Lopettaneiden hoivayritysten teemahaastattelujen tutkimusraportti. 1 Selvityksen tausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lopettaneiden hoivayritysten teemahaastattelujen tutkimusraportti. 1 Selvityksen tausta"

Transkriptio

1 HYVIX hanke Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Tutkija Noora Sievänen Professori Sari Rissanen Tutkijatohtori Minna Kaarakainen Lopettaneiden hoivayritysten teemahaastattelujen tutkimusraportti 1 Selvityksen tausta Yksityiset sosiaalipalvelut nähdään yhtenä nopeasti kasvavana toimialana Suomessa (TEM 2009, 138). Suurin osa yrityksistä tarjoaa palveluasumista ikääntyneille. Muita merkittäviä palveluja ovat lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito, lasten päiväkodit sekä kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa ). Väestön ikääntyminen, palvelutuotannon avautuminen kilpailulle sekä erilaisten julkiseen tukeen nojautuvien kohdennettujen maksujärjestelmien, kuten kotitalousvähennyksen ja palvelusetelin, rakentaminen ja käyttöönotto ja 2000-luvuille ovat luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia hoivayrittäjyydelle (mm. Rissanen & Sinkkonen 2004, ). Sen sijaan pienyrittäjyys, puutteet liiketoimintaosaamisessa ja kiristynyt kilpailu isojen ja pienten yritysten välillä ja riippuvuus julkisen sektorin toiminnasta on aiheuttanut huolta pienten yritysten mahdollisuuksista toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hoivayritysten eloonjäämisaste vuonna 2007 oli 37%, mikä oli selvästi alhaisempi kuin yrityskentässä keskimäärin (tarkastelun kohteena vuonna aloittaneet yritykset). Osaltaan markkinoiden murrostilaa kuvaa yrityskannan vaihtuvuuden tunnusluku (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta), joka on sosiaalipalveluissa suurempaa kuin toimialoilla keskimäärin. (TEM 2009, 146.) Tässä raportoitava lopettaneista hoivayrityksiä koskeva selvitys on osa Pohjois-Savon alueella toteutettavaa HYVIX-hanketta (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois-Savossa). Selvitys painottuu syihin, jotka ovat johtaneet yritystoiminnan lopettamiseen ja osaltaan syihin, miksi osa yrittäjistä on halunnut luopua yrityksestään yritysoston kautta. Selvityksessä sivutaan myös tekijöitä, joilla yritystoiminnan lopettamista vastaavissa tilanteissa voitaisiin ehkäistä. Tutkimuksella haettiin vastauksia kysymyksiin: mitkä syyt keskeisesti vaikuttavat hoivayritysten lopettamiseen ja miten hoivayritysten lopettaminen voitaisiin välttää. 1

2 Juridisiksi yrityksen lopettamisen keinoiksi katsotaan sukupolvenvaihdos, yrityksen myynti ulkopuoliselle, yrityksen vapaaehtoinen purkaminen ja konkurssi. Yrittäjyystutkimuksessa yrityksen lopettamiselle on useita määritelmiä. Yrityksen lopettaminen (business closure) laajassa merkityksessä käsittää yritystoiminnan päättymisen vastentahtoisesta konkurssista yrityksen lopettamiseen myymällä se eteenpäin uudelle yrittäjälle. Hieman suppeampi määritelmä on puhua yritystoiminnan epäonnistumisesta (business failure), jolla useimmiten tarkoitetaan sitä, ettei asetettuihin tavoitteisiin olla päästy ja yrityksestä tulee maksukyvytön ja jonka seurauksena ajaudutaan konkurssiin tai liiketoiminnan lakkauttamiseen. Eräänä näkökulmana on tarkastella yrityksen lopettamista yrittäjälähtöisistä syistä. (Politis & Gabrielsson 2009.) Tässä selvityksessä yritysten lopettaminen ajatellaan laajasti ja käsitteellä tarkoitetaan yritystoiminnan lopettamista, yrittäjänä lopettamista sekä selkeää muutosta yritystoiminnassa. 2 Selvityksen toteutus Aineisto koottiin yksilöllisinä teemahaastatteluina välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin seitsemän kappaletta. Haastatellut tahot jakautuivat seuraavasti: - 3 hoivakotiyrittäjää - 3 kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tarjoavaa yrittäjää - 1 siivousalan yrittäjä Haastateltavat olivat Itä-Suomen alueelta, Pohjois-Savosta, Ylä-Savosta ja Pohjois- Karjalasta. Aluehallintovirastojen ylläpitämän valtakunnallisen yksityisten sosiaalipalveluntuottajat -rekisterin mukaan Pohjois-Savossa oli vuonna yksityistä palveluntuottajaa, jotka tarjosivat kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille ja 47 ikääntyneiden palveluasumisyksikköä sekä yksi ikääntyneiden hoitolaitos (Yksityiset sosiaalipalvelut 2009). Itä-Suomen aluehallintovirastolta saatujen tietojen mukaan neljä Itä-Suomessa toiminutta yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa yritystä oli lopettanut toimintansa kuluvana vuonna 2010 (ajalla ). Tarkastelun kohteena olevista yrityksistä viiden kohdalla yritystoiminta lakkasi yrittäjän tehtyä asiasta vapaaehtoinen lopettamisilmoitus. Kahden haastateltavan kohdalla voidaan puhua yritystoiminnan lopettamisen sijaan yrittäjänä luopumisesta, sillä yrityksestä luovuttiin myymällä yritys uusille omistajille. Yhden yrityksen kohdalla yritystoimintaa ei missään vaiheessa lopetettu vaan yrityksen toimipaikka vaihtui ja yrityksen toimiala muuttui. Kyseinen yritys haluttiin kuitenkin ottaa mukaan tutkimukseen, sillä tapaus kuvasti sitä, kuinka suuri merkitys yrityksen toimintaympäristössä vaikuttavilla tekijöillä on hoivayrittäjyydelle. Haastatteluteemoja olivat: yrityksen perustaminen ja perustiedot yritystoiminnasta, yrityksen lopettaminen ja lopettamiseen johtaneet tekijät ja kokemukset hoivayrittäjyydestä. Haastattelun teemat lähetettiin haastateltaville etukäteen tiedoksi. Haastatteluun varattiin aikaa noin tunti, mutta keskimäärin haastattelut kestivät 1 h 18 minuuttia. Haastatteluista neljä toteutettiin haastateltavien kotona ja kolme haastattelua tehtiin Itä- Suomen yliopiston tiloissa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineisto litteroitiin nauhoilta ja analysointiin sisällönanalyysin avulla. Ensiksi aineisto teemoiteltiin haastattelun mukaisiin teemoihin, jonka jälkeen keskityttiin analysoimaan yritysten lopettamisen ja lopettamiseen johtaneiden tekijöiden teema-aluetta. Tämän 2

3 jälkeen tarkasteltiin kahden muun teema-alueen aineisto asetettujen tutkimuskysymysten osalta. Analysointimenetelminä käytettiin kvantifiointia asioiden ilmentymisen suhteen sekä tyypittelemällä esiinnousseita aiheita laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tämän jälkeen hahmotellut tutkimustulokset jaettiin yksilö-, yritys- ja toimintaympäristötason tekijöihin soveltamalla Bygraven (1997) ja Shanen (2003) yrittäjyysprosessimallien jaottelua yrittäjyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, koska otos on hyvin pieni. Tutkimustuloksia on syytä tarkastella kriittisesti myös siksi, että usea yrittäjä kieltäytyi osallistumasta haastattelututkimukseen. Tutkimustulosten valossa voidaan olettaa, että haastatteluihin ovat valikoituneet yrittäjät, joilla on positiivisempi kokemus yrityksen lopettamiseen kun yrittäjillä keskimäärin. 3 Tuloksia 3.1 Lopettaneiden hoivayritysten tausta Tarkastelun kohteena olevat hoivayritykset olivat toimineet keskimäärin viisi vuotta. Hoivayritysten lopettaminen ajoittui vuosille Yritysten asiakaskuntaa olivat pääsääntöisesti vanhukset. Kolme yrittäjää mainitsi myös jonkin muun asiakasryhmän. Hoivakotiyritykset erosivat hoivapalveluja kotiin tuottavista yrityksistä suuremmalla henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla ( euroa). Haastateltavista kolme oli yksinyrittäjiä. Hoivakotiyritykset olivat toimineet 6-16 vuotta kun hoivapalvelua ja siivousta tarjonneet yritykset olivat toimineet 2-5 vuotta. Yrityksistä suurin osa teki jonkin tasoista yhteistyötä kunnan kanssa. Poikkeuksena siivousalan yritys ja yksi kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tarjoava yritys, joilla ei ollut yhteistyötä kunnan kanssa lainkaan. Yrittäjistä neljä kertoi yrityksen taloudellisen tilan olleen hyvä yrityksen lopettamisvaiheessa. Usea yrittäjistä kertoi yritystoiminnan laajentuneen vuosien varrella. Yli kymmenen vuotta toimineiden hoivayritysten voidaan olettaa ohittaneet varsinaisen kasvuvaiheen ja niiden kohdalla voidaan ennemmin puhua myöhäisen kasvun vaiheesta tai stabiilista tilasta. Yhden yrityksistä voidaan nähdä jääneen yrityksen käynnistymisvaiheeseen. (yrityksen elinkaarimallit mm. Dodge & Robbins 1992; Van de Ven & Poole 1995.) Haastateltavien kokemus yrittäjyydestä jäsentyi ennen kaikkea toimintana, jolla haluttiin tuottaa hyvää hoivaa asiakkaille, eikä omaa yritystä tarkasteltu niinkään liiketoiminnallisista lähtökohdista käsin. Hoivayrittäjyyden yhtenä tunnuspiirteenä pidetään sitä, että yritystoiminnassa vaikuttaa vahvasti vuorovaikutus asiakkaan kanssa, jolloin asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tarpeiden huomioiminen on usein lähtökohtana yrittäjän toiminnalle (Kovalainen & Simonen 1996, 22-24). Haastateltavista kuusi oli naisia ja yksi mies. Yrittäjien keski-ikä oli 47 vuotta. Yrittäjillä yhtä lukuun ottamatta oli sosiaali- ja terveysalan ammatillinen koulutustausta ja he olivat ennen yrittäjyyttä toimineet palkkatyössä julkisella ja/tai yksityisellä sektorilla. Yrittäjät yhtä lukuun ottamatta olivat käyneet johtamis- ja esimieskoulutuksen tai vähintään kolmen kuukauden pituisen yrittäjyyskurssin ja kahdella oli aiempaa kokemusta yrittäjyydestä. 3

4 Haastateltavista kaksi toimi haastattelun ajankohtana yrittäjänä. Kaksi haastateltavista toimi palkkatyössä sosiaali- ja terveysalalla, yksi haastateltavista oli kotiäiti, yksi oli sairaseläkkeellä ja yksi eläkkeellä. Aaltonen ja Heinonen (2008) saivat samansuuntaisia tuloksia yritystoiminnan lopettamista koskevassa valtakunnallisessa tutkimuksessa. Lopettaneista yrittäjistä suurin osa toimi palkkatöissä (38%) tai jäi eläkkeelle (26%) yritystoiminnan jälkeen. Osa yrittäjistä jäi työttömäksi, jatkoi yrittäjänä, ryhtyi opiskelijaksi, jäi lomalle tai kotiin lasten kanssa. Kaikki haastateltavat kokivat yrittäjyyden myönteisenä asiana, vaikka omiin kokemuksiin yrittäjänä saattoi liittyä pettymystä ja kipeitä muistoja. Molemmat palkkatöihin siirtyneet entiset yrittäjät eivät sulkeneet pois ajatusta yrittäjyydestä myöhemmässä elämänvaiheessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualla (Stokes & Blackburn 2002). Eläkkeelle siirtynyt yrittäjä jatkoi työtä yrittäjyyden parissa toimimalla kahden vasta-aloittaneen hoivayrityksen yrityskummina. 3.2 Yritystoiminnan lopettamisen syyt Yritystoiminnan lopettamiseen johtaneet yksilötekijät Tutkimukseen osallistuneista seitsemästä yrittäjästä kaksi koki, että työuupumus oli yrittäjyyden päättymiseen ratkaisevasti vaikuttanut syy. Molempien yrittäjien kohdalla uupumiseen olivat johtaneet kohtuuton työmäärä, yrittäjän vähäinen vapaa-aika, hoivatyön luonne sekä suuri vastuu, joka yrittäjänä olemiseen olennaisesti liittyy. Molemmat haastateltavat toimivat yrittäjinä pääosin yksin, vaikka heillä oli yrityskumppani. Yrityskumppanit eivät kuitenkaan olleet mukana päivittäisessä yritystoiminnassa enää yrityksen loppuvaiheessa. Toinen yrittäjistä kuvaili yrittäjyyden loppuvaihetta ja uupumistaan seuraavasti: Itsekseni pyöritin tätä aika pitkäänkin ja sit vain tuntu, etten kerta kaikkiaan jaksa. Et ku työt vaan lisi, eikä pysty enää järjestelemään niin, ku alko olla niin hulinaa tää, niin pakko oli laittaa peli poikki. (H1/2010) Kuusi yrittäjistä koki yrittäjyyden hyvin kokonaisvaltaisena työnä ja työ tuntui vähintään ajoittain raskaalta. Moni haastateltava mainitsi tehneensä hyvin pitkiä työpäiviä ja lomailleensa harvoin tai juuri lainkaan yrittäjänä toimimisen aikana. Kaksi haastatelluista hoivakotiyrittäjistä koki henkilöstön johtamisen raskaaksi. Molemmat yrittäjistä työllistivät yli kymmenen henkeä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu hoivayrittäjien työssä jaksamiseen vaikuttavan muun muassa henkilöstöstä huolehtiminen, työn määrä, yrittäjyyteen liittyvät hallinnolliset tehtävät sekä itse hoivatyö, kun asiakkaiden terveydentila heikkenee ja iäkkäiden asiakkaiden elämä päättyy (Rissanen ym. 2004, 73-74). Osaltaan työssä jaksamiseen ja motivaatioon voivat vaikuttavaa yrityksen taloudellinen tilanne ja yrityksen tulevaisuuden näkymät (Andrews & Kendall 2000; Rissanen & Helisten 2007, 70), mikä nousi esiin kahden haastateltavan kohdalla. Kahden yrittäjän kohdalla terveydelliset syyt olivat ensisijaisesti johtaneet hoivayrityksen lopettamiseen. Molemmat yrittäjät olivat tehneet siivoustyötä, joka on fyysisesti raskasta. Molemmat yrittäjät joutuivat yritystoiminnan loppuvaiheessa sairaslomalle. Toiselle yrittäjistä myönnettiin myöhemmin sairaseläke ja toisen yrittäjän saaman diagnoosin perusteella ei ollut varmaa, olisiko yrittäjä voinut jatkaa työtään myöhemmässä elämänvaiheessa sairasloman jälkeen. 4

5 Yhden yrittäjän kohdalla yrityksestä luopumiseen vaikutti olennaisesti yrittäjän ikä. Yrittäjä siirtyi eläkkeelle yrityksen myymisen jälkeen 62-vuotiaana. Arvioiden mukaan yhä useampi sosiaali- ja terveysalan yrityksistä tulevaisuudessa vaihtaa omistajaa tai yrityksen toiminta lakkaa yrittäjän eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Hoivayrittäjät ovat tyypillisesti vuotiaita naisia ja yrittäjäksi ryhdytään vasta työuran loppupäässä (Rissanen & Sinkkonen 2004, 69-70; Rissanen & Helisten 2007, 66). Kaksi yrittäjää mainitsi yrityksen lopettamiseen johtaneen osaltaan perheen pienet lapset. On havaittu, että lastenhoito ja perheeseen liittyvät sidonnaisuudet ovat eräitä naisyrittäjyyden kasvun esteitä (Tiirikainen Suvi 2007, 49; Roomi ym. 2009). Molemmat haastateltavat kokivat, että perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen oli hyvin vaikeaa, sillä yrittäjyys on hyvin kokonaisvaltaista ja työpäivät ovat pitkiä. Yrittäjä halusi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa: Ei se (yrittäjyys) oo ehkä sen väärti tässä vaiheessa elämää, että lapset on pieniä ja muuta. Että meidän pitäis antaa sitä elämää ja äidin pitäis sit kuitenkin olla läsnä. (H4/2010) Yritystoiminnan lopettamiseen johtaneet yrityksen sisäiset tekijät Yhden yrityksen kohdalla yritystoiminnan lopettamiseen johti tappiollinen liiketoiminta, sillä yrityksellä ei ollut riittävää kassavirtaa asiakkaiden puutteen vuoksi. Yrittäjä koki, että kysynnän vähyys johtui ennen kaikkea epäonnistumisesta yksityisille asiakkaille suunnatussa markkinoinnissa ja siitä, ettei yrittäjä onnistunut luomaan yhteistyösopimuksia kuntien kanssa. Yritys toimi täysin yksityisten asiakkaiden varassa. Yrittäjän mukaan yritystoiminta oli tappiollista koko yritystoiminnan ajan (2 vuotta). Lisäksi kaksi muuta yrittäjää mainitsi liiketoiminnan kannattamattomuuden johtaneen osaltaan yritystoiminnan lopettamiseen. Kyseisten yritysten heikon taloudellisen tilanteen taustalla voidaan nähdä monet erinäiset tekijät. Toisen yrityksen kohdalla tappiollisen liiketoiminnan syynä olivat ennen kaikkea liian alhaiset palveluhinnat, joilla ei katettu toiminnasta syntyviä kustannuksia sekä asiakaspaikkojen hidas vaihtuvuus. Näiden ongelmien taustalla taas oli kunnan kanssa tehty palvelusopimus, joka oli osittain epäedullinen yritykselle. Yritys ei voinut tehdä muutoksia palveluiden hintoihin ilman, että sopimus raukeaisi. Samalla sopimus mahdollisti, että yrityksen asiakaspaikat saattoivat olla jopa puolivuotta tyhjillään, vaikka uusia asiakkaita olisi ollut tarjolla. Toisessa tarkasteltavassa tapauksessa tappiolliseen liiketoimintaan johti yritystoiminnan hallitsematon kasvu, minkä seurauksena yrityksen verotus nousi oletettua korkeammaksi. Osaltaan kyseisen yrityksen kohdalla asiaan vaikutti myös palkattujen työntekijöiden odotettua suuremmat palkkakustannukset, joihin yrityksessä ei osattu varautua. Yhteistä viimeksi mainituissa tapauksissa oli se, että yritystoiminnan loppuvaiheessa molemmille yrittäjille oli käynyt ilmi, ettei yrityksen oikeudellinen muoto vastannut parhaalla mahdollisella tavalla yritystoiminnan sen hetkistä laajuutta ja tästä syystä yrityksen verotus oli hyvin korkea. Molemmat yrittäjät kokivat, että heillä olisi pitänyt olla paremmat liiketoiminnalliset taidot ja molemmat myös toivoivat, että he olisivat saaneet enemmän tukea omalta kirjanpitäjältään yrittäjyyden aikana. Yritystoiminnan suunnittelu on hyvin tärkeää yrityksen selviytymisen ja menestymisen kannalta (Shane 2003, , Lussier & Hababi 2010 ). Suunnittelun puute voi olla 5

6 monen selvityksessä mukana olevan yrityksen pohjimmainen syy yritystoiminnan lakkaamiselle tai yrityksestä luopumiselle, sillä hyvin valmistelulla liiketoimintasuunnitelmalla ja strategisella johtamisella yrittäjä voi ehkäistä erinäisten ongelmatilanteiden syntymistä. Osaltaan tätä oletusta tukee usean yrittäjän kommentti siitä, että yrittäjyyteen olisi pitänyt valmistautua paremmin ja asioista olisi pitänyt olla tarkemmin selvillä. Kysyttäessä yrityksen perustamisesta, haastateltavista neljä mainitsi laatineensa liiketoimintasuunnitelman yrityksen perustamisvaiheessa. Haastatteluissa ei kuitenkaan noussut esiin kyseisten yrittäjien kohdalla, että liiketoimintasuunnitelmaa olisi tarkasti toteutettu ja seurattu yritystoiminnan aloittamisen jälkeen tai sitä olisi muutettu vastaamaan toimintaympäristössä ilmeneviin muutoksiin. Seitsemästä yrittäjästä kolme mainitsi, ettei yritystoiminnan kehittämiselle ollut jäänyt lainkaan aikaa. Yrittäjistä kaksi mainitsi erilaisista kehittämistoimenpiteistä, joita yrityksessä oli toteutettu. Kyseiset haastateltavat kuitenkin kokivat, ettei ajan ja resurssien puutteen vuoksi kehittämiseen aina voitu panostaa toivotulla tavalla. Yritystoiminnan lopettamiseen johtaneet toimintaympäristössä vaikuttavat tekijät Yksi haastateltavista oli lopettanut yritystoiminnan kysynnän puutteen vuoksi. Yritys ei onnistunut saamaan riittävästi asiakkaita yksityisiltä markkinoilta, eikä yrityksistä huolimatta saanut asiakkaakseen julkisen sektorin toimijoita (kunta). Osaltaan asiakassuhteiden solmimiseen yksityisten asiakkaiden kanssa oli vaikuttanut kielteiset asenteet miespuolista hoitajaa kohtaan. Yrittäjä kertoi muutaman asiakkaan kohdalla törmänneensä siihen, että hoivan tarvitsijan puoliso oli toivonut hoitajan olevan nainen. Edellä mainitusta tapauksesta poiketen yrittäjistä kuusi seitsemästä kertoi asiakkaita riittäneen yrittäjyyden aikana ja moni yrityksistä oli myös laajentanut toimintaansa jossain vaiheessa kasvaneen kysynnän vuoksi. Monessa haastattelussa kuitenkin kävi ilmi, etteivät kuntalaiset vielä osta yksityisiltä markkinoilta hoivapalveluita Pohjois- Savossa ja Ylä-Savossa (pl. siivouspalvelut) vaan pääosa yritysten asiakkaista on kuntia: Itsemaksavia asiakkaita ei oo montaa ainakaan tämän kokoisissa kaupungeissa. (H4/2010) Kunnat toimivat palveluiden ostajana ostopalvelusopimusten ja palveluseteleiden kautta, mutta kuntien rooli oli myös merkittävä itse maksavien asiakkaiden ohjaamisessa yritysten piiriin. Eräs kotihoito- ja siivouspalveluja tuottanut yrittäjä kuvasi yrityksen asiakaskuntaa seuraavasti: Yksityisasiakkaita oli myös paljon, mutta isoimmat rahalliset tuottajat oli varmasti nää kunnat. (H5/2010) Yrityksistä neljän kohdalla asiakkaat olivat kokonaan tai suurimmaksi osaksi itse maksavia ja kolmen yrityksen asiakkaista kaikki tai suurin osa oli kunnan maksamia. Vaikka kunnat ovat kasvattaneet palveluidensa ulkoistamista, suuri osa sosiaali- ja terveysalan yrityksistä ei yleensä osallistu kilpailutuksiin. Tämä käy ilmi Kovalaisen ja Österbergin (2006, 55-56) valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä yli puolet vastasi, etteivät yleensä osallistuneet tarjouskilpailuihin. Yksi haastateltavista hävisi kunnan järjestämän kilpailutuksen, minkä seurauksena yritystoimintaa ei lopetettu, mutta yritys vaihtoi toimipaikkaa ja toimialaa. Aiemmin palve- 6

7 luasumista vanhuksille tarjonnut yritys ryhtyi tarjoamaan kotipalvelua hävittyään kilpailutuksen. Taustalla oli yli vuosikymmenen kestoinen yhteistyö kunnan kanssa, joka päättyi. Yrittäjän mukaan yritys ei pärjännyt kilpailutuksessa, koska oli nostanut yrityksen hintoja vastaamaan toiminnasta syntyneitä kasvaneita kustannuksia: Eihän me pärjätty siinä (kilpailutuksessa), kun me nostettiin sitä kokonaishintaa. (H2/2010) Selvityksessä mukana olevien yritysten osalta kahdessa oli tapahtunut omistajan vaihdos ja yrityksen lopettamisen sijaan kyseessä oli yrittäjänä lopettaminen. Molemmissa tapauksissa yrityksestä luopumiseen vaikutti ratkaisevasti sopivan yritysostajan löytyminen. Kyseisiä tapauksia yhdisti myös se, että kannustus yrityksen myymiseen oli tullut yritysten ulkopuolelta. Ilman sopivien ostajien löytymistä ja ostajien innostuneisuutta yrityskaupat olisivat saattaneet jäädä kyseisenä ajankohtana tekemättä. Toinen yrittäjä kertoi olleensa hyvin yllättynyt saatuaan paljon ostotarjouksia tuntemattomilta toimijoilta: Jostain syystä sana oli kiertänyt, että minä olisin myymässä ja hirmu paljon tuli soittoja, että hyö ovat kuulleet, että olisit myymässä yritystä, että onko oikein ja hyö olisivat kiinnostuneita. Se oli minulle todellinen yllätys, sillä mie en ollut vienyt sitä sanaa ite eteenpäin. (H6/2010) Taulukko 1. Yritystoiminnan lopettamiseen vaikuttaneet yksilö-, yrityksen sisäiset- ja toimintaympäristötekijät Yksilötekijät Yrityksen sisäiset tekijät Toimintaympäristötekijät - uupumus - tappiollinen - kysynnän puute - heikentynyt liiketoiminta - negatiiviset asenteet terveydentila - yritystoimintaan hoivayrittäjyyttä - yrittäjän eläköityminen sopimaton yhtiömuoto kohtaan - pienet lapset - yritystoiminnan suunnitelmattomuus - kilpailutuksessa häviäminen - halukkaat yritysostajat 3.3 Keinot yritystoiminnan lopettamisen välttämiseksi sosiaalialalla Hoivayrittäjiltä kysyttiin, olisiko yritystoiminnan tai yrittäjänä lopettaminen ollut vältettävissä. Useassa haastattelussa keskusteltiin yleensä tekijöistä, joilla voitaisiin edesauttaa yrittäjyyttä toimialalla. Vastauksissa yrittäjät nostivat esiin yrittäjän omat kyvykkyydet sekä haasteita, joita yritysten toimintaympäristö tälle hetkellä hoivayrittäjyydelle asettaa. Yrittäjän taidot ja yritystoiminta Haastattelutulokset osoittavat, että yksi keskeisin tekijä yrityksen lopettamisen välttämiseksi on yritystoiminnan suunnittelu etukäteen mahdollisimman perusteellisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yritys on kartoittanut markkinatilanteen alueella etukäteen, mahdollisesti jo laatinut puitesopimuksia tulevien asiakkaiden kanssa sekä tehnyt kattavat suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat, jotta yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ovat realistiset. Hyvä valmistelu vaatii yrittäjältä oman alan asiantuntijuutta ja riittävää liiketoimintaosaamista. Moni yrittäjistä kannusti aloittavia yrittäjiä valitsemaan huo- 7

8 lella tilitoimistonsa, sillä hyvä tilitoimisto on tärkeä tuki taloushallinnon osalta. Eräs haastateltavista antoi seuraavanlaisia neuvoja suunnittelutyöhön: Kannattaa käyttää niissä laskelmissa apuna jo pyörivää hoivakotihommaa, jotta saa vähän vinkkiä siitä. Ja kyllä ne laskelmat pitää tehä silleen, riippumatta yrityksen koosta ja näin, mutta ainakin hoivayrityksessä niin, että se pyörii täysin ulkopuolisilla, että sua (yrittäjää) tarvitaan paljon muuhun, että sä jaksat ite. (H4/2010) Yrittäjän liiketoimintaosaamisen tärkeä merkitys nousee esiin myös naisyrittäjyyttä Pohjois-Savossa käsittelevässä tutkimuksessa (Tiirikainen ym. 2007, 33). Tutkimuksessa alueen elinkeinovastaavat kokivat yrittäjien valmiuksien parantamisen etenkin yrityssuunnittelun, markkinoinnin, hinnoittelun, budjetoinnin ja talouden seurannan osalta tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi yritysten menestymisen kannalta. Yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla on ominaista, että suuri osa alan asiakkaista on julkisen sektorin toimijoita ja yritysten itse maksavat asiakkaatkin tulevat usein kunnan ohjaamana yritysten palveluiden piiriin. Siksi yksi kriittinen tekijä yritystoiminnan epäonnistumisen välttämiseksi on rakentaa toimiva yhteistyö kuntien kanssa. Haastateltavien mukaan hoivayrittäjien on hyvä varautua siihen, että yhteistyön rakentaminen on aikaa vievää ja se vaatii yritteliäisyyttä: Kyselin aina tilannetta (kunnasta) - miltähän se näyttääpi, oisko tarvetta? Että totta kai aina otin sitä puhheeks kaikkialla missä vaan -- hirmu tiivistähän yhteistyötä tuo oli kaupungin kanssa tuo yrittäjyys (H1/2010) Moni yrittäjistä korosti haastatteluissa muiden yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyttä. Haastatteluissa korostui, että yrittäjät vaihtoivat keskenään neuvoja yritystoimintaan liittyen ja saivat toisistaan vertaistukea. Osa yrittäjistä teki yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa siten, että he tuurasivat toisiaan sattumanvaraisesti tai systemaattisesti jakoivat esimerkiksi iltatyövuoroja keskenään. Toisten yrittäjien kanssa osallistuttiin koulutuksiin ja järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia, joiden kautta pyrittiin saamaan tietoutta ja vaikuttamaan omaa toimialaa koskeviin asioihin. Kaksi haastateltavista mainitsi toimineensa yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä. Yksi haastateltavista ei ollut lainkaan tutustunut alan muihin yrittäjiin yrittäjyytensä aikana. Toimivan yrityksen yksi edellytys on myös se, että yrittäjä itse voi hyvin. Haastateltavien mielestä yrittäjien tulisi kiinnittää huomiota oman työajan hallintaan riittävän vapaa-ajan järjestämiseksi, vaikka se tuntuisikin välillä mahdottomalta. Moni yrittäjistä pohti jälkikäteen, kuinka oli pystynyt tekemään yrittäjänä ollessaan niin paljon töitä ilman lomaa. Eräs yrittäjistä kertoi, että lomien pitämiseen ja vastuun jakamiseen oli oppinut vasta ajan myötä, vuosien yrittäjänä toimimisen jälkeen. Muita yrittäjiä he kannustivat kiinnittämään asiaan huomiota heti yritystoiminnan suunnitteluvaiheessa. Monta henkilöä työllistävässä yrityksessä yrittäjän on hyvä jättäytyä kokonaan pois hoitotyöstä ja käyttää aika yrityksen hallinnollisiin töihin ja yrityksen kehittämiseen tai palkata avukseen työntekijä hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Yrittäjyyttä tukevat poliittiset ja sosiokulttuuriset sekä säädöksiä koskevat toimenpiteet Haastateltavista kaksi kertoi osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden löytämisen osoittautuneen vaikeaksi. Yksi yrittäjistä myös koki, että palkkauksen kustannukset voivat nousta esteeksi pienen muutaman hengen kokoisen yrityksen kasvattamiselle, vaik- 8

9 ka yrityksen kysyntäolosuhteet olisivatkin suotuisat. Kyseinen yrittäjä toivoi, että olisi voinut yritystoiminnan aikana tarjota työntekijöille kilpailukykyisempää palkkaa löytääkseen hyvän työntekijän. Työllistämiseen liittyvät kysymykset ovat hyvin tärkeitä, sillä haastatteluissa korostui hyvä henkilöstö tai työtiimi eräänä yrityksen menestymisen edellytyksenä. Näiden tulosten valossa olisikin tarpeellista pohtia keinoja, kuinka hoivayritysten työllistämismahdollisuuksia voitaisiin edistää ja olisiko esimerkiksi yrittäjien yhteisille työntekijäpankeille tarvetta. Sosiaalipalveluja koskevan toimialaraportin (Kettunen 2009, 21) mukaan kilpailu työvoimasta tulee kiristymään entisestään sosiaalipalveluissa. Ala ei ole ollut viime aikoina kovin houkutteleva sen alhaisen arvostuksen, matalan palkkatason ja työn luonteen takia ja siksi työntekijöiden löytäminen voi olla haastavaa. Alalle kouluttautuneet hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin. Hoivayritysten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, minkä verran kunnat ulkoistavat omaa palvelutuotantoaan tulevaisuudessa ja millaisia kumppanuussuhteita kunnat ovat halukkaita rakentamaan hoivayritysten kanssa kanssa. Haastatteluissa korostui, että monesti tämä on kiinni etenkin kuntapäättäjien ja virkamiesten asenteista yksityisiä palveluntuottajia kohtaan. Kysyttäessä eräältä haastateltavalta, mikä hänen mielestään edistää yritysten toimintaedellytyksiä Pohjois-Savossa, vastasi yrittäjä kunnan roolista seuraavasti: Oikeestaan se riippuu kunnastakin se, että kuinka siellä ollaan myönteisiä yrittäjyyteen -- On sellasia kunnanjohtajia ja kunnan johtoo, jotka edistää yrittäjyyttä. Jos on semmonen kunta, jossa on hyvä yrittää ja on tämmönen positiivinen (suhtautuminen), niin mikä ettei. (H2/2010) Yrittäjillä oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia kuntayhteistyöstä. Pääasiassa kritiikki kohdistui kuntapäättäjiin. Yleistä oli, että yrittäjät toivoivat, että päättäjät olisivat paremmin tietoisia alueella toimivista yrityksistä ja niiden toiminnasta. Yrittäjien, päättäjien ja kunnan virkamiesten välistä yhteydenpitoa voitaisiin tiivistää muun muassa järjestämällä toimijoille yhteisiä tilaisuuksia ja velvoittamalla päättäjät vierailemaan yrityksissä. Huomioitavaa tuloksissa oli, että haastattelujen perusteella kuntapäättäjien asenteet yrittäjyyttä kohtaan näyttävät vaihtelevan suuresti kunnittain. Näyttää myös siltä, että yhteistyösuhteet henkilöityvät helposti, jolloin yrittäjät puhuvat muutamista henkilöistä, joiden he kokevat edistäneen hoivayrityksensä toimintamahdollisuuksia tai estäneensä niitä. Kaksi hoivakotiyrittäjää oli huolissaan toimitiloja koskevista uusista aluehallintoviranomaisten ohjeistuksista, mitkä velvoittavat monien alan yrittäjien uudistamaan tilojaan lähitulevaisuudessa (Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus - Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut 2008). Yrittäjien arvioiden mukaan tämä voi aiheuttaa yrityksille miljoonien arvosta kustannuksia. Haastateltavat nostivat esiin myös henkilökuntaan kohdistuvat osaamisvaatimukset, joiden täyttäminen pienille yrityksille on suuri haaste taloudellisesti, mutta myös työvoiman saatavuuden takia. Yrittäjät toivoivat, että aluehallintoviranomaisten laatimiin ohjeistuksiin lisättäisiin joustavuutta, sillä pienille yrityksille vaatimukset ovat suuri haaste. Joustavuus ohjeistuksien osalta olisi tärkeää myös asiakkaiden erilaisten tarpeiden vuoksi: Tämän päivän vaatimukset on olleet jo vuosia, tietty neliömäärä pitää olla huonetta kohden yhden hengen huoneisiin. Kahden hengen huoneita ei saisi olla yhtään, ellei oo pariskunta -- Tää on niin ku hölmö homma siinä 9

10 mielessä, että dementoitunut ihminen, jos se on asunu yksin kaupungilla turvattomuuden takia, pärjäämättömyyden takia, siellä se pannaan taas yhden hengen huoneeseen -- Näille huonomuistisille, turvaa kaipaaville ihmisille pitäis olla kahden hengen huoneet. Se on ihan käytännössä koettu kymmenet ja kymmenet kerrat, niin sanoo kaikki hoivayrittäjät -- Pitää olla vaihtoehtoja. 4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Haastattelutulosten perusteella on todettavissa, että yrityksen lopettamiseen ja yrityksestä luopumiseen vaikuttavat suurelta osin yrittäjän henkilökohtaiset syyt ja elämäntilanne: yrittäjän uupuminen, heikentynyt terveydentila, yrittäjän siirtyminen eläkkeelle ja äitiys. Osassa tapauksia yrityksen lopettamiseen johtivat yrityksen huono taloudellinen tilanne ja epäedulliset kysyntäolosuhteet markkinoilla. Huomiota herättävää kuitenkin on, että vain kahden yrityksen kohdalla riittämätön kysyntä vaikutti merkittävästi yrityksen lopettamiseen. Osaltaan taustalla oli se, ettei kuntien kanssa onnistuttu rakentamaan tilaajatuottajasuhdetta. Haastattelutulokset osoittavat, ettei yritystoiminnan lopettamisen taustalla ole välttämättä liiketoiminnassa epäonnistuminen. On saatu tuloksia, että suuri osa yrityksistä lopetetaan menestyvinä (Stokes & Blackburn 2002; Headd 2003; Bates 2005). Batesin (2005) mukaan, mitä korkeampi koulutus ja kokemus toimialalta yrittäjällä on, sitä todennäköisemmin yritys lopetetaan yrittäjästä lähtöisin olevista syistä ja yrityksen ollessa toimintakykyinen. Tämä voi osaltaan selittää tässä selvityksessä saatuja tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä, sillä yrittäjistä kuusi seitsemästä oli alansa ammattilaisia ja tunsivat toimialan hyvin entuudestaan. Seitsemästä yrittäjästä neljä kuvaili yrityksensä tilan olevan hyvä yrityksen lopetusvaiheessa. Haastattelutulosten valossa oleellista hoivayrityksen selvitytymisen kannalta on, että yrittäjällä on riittävät taidot liiketoiminnan harjoittamiseksi ja hän muistaa pitää jaksamisestaan huolta. Toisaalta esiin nousi myös kumppanuussuhteiden ja verkostojen tärkeys sekä osaavan työvoiman riittävä saatavuus. Kolmen hoivakotiyrittäjän haastattelujen perusteella asumispalveluita tarjoavien yritysten toimintaan vaikuttaa oleellisesti kuntien kilpailutuskäytännöt ja yksityisille sosiaalipalveluiden tuottamiselle asetettujen suositusten tuomat haasteet. Yrittäjät toivoivat ohjeistuksiin joustavuutta. Kahden hoivakotiyrityksen kohdalla yrityksestä luopumiseen vaikutti vahvasti se, että potentiaaliset ostajat lähestyivät yrittäjää ostomielessä. Tämä vahvistaa oletusta markkinoiden nykyisestä tilasta. Alalla on havaittu ketjuuntumista ja valtakunnallisesti toimivien yritysten valtaavan markkinoita yritysostojen kautta (Kettunen 2009, 29 myös Koskiaho 2008, ). Pienten yritysten mahdollisuuksista menestyä isojen toimijoiden rinnalla tulevaisuudessa kannetaan huolta (mm. Koskiaho 2008; Rissanen ym. 2010). Vaikka haastattelut eivät nostaneet esiin kiristyvää kilpailua toimialalla, voidaan tutkijoiden huolen katsoa olevan aiheellinen. Useat yrittäjyystutkimukset osoittavat, että pienet yritykset lakkauttavat toimintansa isoja yrityksiä todennäköisemmin (mm. Nucci 1999). Tarkasteltaessa esiin nousseita yrityksen lopettamiseen johtaneita syitä niiden toimintatason kontekstissa, voidaan olettaa, että yrittäjän hyvinvointiin ja siihen, millaisia haasteita toimintaympäristö yritykselle asettaa, vaikuttaa oleellisesti yrityksen tila ja yritys- 10

11 toiminnassa esiintyvät ongelmat. Vastavuoroisesti yritystoimintaan vaikuttavat yrittäjän osaaminen ja toimintaympäristön asettamat raamit liiketoiminnan harjoittamiseksi. 4.1 Toimenpide-ehdotuksia Edellä esitettyjen tutkimustulosten ja johtopäätösten pohjalta esitetään seuraavia toimenpide-ehdotuksia: o Kehitetään edelleen hoivayrittäjien liiketoimintaosaamista. Koulutuksessa painotetaan taloushallinnon, työaikasuunnittelun ja henkilöstöjohtamisen osa-alueita o Selvitetään toimenpiteitä yrittäjien vapaa-ajan järjestämisen helpottamiseksi o Madalletaan hoivayritysten kynnystä työllistää työntekijöitä ja tiedotetaan yrittäjiä erilaisista henkilöstön rekrytointikanavista o Tuetaan hoivayritysten, päättäjien ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä rakentamalla toimijoille yhteisiä kohtaamisen paikkoja ja kehittämällä toimijoiden välistä viestintää 11

12 Lähteet Aaltonen, S. & Heinonen, J Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Executive Summary. Sähköinen julkaisusarja, Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu,. [Tiedot poimittu ( ).] Andrews G. J. & Kendall S. A Dreams that lie in tatters: the changing fortunes of nurses who left the British NHS to own and run residential homes for elderly people. Journal of Advanced Nursing. 31 (4), Bates, T Analysis of young, small firms that have closed: decleaning successful from unsuccessful closures. Journal of Business Venturing 20 (3), Bygrave, W.D The Entrepreneurial Process. Teoksessa Bygrave William D. (ed.). The Portable MBA in Entrepreneurship. Second Edition. New York: John Wiley & Sons Dodge, H.R. & Robbins, J.E An empirical investigation of the organizational life cycle model for small business development and survival. Journal of Small Business Management 30 (1), Headd, B Redefining Business Success: Distinguishing Between Closure and Failure. Small Business Economics, 21 (1), Kettunen, R Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 12/2009. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Koskiaho, B Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino. Kovalainen & Simonen Ammatista palveluyrittäjyyteen. Teoksessa: Kovalainen, A. & Simonen, L. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Juva: WSOY Kovalainen, A. & Österberg, J Julkisen sektorin toimijasta yrittäjäksi. Teoksessa Heinonen, J., Kovalainen, A., Paasio, K., Pulkkinen, T. & Österberg, J. Palkkatyöstä yrittäjäksi. Tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla. Työpoliittinen tutkimusohjelma Lussier, R.N. & Halabi, C.E A Three-Country Comparison of the Business Success versus Failure Prediction Model. Journal of Small Business Management 48 (3), Nucci A.R The Demography of Business Closing. Small Business Economics 12 (1), Politis, D. & Gabrielsson, J Entrepreneurs attitudes towards failure. An experiental learnin approach. International Journal of Entrepreneurial Behaviour & Research 15 (4),

13 Rissanen, S. & Helisten, M Hoivayrittäjyys Suomessa motivoiva ja kannattava bisnes? Teoksessa: Rissanen, S., Tiirikainen, S. & Hujala, A. Naisyrittäjyys - hyvinvointia ja johtamista. Reaktioketju-hankkeen tutkimusraportti. Kuopio: Kuopion yliopisto. Rissanen, S., Hujala, A. & Helistén, M The state and future of social service entreprises a Finnish case. European Journal of Social Work 13 (3), Rissanen, S., Rautiainen, I., Sinkkonen, S. & Kosola, T Hoivayrittäjyyden kuvaus ja yrittäjien kokemukset. Teoksessa: Rissanen, S. & Sinkkonen, S. (toim.) Hoivayrittäjyys. Juva: PS-Kustannus. Roomi, M. A., Pegram, H., Beaumont-Kerridge, J Women-owned small and medium enterprises in England. Analysis of factors influencing the growth process. Journal of Small Business and Enterprose Developmant 16 (2), Shane, S A General Theory of Entrepreneurship. The Individual-Opportunity Nexus. New Horizons in Entrepreneurship. Cheltenham: Edward Elgar Publishing. Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut Sosiaalihuollon ympärivuorokautisten yksiköiden valvontasuunnitelmaa pohtineen työryhmän laatima ohjeistus. Etelä-Suomen lääninhallitus, Itä- Suomen lääninhallitus, Lapin lääninhallitus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Oulun lääninhallitus. Stokes, D. & Blackburn, R Learning the hard way: the lessons of ownermanagers who have closed their business. Journal of Small Business and Entreprise Development 9 (1), p Tiirikainen, S., Hujala, A. & Rissanen, S Naisyrittäjät jopa miehiä parempia? Elinkeinovastaavien ajatuksia naisyrittäjyydestä. Teoksessa: Rissanen, S., Tiirikainen, S. & Hujala, A. Naisyrittäjyys - hyvinvointia ja johtamista. Reaktioketju-hankkeen tutkimusraportti. Kuopio: Kuopion yliopisto. Työ- ja elinkeinoministeriö 2009.Yrittäjyyskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, työ ja yrittäjyys 54/2009. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Van de Ven, A.H. & Poole, M.S Explaining development and change in organizations. Academy of Management Review 21 (3), Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Tiedot poimittu ( ).] Yksityiset sosiaalipalvelut Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Tiedot poimittu ( ).] 13

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN Kotipalveluun Kotisairaanhoitoon Kotiin tarjottaviin omaishoidon sijaishoitajapalveluihin Hakemus on saapunut... Palveluntuottajaa koskevat tiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen 21.4.2016 2 21.4.2016 Palvelutuotannon periaatteet Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke 14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

REKISTERÖINTIANOMUKSEN KÄSITTELY JA PALVELUNTUOTTAJAN LOPULLINEN

REKISTERÖINTIANOMUKSEN KÄSITTELY JA PALVELUNTUOTTAJAN LOPULLINEN Ylläpitäjän opas REKISTERÖINTIANOMUKSEN KÄSITTELY JA PALVELUNTUOTTAJAN LOPULLINEN Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Puh. 08 61561 Faksi 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta Harri Hietala VATES-säätiö Kuntouttava työtoiminta Kunnilla velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot