Asia: Sote-järjestämislaki, SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22.1.2015. Asia: Sote-järjestämislaki, SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta"

Transkriptio

1 1 Eduskunnan talousvaliokunnalle Asia: Sote-järjestämislaki, SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta 1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen ja hankintalain käytännöt- Vammaisten ihmisten ja heidän läheisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin asioihin puuttuvat kokonaan Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailulliset hankinnat ajankohtaistuivat viimeistään vuoden 2007 hankintalain ( /348 Laki julkisista hankinnoista) myötä. Toki erilaisia kilpailutettuja hankintoja on sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamiseksi tehty jo vuosikymmeniä. Tällöin on kuitenkin ollut kyse tarvikkeiden, lääkkeiden, koneiden ja laitteiden hankinnoista, samoin rakennusurakkakilpailuista. Mainitun vuoden jälkeen kilpailutukset ulotettiin kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niitä ei rajattu esimerkiksi vain laboratoriotutkimus-, lääkäri-, terapia- tai kotipalveluihin. Myös ihmisten jokapäiväisen elämän järjestäminen koti ja jokapäiväinen hoiva, hoito sekä huolenpito tulivat kilpailutettavaksi, samoin lasten hoito ja kasvatus sekä lastensuojelupalvelut. Järjestely on eurooppalaisittain harvinainen ja on luonteeltaan kansallinen ratkaisu. Vastaavaa menettelyä on noudatettu vain Britanniassa. Suomen menettely on herättänyt paljon huomiota eurooppalaisissa vammaisjärjestöissä merkittävän poikkeavuutensa vuoksi. Jo 1990-luvulla vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoivapalveluja alettiin tuottaa yhä laajemmin yritysten toimesta, kuntien ostopalveluina. Tämän mahdollisti vuonna 1993 voimaan tullut valtionosuusuudistusjärjestelmä. Aluksi toimijat olivat pieniä perheyrityksiä, start-uppeja, sittemmin pääomasijoittajat kiinnostuivat hoivapalveluista. Viime vuosina on ostettu ja myyty yli 200 sosiaalialan yritystä suuremmalle ja ala on keskittynyt merkittävästi välisenä aikana. Jo perinteisesti, aina 1800-luvun lopulta alkaen yhdistykset ja säätiöt ovat tuottaneet erilaisia vammaispalveluja, mutta myös muita sosiaalipalveluja. Itse asiassa yhdistykset ja säätiöt ovat luoneet suuren osan erilaisista sosiaalipalveluista. Edellisen laman aikaan 1990-luvulla nimenomaan kolmatta sektoria kutsuttiin apuun. Tuolloin kolmannen sektorin palvelutoimintaa alettiin taas merkittävästi laajentaa. Esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluja

2 luvulla ei juuri kukaan muu kehittänytkään. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen merkittävin panos liittyy juuri asianosaisten, heidän läheistensä ja vapaaehtoisten liittämiseen itseä koskevien palveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Aiemmin, ennen kilpailutusten aikaa kunnat ja kuntayhtymät hankkivat palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta (yhdistykset, säätiöt, ammatinharjoittajat, yritykset) sekä erilaisin sopimuksin että yksilöllisin maksusitoumuksin sekä näiden erilaisin yhdistelmin, ostopalveluina. Viime vuosikymmen (erityisesti 2007 jälkeen) oli murrosvaihe, jolloin sosiaalija terveyspalvelut saatettiin joko toimiville tai keinotekoisesti luoduille markkinoille ja kilpailullisten hankintojen piiriin. Hankintalaki oli yksi vaihe muutoksessa, palvelujen tuottajien verotusmuutokset toinen vuonna Verotusmuutokset johtivat mm. kolmannen sektorin palvelujen tuottajien toimintojen yhtiöittämiseen. Osa järjestöistä myi palvelutoimintansa varainhankintatarkoituksin ja strategisten valintojen myötä. Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista ei käyty juurikaan yhteiskunnallista keskustelua, ellei sellaiseksi katsota kilpailuneutraliteetin korostettua tavoittelua. Yhä tärkeämmäksi nousi, ettei julkinen hankkija millään tavoin suosi mitään tuottajaa. Katsottiin, että yrityksillä pitää olla avoin ja syrjimätön pääsy markkinoille. Jälkeenpäin on todettu, että oliko niitä markkinoita oikeasti olemassa vai luotiinko niitä keinotekoisesti? Keskeiseksi eettiseksi keskusteluksi kiteytyi siis eri taustan omaavien palvelujen tuottajien yhdenvertaisen kohtelun tavoitteleminen hankinnoissa ja valtion eri tuissa. Käytännössä meillä Suomessa on tilanne, jossa kuka tahansa voi perustaa yrityksen ja tulla osallistumaan sosiaali- ja vammaisalan palveluiden kilpailutuksiin. Tämän kilpailuvapauden vastinparina on vammaisen ihmisen oikeus osallistua ja vaikuttaa itseä koskevaan, välttämättömän, koko elämän ajan tarvittavan, jokapäiväisen ja usein ympärivuorokautisen palvelun suunnitteluun. Nykyinen hankintalaki on luonut näille keskenään ristiriitaisille intresseille tasapainottoman mekanismin ja tilanteen. Mittaluokassaan suuri esimerkki on Kansaneläkelaitoksen toteuttama kuntoutuksen kilpailutus alkuvuodesta Siinä voittajaksi selviytyivät aivan uudet, vailla kokemusta vastaavasta kuntoutuksesta olleet yritykset, jotka ryhtyivät ostamaan osaamista voittonsa jälkeen kuntoutusta aiemmin tehneiltä järjestöiltä. Moni vammainen ihminen, joka esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseksi tarvitsee kuntoutusta, jäi sitä vaille. Valtakunnallinen vammaisneuvosto reklamoi Kelalle asiasta kesäkuussa 2014 ja Vammaisfoorumi ry. ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta täydensivät nimenomaan käyttäjien kokemuksia syyskuussa. Syksyn aikana onkin lehdistöstä saatu lukea yksilöiden ikävistä ja

3 3 negatiivisista kokemuksista, jotka haittaavat merkittävästi arkielämässä selviytymistä. Mikä yhteiskunnallisesta keskustelusta puuttui ja yhä puuttuu? Palveluhankinnat koskevat erityisesti haavoittuvimpia ihmisiä kuten kehitysvammaiset ja muut vammaiset henkilöt, huonokuntoiset vanhukset ja lastensuojelun piirissä olevat lapset, useimmiten huostaan otetut. Ensimmäinen kysymys on, miksi näin? Onko siihen muuta syytä kuin, että heitä koskevat palvelut tuotetaan sangen laajasti muiden kuin julkisten tuottajien toimesta. Kun tämä tiedettiin, miksi ko. hankintoja ei rajattu hankintalain ulkopuolelle, ainakin kilpailullisten hankintojen? Näin tehtiin suurimmassa osassa EU-jäsenvaltioita. Käsite palveluhankinnat antaa kalpean kuvan siitä mistä niissä on kyse. Syntyy mielikuva jostakin yksittäisestä palveluksesta, vaikka parturikäynnin tai hieronnan kaltaisesta palvelutapahtumasta. Esimerkiksi vaikeavammaisen kehitysvammaisen nuoren aikuisen muuttaessa pois lapsuudenkodista palveluasuntoon, on kyse koko jokapäiväisen elämän muutoksesta. Arjessa läheiset ihmiset vaihtuvat, asunto vaihtuu, arjen rutiinit ja ympäristö muuttuvat. Avun ja tuen tarpeet elävät, ehkä ensin lisääntyvät, ehkä sittemmin vähenevät, ehkä muuttuvat. Syntyy uusi kommunikaatioympäristö. Muutos on syvällekäyvä ja ottaa vuosia. Sosiaalisten suhteiden läsnäolo ja muutos muutoksessa vaihtelee yksilöittäin. Emotionaaliset reaktiot ja sopeutuminen vaihtelevat. Joskus omaiset ovat kiinteästi mukana ja muutos on vähittäinen, joskus se on äkkinäinen esimerkiksi omaisen kuoleman vuoksi. Jokaisen ihmisen elämä ja elämäntarina rakentuu omien tarpeiden, valintojen ja ympäristösuhteiden kautta. Tämän muutoksen järjestäminen on erittäin vaativa logistinen kokonaisuus, joka koostuu useasta eri vaiheesta; avun ja tuen tarpeen kartoitus, asukasvalintapäätös, muuttovalmennuksen aloittaminen muuttajille ja läheisille, asunnon ja kodin suunnittelu ja rakentaminen tai hankinta, palvelujen järjestäminen, työyhteisön aloittaminen, yhteistyön käynnistäminen asukkaan ja hänen läheistensä sekä palveluntuottajan kanssa, muutto ja kotiutuminen. Nämä vaiheet korostuvat, mikäli kehitysvammainen henkilö muuttaa laitoksesta uuteen kotiin lähiyhteisössä. Se, että kaikki tämä olisi kilpailutuksessa ennakoitavissa ja huomioon otettavissa vuosiksi etukäteen ja yksilöittäin, ei vaikuta uskottavalta. Eikä se sitä olekaan kokemuksemme mukaan. Uskottavammalta vaikuttaa, että kilpailutettu hankinta pakottaa enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti ihmisten tulevien vuosien elämän hyvin standardoituun muottiin. Vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kokemuksen mukaan useissa kilpailutuksissa on paljastunut osaamattomuus, välinpitämättömyys ja vastuuttomuus. On

4 4 annettu mm. alihintaisia tarjouksia (annetulla hinnalla ei millään palkata lupaviranomaisen edellyttämää henkilökuntaa), voittaja on asettanut asiakasmaksut ja vuokrat korkeammaksi kuin asukkaan potentiaaliset tulot, laitoksesta lähiyhteisöön muuttaneista kehitysvammaisista ihmisistä viidesosa on muuttanut takaisin laitokseen kolmessa kuukaudessa ja huonossa kunnossa sekä saman yksikön koko henkilökunta on vaihtunut ensimmäisen vuoden aikana. Ja monissa tapauksissa kilpailutukset halutaan uudistaa määrävälein, jolloin riskinä ovat myös pakkomuutot tai sosiaalisen ympäristön muutos tai muut vastaavat tahdosta riippumattomat muutokset kilpailutusten tulosten pohjalta. Tämä siitä huolimatta, että hankintalaki ei estä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Kilpailuttajat eivät ymmärrä millaista stressiä luodaan näille ihmisille ja heidän läheisilleen, jotka tarvitsevat välttämättömästi apua joka päivä. Tämän haastavan logistisen kokonaisuuden järjestämisessä pullonkaulana on juuri palveluitten kilpailutus, joka pahimmillaan mitätöi kaikki muut osakokonaisuudet. Toinen kysymys onkin: voiko elämää kilpailuttaa? Onko oikeastaan ymmärretty mistä tällaisissa koko elämää koskevissa ja läpäisevissä palveluhankinnoissa on kyse? Tähän voi liittyä myös hankalia ammattieettisiä pulmia; millaisia ratkaisuja ammattilainen voi olla toimeenpanemassa? Palveluhankinta on palvelun järjestäjän (kunnan, kuntayhtymän, KELA:n) ja palvelujen tuottajan/tuottajien välinen menettely. Heille, joita se koskee, ei hankinnassa yleensä ole roolia ennenkuin päätökset on tehty. Toki voidaan kuulla ennalta, mutta valinta on kuitenkin järjestäjän. Pian sopimuksen jälkeen tuottaja voi vaihtua esimerkiksi yrityskauppojen vuoksi. Tässäkään kohdassa ei ole lainkaan pohdittu perustuslain 124 :n suhdetta tehtyihin yrityskauppoihin. Annettua julkisen tehtävän hoitamista on siirretty yrityskaupan myötä kolmannelle osapuolelle. Nämä siirrothan eivät missään mielessä ole avoimia ja syrjimättömiä prosesseja potentiaalisiin toimijoihin nähden. Ne tukevat sosiaalipalvelujen keskittymistä. Puhumattakaan jälleen mitä stressiä muutos aiheuttaa niiden kohteena oleville ihmisille. Kolmas kysymys on, onko eettisesti perusteltua, että ihmiset ovat itse sivussa keskeisistä heidän elämäänsä koskevista ratkaisuista? Ihmisten elämää merkittävästi koskettavista palvelukilpailutuksista on suomalasilla kokemusta jo 1800-luvulla. Silloin taloudellista syistä käyttöön otettu (sosiaali)huollon toteutustapa huutolaisuus täytti kilpailutetun hankinnan tunnusmerkit. Vaivaiset huudettiin taloihin yleensä vuodeksi julkisissa huutokaupoissa yleensä viattomien lasten päivänä -, joista kuulutettiin kirkoissa ja kunnantupien seinällä. Huutokauppa oli avoin kilpailu, jossa hinnan ohella punnittiin huutajien tarjoaman palvelun laatua. Kirjailija Juhani Ahon lehtijutussaan Orjamarkkinat, kuvaus Kuopiosta 1886 (Julkaistu

5 5 alunperin Sawo-lehdessä ) avasi asiaa koskevan eettisen keskustelun: Niitä on täällä taas pidetty joulujen välillä, pidetty aamusta aina iltaan saakka. Kunnan yhteisiä vaivaisia ja köyhiä on julkisella huutokaupalla tarjottu vähimmän vaativalle hoidettavaksi ja elätettäväksi. Kunta kokonaisuudessaan on ollut kauppiaana ja kuntalaisia erityisesti ostavana yleisönä. Tämä tapahtui aivan samalla tavalla kuin muunkin tavaran huutokaupassa. Teki vaikutuksen sellaisen, kuin olisi ihmiskunta tehnyt suuren vararikon, jonka pesästä myötiin kaikki joutava irtaimisto. Keskustelun myötä huutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, joskin niistä kokonaan luovuttiin vasta itsenäisyyden alkuvuosina. Huutokauppojen tilalle tuli neuvottelumenettelyllä hankitut palvelut. Kilpailutusmenettelyssä unohdettu käyttäjän osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien puute on jyrkässä ristiriidassa yleisten yhteiskunnallisten ja mm. uuden sosiaalihuoltolain ( alkaen )sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ( YK:n yleiskokous ) )tavoitteiden kanssa. Yhä keskeisempää on, että ihmiset ottavat vastuuta itsestään ja omista asioistaan osallisuuden kautta ja siten vaikutetaan mm. ehkäisevästi sosiaalipalveluiden kustannuksiin. Kun et ole kilpailuttamismenettelyssä osallinen, et voi myöskään ottaa vastuuta em. tavalla Sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta Etene onkin ottanut kantaa hankinta-asioihin useissa asiakirjoissaan. Ohessa näyte: ETENE-julkaisuja 35, 2012 ETIIKAN TILA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Euroopan Unionin hankintadirektiivi ja siihen liittyvä Suomen hankintalaki ovat velvoittaneet kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttamaan kaikki merkittävät hankinnat. Lain tarkoituksena on vapaan kilpailun edistäminen ja kustannusten hillitseminen toimintaa tehostamalla. Jo tätä ennen yksityiset yritykset ja järjestöt ovat tuottaneet palveluja, mutta kilpailuttaminen on niiden yhteydessä ollut kunnan omassa harkinnassa. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt ovat joutuneet erottamaan toisistaan varsinaisen järjestötyön ja palvelujen tuottamisen osoittaakseen, ettei niiden palvelutoimintaa subventoida muista lähteistä. Tämä on selvästi vaikeuttanut tavoitteena olevaa vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa. Hankintalain myötä sosiaali- ja terveystoimen kunnat ovat joutuneet opettelemaan kilpailutuksen pelisäännöt, mikä on juridisoinut ja kaupallistanut

6 6 palvelujen järjestämistä. Osana tätä prosessia palveluntarjoajat ovat tuotteistaneet palveluitaan tai palvelukokonaisuuksiaan. Esimerkiksi kotipalvelusta on käytännössä muodostunut sarja tarkasti rajattuja tuotteita, joita toteuttamassa saattaa olla monta eri tahoa. Se on tuonut palvelun käyttäjän päivittäiseen elämään uusia haasteita: monimutkaistumista ja hajanaisuutta sekä virhetoimintojen lisääntymistä. Kaavamaisesta kilpailutuksesta puolestaan on voinut seurata, että välimatkat palveluihin muodostuvat kuntoutusta tarvitsevalle ihmiselle kohtuuttomiksi tai että kuntoutujan mahdollisuudet tarvitsemaansa kuntoutuspalveluun muutoin heikentyvät. Hankintalain soveltaminen vaatii kunnilta uusia kykyjä: niiden on osattava ennakoida kilpailutuksen vaikutukset kaikkein eniten palveluista riippuvaisten ihmisten elämään ja estää ongelmien synty. Suorat kustannukset eivät voi olla kilpailutuksen toteuttamisessa ainoa arvo -- etusijalle on asetettava palvelujen myötä syntyvät hyvinvointivaikutukset. Palvelujen saatavuus, jatkuvuus ja ennakoitavuus ovat olennaisia arvoja sekä käyttäjien että potentiaalisten käyttäjien kannalta. Niillä on merkitystä myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvinvoinnille. Kilpailuttamisen ennalta arvaamattomana sivuvaikutuksena monet pienet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat hävinneet markkinoilta. Samalla palvelujen tuotanto on nopeasti keskittynyt yhä suuremmille yrityksille, joille Suomi on vain yksi markkina-alue muiden joukossa Kaikkia suomalaisia vammaisjärjestöjä yhdistävä Vammaisfoorumi ry. ja kaikkia kehitysvamma-alan järjestöjä sekä isoa osaa julkisia toimijoita ja muutamaa yritystä yhdistävä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovatkin asettaneet yhdessä selkeän tavoitteen hankintalain uudistamiselle: Vammaisten ihmisten tarpeiden huomiointi kansallisen hankintalain valmistelussa: Vammaisten ihmisten jokapäiväisten, välttämättömien palvelujen järjestämisessä ei tule soveltaa kilpailutuksen avointa menettelyä. (tavoite ja sen perustelut oheisena liitteenä) 2. Sosiaalipalveluitten innovatiivinen kehittäminen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaati muutama viikko sitten, että julkisissa hankinnoissa suosittaisiin kotimaista yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Tätä nykyinen hankintalaki ei mahdollista.

7 7 Kehittyvät, vaikuttavat palvelut sisältävät usein sekä palvelutyön että asiakkaiden (palvelun käyttäjien) ja työntekijöiden hyödyntämän teknologian menetelmät, välineet, laitteet, tietojärjestelmät, avustavat ympäristöt jne. Paras hyöty ja parhaat vaikutukset näistä saadaan kun ne kaikki palvelut ja teknologia - toimivat integroituna kokonaisuutena ja asiakkaan kannalta yksilöllisesti sovitettuina ja räätälöitynä (asiakkaan tarpeiden muuttuessa). Jo tämä perusnäkökulma on vieras nykyiselle (ja tulevalle?) kilpailulliselle hankintamenettelylle. Se korostaa massaratkaisuja, erikseen palveluja ja erikseen teknologioita niitäkin jo vanhentuneella näkökulmalla (mm. valvontatekniikat). Nykyinen hankintamenettely korostaa jo olemassa olevia palvelu- ja teknologisia ratkaisuja, ei uusia ja kehittyviä. Usein olemassa olevat teknologiat ovat tuontitavaraa. Kehittämisen näkökulma ei edes sovi nykyiseen hankintamenettelyyn, kilpailutuksissa tähdätään halpoihin ratkaisuihin kullakin alalla erikseen, ei vaikuttaviin ja kokonaisedullisiin palvelujen ja teknologioiden kokonaisuuksiin. On erittäin tärkeätä huomata, että uudet palveluratkaisut ja niihin kytkeytyvät teknologiat syntyvät palvelujen tuottajien, - käyttäjien, tutkijain ja yritysten pitkäjännitteisenä yhteistyönä. Siihen kuuluu kokeiluja, etsimistä ja erehtymistä, oppimista, uudelleen suuntautumisia ja ajan myötä toimivien ratkaisujen luontia. Aina ei voida etukäteen tietää mikä on paras ratkaisu. Innovaatioille otollinen ympäristö on sosiaalisesta kanssakäymisestä, vuorovaikutuksesta ja vastuusta rikas ekosysteemi, ei luilleen kilpailutuksin kaluttu (ja toisilleen vihamielisten kilpailijoiden taistelutanner). Uusien teknologioiden kehittäjät ovat usein pieniä startup yrityksiä nykyinen hankintamaailma on niiden kannalta mahdoton! Ei niille ole tilaa eikä paikkaa. Jo hankintojen aikaikkuna sulkee ovet pienyritys ei voi kolmea tai viittä vuotta odotella seuraavaa kilpailutusta ja siihen mahdollisesti sisältyvää mahdollisuutta alkaa soveltaa uutta teknologiaa. Ketterämmät kehittäjät sekä lännessä että kaukana idässä ajavat mennen tullen ohi suomalaisten odotellessa seuraavaa kilpailutusta. Palvelun tuottajan on myöskin hyvin vaikeaa tarjota ja ottaa mitään uusia ratkaisuja käyttöön. Kilpailutettu konsepti on voimassa hankintakauden. Suomalaiset sosiaali/terveyspalvelut (kuten asumis-) voisivat olla kotimaisen hyvinvointi- ja terveysteknologiayrittämisen partneri ja kehittämisympäristö, jossa voitaisiin yhtäältä kehittää sekä palvelujen käyttäjien ja tarvitsijain kannalta yhä toimivampia ratkaisuja esim. kotona asumiseen ja toisaalta

8 8 luoda tuotteita, osaamista, jolla olisi kansainväliset markkinat, jolta saatavilla vientituloilla voisi rahoittaa tarvittavia palveluja. Nykyisillä kilpailutuksilla ehdoin tahdoin hyydytämme kehityksen. Innovaatiokehittäminen tulee nostaa huomattavasti vahvemmin esille hankintalain uudistamisen yhteydessä. Tällaisessa kehittämisessä käyttäjät ja heidän läheisensä ovat tiiviisti mukana ja mitään ratkaisua heille ei tehdä heitä kuulematta. 3. Sosiaalialan ennen kokematon keskittymiskehitys Suomen päätöstä sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalain piiriin 2007 perusteltiin pk- ja naisyrittäjyyden edistämisellä. Tosiasiallinen kehitys on ollut täysin päinvastainen. Strategiakielellä ilmaistuna hankintalaki merkitsi sinisen meren mahdollisuutta kansainvälisten pääomasijoittajien tunkeutumiselle Suomeen sosiaali- ja terveyspalveluita järjestämään. Ja tämän mahdollisuuden ne ovat hyödyntäneet. Kuvio: Sosiaalialan yrityskauppoja seitsemän aktiivisinta ostajaa Yli miljoonan eron liikevaihdon yrityskauppoja Ostaja Ostojen lkm Suurin rahoittaja Esperi 25 CapMan, eläkevakuutus Etera Attendo 10 IK InvestmentPartners Pihlajalinna 5 Sentica Partnersin rahasto Mainiovire 5 HgCapital LLC, Iso-Britannia Mikeva 4 G.Square -rahasto Ranska Mehiläinen 4 Triton, KKR Mediverkko 3 Kotimainen hajautunut omistus Sosiaali- ja terveysalan yksityissektorin keskittyminen jatkuu Vuonna 2014 tehtiin 59 kauppaa sosiaali- ja terveysalan yrityksista, joiden liikevaihto oli yli miljoona euroa 13 vammaispalveluyritysta 3 kehitysvammaisten palveluyritysta - monitoimialaisuus vaikeuttaa asiakkaiden mukaista ryhmittelya - (La hde: Talousela ma lehti) Kuluvan tammikuun 2015 aikana em. kauppoja on tehty jo viisi.

9 9 Oheinen kaavio kertoo muutaman omistuksen keskittymiseen ja hankintalain kilpailuttamismenettelyyn liittyvän ongelman. Omistajat ottavat oman osuutensa osinkoina ja konsernilainojen korkoina. Nämä eurot poistuvat kansantaloutemme ja sosiaali- ja terveystaloutemme kierrosta. Toivottavaa olisi, että viranomaiset laskisivat päätöksentekijöiden käyttöön ulosvuotavien ja tätä kautta menetettyjen veroeurojen määrän. Toisaalta julkisten hankintojen tekeminen on kasvattanut kuntien hankinta- ja logistiikkaosastojen henkilöstöä merkittävästi. Samoin valtion toimilupa- ja valvontaviranomaisten henkilöstöä. Näitä transaktiokustannuksia ei osata laskea tai ei ole ainakaan laskettu, kun arvioidaan kilpailutusten vaikutuksia. Kansainväliset suuryritykset minimoivat veronmaksua kahdella tavalla: a. Yrityksen verosuunnittelu Konsernirakenne mahdollistaa tarpeen mukaiset konsernilainat, joista yritys maksaa verovähennyskelpoiset korot ja kulut emoyhtiölle. Veroparatiisiin kirjautuminen minimoi voittojen verotuksen. Ulkomaisten yritysten osalta sekä korot, kulut että verot maksetaan pääosin ulkomaille.

10 10 b. Työntekijä Yritys tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden sopimussuhteiseen yrittäjyyteen. Työntekijällä on oma yritys, tai hän on osakkaana tarkoitusta varten perustetussa yrityksessä. Työntekijän työstään maksamien verojen osuus tuloista riippuu oman yrityksen taseesta: mitä suurempi tase (työntekijän yritykseensä sijoittama varallisuus: omakotitalo, huvila, purjevene, auto, jne.), sitä suuremman osuuden tuloistaan työntekijä-yrittäjä saa tuloistaan joko verotta, tai ansioverotusta alhaisemmalla pääomaverolla siitä riippumatta toteutuuko yritystoiminnan tavanomainen tunnusmerkistö vai ei (toimeksiantajayritys kantaa varsinaisen yrittäjäriskin, markkinoi, hankkii asiakkaat, tarjoaa toimitilat jne.). Tämä työntekijän mahdollisuus ottaa tulot pääomatuloina erityisesti lääkäripalveluissa asettaa merkittävän kilpailuedun em. yhtiöille verrattuna julkisiin toimijoihin, joiden palveluksessa lääkärit ovat työsuhteessa. On esitetty myös arvioita ja epäilyjä siitä, että näiden kilpailuetujen hyödyntäminen terveyspuolella antaa mahdollisuuden subventontiin tai alihinnoitteluun sosiaalipalveluissa.

11 11 Alla olevassa kuviossa on esitetty kehityssuunta suomalaiselle sosiaali- ja terveyshuollolle, mikäli edellä mainittuun kehitykseen ei puututa. Tämän keskittymisen kokonais- ja kustannusvaikutusta emme vielä tunne. Keskittyminen on tapahtunut ilman, että sitä tavoiteltiin tietoisesti. Joka tapauksessa yrityskauppoihin käytetyillä pääomilla on vahva odotus tuotoista, jotka kustannetaan verovaroista. 4. Henkilökohtainen budjetointi yrityksenä yhdistää vammaisen ihmisen tarvitsema jokapäiväinen palvelu ja pk-yritysten sekä järjestötoimijoiden intressit Ehdotamme, että sote-järjestämislain 16 :ään lisätään palvelusetelin rinnalle henkilökohtainen budjetointi sosiaalipalveluiden järjestämistavaksi. Henkilökohtainen budjetti on palvelujen järjestäjän ( = julkinen viranomainen, nyk. kunta, myöhemmin kuntayhtymä ) myöntämä rahasumma, jolla vammaisen henkilön tai hänen perheensä tarvitsema apu ja palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja

12 12 tavoitteiden mukaisesti. Henkilökohtainen budjetti muodostetaan vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeiden sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman pohjalta. Henkilökohtaisella budjetilla olisi mahdollista hankkia yleis-/erityislakien nojalla myönnettävät palvelut sosiaalihuollon palvelujärjestelmästä tai muuta kautta, jos tämä on henkilön elämäntilanteen kannalta joustavampi ja asiakaslähtöisempi ratkaisu. Henkilökohtaisen budjetin käyttökohteet ja -tavat on neuvoteltava yhteistyössä vammaisen henkilön ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kesken ja ne on kirjattava vammaisen henkilön palvelusuunnitelmaan ja niistä tehtäviin päätöksiin. Keskeisenä tavoitteena järjestelmässä on vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja lisätä heidän päätäntävaltaansa omien palveluidensa järjestämisessä. Lähtökohtana on tällöin tarjota ja hankkia tukea ja palveluita yksilölähtöisesti, ei organisaatiolähtöisesti. Työvälineenä tämän toteutumisessa on suunnittelu, joka lähtee yksilön tarpeista. Koska henkilökohtaisessa budjetissa ei ole tavallisesti tarkkaan määritelty, mihin asiakas saa budjettinsa käyttää, mahdollistaa tämä myös uusien, totutuista ratkaisuista poikkeavienkin valintojen tekemisen. Miten henkilökohtainen budjetointi toteutettaisiin? Henkilökohtainen budjetti voidaan myöntää budjetin käyttäjän omaan hallintaan, jolloin hän vastaa avun ja muiden palveluiden hankkimisesta kuten henkilökohtaisen avun työnantajamallin kohdalla. Henkilökohtainen budjetti voidaan myös antaa vammaisen henkilön suostumuksella hänen nimeämänsä läheisen, edunvalvojan tai kunnan hyväksymän palveluntuottajan hallinnoitavaksi. Tällöin vammainen henkilö määrittää henkilökohtaisen budjetin käyttökohteet, mutta budjetin hallinnoinnista ja palvelujen hankkimisesta huolehtii joku muu kuin henkilö itse. Myös kunta voi samalla periaatteella hallinnoida päämiehen henkilökohtaista budjettia. Eri hallinnointitapoja voidaan myös yhdistellä vammaiselle henkilölle parhaiten sopivaksi yhdistelmäksi. (Näin toimitaan esim. Skotlannissa, ks. Vammaisella ihmisellä on oikeus saada apua omien näkemystensä muodostamiseen ja niiden ilmaisemiseen. Tällä varmistetaan, että henkilökohtaisen budjetoinnin käyttäjä saa halutessaan tai tarvitessaan apua palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon, tuen ja palveluiden hankkimiseen sekä palvelujen kattavuuden ja laadun varmistamiseen. Hankintalain soveltamisessa on törmätty selkeään ongelmaan siinä, että vammaiset henkilöt eivät ole osallisia itseä koskevissa asioissa.

13 13 Vammaisella henkilöllä on oikeus kieltäytyä henkilökohtaisesta budjetista, jolloin hänen tarvitsemansa apu ja palvelut on järjestettävä muulla tavoin. Kunnalla on oikeus valvoa henkilökohtaisen budjetin käyttökohteita. Päätös henkilökohtaisesta budjetista voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi osana palvelujen suunnitteluprosessia. Vammaisen henkilön elämäntilanteen tai avuntarpeiden muuttuessa päätös henkilökohtaisesta budjetoinnista on käsiteltävä uudelleen. Mitkä ovat vaikutukset/riskit? Henkilökohtainen budjetointi joustavoittaisi ja henkilökohtaistaisi palveluita vammaisten ihmisten tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun kautta on nähtävissä, että vammaiset ihmiset ovat, vammasta tai diagnoosista riippumatta, erittäin kykeneviä itsenäiseen elämään ja päätöksentekoon, mikäli tähän on tarvittavaa apua saatavilla. Lähinnä riski näyttäytyisikin mielestämme sen kautta, että kunnan sosiaalihuolto pystyisi järjestämään vammaisille henkilöille tarvittavan tuen avuntarpeen määrittämiseen, sekä henkilökohtaisen budjetoinnin vaihtoehtojen selvittämiseen ja tuen/palveluiden järjestämiseen henkilön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilökohtaisen budjetoinnin vaikutusten seurantaan on vaikea luoda objektiivisia arviointimenetelmiä. Pääosa henkilökohtaiseen budjetointiin liittyvästä tutkimuksesta on käsitellyt Hollannin, Yhdysvaltojen ja Saksan malleja. Iso-Britannian In Control -projektista julkaistujen seurantatutkimusten mukaan menetelmä on kohentanut kehitysvammaisten ihmisten elämänlaatua ja heidän itsemääräämisoikeutensa on parantunut. Henkilöt, jotka itse hallinnoivat budjettiaan kokivat budjetoinnilla olleen eniten myönteisiä vaikutuksia. (Ks. uusi selvitys: %C2%A9-personal-outcomes-evaluation-tool.aspx) Hollannissa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten osalta henkilökohtaisen budjetin koetaan voimaannuttaneen sen saajia ja mahdollistaneen heille sopivampien palveluiden hankkimisen. Budjetin käyttäjät pitävät sen mahdollistamasta vapaudesta ja mahdollisuudesta räätälöidä palveluitaan. Kanadan Ontariossa tehtyyn tutkimukseen osallistuneet perheet kokivat, että henkilökohtainen budjetointi lisäsi vammaisen henkilön taitoja, auttoi verkoston laajentumista sekä tuki yhteisöön kuulumisesta ja perheiden mahdollisuutta edistää tätä. Esimerkiksi yksilöllisen tuen suunnitelman täytäntöönpanon myötä tutkimukseen osallistuneista vammaisista henkilöistä 38,8 % sai töitä, 42,6 % teki vapaaehtoistyötä, 70,5 %:lla oli aiempaa enemmän ihmissuhteita ja 87,5 % oli mukana integroidusti yleisissä vapaaajan toiminnoissa.

14 14 Suomessa Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hankkeen kokeiluun osallistuneiden palvelujen käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet ja määrittelyvalta lisääntyivät heidän käyttämiensä vammaispalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeilu tuki työntekijöiden mielestä vammaissosiaalityön muutosta kohti kumppanuudelle ja luottamukselle perustuvaa asiakkaan ja työntekijän tasaveroista kohtaamista ja vuoropuhelua. Lisäksi asiakkaille saatiin hankittua aiempaa yksilöllisempiä, heidän omille toiveilleen, tarpeilleen ja suunnitelmilleen rakentuvia palveluratkaisuja. Mikä on henkilökohtaisen budjetoinnin kustannusvaikuttavuus? Henkilökohtaisen budjetoinnin kustannustehokkuudesta ei juuri ole olemassa tutkimuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan palveluiden kustannuksissa voidaan säästää jopa %, kun asiakkaat ostavat ne suoraan itse verrattuna kunnan/tai yksityisen tuottamiin palveluihin (kun välittäjää ei käytetä). Vuonna 2010 Iso-Britannian kunnista 36 % arvioi, että henkilökohtainen budjetointi oli tuottanut parempaa vastinetta rahalle kuin aiemmat palvelujen järjestämisen tavat. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että henkilökohtainen budjetointi ei välttämättä pienennä kustannuksia. Hollannissa on arvioitu henkilökohtaisen budjetoinnin aiheuttavan kunnille enemmän hallinnollista työtä kuin ns. perinteinen malli. Hallinnollinen työ lisää henkilöresurssien tarvetta. Samoin välittäjätoiminta lisää kustannuksia. Vrt. kilpailuttamisen logistiikkakustannukset. Mikä on omaisten rooli henkilökohtaisessa budjetoinnissa? Hollannissa moni palveluiden käyttäjä on siirtynyt julkisista palveluista niin sanotun epävirallisen tuen piiriin. Henkilökohtaisen budjetin avulla on ollut mahdollista maksaa omaisille ja läheisille korvausta heiltä saadusta avusta ja hoidosta. Hollannissa mahdollisesti jopa kolmannes hoivan ja avun antajista on läheisiä tai naapureita. Budjetin valinneiden määrän kasvua on osin selitetty myös sillä, että se mahdollistaa pääsyn pois julkisen pitkäaikaishoidon jonotuslistoilta. Iso-Britanniassa ja Hollannissa omaisten palkkaaminen on sallittua viranomaisen luvalla, Italiassa ja Itävallassa vammainen henkilö saa vapaasti palkata mielestään sopivimman henkilön avustajakseen. Omaisten rooli voi olla suuri myös budjetin laadinnassa ja hallinnoinnissa.

15 15 Henkilökohtainen budjetointi varmentaisi parhaiten pienten, paikallisten yritysten toiminnan. Se pitäisi laadunvalvonnan käyttäjällä ja julkisten varojen hallinnan julkisilla toimijoilla. Tampereella tammikuun 21. päivänä 2015 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Markku Virkamäki toiminnanjohtaja Aarne Rajalahti ts. kehittämistoiminnan johtaja

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp) Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp) Talousvaliokunta 19.10.2016 Sote-hankintojen laatu ja vammaispalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Sote-palvelut Hankintalaki

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 KVPS Konsernin TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 25.5.2013 Tukiliitto perusti Palvelusäätiön 1992 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa 23.4.1988 Imatralla lausuttiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa

Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa - Näkökulmia ja huomioita Kuntatalo 17.3.2011 Projektijohtaja Määritelmästä ja tavoitteista Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa asiakkaan mahdollisuutta

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta/ toimitusjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta/ toimitusjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kansallinen hankintalakimenettely sekä vammaisten ihmisten elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestäminenhankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta/

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa Muuttovalmennuksen tarve Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013 Yhteydenotto kotikuntaan Verkostopalaveri/ palvelusuunnitelma - päätös muuttovalmennuksen toteuttamistavasta Muuton jälkeen Muutto Muuttovalmennus

Lisätiedot

KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA

KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA Kuntien tuottavuusseminaari 16.6.2011 Reijo Väärälä Apulaisosastopäällikkö YT, Dosentti Sosiaali- ja terveysministeriö Reijo Väärälä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot