Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)"

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelma Tarkennettu Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Tutkimussuunnitelman sisältö Tiivistelmä 2 1. Tausta 3 2. Liittyminen muihin tutkimushankkeisiin 4 3. Tavoitteet 5 4. Tutkimusmenetelmät 5 5. Hankkeen toteuttajat ja työnjako 7 6. Aikataulu 7 7. Tulosten julkaisu ja hyödyntämissuunnitelma 7 8. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 8 Kirjallisuusviitteet sivu SALAOJITUKSEN TUTKIMUSYHDISTYS RY Simonkatu 12 A Helsinki Hankkeen vastuullinen johtaja Helena Äijö Salaojayhdistys Simonkatu 12 A 11, Helsinki , 1

2 Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Tiivistelmä Pellon tuottokykyyn ja vesistökuormitukseen keskeisesti vaikuttava tekijä Suomessa on maan kuivatus. Salaojituksen mitoitusta, materiaaleja ja ojitustekniikkaa on tarvetta kehittää kasvintuotannon kannattavuuden parantamiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Salaojitustekniikassa lisäselvitystä vaativia asioita ovat muun muassa salaojien ojaväli, salaojakonetyyppi ja ympärysaine. Kansainvälisiä tutkimustuloksia ei voida suoraan soveltaa Suomen olosuhteisiin, vaan tarvitaan omaa pitkäaikaista kokeellista tutkimusta. Suurin osa salaojituksista on tehty luvuilla ja ha peltoa on yhä avo-ojissa. Nyt on suuri tarve salaojittaa avo-ojissa olevia peltoja sekä täydennys- ja uusintaojittaa aikaisemmin salaojitettuja peltoja. Ojaväli- ja ojasyvyystutkimukset tehtiin pääosin 1950-luvulla, jonka jälkeen viljelykäytännöt ja - koneet ovat oleellisesti muuttuneet. Siihen aikaan ei tutkittu kuivatustehokkuuden vaikutusta ravinnehuuhtoutumiin. Salaojituksen mitoitus on vuosien mittaan muuttunut ja se perustuu pitkälti kokemuspohjaiseen tietoon. Salaojittamista varten myönnetään valtion tukea ja on oleellista, että ojituksen laatu on hyvä ja että jo tehtyjen ojitusten toiminta varmistetaan. Suomessa käytetään nykyisin sekä aurasalaojakoneita että kaivavia salaojakoneita. Vallitsee suuri epätietoisuus siitä mihin olosuhteisiin erityppiset koneet soveltuvat. Erilaisia ympärysaineita on nykyisin markkinoilla paljon, mutta niiden toimivuudesta ei ole juurikaan tutkimusperäistä tietoa. Hanke liittyy erityisesti vuosina toteutettujen PVO- (Pellon vesitalouden optimointi) ja PVO2- (Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi) -hankkeisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää salaojien eri ojavälien vaikutuksia satoon, maan rakenteeseen, pellon hydrologiaan ja ravinnehuuhtoutumiin, selvittää kaivavalla saalojakoneella ja aurasalaojakoneella tehtyjen salaojitusten sekä eri ympärysaineilla tehtyjen salaojitusten toimivuutta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on laajentaa Aalto-yliopistossa kehitettyä FLUSH-mallia siten, että se soveltuu salaojituksen suunnitteluun sekä erilaisten ojitusten lyhyt- ja pitkäaikaisten vaikutusten arviointiin. Tutkimus koostuu neljästä osahankkeesta: 1) Nummelan koekentän lisäojitus ja seuranta, 2) Kaivavalla salaojakoneella ja aurasalaojakoneella tehtyjen ojitusten toimivuus, 3) Eri ympärysaineiden suodatinkyky ja hydraulinen johtavuus ja 4) Matemaattinen mallintaminen. Tutkimusmenetelminä käytetään kokeellista tutkimusta Nummelan salaojituskoekentällä, haastattelututkimuksia, kenttäselvityksiä ja laboratoriomittauksia peltoalueilta sekä matemaattista mallinnusta. Hanketta hallinnoi Salaojituksen tutkimusyhdistys ja se toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Salaojayhdistys, MTT, Aalto-yliopisto, Sven Hallinin tutkimussäätiö, Helsingin yliopisto ja SYKE. Hanke alkaa tammikuussa 2014 ja päättyy joulukuun lopussa Tulokset julkaistaan hankkeen väliraporteissa ja loppuraportissa sekä alan tieteellisissä lehdissä ja seminaareissa. Tuloksia hyödynnetään salaojituksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tukien valmistelutyössä sekä peltoviljelyn vähentämistoimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio yleiskuluineen on euroa. Rahoitusta anotaan maa- ja metsätalousministeriöstä, Salaojituksen Tukisäätiöltä ja Maa- ja vesitekniikan tuesta. 2

3 1. Tausta Väestökasvun on ennustettu aiheuttavan maailmanlaajuisesti valtavan tarpeen lisätä ruoantuotanto seuraavien vuosikymmenten aikana. Maataloustuotteiden kysyntä kasvaa myös elintason nousun myötä. Samanaikaisesti maataloustuotannon edellytykset monilla alueilla saattavat heiketä ilmaston muuttumisen seurauksena. Suomessa peltojen tuottokyky tulisikin hyödyntää mahdollisimman hyvin sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Pellon tuottokykyyn ja vesistökuormitukseen keskeisesti vaikuttava tekijä Suomessa on maan kuivatus. Salaojitus on kallis ja pitkäaikainen investointi, jonka suunnitteluun ja toteutukseen tulee panostaa. Hyvä kuivatus mahdollistaa rationaalisen viljelyn ja vaikuttaa sekä satotasoon että sadon laatuun. Kuivatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään valintoja, jotka vaikuttavat myös veden kulkeutumisreitteihin ja ravinnehuuhtoutumien koostumukseen ja määrään. Maan vesitaloudella on todennäköisesti entistä suurempi rooli satotason määräytymisessä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä koskevien rajoitusten vuoksi. Mahdolliset muutokset Suomen ilmasto-oloissa edellyttävät mahdollisesti entistä suurempaa kuivatustarvetta ja tarkempaa kuivatuksen suunnittelua. Suomen pelloista noin 58 % on salaojitettu, 27 % on avo-ojissa ja 15 % viljellään ojattomina. Eteläja Lounais-Suomen pelloista lähes 80 % on salaojitettu. Suurin osa ojituksista on tehty luvulla ja ha peltoa on yhä avo-ojissa. Nyt on suuri tarve salaojittaa avo-ojissa olevia peltoja sekä täydennys- ja uusintaojittaa aikaisemmin salaojitettuja peltoja. Salaojien suunnitteluohjeet Suomessa perustuvat teoriaan, Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin ojaväli ja ojasyvyystutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin. Salaojituksen teoria tuli Suomen 1920-luvulla pääosin Saksasta ja myöhemmin Hollannista. Ojaväli- ja syvyystutkimukset tehtiin pääosin luvulla, jonka jälkeen viljelykäytännöt ovat muuttuneet paljon. Siihen aikaan ei tutkittu eri mitoitusten vaikutusta ravinnehuuhtoutumiin. Salaojituksen mitoitus on vuosien mittaan muuttunut ja se perustuu pitkälti kokemuspohjaiseen tietoon. Suomessa on tarvetta tutkia nykypäivän olosuhteissa salaojituksen mitoitusta kenttäolosuhteissa. Valtio maksaa salaojitukselle investointitukea MMM:n asetusten (204/2006, 647/2008 ja 978/2010) mukaisesti. Näissä asetuksissa säädetään muun muassa ojien tuettavista enimmäiskustannuksista, suunnittelijan pätevyydestä ja salaojitustekniikoista. Poliittisen päätöksenteon tulisi perustua eri toimenpiteiden vaikutuksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tutkimustietoa maankuivatuksen vaikutuksesta satoon ja ravinnehuuhtoutumiin on edelleen aivan liian vähän Suomen olosuhteissa. Kansainvälisiä tutkimustuloksia esimerkiksi salaojien mitoituksesta ei voida suoraan soveltaa maamme olosuhteisiin, vaan tarvitaan omaa kokeellista tutkimusta. Suomessa on runsaasti savimaita, joilta huuhtoutuvan kiintoaineen ja siihen kiinnittyneen fosforin kuormituksen vähentäminen on yksi maatalouden vesiensuojelun painopistealueita. Salaojitusta pidetään Suomessa yleisesti suositeltavana myös vesiensuojelun näkökulmasta, sillä se vähentää pintavaluntaa, eroosiota ja eroosio-aineksen mukana kulkeutuvan fosforin määrää. PVO- ja PVO2- hankkeiden ja muiden Suomessa tehtyjen tutkimusten tulokset osoittavat, että huomattavaa kiintoaine- ja fosforikuormitusta tapahtuu myös salaojien kautta (esim. Turtola ym. 2007, Uusitalo ym. 2007, Paasonen-Kivekäs ym. 2008, Vakkilainen ym. 2010). Salaojien kautta kulkeutuu myös runsaasti typpeä pintavesiin varsinkin heti ojitusta seuraavina vuosina. Kuitenkin on vain niukasti tietoa siitä, miten ojituksen tehokkuus tai eri ympärysaineet vaikuttavat huuhtoutumiin. Suomessa suurin osa salaojituksista on tehty kaivavalla salaojakoneella luvulla Suomessa alettiin käyttää myös aurasalaojakoneita. Siitä saakka on käyty vilkasta keskustelua eri 3

4 konetyyppien hyödyistä ja haitoista, mutta tutkimustietoa asiasta on erittäin niukasti. Viljelijöiden, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken on erilaisia näkemyksiä siitä, mihin olosuhteisiin eri konetyypit soveltuvat. Epätietoisuus on aiheuttanut ongelmia erityisesti vastuukysymyksissä, kun salaojitus ei ole toiminut. Muun muassa valtion tukemissa tilusjärjestelyissä urakkatarjouksissa pitää olla hyvät perusteet, mikäli tarjouksen voi antaa vain tietyllä konetyypillä. Salaojakonetyypillä saattaa olla vaikutusta maan hydraulisiin ominaisuuksiin ja maan ravinnetalouteen. Suomessa ensi- ja täydennysojituksissa käytetään ympärysaineena edelleen pääosin salaojasoraa. Sora on kuitenkin uusiutumaton luonnonvara ja sen saatavuus on monilla paikkakunnilla vaikeutunut ja hinta kallistunut. Soran kuljetuskustannukset ovat kalliita. Soran ohella on yhä enemmän alettu käyttää esipäällysteitä myös Suomessa. Hollannissa on pitkään käytetty kierrätysmateriaalista tehtyä esipäällystettä. Saksassa tehdään ja käytetään kookoksella esipäällystettyjä putkia ja esim. Kanadassa käytetään paljon geotekstiilejä ympärysaineena. Muiden kuin soran osalta ympärysaineiden toiminnasta pitkällä aikavälillä ei ole vielä juurikaan tietoa Suomen olosuhteissa. Kenttäkokeiden lisäksi on tarvetta kehittää ja käyttää matemaattisia malleja. Mallit ovat kuivatuksen, viljelymenetelmien ja vesiensuojelun tutkimuksen ja suunnittelun keskeisiä työkaluja. Mallien avulla voidaan muun muassa arvioida salaojituksen, maaperän ominaisuuksien, säätilan ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksia hydrologiaan ja ravinnehuuhtoutumiin. Tässä esitetyssä tutkimushankkeessa hyödynnetään PVO- ja PVO2- hankkeissa saatua tietoa. Hankkeissa tutkittiin eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin, satoon ja maan rakenteeseen. Tehtiin myös arvioita menetelmien kestoiästä ja taloudellisuudesta. PVO-hankkeessa perustettiin kaksi uutta koekenttää: Nummelan koekenttä Jokioisiin ja Gårskulla Gårdin koekenttä Siuntioon. Koekenttien vesitasetta ja eroosiota tutkittiin Aalto-yliopistossa kehitetyllä FLUSHmallilla. Mallia kehitettiin edelleen lisäämällä siihen maan lämpötilaa sekä lumi- ja routaoloja kuvaavat osamallit. Lisäksi tehtiin yhteenveto aiemmista huuhtouma- ja salaojaojitustutkimuksista Suomessa ja analysoitiin vanhojen huuhtoumakoekenttien mittausaineistoja. Tehtiin myös kirjallisuusselvitys salaojien ympärysaineista ja kartoitettiin eri ympärysaineiden toimivuutta peltoalueilla. Edellä mainittujen hankkeiden tuloksista kävi ilmi asioita, joita on syytä selvittää tarkemmin. Nummela koekentän aineistolla lasketusta vesitaseesta ilmeni, että pohjavesivalunnan määrä on yllättävän suuri (Turunen ym. 2013). On syytä selvittää tarkemmin eri ojitusten vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin ja pohjavesivalunnan mukana tulevaa ravinnehuuhtoutumaan. Nummelan koekentällä ojavälin vaikutus satoon oli yllättävän pieni. Kuivatustehokkuudesta (ojavälin) vaikutuksesta satoon tarvitaan lisää tietoa. 2. Liittyminen muihin tutkimushankkeisiin Hankkeessa hyödynnetään vuosina toteutettujen PVO- (Pellon vesitalouden optimointi) ja PVO2- (Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi) -hankkeiden tuloksia. MMM:n rahoittama Peltoviljelyn vesitalouden hallinnan käytännöntoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi VEHMAS -hankkeen ( ) tuloksia hyödynnetään kuivatustarpeen arvioinnissa. Vuonna 2014 päättyvissä, MMM:n rahoittamissa POSEIDON ja PredICTor -hankkeissa on tutkittu pohjamaan tiivistymisen pitkäaikaishaittoja sekä tehty internet työkalu pohjamaan tiivistymisriskin ennustamiseen. Hankkeen tuloksia pohjamaan tiivistymisriskin osalta verrataan em. hankkeiden tuloksiin. 4

5 Aalto-yliopistossa hanke liittyy Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n rahoittamaan ja TkT Lassi Warstan vetämään hankkeeseen Maatalouden vesien hallinta ja kuormitus. Lisäksi hanke liittyy DI Mika Turusen väitöskirja-aiheeseen Assessment of water cycle and environmental load in cultivated fields in boreal climate. 3. Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa tietoa kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten siten, että turvataan satotaso ja sadon laatu ja minimoidaan vesistökuormitus. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös kuivatusmenetelmien kustannuksiin ja käyttöikään. Tutkimuksen tavoitteet ovat: Selvittää salaojien eri ojavälien vaikutuksia satoon, maan rakenteeseen, pellon hydrologiaan ja ravinnehuuhtoutumiin. Selvittää kaivavalla ja aurasalaojakoneilla tehtyjen salaojitusten toimivuutta. Selvittää eri ympärysaineilla tehtyjen salaojitusten toimivuutta. Kehittää FLUSH-mallia siten, että se soveltuu salaojituksen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. 4. Tutkimusmenetelmät Tutkimushankkeessa tehdään kokeellista tutkimusta ja matemaattista mallintamista. Hanke koostuu neljästä osaprojektista. 1. Nummelan koekentän lisäojitus Tässä hankkeessa täydennysojitetaan selvästi märkyydestä kärsivä peltoalue Jokioisten Nummelan koekentällä. Harvaan (32 m) ojitetulta alueelta on seitsemän vuoden mittaustuloksia sadon määrästä ja laadusta, valunnan määrästä ja laadusta sekä pohjaveden syvyydestä ja muokkauskerroksen kosteudesta. Nummelan koekenttä on MTT:n hallinnoima peltoalue, jolla on tehty salaojitustutkimusta aikaisemmin PVO- ja PVO2- hankkeissa. Tutkimuksessa jatketaan näissä hankkeissa tutkittuja osa-alueita, joilla on käytetty eri salaojitustekniikoita Nummelan koekentällä mitataan vuosina kaikilta neljältä koealueelta seuraavia muuttujia: - pinta- ja salaojavalunta (jatkuva mittaus 15 minuutin välein) - kiintoaine, fosfori- ja typpipitoisuudet pinta- ja salaojavalunnassa (automaattinen näytteenotto virtauksen suhteen, laboratorioanalyysit) - sadanta (jatkuva mittaus 15 minuutin välein) - pohjaveden pinnan korkeus (osittain manuaalinen ja osittain automaattinen mittaus 15 minuutin välein), koealueille asennetaan lisää pohjaveden havaintoputkia - pohjaveden ravinnepitoisuudet (manuaalinen näytteenotto, laboratorioanalyysit) - maan kosteus (manuaalinen mittaus TDR-mittarilla) - lumen syvyys ja vesiarvo (manuaalinen mittaus, lumikeppi ja lumipuntari)) - roudan syvyys (manuaalinen mittaus, metyleenisiniputket) - sadon määrä ja laatu (kuiva-aine, hehtolitrapaino, typpipitoisuus) 5

6 Nummelan koekentällä vuosina viljelytoimenpiteet tulevat olemaan samat kaikilla neljällä koealueella. Mittausaineistoja analysoidaan tilastollisin menetelmin ja matemaattisella mallilla, jota on kuvattu osaprojektissa 4. Mittauksista ja koekentän ylläpidosta vastaa MTT. Koealueiden viljelystä huolehtii Jokioisten kartanot. Osaprojektin vastuullinen tutkija on Merja Myllys. 2. Kaivavalla salaojakoneella ja aurasalaojakoneella tehtyjen ojitusten toimivuus Kenttä- ja haastattelututkimuksin selvitetään kaivavalla salaojakoneella ja aurasalaojakoneella tehtyjen salaojitusten toimivuutta erilaisissa maaperä- ja ojitusolosuhteissa. Kirjallisuusselvityksen ja haastatteluiden pohjalta valitaan tutkimuskohteet. Tutkimuskohteissa selvitetään ojituksen toimivuus mittaamalla salaojavaluntaa ja pohjavedenpinnan syvyyttä. Peltoalueiden maaprofiileista määritetään rakeisuuskäyrät. Ojituskonetyyppien vaikutuksia veden virtaukseen maassa tutkitaan myös matemaattisen mallin avulla osaprojektissa 4. Osaprojektista vastaa Salaojayhdistys ja hankkeen vastuullinen tutkija on Helena Äijö. 3. Eri ympärysaineiden suodatinkyky ja hydraulinen johtavuus Tutkitaan, miten eri ympärysaineilla tehdyt ja eri-ikäiset ojitukset toimivat eri maalajeilla. Tutkimuskohteissa määritetään salaojasyvyydessä olevan maa-aineksen sekä mahdollisesti salaojiin saostuneen maa-aineksen rakeisuuskäyrät. Lisäksi tehdään eri ympärysaineiden kustannus- ja kannattavuusvertailuja. Tässä esitetyssä hankkeessa jatketaan PVO- ja PVO2- hankkeissa tehtyä työtä, jotta saadaan entistä edustavampaa tietoa siitä, minkälaisiin olosuhteisiin erilaiset ympärysaineet sopivat. Osaprojektista vastaa Salaojayhdistys ja hankkeen vastuullinen tutkija on Helena Äijö. 4. Matemaattinen mallintaminen Mallintamisessa käytetään Aalto-yliopistossa kehitettyä 3-dimensionaalista FLUSH-mallia, joka kuvaa veden virtausta ja eroosiota peltolohkon mittakaavassa (Warsta 2011, Warsta ym. 2013a, Warsta ym. 2013b). Mallintamisessa hyödynnetään PVO- ja PVO2- projekteissa tehtyjä mittauksia Nummelan ja Gårdskullan koekentillä sekä tässä tutkimussuunnitelmassa esitettyjä uusia mittauksia. Osahankkeessa 4 aloitetaan Heidi Salon väitöskirjatyö (Osahankkeet 4.1 ja 4.2) sekä tehdään yksi diplomityö (Osahanke 4.3). Osahankkeen toteutuksesta vastaa Aalto-yliopistossa professori Harri Koivusalo. Heidi Salon väitöskirjan ohjaamisesta vastaa postdoc-tutkija Lassi Warsta. Osahanke 4.1. Aineiden kulkeutumismallin kehittäminen ja typen prosessien simulointi salaojitetuilla peltolohkoilla syyskausina Salo (2014) tutkimuksessa kehitettiin geneerinen aineiden kulkeutumiskomponentti FLUSH-malliin ja parametrisoitiin se kuvaamaan typen prosesseja salaojitetuilla peltolohkoilla. Tavoitteena on kehittää esitettyä typpimallia niin että se ottaa paremmin huomioon erilaiset rajoittimet kuten kosteuden ja lämpötilan typenkulkeutumisessa. Nitrifikaatio- ja denitrifikaatioreaktiot ovat herkkiä maan happitilanteelle ja siten kosteudelle. Salaojitus vaikuttaa suoraan maan kosteuteen ja mallilla voidaan näin ollen tutkia ojitustiheyden vaikutusta typenkulkeutumiseen. Alhaiset lämpötilat hidastavat bakteeritoimintaan ja hidastavat maaperässä tapahtuvia reaktioita mikä otetaan tarkemmin huomioon uusissa simulaatioissa. Tutkimuksen toteuttaa Heidi Salo ja tuloksista kirjoitetaan artikkeli vertaisarvioituun kansainväliseen sarjaan. 6

7 Osahanke 4.2. Veden virtausreitit eri tavoilla toteutetuissa salaojakaivannoissa Salaojakaivantojen parempi hydraulinen johtavuus tehostaa veden virtausta salaojiin savimaissa. Kaivava salaojakone kaivaa nimensä mukaisesti maahan suorakulmaisen kaivannon, jonka pohjalle salaojaputki ja ympärysaine asennetaan. Kaivanto täytetään erikseen. Aurakone asentaa kerralla salaojaputken sekä ympärysaineen syntyvään kaivantoon. Työssä tarkastellaan erilaisten kaivantojen sekä ojavälien ja asennussyvyyksien vaikutusta maan hydraulisiin ominaisuuksiin ja virtausreitteihin. Virtausta kaivannossa ja sen ympärillä tutkitaan kaksiulotteisissa maaleikkaukssissa korkearesoluutioisissa laskentaverkoissa. Verkkoihin voidaan suoraan parametrisoida kaivanto, salaojan ympärysaine ja salaoja. PVO2-hankkeessa toteutettiin diplomityö (Leminen, 2013), jossa mitattiin Nummelan pellon savimaan kuivumis-halkeamis- ja paisumisominaisuuksia. Tutkimuksessa otetaan käyttöön Lemisen (2013) mittaustulokset ja tarkastellaan kutistumisen ja paisumisen vaikutusta veden virtausreitteihin kaivannoissa ja niiden läheisyydessä. Virtausreittien tunnistaminen mahdollistaa jatkossa kaivantojen paremman kuvauksen peltomittakaavan simulaatioissa, joissa kaivantoja ei yleensä voida parametrisoida suoraan laskentaverkkoon. Tutkimuksen toteuttaa Heidi Salo ja tuloksista kirjoitetaan artikkeli vertaisarvioituun kansainväliseen sarjaan. Osahanke 4.3. Kosteudesta kärsivän peltolohkon täydennysojituksen vaikutus vesitaseeseen Työssä tutkitaan mittaustulosten ja kolmiulotteisen laskentamallin avulla kaivavalla salaojituskoneella tehdyn täydennysojituksen vaikutusta kosteudesta kärsivän peltolohkon vesitaseeseen Nummelan koekentällä eri vuodenaikoina. Kaivannon hydrauliset ominaisuudet johdetaan mittauksista sekä osahankkeen 4.2 tuloksista, jossa veden virtausreittejä tutkittiin yksityiskohtaisemmin maaleikkauksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös uusien kaivantojen parametrisointia suoraan tiheään laskentaverkkoon sekä kaivantojen vaikutusten keskiarvoistamista harvempiin laskentaverkkoihin. Kun tutkimuksessa edetään kaivantotasolta yksittäisille peltolohkoille ja edelleen valuma-aluetasolle on tärkeää tietää kuinka parametrisointeja voidaan skaalata mittakaavojen välillä, jotta valunta ja kuormitustulokset olisivat mahdollisimman realistisia kaikissa tapauksissa. Tutkimus toteutetaan diplomityönä ja siitä kirjoitetaan artikkeli Vesitalouslehteen. 5. Hankkeen toteuttajat ja niiden työnjako Tutkimus toteutetaan yhteistutkimushankkeena, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita useista tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Hankkeesta vastaa Salaojituksen tutkimusyhdistys ja sen vastuullinen johtaja on toiminnanjohtaja (DI) Helena Äijö. Hänen lisäkseen tutkimusryhmään kuuluvat: vanhempi tutkija (MMM) Merja Myllys MTT:ltä, tutkija (TkT) Lassi Warsta Aalto-yliopistosta, tutkija (DI) Mika Turunen Aalto-yliopistosta, tutkija (DI) Heidi Salo Aalto-yliopistosta, tutkija/toiminnanjohtaja (TkL) Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiöstä, professori (TkT) Harri Koivusalo Aalto-yliopistosta, professori (MMT) Laura Alakukku Helsingin yliopistosta, agronomi (MML) Markku Puustinen SYKEstä. Eri osaprojektien vastuulaitokset ja -tutkijat on esitetty edellä kohdassa Hankkeen toteutus 7

8 6. Aikataulu ja raportointi Tutkimus on kolmevuotinen, ja se alkaa ja päättyy Tarkempi aikataulu on liitteessä Tulosten julkaisu ja hyödyntämissuunnitelma Tutkimuksen tulokset raportoidaan väliraporteissa tammikuussa 2015 ja Tammikuussa 2017 valmistuu hankkeen loppuraportti. Loppuraportti julkaistaan Salaojituksen tutkimusyhdistyksen julkaisusarjassa. Tuloksia julkaistaan myös tieteellisissä lehdissä, ammattilehdissä ja alan seminaareissa ja konferensseissa. Osaprojekteissa tehdään kolme opinnäytetyötä. Tutkimuksen tulokset on tarkoitettu hyödynnettäväksi salaojituksien suunnittelussa ja peltoviljelyn kuormituksen vähentämistoimenpiteiden kehittämisessä ja kohdentamisessa. Tietoa kuivatustehokkuuden vaikutuksista satoon ja ravinnehuuhtoutumiin sekä eri konetyyppien ja ympärysaineiden toimivuudesta eri maalajeilla käytetään hyväksi käytännön ojitussuosituksia laadittaessa. Tuloksia voivat hyödyntää viljelijät, suunnittelijat, urakoitsijat ja rahoitustukien valmistelijat. 8. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Budjetti ja rahoitussuunnitelma on esitetty liitteessä 2. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa josta laitoksen oma osuus on euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä on myöntänyt hankkeelle euroa, Maa- ja vesitekniikan tuki on myöntänyt hankkeelle euroa. Vuodelle 2014 Salaojituksen tukisäätiö on myöntänyt hankkeelle euroa. Hankkeelle haetaan Salaojituksen tukisäätiöltä vuosille yhteensä euroa. Kirjallisuusviitteet Leminen, M Itämeren Yoldia-vaiheessa kerrostuneen lustosavikon kutistumis- ja kutistuman palautumisominaisuudet salaojitetun peltomaan pintaosissa Jokioisissa. Maaperägeologian pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos. 105 s. Paasonen-Kivekäs, M., Vakkilainen, P., Karvonen, T Nutrient transport through tile drains on a clayey field. Proceedings of the 10 th International Drainage Workshop of ICID Working Group on Drainage. Helsinki/Tallinn 6-11 July, Helsinki University of Technology Water Resources Publications 16, TKK-VTR-16: Salo, H Aineiden kulkeutumismallin kehittäminen ja soveltaminen typen prosessien kuvaamiseen peltomittakaavassa. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos s. Turtola, E., Alakukku, L, Uusitalo, R., Kaseva, A Surface runoff, subsurface drainflow and soil erosion as affected by tillage in a clayed Finnish soil. Agricultural and Food Science, Vol. 16 (2007): Turunen, M., Warsta, L., Paasonen-Kivekäs, M., Nurminen, J., Myllys, M., Alakukku, L., Äijö, H., Puustinen, M., Koivusalo, H Modeling water balance and effects of different subsurface drainage methods on water outflow components in a clayey agricultural field in boreal conditions. Agricultural Water Management 121: Uusitalo, R., Turtola, E., Lemola, R Phosphorus losses from a subdrained clayey soil as affected by cultivation practices. Agricultural and Food Science, 16: Vakkilainen, P., Alakukku, L., Myllys, M., Nurminen, J., Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Puustinen, M., Äijö,.H Pellon vesitalouden optimointi. Väliraportti Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote s. 8

9 Vakkilainen, P., Alakukku, L., Myllys, M., Nurminen, J., Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Puustinen, M., Äijö,.H Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote s. Warsta, L Modelling water flow and and soil erosion in clayey, subsurface drained agricultural fields. Aalto University publication series. Doctoral dissertations 82/2011. Aalto University, School of Engineering, Department of Civil and Environmental Engineering. 212 s. Warsta, L., Karvonen, T., Koivusalo, H., Paasonen-Kivekäs, M., Taskinen, A. 2013a. Simulation of water balance in a clayey, subsurface drained agricultural field with three-dimensional FLUSH-model. J. Hydrology 476: Warsta, L., Taskinen, A., Koivusalo, H., Paasonen-Kivekäs, M., Karvonen, T., 2013b. Modelling soil erosion in a clayey, subsurface drained agricultural field with three-dimensional FLUSH-model. J. Hydrology 498:

10 Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa Liite 1 Aikataulu Nummelan koekenttä Mittaukset Täydennysojitus Tulosten käsittely 2. Salaojakoneet Kirj.selv. Haastattelut Kenttätyöt Analysointi 3. Ympärysaine Kenttätyöt Laboratoriotyöt Analysointi Mallinnus ja 4. analysointi Mallinnusyö Analysointi Raportointi Väliraportit Loppuraportti Muut julkaisut

11 Hankkeen budjetti Liite 2 Kustannukset MTT SY Aalto Yhteensä Palkkauskust Matkakulut (sis alv) Ostopalvelut Yhteensä Yleiskust Yhteensä Rahoitus MTT SY Aalto Yhteensä MMM, myönnetty S. tukisäätiö, myönnetty S. tukisäätiö, haetaan 2015 ja MVTT, myönnetty Laitosten oma Yhteensä

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 2.6.2014 Helena Äijö Salaojayhdistys

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi 31 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 31 PVO2-hanke Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi Loppuraportti 214 Helena Äijö, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Mika Turunen, Lassi Warsta,

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010 3 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 3 Pellon vesitalouden optimointi Loppuraportti 21 Pertti Vakkilainen, Laura Alakukku, Jari Koskiaho, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Maija Paasonen-Kivekäs,

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus N:o 204 / 2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

SISÄLLYS. N:o 203. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2006 N:o 203 206 SISÄLLYS N:o Sivu 203 Laki Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vuonna 1997 tarkistetun

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/2014 96. toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/2014 96. toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN SALAOJAYHDISTYS TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN SALAOJAYHDISTYS RY 1/2014 96. toimintavuosi Salaojayhdistys ry:n jäsenjulkaisu 1/2014 SALAOJAYHDISTYS RY:N JÄSENJULKAISU 1/2014 www.salaojayhdistys.fi Lukijalle:

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29

29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29 29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29 Pellon vesitalouden optimointi Väliraportti 2008 Pertti Vakkilainen, Laura Alakukku, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Maija Paasonen-Kivekäs, Rauno Peltomaa,

Lisätiedot

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan

Lisätiedot

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus Salaojayhdistys ry Peltosalaojitus Salaojitus on viljelyn avaintekijä... 2 Suunnittelu... 6 Salaojitustyö... 14 Vastuukysymykset ja takuu... 19 Salaojien kunnossapito... 20 Säätösalaojitus ja altakastelu...

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,

Lisätiedot

Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote. N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI

Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote. N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Simonkatu 12 A 11 00100

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 22. 23.5.2013 Kumpula, Helsinki Jere Kaivosoja, MTT 22.5.2013 Sisältö MTT lyhyesti MTT:n paikkatietotutkimus Miksi

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen Jussi Kivelä Salaojituksen kustannusten muodostuminen Kustannusarvio ja sen toteutuminen Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11. Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)

Lisätiedot

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot Välimietintö, Helsinki 2006

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot Välimietintö, Helsinki 2006 Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot Välimietintö, Helsinki 2006 Työryhmämuistio mmm 2006:3 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 25.10.2005 työryhmän selvittämään

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Salaojituksen kunnossapito

Salaojituksen kunnossapito Salaojituksen kunnossapito Salaojituksen kunnossapidon tarve on yleensä vähäinen. Vajaatoimivuus johtuu useimmiten muusta kuin itse salaojien rakenteeseen liittyvistä vioista. Yleisimmät syyt liittyvät

Lisätiedot

Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi

Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi Veikko Niittymaa, Maaseudun Tulevaisuus, Toimiva salaojitus on ratkaisevan tärkeää peltojen viljelyn

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet Hulevesifoorumin kokous 4.3.2008 Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos STORMWATER

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

28 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 28

28 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 28 28 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 28 IDW2008 10 th International Drainage Workshop of ICID Working Group on Drainage Helsinki/Tallinna 6-11.7.2008 Esitysten suomenkieliset tiivistelmät Helsinki

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA

ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA Markus Sikkilä Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouden ympäristöteknologia 8/2014 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot - Peltoviljelyn ravinnepäästöjen vähentäminen

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot - Peltoviljelyn ravinnepäästöjen vähentäminen Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot - Peltoviljelyn ravinnepäästöjen vähentäminen Helsinki 2006 Työryhmämuistio mmm 2006:15 Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot - Peltoviljelyn ravinnepäästöjen

Lisätiedot

SALAOJAYHDISTYS RY. 1/2013 95. toimintavuosi

SALAOJAYHDISTYS RY. 1/2013 95. toimintavuosi SALAOJAYHDISTYS RY 1/2013 95. toimintavuosi SALAOJAYHDISTYS RY:N JÄSENJULKAISU 1/2013 www.salaojayhdistys.fi Kuulumisia salaojituskentältä...4 Tunnustuspalkinto maankuivattajille...5 Salaojakartat ovat

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Case: Lahden kaupunki Juhani Järveläinen Aalto-yliopisto Lahden Keskus Helsingin Yliopisto ympäristötieteiden laitos

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Maankuivatuksen käsitteitä Hydrologian

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet OJITUSTEN LUONNONMUKAINEN PERUSKUNNOSTUS SEMINAARI 29.10.2012 Ilkka Närhi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta 24.10.1997/947

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus 2009 MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus Säätösalaojitus Säätösalaojituksen tarve Peltojen kuivatus on Suomessa lähes kaikkialla välttämätöntä, jotta viljely on ylipäätään mahdollista. Suuret sademäärät

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS

LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS Best Farming Methods for Cultivating on Acid Sulfate Soils (BEFCASS) Vastuuorganisaatio Kesto (MMM

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä Kaivosvesiin liittyviä tutkimuksia Dr. Katharina Palmer (katharina.palmer@oulu.fi) Yleistä: Tutkimusrymä Henkilökunta ~30 työntekijää 2 professoria (Björn Klöve,

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot