Eläinten ja navetan puhtaanapito maitohygienian ylläpitämisessä

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 6/2012 (641) KOTIELÄINTUOTANTO Eläinten ja navetan puhtaanapito maitohygienian ylläpitämisessä Lea Puumala ja Reetta Palva, TTS Suomalaisilla maitotiloilla tuotetaan hygieeniseltä laadultaan korkealaatuista maitoa. Muutokset tuotantomenetelmissä ja karjakoon kasvu ovat tuoneet lisää haasteita tilalle maidon laatutyöhön. Hyvälaatuisen maidon tuottaminen vaatii tiettyjä ja järjestelmällisiä toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä lisää kokonaistyömäärää. Arkisten työrutiinien organisoinnit ja toteutukset ovat tärkeitä ja yhteisiä kaikille tiloille. Puhtaat eläimet ja parret, lannattomat käytävät ja hyvälaatuiset rehut vähentävät maidon laaturiskejä, helpottavat lypsytyötä ja hyvän utareterveyden ylläpitämistä. Hyvä perussiisteys eläintilassa on perusta turvalliselle elintarvikkeelle. Hyvän maitohygienian perusta on yleinen siisteys ja järjestys kaikkialla tuotantotiloissa. Työ hyvän utareterveyden aikaansaamiseksi ja maidon bakteeri- ja solupitoisuuden alhaisena pitämiseksi vaatii jatkuvaa valppautta. Järjestelmällinen sähköinen tai käsin ylläpidetty seuranta, kirjanpito ja muistiinpanot eläimistä, rehuista, ruokinta- ja työtavoista auttavat huomaamaan muutokset ja helpottavat siten päivittäisissä töissä ja nopeuttavat mahdollisten ongelmatilanteiden käsittelyä. Selkeä työnohjaus ja kirjalliset ohjeet ovat tarpeen aina, kun usea ihminen tekee samoja töitä tai on vieraita työntekijöitä navetassa. TTS - Työtehoseura selvitti Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeessa yhteistyössä Osuuskunta Maitosuomen kanssa, millaisilla päivittäisillä työrutiineilla ja teknologisilla ratkaisuilla ylläpidetään navetan ja lehmien puhtautta ja hyvää maitohygieniaa. Käytännön toimintatapoja ja työmäärää selvitettiin 17 eteläpohjalais- ja keskisuomalaistilan työtä seuraamalla ja tuottajia haastattelemalla. Laajemmin tuottajamaidon laatuun vaikuttavia taustatekijöitä ja tuottajien motivaatiota selvitettiin osuuskunnan tuottajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 179 tuottajaa. Tieteellisiä tutkimustuloksia maidon hygieeniseen laatuun vaikuttavista tekijöistä kartoitettiin kirjallisuuden avulla. Tavoitteena puhtaat lehmät Lypsyhygienian ja utareterveyden ylläpito on helpompaa, kun karjan lehmät ovat puhtai-

2 Utareiden puhtauden perusteella voidaan arvioida eläintilan rakenteiden, lannanpoiston ja kuivituksen toimivuutta ja parsien puhdistustarvetta. Utareiden puhdistustyön tai pesujen määrän lisääminen lypsyrobotissa ei poista perussyytä eli eläinten likaantumista. Utarekarvojen poistaminen vähentää utareen likaantumista. Lanta tai kuivike tarttuu helpommin pitkiin utarekarvoihin. Utarekarvoissa oleva lika voi myös aiheuttaa automaattilypsylaitteessa epätäydellisiä lypsyjä. ta. Lypsäjän ja etenkin automaattilypsylaitteen keinot ylläpitää maidon hygieenistä laatua ovat rajalliset, jos lypsylle tulevan lehmän utareet, nännit ja jalat ovat likaiset. Riskinä on, että utare ei puhdistu riittävän hyvin tai likaantuu puhdistuksen jälkeen uudestaan. Perinteisessä lypsyssä nänneihin tai laitteisiin voi joutua likaa lypsäjän käsistä, lehmien jaloista tai lattiasta. Automaattilypsylaitteen käsivarsi, pesulaite tai lypsimet voivat sotkea jo puhdistetun nännin uudelleen, kun lypsylle tulevan lehmän utare on likainen. Lisäksi lika ja bakteerit leviävät lypsimien välityksellä eläimestä toiseen. Utareiden perusteellinenkaan puhdistus lypsyn yhteydessä ei korvaa hyvää eläintilan siisteystasoa. Lehmien puhtaus vaikuttaa myös karjan utareterveyteen. Lehmien jalkojen ja utareiden puhtauden/likaisuuden on havaittu useissa tutkimuksissa yhdistyvän tankkimaidon solupitoisuuteen. Mitä likaisemmat utareet, sitä suurempi on riski utaretulehduksiin ja soluluvun nousuun. Useita vuosia E-luokan maitoa tuo aneiden lojen mainitsemia toimenpiteitä E-luokan maidon tuo amisessa Järjestelmälliset työru init Parsien puhtaus ja kuivitus Lehmien puhtaus Koneiden ja lai eiden kunnossapito Nopea regoin ongelman ilmetessä Säännölliset solutes t Lehmien ruokinta ja rehut Siisteys nave atöissä ja navetassa Terveet lehmät Solulehmien poisto Umpikauden ruokinta ja hoito Lypsyjärjestys Työntekijäin ohjeistus Solumaidon ero elu % Osuuskunta Maitosuomen tuottajille tehdyssä kyselyssä tiloilta kysyttiin heidän mielestään tärkeimpiä toimintatapoja E-luokan maitoa tuottamisessa. Pitkään E-luokan maitoa tuottaneiden tilojen vastauksissa useimmiten tulivat eri tavoin esille järjestelmälliset työrutiinit. Parsien ja lehmien puhtaus toistuivat myös useissa vastauksissa. Osuuskunta Maitosuomen maidonhankintaalueeseen kuuluu 54 kuntaa Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä, Etelä-Savossa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. 2

3 Lypsytyö sujuu, kun utareet ovat puhtaat Lehmien utareiden ja jalkojen puhtaus vaikuttaa lypsyn työaikaan ja kuormittavuuteen. Mitä puhtaammat utareet, sitä nopeampaa on niiden puhdistaminen lypsyssä lypsyasemalla tai parsissa. Utareen puhdistaminen sujuu nopeammin ja kevyemmin, kun utareen alaosan pyyhintä riittää. Yksittäisten likaisten utareiden puhdistaminen ei sinällään vaadi paljon lisäaikaa, mutta häiritsee ja jumittaa lypsyrutiinia. Jos likaisia utareita on paljon, puhdistamiseen kuluu jo merkittävästi aikaa. Työaikamittausten mukaan puhtaiden utareiden esikäsittely sujuu sekuntia nopeammin kuin likaisten utareiden käsittely. Puhtaat utareet voidaan pyyhkiä pesukoneessa lingotuilla, kostean nihkeillä lypsyliinoilla. Automaattilypsytilalla likaiset utareet voivat aiheuttaa myös epäonnistuneita lypsyjä laitteiden likaantumisen takia ja siten lisätä työtä lehmien seurannassa lypsyrobottitiloilla. Automaattiset pesulaitteet eivät aina onnistu lantaisten vetimien puhdistamisessa täydellisesti, ja etenkin hyvin likaisten nännien osalta puhdistuminen on epävarmaa. Automaattilypsytiloilla haetaan tehoa puhdistukseen käyttämällä ns. tuplapesua eli pidentämällä pesuaikaa. Jos utareet vaativat tehokkaamman pesun, on järkevämpää tarttua likaisuuden syihin ja poistaa ne. Likaiset takajalkojen sorkat ovat tutkimuksissa merkitsevästi lisänneet maidon solupitoisuutta. Lantaiset sorkat sotkevat vetimet ja utareen lehmän maatessa. Utareiden puhdistamiseen kuluu aikaa sekuntia lehmää kohden. Kun utare on puhdas, riittää pyyhkiminen kostean nihkeällä liinalla. Automaattilypsyssä jalkojen ja utareiden puhtaus on tärkeää. Laitteet eivät ainakaan vielä nykytekniikalla tunnista utareiden likaisuutta eivätkä pysty tarkistamaan vetimen puhdistumista Lantaraapparobotti puhdistaa myös pihaton välikäytävät. Ruokintapöydän mitoituksilla on merkitystä myös lantakäytävien puhtaanapitoon. Lehmät vetävät ruokintapöydältä rehua lantakäytävälle runsaasti, jos niskapuomi on matalalla ja liian lähellä pöydän reunaa. Puhtaat lantakäytävät vähentävät eläinten likaantumista Lehmien jalat ja sorkat likaantuvat lantakäytävien sonnasta ja virtsasta. Mitä vähemmän lantaa on käytävillä ja mitä kuivemmat käytävät ovat, sitä puhtaampina lehmien sorkat pysyvät. Lantakäytävien puhtaudella on myös todettu yhteys sorkkien terveyteen. Lantakäytävät pysyvät puhtaina vain riittävän usein tapahtuvalla lannan poistamisella. Eläinten puhtaana pysymiseksi suositellaan tutkimuksissa makuuparsialueen lantakäytävien puhdistamista vähintään parin tunnin välein. Pitkillä kiinteillä käytävillä lantaraapan edessä kulkeva lantakasa likaa lehmien jalat, jos lannanpoisto tapahtuu harvoin. Rakolattiallakin jalat pysyvät puhtaina vain, jos lanta poistetaan useita kertoja päivässä. Käytännössä lantaraapat tai lantaraapparobotti kannattaa ohjata kulkemaan niin usein kuin mahdollista. Kiinteillä käytävillä valun ja muotoilun merkitys on suuri puhtaanapidon kannalta. Paraskaan raappa ja sen tiheä kulku ei puhdista huonoa ja epätasaista lattiaa. Virtsalätäköistä loiskuu kuraa ja lantaa lehmien jalkoihin ja utareisiin. Pohja lantakäytävien puhtaudelle ratkaistaan siis pääosin jo navetan suunnittelu- ja raken- 3

4 nusvaiheessa. Rakenteiden ohella lantakäytävän puhtauteen ja lannanpoistokertojen tarpeeseen vaikuttavat monet tilakohtaiset tekijät kuten käytävien leveys ja pituus, kuivike, lannan koostumus ja navetan olosuhteet. Hankkeen tutkimustiloilla eläinten puhtaus tarkasteltiin videoista ja valokuvista. Puhtausluokituksissa havaittiin, että ritilänavetoissa, joista lanta poistettiin usein raapoilla tai lantaraapparoboteilla, lehmien jalat olivat yleisesti ottaen suhteellisen puhtaat. Tiloilla, joissa ritilälantakäytävät puhdistettiin kaksi kertaa päivässä, lehmien takajalat ja -sorkat olivat likaisempia kuin navetoissa, joissa lanta poistettiin useammin. Kiinteän lattian navetoissa oli enemmän hajontaa sorkkien ja takajalkojen puhtaudessa. Makuuparren kuivitus helpottaa puhtaanapitoa Kuivikkeita tarvitaan imeyttämään kosteutta ja likaa, vaikka parsissa olisi pehmeät pedit. Kosteat ja lämpimät utareet ovat erinomainen kasvualusta erilaisille bakteereille. Märkä ja lantainen makuualusta likaa utareet ja nännit ja lisää riskiä ympäristöperäisten utaretulehdusten syntymiseen ja leviämiseen. Kuivitustutkimuksissa on havaittu, että parsien kuivittaminen 2 3 kertaa päivässä pienentää lannan määrää parressa ja samalla pitää utareet puhtaampina. Automaattilypsytiloilla makuuparsien kuivittaminen ja puhdistaminen ovat keskeisiä utareen puhtautta varmistavia toimenpiteitä. Lypsylaite ei pese yhtään tarkemmin likaisia nännejä eikä erottele lantaista maitoa. Hankkeen automaattilypsytutkimustiloilla parret puhdistettiin ja kuivitettiin kolmesta kuuteen kertaa päivässä. Välikäytävät voi tehdä rakolattiana, vaikka lantakäytävät olisivat muuten kiinteät. Ritilälle kertyy lantaa vähemmän ja kolaaminen on helpompaa. Joissakin tutkimuksissa suositellaan levitettävän puolisen kiloa kuivikkeita päivittäin parteen. Tämä tarkoittaa noin 0,5 senttimetrin vahvuista turve- tai kutterikerrosta parressa. Tässä hankkeessa lehmien utareet olivat puhtaimmat tiloilla, joilla käytettiin päivittäin noin kilon verran kuivikkeita makuupartta kohden. Runsaammasta kuivikkeenkäytöstä ei ollut ongelmia tilojen lannanpoistossa. Runsaammin kuivikkeita käyttävillä tiloilla lypsytyö oli sujuvaa ja nopeata. Tiloilla, joilla kuivikkeita oli hyvin vähän tai ei lainkaan, kului asemalypsyssä utareiden puhdistukseen ja kuivaukseen 0,3 0,5 minuuttia lehmää kohden enemmän aikaa. Kuivikkeiden niuk- kuus tai puute tarkoittaa näin ollen sadan lehmän karjassa päivittäin jopa puolentoista tunnin verran enemmän työtä utareiden puhdistamissa ja kuivaamisessa ennen lypsyä. Päivittäiseen parsien kuivittamiseen hankkeen tutkimustiloilla kului 0,1 0,2 minuuttia partta kohden päivässä, kun kuivikkeet levitettiin joko parren etuosasta kolalla, kottikärryistä lapiolla tai saavista käsin. Parsien puhdistukseen kului päivittäin aikaa 0,5 1,5 minuuttia partta kohden. Suuremman kuivikemäärän koettiin helpottavan ja nopeuttavan parsien puhdistamistyötä. Parsien kuivittamiseen kuluva aika on vähäinen verrattuna saatuun hyötyyn, jos kuivituksen toteutus on hyvin suunniteltu jo navetan rakentamisen yhteydessä. Kuivittamistyötä helpottaa, jos kuivikkeet voi tuoda parsiin ja mahdollisesti myös levittää pienkuormaimella tai muulla koneella. Kuivittaminen on sujuvampaa ja kuivikkeita käytetään todennäköisesti enemmän, jos siirto navettaan on suoralinjaista ja avattavia ja suljettavia portteja on mahdollisimman vähän. Lehmä makaa pidempään, jos parsi on kuiva. 4

5 Kintereiden karvapeitteen ja ihon terveys voi heijastua utareterveyteen, sillä kintereiden hiertymien ja turvotusten on havaittu tutkimuksissa liittyvän utaretulehduksien esiintymisiin. Nopea reagointi lehmien jalkakipuihin, ontumisiin, kintereiden hankaumiin ja turvotuksiin vähentää eläinten sairauksien hoidon työmäärää ja varmistaa utareterveyttä. Säilönnällinen laatu vaikuttaa syönnin ja ruokinnan lisäksi myös säilö- ja seosrehun mikrobiologiseen säilymiseen ruokintaketjussa. Rehunjakolaitteisiin voi jäädä paljonkin rehujäämiä, jotka alkavat etenkin lämpimällä säällä pilaantua nopeasti. Laadultaan heikentynyt rehu toimii pilaajamibrobien siemenenä sekoittuessaan tuoreeseen erään. Parsien mitoitus vaikuttaa työmäärään Lehmien käyttäytymisen havainnointi on tärkeää. Lehmän tapa mennä parteen tai seistä makuuparressa kertoo parren laadusta. Parteen mennessään lehmä siirtää nopeasti kaikki jalat parteen, jos parsi mitoiltaan ja olemukseltaan miellyttää lehmää. Sopiva parren mitoitus ja pehmeä ja joustava makuualusta tukee lehmän makuulle laskeutumista ja ylösnousua ja estää loukkaantumisia. Ahtaissa parsissa lehmä seisoo takajalat lantakäytävällä, jolloin riski jalkojen, parren ja utareiden likaantumiseen kasvaa. Parsipedin paksuus ja pehmeys ei estä hiertymiä jaloissa, joihin suurempi vaikutus on parren pinnan karkeudella ja kuivituksella. Parsimattojen pintamateriaaleissa ja niiden karkeudessa on eroja. Kuivikemateriaaleista turve on kutteria pehmeämpää. Kutterin hiertävää vaikutusta voi vähentää lisäämällä joukkoon turvetta. Karkeapintaisissa parsissa kuivikkeen riittävä määrä on tärkeää. Hyvälaatuiset rehut tukevat puhtaanapitotyötä Hyvälaatuiset rehut ja puhdas juomavesi tukevat ja edistävät hyvän maitohygienian ylläpitämistä. Vetinen uloste lisää puhtaanapitotyötä lypsyssä ja navetassa ja on suora maitohygieniariski. Homeinen ja pilaantuva rehu voi aiheuttaa pötsihäiriöitä ja vetisempää ulostetta, mikä lisää utareiden likaantumisen ja utaretulehdusten riskiä. Pilaantunut rehu heikentää lehmän puolustusjärjestelmää ja maidon solupitoisuuskin nousee. Homeisen rehun syrjään siirtäminen maksaa vaivan. Väkirehun määrä suhteessa lehmän syömään karkearehuun vaikuttaa ulosteen laatuun. Liian vähän karkearehun kuitua on yleisin syy vetiseen lantaan. Väkirehumäärien sovittaminen syötettävän säilörehun analyysin ilmoittaman kuitupitoisuuden mukaiseksi pitää lehmien mahat kunnossa ja vähentää sonnan läiskymistä ja lehmän likaantumista. Rehuanalyysi antaa hyvän tiedon myös säilörehun käymislaadusta ja säilönnän ja korjuun mahdollisista korjausta vaativista kohdista. Säilönnällinen laatu vaikuttaa paitsi syöntiin ja tuotokseen, myös rehun mikrobiologisen laadun säilymiseen ruokintaketjussa. Etenkin seosrehuruokinnassa säilönnälliseltä laadultaan heikentynyt säilörehu voi tuottaa ongelmia, sillä pienikin erä huonoa rehua voi pilata koko rehuerän. Syömättä jääneen rehun poistaminen ruokintapöydältä ennen uuden rehun jakamista varmistaa hyvää ruokintahygieniaa. 5

6 Rehun laatu heikkenee ruokintapöydällä Ruokintapöydän päivittäinen puhdistaminen rehujätteistä on suositeltava tapa ylläpitää hyvää rehuhygieniaa. Jos säilörehujen käymislaadussa tai kosteiden rehujen laadussa on puutteita, vanhan rehun poistaminen uuden alta on erityisen tärkeää. Ruokintapöydän puhdistaminen voi vaikuttaa paljon lehmien syöntiin ja käyttäytymiseen. Yhden hankkeen tutkimustilan päivittäisten rehunjako- ja maitomääräkirjanpidon tietojen mukaan uuden seosrehun jakaminen vanhan syömättä jääneen rehun päälle vähentää lehmien syöntiä ja maitotuotos pienenee 1 3 kg lehmää kohden päivässä. Lehmille tarjolla olevan juomaveden on oltava puhdasta. Utaretulehdusbakteerit voivat pesiä likaisessa juomavedessä. Säännöllinen harjapesu pitää vesikupit ja -altaat puhtaina. Veden sameus ja niljakkaat pinnat altaissa ja kupeissa kielivät puhdistamistarpeesta. KÄYTÄNTÖJÄ TUOTTAJAKYSELYSTÄ Puhtaanapidon käytäntöjä maitotiloilla selvitettiin Osuuskunta Maitosuomen tuottajille suunnatulla kyselyllä. Vastauksia saatiin yhteensä 179 tuottajalta. Kyselyyn vastanneilla tiloilla pihatoissa lantakäytävät puhdistetaan yleisimmin lantaraapoilla. Lantaraapparobotteja oli lähinnä automaattilypsytiloilla, joilla se oli käytössä useammalla kuin joka kolmannella tilalla (38 %). Asemalypsytiloista noin viidennes ilmoitti puhdistavansa kaikki lantakäytävät käsityönä lantakolalla ja vajaa 10 % käytti lisäksi välikäytävien puhdistuksessa lantakolaa Enintään kaksi kertaa Lantakäytävien puhdistuskerrat vuorokaudessa 3 6 kertaa 7 11 kertaa Vähintään 12 kertaa Säännöllinen juoma-altaiden puhdistus harjalla hangaten pitää veden hygieenisen laadun hyvänä. Pinnoille muodostuva lima ja veden sameus ovat merkkejä bakteerikasvusta. Lehmä pitää viileästä ja kuivasta. Kosteuden tiivistyminen seinien ja ikkunoiden pinnoille kertoo navetan ilmanvaihdon toimivuudesta. Kostea navettailma heikentää navetan perushygieniaa ja vaikeuttaa siisteyden ylläpitoa. Pöly ja lika tarttuvat eläimiin ja rakenteisiin ja monet mikrobit viihtyvät kosteassa Asemalypsypihatoista, % Automaa lypsypihatoista, % Lantakäytävien puhtauden merkitys on tiedostettu automaattilypsytiloilla. Lähes puolet automaattilypsytiloista puhdistaa käytävät vähintään joka toinen tunti. Taulukko 1. Pihaton lantakäytävien puhdistamismenetelmät kyselyyn vastanneilla tiloilla. Lantakäytävän puhdistustapa Kolaus käsityönä Lantaraappa Lantaraapparobotti Ajettava tai käsin ohjattava pienkone/ pienkuormaimen lisälaite Traktori ja etukuormain tai pienkuormain Asemalypsypihatoista, % Automaattilypsypihatoista, %

7 % vastanneista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Kuivikemateriaalit 0 % Parsinavetat Asemapihatot AMS-pihatot Karjakoko ja ruokintamenetelmä seosrehu erillisruokinta Kyselyyn vastanneilla tiloilla seosrehu oli yleisin rehunjakotapa yli sadan lehmän tiloilla alle yli 100 alle yli 100 alle yli 100 Parsinavetat Asemapihatot AMS-pihatot erillisruokinta seosrehuruokinta erillisruokinta seosrehuruokinta erillisruokinta seosrehuruokinta desin oiva jauhe turve/ku eri ja olki turve ja ku eri/sahanpuru ku erinlastua sahanpurua olkea turve ainoana ei kuivikkeita Kyselyn tiloilla turve oli suosituin kuivikemateriaali. Pihattonavetoista suurimmalla osalla makuuparsien kuivittamiseen käytettiin turvetta, joko ainoana tai yhdessä muun kuivikkeen, yleensä kutterinlastun kanssa. Parsinavetoissa olkea käytettiin edelleen yleisesti, yksin tai muiden yhdessä muiden kuivikkeiden kanssa sitä käytti noin 30 % tiloista. Tilaa, kpl Tilaa, kpl Rehuanalyysien tee ämisen käytännöt analyysejä ei tehdä useamman kerran kuukaudessa kerran kuukaudessa sadon/varaston vaihtuessa Kyselytiloista reilut 90 % teettää rehuistaan analyysin. Yleensä analyysi otetaan siilon, auman tai sadon vaihtuessa. Osa tiloista teettää analyysin säännöllisesti kerran kuussa. Seosrehuruokintaa käyttävät tilat teettävät analyysejä hieman useammin kuin erillisruokintaa käyttävät tilat. Parsinavetat Asemapihatot AMS-pihatot 7

8 Hinta 8,40 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2012 % loista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Tilojen havainnot kosteuden ivistymisestä navetassa ei koskaan usein joskus Kyselytutkimuksessa kysyttiin tuottajien havaintoja kosteuden tiivistymisestä navetan pinnoille. Pihatoissa, joissa oli luonnollinen ilmanvaihto, kosteuden tiivistymistä oli tuottajien mukaan harvemmin kuin koneellisen ilmanvaihdon pihatoissa. Suurimmassa osassa navetoita kosteuden tiivistymistä kerrottiin esiintyvän talvisin silloin tällöin. Parsinavetoista valtaosassa oli koneellinen ilmanvaihto (96 %). Pihattonavetoissa hieman yli kolmasosassa ilmoitettiin painovoimainen eli ns. luonnollinen ilmanvaihto. 20 % 10 % 0 % Parsinavetat Pihatot, koneellinen ilmanvaihto Pihatot, luonnollinen ilmanvaihto laa, kpl Lehmien talvijaloi elu kyselyyn vastanneilla loilla harvemmin kerran viikossa joka toinen päivä päivi äin Kyselyyn vastanneilla tuottajilla oli hyviä kokemuksia lehmien talviaikaisestakin ulkoiluttamisesta etenkin jalkaterveyden suhteen. Kyselyn tiloista 12 % päästi lehmät jaloittelemaan myös talvisin. 0 Parsinavetat Asemapihatot AMS-pihatot Hyvälaatuinen maito tuotetaan järjestelmällisillä toimenpiteillä, jotka eivät välttämättä lisää kokonaistyömäärää: Lypsytyö sujuu, kun eläinten utareet ovat puhtaat Eläinten puhtaus vähentää utaretulehdusriskiä Lantakäytävien puhdistus vähintään parin tunnin välein pienentää jalkojen ja parsien likaantumisia Makuuparsien puhdistus 2 4 kertaa päivässä pitää lehmät puhtaampina Riittävä kuivikkeen käyttö makuuparsissa vähintään 0,5 kg/pv/parsi helpottaa puhtaanapitotyötä Lehmälle sopiva parsien mitoitus vähentää likaantumista ja loukkaantumisia Hyvälaatuiset rehut ja tilalla tuotettujen rehujen laadun tunteminen tukevat puhtaanapitotyötä Juomalaitteiden puhdistus, ruokintalaitteiden ja ruokintapöydän puhdistus päivittäin Riittävä ilmanvaihto pitää navetan ja eläimet kuivana, puhtaanapito helpottuu Laidunnus tai jaloittelu parantaa eläinten vastustuskykyä, eduksi talvellakin Yleinen siisteys ja kulku- ja oleskelupaikkojen puhtaus helpottaa hyvän hygienian ylläpitämistä Järjestelmällisyys ja kirjalliset työohjeet varmistavat toimintaa ja auttavat ongelmien ratkaisuissa Tämä tiedote sisältyy Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeen osioon Maitotilan prosessien kehittäminen, jonka keskeiset tulokset on raportoitu Seinäjoen ammattikorkeakoulun samannimisessä julkaisussa. Julkaisu löytyy internet-osoitteessa Hanke toteutettiin vuosina TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 8