäryritysten palveluksessa oli vuonna 2004 keskimäärin henkilöä (30 056). Suomessa heistä työskenteli (10 038) ja ulkomailla (20 027). Tilikauden päättyessä henkilöstön määrä oli (29 173), joista ulkomailla (19 498). Emoyrityksessä työskenteli keskimäärin 819 henkilöä (878). Metsäliiton hallintoneuvosto nimitti ekonomi Kari Jordanin Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajaksi ja pääjohtajan varamieheksi lukien. Pääjohtajan tehtävät Kari Jordan ottaa vastaan nykyisen pääjohtajan Antti Oksasen jäädessä eläkkeelle kesällä M-real Oyj:n hallitus nimitti ekonomi Hannu Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi lukien, jolloin toimitusjohtaja Jouko M. Jaakkola jäi eläkkeelle. Kilpailuviranomaisten tutkinta Suomen kilpailuviraston edustajat tekivät yllätystarkastukset muun muassa Metsäliitto Osuuskunnan ja Stora Enso Oyj:n toimitiloissa useilla eri paikkakunnilla. Tarkastukset perustuivat UPM-Kymmene Oyj:n Kilpailuvirastoon toimittamiin tietoihin. Tarkastusten tavoitteena oli selvittää, ovatko metsäteollisuusyritykset vaihtaneet keskenään luottamuksellista tietoa raakapuun hankintahinnoista sekä keskustelleet keinoista rajoittaa keskinäistä hintakilpailuaan raakapuun hankintamarkkinoilla. EU:n komission kilpailuviranomaiset tekivät tarkastuskäyntejä myös M-real Oyj:n toimitiloissa. Käynnit liittyivät tutkimukseen, jossa selvitetään väitettyä kilpailijayhteistyötä hienopaperialalla. M-realia kohtaan on nostettu asiaan liittyviä joukkokanteita Yhdysvalloissa. Sekä puukaupan että paperiteollisuuden kartellitutkimukset ovat vielä kesken. Tähän liittyviä kirjanpidollisia varauksia ei ole Metsäliitto-Yhtymän tilinpäätöksessä tehty. IAS / IFRS Euroopan unionin komissio hyväksyi asetusehdotuksen, jonka mukaan EU:n alueella rekisteröityjen julkisesti noteerattujen yhtiöiden tulee laatia konsernitilinpäätöksensä IAS:n (International Accounting Standards) mukaisesti viimeistään vuodelta Metsäliitto-Yhtymässä käynnistettiin syksyllä 2001 projekti IAS-valmiuksien luomiseksi. Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja Yhtymä laatii konsernitilinpäätöksensä IFRS:n (International Financial Reporting Standards) säännösten mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien. Metsäliitto-Yhtymä julkaisee huhtikuussa erillisen tiedotteen, jossa selvitetään IFRS:ään siirtymisen vaikutukset. Lähiajan näkymät Euroopan talouden elpyminen jäi vuonna 2004 ennusteita lievemmäksi. Merkittävimmät hidastavat tekijät olivat raakaaineiden hintojen nousu ja euron nopea vahvistuminen verrattuna dollariin. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä parani vuoden 2004 loppua kohden. Tämä tarjosi mahdollisuuden korottaa eräiden tuotteiden hintoja. Tänäkin vuonna odotetaan paperien ja kartonkien myyntihintojen nousevan. M-realin ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen ennen veroja ja ilman kertaluontoisia eriä ennakoidaan kuitenkin jäävän lievästi tappiolle. Sellutehtaiden käyntiasteet olivat viime vuonna korkeat. Markkinatilanteen odotetaan lähiaikoina jatkuvan Botnialle myönteisenä. Metsäteollisuuden käyntiasteiden ennustetaan pysyvän korkealla tasolla. Tämän ansiosta myös puumarkkinoille odotetaan vilkasta vuotta. Metsäliitto Osuuskunnan vuodelle 2005 asettama ostotavoite yksityismetsistä on 17,7 miljoonaa kuutiometriä. Puutuotekonserni Finnforestin tulos nousi käyttöomaisuuden myyntivoittojen ansiosta positiiviseksi. Mahdollisuudet pitää tulos positiivisena tänä vuonna ovat olemassa koska rakennusmarkkinat ovat hienoisessa kasvussa. Perinteisen sahatavaran vaikeudet jatkunevat kuitenkin edelleen eikä liiketoiminnan kääntyminen kannattavaksi lähiaikoina liene kovin todennäköistä. Kiristyvä hintakilpailu sekä kohonneet raaka-aineiden ja energian hinnat leimasivat pehmopaperimarkkinoita vuonna Metsä Tissuen tavoitteena tänä vuonna on kasvattaa liikevaihtoaan ja säilyttää kannattavuuttaan tyydyttävällä tasolla. Suomen metsäteollisuudella on takanaan neljä heikkoa vuotta, joista kulunut vuosi oli Metsäliitto-Yhtymälle taloudellisesti raskas. Tuloksen kannalta merkittävimmät tekijät olivat paperituotteiden hintataso ja euron kehitys suhteessa dollariin. Nämä tekijät ovat ratkaisevassa osassa myös tänä vuonna. Yhtymässä on tehty huomattavia organisaatiomuutoksia ja uusia tehostamisohjelmia on käynnistetty. Kustannustehokkuuteen ja parempaan kannattavuuteen tähtäävät toimenpiteet ovat tänä vuonna avainasemassa. Espoossa helmikuussa 2005 HALLITUS 10 Hallituksen toimintakertomus

13 Yhtymän tuloslaskelma milj.e % milj.e % Liikevaihto 8 554,1 100, ,3 100,0 (1) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0,9 15,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -4,7-6,5 (2) Liiketoiminnan muut tuotot 144,7 105,0 (3) Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,0 Varastojen muutos -68,2-23,4 Ulkopuoliset palvelut -594,5-536,0 Henkilöstökulut , ,7 (4) Poistot ja arvonalentumiset -599,7-570,8 (5) Liiketoiminnan muut kulut , , , ,0 Liikevoitto 62,0 0,7 151,1 1,8 Rahoitustuotot ja -kulut (6) Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 3,9 6,8 Muut korko- ja rahoitustuotot 13,2 11,7 Kurssierot 13,2 19,9 (7) Korkokulut ja muut rahoituskulut -229,9-229,3-199,7-2,3-190,9-2,3 Tulos ennen satunnaiseriä -137,7-1,6-39,8-0,5 Satunnaiset erät (8) Satunnaiset tuotot 4,1 0,9 Satunnaiset kulut 0,0-16,0 4,1-15,1 Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta -133,6-1,6-54,8-0,7 Välittömät verot -1,0-20,6 (9) Tulos ennen vähemmistöosuutta -134,6-1,6-75,4-0,9 Vähemmistöosuus 113,6 58,9 Tilikauden tulos -21,0-0,2-16,5-0,2 Yhtymän tuloslaskelma 11

14 Yhtymän tase Vastaavaa milj.e % milj.e % Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 86,4 82,3 Liikearvo 17,6 29,4 Konserniliikearvo 675,5 729,3 Muut pitkävaikutteiset menot 14,8 18,8 Keskeneräiset hankinnat 1,9 5,2 796,1 9,4 865,1 10,2 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 395,0 382,7 Rakennukset ja rakennelmat 938, ,0 Koneet ja kalusto 2 606, ,5 Muut aineelliset hyödykkeet 120,2 107,0 Keskeneräiset hankinnat 138,8 88, ,1 49, ,8 51,2 Sijoitukset Osuudet osakkuusyrityksissä 183,5 188,4 Saamiset osakkuusyrityksiltä 18,0 20,4 Muut osakkeet ja osuudet 86,3 94,7 Muut saamiset 35,9 42,4 (10) (10) (11) (13) 323,6 3,8 345,9 4,1 Pysyvät vastaavat yhteensä 5 318,8 62, ,8 65,4 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 396,9 410,2 Valmiit tuotteet ja puolivalmisteet 726,2 703,2 Ennakkomaksut 48,7 41, ,7 13, ,9 13,6 Pitkäaikaiset saamiset (15) Saamiset osakkuusyrityksiltä 4,6 2,4 Lainasaamiset 13,0 13,6 Laskennalliset verosaamiset 62,0 28,6 (23) Siirtosaamiset 0,4 0,6 (16) Lyhytaikaiset saamiset (15) Myyntisaamiset 1 238, ,2 Saamiset osakkuusyrityksiltä 35,0 32,8 Lainasaamiset 7,5 3,3 Muut saamiset 164,2 146,9 Siirtosaamiset 133,3 146,2 (16) 1 658,6 19, ,6 18,5 Rahoitusarvopaperit 128,1 1,5 55,6 0,7 (18) Rahat ja pankkisaamiset 173,6 2,0 159,7 1,9 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 132,0 37, ,8 34,6 Vastaavaa yhteensä 8 450,8 100, ,6 100,0 12 Yhtymän tase

15 Yhtymän tase Vastattavaa milj.e % milj.e % Oma pääoma Osuuspääoma 159,9 134,9 Lisäosuuspääoma A 457,8 409,7 Lisäosuuspääoma B 10,4 0,0 Ylikurssirahasto 31,2 28,9 Arvonkorotusrahasto 1,2 1,2 Muut rahastot 36,0 33,3 Oma pääoma ed. tilik. varauksista 277,1 284,9 Muuntoero -3,1-17,0 Edellisten tilikausien voitto 636,0 695,8 Tilikauden tappio -21,0-16,5 (19) 1 585,5 18, ,2 18,3 Pääomalaina 139,6 1,7 139,3 1,6 Oma pääoma yhteensä 1 725,1 20, ,5 19,9 Vähemmistöosuus 1 559,1 18, ,0 16,5 Pakolliset varaukset 92,6 1,1 85,7 1,0 (20) Vieras pääoma (21)(22) Pitkäaikainen (24) Joukkovelkakirjalainat 1 050, ,4 Lainat rahoituslaitoksilta 1 336, ,0 Eläkelainat 124,8 139,8 Laskennallinen verovelka 438,3 472,9 (23) Muut pitkäaikaiset velat 231,0 218,0 Siirtovelat 29,4 22,7 (26) 3 210,6 38, ,8 42,4 Lyhytaikainen (25) Joukkovelkakirjalainat 132,5 10,0 Lainat rahoituslaitoksilta 166,6 258,8 Eläkelainat 16,8 16,8 Saadut ennakot 5,9 5,6 Ostovelat 506,5 500,4 Rahoitusvekselit 14,4 13,0 Velat osakkuusyrityksille 98,8 101,6 Muut velat 402,3 293,1 Siirtovelat 519,7 514,4 (26) 1 863,4 22, ,7 20,1 Vieras pääoma yhteensä 5 074,0 60, ,4 62,5 Vastattavaa yhteensä 8 450,8 100, ,6 100,0 Yhtymän tase 13

16 Kassavirtalaskelmat Yhtymä Emoyritys milj.e milj.e milj.e milj.e Tulorahoitus Liikevoitto Poistot * 66,7 599,7 157,6 570,9 25,4 3,0 25,5 3,9 Pakollisten varausten muutokset -9,1-4,9 2,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät * -210,2 20,1-164,1 0,9 45,3 0,0 55,1 0,0 Verot * -80,4-39,8 1,0 0,0 386,8 520,6 76,7 84,5 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (lisäys-/vähennys+) -16,9 22,7 22,3 1,4 Lyhytaikaiset saamiset (lisäys-/vähennys+) -75,6 112,3-34,1 5,5 Korottomat velat (lisäys+/vähennys-) 81,9-83,6-41,1 45,3-10,6 51,4-52,8 52,2 Liiketoiminnan kassavirta 376,2 572,0 23,9 136,7 Investoinnit Bruttoinvestoinnit -378,8-483,5-282,9-6,6 Käyttöomaisuuden myynti ja muut muutokset 518,2 3,1 7,1 2,8 139,4-480,4-275,8-3,8 Kassavirta investointien jälkeen 515,5 91,6-251,9 132,9 Pääomarahoitus Korollisten velkojen lisäys+/vähennys- -716,0-107,7 226,0-5,3 Hankittujen/myytyjen yritysten korolliset nettovelat 0,0 0,0 0,0 0,0 Korollisten saamisten lisäys-/vähennys+ 0,5 5,9-23,6-179,1 Osuuskorot ja osingot -62,3-94,5-29,2-28,5 Oman pääoman lisäys 348,2 77,8 83,4 77,8 Pääomalaina 0,3 0,3 0,0 0,0-429,1-118,2 256,6-135,1 Likvidien varojen muutos 86,4-26,5 4,7-2,2 Yhtymä Muutos Muutos Korolliset velat 3 376,7-250, ,1-107,7 Pääomalainat 139,6 0,3 139,3 0,3 Korolliset saamiset 82,0-0,6 82,6-5,9 Likvidit varat 301,7 86,4 215,3-26,5 Korolliset nettovelat 3 132,6-336, ,6-74,9 * luvuista on eliminoitu osakkuusyhtiölaskennan vaikutus. 14 Kassavirtalaskelmat

17 Emoyrityksen tuloslaskelma milj.e % milj.e % Liikevaihto 1 155,5 100, ,9 100,0 Liiketoiminnan muut tuotot 5,0 5,0 (3) Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -814,5-870,8 Varastojen muutos -28,2 6,1 Ulkopuoliset palvelut -225,7-200,2 Henkilöstökulut -40,4-38,1 (4) Poistot ja arvonalentumiset -3,0-3,9 (5) Liiketoiminnan muut kulut -23,3-26, , ,4 Liikevoitto 25,4 2,2 25,5 2,2 Rahoitustuotot ja -kulut (6) Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 52,9 62,4 Tuotot osuuksista osakkuusyrityksissä 9,8 14,0 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 13,8 10,4 Muut korko- ja rahoitustuotot 14,0 12,6 Kurssierot 0,2 1,8 (7) Korkokulut ja muut rahoituskulut -27,2-22,3 63,5 5,5 78,9 6,8 Voitto ennen satunnaiseriä 89,0 7,7 104,4 9,0 Satunnaiset erät (8) Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Satunnaiset kulut -5,0-25,0-5,0-25,0 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 84,0 7,3 79,4 6,9 Poistoeron muutos 0,0 0,8 Välittömät verot -24,4-23,4 (9) Tilikauden ylijäämä 59,5 5,1 56,8 4,9 Emoyrityksen tuloslaskelma 15

18 Emoyrityksen tase Vastaavaa milj.e % milj.e % Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 8,0 8,9 Muut pitkävaikutteiset menot 0,1 0,1 Keskeneräiset hankinnat 3,2 0,3 11,3 0,6 9,3 0,6 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 0,2 0,0 Rakennukset ja rakennelmat 0,5 0,4 Koneet ja kalusto 1,1 2,6 Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 1,8 0,1 3,1 0,2 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 960,9 687,0 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 170,1 76,3 Osuudet osakkuusyrityksissä 119,3 120,5 Saamiset osakkuusyrityksiltä 1,6 0,0 Muut osakkeet ja osuudet 12,3 12,8 Muut saamiset 17,7 17,7 (10) (10) (11) (13) 1 281,9 71,0 914,3 61,0 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 295,0 71,7 926,7 61,8 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 43,6 66,3 Ennakkomaksut 35,8 35,4 79,4 4,4 101,7 6,8 Pitkäaikaiset saamiset (15) Lainasaamiset 26,0 4,1 Laskennalliset verosaamiset 1,2 0,8 (23) Siirtosaamiset 0,4 0,6 (16) Lyhytaikaiset saamiset (15) Myyntisaamiset 9,7 10,0 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 353,1 416,6 Saamiset osakkuusyrityksiltä 30,5 32,8 Lainasaamiset 0,0 0,0 Muut saamiset 0,0 0,1 Siirtosaamiset 2,4 2,3 (16) 423,3 23,4 467,3 31,2 Rahoitusarvopaperit 0,0 0,0 0,0 0,0 (18) Rahat ja pankkisaamiset 7,6 0,4 2,9 0,2 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 510,3 28,3 571,9 38,2 Vastaavaa yhteensä 1 805,3 100, ,6 100,0 16 Emoyrityksen tase

19 Emoyrityksen tase Vastattavaa milj.e % milj.e % Oma pääoma Osuuspääoma 159,9 134,9 Lisäosuuspääoma A 457,8 409,7 Lisäosuuspääoma B 10,4 0,0 Muut rahastot Vararahasto I 3,9 3,9 Vararahasto II 28,9 26,0 Edellisten tilikausien voitto 308,8 284,0 Tilikauden ylijäämä 59,5 56,8 (19) 1 029,2 57,0 915,4 61,1 Pääomalaina 90,7 5,0 90,7 6,1 Oma pääoma yhteensä 1 119,9 62, ,1 67,1 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 0,0 0,0 0,0 0,0 Pakolliset varaukset 4,7 0,3 2,6 0,2 (20) Vieras pääoma (21)(22) Pitkäaikainen (24) Joukkovelkakirjalainat 122,2 122,2 Lainat rahoituslaitoksilta 225,0 0,0 Eläkelainat 7,4 7,8 Muut pitkäaikaiset velat 3,1 0,0 Siirtovelat 14,9 12,7 (26) 372,5 20,6 142,7 9,5 Lyhytaikainen (25) Joukkovelkakirjalainat 0,0 0,0 Lainat rahoituslaitoksilta 0,0 0,0 Eläkelainat 0,4 0,4 Saadut ennakot 1,8 2,6 Ostovelat 65,3 51,0 Velat saman konsernin yrityksille 157,8 179,0 Velat osakkuusyrityksille 35,2 60,6 Muut lyhytaikaiset velat 6,2 12,7 Siirtovelat 41,6 40,8 (26) 308,2 17,1 347,1 23,2 Vieras pääoma yhteensä 680,7 37,7 489,8 32,7 Vastattavaa yhteensä 1 805,3 100, ,6 100,0 Emoyrityksen tase 17

20 Tilinpäätöksen liitetiedot Laadintaperiaatteet Metsäliitto-Yhtymän konsernitilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä noudattaen. Konsolidointiperiaatteet Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyritys Metsäliitto Osuuskunta ja kaikki ne yhtiöt, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänimäärästä. Tilivuoden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka. Asunto- ja kiinteistöyhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Näiden yhtiöiden vaikutus konsernitilinpäätöksen antamaan kuvaan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ei ole olennainen. Kaikkien yhtiöiden tilikausi päättyi Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muunnettu ja ryhmitelty vastaamaan Suomen kirjanpitolainsäädäntöä ja yhtymän yhtenäisiä laskentaperiaatteita. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintahetkellä tytäryhtiön oman pääoman ylittävä hankintameno on kohdistettu tytäryhtiön käyttöomaisuuteen, jos käyttöomaisuuden kirja-arvo on ollut käypää arvoa alempi. Käyttöomaisuuteen kohdistetusta osasta on tehty kyseessä olevan käyttöomaisuusryhmän suunnitelman mukainen poisto. Kohdistamaton osuus on esitetty konserniliikearvona. Tuotantokapasiteetin tai merkittävän markkinaosuuden hankinnan yhteydessä syntyneet liikearvot poistetaan arvioituna vaikutusaikanaan tasapoistoina enintään 10 vuodessa ja muut 5 vuoden kuluessa, erityistilanteissa maksimissaan 20 vuodessa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu kunkin tytäryhtiön tuloksesta ja omasta pääomasta sekä esitetty omana eränään. Resurssiyhtiöt Oy Metsä-Botnia Ab:n ja sen tytäryhtiöiden sekä Kemiart Liners Oy:n tuloslaskelma- ja tase-erät sekä liitetiedot on konsolidoitu omistusosuuden (53 %) mukaisesti. Kemiart Liners Oy on käsitelty kokonaan M-realin tytäryhtiönä alkaen. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöt, joissa Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus ja äänimäärä suoraan tai välillisesti on prosenttia, on yhdistelty Yhtymän tilinpäätökseen equity-menetelmällä. Omistusosuutta vastaavat osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista huomioiden hankinnan yhteydessä syntyneet liikearvon poistot ja saadut osingot on tuloslaskelmassa esitetty rivillä Osuus osakkuusyritysten tuloksista. Ne osakkuusyhtiöt, joiden merkitys Yhtymän tuloksen ja oman pääoman kannalta on vähäinen, on jätetty konsolidoimatta. Osakkuusyhtiöt on lueteltu liitetietojen osake-erittelyssä. Osakkuusyhtiöiden omistuksesta syntyvä konserniaktiiva poistetaan 5 vuoden tai sitä pidempänä arvioituna vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 10 vuodessa. Liikevaihto Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, myönnetyt alennukset ja reklamaatiokulut. Liikevaihtoon on kirjattu myös valuuttamääräisten myyntisaamisten arvostamisesta johtuvat kurssierot sekä myynnin suojaamisesta johdannaisilla syntyneet kurssierot. Myynnin tuloutusperiaatteet Pitkäaikaisten projektien (yli 1 vuosi) osalta on noudatettu Finnforest-alakonsernin norjalaisessa tytäryhtiössä valmistusasteen mukaista tuloutusta. Muissa tytäryhtiöissä on noudatettu luovutusperiaatteen mukaista tuloutusta. Tilauskantaan sisältyvien tappiollisten projektien arvioitu tappio on kirjattu kokonaan kuluksi. Valmistusaste on laskettu toteutuneiden kustannusten osuutena arvioiduista kokonaiskustannuksista. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisessa on käytetty Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaa kurssia. Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Konsernin sisäisen osakkeenomistuksen eliminoinnissa syntyneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä suomalaisissa yhtiöissä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynnin tai ostojen suojauksessa käytetyistä johdannaissopimuksista syntyneet kurssierot on kirjattu vastaavan tuloslaskelmaerän oikaisuksi. Valuuttalainojen kurssierot on kirjattu rahoituserien kurssieroihin. Syntyneet kurssierot jaksotetaan suojattavalle periodille. Tulevan kassavirran suojaamiseksi määriteltyjen lainojen sekä johdannaissopimusten kurssierot on kirjattu tulokseen samanaikaisesti suojatun kassavirran kanssa hedge accounting -periaatteiden mukaisesti. 18 Tilinpäätöksen liitetiedot