Lopettaneiden hoivayritysten teemahaastattelujen tutkimusraportti. 1 Selvityksen tausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lopettaneiden hoivayritysten teemahaastattelujen tutkimusraportti. 1 Selvityksen tausta"

Transkriptio

1 HYVIX hanke Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Tutkija Noora Sievänen Professori Sari Rissanen Tutkijatohtori Minna Kaarakainen Lopettaneiden hoivayritysten teemahaastattelujen tutkimusraportti 1 Selvityksen tausta Yksityiset sosiaalipalvelut nähdään yhtenä nopeasti kasvavana toimialana Suomessa (TEM 2009, 138). Suurin osa yrityksistä tarjoaa palveluasumista ikääntyneille. Muita merkittäviä palveluja ovat lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito, lasten päiväkodit sekä kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa ). Väestön ikääntyminen, palvelutuotannon avautuminen kilpailulle sekä erilaisten julkiseen tukeen nojautuvien kohdennettujen maksujärjestelmien, kuten kotitalousvähennyksen ja palvelusetelin, rakentaminen ja käyttöönotto ja 2000-luvuille ovat luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia hoivayrittäjyydelle (mm. Rissanen & Sinkkonen 2004, ). Sen sijaan pienyrittäjyys, puutteet liiketoimintaosaamisessa ja kiristynyt kilpailu isojen ja pienten yritysten välillä ja riippuvuus julkisen sektorin toiminnasta on aiheuttanut huolta pienten yritysten mahdollisuuksista toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hoivayritysten eloonjäämisaste vuonna 2007 oli 37%, mikä oli selvästi alhaisempi kuin yrityskentässä keskimäärin (tarkastelun kohteena vuonna aloittaneet yritykset). Osaltaan markkinoiden murrostilaa kuvaa yrityskannan vaihtuvuuden tunnusluku (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta), joka on sosiaalipalveluissa suurempaa kuin toimialoilla keskimäärin. (TEM 2009, 146.) Tässä raportoitava lopettaneista hoivayrityksiä koskeva selvitys on osa Pohjois-Savon alueella toteutettavaa HYVIX-hanketta (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois-Savossa). Selvitys painottuu syihin, jotka ovat johtaneet yritystoiminnan lopettamiseen ja osaltaan syihin, miksi osa yrittäjistä on halunnut luopua yrityksestään yritysoston kautta. Selvityksessä sivutaan myös tekijöitä, joilla yritystoiminnan lopettamista vastaavissa tilanteissa voitaisiin ehkäistä. Tutkimuksella haettiin vastauksia kysymyksiin: mitkä syyt keskeisesti vaikuttavat hoivayritysten lopettamiseen ja miten hoivayritysten lopettaminen voitaisiin välttää. 1

2 Juridisiksi yrityksen lopettamisen keinoiksi katsotaan sukupolvenvaihdos, yrityksen myynti ulkopuoliselle, yrityksen vapaaehtoinen purkaminen ja konkurssi. Yrittäjyystutkimuksessa yrityksen lopettamiselle on useita määritelmiä. Yrityksen lopettaminen (business closure) laajassa merkityksessä käsittää yritystoiminnan päättymisen vastentahtoisesta konkurssista yrityksen lopettamiseen myymällä se eteenpäin uudelle yrittäjälle. Hieman suppeampi määritelmä on puhua yritystoiminnan epäonnistumisesta (business failure), jolla useimmiten tarkoitetaan sitä, ettei asetettuihin tavoitteisiin olla päästy ja yrityksestä tulee maksukyvytön ja jonka seurauksena ajaudutaan konkurssiin tai liiketoiminnan lakkauttamiseen. Eräänä näkökulmana on tarkastella yrityksen lopettamista yrittäjälähtöisistä syistä. (Politis & Gabrielsson 2009.) Tässä selvityksessä yritysten lopettaminen ajatellaan laajasti ja käsitteellä tarkoitetaan yritystoiminnan lopettamista, yrittäjänä lopettamista sekä selkeää muutosta yritystoiminnassa. 2 Selvityksen toteutus Aineisto koottiin yksilöllisinä teemahaastatteluina välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin seitsemän kappaletta. Haastatellut tahot jakautuivat seuraavasti: - 3 hoivakotiyrittäjää - 3 kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tarjoavaa yrittäjää - 1 siivousalan yrittäjä Haastateltavat olivat Itä-Suomen alueelta, Pohjois-Savosta, Ylä-Savosta ja Pohjois- Karjalasta. Aluehallintovirastojen ylläpitämän valtakunnallisen yksityisten sosiaalipalveluntuottajat -rekisterin mukaan Pohjois-Savossa oli vuonna yksityistä palveluntuottajaa, jotka tarjosivat kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille ja 47 ikääntyneiden palveluasumisyksikköä sekä yksi ikääntyneiden hoitolaitos (Yksityiset sosiaalipalvelut 2009). Itä-Suomen aluehallintovirastolta saatujen tietojen mukaan neljä Itä-Suomessa toiminutta yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa yritystä oli lopettanut toimintansa kuluvana vuonna 2010 (ajalla ). Tarkastelun kohteena olevista yrityksistä viiden kohdalla yritystoiminta lakkasi yrittäjän tehtyä asiasta vapaaehtoinen lopettamisilmoitus. Kahden haastateltavan kohdalla voidaan puhua yritystoiminnan lopettamisen sijaan yrittäjänä luopumisesta, sillä yrityksestä luovuttiin myymällä yritys uusille omistajille. Yhden yrityksen kohdalla yritystoimintaa ei missään vaiheessa lopetettu vaan yrityksen toimipaikka vaihtui ja yrityksen toimiala muuttui. Kyseinen yritys haluttiin kuitenkin ottaa mukaan tutkimukseen, sillä tapaus kuvasti sitä, kuinka suuri merkitys yrityksen toimintaympäristössä vaikuttavilla tekijöillä on hoivayrittäjyydelle. Haastatteluteemoja olivat: yrityksen perustaminen ja perustiedot yritystoiminnasta, yrityksen lopettaminen ja lopettamiseen johtaneet tekijät ja kokemukset hoivayrittäjyydestä. Haastattelun teemat lähetettiin haastateltaville etukäteen tiedoksi. Haastatteluun varattiin aikaa noin tunti, mutta keskimäärin haastattelut kestivät 1 h 18 minuuttia. Haastatteluista neljä toteutettiin haastateltavien kotona ja kolme haastattelua tehtiin Itä- Suomen yliopiston tiloissa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineisto litteroitiin nauhoilta ja analysointiin sisällönanalyysin avulla. Ensiksi aineisto teemoiteltiin haastattelun mukaisiin teemoihin, jonka jälkeen keskityttiin analysoimaan yritysten lopettamisen ja lopettamiseen johtaneiden tekijöiden teema-aluetta. Tämän 2

3 jälkeen tarkasteltiin kahden muun teema-alueen aineisto asetettujen tutkimuskysymysten osalta. Analysointimenetelminä käytettiin kvantifiointia asioiden ilmentymisen suhteen sekä tyypittelemällä esiinnousseita aiheita laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tämän jälkeen hahmotellut tutkimustulokset jaettiin yksilö-, yritys- ja toimintaympäristötason tekijöihin soveltamalla Bygraven (1997) ja Shanen (2003) yrittäjyysprosessimallien jaottelua yrittäjyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, koska otos on hyvin pieni. Tutkimustuloksia on syytä tarkastella kriittisesti myös siksi, että usea yrittäjä kieltäytyi osallistumasta haastattelututkimukseen. Tutkimustulosten valossa voidaan olettaa, että haastatteluihin ovat valikoituneet yrittäjät, joilla on positiivisempi kokemus yrityksen lopettamiseen kun yrittäjillä keskimäärin. 3 Tuloksia 3.1 Lopettaneiden hoivayritysten tausta Tarkastelun kohteena olevat hoivayritykset olivat toimineet keskimäärin viisi vuotta. Hoivayritysten lopettaminen ajoittui vuosille Yritysten asiakaskuntaa olivat pääsääntöisesti vanhukset. Kolme yrittäjää mainitsi myös jonkin muun asiakasryhmän. Hoivakotiyritykset erosivat hoivapalveluja kotiin tuottavista yrityksistä suuremmalla henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla ( euroa). Haastateltavista kolme oli yksinyrittäjiä. Hoivakotiyritykset olivat toimineet 6-16 vuotta kun hoivapalvelua ja siivousta tarjonneet yritykset olivat toimineet 2-5 vuotta. Yrityksistä suurin osa teki jonkin tasoista yhteistyötä kunnan kanssa. Poikkeuksena siivousalan yritys ja yksi kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tarjoava yritys, joilla ei ollut yhteistyötä kunnan kanssa lainkaan. Yrittäjistä neljä kertoi yrityksen taloudellisen tilan olleen hyvä yrityksen lopettamisvaiheessa. Usea yrittäjistä kertoi yritystoiminnan laajentuneen vuosien varrella. Yli kymmenen vuotta toimineiden hoivayritysten voidaan olettaa ohittaneet varsinaisen kasvuvaiheen ja niiden kohdalla voidaan ennemmin puhua myöhäisen kasvun vaiheesta tai stabiilista tilasta. Yhden yrityksistä voidaan nähdä jääneen yrityksen käynnistymisvaiheeseen. (yrityksen elinkaarimallit mm. Dodge & Robbins 1992; Van de Ven & Poole 1995.) Haastateltavien kokemus yrittäjyydestä jäsentyi ennen kaikkea toimintana, jolla haluttiin tuottaa hyvää hoivaa asiakkaille, eikä omaa yritystä tarkasteltu niinkään liiketoiminnallisista lähtökohdista käsin. Hoivayrittäjyyden yhtenä tunnuspiirteenä pidetään sitä, että yritystoiminnassa vaikuttaa vahvasti vuorovaikutus asiakkaan kanssa, jolloin asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tarpeiden huomioiminen on usein lähtökohtana yrittäjän toiminnalle (Kovalainen & Simonen 1996, 22-24). Haastateltavista kuusi oli naisia ja yksi mies. Yrittäjien keski-ikä oli 47 vuotta. Yrittäjillä yhtä lukuun ottamatta oli sosiaali- ja terveysalan ammatillinen koulutustausta ja he olivat ennen yrittäjyyttä toimineet palkkatyössä julkisella ja/tai yksityisellä sektorilla. Yrittäjät yhtä lukuun ottamatta olivat käyneet johtamis- ja esimieskoulutuksen tai vähintään kolmen kuukauden pituisen yrittäjyyskurssin ja kahdella oli aiempaa kokemusta yrittäjyydestä. 3

4 Haastateltavista kaksi toimi haastattelun ajankohtana yrittäjänä. Kaksi haastateltavista toimi palkkatyössä sosiaali- ja terveysalalla, yksi haastateltavista oli kotiäiti, yksi oli sairaseläkkeellä ja yksi eläkkeellä. Aaltonen ja Heinonen (2008) saivat samansuuntaisia tuloksia yritystoiminnan lopettamista koskevassa valtakunnallisessa tutkimuksessa. Lopettaneista yrittäjistä suurin osa toimi palkkatöissä (38%) tai jäi eläkkeelle (26%) yritystoiminnan jälkeen. Osa yrittäjistä jäi työttömäksi, jatkoi yrittäjänä, ryhtyi opiskelijaksi, jäi lomalle tai kotiin lasten kanssa. Kaikki haastateltavat kokivat yrittäjyyden myönteisenä asiana, vaikka omiin kokemuksiin yrittäjänä saattoi liittyä pettymystä ja kipeitä muistoja. Molemmat palkkatöihin siirtyneet entiset yrittäjät eivät sulkeneet pois ajatusta yrittäjyydestä myöhemmässä elämänvaiheessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualla (Stokes & Blackburn 2002). Eläkkeelle siirtynyt yrittäjä jatkoi työtä yrittäjyyden parissa toimimalla kahden vasta-aloittaneen hoivayrityksen yrityskummina. 3.2 Yritystoiminnan lopettamisen syyt Yritystoiminnan lopettamiseen johtaneet yksilötekijät Tutkimukseen osallistuneista seitsemästä yrittäjästä kaksi koki, että työuupumus oli yrittäjyyden päättymiseen ratkaisevasti vaikuttanut syy. Molempien yrittäjien kohdalla uupumiseen olivat johtaneet kohtuuton työmäärä, yrittäjän vähäinen vapaa-aika, hoivatyön luonne sekä suuri vastuu, joka yrittäjänä olemiseen olennaisesti liittyy. Molemmat haastateltavat toimivat yrittäjinä pääosin yksin, vaikka heillä oli yrityskumppani. Yrityskumppanit eivät kuitenkaan olleet mukana päivittäisessä yritystoiminnassa enää yrityksen loppuvaiheessa. Toinen yrittäjistä kuvaili yrittäjyyden loppuvaihetta ja uupumistaan seuraavasti: Itsekseni pyöritin tätä aika pitkäänkin ja sit vain tuntu, etten kerta kaikkiaan jaksa. Et ku työt vaan lisi, eikä pysty enää järjestelemään niin, ku alko olla niin hulinaa tää, niin pakko oli laittaa peli poikki. (H1/2010) Kuusi yrittäjistä koki yrittäjyyden hyvin kokonaisvaltaisena työnä ja työ tuntui vähintään ajoittain raskaalta. Moni haastateltava mainitsi tehneensä hyvin pitkiä työpäiviä ja lomailleensa harvoin tai juuri lainkaan yrittäjänä toimimisen aikana. Kaksi haastatelluista hoivakotiyrittäjistä koki henkilöstön johtamisen raskaaksi. Molemmat yrittäjistä työllistivät yli kymmenen henkeä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu hoivayrittäjien työssä jaksamiseen vaikuttavan muun muassa henkilöstöstä huolehtiminen, työn määrä, yrittäjyyteen liittyvät hallinnolliset tehtävät sekä itse hoivatyö, kun asiakkaiden terveydentila heikkenee ja iäkkäiden asiakkaiden elämä päättyy (Rissanen ym. 2004, 73-74). Osaltaan työssä jaksamiseen ja motivaatioon voivat vaikuttavaa yrityksen taloudellinen tilanne ja yrityksen tulevaisuuden näkymät (Andrews & Kendall 2000; Rissanen & Helisten 2007, 70), mikä nousi esiin kahden haastateltavan kohdalla. Kahden yrittäjän kohdalla terveydelliset syyt olivat ensisijaisesti johtaneet hoivayrityksen lopettamiseen. Molemmat yrittäjät olivat tehneet siivoustyötä, joka on fyysisesti raskasta. Molemmat yrittäjät joutuivat yritystoiminnan loppuvaiheessa sairaslomalle. Toiselle yrittäjistä myönnettiin myöhemmin sairaseläke ja toisen yrittäjän saaman diagnoosin perusteella ei ollut varmaa, olisiko yrittäjä voinut jatkaa työtään myöhemmässä elämänvaiheessa sairasloman jälkeen. 4

5 Yhden yrittäjän kohdalla yrityksestä luopumiseen vaikutti olennaisesti yrittäjän ikä. Yrittäjä siirtyi eläkkeelle yrityksen myymisen jälkeen 62-vuotiaana. Arvioiden mukaan yhä useampi sosiaali- ja terveysalan yrityksistä tulevaisuudessa vaihtaa omistajaa tai yrityksen toiminta lakkaa yrittäjän eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Hoivayrittäjät ovat tyypillisesti vuotiaita naisia ja yrittäjäksi ryhdytään vasta työuran loppupäässä (Rissanen & Sinkkonen 2004, 69-70; Rissanen & Helisten 2007, 66). Kaksi yrittäjää mainitsi yrityksen lopettamiseen johtaneen osaltaan perheen pienet lapset. On havaittu, että lastenhoito ja perheeseen liittyvät sidonnaisuudet ovat eräitä naisyrittäjyyden kasvun esteitä (Tiirikainen Suvi 2007, 49; Roomi ym. 2009). Molemmat haastateltavat kokivat, että perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen oli hyvin vaikeaa, sillä yrittäjyys on hyvin kokonaisvaltaista ja työpäivät ovat pitkiä. Yrittäjä halusi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa: Ei se (yrittäjyys) oo ehkä sen väärti tässä vaiheessa elämää, että lapset on pieniä ja muuta. Että meidän pitäis antaa sitä elämää ja äidin pitäis sit kuitenkin olla läsnä. (H4/2010) Yritystoiminnan lopettamiseen johtaneet yrityksen sisäiset tekijät Yhden yrityksen kohdalla yritystoiminnan lopettamiseen johti tappiollinen liiketoiminta, sillä yrityksellä ei ollut riittävää kassavirtaa asiakkaiden puutteen vuoksi. Yrittäjä koki, että kysynnän vähyys johtui ennen kaikkea epäonnistumisesta yksityisille asiakkaille suunnatussa markkinoinnissa ja siitä, ettei yrittäjä onnistunut luomaan yhteistyösopimuksia kuntien kanssa. Yritys toimi täysin yksityisten asiakkaiden varassa. Yrittäjän mukaan yritystoiminta oli tappiollista koko yritystoiminnan ajan (2 vuotta). Lisäksi kaksi muuta yrittäjää mainitsi liiketoiminnan kannattamattomuuden johtaneen osaltaan yritystoiminnan lopettamiseen. Kyseisten yritysten heikon taloudellisen tilanteen taustalla voidaan nähdä monet erinäiset tekijät. Toisen yrityksen kohdalla tappiollisen liiketoiminnan syynä olivat ennen kaikkea liian alhaiset palveluhinnat, joilla ei katettu toiminnasta syntyviä kustannuksia sekä asiakaspaikkojen hidas vaihtuvuus. Näiden ongelmien taustalla taas oli kunnan kanssa tehty palvelusopimus, joka oli osittain epäedullinen yritykselle. Yritys ei voinut tehdä muutoksia palveluiden hintoihin ilman, että sopimus raukeaisi. Samalla sopimus mahdollisti, että yrityksen asiakaspaikat saattoivat olla jopa puolivuotta tyhjillään, vaikka uusia asiakkaita olisi ollut tarjolla. Toisessa tarkasteltavassa tapauksessa tappiolliseen liiketoimintaan johti yritystoiminnan hallitsematon kasvu, minkä seurauksena yrityksen verotus nousi oletettua korkeammaksi. Osaltaan kyseisen yrityksen kohdalla asiaan vaikutti myös palkattujen työntekijöiden odotettua suuremmat palkkakustannukset, joihin yrityksessä ei osattu varautua. Yhteistä viimeksi mainituissa tapauksissa oli se, että yritystoiminnan loppuvaiheessa molemmille yrittäjille oli käynyt ilmi, ettei yrityksen oikeudellinen muoto vastannut parhaalla mahdollisella tavalla yritystoiminnan sen hetkistä laajuutta ja tästä syystä yrityksen verotus oli hyvin korkea. Molemmat yrittäjät kokivat, että heillä olisi pitänyt olla paremmat liiketoiminnalliset taidot ja molemmat myös toivoivat, että he olisivat saaneet enemmän tukea omalta kirjanpitäjältään yrittäjyyden aikana. Yritystoiminnan suunnittelu on hyvin tärkeää yrityksen selviytymisen ja menestymisen kannalta (Shane 2003, , Lussier & Hababi 2010 ). Suunnittelun puute voi olla 5

6 monen selvityksessä mukana olevan yrityksen pohjimmainen syy yritystoiminnan lakkaamiselle tai yrityksestä luopumiselle, sillä hyvin valmistelulla liiketoimintasuunnitelmalla ja strategisella johtamisella yrittäjä voi ehkäistä erinäisten ongelmatilanteiden syntymistä. Osaltaan tätä oletusta tukee usean yrittäjän kommentti siitä, että yrittäjyyteen olisi pitänyt valmistautua paremmin ja asioista olisi pitänyt olla tarkemmin selvillä. Kysyttäessä yrityksen perustamisesta, haastateltavista neljä mainitsi laatineensa liiketoimintasuunnitelman yrityksen perustamisvaiheessa. Haastatteluissa ei kuitenkaan noussut esiin kyseisten yrittäjien kohdalla, että liiketoimintasuunnitelmaa olisi tarkasti toteutettu ja seurattu yritystoiminnan aloittamisen jälkeen tai sitä olisi muutettu vastaamaan toimintaympäristössä ilmeneviin muutoksiin. Seitsemästä yrittäjästä kolme mainitsi, ettei yritystoiminnan kehittämiselle ollut jäänyt lainkaan aikaa. Yrittäjistä kaksi mainitsi erilaisista kehittämistoimenpiteistä, joita yrityksessä oli toteutettu. Kyseiset haastateltavat kuitenkin kokivat, ettei ajan ja resurssien puutteen vuoksi kehittämiseen aina voitu panostaa toivotulla tavalla. Yritystoiminnan lopettamiseen johtaneet toimintaympäristössä vaikuttavat tekijät Yksi haastateltavista oli lopettanut yritystoiminnan kysynnän puutteen vuoksi. Yritys ei onnistunut saamaan riittävästi asiakkaita yksityisiltä markkinoilta, eikä yrityksistä huolimatta saanut asiakkaakseen julkisen sektorin toimijoita (kunta). Osaltaan asiakassuhteiden solmimiseen yksityisten asiakkaiden kanssa oli vaikuttanut kielteiset asenteet miespuolista hoitajaa kohtaan. Yrittäjä kertoi muutaman asiakkaan kohdalla törmänneensä siihen, että hoivan tarvitsijan puoliso oli toivonut hoitajan olevan nainen. Edellä mainitusta tapauksesta poiketen yrittäjistä kuusi seitsemästä kertoi asiakkaita riittäneen yrittäjyyden aikana ja moni yrityksistä oli myös laajentanut toimintaansa jossain vaiheessa kasvaneen kysynnän vuoksi. Monessa haastattelussa kuitenkin kävi ilmi, etteivät kuntalaiset vielä osta yksityisiltä markkinoilta hoivapalveluita Pohjois- Savossa ja Ylä-Savossa (pl. siivouspalvelut) vaan pääosa yritysten asiakkaista on kuntia: Itsemaksavia asiakkaita ei oo montaa ainakaan tämän kokoisissa kaupungeissa. (H4/2010) Kunnat toimivat palveluiden ostajana ostopalvelusopimusten ja palveluseteleiden kautta, mutta kuntien rooli oli myös merkittävä itse maksavien asiakkaiden ohjaamisessa yritysten piiriin. Eräs kotihoito- ja siivouspalveluja tuottanut yrittäjä kuvasi yrityksen asiakaskuntaa seuraavasti: Yksityisasiakkaita oli myös paljon, mutta isoimmat rahalliset tuottajat oli varmasti nää kunnat. (H5/2010) Yrityksistä neljän kohdalla asiakkaat olivat kokonaan tai suurimmaksi osaksi itse maksavia ja kolmen yrityksen asiakkaista kaikki tai suurin osa oli kunnan maksamia. Vaikka kunnat ovat kasvattaneet palveluidensa ulkoistamista, suuri osa sosiaali- ja terveysalan yrityksistä ei yleensä osallistu kilpailutuksiin. Tämä käy ilmi Kovalaisen ja Österbergin (2006, 55-56) valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä yli puolet vastasi, etteivät yleensä osallistuneet tarjouskilpailuihin. Yksi haastateltavista hävisi kunnan järjestämän kilpailutuksen, minkä seurauksena yritystoimintaa ei lopetettu, mutta yritys vaihtoi toimipaikkaa ja toimialaa. Aiemmin palve- 6

7 luasumista vanhuksille tarjonnut yritys ryhtyi tarjoamaan kotipalvelua hävittyään kilpailutuksen. Taustalla oli yli vuosikymmenen kestoinen yhteistyö kunnan kanssa, joka päättyi. Yrittäjän mukaan yritys ei pärjännyt kilpailutuksessa, koska oli nostanut yrityksen hintoja vastaamaan toiminnasta syntyneitä kasvaneita kustannuksia: Eihän me pärjätty siinä (kilpailutuksessa), kun me nostettiin sitä kokonaishintaa. (H2/2010) Selvityksessä mukana olevien yritysten osalta kahdessa oli tapahtunut omistajan vaihdos ja yrityksen lopettamisen sijaan kyseessä oli yrittäjänä lopettaminen. Molemmissa tapauksissa yrityksestä luopumiseen vaikutti ratkaisevasti sopivan yritysostajan löytyminen. Kyseisiä tapauksia yhdisti myös se, että kannustus yrityksen myymiseen oli tullut yritysten ulkopuolelta. Ilman sopivien ostajien löytymistä ja ostajien innostuneisuutta yrityskaupat olisivat saattaneet jäädä kyseisenä ajankohtana tekemättä. Toinen yrittäjä kertoi olleensa hyvin yllättynyt saatuaan paljon ostotarjouksia tuntemattomilta toimijoilta: Jostain syystä sana oli kiertänyt, että minä olisin myymässä ja hirmu paljon tuli soittoja, että hyö ovat kuulleet, että olisit myymässä yritystä, että onko oikein ja hyö olisivat kiinnostuneita. Se oli minulle todellinen yllätys, sillä mie en ollut vienyt sitä sanaa ite eteenpäin. (H6/2010) Taulukko 1. Yritystoiminnan lopettamiseen vaikuttaneet yksilö-, yrityksen sisäiset- ja toimintaympäristötekijät Yksilötekijät Yrityksen sisäiset tekijät Toimintaympäristötekijät - uupumus - tappiollinen - kysynnän puute - heikentynyt liiketoiminta - negatiiviset asenteet terveydentila - yritystoimintaan hoivayrittäjyyttä - yrittäjän eläköityminen sopimaton yhtiömuoto kohtaan - pienet lapset - yritystoiminnan suunnitelmattomuus - kilpailutuksessa häviäminen - halukkaat yritysostajat 3.3 Keinot yritystoiminnan lopettamisen välttämiseksi sosiaalialalla Hoivayrittäjiltä kysyttiin, olisiko yritystoiminnan tai yrittäjänä lopettaminen ollut vältettävissä. Useassa haastattelussa keskusteltiin yleensä tekijöistä, joilla voitaisiin edesauttaa yrittäjyyttä toimialalla. Vastauksissa yrittäjät nostivat esiin yrittäjän omat kyvykkyydet sekä haasteita, joita yritysten toimintaympäristö tälle hetkellä hoivayrittäjyydelle asettaa. Yrittäjän taidot ja yritystoiminta Haastattelutulokset osoittavat, että yksi keskeisin tekijä yrityksen lopettamisen välttämiseksi on yritystoiminnan suunnittelu etukäteen mahdollisimman perusteellisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yritys on kartoittanut markkinatilanteen alueella etukäteen, mahdollisesti jo laatinut puitesopimuksia tulevien asiakkaiden kanssa sekä tehnyt kattavat suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat, jotta yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ovat realistiset. Hyvä valmistelu vaatii yrittäjältä oman alan asiantuntijuutta ja riittävää liiketoimintaosaamista. Moni yrittäjistä kannusti aloittavia yrittäjiä valitsemaan huo- 7

8 lella tilitoimistonsa, sillä hyvä tilitoimisto on tärkeä tuki taloushallinnon osalta. Eräs haastateltavista antoi seuraavanlaisia neuvoja suunnittelutyöhön: Kannattaa käyttää niissä laskelmissa apuna jo pyörivää hoivakotihommaa, jotta saa vähän vinkkiä siitä. Ja kyllä ne laskelmat pitää tehä silleen, riippumatta yrityksen koosta ja näin, mutta ainakin hoivayrityksessä niin, että se pyörii täysin ulkopuolisilla, että sua (yrittäjää) tarvitaan paljon muuhun, että sä jaksat ite. (H4/2010) Yrittäjän liiketoimintaosaamisen tärkeä merkitys nousee esiin myös naisyrittäjyyttä Pohjois-Savossa käsittelevässä tutkimuksessa (Tiirikainen ym. 2007, 33). Tutkimuksessa alueen elinkeinovastaavat kokivat yrittäjien valmiuksien parantamisen etenkin yrityssuunnittelun, markkinoinnin, hinnoittelun, budjetoinnin ja talouden seurannan osalta tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi yritysten menestymisen kannalta. Yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla on ominaista, että suuri osa alan asiakkaista on julkisen sektorin toimijoita ja yritysten itse maksavat asiakkaatkin tulevat usein kunnan ohjaamana yritysten palveluiden piiriin. Siksi yksi kriittinen tekijä yritystoiminnan epäonnistumisen välttämiseksi on rakentaa toimiva yhteistyö kuntien kanssa. Haastateltavien mukaan hoivayrittäjien on hyvä varautua siihen, että yhteistyön rakentaminen on aikaa vievää ja se vaatii yritteliäisyyttä: Kyselin aina tilannetta (kunnasta) - miltähän se näyttääpi, oisko tarvetta? Että totta kai aina otin sitä puhheeks kaikkialla missä vaan -- hirmu tiivistähän yhteistyötä tuo oli kaupungin kanssa tuo yrittäjyys (H1/2010) Moni yrittäjistä korosti haastatteluissa muiden yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyttä. Haastatteluissa korostui, että yrittäjät vaihtoivat keskenään neuvoja yritystoimintaan liittyen ja saivat toisistaan vertaistukea. Osa yrittäjistä teki yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa siten, että he tuurasivat toisiaan sattumanvaraisesti tai systemaattisesti jakoivat esimerkiksi iltatyövuoroja keskenään. Toisten yrittäjien kanssa osallistuttiin koulutuksiin ja järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia, joiden kautta pyrittiin saamaan tietoutta ja vaikuttamaan omaa toimialaa koskeviin asioihin. Kaksi haastateltavista mainitsi toimineensa yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä. Yksi haastateltavista ei ollut lainkaan tutustunut alan muihin yrittäjiin yrittäjyytensä aikana. Toimivan yrityksen yksi edellytys on myös se, että yrittäjä itse voi hyvin. Haastateltavien mielestä yrittäjien tulisi kiinnittää huomiota oman työajan hallintaan riittävän vapaa-ajan järjestämiseksi, vaikka se tuntuisikin välillä mahdottomalta. Moni yrittäjistä pohti jälkikäteen, kuinka oli pystynyt tekemään yrittäjänä ollessaan niin paljon töitä ilman lomaa. Eräs yrittäjistä kertoi, että lomien pitämiseen ja vastuun jakamiseen oli oppinut vasta ajan myötä, vuosien yrittäjänä toimimisen jälkeen. Muita yrittäjiä he kannustivat kiinnittämään asiaan huomiota heti yritystoiminnan suunnitteluvaiheessa. Monta henkilöä työllistävässä yrityksessä yrittäjän on hyvä jättäytyä kokonaan pois hoitotyöstä ja käyttää aika yrityksen hallinnollisiin töihin ja yrityksen kehittämiseen tai palkata avukseen työntekijä hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Yrittäjyyttä tukevat poliittiset ja sosiokulttuuriset sekä säädöksiä koskevat toimenpiteet Haastateltavista kaksi kertoi osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden löytämisen osoittautuneen vaikeaksi. Yksi yrittäjistä myös koki, että palkkauksen kustannukset voivat nousta esteeksi pienen muutaman hengen kokoisen yrityksen kasvattamiselle, vaik- 8

9 ka yrityksen kysyntäolosuhteet olisivatkin suotuisat. Kyseinen yrittäjä toivoi, että olisi voinut yritystoiminnan aikana tarjota työntekijöille kilpailukykyisempää palkkaa löytääkseen hyvän työntekijän. Työllistämiseen liittyvät kysymykset ovat hyvin tärkeitä, sillä haastatteluissa korostui hyvä henkilöstö tai työtiimi eräänä yrityksen menestymisen edellytyksenä. Näiden tulosten valossa olisikin tarpeellista pohtia keinoja, kuinka hoivayritysten työllistämismahdollisuuksia voitaisiin edistää ja olisiko esimerkiksi yrittäjien yhteisille työntekijäpankeille tarvetta. Sosiaalipalveluja koskevan toimialaraportin (Kettunen 2009, 21) mukaan kilpailu työvoimasta tulee kiristymään entisestään sosiaalipalveluissa. Ala ei ole ollut viime aikoina kovin houkutteleva sen alhaisen arvostuksen, matalan palkkatason ja työn luonteen takia ja siksi työntekijöiden löytäminen voi olla haastavaa. Alalle kouluttautuneet hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin. Hoivayritysten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, minkä verran kunnat ulkoistavat omaa palvelutuotantoaan tulevaisuudessa ja millaisia kumppanuussuhteita kunnat ovat halukkaita rakentamaan hoivayritysten kanssa kanssa. Haastatteluissa korostui, että monesti tämä on kiinni etenkin kuntapäättäjien ja virkamiesten asenteista yksityisiä palveluntuottajia kohtaan. Kysyttäessä eräältä haastateltavalta, mikä hänen mielestään edistää yritysten toimintaedellytyksiä Pohjois-Savossa, vastasi yrittäjä kunnan roolista seuraavasti: Oikeestaan se riippuu kunnastakin se, että kuinka siellä ollaan myönteisiä yrittäjyyteen -- On sellasia kunnanjohtajia ja kunnan johtoo, jotka edistää yrittäjyyttä. Jos on semmonen kunta, jossa on hyvä yrittää ja on tämmönen positiivinen (suhtautuminen), niin mikä ettei. (H2/2010) Yrittäjillä oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia kuntayhteistyöstä. Pääasiassa kritiikki kohdistui kuntapäättäjiin. Yleistä oli, että yrittäjät toivoivat, että päättäjät olisivat paremmin tietoisia alueella toimivista yrityksistä ja niiden toiminnasta. Yrittäjien, päättäjien ja kunnan virkamiesten välistä yhteydenpitoa voitaisiin tiivistää muun muassa järjestämällä toimijoille yhteisiä tilaisuuksia ja velvoittamalla päättäjät vierailemaan yrityksissä. Huomioitavaa tuloksissa oli, että haastattelujen perusteella kuntapäättäjien asenteet yrittäjyyttä kohtaan näyttävät vaihtelevan suuresti kunnittain. Näyttää myös siltä, että yhteistyösuhteet henkilöityvät helposti, jolloin yrittäjät puhuvat muutamista henkilöistä, joiden he kokevat edistäneen hoivayrityksensä toimintamahdollisuuksia tai estäneensä niitä. Kaksi hoivakotiyrittäjää oli huolissaan toimitiloja koskevista uusista aluehallintoviranomaisten ohjeistuksista, mitkä velvoittavat monien alan yrittäjien uudistamaan tilojaan lähitulevaisuudessa (Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus - Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut 2008). Yrittäjien arvioiden mukaan tämä voi aiheuttaa yrityksille miljoonien arvosta kustannuksia. Haastateltavat nostivat esiin myös henkilökuntaan kohdistuvat osaamisvaatimukset, joiden täyttäminen pienille yrityksille on suuri haaste taloudellisesti, mutta myös työvoiman saatavuuden takia. Yrittäjät toivoivat, että aluehallintoviranomaisten laatimiin ohjeistuksiin lisättäisiin joustavuutta, sillä pienille yrityksille vaatimukset ovat suuri haaste. Joustavuus ohjeistuksien osalta olisi tärkeää myös asiakkaiden erilaisten tarpeiden vuoksi: Tämän päivän vaatimukset on olleet jo vuosia, tietty neliömäärä pitää olla huonetta kohden yhden hengen huoneisiin. Kahden hengen huoneita ei saisi olla yhtään, ellei oo pariskunta -- Tää on niin ku hölmö homma siinä 9

10 mielessä, että dementoitunut ihminen, jos se on asunu yksin kaupungilla turvattomuuden takia, pärjäämättömyyden takia, siellä se pannaan taas yhden hengen huoneeseen -- Näille huonomuistisille, turvaa kaipaaville ihmisille pitäis olla kahden hengen huoneet. Se on ihan käytännössä koettu kymmenet ja kymmenet kerrat, niin sanoo kaikki hoivayrittäjät -- Pitää olla vaihtoehtoja. 4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Haastattelutulosten perusteella on todettavissa, että yrityksen lopettamiseen ja yrityksestä luopumiseen vaikuttavat suurelta osin yrittäjän henkilökohtaiset syyt ja elämäntilanne: yrittäjän uupuminen, heikentynyt terveydentila, yrittäjän siirtyminen eläkkeelle ja äitiys. Osassa tapauksia yrityksen lopettamiseen johtivat yrityksen huono taloudellinen tilanne ja epäedulliset kysyntäolosuhteet markkinoilla. Huomiota herättävää kuitenkin on, että vain kahden yrityksen kohdalla riittämätön kysyntä vaikutti merkittävästi yrityksen lopettamiseen. Osaltaan taustalla oli se, ettei kuntien kanssa onnistuttu rakentamaan tilaajatuottajasuhdetta. Haastattelutulokset osoittavat, ettei yritystoiminnan lopettamisen taustalla ole välttämättä liiketoiminnassa epäonnistuminen. On saatu tuloksia, että suuri osa yrityksistä lopetetaan menestyvinä (Stokes & Blackburn 2002; Headd 2003; Bates 2005). Batesin (2005) mukaan, mitä korkeampi koulutus ja kokemus toimialalta yrittäjällä on, sitä todennäköisemmin yritys lopetetaan yrittäjästä lähtöisin olevista syistä ja yrityksen ollessa toimintakykyinen. Tämä voi osaltaan selittää tässä selvityksessä saatuja tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä, sillä yrittäjistä kuusi seitsemästä oli alansa ammattilaisia ja tunsivat toimialan hyvin entuudestaan. Seitsemästä yrittäjästä neljä kuvaili yrityksensä tilan olevan hyvä yrityksen lopetusvaiheessa. Haastattelutulosten valossa oleellista hoivayrityksen selvitytymisen kannalta on, että yrittäjällä on riittävät taidot liiketoiminnan harjoittamiseksi ja hän muistaa pitää jaksamisestaan huolta. Toisaalta esiin nousi myös kumppanuussuhteiden ja verkostojen tärkeys sekä osaavan työvoiman riittävä saatavuus. Kolmen hoivakotiyrittäjän haastattelujen perusteella asumispalveluita tarjoavien yritysten toimintaan vaikuttaa oleellisesti kuntien kilpailutuskäytännöt ja yksityisille sosiaalipalveluiden tuottamiselle asetettujen suositusten tuomat haasteet. Yrittäjät toivoivat ohjeistuksiin joustavuutta. Kahden hoivakotiyrityksen kohdalla yrityksestä luopumiseen vaikutti vahvasti se, että potentiaaliset ostajat lähestyivät yrittäjää ostomielessä. Tämä vahvistaa oletusta markkinoiden nykyisestä tilasta. Alalla on havaittu ketjuuntumista ja valtakunnallisesti toimivien yritysten valtaavan markkinoita yritysostojen kautta (Kettunen 2009, 29 myös Koskiaho 2008, ). Pienten yritysten mahdollisuuksista menestyä isojen toimijoiden rinnalla tulevaisuudessa kannetaan huolta (mm. Koskiaho 2008; Rissanen ym. 2010). Vaikka haastattelut eivät nostaneet esiin kiristyvää kilpailua toimialalla, voidaan tutkijoiden huolen katsoa olevan aiheellinen. Useat yrittäjyystutkimukset osoittavat, että pienet yritykset lakkauttavat toimintansa isoja yrityksiä todennäköisemmin (mm. Nucci 1999). Tarkasteltaessa esiin nousseita yrityksen lopettamiseen johtaneita syitä niiden toimintatason kontekstissa, voidaan olettaa, että yrittäjän hyvinvointiin ja siihen, millaisia haasteita toimintaympäristö yritykselle asettaa, vaikuttaa oleellisesti yrityksen tila ja yritys- 10

11 toiminnassa esiintyvät ongelmat. Vastavuoroisesti yritystoimintaan vaikuttavat yrittäjän osaaminen ja toimintaympäristön asettamat raamit liiketoiminnan harjoittamiseksi. 4.1 Toimenpide-ehdotuksia Edellä esitettyjen tutkimustulosten ja johtopäätösten pohjalta esitetään seuraavia toimenpide-ehdotuksia: o Kehitetään edelleen hoivayrittäjien liiketoimintaosaamista. Koulutuksessa painotetaan taloushallinnon, työaikasuunnittelun ja henkilöstöjohtamisen osa-alueita o Selvitetään toimenpiteitä yrittäjien vapaa-ajan järjestämisen helpottamiseksi o Madalletaan hoivayritysten kynnystä työllistää työntekijöitä ja tiedotetaan yrittäjiä erilaisista henkilöstön rekrytointikanavista o Tuetaan hoivayritysten, päättäjien ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä rakentamalla toimijoille yhteisiä kohtaamisen paikkoja ja kehittämällä toimijoiden välistä viestintää 11

12 Lähteet Aaltonen, S. & Heinonen, J Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Executive Summary. Sähköinen julkaisusarja, Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu,. [Tiedot poimittu ( ).] Andrews G. J. & Kendall S. A Dreams that lie in tatters: the changing fortunes of nurses who left the British NHS to own and run residential homes for elderly people. Journal of Advanced Nursing. 31 (4), Bates, T Analysis of young, small firms that have closed: decleaning successful from unsuccessful closures. Journal of Business Venturing 20 (3), Bygrave, W.D The Entrepreneurial Process. Teoksessa Bygrave William D. (ed.). The Portable MBA in Entrepreneurship. Second Edition. New York: John Wiley & Sons Dodge, H.R. & Robbins, J.E An empirical investigation of the organizational life cycle model for small business development and survival. Journal of Small Business Management 30 (1), Headd, B Redefining Business Success: Distinguishing Between Closure and Failure. Small Business Economics, 21 (1), Kettunen, R Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 12/2009. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Koskiaho, B Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino. Kovalainen & Simonen Ammatista palveluyrittäjyyteen. Teoksessa: Kovalainen, A. & Simonen, L. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Juva: WSOY Kovalainen, A. & Österberg, J Julkisen sektorin toimijasta yrittäjäksi. Teoksessa Heinonen, J., Kovalainen, A., Paasio, K., Pulkkinen, T. & Österberg, J. Palkkatyöstä yrittäjäksi. Tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla. Työpoliittinen tutkimusohjelma Lussier, R.N. & Halabi, C.E A Three-Country Comparison of the Business Success versus Failure Prediction Model. Journal of Small Business Management 48 (3), Nucci A.R The Demography of Business Closing. Small Business Economics 12 (1), Politis, D. & Gabrielsson, J Entrepreneurs attitudes towards failure. An experiental learnin approach. International Journal of Entrepreneurial Behaviour & Research 15 (4),

13 Rissanen, S. & Helisten, M Hoivayrittäjyys Suomessa motivoiva ja kannattava bisnes? Teoksessa: Rissanen, S., Tiirikainen, S. & Hujala, A. Naisyrittäjyys - hyvinvointia ja johtamista. Reaktioketju-hankkeen tutkimusraportti. Kuopio: Kuopion yliopisto. Rissanen, S., Hujala, A. & Helistén, M The state and future of social service entreprises a Finnish case. European Journal of Social Work 13 (3), Rissanen, S., Rautiainen, I., Sinkkonen, S. & Kosola, T Hoivayrittäjyyden kuvaus ja yrittäjien kokemukset. Teoksessa: Rissanen, S. & Sinkkonen, S. (toim.) Hoivayrittäjyys. Juva: PS-Kustannus. Roomi, M. A., Pegram, H., Beaumont-Kerridge, J Women-owned small and medium enterprises in England. Analysis of factors influencing the growth process. Journal of Small Business and Enterprose Developmant 16 (2), Shane, S A General Theory of Entrepreneurship. The Individual-Opportunity Nexus. New Horizons in Entrepreneurship. Cheltenham: Edward Elgar Publishing. Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut Sosiaalihuollon ympärivuorokautisten yksiköiden valvontasuunnitelmaa pohtineen työryhmän laatima ohjeistus. Etelä-Suomen lääninhallitus, Itä- Suomen lääninhallitus, Lapin lääninhallitus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Oulun lääninhallitus. Stokes, D. & Blackburn, R Learning the hard way: the lessons of ownermanagers who have closed their business. Journal of Small Business and Entreprise Development 9 (1), p Tiirikainen, S., Hujala, A. & Rissanen, S Naisyrittäjät jopa miehiä parempia? Elinkeinovastaavien ajatuksia naisyrittäjyydestä. Teoksessa: Rissanen, S., Tiirikainen, S. & Hujala, A. Naisyrittäjyys - hyvinvointia ja johtamista. Reaktioketju-hankkeen tutkimusraportti. Kuopio: Kuopion yliopisto. Työ- ja elinkeinoministeriö 2009.Yrittäjyyskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, työ ja yrittäjyys 54/2009. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Van de Ven, A.H. & Poole, M.S Explaining development and change in organizations. Academy of Management Review 21 (3), Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Tiedot poimittu ( ).] Yksityiset sosiaalipalvelut Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Tiedot poimittu ( ).] 13

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006 HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto

Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto Sisält ltöä: Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto Taustaa ja joitakin muutostekijöit itä Miltä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Avaimia hoivayrittäjyyteen 1 liiketoimintaosaamisesta

Avaimia hoivayrittäjyyteen 1 liiketoimintaosaamisesta Avaimia hoivayrittäjyyteen 1 liiketoimintaosaamisesta perustuen Imatralla 8.3.2011 pidettyyn Avaimia hoivayrittäjyyteen -koulutukseen ja keskusteluun. Kouluttajina yrityspalvelujohtaja Ismo Pöllänen ja

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus

Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus 1. Tavoite 2. Kohderyhmä 3. Sisältö 4. Toteutustapa ja kouluttajien kokemus alalta 1. TAVOITE Koulutuksen tavoitteena on antaa perustaitoja ja- tietoja toimia

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot