Brysselin toimisto Janica Ylikarjula. Muistio 1 (9) Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä. 1 Johdanto 1

Transkriptio

1 Janica Ylikarjula Muistio 1 (9) Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä 1 Johdanto 1 2 Ison-Britannian ja EU:n yhdessä sopima neuvottelutulos helmikuussa Mitä vaikutuksia Brexitillä olisi Suomeen ja koko EU:hun? Lisää epävarmuutta Ulkomaankauppa Britannian kanssa kärsisi Suomi menettäisi tärkeän EU-kumppanin Suurten maiden valtatasapaino muuttuisi Vaikutukset eri politiikkalohkoilla Mitä vaikutuksia on jo nyt nähtävissä? Mitä mahdollisen Brexitin jälkeen tapahtuu? Miten EU:sta eronneen Britannian ja EU:n kauppasuhteet määriteltäisiin? Mitä tapahtuu, jos Britannia säilyy EU-jäsenenä EK:n näkemyksiä Ison-Britannian kansanäänestyksestä Lisätietoja... 9 Johdanto Euroopan unionin historiassa on ensi kertaa syntymässä vakavasti otettava mahdollisuus, että yksi jäsenvaltioista eroaa yhteisöstä. EU:n toiseksi suurimmassa taloudessa, Isossa-Britanniassa järjestetään kansanäänestys, jossa otetaan kantaa maan EU-jäsenyyteen. Kannatusmittausten mukaan EU-jäsenyyden jatkamista kannattavat ovat lähes tasoissa sitä vastustavien kanssa. Kansanäänestyksen lopputulosta on siis erittäin vaikea ennakoida.

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 2 (9) Lähde: The Telegraph 1 Ison-Britannian ja EU:n yhdessä sopima neuvottelutulos helmikuussa 2016 Hyvin harva tuntuu pitävän Ison-Britannian EU-kansanäänestystä todellisena mahdollisuutena kehittää EU:ta. Pääministeri Cameronin puheet pyrkimisestä yhteiseen hyvään eivät vakuuta. Vaikka EU:ssa on paljon kehitettävää, on Britannian hanke tulkittu itsekkääksi sooloiluksi. Siinä on kyse yhden jäsenmaan vaatimuslistasta, eikä aidosta eurooppalaisesta yhteistyöstä unionin parhaaksi. Kyse onkin vahvasti Britannian sisäpolitiikasta ja Cameronin suurimpana ongelmana näyttää olevan hänen oma konservatiivipuolueensa. Tästä taustasta huolimatta muut EU-maat haluavat lähtökohtaisesti pitää EU:n toiseksi suurimman talouden mukana EU:ssa. Kansanäänestystä edelsivät Britannian käymät neuvottelut muiden maiden kanssa, joissa britit tavoittelivat nykyistä parempia jäsenyysehtoja ja itsenäisempää toimintakenttää. Neuvottelut kulminoituivat Britannian vaatimukseen rajoittaa muista EU-maista tulevien maahanmuuttajien sosiaalietuuksia. Euroopan valtion- ja hallitusten päämiehet saavuttivat neuvottelutuloksen helmikuussa Neuvottelutuloksen pääkohdat ovat: 1) Talouden ja ohjaus ja hallinta Selkiytetään euro- ja ei-euromaiden roolia. Euroalueeseen liittyvät lainsäädännölliset toimet eivät saa muodostaa esteitä kaikkien jäsenvaltioiden väliselle kaupalle. Toisaalta euroalueen ulkopuoliset maat eivät saa estää suoraan euroaluetta koskevia toimenpiteitä. Kuluja euroalueen ongelmista ei saa sysätä euroalueen ulkopuolisille maille. 2) Kilpailukyky Pyritään toteuttamaan sisämarkkinat kokonaisuudessaan ja parantamaan

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 3 (9) sääntelyä konkreettisin toimin. 3) Suvereniteetti * Iso-Britannia ei ole sitoutunut jatkamaan poliittista yhdentymistä EU:iin, mikä sisällytetään perussopimuksiin, kun niitä tarkastetaan seuraavan kerran. * Kansallisille parlamenteille annetaan lisää valtaa. Jos 55 % niiden äänimäärästä on sitä mieltä, että säädöksessä ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, kyseisen säädöksen valmistelu keskeytetään. Huom! Tämä raja on hyvin korkea eikä sitä tulla helposti saavuttamaan. 4) Sosiaalietuudet ja vapaa liikkuvuus * Jäsenmaa saa oikeuden rajoittaa ko. maahan töihin tulevien EUkansalaisten sosiaalitukia enintään seitsemän vuoden ajanjaksolla. Rajoitus voidaan ottaa käyttöön, jos maahan saapuu poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajia. Rajoituksesta päättää neuvosto. * Muiden EU-kansalaisten saamien, mutta toiseen maahan maksettavien lapsilisien rajoittaminen (indeksoidaan lasten asuinvaltion olosuhteisiin) tulee kaikille jäsenmaille mahdolliseksi vuodesta 2020 alkaen. Kansanäänestyskampanjoinnin edetessä varsinaisesta neuvottelutuloksesta on keskusteltu enää hyvin vähän. 2 Mitä vaikutuksia Brexitillä olisi Suomeen ja koko EU:hun? 2.1 Lisää epävarmuutta 2.2 Ulkomaankauppa Britannian kanssa kärsisi Mahdollinen Britannian EU-ero eli Brexit supistaisi EU:n bkt:tä kuudesosan verran ja EU:n väestö ja samalla sisämarkkinoiden kuluttajien määrä tippuisi kahdeksasosan. Brexitin merkittävin vaikutus liittyisi EU:n maineeseen, uskottavuuteen ja arvovaltaan, jotka kokisivat ison kolauksen. Ajatus vakaasta alueesta ei olisi enää uskottava. Jatkossa myös EU:n olemassaoloa koskeva kritiikki vahvistuisi, sillä EU:hun liittyviä jännitteitä on muissakin EU-maissa. Pahimmillaan Britannian esimerkki houkuttaisi seuraajia. Jotkut muut EU-maat voisivat tehdä omia vaatimuslistojaan ja edellyttää vastaavaa neuvottelu- ja kansanäänestysprosessia. Tällainen kehitys hajottaisi EU:ta ja lisäisi huomattavasti Euroopan epävakautta. Toisaalta koska EU:n yhtenäisyyttä hajottavia voimia on nyt entistä enemmän, yksi mahdollinen skenaario on, että EU:n integraation tiivistäminen halukkaiden maiden kesken lähtee liikkeelle nopeallakin vauhdilla. Näin EU:n jakoleirit vahvistuisivat. Taloudellisesti ero olisi merkittävä isku Britannialle. Markkinareaktiot voisivat olla voimakkaat, koska lähtöä ei pidetä todennäköisenä. Punnan arvo laskisi ja maa vajoaisi todennäköisesti taantumaan. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä BTK olisi 2-6 % matalampi kuin ilman EU-eroa. EU:n ja Britannian kauppa

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 4 (9) Ison-Britannian suurin kauppakumppani on Euroopan unioni. Puolet Englannin ulkomaankaupasta käydään EU:n kanssa, samoin puolet ulkomaisista investoinneista tulee EU-maista. Käytännössä Brexitin vaikutusten suuruus riippuisi siitä, miten ja millä aikataululla EU:n ja Britannian talous- ja kauppasuhteet järjestettäisiin eron jälkeen. Erosopimuksen neuvotteluiden ajan EU-lainsäädäntö koskisi edelleen Britanniaa. Niinpä kauppasuhteet Britannian kanssa pysyisivät tuona aikana ennallaan. Jatkossa kaupan kustannukset todennäköisesti nousisivat riippumatta siitä, miten EU:n ja Britannian suhteet järjestetään EU-eron jälkeen. Ero Euroopan unionista johtaisi ajan mittaan näkyviin ja näkymättömiin kaupan esteisiin. Niiden haitalliset seuraukset talouskasvulle olisivat suhteellisesti suuremmat Englannille kuin EU:lle. Suomen ja Britannian kauppa Britannia on kautta aikain ollut taloudellisesti tärkeä maa Suomelle. Kuluvan vuosituhannen alussa Suomen vienti Britanniaan hipoi 5 mrd. euroa vuodessa, ja maa oli meille toiseksi tai kolmanneksi tärkein vientimarkkina-alue. Sittemmin vienti Britanniaan on supistunut hieman alle 3 mrd. euroon vuodessa, mutta maa on edelleen kuuden tärkeimmän vientimaamme joukossa. Ulkomaankauppamme Britannian kanssa on lisäksi tukevasti ylijäämäistä, tuonti Suomeen on tällä hetkellä vajaat 2 mrd. euroa vuodessa. On selvää, että Iso- Britannian talouden hidastuminen välittyisi haitallisesti myös Suomeen Suomi menettäisi tärkeän EU-kumppanin Lähde: Tulli - Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Välittömiä talousvaikutuksia suurempi tappio olisi samanmielisen kumppanin menettäminen useissa Euroopan unioniin liittyvissä asioissa. Britannia on ollut usein Suomen kanssa samoilla linjoilla, kun se on korostanut avointa markki- 1

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 5 (9) 2.4 Suurten maiden valtatasapaino muuttuisi 2.5 Vaikutukset eri politiikkalohkoilla 2 nataloutta, kilpailukykyä, parempaa sääntelyä ja ylipäätään EU:n toiminnan tehostamista. EU-kansanäänestys ja Brexit-uhka on syönyt Ison-Britannian arvovaltaa EU:ssa. Tästä huolimatta Britannia on yhä yksi vaikutusvaltaisimmista EUmaista. Sen merkitys on korostunut kahden muun suuren maan Ranskan ja Saksan valta-akselin tasapainottajana. Britannian lähtö voisi tiivistää Saksan ja Ranskan välistä yhteistyötä, mutta myös työntää niitä enemmän erilleen, kun Iso-Britannia ei olisi tasapainottamassa niiden erilaisia näkemyksiä. Jos Britannia lähtisi EU:sta, olisi vaarana se, että unioniin muodostuisi nykyistä yksipuolisempia valtakeskittymiä. Voisi olla entistä vaikeampaa varmistaa, että pienten maiden tavoitteet otetaan huomioon EU:n toiminnassa. 1) Ulkomaankauppa ja ulkomaiset sijoitukset Kauppa Britannian ja EU-maiden välillä vähenisi tai sen kustannukset kasvaisivat. Yrityksille tulisi mahdollisesti lisäkustannuksia, jos ne haluaisivat siirtää investointeja pois Isosta-Britanniasta. Lisähaasteita EU:lle loisi se, jos Iso-Britannia vahvistaisi asemaansa uudistamalla sosiaalilainsäädäntöään ja verotustaan kilpailukykyisemmäksi EUmaihin nähden. 2) Kauppapolitiikka ja kansainvälinen vaikutusvalta Maailmantaloudessa EU olisi vähemmän houkutteleva kauppakumppani ilman Britanniaa ja menettäisi globaalia arvovaltaansa. Tähän asti Britannia on tyypillisesti laittanut poliittisen painoarvonsa vapaakauppaneuvotteluiden taakse ja ollut vahva vapaakaupan tukija. Ison-Britannian lähtö muuttaisi EU:ta myös astetta protektionistisempaan suuntaan. Se on ollut myös erittäin tärkeä linkki Yhdysvaltojen suuntaan. 3) Sääntely ja talouspolitiikka Iso-Britannia on yksi eniten avointa markkinataloutta korostavista EU-maista. Jatkossa neuvostossa olisi vaikeampi estää avointa markkinataloutta heikentäviä ehdotuksia. 4) Elinkeinopolitiikka Energia- ja ilmastopolitiikassa Iso-Britannia on kannattanut vain ohjeellisia tavoitteita sekä uusiutuville energialähteille että energiatehokkuudelle, mikä on tuottanut tulosta. Tämä on ollut myös Suomen ja elinkeinoelämän näkemysten mukaista. 2 mukailtuna

6 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 6 (9) EU:n kilpailupolitiikka olisi ilman Britanniaa todennäköisesti nykyistä löysempää. Briteillä olisi puolestaan EU:n ulkopuolella houkutus itse noudattaa löysempää valtiontukipolitiikkaa ja maan yritykset saisivat kiistattoman kilpailuedun EU-maihin verrattuna. Poliittinen paine Isossa-Britanniassa voisi johtaa itsekkyyteen julkisissa hankinnoissa, mikä vähentäisi EU:n yritysten toimintamahdollisuuksia Britanniassa ja sen julkisilla markkinoilla. Yrityskauppasääntelystä vapautuessaan Britannian yritykset voisivat kasvaa yritysostoilla suuriksi toimijoiksi, mihin EU-maiden yritykset eivät välttämättä pystyisi vastaamaan. Pääsy Britannian yliopistoihin todennäköisesti vaikeutuisi ja myös tiedeyhteistyö voisi kärsiä Brexitistä. 5) Maahanmuutto Vapaan työvoiman liikkuvuuden rajoitukset haittaisivat erityisesti Britanniaan investoivia yrityksiä. Riippuen siitä, miten Britannian ja EU:n suhteet eron jälkeen järjestettäisiin, Suomeen tulevilla briteillä ei olisi pahimmillaan EU/ETAjäsenyyteen perustuvaa oikeutta työntekoon, eikä suomalaisilla vastaavaa oikeutta Britanniassa. Tämä voisi vaikeuttaa rekrytointeja, työssäkäyntiä ja erimuotoista hankeyhteistyötä. Britit todennäköisesti sulkisivat sosiaaliturvan etuusjärjestelmiään ulkomaalaisilta tai ainakin rakentaisivat pitkiä odotusaikoja etuuksien saamiselle. Nämä kaikki rajoitukset voisivat lisätä maahanmuuttokielteisyyttä muissakin EUmaissa. 6) Rahoitusmarkkinat Lontoo säilyisi todennäköisesti Euroopan kansainvälisenä rahoitusalan keskuksena Brexitin jälkeenkin. Muutama kilpaileva eurooppalainen finanssikeskus voisi toki hyötyä, mutta toimintaa voisi siirtyä myös kokonaan pois Euroopasta. Paine EU-tasoiselle rahoitusmarkkinoiden lisäsääntelylle voisi kasvaa ilman Britanniaa. 7) EU:n budjetti 3 Mitä vaikutuksia on jo nyt nähtävissä? EU menettäisi budjettikuria ajavan maan ja merkittävän nettomaksajan (5,8 % EU:n menoista). Lovi budjetissa tulisi korvata joko muiden maiden korkeammilla jäsenmaksuilla tai pienentämällä EU:n menoja. Jäsenmaiden kesken olisi myös vähemmän halua suunnata EU:n budjettia kasvun vahvistamiseen. Ison-Britannian elinkeinoelämä on huolissaan kansanäänestyksen lopputuloksesta. On myös hyvin epävarmaa, mitä tulee tapahtumaan, jos ero EU:sta toteutuu. Esille on nostettu Ison-Britannian mahdollinen jakautuminen Brexitin seurauksena; Skotlanti voisi valita itsenäisyyden ja pysymisen sitä kautta EU:ssa. Brittien EK eli CBI kannattaa Britannian jäsenyyttä uudistetussa EU:ssa. CBI on arvioinut, että taloudelliset syyt tukevat Britannian pysymistä EU:ssa ja että sen täysjäsenyys olisi Iso-Britannialle paras vaihtoehto jatkossakin. EU-eron

7 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 7 (9) 4 Mitä mahdollisen Brexitin jälkeen tapahtuu? myötä Britanniassa voisi olla vuoteen 2020 mennessä työpaikkaa vähemmän ja jokainen kotitalous menettäisi keskimäärin puntaa verrattuna EU-jäsenenä pysymiseen. 3 Lisäksi mm. IMF, OECD ja Britannian valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että EU-jäsenyyden jatkaminen on paras vaihtoehto talouden näkökulmasta. Myös muissa EU-maissa kannetaan suurta huolta Britannian tulevaisuudesta. Tilanne on varmasti kriittisin Irlannissa, jonka talous on vahvasti sidoksissa Britannian talouteen. 4 Alankomaiden rahoitusmarkkinoilla on puolestaan hyvin tiiviit suhteet Isoon-Britanniaan. EU-kansanäänestyksen kynnyksellä EU-maat ovat monissa kysymyksissä löytäneet myös yhteistä säveltä brittien kanssa. Yhdeksäntoista maan ministerit ovat Britannian johdolla ehdottaneet komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille, että EU asettaisi tiukempia tavoitteita yrityksille kohdistuvan sääntelytaakan vähentämiseksi. Kirjeen 5 ovat allekirjoittaneet myös valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Tämä on ollut yksi pääministeri Cameronin keskeisistä tavoitteista kohentaa EU:n kilpailukykyä. Brittien EU-kansanäänestyksellä on ollut vaikutusta komission valmistelutyöhön. Esimerkiksi EU:n monivuotisten rahoituskehysten puolivälitarkastelussa odotetaan kansanäänestyksen tulosta. Jos Britannia päätyisi äänestämään Brexitin puolesta, EU-ero ei astuisi heti voimaan. Ison-Britannian hallituksella olisi kaksi vuotta aikaa purkaa sopimusoikeudelliset siteet EU:n kanssa (Euroopan unionista tehty sopimus, osasto 6, 50 artikla). Ison-Britannian pitää ilmoittaa Eurooppa-neuvostolle eroaikeistaan. Komissio kävisi neuvottelut EU:n puolesta EU-mailta saamansa mandaatin perusteella. Neuvosto sopisi saavutetun neuvottelutuloksen määräenemmistöllä saatuaan ensin suostumuksen Euroopan parlamentilta. Jos lopullisessa sopimuksessa on osia, jotka sisältyvät jäsenvaltioiden toimivaltaan (esim. investointisuoja), niin sopimusta käsitellään ns. sekasopimuksena. Tällöin sopimus edellyttää ratifiointia kansallisissa parlamenteissa. Unionin perustamissopimuksia ei enää sovellettaisi Britanniaan sen jälkeen, kun erosopimus astuisi voimaan tai jos erosopimusta ei saada neuvoteltua kahden vuoden aikana. Neuvotteluprosessia voidaan jatkaa yksimielisellä sopimuksella pdf/

8 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 8 (9) Kaksivuotisen neuvotteluprosessin aikana EU-lainsäädäntö koskisi edelleen Britanniaa ja se osallistuisi EU:n toimintaan normaalisti pois lukien sen eroon liittyvät keskustelut. 5 Miten EU:sta eronneen Britannian ja EU:n kauppasuhteet määriteltäisiin? On useita vaihtoehtoisia malleja, kuinka EU:n ja Britannian suhteet eron voimaanastumisen jälkeen järjestettäisiin. Niihin liittyy kuitenkin joka tapauksessa merkittäviä heikkouksia täysjäsenyyteen verrattuna: ns. Norjan mallissa (Eta-sopimus) pitää noudattaa EU:n sääntöjä ilman sananvaltaa niistä päättämiseen ns. Sveitsin mallissa (kahdenväliset sopimukset) olisi vain rajattu pääsy EU:n sisämarkkinoille ja silloinkin Britannian pitäisi noudattaa EU:n sääntöjä ns. Turkin mallissa (tulliliitto) ei olisi vaikutusvaltaa EU:n asioihin tai vapaata liikkuvuutta mahdollinen vapaakauppasopimus Ison-Britannian ja EU:n kesken toiminta pelkän WTO:n kautta merkitsisi tullitason nousua Kauppasuhteiden neuvottelu veisi vuosia. Ison-Britannian ja EU:n on myös uudelleenneuvoteltava kauppasuhteensa vapaakauppasopimuskumppaneihin sekä muihin WTO-maihin. 6 Mitä tapahtuu, jos Britannia säilyy EU-jäsenenä Todennäköisesti kansanäänestyksen voitto olisi niukka eikä se tulisi merkittävästi muuttamaan Britannian konservatiivipuolueen sisäistä hajaannusta tai Britannian ongelmallista EU-suhdetta. Helmikuussa saavutettua Ison-Britannian ja muiden EU-maiden neuvottelutulosta lähdettäisiin laittamaan täytäntöön. Keskustelu EU:n tulevaisuudesta ja erityisesti Euroopan talous- ja rahaliiton jatkokehityksestä vauhdittuu viimeistään ensi vuonna käytävien Ranskan presidentinvaalien ja Saksan parlamenttivaalien jälkeen. Myös useiden muiden EU-maiden poliittinen johto on hyvin EU-kriittistä. Ne voivatkin itsekkäästi esittää omia vaatimuksiaan parempien jäsenyysehtojen ja erityiskohtelun saamiseksi. 7 EK:n näkemyksiä Ison-Britannian kansanäänestyksestä Ison-Britannian valitsema tie uudistaa EU:ta kansanäänestyksen kautta on hälyttävä tapa kehittää EU:ta. Se luo paljon epävarmuutta tilanteessa, jossa unioni kamppailee jo muutoinkin kriisien keskellä. Britannia voi myös muodostua ennakkotapaukseksi, joka voi houkuttaa muita jäsenmaita toimimaan jatkossa vastaavalla tavalla. Vaikka EK ei pidä Britannian tähänastista taktiikkaa viisaana, on kuitenkin erittäin tärkeää estää maan irtaantuminen EU:sta. On sekä Suomen että EU:n etu, että unionin toiseksi suurin talous ja monissa kysymyksissä Suomen merkittävä kumppani pysyy jäsenmaana.

9 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 9 (9) Jos Brexit toteutuu, EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja poliittisia suhteita käsittelevissä neuvotteluissa pitää varmistaa hyvät ja toimivat kauppasuhteet Britannian kanssa. Samalla tulee kuitenkin osoittaa muilla maille, että Ison-Britannian toimintatapa on vaarallinen EU:n tulevaisuuden kannalta eikä se ole EU:n yhteisen edun mukainen. Ison-Britannian tilanne on vahva muistutus siitä, että Suomen tienä tulee olla unionin uudistaminen sisältäpäin, ei käsi ovenrivalla. Tervettä itsekkyyttä on se, että Suomi vaikuttaa EU:n kehittämiseen yhteisesti muiden kanssa. Vain sillä tavalla voidaan turvata EU:n myönteinen tulevaisuus. 8 Lisätietoja Janica Ylikarjula n päällikkö +32 (0) / janica.ylikarjula@ek.fi