Ojaväli ja ympärysaine
|
|
- Kauko Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Ojaväli ja ympärysaine - teorian kertausta ja kansainvälistä tutkimustietoa Rauno Peltomaa Salaojayhdistys ry
2 Teorian kertauksen lähteinä uusimmat kansainväliset alan julkaisut
3 Hooghoudtin peruskaava Jossa: q = mitoitusvirtaama K = maaperän hydraulinen johtavuus D = läpäisevän kerroksen ekvivalentti syvyys, johon vaikuttaa myös putken tehollinen halkaisija eli putki ja sen ympärysaine H = pohjaveden korkeus salaojien välissä L = ojaväli
4 Tehollinen putkikoko =
5 Kaavan logiikka vaikuttaa siten, että jos mitoitusvalumaa (q) suurennetaan, se pienentää ojaväliä (L) läpäisevän kerroksen ekvivalenttisyvyyttä (d) pienennetään, pienenee myös ojaväli (L) kuivavaraa (h) lisätään, ojaväli (L) pienenee hydraulinen johtavuus (K) pienenee, ojaväli (L) pienenee
6 Veden virtaus salaojaputkeen Ekvipotentiaaliviivat ilmaisevat veden energiataosoja putken suhteen. Kuvan vasen puoli (A) edustaa ideaalista tilannetta, jossa salaojaputkella ei ole sisääntulon virtausvastusta. Kuvan oikeapuoli (B) tilannetta, jossa putken reikien sijainnista syntyy sisääntulon virtausvastusta.
7 Pohjaveden gradientti ja sen virtaus salaojaputkeen Vasen kuva (A) edustaa tilannetta, jossa pohjaveden pinta on salaojasyvyydessä. Oikealla (B) oleva kuva tilannetta, jossa laskuaukko on veden alla tai putken kapasiteetti ei ole riittävä.
8 Kuvassa on tummennettuna esitetty niiden maalajien rakeisuuskäyrien alue, joilla ympärysaineen suodatinominaisuuden tarve on suurin. Saveksen osuuden lisääntyminen vähentää suodatintarvetta. Kun sen osuus kasvaa yli 30 %, tarve on hyvin vähäinen.
9 Veden vaaka- ja pystyvirtausta perusmaan päällä olevien hienon ja karkean suodattimien rajapinnoissa. A =Hieno ympärysaine ja vaakavirtaus C = Hieno ympärysaine ja kohtisuora virtaus B = Karkea ympärysaine ja vaakavirtaus D = Karkea ympärysaine ja kohtisuora virtaus Kohtisuorassa on syytä huomata, että veden liikkuessa alhaalta ylöspäin, se liikkuu painovoimaa vastaan. Sen liikkuessa ylhäältä alaspäin, siihen kohdistuva voima on eri suuruusluokkaa.
10 Salaojasoran raekokorajauksen määrittäminen esimerkkimaalajille Tarkistuspisteinä on käytetty: 1. D 15c < 7 d 85f 2. D 60c = 5 D 15c 3. D 100 < 9,5 mm 4a. D 15f >4 d 15c 4b. D 15f = D 15c /5 5. D 5f > 0, D 60f =D 60c /5 7. D 85 > D reikäkoko
11 Esipäällysteen suodatinominaisuuksien soveltuvuus maalajeille määritellään esipäällysteen O 90 huokoskoon ja maaperän d 90 raekoon perusteella
12 Esipäällysteen O 90 -arvo ja sen ilmaisema suodatinominaisuuden riittävyys maaperän raekokojakautumalle. A = Kookoskuitu O 90 arvo 1,0 mm ja paksuus vähintään 3 mm B = Kookoskuitu, O 90 arvo 0,3 mm ja paksuus vähintään 3 mm C = Osittain synteettinen ohut esipäällyste, O 90 arvo 0,08 mm ja paksuus 0,3 mm
13 Esipäällysteen hydrauliset ominaisuudet Keskeisin vedenläpäisevyyteen vaikuttava tekijä on huokoskokojakautuma O 90 huokoskoko tulisi olla vähintään 0,2 mm, vain hyvin rajatuissa olosuhteissa se saa olla 0,1 0,2 mm Esipäällysteen vedenjohtavuus tulisi olla vähintään kymmenkertainen maan vedenjohtavuuteen Pieni huokoskoko lisää esipäällysteen tukkeutumisriskiä ruostesaostumilla Esipäällysteen paksuus Esipäällysteiden standardeissa minimipaksuus on 3 mm
14
15 Ojavälin vaikutus salaojavaluntaan Indianassa jaksolla Koekentän maalaji on hienoa hietaa ja vuosisadanta seurantajaksolla keskimäärin 1120 mm
16 Keskimääräiset sadot eri ojaväleillä Vasemmalla (CC) on maissisadot pelkästään maissikierrolla Keskellä (CS) maissin sadot soijapapu kierrolla Oikealla (SC) soijapavun sadot maissikierrolla.
17 Ojasyvyyden 120 ja 90 cm vaikutus maissin (corn) ja soijapavun (soybean) satotasoon Minnesotassa Sininen = ojasyvyys 120 cm ja vihreä = ojasyvyys 90 cm. Maalajit hiuesavea ja hietasavea Vuotuisen sadannan pitkänajan keskiarvo 880 mm, josta 60 % satoi huhti-elokuussa Koekenttä on perustettu 2001
18 Ojavälin vaikutus satotasoon Mitoitusvaluma 51mm/vrk (sininen) = ojavälit 9 ja 12 m Vastaavasti 13 mm/vrk (vihreä) = ojavälit 18 ja 24 m
19 Ojavälin suhteellinen vaikutus (%) vuosittaiseen salaojavaluntaan (vasemmalla) Valunnan nitraattitypen pitoisuuteen (keskellä) ja sen huuhtoumaan (oikealla). Mitoitusvaluma 51mm/vrk = ojavälit 9 ja 12 m ja vastaavasti 13 mm/vrk = ojavälit 18 ja 24 m
20 Amerikkalainen ohje kuivatustehokkuuden ja vesiensuojelun yhteensovittamiseksi: Kuivata vain sen verran, kun on tarpeen kantavuuden ja sadon varmistamiseksi, ei tippaakaan enempää.
Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys
Toimiva salaojitus Pellon vesitalous kohdilleen 1.3.2017 Markus Sikkilä Salaojayhdistys Kuivatuksen tarkoitus Liiallisen veden poisjohtaminen pellolta käyttämällä paikalliskuivatusta ja peruskuivatusta
RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan
RIL 128-2016 Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen 23.3.2017 Seppo Hihnala, Maveplan RIL 128-2016 RIL- julkaisuiden tarkoitus Salaojituksen
29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29
29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29 Pellon vesitalouden optimointi Väliraportti 2008 Pertti Vakkilainen, Laura Alakukku, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Maija Paasonen-Kivekäs, Rauno Peltomaa,
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke
Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 2.6.2014 Helena Äijö Salaojayhdistys
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,
Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys
Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät 22.-23.3.2018 Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet:
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
N:o 204 / 2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriön
ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA
ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA Markus Sikkilä Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouden ympäristöteknologia 8/2014 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010
3 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 3 Pellon vesitalouden optimointi Loppuraportti 21 Pertti Vakkilainen, Laura Alakukku, Jari Koskiaho, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Maija Paasonen-Kivekäs,
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä
Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä Miten motivoida viljelijät peltojen kunnostamiseen Satotaso ja ravinnetaseet pellon kunnon mittareina Salaojitus ja kasvihuonekaasut Salaojituksen tukeminen ja ojitukselle
Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon
Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon 19.3. 2018 Kurikka Juha Laakso https://www.facebook.com/thatsfar ming/videos/1685673751490954/ Muuttuvat olosuhteet ja vaatimukset => pellon kuivatuksen vaikutus
RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset
RIL 128-2016 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset 2 RIL 128-2016 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa ko.
Salaojitus. Jarmo Nissinen
Salaojitus Jarmo Nissinen 01.11.2017 Ohjelma 1.11.2017 1 Miksi salaojitetaan 2 Vesitalous 3 Peruskuivatus 4 Salaojitusmenetelmät, suunnittelu / toteutus 5 Salaojien huolto 6 Rahoitus Maveplan Oy November
Salaojituksen kunnossapito
Salaojituksen kunnossapito Salaojituksen kunnossapidon tarve on yleensä vähäinen. Vajaatoimivuus johtuu useimmiten muusta kuin itse salaojien rakenteeseen liittyvistä vioista. Yleisimmät syyt liittyvät
Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
SISÄLLYS. N:o 203. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2006 N:o 203 206 SISÄLLYS N:o Sivu 203 Laki Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vuonna 1997 tarkistetun
Salaojituksen kunnossapito
Salaojituksen kunnossapito Salaojituksen kunnossapidon tarve on yleensä vähäinen. Vajaatoimivuus johtuu useimmiten muusta kuin itse salaojien rakenteeseen liittyvistä vioista. Yleisimmät syyt liittyvät
Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako
Hydrologia L7 Maavedet Maanpinnan alaisten vesien jako Maavesi, vedellä kyllästymätön vyöhyke juurivesi välivyöhyke kapillaarivesi Pohjavesi, vedellä kyllästetty vyöhyke 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus
Salaojayhdistys ry Peltosalaojitus Salaojitus on viljelyn avaintekijä... 2 Suunnittelu... 6 Salaojitustyö... 14 Vastuukysymykset ja takuu... 19 Salaojien kunnossapito... 20 Säätösalaojitus ja altakastelu...
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Teagasc:
Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)
Tutkimussuunnitelma Tarkennettu 10.6.2014 Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Tutkimussuunnitelman sisältö Tiivistelmä 2 1. Tausta 3 2. Liittyminen muihin tutkimushankkeisiin 4 3. Tavoitteet
Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu
Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset
Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset Peltosalaojituksen laatuvaatimusten määrittely Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisu RIL 128-2016 Salaojitustoiminnan tekniset laatuvaatimukset salaojitussuunnitelma
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus
2009 MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus Säätösalaojitus Säätösalaojituksen tarve Peltojen kuivatus on Suomessa lähes kaikkialla välttämätöntä, jotta viljely on ylipäätään mahdollista. Suuret sademäärät
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015
Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
SALAOJIEN KUNNOSSAPITO-OPAS
Salaojien kunnossapito-opas SALAOJIEN KUNNOSSAPITO-OPAS Salaojakeskus ry:n jäsenjulkaisu 2/99 Helsinki 2000 2. painos ISBN 952-5345-00-9 Sisällysluettelo Kastemato on salaojittajan paras ystävä J. Saavalainen
IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002
MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus
Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
28 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 28
28 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 28 IDW2008 10 th International Drainage Workshop of ICID Working Group on Drainage Helsinki/Tallinna 6-11.7.2008 Esitysten suomenkieliset tiivistelmät Helsinki
Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa
Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö
ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti
Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti 2017 29.6.2017 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 4 1 JOHDANTO... 7 1.1 Tausta... 7 1.2 Tavoitteet ja toteutus... 8 1.3 Salaojakonetyypit
KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015
Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...
Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1 Pinta-ala yhteensä 156,42 ha 29.5.2017 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 1 supistettu
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla
Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä
Tn:o 308530 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako Pinta-ala yhteensä 86,66 ha 8.2.2018 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako salaojitus Tn:o 308530 SALAOJITUSSUUNNITELMA Yhteenveto Salaojitettava
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
Hydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa
Lähde: Etelämäki, L 2001. Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset. Teoksessa: Kujala-Räty, K., Santala, E. 2001. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen. Hajasampo-projektin loppuraportti.
Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!
Hyvä valinta ystävä! Vestelli biomoduulit 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Vestelli Biomoduulit 8 toiminta Vestelli Biomoduulit 8 asennus Vestelli Biomoduulit 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan
Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat
2624 N:o 660 Taulukko 1 Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat LIITE 1 Laite Tunnus Suojaluokat Rasitusluokka Paine - ja kaasutiivis ovi SO-K K C3 Paine - ja kaasutiivis ovi SO-1 S1
SADEVESI-, SALAOJA- JA RUMPUPUTKET. www.jita.fi
SADEVESI-, SALAOJA- JA RUMPUPUTKET www.jita.fi Jitalta laajin valikoima kevennettyjä muoviputkia uusimmalla tekniikalla! Valmistamamme putket täyttävät RIL 128-2002 sekä standardin SFS EN 13476-1, 2 ja
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ
MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
SALAOJAYHDISTYS RY 1/2017
SALAOJAYHDISTYS RY 1/2017 www.salaojayhdistys.fi Yhteystiedot Salaojayhdistys ry, Simonkatu 12 A 11, 00100 Helsinki puh. (09) 694 2100 salaojayhdistys@salaojayhdistys.fi www.salaojayhdistys.fi Päätoimittaja
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos
Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa 2017. Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos sekä sähköisenä että paperiversiona. Seuraavilla sivuilla
KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619
KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa
Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari 12.4.2019 Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa ProAgria Länsi-Suomi ry, Kimmo Laine Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen - hanke
Lämmönkestävä. Antistaattinen. PU, erittäin kestävä
Näiltä sivuilta löydät pölynerottimeesi kaikki tarvittavat varusteet, esimerkiksi letkut, putki- ja asennuskiinnikkeet, työpisteautomatiikan, liittimet, lisävarusteet, yleissuulakkeet, flexpipe-tuotteet,
[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1 Pinta-ala yhteensä 165,38 ha 12.4.2017 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 1 Tn:o 704541
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet
Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet Kohteiden suunnittelu ja toteutus kannattaa hoitaa vaiheittain. Näin säästetään aikaa ja rahaa: Kaikki suunnittelu alkaa tavoitteiden kartoittamisesta.
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
HAVAINTOPUTKIEN SLUG-TESTIT JA MEREEN KULKEUTUVAN FOSFORIMÄÄRÄN ARVIOINTI
LIITE RAPORTTI YARA SUOI, UUSIKAUPUKI HAVAITOPUTKIE SLUG-TESTIT JA EREE KULKEUTUVA FOSFORIÄÄRÄ ARVIOITI Kuva Timo Friman Raportti SISÄLTÖ JOHDATO TULOKSET Slug-testi Pohjaveden pinnankorkeus ja virtaus
CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan
CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu (lukuun ottamatta
Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi
31 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 31 PVO2-hanke Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi Loppuraportti 214 Helena Äijö, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Mika Turunen, Lassi Warsta,
PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET
PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET 11 / 2001 Salaojitustöiden toteuttaminen Yleistä Suunnitelman sisältö Salaojasuunnitelma sisältää työn toteuttamista varten tarvittavat yleistiedot, tarvikeluettelot, kustannusarvion
Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!
Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen
e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05
e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05 WWW.KASITYO.COM ONNISTUNUT JAKKARA 1. Listat ovat tasaisin välein ja naulat suorassa rivissä. Naulojen päät ovat puun sisässä, eikä yhtään naulaa vinossa. Naulauksessa
Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje
IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin Asennus, käyttö ja huolto ohje Sisällys Hyvä rakentaja,... 3 IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin... 3 1. Asennus... 4 2. Huolto... 5 3. Varaosat... 5 4. Kierrätys... 5 Huoltopäiväkirja...
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
Peltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
Metsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
Peltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
PELTOSALAOJITUSSUUNNITELMAN MAASTOONMERKINTÄ
OPINNÄYTETYÖ TEIJA VÄLIAHO 2013 PELTOSALAOJITUSSUUNNITELMAN MAASTOONMERKINTÄ MAANMITTAUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikan koulutusohjelma
Juha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta
Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien
GEO. Niemenkatu 73 Puhelin LAHTI
Niemenkatu 73 Puhelin 020 755611 15140 LAHTI e-mail etu.sukunimi@ramboll.fi TYÖNRO : 15002827 PIIRUSTUSLUETTELO TILAAJA : NURMIJÄRVEN KUNTA 28.02.2013 KOHDE : Viirilaakso Täydentävä pohjatutkimus Piir.nro
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
Freesia tytön jakku. Lisäys: Virkkaa 2p samaan s:aan
Freesia tytön jakku Malli: Tekstiiliteollisuus Oy / Niina Kaakkurivaara Koko: 2-4-6-8-10v Neuleen mitat: Rinnan ympärys 60-64-68-72-80, pituus 32-35-38-41-44cm Langanmenekki: teetee Bamboo&Co, pinkki(21),