SELVITYS KAINUUN PELASTUSLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA

Transkriptio

1 SELVITYS KAINUUN PELASTUSLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksiannnon tavoite ja rajaus 1 2. Pelastustoimen tausta ja normiperusta 1 3. Hallinto 2 4. Toimivaltainen lautakunta 4 5. Pelastusjohtaja 4 6. Neuvottelukunnat 4 7. Virat ja toimet 5 8. Palvelutaso 6 9. Kalusto ja varusteet Kiinteistöt Taloudenhoito Yleiset taloudenhoidon periaatteet Eläkevastuut Budjetointi Talouden lukuja sekä tilastotietoa 12

3 3 1. Toimeksiannnon tavoite ja rajaus Oy Audiator Ab on saadun toimeksiannon perusteella tehnyt selvityksen Kainuun aluepelastuslaitoksen kustannuksista. Keskeisenä tavoitteena selvityksessä on ollut selvittää, että Kainuun alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Selvitystä varten on haastateltu pelastusjohtaja Anssi Parviaista, palopäällikkö Hannu Myllyä, Teknistä johtajaa Timo Soinista, laskentasihteeri Raili Heikkistä sekä kirjanpitäjä Sinikka Korhosta. Tietoja on puhelimessa kysytty Anja Martiskaiselta ja Hilja Heleniukselta. Selvitys on käyty läpi Kajaanin kaupunginjohtajan ja pelastusjohtajan kanssa pidetyssä palautetilaisuudessa. 2. Pelastustoimen tausta ja normiperusta Pelastustoimen järjestämisen normiperustan muodostavat mm. seuraavat: Pelastuslaki /468 Asetus pelastustoimesta /787 Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta /1214 Valtioneuvoston päätös pelastustoimen alueista Laki alueen pelastustoimen valtionavustuksesta /1122 Valmiuslaki /1080 (6 luku, varautuminen) Kuntaliiton yleiskirje /8/80/2001 Kuntaliiton yleiskirje /8/80/2003 Kuntaliiton yleiskirje /26/80/2003 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 6/2002/ teknisen henkilöstön asema aluepelastuslaitoksia muodostettaessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 17/2003/ Lisäohje teknisen henkilöstön asemasta aluepelastuslaitoksia muodostettaessa Kuntaliiton julkaisu/ Oiva Myllyntaus: Alueellinen pelastustoimi taloudenhoidon järjestäminen (tilausnro ) Kuntaliiton julkaisu: Kuntatalous 4/2003 liite 13, Investoinnin maksuosuuden kirjaaminen

4 4 Kunnallisen liiketoiminnan eriyttäminen, Kuntaliitto 2001 Yleisohje kunnan liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävien rahastojen kirjanpidollisesta käsittelystä, Kuntajaosto 1099 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto (184/04/1999) sopimuspalokuntien työterveydenhuolto Sisäasiainministeriön kirje (SM /Tu-31) kunnan pelastustoimen palvelutasoa koskevat päätökset Pelastusalueen kuntien kesken laadittu sopimus (paikallisesti sovitut asiat) Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan johtosääntö Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/01) mukaiset pelastustoimialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa. Pelastustoimi on tällöin järjestettävä yhteistoimintana joko kunnan pelastuslaitoksena tai kuntayhtymänä. Edellä mainitun lain nojalla annetun valtioneuvoston päätöksellä on muodostettu 22 pelastustoimen aluetta ja nimetty kuhunkin alueeseen kuuluvat kunnat. Kainuun alueen kunnat muodostavat Kainuun pelastusalueen. Lain pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien oli tehtävä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään Kainuun alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu Kaikki Kainuun kunnat ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Yhteistoimintasopimuksessa sovittujen asioiden noudattaminen on selvityksen keskeinen asia. Selvityksen rakenne perustuu yhteistoimintasopimuksessa sovittuihin asioihin. 3. Hallinto Alueellisen pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kajaanin kaupunki. Yhteistoimintasopimuksessa on päätetty, että aluepelastuslaitos toimii myöhemmin hyväksyttävän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Kajaanin kaupunginvaltuusto on omalta osaltaan hyväksynyt palvelutasopäätöksen kokouksessaan Valtuuston päätöksen liitteenä on ollut tiivistelmä muiden Kainuun kuntien lausunnoista. Samassa yhteydessä on hyväksytty investointi/hankintasuunnitelma vuosille

5 5 Investointisuunnitelmaan on kirjattu ajalle tehtävät kalustoinvestoinnit, kustannus ja valtionosuus. Valtionosuuden (valtionavustus) myöntää lääninhallitus, jonka rahoitus perustuu myös vuosittain vahvistettavaan talousarvioon. Palvelutasopäätöksessä tai investointisuunnitelmassa ei mainita, että investointisuunnitelmaan merkittyä valtionosuutta ei välttämättä tulla saamaan. Anssi Parviaisen ja Hannu Myllyn mukaan kuntien edustajille on suullisesti kerrottu, ettei valtionosuutta välttämättä tulla saamaan esitetyllä tavalla. Asiaa ei ole kuitenkaan dokumentoitu, ja tältä osin investointisuunnitelma antaa väärän kuvan todellisista kustannuksista, ellei ole tietoinen asian taustoista. Vuoden 2004 ja 2005 raskaan kaluston hankinnat on toteutettu lähes investointisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2005 on hankittu yksi auto investointisuunnitelmassa esitettyä vähemmän. Vuonna 2006 on hankittu kahden auton alustat ja korityöt. Pelastusjohtajan mukaan kaikkiin raskaan kaluston hankintoihin on haettu valtionosuutta, mutta kaikkiin autoihin sitä ei ole saatu. Dokumenttien perusteella vuoden 2006 hankintoihin ei ole saatu valtionosuutta. Vuonna 2004 on käyttöomaisuuskirjanpidon mukaan hankittu kolme kaksi säiliöautoa ja yksi sammutusautoa, joista kahteen on saatu valtionosuutta euroa ja yhteen autoon Vuona 2005 on käyttöomaisuuskirjanpidon mukaan hankittu kaksi säiliöautoa, joista toiseen on saatu valtionosuutta euroa ja toiseen euroa. Vuoden 2006 raskaan kaluton osalta ei käyttöomaisuuskirjanpito ollut vielä valmis eikä kaikkia hankintoja ollut aktivoitu. Pelastuslaitos on tositteiden mukaan hankkinut Oy Scan-Auto Ab:ltä yhden sammutusauton alustan ja yhden säiliöauton alustan yhteensä euroa (sis. alv 22 %). Lisäksi ko. autoihin on hankittu Sammutin Oy:ltä korityöt yhteensä ,90 euroa (sis. alv 22 %). Näihin hankintoihin ei ole saatu valtionosuutta. Lääninhallituksen päätöksestä käy ilmi, että valtionavustusta on tullut hakea lääninhallitukselta mennessä. Kainuun aluepelastuslaitoksen hakemus on toimitettu ja korjattu hakemus Oulun lääninhallitukselta on tullut päätökset, joissa hylätään valtionavustushakemukset Kajaanin sammutusauton hankintaan ja Suomussalmen säiliöauton hankintaan. Pelastuslaitos on tehnyt

6 6 asiasta päivätyn oikaisuvaatimuksen, jonka lääninhallitus on päätöksellään hylännyt. Lääninhallituksen päätöksestä käy ilmi, että valtionavustusta on haettu kahteen autoon, mutta oikaisuvaatimus koskee vain sammutusautoa. Kainuun pelastuslaitoksen päivätyn oikaisuvaatimuksen perusteluissa ilmenee, että he olisivat saaneet puhelimessa tiedon, että valtionavusta voidaan osoittaa toiseen autoon. Tällöin on siis ollut jo tiedossa, ettei valtionavusta tulla saamaan molempiin autoihin. 4. Toimivaltainen lautakunta 5. Pelastusjohtaja Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa yhteistyösopimuksen mukaan Kajaanin kaupunginvaltuuston toimikaudekseen asettamat Kajaanin kaupungin tekninen lautakunta (nykyisin ympäristötekninen lautakunta). Yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja, joka on virkasuhteessa Kajaaniin kaupunkiin. Pelastusjohtajan palkan jakamisesta vuoden 2003 osalta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa siten, että Kajaanin kaupunki maksaa hänen palkastaan 50 % ja alueen muut kunnat 50 %.Vuoden 2004 alusta lukien noudatetaan kustannustenjaossa yhteistoimintasopimuksen 9 :ää. Keskusteluissa Raili Heikkisen kanssa pelastusjohtajan palkan laskuttamisesta vuoden 2003 osalta ilmeni, ettei pelastusjohtajan palkkakustannuksia ole laskutettu kunnilta vuoden 2003 osalta. Tältä osin yhteistoimintasopimusta ei ole noudatettu. Kustannukset ovat kuitenkin mukana Kajaanin kustannuksissa, kun on määritelty vuoden 2004 maksuosuuksia. Keskusteluissa pelastusjohtajan ja palopäällikön kanssa ilmeni, että eräiden kuntien edustajat olisivat olleet sitä mieltä, että pelastusjohtajan palkka tulee kohdistaa kirjanpidossa Kajaanin tulosyksikölle. Pelastusjohtajan ja palopäällikön mukaan näin on myös toimittu. Pelastusjohtaja on kuitenkin koko aluepelastuslaitosta johtava virkamies, joka ei palvele vain yhtä sopimuskuntaa. Tästä syystä ei todellisia kuntakohtaisia kustannuksia selvitettäessä ole perusteltua, että koko Kainuun aluepelastuslaitosta johtavan henkilön palkka kohdistetaan yhdelle kunnalle. Tämä koskee myös muita toimintoja (tukitoiminnot), jotka palvelevat useampaa kuin yhtä kuntaa. Tällaisten kustannusten poisjättäminen johtaa väärään

7 7 lopputulokseen. Oleellista on kuitenkin huomata, että kustannusjaon ja kuntien todellisten maksuosuuksien kannalta tällä kirjausmenettelyllä ei ole kuitenkaan merkitystä, koska kaikki kustannukset jaetaan kuntien kesken yhteistoimintasopimuksessa sovitulla tavalla. 6. Neuvottelukunnat 7. Virat ja toimet Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii Kainuun alueen kunnanjohtajista tai heidän määräämistään koostuva neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana elimenä toiminnan suunnittelua. Neuvottelukunta on käsitellyt vuosien pöytäkirjojen mukaan mm. talousarviot, palvelutasopäätöstä ja vuokra- yms. sopimuksia. Lopulliset päätökset tekee aina Kajaanin kaupungin toimivaltainen toimielin. Yhteistyösopimuksen mukaan Kainuun aluepelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa, siirtyy pelastustoimen henkilöstö Kajaanin kaupungin palvelukseen. Sopijakunnat lakkauttavat pelastustoimen virat ja toimen, ja Kajaani perustaa vastaavat virat ja toimet. Henkilöstön siirtymisestä ja palkkauksesta on käyty neuvotteluja, joissa on ollut mukana Kajaanin kaupungin, järjestöjen ja pelastuslaitoksen henkilöitä. Lähtökohtana palkkauksessa on ollut, että henkilöstö säilyttää nykyisen palkkatasonsa. Siirtyvään henkilöstöön on sovellettu Kajaanin kaupungin käytössä ollutta teknisten sopimusta. Uusi palkka on muodostunut tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, palkan muusta osasta ja palkan tulososasta. Palkkaharmonisoinnin jälkeen eri kunnissa samaa työtä tekevät henkilöt saavat samaa palkkaa. Haastatteluissa nousi esille muitakin henkilöstöön liittyviä asioita kuin palkkaharmonisointi. Esille tuotiin mm., että joissakin kunnissa on vinoutunut pelastustoimen henkilöstörakenne. Tällä tarkoitettiin, että päällystöä on paljon verrattuna suorittavaan tasoon. Lisäksi tuotiin esille, että Kainuun pelastuslaitoksen henkilössä on useita henkilöitä, jotka eivät ole sairauden tms. syyn vuoksi kykeneviä hoitamaan tehtäviä, ja tämä ilmenee mm. pitkinä sairauslomina. Seuraavasta taulukosta ilmenee palkkojen muutos ja osuus toimintakuluista Vuoden luvut ovat kuntien ilmoittamia lukuja summattuna ja ne sisältävät myös sairaankuljetuksen. Vuoden luvut ovat ilman sairaankuljetusta. Vuoden 2006 ja 2007 luvut ovat talousarvio lukuja.

8 8 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TA 2007 To Toimintakulut , , , , , , ,00 53 Palkat ja , , , , , , ,00 38 palkkiot Muutos -% 25,17-7,01-3,17 11,92 1,40 5,58 Osuus % toimintakuluista 73,46 74,00 72,21 72,47 71,60 78,93 76,61 8. Palvelutaso Taulukosta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset vastaavat keskimäärin n. 74 % koko pelastuslaitoksen toimintakuluista. Kustannuskehityksen kannalta on jatkossa olennaisen tärkeätä, että henkilöstön mitoitus, toimipaikat ja henkilöstörakenne ovat tasapainossa. Keskusteluissa palopäällikön kanssa nousi esille, että kahdessa kunnassa sopimuspalomiesten palkanlaskenta tehdään tilitoimistossa ja sopimuspalomiesten palkkiot kirjataan ostopalveluihin. Nämä palkkiot on siirretty yllä olevassa taulukossa siirretty henkilöstökuluihin vuosien osalta. Budjetoinnin osalta kyseisten kahden kunnan sopimusmiesten palkkiot tulisi huomioida henkilöstökuluissa. Aluepelastuslaitoksen perustamisen yhteydessä on sopimuskuntien henkilökunnalle suoritettu palkkaharmonisointi. Kirjanpidon tietojen perusteella on vaikea arvioida palkkaharmonisoinnin vaikutusta palkkakustannusten kehitykseen. Vuoden 2005 tilinpäätösluvuista voidaan kuitenkin päätellä, että kokonaisuutena palkkakulut ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksin mukaan kuntasektorin palkkakustannukset ovat nousseet vuosina n. 4 % ja vuosina n. 4,7 %. Selvitykseen kerätyn aineiston ja keskusteluissa palopäällikön ja pelastusjohtajan kanssa nousi esille, että vuonna 2003 Kajaanin kaupungin perustaman pelastusjohtajan viran lisäksi on kaksi nykyisen aluepelastuslaitoksen kuntaa perustanut kaksi uutta virkaa (yhden kumpikin). Molemmat viran on täytetty syksyllä Tämä on vaikuttanut palkkakustannuksiin täysimääräisesti vasta 2005, koska vuoden 2004 maksuosuudet on laskettu osin vuoden 2003 tiedoilla. Palopäällikön mukaan kuntien päällystövarallaolo- ja alipäällystövarallaolokorvaukset on harmonisoitu lukien.

9 9 9. Kalusto ja varusteet Yhteistoimintasopimuksen mukaan: jokainen sopijakunta hyväksyy sopijakunnan vähimmäispalvelustason kunnan riskien perustella kunnan liittyessä pelastuslaitoksen. Jatkossa palvelutasopäätöksen tekee alueellinen pelastuslaitos kuntia kuultuaan. Hyväksyessään palvelutason nostamisen vähimmäistasolle tai sitä korkeammaksi sopijakunnan valtuusto osoittaa riittävän määrärahan palvelujen toteuttamiseen. Erityisesti raskaan palokaluston nopea korvausinvestointitahti vaikuttaa aluepelastuslaitoksen kustannuksiin poistoina, ja tämä näkyy kuntien maksuosuuksissa. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuskaluton keski-ikä on 18 vuotta. Tämän perusteella voidaan todeta, etteivät kunnat ole uusineet kovin aktiivisesti ko. kalustoa. Teknisen johtajan mukaan palvelutasopäätöstä ollaan uudistamassa vuoden 2007 aikana. Yhteistoimintasopimuksen mukaan: kunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan kaluston ja varusteet korvauksessa Kajaanin kaupungin omistukseen ja Kainuun aluepelastuslaitoksen käyttöön alkaen. Korvauksetta luovutetulle kalustolle ei muodostu arvoa pelastuslaitoksen taseeseen Kajaanin kaupungin kirjanpidossa. Edelleen on sovittu, että alueellisen pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa kaluston hankinnat tekee alueellinen pelastuslaitos ja investointien rahoituksesta vastaa Kajaanin kaupunki. Rahoituskulut (kulut ja provisiot) sisällytetään kuntien maksuosuuksiin asukasluvun perusteella. Investoinneista tehdään poistot Kajaanin kaupungin poistosuunnitelman mukaisesti kustannuspaikoittain ja poistot sisällytetään kuntien maksuosuuksiin. Alueellisen pelastuslaitoksen hankkima kalusto on Kajaanin kaupungin omaisuutta. Keskustelin asiasta käyttöomaisuuskirjanpitoa pitävän Sinikka Korhosen kanssa. Hänen käyttöomaisuuskirjanpidosta ajaman listan perusteella voidaan todeta, ettei Kajaanin kaupungin käyttöomaisuuskirjanpitoon ole siirretty vastikkeetta siirrettyä kalustoa. Tästä seuraa ettei vastikkeetta siirtyneestä kalustosta aiheudu poistoja, ja tältä osin on noudatettu yhteistoimintasopimusta. Edelleen keskusteluissa Sinikka Korhosen kanssa ilmeni, että Kajaanin kaupungin palotoimeen ennen vuotta 2004 hankkima kalusto on

10 Kiinteistöt käyttöomaisuuskirjanpidossa. Kajaanin kaupunki voi käsitellä ennen vuotta 2004 hankkimansa kaluston kirjanpidossa poistosuunnitelman mukaisesti. Kajaanin kaupungin ennen vuotta 2004 hankkiman kaluston poisto ei saa näkyä aluepelastuslaitoksen kustannuksissa. Vuoden 2004 ja 2005 osalta Kajaanin kaupungin ennen vuotta 2004 hankitun kaluston poistot ovat kuitenkin mukana poistopohjissa. Näiltä osin virheellisesti laskutetut poistot ja korko tulee oikaista. Vuoden 2006 osalta ei poistoja eikä korkoa ole laskutettu vielä lainkaan. Yhteistoimintasopimuksen mukaan nämä kustannukset sisällytetään kuntien maksuosuuksiin. Vuoden 2006 osalta tämä tarkoittanee, että poistot+korko laskutetaan kokonaisuudessaan lopullisessa laskutuksessa. Poistoja laskutettaessa tulee huomioida vain jälkeen hankitun kaluston poistot+korko. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kiinteistöt, paloasemat ja muut tilat pysyvät kuntien omistuksessa ja pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteista sovitaan erikseen. Vuokriin sisältyvänä laskennallisena korkona otetaan käyttöön kaikissa kunnissa yhdenmukaisesti 12 kk euribor + 0,20 %. Kiinteistöjen vuokranmääräytymisperusteita on valmisteltu yhtä aikaa Kainuun hallintokokeilun vuokrien kanssa. Asiaa on valmistellut kiinteistötyöryhmä. Ryhmän loppuraportissa lähdetään siitä, että vuokranmääräytymisperusteena on ns. omakustannushinta. Lisäksi raportin liitteenä on lista niistä kustannuksista, jotka vuokraan sisällytetään. Pääomavuokraksi on esitetty samaa kuin pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksessa yllä on mainittu. Seuraavasta taulukosta ilmenee vuosien vuokratason kehitys: TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TA 2007 Toimintakulut , Vuokrakulut , josta sisäisten osuus Muutos -% 32,77 4,92 109,14-3,55 4,00 3,39 Osuus % toimintakuluista 4,21 4,50 4,95 10,73 9,13 10,33 9,81 Vuosien luvut ovat kuntien ilmoittamien lukujen summa. Keskustelujen ja dokumenttien perusteella voidaan todeta, etteivät ko. luvut ole kovin hyvin vertailukelpoisia, koska

11 Taloudenhoito vuokranmääräytymisperusteet ovat olleet kunnissa hyvin erilaiset. Yksittäisten kuntien ilmoittamat pelastustoimen vuokrakustannukset vuosina eroavat merkittävästi toisistaan. Sisäisiä vuokria aluepelastuslaitoksen näkökulmasta on vain Kajaanin kaupungilla. Sisäisinä vuokramenoina on kirjattu aluehälytyskeskuksen tilavuokrat ja säilytystiloja. Nämä eivät kuulune pelastuslaitoksen jaettaviin kustannuksiin. Aluepelastuslaitoksen vuokrien yhdenmukaistamisen jälkeen ovat vuokramenot kasvaneet merkittävästi (vuonna 2004 kasvu 109 %). Tämän jälkeen vuokramenojen kasvu on tasaantunut. Keskusteluissa pelastusjohtajan ja palopäällikön kanssa ilmeni, että pelastuslaitoksen tilat on käyty läpi vuoden 2004 jälkeen, ja näissä katselmuksissa on tiloja käytännössä vähennetty. Taulukosta voidaan todeta, että sisäiset vuokrat mukaan lukien, on vuokrien vaikutus n. 10 % toimintakuluista. Vuokrakustannukset ovat nousseet selvästi aluepelastuslaitoksen aikana, ja kustannusten nousu selittyy lähinnä vuokraperusteiden yhdenmukaistamisella. Kuntien aikaisemmin kohdistamat vuokrat eivät ole suoraan vertailukelpoisia Yleiset taloudenhoidon periaatteet Jatkoa ajatellen onkin edelleen hyvä miettiä, että tilojen määrä, sijainti ja tarvittavat neliöt ovat kustannuksiltaan ja aluepelastuslaitoksen tarpeiden osalta tasapainossa. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Kajaanin kaupungin tekninen lautakunta kuultuaan neuvottelukuntaa talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Pelastuslaitos on itsenäinen tulosyksikkö Kajaanin kaupungin kirjanpidossa ja kaupunginvaltuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan talousarvion. Lopulliset maksuosuudet peritään tilikausittain Kajaanin kaupunginvaltuuston hyväksyttyä pelastuslaitoksen tilinpäätöksen osana kaupungin tilinpäätöstä. Lopulliset maksuosuudet peritään/maksetaan heinäkuun loppuun mennessä. Yhteistoimintasopimuksen mukaan aluepelastuslaitoksen tulee informoida kuntia kolme kertaa vuodessa. Tämä ei keskustelujen mukaan ole

12 Eläkevastuut toteutunut. Vuonna 2005 ongelmia on aiheuttanut SAP ohjelman käyttöönotto, mutta vuosina 2004 ja 2006 ei vastaavia ongelmia ole ollut. Jatkossa tulisi erityisesti kehittää raportointikäytäntöjä kuntien suuntaan. Kainuun maakunta kuntayhtymä tuottaa atk- ja taloushallinnon palvelut aluepelastuslaitokselle (tukipalvelut). Talouden ohjaukseen ja seurantaa tulee muutenkin kiinnittää jatkossa huomiota. Vastuut aluepelastuslaitoksen hallinnon, Kajaanin kaupungin taloushallinnon ja teknisen toimen välillä tulisi mahdollisimman pian selkeyttää. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu eläkevastuista siten, että siirtyvän henkilöstön mahdollisista ennenaikaisista eläkeratkaisuista aiheutuvista kustannuksista vastaa luovuttava kunta vuoden 2006 loppuun saakka. Aluepelastuslaitoksen perustamisvaiheessa asiaa valmistelleen taloustyöryhmän pöytäkirjan (allekirjoitettu ) mukaan tällä tarkoitetaan yksilöllistä varhaiseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä, joista kukin kunta vastaa itse vuosien osalta. Keskustelin eläkevastuista palopäällikön ja palkanlaskijoiden kanssa. Palopäällikön mukaan sopimuksen kohtaa on tulkittu siten, että kunnat ovat vastanneet vuoden 2006 loppuun saakka vanhuuseläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkemenoperusteisista maksuista. Poikkeuksena tulkintaa ovat kaksi henkilöä, jotka ovat jääneet osa-aikaeläkkeelle. Näiden henkilöiden eläkemenoperusteisen maksun ovat kaksi kuntaa laskuttaneet aluepelastuslaitokselta. Eläkevastuista voidaan todeta, että vastuu vanhoista eläkevastuista poikkeaa muista viimeaikaisista yhteistoimintasopimuksista (maatalouslomitus, Kainuun maakunta kuntayhtymä). Näissä yhteistoimintasopimuksissa on sovittu yleensä, että kukin kunta vastaa kaikista eläkevastuista jonkun tietyn vuoden loppuun saakka. Aluepelastuslaitoksen eläkevastuista taloustyöryhmän muistiossa kuitenkin selkeästi tarkoitetaan vain yksilöllistä varhaiseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä. Tällöin kaikki vanhuuseläkkeistä tulevat vastuut ovat siirtyneet Kajaanin kaupungille lukien. Puhelinkeskustelussa palkanlaskijoiden kanssa he

13 13 totesivat, että eläkemenoperusteista maksua on kerätty kaikista Kajaanin kaupungin työntekijöistä seuraavilla prosenteilla: Vuosi 2004; 4,5 % + omavastuuosuus 0,7 %. Vuosi 2005; 5,9 % + Varhe 0,70 % Vuosi 2006; kirjanpito jakanut Kunnallisen eläkevakuutuksen toimittamien listojen mukaan Kirjanpidosta ei saa suoraan vuosien kirjattujen eläkemenoperusteisen maksujen summaa, koska ko. menolle on avattu tili vasta vuodelle Vuonna 2006 on eläkemenoperusteista maksua kirjattu ,37 euroa (tilanne ). Voidaan todeta, että käytäntö ja sopimus ovat eläkevastuiden osalta ristiriidassa. Kajaanin kaupungin vahvistamien prosenttien käyttäminen on perusteltua, koska eläkevastuut ovat yhteistoimintasopimuksen perusteella vanhuuseläkkeiden osalta siirtyneet lukien Kajaanin kaupungille. Prosentti on yhteinen koko kaupungille, joten olisi hyvä pyytää Kuntien eläkevakuutukselta listat myös vuosien osalta, ja varmistaa ettei aluepelastuslaitoksen kustannuksiin sisälly ennenaikaisista eläkeratkaisuista aiheutuvia kustannuksia. Vuodesta 2006 eteenpäin on käytäntöä muutettu siten, että eläkemenoperusteista kirjataan Kuntien eläkevakuutuksen listojen perusteella. Lopuksi voidaan todeta, että sopimuksen tulkinta eläkevastuiden kattamisesta ei ole ollut yksiselitteinen. Asia on hyvä käydä läpi vielä kerran ja varmistaa, että kaikki ovat olleet tietoisia pykälän sisällöstä. Eläkevastuut tulee vielä varmistaa, koska vuosien osalta on eläkemenoperusteinen maksu kirjattu Kajaanin kaupungin prosentilla ja lisäksi kuntiin on voinut tulla laskuja eläköityneistä henkilöistä Budjetointi Keskusteluissa pelastusjohtajan ja palopäällikön kanssa talouden budjetoinnista ja talouden seurannasta ilmeni, että asioiden esittämisessä on ollut puutteita, joita on kuitenkin aloitettu korjaamaan. Budjetointia on muutettu vuoden 2007 talousarvioon siten, että kirjanpidossa omana tulosyksikkönä käsiteltävä sairaankuljetus on erotettu aluepelastuslaitoksen talousarviosta. Sairaankuljetuksen

14 14 kustannukset eivät ole aluepelastuslaitoksen kustannuksia. Tämä on 1. seikka, joka selkeyttää talousarviota ja antaa oikeampaa informaatiota talousarvion käyttäjille. Kommenttina voidaan todeta, että sairaankuljetus olisi ollut hyvä erottaa aluepelastuslaitoksen talousarviosta jo vuoden 2004 talousarviossa. Toinen parannus budjetoinnissa on kuntien maksuosuuksien esittäminen budjetissa eikä vain toimintakulujen esittäminen. Kuntakohtainen toimintakulujen esittäminen palvelee lähinnä kustannuslaskentaa, koska kyseessä on Kainuun kuntien muodostama kokonaisuus. Lisäksi kuntakohtaiset toimintakulut eivät ole vertailukelpoisia, koska ns. yhteisiä kustannuksia ei kohdisteta muille kuin Kajaanin kaupungin kustannuspaikalle. Toisaalta suurimmat kustannusten aiheuttajat (henkilöstö, vuokrat ja poistot) voidaan kohdistaa henkilöstön osalta kohtuullisen tarkasti ja vuokrien ja poistojen osalta tarkasti, joten suuntaa-antavaa informaatiota taulukko käyttäjilleen tarjoaa. Toimintakulujen esittäminen Kajaanin kaupungin talousarviossa on johtanut siihen, että kuntien maksuosuuksia ei ole voitu suoraan todeta. Kajaanin kaupungin laskutus on perustunut edellisen vuoden toteutuneisiin kustannuksiin. Budjetointi on tehty vuodelle 2004 puoleksi kuntien vanhojen toteutuneilla ja puoleksi aluepelastuslaitoksen toteutuneilla luvuilla. Tästä seuraa, että vasta vuonna 2005 on ollut käytössä pelkästään aluepelastuslaitoksen kustannuksista koostuva budjetti. Keskusteluissa ilmeni, että Kajaanin kaupunginvaltuuston raami vuodelle 2005 ei ole riittänyt ja kustannukset ovat ylittyneet. Budjetointia tulee esille tulleiden seikkojen perusteella edelleen terävöittää. Budjetoinnin seurantaa tulee kehittää ja huolehtia siitä, että taloudellista informaatiota jaetaan jäsenkunnille kuten on yhteistoimintasopimuksessa sovittu. 12. Talouden lukuja sekä tilastotietoa Seuraavaan taulukkoon on kerätty pelastustoimen tilinpäätös- ja talousarviotietoja:

15 15 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TA 2007 T o t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut ,2 Muut toimintakulut Toimintakate Poistot , Laskennalliset erät Tilikauden tulos Vuosien tilinpäätöstiedot on kerätty Kajaanin kaupungin toimesta pyytämällä jokaiselta kunnalta tiedot erikseen, josta on laadittu koonti. Taulukko lukiessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Vuoden eivät sisällä sairaankuljetusta. Vuoden luvut eivät sisällä aluehälytyskeskusta. Palkat ja palkkiot sekä henkilöstösivukulut on esitetty vuodesta 2005 lukien yhdellä rivillä Vuokrakulut on esitetty vuodesta 2005 lukien muissa toimintakuluissa Kahden kunnan sopimuspalomiesten palkat on kirjattu ostopalveluihin. Nämä tulisi huomioida henkilöstökuluissa. Seuraavasta taulukosta ilmenee hälytysten kehitys Kainuussa :

16 16 Voidaan todeta, että vuonna 2006 hälytysten määrä on kasvanut oleellisesti vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2004 alhaisesta hälytysten määrästä voidaan hakea selittävää tekijää myös vuoden 2004 palkkojen määrään, joka oli alhaisempi kuin vuonna Seuraavat kaksi taulukko perustuvat kunnilta kerättyihin tietoihin (tiedonantajapalaute 2005):

17 17 Koko maan keskiarvo pelastustoimen nettokustannuksista /asukas on 60 /asukas. Kainuun kustannus on 65 /asukas. Ylemmästä taulukosta voidaan todeta, että asukasta kohdin laskettuna kustannukset vaihtelevat varsin voimakkaasti alueittain. Seuraavaan taulukkoon on kerätty seudun isäntäkuntien palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, /as (lähde: kuntien palvelutuotannon kustannukset 2005):

18 18 Palo- ja pelastustoime n nettokustannu kset, /as. Palo- ja pelastustoimen nettokustannukse t, /as. Kajaani Oulu Ylivieska Koko maa Yllä olevasta taulukosta voidaan ainakin todeta, että Kajaanin kaupungin kustannukset ovat kohonneet nopeasti aluepelastuslaitoksen jälkeen. Yhtenä syynä lienee, että vuonna 2005 on kustannukset kohdistettu ensimmäisen kerran pelkästään asukasluvun perusteella. Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntien tiedonantajapalautteesta koottu aikasarja palo- ja pelastustoimen kustannuksista : Keskimäär in Kuhmo Suomussalmi Sotkamo Kajaani Ristijärvi Paltamo Vuolijoki Vaala Puolanka Hyrynsalmi Koko maa Alla olevasta taulukosta ilmenee Kainuun kuntien palo- ja pelastustoimen kustannusten kehitys aluepelastuslaitoksen aikana: Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset /as Keskimäärin Muutos 2003/2005 Kuhmo ,7 Suomussalmi ,6 Sotkamo ,1 Kajaani ,3 Ristijärvi ,4 Paltamo ,5

19 19 Vuolijoki ,5 Vaala ,1 Puolanka ,3 Hyrynsalmi ,5 Koko maa ,0 Uutena palveluna on otettu käyttöön ensivastetoiminta. Tällä on palvelutasoa kohottava vaikutus, mutta kustannukset veloitetaan Kainuun maakunnalta omakustannushintaan. Kuntaliiton yleiskirjeessä 26/80/2003 on todettu, että alueiden pelastuslaitosten 1. talousarvioiden laadinnan yhteydessä on havaittu, että pelastustoimen kustannuksien sovittaminen kuntien yhteisesti sopimaan talousarvion raamiin on osoittautunut vaikeaksi eivätkä raamin ylityksen ole harvinaisia. Kustannusten nousu on ollut n. 10 %. Yleiskirjeen mukaan kustannuksia ovat nostaneet Virve verkon käyttöönotto, yleiset palkankorotukset, alueen sisällä olevien palkkaerojen tasoittaminen, atk- ja puhelinjärjestelmien yhtenäistäminen, sekä aiemmin pelastustoimelle vyöryttämättömien kustannusten kirjautuminen pelastustoimen kustannuksiksi. Yllä mainitun yleiskirjeen havainnot voidaan todeta selvityksen perusteella myös Kainuussa. Kustannuksia mietittäessä tuleekin huomioida yhteistoiminnan mukanaan tuomat velvoitteet, joista useita asioita on yhdenmukaistettu ja sovittu sopimuksin. Yhtensä esimerkkinä tuotiin esille työterveyshuollon järjestämisen kattavasti myös sopimuspalomiehille. Kajaanissa 9. helmikuuta 2007 Oy Audiator Ab Juha Huotari tilintarkastaja

20 20 JAKELU Kajaanin kaupunginjohtaja Kajaanin kaupungin tekninen johtaja Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kajaanin kaupungin tarkastuslautakunta