VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen 4H-liitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Pirkanmaan Muistiluotsi-pilottihanke, päätösseminaari, Tampere

2 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on maaseudun tutkimus-, kehittämis- ja koulutuskeskus Päätehtävänä edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita Osaamisalueitamme maaseutualueet ja yhteiskunta maaseutupolitiikka yrittäjyys maaseudulla CGE-mallinnus ja laskentapalvelut (RegFin-aluemallit) hankkeiden ja politiikan aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus Henkilöstöä 80, joista 30 Seinäjoella ja 50 Mikkelissä Instituutti on perustettu 1987 Eduskunnan päätöksellä Sijaitsemme Seinäjoen teknologiakeskuksessa, FRAMI:ssa

3 Hannu Törmä, prof. Seinäjoki Susanna Määttä, HTM Seinäjoki Juhani Laasanen, YT Seinäjoki Kaarina Reini, FT, KTM Melbourne Australia ja Seinäjoki Katarzyna Zawalinska, DSc Varsova Puola ja Seinäjoki Radoslaw Hoffmann, BSc Varsova Puola

4 Tutkimuksen tavoitteet Neljän OK-opintokeskuksen jäsenjärjestön vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen/merkityksen laskeminen Järjestöt: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Punainen Risti Suomen 4H-liitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

5 Vapaaehtoistyön määritelmä Vapaaehtoistyö on työtä, josta ei makseta rahallista palkkaa tai korvausta. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta omien kykyjensä, mahdollisuuksiensa ja aikataulunsa mukaan. Vapaaehtoistyötä ohjaavat seuraavat periaatteet, (Volunteering in the European Union 2010): * kysymys henkilökohtaisesta valinnasta, * tarkoittaa legitiimiä tapaa, jolla ihmiset voivat osallistua erilaiseen toimintaan omissa yhteisöissään, * saa ihmiset ja ryhmät ottamaan kantaa humanitaarisiin sekä ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin, * on palkatonta, mutta ei korvaa palkkatyötä, * ei ole ilmainen vaihtoehto eikä uhka palkkatyölle. Vapaaehtoistyö vs. vapaaehtoistoiminta

6 Tutkimusmetodi RegFin simulointimallit -> kaikki vaikuttaa kaikkeen hyödykemarkkinat yksityinen ja julkinen kulutus tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityiset ja julkiset investoinnit kotimaan kauppa tasap hinta tarjonta yleinen tasapaino nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen ulkomaan kauppa työ- ja pääomapanokset tuotannontekijämarkkinat tasap määrä kysyntä kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet toimiala- ja aluedimensiot staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan 2010, aikadimensio

7 RegFin simulointimallit -> miten talous kuvataan Teoria Kuluttajat hyödyn maks ongelma Yritykset voiton maks ongelma Käyttäytymissäännöt työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen palkat, pääoman ja kuluttajahinnat työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit Reaaliset ja rahavirrat työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot Kunnat ja valtio oman alueen kauppakumppanit politiikkatavoitteet ja välineet muu Suomi ja ulkomaat tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino

8 Tyypillisen dynaamisen sovelluksen eteneminen -> tulosmuuttujat Investoinnit (toimiala x alue matriisi) Tuotanto (toimiala x alue matriisi) Työllisyys (toimiala x alue matriisi) Alueellinen BKT (alue) Työ- ja pääomatulot (alue) Yksityinen kulutus (alue) Verokertymät (verolaji x kunta / valtio x alue) Julkinen kulutus (kunta / valtio x alue) Kotimainen vienti ja tuonti (toimiala x alue matriisi) Ulkomainen vienti ja tuonti (toimiala x alue matriisi) + muita sovelluksen kannalta kiinnostavia

9 Tutkimusaiheet ja asiakkaat Soveltava tutkimusmyynti (asiakas) Kaivosinvestoinnit: Kälviä, Laivakangas, Länttä, Pajala-Kolari, Pampalo, Seinäjoki, Sokli, Talvivaara jne (TEM, LVM, kaivosten tukihankkeet) Muut infrastruktuuri-investoinnit: Suomen liikenneverkko, Helsingin kaupungin väylähankkeet mm. Länsimetro, Turku-Pori ja Tornio-Kemi moottoritiet, ydinvoimala, Luisteluhalli (HKI:n kaupunki, LVM, Tiehallinto, yritys) Toimialatutkimus: Metsä- ja sahateollisuus, Metalliteollisuus laman menetykset ja tulevaisuuden kuvat, bioenergiapotentiaalit, bioenergia-strategiat, biojalostamo (TEM, Bionova) Perustutkimus RegFin aluemallien kehitystyö ja tieteelliset artikkelit

10 Tutkimusaineisto 1. Järjestön yleistiedot a. perustamisvuosi b. jäsenmäärä c. kattavuus koko maata ajatellen d. paikallisyhdistysten määrä 2. Järjestön toimintamuodot järjestön keskeiset toimintamuodot 3. Vapaaehtoistyön toimintamuodot keskeiset vapaaehtoistyön muodot 4. Vapaaehtoistyön määrä ja kustannukset:; järjestöjen antamat tiedot a. vapaaehtoistyön määrä vuonna 2009 b. vapaaehtoistyöhön suunnattu rahallinen panostus ja työlle lasketut palkkakulut vuonna Julkisen sektorin toimialojen tuottavuus- ja työllisyystiedot vuonna 2007

11 Skenaario ja parametrisointi Skenaario: olettamus, että järjestöjen vapaaehtoistehtävät hoidetaan julkisen sektorin toimesta * millaiset lisäkustannukset yhteiskunnalle aiheutuisi, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät Parametrisointi: järjestöjen ja julkisen sektorin toimialojen tiedot RegFin-laskentaa varten vapaaehtoistyön tuntimäärä, h/vuosi vapaaehtoistyön organisoimisesta ja vapaaehtoistyöstä syntyvät palkkakustannukset, /vuosi vapaaehtoistyön keskimääräinen tuntihinta, /h kokonaispanostus vapaaehtoistyöhön/vapaaehtoistyön volyymi, julkisen sektorin ao. toimialan palkansaajien työtuntimäärä, h/vuosi julkisen sektorin ao. toimialan palkansaajakorvausten määrä, /vuosi julkisen sektorin ao. toimialan keskimääräinen työtunnin hinta, /h julkisen sektorin ao. toimialan tuotos perushintaan, vuosi julkisen sektorin ao. toimialan keskimääräisen työtunnin hinnan ja järjestön vapaaehtoistyön tuntihinnan suhdeluku

12 Julkisen sektorin toimialat Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus (SPEK) Koulutus (4 H) Terveys- ja sosiaalipalvelut (MLL ja SPR) Muu palvelutoiminta (Järjestötoiminta)

13 Julkisen sektorin toimialojen parametritiedot Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 2007 Tuotos perushintaan, milj. Palkansaajakorvaukset, milj. Palkansaajien tehdyt työtunnit, milj. t Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henk. koht. palvelut

14 Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Mannerheimin Lastensuojeluliitto a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Sisältää paikallisyhdistysten vapaaehtoistunnit, lasten ja nuorten sekä vanhempain puhelinten päivystyksen sekä peruskoulujen tukioppilastoiminnan tunnit b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 1,4 miljoonaa euroa Sisältää keskus- ja piirijärjestöjen rahallisen panostuksen vapaaehtoistoiminnan organisoimiseksi ja ohjaamiseksi. Yhdistysten vapaaehtoisille ei suoriteta palkkakorvausta c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,55 euroa d) Taloudellinen volyymi 2,8 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin henkilöä Suomen 4H-liitto a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Sisältää kerhotoiminnan ohjaajantehtävien, kerhotoiminnan luottamustehtävien, kerhonohjaajien koulutus- ja perehdytyksen tunnit b) Vapaaehtoistyön palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 0,7 miljoonaa euroa Sisältää kerhonohjaajien koulutuksesta ja perehdytyksestä sekä kerhotoiminnan ohjaajantehtävistä maksetut korvaukset c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,13 euroa d) Taloudellinen volyymi 1,3 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin henkilöä

15 Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Suomen Punainen Risti a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Perustuu vuonna 2005 tehtyyn VIVA-tutkimukseen vapaaehtoistyön tuntimäärästä vuonna Tuntimäärään on laskettu SPR:n osastojen, piirien, keskustoimiston ja laitosten tilastoima vapaaehtoistyö b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 6,1 miljoonaa euroa Perustuu VIVA-tutkimukseen vapaaehtoistyön kuluista vuonna Kuluiksi laskettiin vain vapaaehtoisten tukemisesta seuranneet kulut. Kuluihin ei laskettu suurelle yleisölle ja eri alojen ammattilaisille järjestettyjen koulutusten kuluja. Järjestö koordinoi ja tukee tiettyjen teemojen puitteissa myös muiden järjestöjen vapaaehtoistyötä eikä tämän toiminnan kuluja myöskään laskettu mukaan c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,94 euroa d) Taloudellinen volyymi 11,9 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin henkilöä

16 Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Tuntimäärään on laskettu vapaaehtoispalokuntien hälytysosastoissa tehty työmäärä, johon sisältyy hälytystehtävien, koulutuksen, varainhankinnan, muiden tehtävien sekä varallaolon tuntimäärä. Lisäksi tuntimäärään on laskettu nuoriso-osastojen ohjaajien sekä naisosastojen hälytys-, valistus-, koulutus- ja varainhankinnan tuntimäärä. Varallaolotuntimäärä on laskettu vapaaehtoispalokuntatoiminnan taloudellista merkitystä koskevassa tutkimuksessa (Jaatinen 2002) mainitulla perusteella ja määrä on noin 20 miljoonaa tuntia vuodessa. Varallaolotunnit on muutettu normaaleiksi työtunneiksi kertoimella 0,3 b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen 12,5 miljoonaa euroa. Vapaaehtoispalokuntatoimintaan suunnatun rahallisen panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen (noin 27,3 miljoonaa mk vuonna 1998) perustuvat tutkimustulokseen (Jaatinen 2002) ja toimintatilastoon Kuluihin on laskettu lisäksi keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettu panostus vuonna 2009, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. (Jaatinen ). c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa d) Taloudellinen volyymi 24,6 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoispalokuntalaisia noin henkilöä

17 Miten vapaaehtoistyön kansantaloudellista vaikutusta osoittava tulos syntyy Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus muodostuu tehdyn työmäärän ja siihen suunnatun rahallisen panostuksen aikaansaamana BKT:n nettomuutoksena oletetussa tilanteessa, jossa järjestöjen vapaaehtoistyö korvattaisiin julkisen sektorin toimesta suoritettavalla palkkatyöllä. Vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen euromääräinen arvo on mallin tuottaman tuloksen ja alkuperäisen tilanteen erotus.

18 Järjestökohtaisten parametrien arvot Järjestö Parametri 1 Parametri 2 MLL 0,0266 0,0018 SPR 0,1136 0, H 0,0122 0,0014 SPEK 0,2341 0,0245

19 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Työtunteja/ vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö ,55 1,42 2,80 TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 495,7 23,15 14, Työn tuotos, milj

20 Tulos: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Description Macros sim1 Mllm1 Mllsd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,00107 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -15,0-12,2-9,5 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 9 15 miljoonan euron välillä sisältäen myös kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle aiheutuisi keskimäärin noin 12 miljoonan euron lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät. Toisin tulkittuna tulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle syntyy vastaavan suuruinen säästö, kun tehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä. Tulos osoittaa liiton vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen.

21 Suomen Punainen Risti Suomen Punainen Risti Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 2,1 2,94 6,06 11,93 Työn tuotos, milj TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 495,7 23,15 7, Työn tuotos, milj

22 Tulos: Suomen Punainen Risti Description Macros sim1 Sprm1 Sprsd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,00333 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -45,0-36,4-27,7 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä miljoonan euron välillä sisältäen kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 36 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että kansantaloudelle aiheutuisi keskimäärin 36 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.

23 Suomen 4H-Liitto Työtunteja/ Palkka, Palkkakust / Vapaaehtoistyön Suomen 4 H Liitto vuosi /tunti vuosi, milj. volyymi, milj. Vapaaehtoistyö ,13 0,68 1,34 TOL 2008: Koulutus Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 230,7 28,60 13, Työn tuotos, milj

24 Tulos: Suomen 4H-Liitto Description Macros sim1 4Hm1 4Hsd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,0004 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -5,3-4,3-3,2 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 3 5 miljoonan euron välillä. Keskiarvo on noin 4 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että kansantaloudelle aiheutuisi keskimäärin 4 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.

25 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 7,4 1,68 12,49 24,59 Työn tuotos, milj TOL 2008: Julkinen hallinto Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 297,8 21,68 12, Työn tuotos, milj

26 Tulos: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Description Macros sim1 Sprm1 Speksd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,00717 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -97,4-78,8-60,2 Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä miljoonan euron välillä sisältäen kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 79 miljoonaa euroa. Kansantaloudelle aiheutuisi siis keskimäärin 79 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.

27 Yhteenveto Vapaaehtoistyön arvo ja hinta yhtä tuntia kohti Järjestö Vapaaehtoistyön tuntimäärä/vuosi Vapaaehtoistyön arvo, milj. Vapaaehtoistyön keskiarvo, /tunti Vapaaehtoistyön alkuper. arvo, Tuotos, / tunti / /tunti panos, /tunti MLL ,5-15,0 13,31 1,55 8,6 SPR ,7-45,0 17,63 2,94 6,0 4 H ,3-5,5 13,75 2,13 6,5 SPEK ,2-97,4 10,84 1,68 6,4 Yht/painotettu keskiarvo ,7-162,9 12,44 1,93 6,5

28 Yhteenveto Vapaaehtoistyön 10,7 miljoonan tuntimäärä vastaa runsaan henkilötyövuoden työpanosta. Vapaaehtoistyön keskimääräinen 132 miljoonan euron arvo vastaa esimerkiksi noin asukaan kunnan juoksevien menojen määrää. Vapaaehtoistyön yhteenlaskettu arvo/työtunti suhteessa alkuperäiseen arvoon/työtunti on keskimäärin 6,5 -kertainen. Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitettu yksi euro tuottaa siis runsaat 6 euroa yhtä työtuntia kohti laskettuna. Vapaaehtoistyön rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa.

29 Toivomus järjestöille Vapaaehtoistyötä koskevan tutkimuksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että järjestöillä olisi olemassa systemaattiset vapaaehtoistyön ja -talouden tilastointi- ja seurantajärjestelmät, joiden tiedot kattaisivat järjestöjen koko toimintakentän ja olisivat myös tutkijoiden saatavissa ja käytettävissä. Koko järjestökentän kattavien toiminta- ja taloustietojen saatavuus palvelee myös järjestöjen omia etuja, kun halutaan tutkia ja arvioida vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitaan vapaaehtoistyön arvon esille nostamiseksi yhteiskunnassa ja esimerkiksi myös järjestöjen yhteiskunnalta saaman rahoituksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa.

30 Volunteering in The European Union National Report: Finland Involvement of volunteers by sector, 2002 Source: Yeung, A. B. (2002) Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa ihanteita vai todellisuutta? Helsinki: YTY.

31 Volunteering in The European Union National Report: Finland Economic value of volunteering Voluntary work in voluntary organisations totalled 123 million hours in This translates to 80,000 full-time equivalents (4% of the total labour force). In practice, there are around 82,000 people working in voluntary organisations, of which 25,000 are part-time workers. They make up 3.5 % of the labour force. The calculated value of voluntary work is approximately EUR 2 billion. It has been estimated that the price of an hour of voluntary work by a volunteer reached EUR 15 in 2007

32 Eräitä vertailutuloksia (tuotos/panos) Lähde: SPR, VIVA-tutkimus 2004 Eräitä tutkimuksia VIVA I VIVA II Suomi (v ja 2004) 8,2 3,8 Tanska (v ja 2002) 7,9 6,4 Islanti (v. 2002) 2,9

33 Yhteystiedot Hannu Törmä hannu.torma(at)helsinki.fi (050) Juhani Laasanen juhani.laasanen(at)helsinki.fi (044) Raportti: nro 70

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi 3.2.2016 1.2.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen RegFinDyn-simulointimallin

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070906 09:40:22 TYÖ 4642.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070906 12:00:01 TYÖ 4642.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070906 11:59:57 TYÖ 4642.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Tutkimuksen viitekehys Posivire Oy:n taloudellinen vaikutus Posivire Oy:n

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINTARKASTUKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUKSEN ESITTÄMINEN Oral Hammaslääkärit Oyj, varsinainen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot