Pienten toimipaikkojen edellytykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienten toimipaikkojen edellytykset"

Transkriptio

1 Pienten toimipaikkojen edellytykset Luonnos Maaliskuu 2008 Anne Saastamoinen

2 Sisältö 1 Johdanto Pienet toimitilat kaupunkirakenteessa Kysely pienille toimipaikoille Toimipaikat Helsingissä Haastattelujen tulokset Haastatellut toimipaikat ja niiden sijainti Toimitilojen koko ja hinta Toimitilojen ominaisuudet Toimitilojen liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus Toimitila kadunvarsitilassa Lähiympäristö ja ulkoistetut palvelut Yritysverkostot ja asiakaskontaktit Tyytyväisyys toimitiloihin ja niiden sijaintiin Pienten toimitilojen kehittämisperiaatteita Pienet toimipaikat kaupungin elinvoimana Periaatteita pienten toimitilojen suunnitteluun Toimialoittain huomioitavia erityispiirteitä Lähteet

3 1 Johdanto 1.1 Pienet toimitilat kaupunkirakenteessa Helsingin yrityskanta muodostuu suurelta osin pienistä toimipaikoista. Jopa 70 % Helsingin toimipaikoista on alle viisi henkilöä työllistäviä pieniä toimipaikkoja. Pienten toimipaikkojen sijoittumiseen vaikuttavat useat seikat, joista osa liittyy yritysten ja toimialojen sijoittumislogiikkaan ja osa sopivien toimitilojen tarjontaan. Eri toimialat sijoittuvat kaupungissa eri tavoin ja toiminnan luonne sanelee myös yrityksen toimitilan tarvetta hyvin pitkälle. Pienten yritysten on joskus vaikea löytää sopivia ja riittävän pieniä tiloja, sillä tiloja vuokraavat yritykset haluavat vuokrata tiloja suurina kokonaisuuksina. Toimitiloja myös kehitetään ja rakennetaan usein isompien yritysten lähtökohdista käsin eivätkä pienet toimipaikat ole olleet investoijille kovinkaan kiinnostava kohderyhmä. Sopivan toimitilan tarjonta pienille ja aloittaville yrityksille onkin tärkeä elementti yrittäjyyden edistämiseksi. Toimitilatarjonnallaan kaupunki voi osaltaan myös huolehtia kilpailukyvyn säilymisestä ja parantaa sitä. Vaikka yritykselle sopivan toimitilan ominaisuuksia määrittelevät hyvin pitkälle toimiala ja toiminnan luonne, on pienillä toimipaikoilla myös erilaisia toiminnallisia ja sijainnillisia vaatimuksia toimitiloille kuin isommilla yrityksillä. Yritysten sijoittumista on tutkittu paljon talousmaantieteessä ja kaupunkimaantieteessä, mutta pieniä toimipaikkoja ei juurikaan olla tutkittu erillisenä kokonaisuutena ja usein sijoittumistarkasteluissa pienimmät toimipaikat on jätetty huomiotta. Pienillä toimipaikoilla sijoittumiseen saattaa vaikuttaa ratkaisevasti myös oman kodin läheisyys tai toimitilojen hinta. Tästä syystä ne sijoittuvat kaupunkirakenteeseen hajanaisemmin kuin isommat toimipaikat eivätkä siten välttämättä noudattele toimialoille muuten tyypillistä sijoittumista kaupunkialueella. Kaavoituksessa toimitilatarjonta on hyvin pitkälle mahdollisuuksien luomista yrittämiselle. Samalla kuitenkin luodaan kaupunkirakennetta ja määritellään asuinalueiden ja työpaikkaalueiden toisiinsa linkittymistä. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta pienet toimipaikat tuovat elävyyttä asuinalueille ja kaupunkitilaan. Kaupunkikuvallisesti ja kaupungin elävyyden kannalta on merkitystä sillä, minkälaisissa toimitiloissa yritykset ja toimipaikat sijaitsevat. Yritysten keskittyessä toimitilarakennuksiin muodostuu kaupunkirakenteesta helposti toiminnoiltaan eriytyneitä alueita, jossa työpaikat sijaitsevat yhdessä paikassa, asunnot toisessa ja palvelut sekä kaupat taas omissa keskittymissään. Palveluiden, toimistojen, liikkeiden ja esimerkiksi gallerioiden tai pienten työpajojen keskittymät kadunvarsiin ja asuinalueille sijoittuneina luovat toiminnoiltaan monipuolisia alueita ja ne tuovat elävyyttä kaupunkitilaan. Samalla asukkaat saavat lähipalveluja. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on toiminnoiltaan sekoittuneet, monipuoliset alueet, mutta tämän toteuttaminen voi olla usein haasteellista. Toimitilojen sijoittumisen haasteita kadunvarsiliiketiloihin on kartoitettu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa Kadunvarsiliiketilat Kalasatamassa (2004:1). Yksi syy kadunvarsiliiketilojen rakentamisen ongelmiin on sen sisältämät taloudelliset riskit. Mikäli toimitilalle ei löydy sopivaa ostajaa tai vuokralaista, jää taloudellinen vastuu omistajalle ja talon asukkaille. Liiketilojen verotus on myös pääsääntöisesti korkeampaa kuin asuntojen verotus. Liiketilojen rakentaminen asuintaloihin ei siten ole erityisen houkuttelevaa. 3

4 1.2 Kysely pienille toimipaikoille Tällä selvityksellä on kerätty tietoa pienten yritysten toimitilatarpeista sekä toimitilan sijainnin että muiden ominaisuuksien osalta. Tehdyllä kyselyllä haluttiin lisätietoa siitä, millaisia toimitilatarpeita pienillä toimipaikoilla on Helsingissä ja mitkä asiat yrittäjät kokevat tärkeiksi. Kyselyn pienille toimipaikoille toteutti Taloustutkimus Oy joulukuussa 2007 puhelinhaastatteluilla. Kohderyhmäksi valittiin helsinkiläiset pienet toimipaikat, joissa työskentelee alle viisi henkilöä ja joilla on toimitila. Pienistä toimipaikoista osan muodostavat yhden hengen toiminimet, joilla ei ole varsinaista toimitilaa lainkaan, tällaiset toimipaikat jätettiin kyselyn ulkopuolelle. Jotta yhden hengen toimipaikat eivät olisi korostuneet liikaa, määriteltiin että näitä on haastateltavista noin 40 % ja 2-4 henkilön toimipaikkoja noin 60 %. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 352 kappaletta ja aineiston tarkoituksena on toimia näytteenä. Koska otos on suhteellisen pieni ja tietoa haluttiin eri aloilta, määriteltiin toimialat, joihin haastattelut kohdistettiin. Toisaalta tietoa haluttiin kaupungille tyypillisistä toimialoista, kuten liike-elämän palveluista, rahoitustoiminnasta ja agentuuritoiminnasta. Toisaalta taas haluttiin tietoa tulevaisuuden kasvualoista, kuten hyvinvointipalveluista ja luovista aloista sekä muista kaupungille strategisesti tärkeistä aloista, joiden kasvua ja elinmahdollisuuksia halutaan tukea. Helsingin elinkeinostrategian painopisteitä ovat mm. tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat sekä matkailu. Luovat alat eivät kuitenkaan muodostu selkeästi mistään olemassa olevista toimialaluokitteluista, vaan ne ovat usean eri luokan sisällä. Esimerkiksi pienet käsityöpajat ja muut valmistusta sisältävät alat sijoittuvat teollisuuteen, kun taas arkkitehtipalvelut luokitellaan muihin liike-elämää palveleviin toimintoihin. Vähittäiskaupan toimipaikat rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle, koska niiden sijoittuminen ja toimitilatarpeet ovat selkeästi asiakasvirroista riippuvaisia ja niiden toimitilatarpeita tunnetaan paremmin kuin muiden mikroyritysten osalta. Kiinnostaviksi toimialoiksi tämän kyselyn näkökulmasta määriteltiin: teollisuus (TOL D; 15-37) agentuuritoiminta ja tukkukauppa (TOL 51) majoitus- ja ravitsemustoiminta (TOL 55) rahoitustoiminta (TOL 65,66, 67) liike-elämän palvelut (TOL 70, 72, 73, 74) terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85) virkistys- kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä muut palvelut (TOL 92-93) Kyselyn teemat olivat: Toimipaikkaa koskevat tiedot Yritysverkostot ja asiakaskontaktit Lähialueen palveluverkoston merkitys Toimitilan ominaisuuksiin liittyvät tekijät Toimitilan sijaintiin liittyvät tekijät 4

5 2 Toimipaikat Helsingissä Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Helsingissä on yhteensä toimipaikkaa. Näistä kuitenkin toimipaikkaa on sellaisia, joissa ei rekisterin mukaan työskentele yhtään henkilöä. Tästä tilastotarkastelusta nämä toimipaikat on poistettu, jolloin toimipaikkakannaksi Helsingissä jää kappaletta. Suurin osa Helsingin toimipaikoista on pieniä, alle viisi henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Pelkästään yhden hengen toimipaikkoja on 43 %, 1-4 hengen toimipaikkoja lähes 70 % ja alle kymmenen henkeä työllistäviä toimipaikkoja yhteensä 82 % Helsingin toimipaikoista. (Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2005; nolla henkeä työllistävät toimipaikat poistettu tilastoista). Taulukko 1. Toimipaikat henkilöstömäärän mukaan Helsingissä v toimipaikat henkilöstömäärän %-osuus toimi- mukaan lkm paikoista (29382) 0 hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö 107 0, hlö 59 0,2 Suurimman ryhmän Helsingin toimipaikoista muodostavat liike-elämän palvelut, terveydenhuoltopalvelut ja kauppa. Myös alle viiden hengen toimipaikoista liike-elämän palvelut muodostavat suurimman yksittäisen ryhmän. Jopa 20 % alle viisi henkilöä työllistävistä toimipaikoista kuuluu liike-elämän palveluihin (mm. liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito, tilitoimisto sekä lakiasiainpalvelut). Seuraavaksi eniten on terveydenhuollon ja sosiaalialan toimipaikkoja, kaupan ja rakentamisen sekä muiden palvelualojen toimipaikkoja. Suhteellisesti eniten pieniä toimipaikkoja on kuitenkin yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (ympäristön huolto, järjestötoiminta, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä pesulat, kampaamot solariumit yms. palvelut). 5

6 Pienten toimipaikkojen osuus Helsingin toimipaikoista eri aloilla (Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2005, vähint. 1hlö toimipaikat) yht.kaikki toimipaikat K liike-elämän palvelut G kauppa O yht.k ja henk.koht.palvelut Toimialat N terv.huolto ja sos-palvelut I kuljetus ja liikenne F rakentaminen D teollisuus H majoitus- ja ravitsemistoiminta % 20% 40% 60% 80% 100% alle 5 hlö toimipaikat Kuva 1. Pienten toimipaikkojen osuus Helsingin toimipaikoista eri aloilla. Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2005, vähintään 1 henkilön työllistävät toimipaikat). muut Helsingin toimitila-alueista tärkein on keskusta, johon on keskittynyt suurin osa kaupallisista palveluista ja vapaa-ajan toiminnoista. Suurpiireittän tarkasteltuna eniten toimipaikkoja sijaitsee Eteläisen suurpiirin alueella. Suurimmat toimialat tällä alueella ovat liike-elämän palvelut sekä kauppa, kuten myös muilla suurpiireillä. Pienet toimipaikat sijoittuvat hajanaisemmin ympäri kaupunkia kuin isommat toimipaikat. Pienet toimipaikat sijoittuvat useimmiten asuinrakennusten korttelialueille eikä tässä ole eroja juurikaan eri toimialojen välillä. Myös teollisuuden pienet toimipaikat sijaitsevat useimmiten asuintonteilla. Tätä selittää osittain kustantamisen ja painamisen suuri osuus teollisuuden pienistä toimipaikoista. Ala on tyypillisesti sijoittunut keskuksiin ja asuinalueiden läheisyyteen. Toisen suurehkon ryhmän teollisuudesta muodostavat huonekalujen valmistus ja muu valmistus, jotka sijoittuvat myös enimmäkseen asuintonteille. Asuinalueilla on runsaasti myös muuta erilaisten koneiden ja laitteiden valmistusta. 6

7 Taulukko 2. Pienten toimipaikkojen (1-4 hlö) sijoittuminen tontin käyttötarkoituksen mukaan. Teollisuus Majoitus- & ravitsemis Kuljetus & varastointi Liikeelämän palvelut Terv.hu olto &sos.pa lvelut Muut palvelut Tontin käyttötarkoitus Rakent. Kauppa Rahoitus Koulutus Muut alat Yht. asuinrakennusten korttelialue liike- ja toimistorakennusten korttelialue tehdaskortteli/ teollisuus-ja varastorakennusten kortteli yleiset/ hallinto- ja virastorakennusten korttelialue muut yhteensä Haastattelujen tulokset 3.1 Haastatellut toimipaikat ja niiden sijainti Haastatellut toimialat olivat teollisuus, agentuuritoiminta ja tukkukauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä virkistys- kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä muut palvelut. Toimialoittain haastatteluja tehtiin 50 kappaletta kultakin alalta, paitsi agentuuri- ja tukkukaupan alalta 52 kpl. Yhden hengen toimipaikkoja haastateltavista oli 40 %, mikä vastaa yhden hengen toimipaikkojen osuutta koko toimipaikkakannassa Helsingissä. Taulukko 3. Kyselyyn vastanneet. Toimipaikan henkilöstömäärä haastateltavia % -osuus (lkm) 1 hlö % 2 hlö % 3 hlö % 4 hlö % Vastaukset jakautuivat eri alueille Helsingissä. Alueista eniten edustettuna on keskustaalue, jossa toimipaikkoja sijaitseekin eniten. Vastaajia tarkasteltiin myös postinumeron perusteella tehdyllä aluejaolla: kantakaupunki (130 kpl), 2.vyöhyke (107 kpl) sekä 3.vyöhyke (115 kpl). 7

8 Kuva 2. Haastateltujen toimipaikkojen sijoittuminen kaupungin eri alueille. Vastaajien osoitetiedon perusteella voitiin tarkastella myös toimipaikkojen sijoittumista asuin- ja toimitila-tonteille yhdistämällä osoitetieto asemakaavan mukaiseen tontin käyttötarkoitukseen. Suurin osa (62 %) pienistä toimipaikoista sijaitsee asuintonteilla (217 kpl) ja vain 36 % (127 kpl) toimitilatonteilla, 8 toimipaikkaa ei voitu paikantaa. 8

9 Haastateltujen toimipaikkojen sijoittuminen asuin- ja toimitilatonteille (%) terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Asuintontti Toimitilatontti liike-elämänpalvelut muut palvelut teollisuus rahoitus majoitus ja ravitsemus agentuuri ja tukkukauppa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 3. Haastateltujen toimipaikkojen sijoittuminen asuin- ja toimitila-tonteille tontin käyttötarkoituksen mukaan. Asuintonttien toimitilat ovat useimmiten yhden hengen toimipaikkoja. Aloittain tarkasteltuna liike-elämänpalvelut sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sijoittuvat selkeimmin asuintonteille. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut hakeutuvatkin yleensä asuinalueiden läheisyyteen. Toimitilatontille sijoittuminen on tyypillistä ainoastaan agentuuri- ja tukkukaupassa, mikä sopii tämän alan toiminnan luonteeseenkin. Samalla agentuuritoiminta ja tukkukauppa sijoittuvat useimmiten kauemmaksi keskustasta kolmosvyöhykkeelle. Sen sijaan rahoitustoiminta on keskustahakuista. Rahoitus on tyypillisesti keskustahakuista toimintaa, mikä näkyy myös tässä otoksessa (kuva 4). Myös teollisuuden toimipaikoista sijaitsee suurin osa keskustaksi luokitellulla alueella, mikä on hieman yllättävää. Haastatellut yrittäjät, jotka on luokiteltu teollisuuden toimialaan, ovat kuitenkin enimmäkseen käsityöläis- ja muuta valmistusta sisältävää toimintaa (tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistusta sekä muuta valmistusta). Vain muutama yritys on kustannusta ja painamista. Osalla teollisuuden toimipaikoista on myös myyntitoimintaa ja asiakaspalvelua, jolloin asiakasvirtojen sijainti ohjaa sijoittumista (mm. vaatteiden valmistus- ja ompeluliikkeet jne.). 9

10 Vastaajien jakauma toimialoittain Helsingin eri alueille muut palvelut terveydenhuolto/sosiaali Kolmosvyöhyke Kakkosvyöhyke Kantakaupunki liike-elämänpalvelut toimialat rahoitus majoitus/ravitsemus agentuuri/tukkukauppa valmistusteollisuus % Kuva 4. Vastaajien jakauma toimialoittain Helsingin eri alueille. 3.2 Toimitilojen koko ja hinta Toimitila on vuokrattu 84 %:lla haastateltavista. Keskivuokra kaikkien vastaajien kesken on 20 /m²/kk. Asuintonteilla on selkeästi halvempi vuokrataso kuin toimitilatonteilla sijaitsevilla yrityksillä, mutta myös pienemmät toimitilat. Keskivuokra asuintonteilla on 17 /m²/kk ja toimitilatonteilla 25 /m²/kk vastanneiden kesken. Toimitilan koko on haastatelluilla yrityksillä keskimäärin 162 m² (mediaanikoko 70 m²). Kolmanneksella toimitila on alle 50 m². Majoitus- ja ravitsemusalalla korostuu hieman suurempien, m², toimitilojen osuus. Virkistys-, kulttuuri ja urheilun toimialalla on puolestaan hyvin eri kokoisia toimitiloja. Asuinalueilla toimitilat ovat keskimääräistä pienemmät, alle 50 m². Taulukko 4. Haastateltujen yrittäjien toimitilan koko toimialoittain. agentuuri/tukkukaup pa majoitus/ravitsem us terveydenhuol to/sosiaali Toimitilan koko (m²) kaikki % teollisuus rahoitus Alle 50 m² m² m² Yli 200 m² Keskiarvo (m²) Mediaani liikeelämänpalvelut virkistys, kulttuuri- ja urheilu sekä muut palvelut 10

11 Pieniä toimitiloja toivottiin lisää monissa vastauksissa (noin 40 kpl). Vastauksiin liitettiin usein toivomus kohtuuhintaisista ja sopivan kokoisista toimitiloista. Sopiva koko pienille yrityksille vaihtelee noin m², m² sekä m²:n välillä. Eniten toivomukset kohdistuivat kuitenkin pienimpään m² kokoluokkaan. Pienyrittäjille toimitiloja nykyistä enemmän, kokoluokkaa m². Hintataso aivan kohtuutonta nykyisin. (teollisuus/ tekstiilien, vaatteiden jne valmistus) Ydinkeskusta olisi vielä parempi alue, mutta käsityöläisillä ei siihen ole varaa. Jos meitä olisi, keskusta elävöityisi. Hyviä yrityksiä lopettaa toimintansa. (teollisuus) Sopivan kokoisia huoneistoja, m², ydinkeskustassa pitäisi olla enempi tarjolla, joissa asiakasvessa, vesipiste. Jokin aika sitten etsiessämme huoneistoa oli kyllä paljon 200m², ja isompia tarjolla. Tarpeeksi isoja hissejä oltava, jotta mahtuu pyörätuolit - emme halua olla katutasossa (teollisuus/ muu valmistus) Rakentaisivat sellaisia kiinteistöjä missä olisi pieniä ( m²) yhden miehen verstaan tiloja. (teollisuus) Alle sadan neliön toimistotiloja on liian vähän saatavilla. (Rahoitusala) Lisää pienyrittäjien verstas-/pienhallitiloja. Vaikea löytää niitä. Vuokran tulisi olla kohtuullinen. Venealan yritys kaipaisi rannasta toimitilaa. Pitäisi olla myös vaatimattomampia tiloja tarjolla että kaikkea ei rakennettaisi niin fiiniksi. (virkistys-, kulttuuri ja urheilutoiminta) Kohtuuhintaisia liikehuoneistoja pienille yrityksille. Pankit toiseen kerrokseen. (teollisuus/ tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden valmistus) Uusia asuintaloja/toimistotaloja yms. suunniteltaessa tarjotaan huoneistokokoja, jotka on tehty suuremmille yrityksille. Pienemmistä tiloista keskustassa/hyvällä paikalla on pulaa. Kuluttajan läheisyys on monelle yritykselle tärkeää. Maksuvalmiutta löytyy myös näihin pienempiin tiloihin. Vanha arkkitehtuuri tarjoaisi pienempiäkin tilamahdollisuuksia. Nykyisin keskustaan tulee pääosin erilaisia liikeketjuja, jotka syrjäyttävät pienyritysten tarpeet. (agentuuritukkukauppa / kulttuuri/ keskusta) Viimeistä pienyritysaluetta ollaan tuhoamassa (Tattarisuo/Malmin lentokenttä). (agentuuri ja tukkukauppa) Vilkkaammalta kadulta tulisi löytyä toimitila ilman, että sitä tarvitsee jakaa toisen yrittäjän kanssa. Tila voisi olla kokoluokkaa 30 m² (muut palvelut) 11

12 Myös viime vuosien Toimitilamarkkinat Helsingissä -katsausten (Helsingin tietokeskus 2007 ja 2008) mukaan kysyntää on etenkin ydinkeskustan pienistä liiketiloista. Ydinkeskustan liiketilat ovat käytännössä täyskäytössä ja hyviä liiketiloja vapautuu harvoin. Myös ydinkeskustan ulkopuolisten liiketilojen käyttöaste on pysytellyt korkealla ja vapautuviin tiloihin on ollut melko helppo saada vuokralainen. Pienet toimipaikat eivät useinkaan jaa toimitilojaan toisten yrittäjien kanssa, samassa huoneistossa vastaajien kanssa sijaitsee muita yrityksiä vain 29 %:ssa tapauksista. Sen sijaan samassa kiinteistössä on muita yrityksiä jopa 81 %:lla vastaajista. Useimmiten muita yrityksiä on samassa kiinteistössä neljä tai enemmän. Samassa huoneistossa on muita yrityksiä eniten rahoitustoiminnassa, mitä selittänee keskustavetoisuus sekä toiminnan luonne. 3.3 Toimitilojen ominaisuudet Toimitilalta vaaditut ominaisuudet vaihtelevat aloittain ja toiminnan luonteesta johtuen. Tosin toimialojen sisälläkin tarpeet voivat olla aivan päinvastaisia. Myös keskustassa sijaitseville yrityksille toimitiloissa nousevat merkittäviksi tekijöiksi hieman eri ominaisuudet kuin keskustan ulkopuolella sijaitseville yrityksille (kuva 5). Näitä toimitilojen ominaisuuksia käydään läpi seuraavissa luvuissa. Taulukko 5. Toimitilan eri ominaisuuksien merkittävyys yrittäjille, kaikkien vastaajien keskiarvot. keskiarvo 1-5 (5= erittäin paljon toimitilan ominaisuuksien ja sijaintitekijöiden merkittävyys merkitystä- 1 ei lainkaan merkitystä), pienille toimipaikoille Helsingissä (n=352) kaikki vastaajat hyvä saavutettavuus henkilöautolla 4,1 viihtyisä ympäristö 4,0 hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä 4,0 parkkipaikkojen riittävyys 3,9 alueen toimitilojen hintataso 3,7 lähiympäristön muu palvelutarjonta 3,5 hyvä osoite (statusarvo) 3,4 asiakkaiden läheinen sijainti 3,1 toimitila on kadunvarsiliiketila katutasossa, johon sisäänkäynti tapahtuu suoraan kadulta 3,0 toisten yritysten/ yhteistyökumppaneiden läheinen sijainti 2,8 toimitila sijaitsee saman alan tai lähialan yritysten keskittymässä 2,2 toimitila sijaitsee business parkissa tai toimistohotellissa, jossa osa palveluista ostetaan (esim. aula-, ravintola ja kokouspalvelut) 1,7 12

13 viihtyisä ympäristö alueen toimitilojen hintataso lähiympäristön muu palvelutarjonta toisten yritysten/ yhteistyökumppaneiden läheinen sijainti asiakkaiden läheinen sijainti parkkipaikkojen riittävyys hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä hyvä saavutettavuus henkilöautolla hyvä osoite (statusarvo) Toimitila sijaitsee saman alan tai lähialan yritysten keskittymässä Toimitila sijaitsee business parkissa tai toimistohotellissa, jossa osa palveluista ostetaan (esim. aula-, ravintola ja kokouspalvelut) Toimitila on kadunvarsiliiketila katutasossa, johon sisäänkäynti tapahtuu suoraan kadulta kolmosvyöhyke kakkosvyöhyke keskusta-alue 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kuva 5. Toimitilan ominaisuuksien merkittävyys pienille toimipaikoille. Vastaukset toimipaikan sijainnin mukaan luokiteltuna (keskusta-alue, kakkosvyöhyke, kolmosvyöhyke postinumerojaon mukaan). 3.4 Toimitilojen liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus Hyvä saavutettavuus henkilöautolla nousi tärkeimmäksi tekijäksi toimitilan ominaisuuksista kaikkien vastaajien kesken ja se on lähes yhtä tärkeää kaikille toimialoille. Kantakaupungissa sijaitseville toimipaikoille sillä on kuitenkin vähemmän merkitystä kuin esikaupunkialueilla sijaitseville yrityksille. Merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauempana kantakaupungista toimitila sijaitsee. 13

14 Kuva 6. Henkilöautolla saavutettavuuden merkitys pienille toimipaikoille. Saavutettavuus joukkoliikenteellä on myös tärkeä ominaisuus toimipaikoille. Erittäin merkittävää joukkoliikenteellä saavutettavuus on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä muissa palveluissa. Kantakaupungin toimipaikoille saavutettavuus joukkoliikenteellä on hieman tärkeämpi tekijä kuin saavutettavuus henkilöautolla. Pysäköintipaikkojen riittävyys on myös tärkeä ominaisuus yrittäjille. Avoimissa toivomuksissa kaupunkisuunnittelulle yrittäjät toivoivat odotetusti eniten pysäköintipaikkoja. Samojen vastausten yhteydessä esitettiin usein toivomuksia liikenneyhteyksien parantamisesta sekä liikkumisen helppoutta ja joukkoliikenteen toimivuutta. Pysäköintipaikoilla on eniten merkitystä majoitus- ja ravitsemusalalle sekä agentuuri- ja tukkukaupalle. Pysäköintipaikkojen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauempana keskustasta toimipaikka sijaitsee. Huomion arvoista on myös, että asemien läheisyydellä ei näytä olevan suurta merkitystä pienten toimipaikkojen pysäköintitarpeisiin. Toisaalta kaupungin urbaaneimmilla alueilla (kantakaupunki, Kallio ja Vallila) pysäköintipaikkojen riittävyys koetaan keskimääräistä vähemmän tärkeäksi. Saisi ottaa huomioon lastausparkit. Annetaan sakot, jos suorittaa lastauksen yrityksen (ravintola) edessä. 14

15 Kuva 7. Pysäköintipaikkojen merkitys pienille toimipaikoille. 3.5 Toimitila kadunvarsitilassa Alasta riippuen kadunvarsiliiketilalla on yrittäjälle joko suuri merkitys tai ei merkitystä lainkaan. Asiakasvirtoja hyödyntäville yrityksille suora katuyhteys on ensisijaisen tärkeää, muille katuyhteydellä ei ole juurikaan merkitystä. Tarkastelluista toimialoista majoitus- ja ravitsemuspalveluilla on suuri merkitys sillä, että toimitila on kadunvarsiliiketilassa ja siihen sisäänkäynti on suoraan kadulta. Tämä on toiminnan luonteen kannalta itsestään selvää. Sen sijaan rahoitusalalla kadunvarsiliiketilalla ei ole juurikaan merkitystä. Samoin liike-elämänpalveluissa tällaisella toimitilan ominaisuudella ei ole suurta merkitystä. Valmistusteollisuus on puolestaan jakautunut niihin yrityksiin, joille kadunvarsiliiketilalla on erittäin suuri merkitys (44 %) sekä niihin joilla tällä tekijällä ei ole lainkaan merkitystä (34 %). Tätä selittänee se, että osalla valmistusteollisuuteen luettavista toimipaikoista sisältyy toimintaan myös myyntiä ja asiakaspalvelua. Kadunvarsiliiketilan merkitys on myös jonkin verran tärkeämpi tekijä keskustan ulkopuolella sijaitseville toimipaikoille kuin keskustassa. Tätä selittänee tarve sijaita näkyvällä paikalla. 15

16 3.6 Lähiympäristö ja ulkoistetut palvelut Viihtyisä ympäristö on tärkeä tekijä pienille toimipaikoille. Kantakaupungissa sijaitseville toimipaikoille ympäristön viihtyisyys on huomattavasti tärkeämpi tekijä kuin kantakaupungin ulkopuolella sijaitseville yrityksille. Toimialoista majoitus- ja ravitsemus arvostaa eniten viihtyisää ympäristöä. Kyselyn yhteydessä esitettiin toivomuksia kaupunkisuunnittelulle siitä, että toimipaikkojen tulisi sijaita lähellä asuntoja. Tämä linkittyy myös toivomuksiin viihtyisästä ympäristöstä sekä asiakkaiden tai kodin läheisyydestä Toimitilat voivat olla kauempanakin keskustasta, kunhan kulkuyhteydet ovat hyvät. Viihtyisyys on tärkeää, teollisuus alueet ovat kolkkoja. (virkistys-, kulttuuri-, urheilutoiminta) Olisi mielekästä että asuminen ja toimitilat ovat samalla alueella (rahoitusala) Alle viiden hengen toimipaikat eivät tyypillisesti sijoitu business park -tyyppisiin rakennuksiin tai toimistohotelleihin ja se näkyy myös tässä aineistossa. Sijaintia business parkissa ei pidetä pienten toimipaikkojen joukossa kovinkaan houkuttelevana. 64 %:lle kaikista vastaajista toimitilan sijoittumisella business park tai toimistohotelli -tyyppiseen rakennukseen ei ole lainkaan merkitystä. Haastateltujen alojen välillä tässä ei ole merkittäviä eroja. Tosin avoimissa vastauksissa näkyy jonkin verran rahoitusalalla tarvetta yhteisille aula-, catering- ja teknisille palveluille sekä kokoustiloille. Suurien toimitilakeskittymien ensisijaisena käyttäjinä ovat selvästi suuremmat yritykset, pienten yritysten sijoittuessa useimmiten asuin- tai keskustatoimintojen alueelle. On kuitenkin huomattava, että haastattelut kohdistettiin vain tietyille toimialoille eivätkä kaikki alat ole tässä otoksessa edustettuina. inhimillisyys eli ei suuria yrityspuistoja lähellä eli oltava normaali sisäkaupunkiympäristö - se on tärkeää (Kallio, kustantaminen/graafinen tuotanto) Yksittäisiä poikkeuksia, jotka toivovat yritystaloja, löytyy kuitenkin rahoitusalan, tietojenkäsittelyn sekä agentuuri/tukkukaupan vastaajista: Business-centereitä voisi olla enemmänkin keskeisillä ja viihtyisillä paikoilla. (Rahoitus) yritystaloja pitäisi kehittää edelleen Munkkisaaressa, Pitäjänmäellä, Arabiassa. Pitäisi enemmän suosia yritystaloja. (Tietojenkäsittely) Bisneskeskusten tapaan rakennettuja taloja, joissa hyvät parkkipaikat ja varastomahdollisuudet. (Agentuuri ja tukkukauppa) Nämäkin yksittäiset kommentit tukevat käsitystä toisten alojen keskittymistarpeista. Rahoitus ja tietojenkäsittely ovat toimialoina sellaisia, jotka hyötyvät muiden yritysten keskittymistä ja tarvitsevat toimistotilaa, johon voisi sisältyä myös toimitilapalveluja. Agentuuri ja 16

17 tukkukauppa puolestaan sijoittuu kauemmaksi keskustasta, mutta edellyttää toimistotilan lisäksi varastointi ja pysäköintimahdollisuuksia. Statusarvo on kantakaupungissa sijaitseville toimipaikoille merkitsevämpi tekijä kuin muualla sijaitseville toimipaikoille. Toimialoista majoitus- ja ravitsemusalalle hyvällä osoitteella on eniten merkitystä. Lähiympäristön palvelutarjonta on pienille toimipaikoille keskimäärin aika vähän merkitsevä tekijä. Muut palvelualat (muut henkilökohtaiset palvelut) kokivat tämän kuitenkin merkittävänä ominaisuutena. Tätä selittää osittain ainakin se, että henkilökohtaiset palvelut sijoittuvat paikoille, joissa on runsaasti muita palveluja ja toimintaa sekä samalla asiakasvirtoja. Myös rahoitus ja liike-elämänpalvelut kokivat lähiympäristön palvelut jonkin verran merkittäväksi tekijäksi. Kantakaupungissa sijaitseville toimipaikoille lähiympäristön muu palvelutarjonta on merkittävämpi tekijä kuin muualla sijaitseville toimipaikoille. Tyypillisimmät lähiympäristön palvelut, joita pienet toimipaikat ovat hyödyntäneet, ovat ruokakaupat ja ravintolat. Ravintolat ovat etenkin kantakaupungissa sijaitsevilla toimipaikoilla paljon hyödynnettyjä palveluja. Tyypillisimmät ulkoistetut palvelut pienillä toimipaikoilla ovat siivouspalvelut (25 % vastaajista) sekä kirjanpito (28 % vastaajista). Rahoitus ja liike-elämänpalvelut ovat ulkoistaneet toimintojaan useammin kuin muut alat, etenkin siivouksen osalta sekä tietotekniikkapalvelujen osalta. Kantakaupungin pienet toimipaikat ovat yleisesti ottaen ulkoistaneet toimintoja enemmän kuin kauempana keskustassa sijaitsevat toimipaikat. Yllättävän suuri osuus, jopa 41 % vastaajista, ei kuitenkaan ole ulkoistanut mitään toimitilaan liittyviä palveluja. Tätä selittävät osittain sijainti keskustan ulkopuolella asuinalueilla kiinteistössä, jossa ei ole muita yrittäjiä, sekä toimipaikan pieni koko. Samalla ne yritykset, jotka ovat ulkoistaneet vähiten toimintojaan, ovat kuitenkin tyytymättömämpiä toimitilaansa. Tämä voi osittain kertoa siitäkin, ettei tarjolla ole sopivia palveluja näille toimipaikoille. 3.7 Yritysverkostot ja asiakaskontaktit Monilla aloilla yrityksen toiminta edellyttää runsaasti henkilökohtaisia kontakteja asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin ja tästä syystä yritysten keskittyminen tietyillä aloilla tuo useimmiten kasautumisetuja. Yritysten fyysisen läheisyyden oletetaan myös lisäävän vuorovaikutusta ja helpottavan kontaktien syntymistä sekä edistävän yhteistyötä ja verkottumista. Myös satunnaisten kontaktien mahdollisuus katsotaan innovaatioiden ja verkostojen kannalta tärkeäksi tekijäksi. Haastattelujen perusteella nämä seikat eivät kuitenkaan olleet pienille toimipaikoilla kovin tärkeitä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien päivittäinen työ tapahtuu pääsääntöisesti yrityksen omissa toimitiloissa (80 % vastaajista). Reilulla puolella vastaajista toiminta edellyttää päivittäisiä tapaamisia yhteistyökumppaneiden tai asiakkaiden kanssa ja päivittäiset tapaamiset tapahtuvat useimmiten yrittäjien omissa toimitiloissa. Ainoastaan liike-elämänpalvelut sekä agentuuri ja tukkukauppa poikkeavat tästä ja heidän asiakas- sekä yhteistyökontaktit tapahtuvat useimmiten asiakkaan tiloissa. 17

18 Asiakkaiden läheisyyden merkitys on erilainen eri toimialoille. Eniten asiakkaiden läheisellä sijainnilla on merkitystä majoitus- ja ravitsemusalalle sekä teollisuudelle. Odotetustikin asiakasvetoiset alat sijoittuvat asiakkaiden läheisyyteen. Tässä aineistossa teollisuus sisältää osittain käsityöläisyrityksiä, joilla on myös myyntiä. Sen sijaan rahoitusalalla sekä agentuuri- ja tukkukaupassa asiakkaiden läheisellä sijainnilla on vähiten merkitystä. Toisten yritysten tai yhteistyökumppaneiden läheinen sijainti merkitsee pienille toimipaikoille vielä vähemmän kuin asiakkaiden läheisyys. Saman alan tai lähialan yritysten keskittymässä sijaintikaan ei ole kovin tärkeää pienille toimipaikoille. Vain 9 % vastaajista koki saman alan tai lähialan yritysten keskittymässä sijainnin erittäin tärkeäksi, mutta suurelle osalle (47 %) tällä ei ollut lainkaan merkitystä. Vähiten oman tai lähialan keskittymillä oli merkitystä agentuuri- ja tukkukaupalle. Saman suuntaisia ovat vastaukset myös satunnaisista yrityskontakteista. Noin puolet vastaajista kokee hyötyvänsä työpäivän aikana tapahtuneista satunnaisista yrityskontakteista toisten vähintään jonkin verran, mutta lähes yhtä suuri joukko ei koe hyötyvänsä niistä. Jakaumalla ei ole suurtakaan eroa eri toimialojen välillä, mutta tulosten mukaan teollisuus ja rahoitusala kokevat kuitenkin hyötyvänsä hieman muita enemmän satunnaisista tapaamisista muiden yrittäjien kanssa. Rahoitusala on tyypillinen esimerkki alasta, joka saa etua sijoittuessaan rahoituspalveluja käyttävien yritysten läheisyyteen (esim. Laakso & Loikkanen 2004, 73). Alan yritykset sijoittuvat tyypillisesti keskustoihin ja toiminnalle on oleellista henkilökohtaiset kontaktit ja nopea tiedonkulku. Teollisuus puolestaan muodostuu tässä otoksessa osittain käsityöläisyrityksiksi luokiteltavista paikoista. Vain muutama vastaaja on kustantamisen ja painamisen alalta. Tämän tyyppiset alat sekä kulttuurialaan luokiteltavat toimipaikat kokevat vastausten perusteella hyötyvänsä myös toisten yritysten läheisestä sijainnista. Toimitiloja koskevissa toiveissa esitettiinkin lisää mahdollisuuksia kulttuuri- ja käsityöläisyrittäjien kohtaamisiin: Äänisaasteeton tila ja palvelut lähellä kuitenkin, yhteinen neuvottelutila jota pienyritykset voisi käyttää, yhteinen faksi ja lankapuhelinlinja jolla voisi soittaa ulkomaanpuhelut. Taloushallintoasioiden osaaja pienten kulttuuriyritysten keskittymässä. Yhteinen ruokala, jossa spontaaneja kontakteja. Joku graafinen osaaja myös samassa, joka voi palvella kaikkia keskittymän yrityksiä. Koskee nimenomaan Suvilahtea! (teollisuus/kulttuuri) Suvilahdesta toimiva kulttuurituotantoyhteenliittymä, jossa aiemmin mainittuja palveluita (talousosaaja ym). Yritysten tuottavuus voisi parantua. (teollisuus/kulttuuri) halpa vuokra, lähellä ravintolapalvelut, lähellä yhteistyökumppanijärjestöjä (teollisuus/kustantaminen ja graafinen tuotanto) Kalasatama-aluehanke on hyvin kulttuuritoimintaa tuleva hanke. Tuo mahdollisia yhteistyökumppaneita lähemmäksi. Alamme yritykset voivat näin siirtyä laajemmalle alueelle toimimaan kuin mitä nykyisin tapahtuu. Merinäköala. (virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta) 18

19 Yhteistyöyritysten mahdollisuus sijaita samassa paikassa. Julkiset liikenneyhteydet freelancereiden takia. Persoonallinen paikka, joka profiloi meitä. Ilmaiset parkkipaikat sisäpihalla. Kohtuullinen vuokra. (virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta) Palvelutarpeet kulttuuri- ja käsityöteollisuudessa ovat siis samantyyppisiä kuin yritystaloissa tai business parkeissa, mutta tilan luonteelta odotetaan persoonallisuutta ja mielenkiintoisuutta. mielenkiintoiset toimitilat esim. suvilahti (kulttuuri) Valokuva-alan ensisijainen tarve on tilan korkeus. (min. 4 m) Näistä tiloista on pulaa ja hinta ongelma. Kaapelitehdas on hyvä esimerkki tilatarpeestamme sekä tilan oikeanlaisesta arkkitehtonisesta hengestä. (kulttuuri) Pienyrittäjät kokevat yllättävän harvoin hyötyvänsä työpäivän aikana tapahtuvista satunnaisista kontakteista tai oman ja lähialan yrityskeskittymistä. Toisaalta keskustasijaintia preferoivien alojen edustajat kokevat hyötyvänsä satunnaisista kontakteista hieman enemmän. Tällöin ko. yritysten keskustahakuisuutta voidaan osaltaan selittää suuren yritystiheyden mahdollistamalla verkostoitumisella. Mikäli yrityksellä ei ole toimipaikkaa keskustassa, on yritys sivussa myös alalle elintärkeistä informaatiovirroista. Keskusta-alueen ulkopuolella (2. ja 3. vyöhykkeet) satunnaisten kontaktien tärkeys on selvästi pienempää muiden sijaintia määräävien tekijöiden korostuessa. Mikäli keskustan ulkopuolella sijaitsevalle yritykselle satunnaiset kontaktit ovat tärkeitä, on oletettavaa, että yrityksen tavoitesijainti on nykyisessä kaupunkirakenteessa keskusta-alueella. 3.8 Tyytyväisyys toimitiloihin ja niiden sijaintiin Toimitilan sijaintiin sekä toimitilan sopivuuteen oman toiminnan kannalta oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Asteikolla 1-5 (1 erittäin tyytymätön - 5 erittäin tyytyväinen) keskiarvo toimitilan sopivuuteen yritystoiminnan kannalta oli 4,1 ja keskiarvo toimitilan sijaintiin 4,3. Tyytyväisimpiä oman toimitilan sopivuuteen ovat rahoitustoiminnan vastaajat. Vastaavasti vähiten tyytyväisiä oltiin majoituksen ja ravitsemuksen toimialalla (ka. 3,8). Tyytymättömyyttä majoitus- ja ravitsemusalalla herättivät liian pienet tilat, pieni keittiö, huono kunto sekä ahtaus tai liian pieni koko eri rakenteiden laittamiseen mm. tupakkatiloille. Toimitilaansa tyytymättömät kokivat tilojen olevan soveltumattomat heidän käyttöönsä tai niissä oli yksittäisiä ongelmia (huono kunto, tulevat remontit, läheiset työmaat, vesivahingot, epäkäytännöllisyys, ahtaus, huonot kulkuyhteydet tms.) Toimitilan sijaintiin tyytyväisimpiä ovat puolestaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden, valmistusteollisuuden sekä rahoituksen toimipaikat. Myös kantakaupungissa ollaan hieman tyytyväisempiä toimitilan sijaintiin kuin muilla alueilla. Sijaintiinsa tyytymättömimmät löytyvät keskustan ulkopuolelta (kolmosvyöhykkeeltä). Sijaintiin tyytymättömät kokivat toimipaikkansa olevan liian syrjässä, kaukana keskustasta tai asiakkaiden huonosti saavutettavissa. 19

20 Kuva 8. Vastaajien tyytyväisyys toimitilan sijaintipaikkaan. 4 Pienten toimitilojen kehittämisperiaatteita 4.1 Pienet toimipaikat kaupungin elinvoimana Mahdollisimman monipuolinen ja heterogeeninen yrityskanta on kaupungin kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Kilpailukykyinen kaupunki tarvitsee sekä suuria ja kansainvälisiä että pieniä paikallisia yrityksiä. Pienten toimipaikkojen osuus koko yrityskannasta on huomattava ja ne ovatkin elinehto elinvoimaiselle ja kilpailukykyiselle kaupungille. Toimivat toimitilat ovat vain yksi, mutta hyvin merkittävä tekijä yrittäjyydelle ja sen aloittamiselle. Yrityksen elinkaari alkaa usein pienimuotoisena toimintana, hieman halvemmissa ja pienemmissä tiloissa, ja myös tästä näkökulmasta tulee kiinnittää erityistä huomiota pienten toimitilojen riittävyyteen ja toimivuuteen. Mahdollisuuksien luominen yrittämiselle ja sopiva sekä monipuolinen toimitilatarjonta ylläpitävät elinvoimasta ja uusiutuvaa yrityskantaa. 20

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila

Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila 3.2007 www.ennakko2010.fi 9.2006 (A.A) työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto ja TE-keskus

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Saari mahdollisuuksien meressä. Vuokrattavana laadukasta toimitilaa. Saari Business House. Melkonkatu 22 / Itälahdenkatu 21, Helsinki.

Saari mahdollisuuksien meressä. Vuokrattavana laadukasta toimitilaa. Saari Business House. Melkonkatu 22 / Itälahdenkatu 21, Helsinki. Saari mahdollisuuksien meressä. Vuokrattavana laadukasta toimitilaa Saari Business House Melkonkatu 22 / Itälahdenkatu 21, Helsinki menestystekijä Monipuolisia toimitilaratkaisuja merellisessä Lauttasaaressa.

Lisätiedot

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1 Pitäjänmäen paraatipaikalla sijaitseva Valimotie 1 tarjoaa muuntojoustavaa ja tehokasta toimistotilaa. Tilat kunnostetaan käyttäjien toiveiden mukaan viihtyisiksi ja tehokkaiksi. Seitsemänkerroksisen rakennuksen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työllisyys

Yritykset, työpaikat, työllisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Yritykset, työpaikat, työllisyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

14. YRITYSTEN SIJOITTUMINEN KAUPUNKIALUEELLA (huom. johtamisia ei löydy kirjasta, toisaalta tässä yhdistellään kirjan lukua 14 ja 15 osittain)

14. YRITYSTEN SIJOITTUMINEN KAUPUNKIALUEELLA (huom. johtamisia ei löydy kirjasta, toisaalta tässä yhdistellään kirjan lukua 14 ja 15 osittain) 130 14. YRITYSTEN SIJOITTUMINEN KAUPUNKIALUEELLA (huom. johtamisia ei löydy kirjasta, toisaalta tässä yhdistellään kirjan lukua 14 ja 15 osittain) Oletetaan: - teollisuusyritysten tuotteet menevät vientiin

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

RIIHITONTTU Business Campus

RIIHITONTTU Business Campus RIIHITONTTU Business Campus Vehreä Urbaani Työympäristö Niittykummun Tulevaisuuden Keskustan Sykkeessä RIIHITONTTU Business Campus 1) Hyvä sijainti, helposti saavutettavissa 2) Runsaasti autopaikkoja 3)

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet Tuusulan yleiskaava 2040 Työpaikka-alueet Tuomala II Ristikivi Tuusulan itäväylä Rykmentinpuistossa Sula Kulomäentie Focus Focus - Sijainti: globaaleille toimijoille ja pk-seudun yrityksille - Näkyvyys

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille

1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille PRO WESTEND RY JA WESTENDIN LIIKEKESKUKSEN ALUEEN KAAVAMUUTOSHANKE 1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille Virallisen kaavalausunnon

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA

HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA 1.3.2017 1 TAUSTAA 1.3.2017 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUKSESTA Samalla mallilla vuodesta 2008 Neljättä vuotta mukana

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä kaupan vapautuneista aukioloajoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kaupan liiton

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2011 1 (7) Kaupunkisuunlautakunta 390 Vattuniemen keskeinen yritysalue, tilannekatsaus ja tonttien 31112/5 ja 31114/6, 8 ja 15 asemakaavasuunn lähtökohdat HEL 2011-007541

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot