Asia: Sote-järjestämislaki, SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22.1.2015. Asia: Sote-järjestämislaki, SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta"

Transkriptio

1 1 Eduskunnan talousvaliokunnalle Asia: Sote-järjestämislaki, SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta 1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen ja hankintalain käytännöt- Vammaisten ihmisten ja heidän läheisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin asioihin puuttuvat kokonaan Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailulliset hankinnat ajankohtaistuivat viimeistään vuoden 2007 hankintalain ( /348 Laki julkisista hankinnoista) myötä. Toki erilaisia kilpailutettuja hankintoja on sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamiseksi tehty jo vuosikymmeniä. Tällöin on kuitenkin ollut kyse tarvikkeiden, lääkkeiden, koneiden ja laitteiden hankinnoista, samoin rakennusurakkakilpailuista. Mainitun vuoden jälkeen kilpailutukset ulotettiin kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niitä ei rajattu esimerkiksi vain laboratoriotutkimus-, lääkäri-, terapia- tai kotipalveluihin. Myös ihmisten jokapäiväisen elämän järjestäminen koti ja jokapäiväinen hoiva, hoito sekä huolenpito tulivat kilpailutettavaksi, samoin lasten hoito ja kasvatus sekä lastensuojelupalvelut. Järjestely on eurooppalaisittain harvinainen ja on luonteeltaan kansallinen ratkaisu. Vastaavaa menettelyä on noudatettu vain Britanniassa. Suomen menettely on herättänyt paljon huomiota eurooppalaisissa vammaisjärjestöissä merkittävän poikkeavuutensa vuoksi. Jo 1990-luvulla vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoivapalveluja alettiin tuottaa yhä laajemmin yritysten toimesta, kuntien ostopalveluina. Tämän mahdollisti vuonna 1993 voimaan tullut valtionosuusuudistusjärjestelmä. Aluksi toimijat olivat pieniä perheyrityksiä, start-uppeja, sittemmin pääomasijoittajat kiinnostuivat hoivapalveluista. Viime vuosina on ostettu ja myyty yli 200 sosiaalialan yritystä suuremmalle ja ala on keskittynyt merkittävästi välisenä aikana. Jo perinteisesti, aina 1800-luvun lopulta alkaen yhdistykset ja säätiöt ovat tuottaneet erilaisia vammaispalveluja, mutta myös muita sosiaalipalveluja. Itse asiassa yhdistykset ja säätiöt ovat luoneet suuren osan erilaisista sosiaalipalveluista. Edellisen laman aikaan 1990-luvulla nimenomaan kolmatta sektoria kutsuttiin apuun. Tuolloin kolmannen sektorin palvelutoimintaa alettiin taas merkittävästi laajentaa. Esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluja

2 luvulla ei juuri kukaan muu kehittänytkään. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen merkittävin panos liittyy juuri asianosaisten, heidän läheistensä ja vapaaehtoisten liittämiseen itseä koskevien palveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Aiemmin, ennen kilpailutusten aikaa kunnat ja kuntayhtymät hankkivat palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta (yhdistykset, säätiöt, ammatinharjoittajat, yritykset) sekä erilaisin sopimuksin että yksilöllisin maksusitoumuksin sekä näiden erilaisin yhdistelmin, ostopalveluina. Viime vuosikymmen (erityisesti 2007 jälkeen) oli murrosvaihe, jolloin sosiaalija terveyspalvelut saatettiin joko toimiville tai keinotekoisesti luoduille markkinoille ja kilpailullisten hankintojen piiriin. Hankintalaki oli yksi vaihe muutoksessa, palvelujen tuottajien verotusmuutokset toinen vuonna Verotusmuutokset johtivat mm. kolmannen sektorin palvelujen tuottajien toimintojen yhtiöittämiseen. Osa järjestöistä myi palvelutoimintansa varainhankintatarkoituksin ja strategisten valintojen myötä. Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista ei käyty juurikaan yhteiskunnallista keskustelua, ellei sellaiseksi katsota kilpailuneutraliteetin korostettua tavoittelua. Yhä tärkeämmäksi nousi, ettei julkinen hankkija millään tavoin suosi mitään tuottajaa. Katsottiin, että yrityksillä pitää olla avoin ja syrjimätön pääsy markkinoille. Jälkeenpäin on todettu, että oliko niitä markkinoita oikeasti olemassa vai luotiinko niitä keinotekoisesti? Keskeiseksi eettiseksi keskusteluksi kiteytyi siis eri taustan omaavien palvelujen tuottajien yhdenvertaisen kohtelun tavoitteleminen hankinnoissa ja valtion eri tuissa. Käytännössä meillä Suomessa on tilanne, jossa kuka tahansa voi perustaa yrityksen ja tulla osallistumaan sosiaali- ja vammaisalan palveluiden kilpailutuksiin. Tämän kilpailuvapauden vastinparina on vammaisen ihmisen oikeus osallistua ja vaikuttaa itseä koskevaan, välttämättömän, koko elämän ajan tarvittavan, jokapäiväisen ja usein ympärivuorokautisen palvelun suunnitteluun. Nykyinen hankintalaki on luonut näille keskenään ristiriitaisille intresseille tasapainottoman mekanismin ja tilanteen. Mittaluokassaan suuri esimerkki on Kansaneläkelaitoksen toteuttama kuntoutuksen kilpailutus alkuvuodesta Siinä voittajaksi selviytyivät aivan uudet, vailla kokemusta vastaavasta kuntoutuksesta olleet yritykset, jotka ryhtyivät ostamaan osaamista voittonsa jälkeen kuntoutusta aiemmin tehneiltä järjestöiltä. Moni vammainen ihminen, joka esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseksi tarvitsee kuntoutusta, jäi sitä vaille. Valtakunnallinen vammaisneuvosto reklamoi Kelalle asiasta kesäkuussa 2014 ja Vammaisfoorumi ry. ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta täydensivät nimenomaan käyttäjien kokemuksia syyskuussa. Syksyn aikana onkin lehdistöstä saatu lukea yksilöiden ikävistä ja

3 3 negatiivisista kokemuksista, jotka haittaavat merkittävästi arkielämässä selviytymistä. Mikä yhteiskunnallisesta keskustelusta puuttui ja yhä puuttuu? Palveluhankinnat koskevat erityisesti haavoittuvimpia ihmisiä kuten kehitysvammaiset ja muut vammaiset henkilöt, huonokuntoiset vanhukset ja lastensuojelun piirissä olevat lapset, useimmiten huostaan otetut. Ensimmäinen kysymys on, miksi näin? Onko siihen muuta syytä kuin, että heitä koskevat palvelut tuotetaan sangen laajasti muiden kuin julkisten tuottajien toimesta. Kun tämä tiedettiin, miksi ko. hankintoja ei rajattu hankintalain ulkopuolelle, ainakin kilpailullisten hankintojen? Näin tehtiin suurimmassa osassa EU-jäsenvaltioita. Käsite palveluhankinnat antaa kalpean kuvan siitä mistä niissä on kyse. Syntyy mielikuva jostakin yksittäisestä palveluksesta, vaikka parturikäynnin tai hieronnan kaltaisesta palvelutapahtumasta. Esimerkiksi vaikeavammaisen kehitysvammaisen nuoren aikuisen muuttaessa pois lapsuudenkodista palveluasuntoon, on kyse koko jokapäiväisen elämän muutoksesta. Arjessa läheiset ihmiset vaihtuvat, asunto vaihtuu, arjen rutiinit ja ympäristö muuttuvat. Avun ja tuen tarpeet elävät, ehkä ensin lisääntyvät, ehkä sittemmin vähenevät, ehkä muuttuvat. Syntyy uusi kommunikaatioympäristö. Muutos on syvällekäyvä ja ottaa vuosia. Sosiaalisten suhteiden läsnäolo ja muutos muutoksessa vaihtelee yksilöittäin. Emotionaaliset reaktiot ja sopeutuminen vaihtelevat. Joskus omaiset ovat kiinteästi mukana ja muutos on vähittäinen, joskus se on äkkinäinen esimerkiksi omaisen kuoleman vuoksi. Jokaisen ihmisen elämä ja elämäntarina rakentuu omien tarpeiden, valintojen ja ympäristösuhteiden kautta. Tämän muutoksen järjestäminen on erittäin vaativa logistinen kokonaisuus, joka koostuu useasta eri vaiheesta; avun ja tuen tarpeen kartoitus, asukasvalintapäätös, muuttovalmennuksen aloittaminen muuttajille ja läheisille, asunnon ja kodin suunnittelu ja rakentaminen tai hankinta, palvelujen järjestäminen, työyhteisön aloittaminen, yhteistyön käynnistäminen asukkaan ja hänen läheistensä sekä palveluntuottajan kanssa, muutto ja kotiutuminen. Nämä vaiheet korostuvat, mikäli kehitysvammainen henkilö muuttaa laitoksesta uuteen kotiin lähiyhteisössä. Se, että kaikki tämä olisi kilpailutuksessa ennakoitavissa ja huomioon otettavissa vuosiksi etukäteen ja yksilöittäin, ei vaikuta uskottavalta. Eikä se sitä olekaan kokemuksemme mukaan. Uskottavammalta vaikuttaa, että kilpailutettu hankinta pakottaa enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti ihmisten tulevien vuosien elämän hyvin standardoituun muottiin. Vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kokemuksen mukaan useissa kilpailutuksissa on paljastunut osaamattomuus, välinpitämättömyys ja vastuuttomuus. On

4 4 annettu mm. alihintaisia tarjouksia (annetulla hinnalla ei millään palkata lupaviranomaisen edellyttämää henkilökuntaa), voittaja on asettanut asiakasmaksut ja vuokrat korkeammaksi kuin asukkaan potentiaaliset tulot, laitoksesta lähiyhteisöön muuttaneista kehitysvammaisista ihmisistä viidesosa on muuttanut takaisin laitokseen kolmessa kuukaudessa ja huonossa kunnossa sekä saman yksikön koko henkilökunta on vaihtunut ensimmäisen vuoden aikana. Ja monissa tapauksissa kilpailutukset halutaan uudistaa määrävälein, jolloin riskinä ovat myös pakkomuutot tai sosiaalisen ympäristön muutos tai muut vastaavat tahdosta riippumattomat muutokset kilpailutusten tulosten pohjalta. Tämä siitä huolimatta, että hankintalaki ei estä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Kilpailuttajat eivät ymmärrä millaista stressiä luodaan näille ihmisille ja heidän läheisilleen, jotka tarvitsevat välttämättömästi apua joka päivä. Tämän haastavan logistisen kokonaisuuden järjestämisessä pullonkaulana on juuri palveluitten kilpailutus, joka pahimmillaan mitätöi kaikki muut osakokonaisuudet. Toinen kysymys onkin: voiko elämää kilpailuttaa? Onko oikeastaan ymmärretty mistä tällaisissa koko elämää koskevissa ja läpäisevissä palveluhankinnoissa on kyse? Tähän voi liittyä myös hankalia ammattieettisiä pulmia; millaisia ratkaisuja ammattilainen voi olla toimeenpanemassa? Palveluhankinta on palvelun järjestäjän (kunnan, kuntayhtymän, KELA:n) ja palvelujen tuottajan/tuottajien välinen menettely. Heille, joita se koskee, ei hankinnassa yleensä ole roolia ennenkuin päätökset on tehty. Toki voidaan kuulla ennalta, mutta valinta on kuitenkin järjestäjän. Pian sopimuksen jälkeen tuottaja voi vaihtua esimerkiksi yrityskauppojen vuoksi. Tässäkään kohdassa ei ole lainkaan pohdittu perustuslain 124 :n suhdetta tehtyihin yrityskauppoihin. Annettua julkisen tehtävän hoitamista on siirretty yrityskaupan myötä kolmannelle osapuolelle. Nämä siirrothan eivät missään mielessä ole avoimia ja syrjimättömiä prosesseja potentiaalisiin toimijoihin nähden. Ne tukevat sosiaalipalvelujen keskittymistä. Puhumattakaan jälleen mitä stressiä muutos aiheuttaa niiden kohteena oleville ihmisille. Kolmas kysymys on, onko eettisesti perusteltua, että ihmiset ovat itse sivussa keskeisistä heidän elämäänsä koskevista ratkaisuista? Ihmisten elämää merkittävästi koskettavista palvelukilpailutuksista on suomalasilla kokemusta jo 1800-luvulla. Silloin taloudellista syistä käyttöön otettu (sosiaali)huollon toteutustapa huutolaisuus täytti kilpailutetun hankinnan tunnusmerkit. Vaivaiset huudettiin taloihin yleensä vuodeksi julkisissa huutokaupoissa yleensä viattomien lasten päivänä -, joista kuulutettiin kirkoissa ja kunnantupien seinällä. Huutokauppa oli avoin kilpailu, jossa hinnan ohella punnittiin huutajien tarjoaman palvelun laatua. Kirjailija Juhani Ahon lehtijutussaan Orjamarkkinat, kuvaus Kuopiosta 1886 (Julkaistu

5 5 alunperin Sawo-lehdessä ) avasi asiaa koskevan eettisen keskustelun: Niitä on täällä taas pidetty joulujen välillä, pidetty aamusta aina iltaan saakka. Kunnan yhteisiä vaivaisia ja köyhiä on julkisella huutokaupalla tarjottu vähimmän vaativalle hoidettavaksi ja elätettäväksi. Kunta kokonaisuudessaan on ollut kauppiaana ja kuntalaisia erityisesti ostavana yleisönä. Tämä tapahtui aivan samalla tavalla kuin muunkin tavaran huutokaupassa. Teki vaikutuksen sellaisen, kuin olisi ihmiskunta tehnyt suuren vararikon, jonka pesästä myötiin kaikki joutava irtaimisto. Keskustelun myötä huutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, joskin niistä kokonaan luovuttiin vasta itsenäisyyden alkuvuosina. Huutokauppojen tilalle tuli neuvottelumenettelyllä hankitut palvelut. Kilpailutusmenettelyssä unohdettu käyttäjän osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien puute on jyrkässä ristiriidassa yleisten yhteiskunnallisten ja mm. uuden sosiaalihuoltolain ( alkaen )sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ( YK:n yleiskokous ) )tavoitteiden kanssa. Yhä keskeisempää on, että ihmiset ottavat vastuuta itsestään ja omista asioistaan osallisuuden kautta ja siten vaikutetaan mm. ehkäisevästi sosiaalipalveluiden kustannuksiin. Kun et ole kilpailuttamismenettelyssä osallinen, et voi myöskään ottaa vastuuta em. tavalla Sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta Etene onkin ottanut kantaa hankinta-asioihin useissa asiakirjoissaan. Ohessa näyte: ETENE-julkaisuja 35, 2012 ETIIKAN TILA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Euroopan Unionin hankintadirektiivi ja siihen liittyvä Suomen hankintalaki ovat velvoittaneet kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttamaan kaikki merkittävät hankinnat. Lain tarkoituksena on vapaan kilpailun edistäminen ja kustannusten hillitseminen toimintaa tehostamalla. Jo tätä ennen yksityiset yritykset ja järjestöt ovat tuottaneet palveluja, mutta kilpailuttaminen on niiden yhteydessä ollut kunnan omassa harkinnassa. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt ovat joutuneet erottamaan toisistaan varsinaisen järjestötyön ja palvelujen tuottamisen osoittaakseen, ettei niiden palvelutoimintaa subventoida muista lähteistä. Tämä on selvästi vaikeuttanut tavoitteena olevaa vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa. Hankintalain myötä sosiaali- ja terveystoimen kunnat ovat joutuneet opettelemaan kilpailutuksen pelisäännöt, mikä on juridisoinut ja kaupallistanut

6 6 palvelujen järjestämistä. Osana tätä prosessia palveluntarjoajat ovat tuotteistaneet palveluitaan tai palvelukokonaisuuksiaan. Esimerkiksi kotipalvelusta on käytännössä muodostunut sarja tarkasti rajattuja tuotteita, joita toteuttamassa saattaa olla monta eri tahoa. Se on tuonut palvelun käyttäjän päivittäiseen elämään uusia haasteita: monimutkaistumista ja hajanaisuutta sekä virhetoimintojen lisääntymistä. Kaavamaisesta kilpailutuksesta puolestaan on voinut seurata, että välimatkat palveluihin muodostuvat kuntoutusta tarvitsevalle ihmiselle kohtuuttomiksi tai että kuntoutujan mahdollisuudet tarvitsemaansa kuntoutuspalveluun muutoin heikentyvät. Hankintalain soveltaminen vaatii kunnilta uusia kykyjä: niiden on osattava ennakoida kilpailutuksen vaikutukset kaikkein eniten palveluista riippuvaisten ihmisten elämään ja estää ongelmien synty. Suorat kustannukset eivät voi olla kilpailutuksen toteuttamisessa ainoa arvo -- etusijalle on asetettava palvelujen myötä syntyvät hyvinvointivaikutukset. Palvelujen saatavuus, jatkuvuus ja ennakoitavuus ovat olennaisia arvoja sekä käyttäjien että potentiaalisten käyttäjien kannalta. Niillä on merkitystä myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvinvoinnille. Kilpailuttamisen ennalta arvaamattomana sivuvaikutuksena monet pienet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat hävinneet markkinoilta. Samalla palvelujen tuotanto on nopeasti keskittynyt yhä suuremmille yrityksille, joille Suomi on vain yksi markkina-alue muiden joukossa Kaikkia suomalaisia vammaisjärjestöjä yhdistävä Vammaisfoorumi ry. ja kaikkia kehitysvamma-alan järjestöjä sekä isoa osaa julkisia toimijoita ja muutamaa yritystä yhdistävä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovatkin asettaneet yhdessä selkeän tavoitteen hankintalain uudistamiselle: Vammaisten ihmisten tarpeiden huomiointi kansallisen hankintalain valmistelussa: Vammaisten ihmisten jokapäiväisten, välttämättömien palvelujen järjestämisessä ei tule soveltaa kilpailutuksen avointa menettelyä. (tavoite ja sen perustelut oheisena liitteenä) 2. Sosiaalipalveluitten innovatiivinen kehittäminen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaati muutama viikko sitten, että julkisissa hankinnoissa suosittaisiin kotimaista yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Tätä nykyinen hankintalaki ei mahdollista.

7 7 Kehittyvät, vaikuttavat palvelut sisältävät usein sekä palvelutyön että asiakkaiden (palvelun käyttäjien) ja työntekijöiden hyödyntämän teknologian menetelmät, välineet, laitteet, tietojärjestelmät, avustavat ympäristöt jne. Paras hyöty ja parhaat vaikutukset näistä saadaan kun ne kaikki palvelut ja teknologia - toimivat integroituna kokonaisuutena ja asiakkaan kannalta yksilöllisesti sovitettuina ja räätälöitynä (asiakkaan tarpeiden muuttuessa). Jo tämä perusnäkökulma on vieras nykyiselle (ja tulevalle?) kilpailulliselle hankintamenettelylle. Se korostaa massaratkaisuja, erikseen palveluja ja erikseen teknologioita niitäkin jo vanhentuneella näkökulmalla (mm. valvontatekniikat). Nykyinen hankintamenettely korostaa jo olemassa olevia palvelu- ja teknologisia ratkaisuja, ei uusia ja kehittyviä. Usein olemassa olevat teknologiat ovat tuontitavaraa. Kehittämisen näkökulma ei edes sovi nykyiseen hankintamenettelyyn, kilpailutuksissa tähdätään halpoihin ratkaisuihin kullakin alalla erikseen, ei vaikuttaviin ja kokonaisedullisiin palvelujen ja teknologioiden kokonaisuuksiin. On erittäin tärkeätä huomata, että uudet palveluratkaisut ja niihin kytkeytyvät teknologiat syntyvät palvelujen tuottajien, - käyttäjien, tutkijain ja yritysten pitkäjännitteisenä yhteistyönä. Siihen kuuluu kokeiluja, etsimistä ja erehtymistä, oppimista, uudelleen suuntautumisia ja ajan myötä toimivien ratkaisujen luontia. Aina ei voida etukäteen tietää mikä on paras ratkaisu. Innovaatioille otollinen ympäristö on sosiaalisesta kanssakäymisestä, vuorovaikutuksesta ja vastuusta rikas ekosysteemi, ei luilleen kilpailutuksin kaluttu (ja toisilleen vihamielisten kilpailijoiden taistelutanner). Uusien teknologioiden kehittäjät ovat usein pieniä startup yrityksiä nykyinen hankintamaailma on niiden kannalta mahdoton! Ei niille ole tilaa eikä paikkaa. Jo hankintojen aikaikkuna sulkee ovet pienyritys ei voi kolmea tai viittä vuotta odotella seuraavaa kilpailutusta ja siihen mahdollisesti sisältyvää mahdollisuutta alkaa soveltaa uutta teknologiaa. Ketterämmät kehittäjät sekä lännessä että kaukana idässä ajavat mennen tullen ohi suomalaisten odotellessa seuraavaa kilpailutusta. Palvelun tuottajan on myöskin hyvin vaikeaa tarjota ja ottaa mitään uusia ratkaisuja käyttöön. Kilpailutettu konsepti on voimassa hankintakauden. Suomalaiset sosiaali/terveyspalvelut (kuten asumis-) voisivat olla kotimaisen hyvinvointi- ja terveysteknologiayrittämisen partneri ja kehittämisympäristö, jossa voitaisiin yhtäältä kehittää sekä palvelujen käyttäjien ja tarvitsijain kannalta yhä toimivampia ratkaisuja esim. kotona asumiseen ja toisaalta

8 8 luoda tuotteita, osaamista, jolla olisi kansainväliset markkinat, jolta saatavilla vientituloilla voisi rahoittaa tarvittavia palveluja. Nykyisillä kilpailutuksilla ehdoin tahdoin hyydytämme kehityksen. Innovaatiokehittäminen tulee nostaa huomattavasti vahvemmin esille hankintalain uudistamisen yhteydessä. Tällaisessa kehittämisessä käyttäjät ja heidän läheisensä ovat tiiviisti mukana ja mitään ratkaisua heille ei tehdä heitä kuulematta. 3. Sosiaalialan ennen kokematon keskittymiskehitys Suomen päätöstä sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalain piiriin 2007 perusteltiin pk- ja naisyrittäjyyden edistämisellä. Tosiasiallinen kehitys on ollut täysin päinvastainen. Strategiakielellä ilmaistuna hankintalaki merkitsi sinisen meren mahdollisuutta kansainvälisten pääomasijoittajien tunkeutumiselle Suomeen sosiaali- ja terveyspalveluita järjestämään. Ja tämän mahdollisuuden ne ovat hyödyntäneet. Kuvio: Sosiaalialan yrityskauppoja seitsemän aktiivisinta ostajaa Yli miljoonan eron liikevaihdon yrityskauppoja Ostaja Ostojen lkm Suurin rahoittaja Esperi 25 CapMan, eläkevakuutus Etera Attendo 10 IK InvestmentPartners Pihlajalinna 5 Sentica Partnersin rahasto Mainiovire 5 HgCapital LLC, Iso-Britannia Mikeva 4 G.Square -rahasto Ranska Mehiläinen 4 Triton, KKR Mediverkko 3 Kotimainen hajautunut omistus Sosiaali- ja terveysalan yksityissektorin keskittyminen jatkuu Vuonna 2014 tehtiin 59 kauppaa sosiaali- ja terveysalan yrityksista, joiden liikevaihto oli yli miljoona euroa 13 vammaispalveluyritysta 3 kehitysvammaisten palveluyritysta - monitoimialaisuus vaikeuttaa asiakkaiden mukaista ryhmittelya - (La hde: Talousela ma lehti) Kuluvan tammikuun 2015 aikana em. kauppoja on tehty jo viisi.

9 9 Oheinen kaavio kertoo muutaman omistuksen keskittymiseen ja hankintalain kilpailuttamismenettelyyn liittyvän ongelman. Omistajat ottavat oman osuutensa osinkoina ja konsernilainojen korkoina. Nämä eurot poistuvat kansantaloutemme ja sosiaali- ja terveystaloutemme kierrosta. Toivottavaa olisi, että viranomaiset laskisivat päätöksentekijöiden käyttöön ulosvuotavien ja tätä kautta menetettyjen veroeurojen määrän. Toisaalta julkisten hankintojen tekeminen on kasvattanut kuntien hankinta- ja logistiikkaosastojen henkilöstöä merkittävästi. Samoin valtion toimilupa- ja valvontaviranomaisten henkilöstöä. Näitä transaktiokustannuksia ei osata laskea tai ei ole ainakaan laskettu, kun arvioidaan kilpailutusten vaikutuksia. Kansainväliset suuryritykset minimoivat veronmaksua kahdella tavalla: a. Yrityksen verosuunnittelu Konsernirakenne mahdollistaa tarpeen mukaiset konsernilainat, joista yritys maksaa verovähennyskelpoiset korot ja kulut emoyhtiölle. Veroparatiisiin kirjautuminen minimoi voittojen verotuksen. Ulkomaisten yritysten osalta sekä korot, kulut että verot maksetaan pääosin ulkomaille.

10 10 b. Työntekijä Yritys tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden sopimussuhteiseen yrittäjyyteen. Työntekijällä on oma yritys, tai hän on osakkaana tarkoitusta varten perustetussa yrityksessä. Työntekijän työstään maksamien verojen osuus tuloista riippuu oman yrityksen taseesta: mitä suurempi tase (työntekijän yritykseensä sijoittama varallisuus: omakotitalo, huvila, purjevene, auto, jne.), sitä suuremman osuuden tuloistaan työntekijä-yrittäjä saa tuloistaan joko verotta, tai ansioverotusta alhaisemmalla pääomaverolla siitä riippumatta toteutuuko yritystoiminnan tavanomainen tunnusmerkistö vai ei (toimeksiantajayritys kantaa varsinaisen yrittäjäriskin, markkinoi, hankkii asiakkaat, tarjoaa toimitilat jne.). Tämä työntekijän mahdollisuus ottaa tulot pääomatuloina erityisesti lääkäripalveluissa asettaa merkittävän kilpailuedun em. yhtiöille verrattuna julkisiin toimijoihin, joiden palveluksessa lääkärit ovat työsuhteessa. On esitetty myös arvioita ja epäilyjä siitä, että näiden kilpailuetujen hyödyntäminen terveyspuolella antaa mahdollisuuden subventontiin tai alihinnoitteluun sosiaalipalveluissa.

11 11 Alla olevassa kuviossa on esitetty kehityssuunta suomalaiselle sosiaali- ja terveyshuollolle, mikäli edellä mainittuun kehitykseen ei puututa. Tämän keskittymisen kokonais- ja kustannusvaikutusta emme vielä tunne. Keskittyminen on tapahtunut ilman, että sitä tavoiteltiin tietoisesti. Joka tapauksessa yrityskauppoihin käytetyillä pääomilla on vahva odotus tuotoista, jotka kustannetaan verovaroista. 4. Henkilökohtainen budjetointi yrityksenä yhdistää vammaisen ihmisen tarvitsema jokapäiväinen palvelu ja pk-yritysten sekä järjestötoimijoiden intressit Ehdotamme, että sote-järjestämislain 16 :ään lisätään palvelusetelin rinnalle henkilökohtainen budjetointi sosiaalipalveluiden järjestämistavaksi. Henkilökohtainen budjetti on palvelujen järjestäjän ( = julkinen viranomainen, nyk. kunta, myöhemmin kuntayhtymä ) myöntämä rahasumma, jolla vammaisen henkilön tai hänen perheensä tarvitsema apu ja palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja

12 12 tavoitteiden mukaisesti. Henkilökohtainen budjetti muodostetaan vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeiden sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman pohjalta. Henkilökohtaisella budjetilla olisi mahdollista hankkia yleis-/erityislakien nojalla myönnettävät palvelut sosiaalihuollon palvelujärjestelmästä tai muuta kautta, jos tämä on henkilön elämäntilanteen kannalta joustavampi ja asiakaslähtöisempi ratkaisu. Henkilökohtaisen budjetin käyttökohteet ja -tavat on neuvoteltava yhteistyössä vammaisen henkilön ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kesken ja ne on kirjattava vammaisen henkilön palvelusuunnitelmaan ja niistä tehtäviin päätöksiin. Keskeisenä tavoitteena järjestelmässä on vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja lisätä heidän päätäntävaltaansa omien palveluidensa järjestämisessä. Lähtökohtana on tällöin tarjota ja hankkia tukea ja palveluita yksilölähtöisesti, ei organisaatiolähtöisesti. Työvälineenä tämän toteutumisessa on suunnittelu, joka lähtee yksilön tarpeista. Koska henkilökohtaisessa budjetissa ei ole tavallisesti tarkkaan määritelty, mihin asiakas saa budjettinsa käyttää, mahdollistaa tämä myös uusien, totutuista ratkaisuista poikkeavienkin valintojen tekemisen. Miten henkilökohtainen budjetointi toteutettaisiin? Henkilökohtainen budjetti voidaan myöntää budjetin käyttäjän omaan hallintaan, jolloin hän vastaa avun ja muiden palveluiden hankkimisesta kuten henkilökohtaisen avun työnantajamallin kohdalla. Henkilökohtainen budjetti voidaan myös antaa vammaisen henkilön suostumuksella hänen nimeämänsä läheisen, edunvalvojan tai kunnan hyväksymän palveluntuottajan hallinnoitavaksi. Tällöin vammainen henkilö määrittää henkilökohtaisen budjetin käyttökohteet, mutta budjetin hallinnoinnista ja palvelujen hankkimisesta huolehtii joku muu kuin henkilö itse. Myös kunta voi samalla periaatteella hallinnoida päämiehen henkilökohtaista budjettia. Eri hallinnointitapoja voidaan myös yhdistellä vammaiselle henkilölle parhaiten sopivaksi yhdistelmäksi. (Näin toimitaan esim. Skotlannissa, ks. Vammaisella ihmisellä on oikeus saada apua omien näkemystensä muodostamiseen ja niiden ilmaisemiseen. Tällä varmistetaan, että henkilökohtaisen budjetoinnin käyttäjä saa halutessaan tai tarvitessaan apua palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon, tuen ja palveluiden hankkimiseen sekä palvelujen kattavuuden ja laadun varmistamiseen. Hankintalain soveltamisessa on törmätty selkeään ongelmaan siinä, että vammaiset henkilöt eivät ole osallisia itseä koskevissa asioissa.

13 13 Vammaisella henkilöllä on oikeus kieltäytyä henkilökohtaisesta budjetista, jolloin hänen tarvitsemansa apu ja palvelut on järjestettävä muulla tavoin. Kunnalla on oikeus valvoa henkilökohtaisen budjetin käyttökohteita. Päätös henkilökohtaisesta budjetista voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi osana palvelujen suunnitteluprosessia. Vammaisen henkilön elämäntilanteen tai avuntarpeiden muuttuessa päätös henkilökohtaisesta budjetoinnista on käsiteltävä uudelleen. Mitkä ovat vaikutukset/riskit? Henkilökohtainen budjetointi joustavoittaisi ja henkilökohtaistaisi palveluita vammaisten ihmisten tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun kautta on nähtävissä, että vammaiset ihmiset ovat, vammasta tai diagnoosista riippumatta, erittäin kykeneviä itsenäiseen elämään ja päätöksentekoon, mikäli tähän on tarvittavaa apua saatavilla. Lähinnä riski näyttäytyisikin mielestämme sen kautta, että kunnan sosiaalihuolto pystyisi järjestämään vammaisille henkilöille tarvittavan tuen avuntarpeen määrittämiseen, sekä henkilökohtaisen budjetoinnin vaihtoehtojen selvittämiseen ja tuen/palveluiden järjestämiseen henkilön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilökohtaisen budjetoinnin vaikutusten seurantaan on vaikea luoda objektiivisia arviointimenetelmiä. Pääosa henkilökohtaiseen budjetointiin liittyvästä tutkimuksesta on käsitellyt Hollannin, Yhdysvaltojen ja Saksan malleja. Iso-Britannian In Control -projektista julkaistujen seurantatutkimusten mukaan menetelmä on kohentanut kehitysvammaisten ihmisten elämänlaatua ja heidän itsemääräämisoikeutensa on parantunut. Henkilöt, jotka itse hallinnoivat budjettiaan kokivat budjetoinnilla olleen eniten myönteisiä vaikutuksia. (Ks. uusi selvitys: %C2%A9-personal-outcomes-evaluation-tool.aspx) Hollannissa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten osalta henkilökohtaisen budjetin koetaan voimaannuttaneen sen saajia ja mahdollistaneen heille sopivampien palveluiden hankkimisen. Budjetin käyttäjät pitävät sen mahdollistamasta vapaudesta ja mahdollisuudesta räätälöidä palveluitaan. Kanadan Ontariossa tehtyyn tutkimukseen osallistuneet perheet kokivat, että henkilökohtainen budjetointi lisäsi vammaisen henkilön taitoja, auttoi verkoston laajentumista sekä tuki yhteisöön kuulumisesta ja perheiden mahdollisuutta edistää tätä. Esimerkiksi yksilöllisen tuen suunnitelman täytäntöönpanon myötä tutkimukseen osallistuneista vammaisista henkilöistä 38,8 % sai töitä, 42,6 % teki vapaaehtoistyötä, 70,5 %:lla oli aiempaa enemmän ihmissuhteita ja 87,5 % oli mukana integroidusti yleisissä vapaaajan toiminnoissa.

14 14 Suomessa Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hankkeen kokeiluun osallistuneiden palvelujen käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet ja määrittelyvalta lisääntyivät heidän käyttämiensä vammaispalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeilu tuki työntekijöiden mielestä vammaissosiaalityön muutosta kohti kumppanuudelle ja luottamukselle perustuvaa asiakkaan ja työntekijän tasaveroista kohtaamista ja vuoropuhelua. Lisäksi asiakkaille saatiin hankittua aiempaa yksilöllisempiä, heidän omille toiveilleen, tarpeilleen ja suunnitelmilleen rakentuvia palveluratkaisuja. Mikä on henkilökohtaisen budjetoinnin kustannusvaikuttavuus? Henkilökohtaisen budjetoinnin kustannustehokkuudesta ei juuri ole olemassa tutkimuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan palveluiden kustannuksissa voidaan säästää jopa %, kun asiakkaat ostavat ne suoraan itse verrattuna kunnan/tai yksityisen tuottamiin palveluihin (kun välittäjää ei käytetä). Vuonna 2010 Iso-Britannian kunnista 36 % arvioi, että henkilökohtainen budjetointi oli tuottanut parempaa vastinetta rahalle kuin aiemmat palvelujen järjestämisen tavat. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että henkilökohtainen budjetointi ei välttämättä pienennä kustannuksia. Hollannissa on arvioitu henkilökohtaisen budjetoinnin aiheuttavan kunnille enemmän hallinnollista työtä kuin ns. perinteinen malli. Hallinnollinen työ lisää henkilöresurssien tarvetta. Samoin välittäjätoiminta lisää kustannuksia. Vrt. kilpailuttamisen logistiikkakustannukset. Mikä on omaisten rooli henkilökohtaisessa budjetoinnissa? Hollannissa moni palveluiden käyttäjä on siirtynyt julkisista palveluista niin sanotun epävirallisen tuen piiriin. Henkilökohtaisen budjetin avulla on ollut mahdollista maksaa omaisille ja läheisille korvausta heiltä saadusta avusta ja hoidosta. Hollannissa mahdollisesti jopa kolmannes hoivan ja avun antajista on läheisiä tai naapureita. Budjetin valinneiden määrän kasvua on osin selitetty myös sillä, että se mahdollistaa pääsyn pois julkisen pitkäaikaishoidon jonotuslistoilta. Iso-Britanniassa ja Hollannissa omaisten palkkaaminen on sallittua viranomaisen luvalla, Italiassa ja Itävallassa vammainen henkilö saa vapaasti palkata mielestään sopivimman henkilön avustajakseen. Omaisten rooli voi olla suuri myös budjetin laadinnassa ja hallinnoinnissa.

15 15 Henkilökohtainen budjetointi varmentaisi parhaiten pienten, paikallisten yritysten toiminnan. Se pitäisi laadunvalvonnan käyttäjällä ja julkisten varojen hallinnan julkisilla toimijoilla. Tampereella tammikuun 21. päivänä 2015 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Markku Virkamäki toiminnanjohtaja Aarne Rajalahti ts. kehittämistoiminnan johtaja

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

ERIÄVÄ MIELIPIDE HANKINTALAKIIN LAKIESITYS EI OTA HUOMIOON VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OSALLISUUTTA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA

ERIÄVÄ MIELIPIDE HANKINTALAKIIN LAKIESITYS EI OTA HUOMIOON VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OSALLISUUTTA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA 6.7.2015 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:ltä ei ole pyydetty lausuntoa hankintalain valmisteluryhmän esitykseen, mutta haluamme esittää yhteistyöverkostomme kanssa yhtenevän näkemyksemme ja huolemme myös

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1

Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta Nykytilan tausta Suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat historiansa suurimmassa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa. 14.10.2013 Tiedote Ei kilpailutukselle Kyllä Ihmisoikeuksille! Ihminen ei ole kauppatavaraa Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 111 09.12.2014. Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus

Perusturvalautakunta 111 09.12.2014. Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus Perusturvalautakunta 111 09.12.2014 Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus Ptltk 111 Lumijoen kunta on hankkinut kehitysvammaisten palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankintalaki (

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari. 14.1.2013 Paasitorni, Helsinki. Pekka Mikkola Puheenjohtaja Reilu Palvelu ry

Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari. 14.1.2013 Paasitorni, Helsinki. Pekka Mikkola Puheenjohtaja Reilu Palvelu ry Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari 14.1.2013 Paasitorni, Helsinki Pekka Mikkola Puheenjohtaja Reilu Palvelu ry Reilu Palvelu ry on uudenlainen yhteistyöja vaikuttamisfoorumi sote-järjestöille

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot