VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET
|
|
- Viljo Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen 4H-liitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Pirkanmaan Muistiluotsi-pilottihanke, päätösseminaari, Tampere
2 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on maaseudun tutkimus-, kehittämis- ja koulutuskeskus Päätehtävänä edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita Osaamisalueitamme maaseutualueet ja yhteiskunta maaseutupolitiikka yrittäjyys maaseudulla CGE-mallinnus ja laskentapalvelut (RegFin-aluemallit) hankkeiden ja politiikan aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus Henkilöstöä 80, joista 30 Seinäjoella ja 50 Mikkelissä Instituutti on perustettu 1987 Eduskunnan päätöksellä Sijaitsemme Seinäjoen teknologiakeskuksessa, FRAMI:ssa
3 Hannu Törmä, prof. Seinäjoki Susanna Määttä, HTM Seinäjoki Juhani Laasanen, YT Seinäjoki Kaarina Reini, FT, KTM Melbourne Australia ja Seinäjoki Katarzyna Zawalinska, DSc Varsova Puola ja Seinäjoki Radoslaw Hoffmann, BSc Varsova Puola
4 Tutkimuksen tavoitteet Neljän OK-opintokeskuksen jäsenjärjestön vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen/merkityksen laskeminen Järjestöt: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Punainen Risti Suomen 4H-liitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
5 Vapaaehtoistyön määritelmä Vapaaehtoistyö on työtä, josta ei makseta rahallista palkkaa tai korvausta. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta omien kykyjensä, mahdollisuuksiensa ja aikataulunsa mukaan. Vapaaehtoistyötä ohjaavat seuraavat periaatteet, (Volunteering in the European Union 2010): * kysymys henkilökohtaisesta valinnasta, * tarkoittaa legitiimiä tapaa, jolla ihmiset voivat osallistua erilaiseen toimintaan omissa yhteisöissään, * saa ihmiset ja ryhmät ottamaan kantaa humanitaarisiin sekä ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin, * on palkatonta, mutta ei korvaa palkkatyötä, * ei ole ilmainen vaihtoehto eikä uhka palkkatyölle. Vapaaehtoistyö vs. vapaaehtoistoiminta
6 Tutkimusmetodi RegFin simulointimallit -> kaikki vaikuttaa kaikkeen hyödykemarkkinat yksityinen ja julkinen kulutus tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityiset ja julkiset investoinnit kotimaan kauppa tasap hinta tarjonta yleinen tasapaino nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen ulkomaan kauppa työ- ja pääomapanokset tuotannontekijämarkkinat tasap määrä kysyntä kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet toimiala- ja aluedimensiot staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan 2010, aikadimensio
7 RegFin simulointimallit -> miten talous kuvataan Teoria Kuluttajat hyödyn maks ongelma Yritykset voiton maks ongelma Käyttäytymissäännöt työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen palkat, pääoman ja kuluttajahinnat työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit Reaaliset ja rahavirrat työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot Kunnat ja valtio oman alueen kauppakumppanit politiikkatavoitteet ja välineet muu Suomi ja ulkomaat tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino
8 Tyypillisen dynaamisen sovelluksen eteneminen -> tulosmuuttujat Investoinnit (toimiala x alue matriisi) Tuotanto (toimiala x alue matriisi) Työllisyys (toimiala x alue matriisi) Alueellinen BKT (alue) Työ- ja pääomatulot (alue) Yksityinen kulutus (alue) Verokertymät (verolaji x kunta / valtio x alue) Julkinen kulutus (kunta / valtio x alue) Kotimainen vienti ja tuonti (toimiala x alue matriisi) Ulkomainen vienti ja tuonti (toimiala x alue matriisi) + muita sovelluksen kannalta kiinnostavia
9 Tutkimusaiheet ja asiakkaat Soveltava tutkimusmyynti (asiakas) Kaivosinvestoinnit: Kälviä, Laivakangas, Länttä, Pajala-Kolari, Pampalo, Seinäjoki, Sokli, Talvivaara jne (TEM, LVM, kaivosten tukihankkeet) Muut infrastruktuuri-investoinnit: Suomen liikenneverkko, Helsingin kaupungin väylähankkeet mm. Länsimetro, Turku-Pori ja Tornio-Kemi moottoritiet, ydinvoimala, Luisteluhalli (HKI:n kaupunki, LVM, Tiehallinto, yritys) Toimialatutkimus: Metsä- ja sahateollisuus, Metalliteollisuus laman menetykset ja tulevaisuuden kuvat, bioenergiapotentiaalit, bioenergia-strategiat, biojalostamo (TEM, Bionova) Perustutkimus RegFin aluemallien kehitystyö ja tieteelliset artikkelit
10 Tutkimusaineisto 1. Järjestön yleistiedot a. perustamisvuosi b. jäsenmäärä c. kattavuus koko maata ajatellen d. paikallisyhdistysten määrä 2. Järjestön toimintamuodot järjestön keskeiset toimintamuodot 3. Vapaaehtoistyön toimintamuodot keskeiset vapaaehtoistyön muodot 4. Vapaaehtoistyön määrä ja kustannukset:; järjestöjen antamat tiedot a. vapaaehtoistyön määrä vuonna 2009 b. vapaaehtoistyöhön suunnattu rahallinen panostus ja työlle lasketut palkkakulut vuonna Julkisen sektorin toimialojen tuottavuus- ja työllisyystiedot vuonna 2007
11 Skenaario ja parametrisointi Skenaario: olettamus, että järjestöjen vapaaehtoistehtävät hoidetaan julkisen sektorin toimesta * millaiset lisäkustannukset yhteiskunnalle aiheutuisi, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät Parametrisointi: järjestöjen ja julkisen sektorin toimialojen tiedot RegFin-laskentaa varten vapaaehtoistyön tuntimäärä, h/vuosi vapaaehtoistyön organisoimisesta ja vapaaehtoistyöstä syntyvät palkkakustannukset, /vuosi vapaaehtoistyön keskimääräinen tuntihinta, /h kokonaispanostus vapaaehtoistyöhön/vapaaehtoistyön volyymi, julkisen sektorin ao. toimialan palkansaajien työtuntimäärä, h/vuosi julkisen sektorin ao. toimialan palkansaajakorvausten määrä, /vuosi julkisen sektorin ao. toimialan keskimääräinen työtunnin hinta, /h julkisen sektorin ao. toimialan tuotos perushintaan, vuosi julkisen sektorin ao. toimialan keskimääräisen työtunnin hinnan ja järjestön vapaaehtoistyön tuntihinnan suhdeluku
12 Julkisen sektorin toimialat Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus (SPEK) Koulutus (4 H) Terveys- ja sosiaalipalvelut (MLL ja SPR) Muu palvelutoiminta (Järjestötoiminta)
13 Julkisen sektorin toimialojen parametritiedot Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 2007 Tuotos perushintaan, milj. Palkansaajakorvaukset, milj. Palkansaajien tehdyt työtunnit, milj. t Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henk. koht. palvelut
14 Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Mannerheimin Lastensuojeluliitto a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Sisältää paikallisyhdistysten vapaaehtoistunnit, lasten ja nuorten sekä vanhempain puhelinten päivystyksen sekä peruskoulujen tukioppilastoiminnan tunnit b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 1,4 miljoonaa euroa Sisältää keskus- ja piirijärjestöjen rahallisen panostuksen vapaaehtoistoiminnan organisoimiseksi ja ohjaamiseksi. Yhdistysten vapaaehtoisille ei suoriteta palkkakorvausta c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,55 euroa d) Taloudellinen volyymi 2,8 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin henkilöä Suomen 4H-liitto a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Sisältää kerhotoiminnan ohjaajantehtävien, kerhotoiminnan luottamustehtävien, kerhonohjaajien koulutus- ja perehdytyksen tunnit b) Vapaaehtoistyön palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 0,7 miljoonaa euroa Sisältää kerhonohjaajien koulutuksesta ja perehdytyksestä sekä kerhotoiminnan ohjaajantehtävistä maksetut korvaukset c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,13 euroa d) Taloudellinen volyymi 1,3 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin henkilöä
15 Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Suomen Punainen Risti a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Perustuu vuonna 2005 tehtyyn VIVA-tutkimukseen vapaaehtoistyön tuntimäärästä vuonna Tuntimäärään on laskettu SPR:n osastojen, piirien, keskustoimiston ja laitosten tilastoima vapaaehtoistyö b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen noin 6,1 miljoonaa euroa Perustuu VIVA-tutkimukseen vapaaehtoistyön kuluista vuonna Kuluiksi laskettiin vain vapaaehtoisten tukemisesta seuranneet kulut. Kuluihin ei laskettu suurelle yleisölle ja eri alojen ammattilaisille järjestettyjen koulutusten kuluja. Järjestö koordinoi ja tukee tiettyjen teemojen puitteissa myös muiden järjestöjen vapaaehtoistyötä eikä tämän toiminnan kuluja myöskään laskettu mukaan c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,94 euroa d) Taloudellinen volyymi 11,9 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoistyöhön osallistui noin henkilöä
16 Järjestöjen vapaaehtoistyön laskentatiedot Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Tuntimäärään on laskettu vapaaehtoispalokuntien hälytysosastoissa tehty työmäärä, johon sisältyy hälytystehtävien, koulutuksen, varainhankinnan, muiden tehtävien sekä varallaolon tuntimäärä. Lisäksi tuntimäärään on laskettu nuoriso-osastojen ohjaajien sekä naisosastojen hälytys-, valistus-, koulutus- ja varainhankinnan tuntimäärä. Varallaolotuntimäärä on laskettu vapaaehtoispalokuntatoiminnan taloudellista merkitystä koskevassa tutkimuksessa (Jaatinen 2002) mainitulla perusteella ja määrä on noin 20 miljoonaa tuntia vuodessa. Varallaolotunnit on muutettu normaaleiksi työtunneiksi kertoimella 0,3 b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen 12,5 miljoonaa euroa. Vapaaehtoispalokuntatoimintaan suunnatun rahallisen panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen (noin 27,3 miljoonaa mk vuonna 1998) perustuvat tutkimustulokseen (Jaatinen 2002) ja toimintatilastoon Kuluihin on laskettu lisäksi keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettu panostus vuonna 2009, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. (Jaatinen ). c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa d) Taloudellinen volyymi 24,6 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoispalokuntalaisia noin henkilöä
17 Miten vapaaehtoistyön kansantaloudellista vaikutusta osoittava tulos syntyy Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus muodostuu tehdyn työmäärän ja siihen suunnatun rahallisen panostuksen aikaansaamana BKT:n nettomuutoksena oletetussa tilanteessa, jossa järjestöjen vapaaehtoistyö korvattaisiin julkisen sektorin toimesta suoritettavalla palkkatyöllä. Vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen euromääräinen arvo on mallin tuottaman tuloksen ja alkuperäisen tilanteen erotus.
18 Järjestökohtaisten parametrien arvot Järjestö Parametri 1 Parametri 2 MLL 0,0266 0,0018 SPR 0,1136 0, H 0,0122 0,0014 SPEK 0,2341 0,0245
19 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Työtunteja/ vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö ,55 1,42 2,80 TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 495,7 23,15 14, Työn tuotos, milj
20 Tulos: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Description Macros sim1 Mllm1 Mllsd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,00107 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -15,0-12,2-9,5 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 9 15 miljoonan euron välillä sisältäen myös kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle aiheutuisi keskimäärin noin 12 miljoonan euron lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät. Toisin tulkittuna tulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle syntyy vastaavan suuruinen säästö, kun tehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä. Tulos osoittaa liiton vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen.
21 Suomen Punainen Risti Suomen Punainen Risti Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 2,1 2,94 6,06 11,93 Työn tuotos, milj TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 495,7 23,15 7, Työn tuotos, milj
22 Tulos: Suomen Punainen Risti Description Macros sim1 Sprm1 Sprsd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,00333 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -45,0-36,4-27,7 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä miljoonan euron välillä sisältäen kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 36 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että kansantaloudelle aiheutuisi keskimäärin 36 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.
23 Suomen 4H-Liitto Työtunteja/ Palkka, Palkkakust / Vapaaehtoistyön Suomen 4 H Liitto vuosi /tunti vuosi, milj. volyymi, milj. Vapaaehtoistyö ,13 0,68 1,34 TOL 2008: Koulutus Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 230,7 28,60 13, Työn tuotos, milj
24 Tulos: Suomen 4H-Liitto Description Macros sim1 4Hm1 4Hsd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,0004 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -5,3-4,3-3,2 Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä 3 5 miljoonan euron välillä. Keskiarvo on noin 4 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että kansantaloudelle aiheutuisi keskimäärin 4 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.
25 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkakust / vuosi, milj. Vapaaehtoistyön volyymi, milj. Vapaaehtoistyö 7,4 1,68 12,49 24,59 Työn tuotos, milj TOL 2008: Julkinen hallinto Työtunteja, milj. / vuosi Palkka, /tunti Palkkojen suhde Palkansaajakorvaukset/ vuosi, milj. Palkkatyö 297,8 21,68 12, Työn tuotos, milj
26 Tulos: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Description Macros sim1 Sprm1 Speksd National real expenditure side GDP ,9-0, , ,00717 Description alaraja keskiarvo yläraja National real expenditure side GDP -97,4-78,8-60,2 Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä miljoonan euron välillä sisältäen kerroinvaikutukset. Keskiarvo on noin 79 miljoonaa euroa. Kansantaloudelle aiheutuisi siis keskimäärin 79 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset, mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät.
27 Yhteenveto Vapaaehtoistyön arvo ja hinta yhtä tuntia kohti Järjestö Vapaaehtoistyön tuntimäärä/vuosi Vapaaehtoistyön arvo, milj. Vapaaehtoistyön keskiarvo, /tunti Vapaaehtoistyön alkuper. arvo, Tuotos, / tunti / /tunti panos, /tunti MLL ,5-15,0 13,31 1,55 8,6 SPR ,7-45,0 17,63 2,94 6,0 4 H ,3-5,5 13,75 2,13 6,5 SPEK ,2-97,4 10,84 1,68 6,4 Yht/painotettu keskiarvo ,7-162,9 12,44 1,93 6,5
28 Yhteenveto Vapaaehtoistyön 10,7 miljoonan tuntimäärä vastaa runsaan henkilötyövuoden työpanosta. Vapaaehtoistyön keskimääräinen 132 miljoonan euron arvo vastaa esimerkiksi noin asukaan kunnan juoksevien menojen määrää. Vapaaehtoistyön yhteenlaskettu arvo/työtunti suhteessa alkuperäiseen arvoon/työtunti on keskimäärin 6,5 -kertainen. Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitettu yksi euro tuottaa siis runsaat 6 euroa yhtä työtuntia kohti laskettuna. Vapaaehtoistyön rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa.
29 Toivomus järjestöille Vapaaehtoistyötä koskevan tutkimuksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että järjestöillä olisi olemassa systemaattiset vapaaehtoistyön ja -talouden tilastointi- ja seurantajärjestelmät, joiden tiedot kattaisivat järjestöjen koko toimintakentän ja olisivat myös tutkijoiden saatavissa ja käytettävissä. Koko järjestökentän kattavien toiminta- ja taloustietojen saatavuus palvelee myös järjestöjen omia etuja, kun halutaan tutkia ja arvioida vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitaan vapaaehtoistyön arvon esille nostamiseksi yhteiskunnassa ja esimerkiksi myös järjestöjen yhteiskunnalta saaman rahoituksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa.
30 Volunteering in The European Union National Report: Finland Involvement of volunteers by sector, 2002 Source: Yeung, A. B. (2002) Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa ihanteita vai todellisuutta? Helsinki: YTY.
31 Volunteering in The European Union National Report: Finland Economic value of volunteering Voluntary work in voluntary organisations totalled 123 million hours in This translates to 80,000 full-time equivalents (4% of the total labour force). In practice, there are around 82,000 people working in voluntary organisations, of which 25,000 are part-time workers. They make up 3.5 % of the labour force. The calculated value of voluntary work is approximately EUR 2 billion. It has been estimated that the price of an hour of voluntary work by a volunteer reached EUR 15 in 2007
32 Eräitä vertailutuloksia (tuotos/panos) Lähde: SPR, VIVA-tutkimus 2004 Eräitä tutkimuksia VIVA I VIVA II Suomi (v ja 2004) 8,2 3,8 Tanska (v ja 2002) 7,9 6,4 Islanti (v. 2002) 2,9
33 Yhteystiedot Hannu Törmä hannu.torma(at)helsinki.fi (050) Juhani Laasanen juhani.laasanen(at)helsinki.fi (044) Raportti: nro 70
Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen
Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ
VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ Järjestömessut 20.3.2018 Lapin ammattikorkeakoulu Sirkka Kellokumpu, SPR Lapinpiiri Suvimaria Saarenpää, Rovaniemen Neuvokas HYVÄÄ ELÄMÄÄ RAKENNETAAN YHDESSÄ Maakunnat
LisätiedotRAPORTTEJA 70 VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 70 VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO SUOMEN 4H-LIITTO SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SUOMEN PUNAINEN
LisätiedotKaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotLiiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana
16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan
LisätiedotTalvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus
Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTT Hannu Törmä ja KTM Leena Viitaharju hannu.torma@helsinki.fi, leena.viitaharju@helsinki.fi Tehdään lähiruokapäätöksiä
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotSuomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020
Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja
LisätiedotBiotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotMetsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotMitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotKuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto
Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotPANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA
PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotLUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien
LisätiedotErkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys
Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS Kansantaloudellinen Yhdistys 13.4.2005 Pankkivaltuusto/30.3.2005 4 USA kaksoisvajeet Vaihtotase Prosenttia bruttokansantuotteesta Budjetti 2 0-2 -4-6 1980 1985 1990
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus
Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus 12.2.2019 Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto 2000-2017, milj. euroa Nettoluotonanto = kansantalouden tilinpidon
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotKouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä
Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011 Susanna Määttä ja Hannu Törmä Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotTyövoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006
Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotIndeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pirkanmaa Teollisuus (D) - - - - 15 15 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 11 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G)
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
Lisätiedot