Tietorakenteet op, 50 h. Luennot alkavat 7.9. ja päättyvät
|
|
- Esa Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietorakenteet 2016 Martti Juhola luennot: Ke viikoittain klo 10-12, Pinni ls B1097, huom. Aloitus päätalolla! Poikkeus: klo 10 12, PÄÄTALO ls D11 To klo 10-12, Pinni ls B1097 Ti viikoittain klo 10-12, Pinni ls B1097 Poikkeukset: klo 10 12, Pinni B klo 10 12, Pinni B3107 Luennot alkavat 7.9. ja päättyvät op, 50 h 1
2 Viikkoharjoitukset ja harjoitustyö Viikkoharjoitukset: 26 h, alkavat ja päättyvät Henry Joutsijoki : Ryhmä 1 Ti viikoittain klo 12-14, Linna K110 Ke klo 12-14, Pinni B0020, ti korvaava harjoitus Ryhmä 2 Ti viikoittain klo 14-16, Pinni B0016 Ke klo 14-16, Pinni B0020, ti korvaava harjoitus Ryhmä 3 Ti viikoittain klo 16-18, Pinni B0016 Ke klo 16-18, Pinni B0020, ti korvaava harjoitus Jyrki Rasku, harjoitustyö: aihe loka- tai marraskuussa Lisäksi tulee tehdä silmänliiketesti (n. ½ h) laboratoriossa B1071 (ajankohta ilmoitetaan myöhemmin, mittauksen hoitaa Jyrki Rasku); Tästä saa 4 ylimääräistä suoritetta viikkoharjoituksiinsa. Lähdeteos: Michael T. Goodrich ja Roberto Tamassia: Data Structures and Algorithms in Java, John Wiley & Sons (lähteinä pääosin 4. painos, 2006, ja osin 1. painos, 1998 (4. ja 5., 2011, erot aika vähäiset)) 2
3 Kurssin arvostelu Tentit: perjantai klo D10a+b perjantai klo D10a+b pisteitä välillä 0-30, läpipääsyraja 12 pistettä Viikkoharjoitukset: suoritettava vähintään 30 % tehtävistä, pisteitä 0-5 (lisäpisteinä tentin ja harjoitustyön päälle) Harjoitustyö: suoritettava hyväksytysti, pisteitä 0-10 Silmänliiketesti (saa 4 lisäsuoritetta viikkoharjoituksiin) Näiden suoritusten jälkeen koko kurssi on suoritettu. Arvosana lasketaan pisteiden mukaan. 3
4 1.1. Tietorakenteet ja algoritmit 1. Suunnitteluperiaatteista Tietorakenne tarkoittaa tiedon (data) saannin ja organisoinnin järjestelmällistä esitystä. Algoritmi on vaiheittainen kuvaus jonkin tehtävän suorittamista varten äärellisessä ajassa. Nämä käsitteet ovat pohjimmiltaan keskeisiä missä tahansa tietokoneen suorittamassa tietojenkäsittelyssä. Suunnittelupäämäärät Kaksi tärkeää päämäärää tietorakenteiden ja algoritmien ylätason suunnittelussa ovat: oikeellisuus tehokkuus 1. luku 4
5 Oikeellisuus tarkoittaa tietorakenteiden ja algoritmien ylätason suunnittelussa, että ne toimivat oikeeellisesti kaikille mahdollisille syötteille, joita voi esiintyä määrätyssä tehtävässä. Jos esim. tietorakenteen oletetaan tallettavan joukon lukuja järjestetyssä muodossa, lukujoukkoa ei pitäisi koskaan käsitellä ei-järjestetyllä tavalla. Järjestyksessä lukuja käsittelevää algoritmia ei myöskään koskaan pitäisi soveltaa ei-järjestettyyn käsittelyyn. Täten oikeellisuuden käsite riippuu aina ongelmasta, jota varten tietorakenne ja algoritmi on tarkoitettu. Tehokkuus tarkoittaa tietojenkäsittelytehtävän riittävän nopeaa suoritusta muistitilaakaan tarpeettomasti käyttämättä. Toisinaan nämä tekijät, käytetty suoritusaika ja muistitila, voivat olla aivan keskeisiä. 1. luku 5
6 Reaaliaikaisessa tietojärjestelmässä, esimerkiksi lentokoneen, avaruusaluksen tai robotin, aikavaatimus on luonnollisesti olennainen. Tehokkaiden tietorakenteiden ja algoritmien suunnittelu on monesti vaikea ja haastava tehtävä. Niiden tehokkuus on kuitenkin usein tärkeä kysymys tehtävän monimutkaisuuden ja tiedon suuren määrän vuoksi sekä riittävän nopean suoritusajan saavuttamiseksi. Toteutuspäämäärät Luotettavien ja tehokkaiden tietorakenteiden ja algoritmien tuottamiseksi on toteutuksessa otettava huomioon myös muita tärkeitä seikkoja: vahvuus mukautuvuus uudelleenkäytettävyys 1. luku 6
7 Vahvuus Hyvän ohjelman tulee olla vahva (robust), jolloin se antaa oikeat tulokset kaikille syötteille laiteympäristöstä riippumatta. Sellaisen ohjelman pitäisi käsitellä jopa syötteitä, joita ei ole eksplisiittisesti määritelty kyseisellä syötteiden määrittelyalueella. Jos esim. ohjelman odotetaan toimivan kokonaislukusyötteellä, mutta sille syötetään (reaali-) liukulukuja, sen tulisi kyetä toipumaan virheestä mielekkäällä tavalla. On olemassa tietojärjestelmiä, joilta vaaditaan tarkkaan oikeellista ja vahvaa toimintaa. Esim. sairaaloiden tehohoidon järjestelmät ovat tällaisia. Mukautuvuus Tietokoneohjelmien tulisi kyetä mukautumaan ajan mukana muuttuvassa ympäristössä ja vaatimuksissa. Monet nykyiset ohjelmat käsittävät hyvin laajoja kokonaisuuksia, kuten tekstinkäsittelyssä, verkkoselaimissa tai hakukoneissa. Näiden täytyy kehittyä muuttuvien vaatimusten mukana. 1. luku 7
8 Esim. keskusyksiköiden tai tietoverkkojen nopeudet kasvavat tai näihin voi tulla uusia toimintoja. Yllättäviin tilanteisiin pitäisi osata varautua. Tällaisesta yllätyksestä oli hyvä esimerkki vuoden 2000 ongelma, kun joissakin vanhoissa, aiemmilta vuosikymmeniltä periytyneissä ohjelmissa oli käytetty ainoastaan ykkösiä ja kymmeniä vuosilukujen ilmaisemiseen. Uudelleenkäytettävyys Edelliseen liittyy käsite uudelleenkäytettävyys eli tarve, että sama ohjelmakoodi voi olla erilaisten järjestelmien osana eri sovellusalueilla. Ohjelmakoodin uudelleenkäytettävyys myöhemmin tuotettavissa ohjelmissa on taloudellista, mutta monesti se on vaikea vaatimus ja se on laadittava huolella, jotta uudessa sovelluksessa vältyttäisiin sen aiheuttamista rajoituksista ja pahimmillaan virheistä. 1. luku 8
9 1.2 Oliosuunnitteluperiaatteista Olioperustainen ohjelmien suunnittelulähestymistapa pyrkii toisaalta yksinkertaisuuteen, jotta edellä luetellut toteutuspäämäärät olisivat saavutettavissa, ja toisaalta ilmaisuvoimaan, jotta ylätason ratkaisut pystyttäisiin tehokkaasti esittämään. Seuraavat käsitteet tulevat tällöin vastaan: abstraktio kapselointi modulaarisuus Abstraktio Abstraktion tai abstrahoinnin käsite on olennainen ja ilmaisukykyinen tietojenkäsittelytieteessä. Perusideana on eriyttää monimutkainen systeemi perusosiinsa ja kuvata nämä yksinkertaisella, täsmällisellä esityksellä. Osien esittäminen tarkoittaa yleensä niiden nimeämistä ja toiminnan kuvaamista. 1. luku 9
10 Esimerkiksi tavanomainen tekstinkäsittelyohjelman graafinen käyttöliittymä käsittää edit-valikon abstraktion, joka sisältää useita tekstinkäsittelytoimintoja, kuten leikkaaminen ja liimaaminen. Menemättä monitahoisiin yksityiskohtiin, miten tekstinkäsittelyohjelma toteuttaa ja näyttää teksti- ja graafiset oliot, leikkausliimauskäsitteet ovat yksinkertaiset ja täsmälliset. Leikkaustoiminto poistaa valitun tekstin tai graafisen osan ja sijoittaa sen ulkoiseen muistipuskuriin. Liimaustoiminto toimii käänteisesti. Tekstinkäsittelyvalikon abstraktit toiminnot on määritelty täten riittävän täsmällisellä ja selkeällä kielellä, mutta tarpeeksi yksinkertaisesti tarpeettomien yksityiskohtien abstrahoimiseksi pois. Edellisen menettelytavan soveltaminen tietorakenteiden suunnittelussa nostaa esiin abstraktin tietotyypin. Tämä on tietorakenteen matemaattinen malli, joka määrittelee talletettavan tiedon tyypin, sille käytettävät operaatiot ja operaatioiden parametrien tyypit. Abstrakti tietotyyppi määrää, mitä kukin operaatio tekee, mutta ei periaatteessa (käytännön toteutuksissa usein toki) sitä, miten operaatio sen tekee. 1. luku 10
11 Kapselointi Kapseloinnissa eli informaation piilottamisessa edellytetään ohjelman osien toteuttamista abstraktioina paljastamatta näiden toteutuksien sisäisiä yksityiskohtia. Etuna tässä on, että käyttäjä voi täysin ymmärtää esim., miten tekstinkäsittelyohjelman toiminnot toimivat, vaikka ei tunne toimintojen yksityiskohtaista toteutusta. Toteutukset eivät olisi käyttäjän kannalta olennaista tietoa. Toisaalta kapselointi antaa ohjelman tekijälle vapauden yksityiskohtien toteutuksessa, kun itse asiassa ainoa rajoitus on ylläpitää käyttäjän näkemä abstrakti rajapinta. 1. luku 11
12 Modulaarisuus Nykyisten suurien ohjelmien rakentaminen vaatii modulaarisuutta ja hierarkkisuutta. Edellinen tarkoittaa organisointirakennetta, jossa ohjelman eri osat on jaettu erillisiin toimintoyksiköihin. Modulaarisuus tuo luonnollista selkeyttä ohjelman rakenteeseen ja organisointiin ja edistää osien uudelleenkäyttöä. Hierarkkisessa esityksessä samanlaista abstraktia määrittelyä käsittävät osat ryhmitellään yhteen, ja osissa voidaan kulkea hierarkkiassa yksityiskohtaisemmista yleisempiin. Olioperusteiset ohjelman suunnittelumenetelmät Abstraktion, kapseloinnin ja modulaarisuuden saavuttamiseksi muutamat määrätyt ohjelmointitekniikat ovat tarpeellisia. Nämä ovat tuttuja olioohjelmoinnista, joten niitä ei tässä mainintaa tarkemmin kuvata: luokat, oliot, rajapinnat, vahva tyypitys, periytyminen ja polymorfismi. 1. luku 12
13 suunnittelupäämäärät periaatteet vahvuus kapse- lointi abstraktio tekniikat luokat rajapinnat oliot tyypitys mukautuvuus periytyminen, polymorfismi modulaarisuus uudelleenkäytettävyys 1. luku 13
A215 Tietorakenteet. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tampereen yliopisto. Periodit I-II, syksy 2007
Kurssiesittely Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tampereen yliopisto A215 Tietorakenteet Periodit I-II, syksy 2007 Luennot/vastuuhenkilö: Heikki Hyyrö Sähköposti: heikki.hyyro@cs.uta.fi Kurssin kotisivu:
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen
Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:
LisätiedotOhjelmointi II. Erkki Pesonen Luennot ja harjoitukset. Itä-Suomen yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2015
Ohjelmointi II Erkki Pesonen Luennot ja harjoitukset Itä-Suomen yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2015 1 Johdantoa kurssilla opiskeluun: oppimistavoitteet. 1. Tiedän mitä asioita kurssilla opiskellaan
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n
LisätiedotTIE Tietorakenteet ja algoritmit 1. TIE Tietorakenteet ja algoritmit
TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 2 Lähteet Luentomoniste pohjautuu vahvasti prof. Antti Valmarin vanhaan luentomonisteeseen
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien
LisätiedotOhjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
Lisätiedotetunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä
Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu
811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2018-2019, Harjoitus 3, Ratkaisu Harjoituksessa käsitellään algoritmien aikakompleksisuutta. Tehtävä 3.1 Kuvitteelliset algoritmit A ja B lajittelevat syötteenään
Lisätiedot1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto
812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta
LisätiedotSatunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Satunnaisalgoritmit Topi Paavilainen Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 23. helmikuuta 2014 1 Johdanto Satunnaisalgoritmit ovat algoritmeja, joiden
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 10 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 10 Ke 14.2.2018 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelmanratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Lisäyslajittelu Valintalajittelu Permutaatiot
LisätiedotMuutamia peruskäsitteitä
Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta
Lisätiedotuseampi ns. avain (tai vertailuavain) esim. opiskelijaa kuvaavassa alkiossa vaikkapa opintopistemäärä tai opiskelijanumero
Alkioiden avaimet Usein tietoalkioille on mielekästä määrittää yksi tai useampi ns. avain (tai vertailuavain) esim. opiskelijaa kuvaavassa alkiossa vaikkapa opintopistemäärä tai opiskelijanumero 80 op
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotToinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa
Toinen harjoitustyö ASCII-grafiikkaa Yleistä Tehtävä: tee Javalla ASCII-merkkeinä esitettyä grafiikkaa käsittelevä ASCIIArt-ohjelma omia operaatioita ja taulukoita käyttäen. Työ tehdään pääosin itse. Ideoita
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2015. Olio-ohjelmoinnin perusteet (5 op) Tavoitteena
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2015 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen jatkokurssi Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen jatkokurssi 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 8 JAVA-KIELEN JATKOKURSSI... 8 OPISKELUN
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
LisätiedotT harjoitustyö, kevät 2012
T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 1 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 1 Ti 14.3.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin valinta Algoritmin analysointi Algoritmin suoritusaika Peruskertaluokkia Kertaluokkamerkinnät Kertaluokkien ominaisuuksia
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 10 Ke 11.2.2015 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelman ratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Väliinsijoituslajittelu Valintalajittelu
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin
LisätiedotYlläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotOliot ja tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
Oliot ja tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 19. maaliskuuta 2007 Olion tyyppi? attribuutti on oikeastaan metodi,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotT Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli Lasse Lindqvist Lasse Lopperi llindqvi@cc.hut.fi lmlopper@cc.hut.fi Andrey Rusanovich
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotKurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2016 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Lisätiedot19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1)
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2017 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotKurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2017 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 2 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 2 Ke 15.3.2017 Timo Männikkö Luento 2 Tietorakenteet Lineaarinen lista, binääripuu Prioriteettijono Kekorakenne Keko-operaatiot Keon toteutus taulukolla Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento
Lisätiedot18. Abstraktit tietotyypit 18.1
18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotReaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotT Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010
11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat
LisätiedotHakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen
LisätiedotHarjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48
Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2017 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotKurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1) Kevät 2018
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1) Kevät 2018 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori.
LisätiedotAntitammirobotti. Antti Meriläinen Martin Pärtel 29. toukokuuta 2009
Antitammirobotti Antti Meriläinen Martin Pärtel 29. toukokuuta 2009 Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Robottiohjelmoinnin harjoitustyö
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
Lisätiedot14/20: Keittokirja I
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 14/20: Keittokirja I Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/13 Tämän luennon
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Tehtävä 1 Tehtävässä 1 mallinnettiin Monopolipeliä. Alla olevassa esimerkissä peliin liittyy aina 2 noppaa, peliä pelataan pelilaudalla,
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1) Kevät Olio-ohjelmoinnin perusteet (eli Oope) Laajuus
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1) Kevät 2018 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori.
LisätiedotOliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä
Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 3: Funktiot 4.3 Funktiot Olkoot A ja B joukkoja. Funktio joukosta A joukkoon B on sääntö, joka liittää yksikäsitteisesti määrätyn
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 2 Ke 11.1.2017 Timo Männikkö Luento 2 Algoritmin esitys Algoritmien analysointi Suoritusaika Asymptoottinen kertaluokka Peruskertaluokkia NP-täydelliset ongelmat Algoritmit 1 Kevät
LisätiedotInternet ja tietoverkot
811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,
LisätiedotTietoturva. 0. Tietoa kurssista P 5 op. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015
811168P 5 op 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 811168P 5 op : 9.3. 8.5.2015 Luennot: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi puh: 0294 487934 mobile: 040 744 1368 vast. otto:
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java) Tavoite Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin problematiikan. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää itse
LisätiedotOngelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?
Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Algoritmit ovat deterministisiä toimintaohjeita
LisätiedotTietojenkäsittelytieteiden 26 op:n perusopinnot 2014-2015
Tietojenkäsittelytieteiden 26 op:n perusopinnot 2014-2015 Opiskelijan käsikirja sisältää opintojen ja opiskelumuotojen kuvauksen, joka esitetään alla tiivistetyssä muodossa. Opinnot voi suorittaa verkkotuettuna
LisätiedotLausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö
Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö Yleistä Tehtävä: Tee Javalla StringStats-ohjelma, joka laskee esikäsittelemästään merkkijonosta joitakin tunnuslukuja. Lausekielinen ohjelmointi II
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotToinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa 2017
Toinen harjoitustyö ASCII-grafiikkaa 2017 Yleistä Tehtävä: tee Javalla ASCII-merkkeinä esitettyä grafiikkaa käsittelevä ASCIIArt17-ohjelma omia operaatioita ja taulukoita käyttäen. Työ tehdään pääosin
LisätiedotHahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
Lisätiedot2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2018-2019 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen
Lisätiedot