TÄSSÄ JA NYT. Savo-Karjalan piiri. Järjestötiedote 1/2016. Augustina Jämsä

Transkriptio

1 TÄSSÄ JA NYT Savo-Karjalan piiri Järjestötiedote 1/2016 Augustina Jämsä 1

2 TYKKÄÄ Facebookissa Seuraa toimintaamme Facebookin kautta. facebook.com/punainenristi KESKUSTELE Twitterissä twitter.com/punainenristi TIEDÄ TAPAHTUMISTA Etsi paikkakuntasi tapahtumia verkosta. rednet.punainenristi.fi KATSELE VIDEOITA Youtubessa youtube.com/suomenpunainenristi MERKKI SUOJAA SINUA SUOJAA SINÄ MERKKIÄ! Punainen risti valkoisella pohjalla on suojamerkki ja asevoimien lääkintähuollon tunnus. Se suojelee kriisitilanteissa siviileitä, avustustyöntekijöitä ja haavoittuneita sotilaita. Suojamerkin omistavat sodan oikeussääntöihin eli Geneven sopimuksiin sitoutuneet valtiot, joista Suomi on yksi. Punaisella Ristillä on oikeus käyttää tunnusta toimintansa merkitsemiseen ja valvoa sen käyttöä. Lue lisää humanitaarinenoikeus.fi TUTUSTU VERKKOKAUPPAAN punaisenristinkauppa.fi:n järjestönäkymästä tilaat kätevästi kaikki osastomateriaalit. Tarvitsetko tunnukset? Laita viesti SOITA JA LAHJOITA (20,28 / puhelu + pvm Vapaaehtoisuuden uusi aika Lähi-idän ja Afrikan konflikteja ja näköalattomuutta pakenevat ihmiset hakevat suojaa kaikkialta maailmasta. Viime syksynä heitä tuli ennätyksellisen paljon myös Suomeen. Joulukuuhun mennessä turvapaikanhakijoita oli yli , alkaneen vuoden tulijamääriä on vielä liian varhaista arvioida. Tulijoiden määrä pysyy lähivuodet korkeana. Yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Heistä valtaosa on pakosalla omassa maassaan tai naapurimaassa. Sadattuhannet etsivät nyt suojaa myös Euroopasta. Tulijoiden suuri määrä haastaa valtioiden kyvyn vastata turvapaikanhakijoiden suojelusta. Suomen Punaiselle Ristille turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu on merkinnyt toisen maailmansodan jälkeen suurinta kotimaan avustusoperaatiota. Olemme ottaneet käyttöön koko valmiutemme. Viidessä kuukaudessa perustimme lähes sata vastaanottoyksikköä eri puolilla Suomea. Sisäministeri Petteri Orpo esimerkiksi on useaan otteeseen todennut, että ilman Punaista Ristiä Suomi ei olisi selvinnyt turvapaikanhakijoiden majoittamisesta näin tehokkaasti. Olemme kyenneet avustamaan viranomaisia heidän tehtävässään. Samalla toteutamme periaatteittemme mukaista inhimillistä auttamistyötä. Kiitos onnistumisesta kuuluu osaaville ja innostuneille ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Yli uutta ja vanhaa Punaisen Ristin vapaaehtoista on vastaanottanut, opastanut ja perehdyttänyt tulijoita Suomeen ja suomalaiseen arkeen sekä kieleen. Tämä tärkeä työ on vasta alussa. Vapaaehtoisten mukanaolo vahvistaa samalla suomalaista välittämisen kulttuuria ja ihmisarvon kunnioittamista. Kun osa turvapaikanhakijoista aikanaan saa kuntapaikan jostain päin Suomea, vapaaehtoisilla ja osastoilla on ratkaiseva rooli kotoutumisen tukemisessa viranomaisten apuna. Uudet vapaaehtoiset tuovat muutoksia myös Punaisen Ristin toimintaan. Aiemmin vapaaehtoiset tulivat toimintaan oman paikkakunnan osaston kautta, nyt he klikkaavat itsensä mukaan netissä. Miten varmistamme, että he saavat tukea ja koulutusta sekä palautteen toiminnastaan? Meidän on löydettävä keinot, joiden avulla uudet toimijat löytävät paikkansa vapaaehtoisina, tukijoina, lahjoittajina tai Nälkäpäivä-kerääjinä. Myös meidän on uudistuttava. Uudet tulijat odottavat pääsevänsä nopeasti mukaan, joten tehdään heille tilaa. Heillä on osaamista, joka on käytettävissä. He haluavat olla mukana muuttamassa ihmisten elämää. Punaisen Ristin arvot ja periaatteet tekevät toiminnasta merkityksellistä ja liittävät toimintamme kansainväliseen vapaaehtoisten liikkeeseen. Osastojen ja piirien tuella varmistamme, että toiminta on vastuullista ja viranomaisyhteistyö toimii. Punaisen Ristin tulevaisuus nopeana ja tehokkaana valmiusjärjestönä riippuu siitä, kuinka hyvin saamme uudet vapaaehtoiset mukaan toimintaan ja myös pysymään mukana. Meidän on syytä vinkata myös muista toimintamuodoistamme. Turvapaikanhakijoiden tukena toimimisesta on lyhyt matka vaikkapa ystävätoimintaan. Tehdään todeksi tavoitteemme olla rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla. Kristiina Kumpula pääsihteeri Tatu Blomqvist Valtakunnallisten sivujen toimitus: Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto/viestintä, Tehtaankatu 1 a, Helsinki, puh Toimittaja: Inka Kovanen, , inka.kovanen@punainenristi.fi Kuvat: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto. Taitto: Liisa Åker, , liisa.aker@punainenristi.fi Piiritiedotteen toimitus: Kaisu Haataja, Aila Niemi ja Adelheid Örn-Kinnunen. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Mielensä hyvittäminen Tasavallan presidentti otti uudenvuoden puheessaan esille Saarijärveläisen 15-vuotiaan nuoren miehen, Oskari Taipaleen. Oskari ei saanut kesätöitä, mutta hän ei luovuttanut, vaan päätti kerätä koulurahat marjanpoiminnalla. Omalla esimerkillään hän houkutteli mukaansa myös muita nuoria. Tämä nuori mies hyvitti presidentin mielen, ja kyllä varmasti samalla monen muunkin suomalaisen mielen. Itse ainakin sain tästä tarinasta hyvän mielen pitkäksi aikaa. Turun yleiskokouksessa asetimme järjestön tavoitteeksi kasvaa ja voimistua luotettavana ja nopeana auttajana kriiseissä, onnettomuuksissa ja selkkauksissa, sekä olla rohkea puolestapuhuja ja vaikuttaja, niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kysymyksissä. Meidän auttamisvalmiutemme perusta ovat ihmiset, jotka haluavat auttaa ja jotka löytävät paikkansa meidän auttamisen ketjussamme. Tässä on meillä haastetta tuleville vuosille. Viime vuosi antoi meille paljon mahdollisuuksia toteuttaa järjestömme tavoitteet. Miten se näkyy toiminnassamme myös lukuina tänä vuonna, on se haaste johon meidän on vastattava. Saimme viime vuonna paljon näkyvyyttä mediassa, ja tämä alkuvuosi näyttää tilanteen jatkuvan samanlaisena. Olemme saaneet olla rohkeita puolestapuhujia ja vaikuttajia. Meidän toimintamme on huomattu ja myös huomioitu. Savo-Karjalan piiri sai Itä-Suomen aluehallintovirastolta tunnustuksena Turvallisuusteko kunniakirjan. Perusteet tälle tunnustukselle olivat meidän nopea toimintamme, jolla osoitimme vapaaehtoisjärjestön voiman, nopeuden sekä meidän merkittävän roolimme viranomaisten tukena maahanmuuttotilanteessa. Turvapaikan hakijoiden suuri määrä on synnyttänyt Suomeen kaksi aaltoa. Yksi aalto vastustaa turvapaikanhakijoiden saapumista Suomeen, ja toinen joukko on ne tuhannet vapaaehtoiset, joiden apu on ollut korvaamatonta turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Haluan innostua ja innostaa tästä jälkimmäisestä aallosta - valtavasta innostuksesta auttamiseen. Me olemme saaneet viime vuonna arvokkaan lahjan, suuren joukon uusia toimijoita ja niitä, jotka tällä hetkellä pohtivat omaa rooliaan muuttuvassa yhteiskunnassamme. Antakaamme näille innostuneille ihmisille mahdollisuus tulla mukaan toimintaamme ja löytää oma paikkansa tässä auttamisen ketjussa. Meillä on hyvä koulutusverkosto, josta voimme aidosti olla ylpeitä. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän on löydettävä myös muita uusia tekemisen muotoja. Aina emme voi vaatia kaikilta pitkää koulutusta ennen varsinaiseen toimintaan pääsemistä. Vastaanottokeskuksissa riittää mahdollisuuksia, koska tärkein tehtävämme tällä hetkellä on saada ihmiset kotoutumaan, löytämään paikkansa meidän yhteiskunnassamme. Kotoutumisessa on tärkeintä mahdollisimman nopea kielitaidon omaksuminen. Kielitaito kehittyy vain kohtaamisissa ja näitä kohtaamisia meidän tulee etsiä ja tarjota. Turvapaikanhakijoista valtaosa saapuu Suomeen ilman perhettä, perheenjäsenet ovat jääneet kotimaahan tai kuolleet. Jokainen meistä tietää kuinka tärkeitä läheiset ja heidän tapaaminen on. Meidän hyvinvointimme perusta on aidoissa kohtaamisissa. Näitä kohtaamisia voi olla erilaisia; yksi on rinnalla kulkija joka haluaa sitoutua pitkäksi aikaa. Joku toinen ottaa ihmisen perheensä yhdeksi läheiseksi, kolmannelle taas auttamista voi olla facebook-kaveruus ja neljännelle tärkein asia on meidän kulttuurimme vieminen turvapaikanhakijoiden tietoon, jotta he oppivat elämään maassa maan tavalla. Suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma on yhä paheneva yksinäisyys. Se myös sairastuttaa meidät. Tämä kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin, mutta suurimpana se näyttäytyy vanhusten ja nuorten keskuudessa. Meidän ystävätoimintamme kaipaa kipeästi uusia auttajia. Viime vuoden aikana olen usein kohdannut ihmisen, joka kertoo minulle siitä, kun ei ole ketään, joka kävisi edes tervehtimässä. Ystävät ympäriltä kuolevat vanhuuteen, tai muuttavat toiselle paikkakunnalle. Yleinen turvallisuus on myös huolestuttava asia. Luonnononnettomuudet ovat koetelleet meitä, mutta samoin Sote-uudistuksen vaikutukset syrjäkylien turvallisuuteen, aiheuttavat keskustelua. Loisimme jokaiselle kyläyhteisölle turvallisuutta, jos saisimme koulutettua kylälle toimivan ensiapuryhmän tai etsintäryhmän. Omalla kohdallani tein lupauksen tälle vuodelle mieleni hyvittämiseksi. Menen poikani kanssa palvelutaloon kerran kuukaudessa lukemaan ihmisille, jotka eivät siihen enää itse kykene. Mikä on sinun lupauksesi tälle vuodelle? Tehdään yhdessä tästä vuodesta toiminnallinen vuosi. Millainen se on sinun osastossasi? Me piirin henkilöstönä olemme sitoutuneet auttamaan sen toiminnan toteuttamisessa. Auttamisen iloa kokien ja hyvää mieltä ympärille rakentaen. Kaisu Haataja toiminnanjohtaja 3

4 YSTÄVÄNPÄIVÄ Ystävänpäivä talven sydämellisin päivä lähestyy Suomessa on paljon yksinäisiä ja paljon ystäväksi haluavia. Jotta voimme vastata molempien tarpeisiin, meidän on saatava mahdollisimman moni uusi ystävä mukaan. Juhlistetaan siis ystävänpäivää 14. helmikuuta näyttävin tempauksin! Ystävänpäivä on Punaiselle Ristille tärkeä kampanjapäivä. Silloin puhutaan ystävyydestä ja sen merkityksestä yksinäisyyden vähentämisessä. Joka kymmenes täysi-ikäinen Suomessa kokee itsensä yksinäiseksi. Se tarkoittaa jopa ihmistä, eli työsarkaa riittää. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta esittelemme ystävätoimintaa kaikessa kirjossaan ja haastamme mukaan uusia vapaaehtoisia. Kutsutaan mukaan myös kaikki ne, jotka viime syksynä turvapaikkatoiminnan tai Vain elämää goes Punainen Risti -ohjelman myötä ilmoittivat kiinnostuksensa ystävätoimintaan. Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa Iloa ystävyydestä -tapahtumien suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Tapahtuman voi halutessaan järjestää myös jonain muuna päivänä kuin sunnuntaina 14. helmikuuta. Tapahtumissa voi esitellä osaston ystävätoimintaa ja kutsua mukaan paikkakuntalaiset vauvasta vaariin. Vinkkejä tapahtumien suunnitteluun löytyy osastoille lähetetystä kampanjakirjeestä ja ystävänpäiväsivuilta RedNetistä. Tiedottaminen on tärkeää Ystävätoiminta kiinnostaa monia, mutta päästäkseen mukaan on saatava tietoa toiminnasta. Siksi tapahtumista tiedottaminen on tärkeää. Juuri ystävänpäivänä voi syntyä merkittävä ensikontakti ja kipinä, joka saa innostumaan ystäväksi tai osallistumaan muuhun järjestömme vapaaehtoistoimintaan. Mukaan pääsemisen on oltava helppoa. Ystäväkurssit kannattaa järjestää pian ystävänpäivän jälkeen. Kursseista kannattaa tiedottaa samalla kun tiedottaa ystävänpäivästä. Iloa ystävyydestä -tapahtumiin voi saada tukea, enimmillään 150 euroa. Edellytyksenä on, että tapahtuma on avoin kaikille ja että siellä voi liittyä Punaisen Ristin jäseneksi ja ystäväksi. Tapahtumasta on tiedotettu ja siitä on ilmoitettu myös tapahtumakalenterissa. Koska tuki liittyy yhteistyöhömme LähiTapiolan kanssa, tulee kumppanuuden näkyä myös tapahtumissa ja viestinnässä. Harri Mäenpää / Suomen Punainen Risti Joensuun osasto järjesti toissavuonna tikkupullan paistoa ystävänpäivänä. 4

5 YSTÄVÄNPÄIVÄ PUNAISEN RISTIN VIIKKO Katutempaus vai ulkoilutapahtuma? - Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty aloittakaa suunnittelu ajoissa! - Ystävänpäivänä voi järjestää katutempauksen, ulkoilutapahtuman, pop up -tapahtuman tai vaikka monikulttuurisen tapahtuman vastaanottokeskuksessa. - Suosittuja tempauksia on järjestetty myös Terhokerhoissa ja Kontissa. - Näkykää ja tiedottakaa! Muuten ystäväksi haluavat eivät löydä meitä. Oikotie ystävyyteen - Ystävätoiminnan lyhytkurssi on kätevä tapa rekrytoida uusia ystäviä. Ystäväksi haluava pääsee heti mukaan, eikä hänen tarvitse odottaa peruskurssia. - Kurssi on helppo järjestää, ja se kestää vain kolme tuntia. - Osaston ystävätoiminnan yhteyshenkilö huolehtii siitä, että kiinnostuneet saavat lisäperehdytyksen myöhemmin. - Aktiivisuus palkitaan muistattehan kutsua kaikki kiinnostuneet seuraaviinkin -tapahtumiin! Lisää vinkkejä tapahtuman järjestämiseen kampanjakirjeessä ja ystävänpäiväsivuilta RedNetistä. Lisätietoja: Asiantuntija, sosiaalinen hyvinvointi ja seniorityö, Anita Hartikka, p , anita.hartikka@punainenristi.fi Kampanjakoordinaattori Sari Byman, p , sari.byman@punainenristi.fi Nyt suunnittelemaan Punaisen Ristin viikkoa! Arjen turvallisuutta korostava Punaisen Ristin viikko järjestetään tänä vuonna Viikon aikana ensiaputaitojen tärkeydestä voi kertoa erilaisissa tapahtumissa, ja niitä voi harjoitella esimerkiksi järjestämällä ensiavun taitoratoja. Uutena tapahtumamallina on vastaanottokeskuksessa järjestettävä tempaus, joka esitellään myöhemmin. Tänä vuonna pyrimme kutsumaan mahdollisimman monet ensiapukursseille. Ensiapukursseilla saa rohkeutta toimia vaaratilanteissa ja oppii ennakoimaan niitä. Kurssit ovat myös tärkeä osa väestön kriisivalmiutta, jonka tukemisessa meillä on tärkeä tehtävä. Terveydenhuollon suunnittelija Niina Hirvonen, p , niina.hirvonen@punainenristi.fi Yhteistyö S-ryhmän kanssa jatkuu. Tapahtumia voi järjestää Prismoissa, S-marketeissa ja ABC-asemilla. Tapahtumia voi järjestää myös yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. Lisää tietoa Punaisen Ristin viikosta saa kampanjakirjeestä, joka postitetaan osastoille ystävänpäivän jälkeen. Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä toukokuu on kohta jo ovella! Lisätietoja: Kampanjakoordinaattori Sari Byman, p , sari.byman@punainenristi.fi, Keravan osaston ensiapuryhmä harjoitteli viime vuonna Punaisen Ristin viikolla onnettomuutta, jossa auto törmää pyöräilijään. Leena Koskela 5

6 RASISMINVASTAINEN VIIKKO Hyvillä teoilla rasismia vastaan Rasisminvastaista viikkoa vietetään Samalla viikolla on myös YK:n rasisminvastainen päivä Rasistinen ajattelu on selkeässä ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, jotka korostavat inhimillisyyttä ja tasapuolisuutta. Siksi toimimme sitä vastaan teoin ja sanoin. Voitte myös kerätä rasisminvastaisia hyviä tekoja vaikka kadulla tai kauppakeskuksessa. Janette Grönfors Räppärit Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf sanovat ei rasismille. Viisivuotista Ei rasismille! -hanketta rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Rasisminvastaisella viikolla puhumme syrjinnästä ja rasismista, toimimme moniarvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan puolesta sekä teemme hyviä rasisminvastaisia tekoja. Nyt viimeistään jokaiselle on varmasti selvää, että rasisminvastainen toiminta on tarpeellista ja ajankohtaista Suomessa. Isot muutokset esimerkiksi turvapaikanhakijatilanteessa tänä syksynä ovat saaneet ihmiset reagoimaan voimakkaasti puolesta ja vastaan. On tärkeää, että me edistämme yhdessä inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta, sanoo Ei rasismille! -hankkeen koordinaattori Janette Grönfors. Rasismi vahingoittaa paitsi sen kohteiksi joutuneita myös koko yhteiskuntaa. Punainen Risti edistää sellaista toimintaa, joka tekee maailmasta kaikille paremman paikan. Tänä syksynä esimerkiksi noin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoista on auttanut maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Osallistumisvinkit osastoille 1. Ota kantaa! Rasisminvastaisella viikolla järjestetään #milloinviimeksi-kampanja. Kampanja kannustaa miettimään, milloin viimeksi esimerkiksi teit rasisminvastaisia hyviä tekoja tai puhuit yhdenvertaisuuden puolesta. Jaa ajatuksesi ja tekosi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #milloinviimeksi, ja kutsu muutkin mukaan. 2. Järjestä rasisminvastainen tapahtuma tai työpaja. Yhdenvertaisuutta edistävän työpajan tai tapahtuman voi järjestää esimerkiksi kouluissa ja työyhteisöissä. Erilaisia tapahtumia voi suunnitella vaikka koko viikolle: herättäkää keskustelua rasismivisan avulla, harjoitelkaa yhdessä rasismiin puuttumista tai järjestäkää aiheeseen liittyvä aamunavaus. Suunnitteluapua saa Ei rasismille! -hankkeen koordinaattorilta Janette Grönforsilta. 3. Tilaa rasismiin puuttumisen treenikehä. Treenikehässä opetellaan rasismin tunnistamista ja siihen puuttumista teatterin keinoin. Painopisteenä ovat arkipäiväiset vuorovaikutustilanteet esimerkiksi julkisilla paikoilla. Treenikehä soveltuu hengen ryhmille ja se kestää 2 3 tuntia. Tilaa maksuton treenikehä Janette Grönforsilta. Hanki materiaalit ajoissa Ohjeet ja materiaalit päivitetään RedNetiin helmikuussa: rednet.punainenristi.fi/ rasisminvastainen-viikko Rasismivisa-kierrevihkot, pinssit, tarrat ja muut materiaalit voi tilata maksutta Punaisen Ristin verkkokaupasta punaisenristinkauppa.fi Seuraa somessa: twitter.com/spreirasismille instagram.com/spreirasismille Lisätiedot, työpajat ja treenikehät: Koordinaattori, Ei rasismille! -hanke Janette Grönfors, janette.gronfors@punainenristi.fi 6

7 TULEVIA TAPAHTUMIA Vuonna 2016 tapahtuu Ystävänpäivä on jo ovella, ja viimeistään nyt on hyvä aloittaa valmistelut rasisminvastaista viikkoa varten. Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, miten turvapaikanhakijat otetaan vastaan omalla paikkakunnalla. Avoin ja utelias mieli sekä kontaktien luominen voi lievittää pelkoja ja helpottaa yhteistyötä. Syksyllä pyörähtää käyntiin Nälkäpäivä. Viime vuonna syntyi ennätystulos lähdetään rikkomaan sitä! Lokakuussa osastot saavat mahdollisuuden innostaa mukaan uusia nuoria, kun valtakunnallinen valmiusharjoitus järjestetään koulujen kanssa. Vuoden huipentaa vapaaehtoisten kiitosgaala, jolloin osastot voivat kiittää aktiivisia jäseniään sekä juhlia yhdessä! Ystävänpäivä Rasisminvastainen viikko Nuorten kevättapaaminen Punaisen Ristin viikko Tapaturmapäivä 12.9 Maailman ensiapupäivä Nälkäpäivä Äkkilähtö 2016 valtakunnallinen valmiusharjoitus Hyvä Joulumieli keräys Maailman aids-päivä Vapaaehtoisten kiitosgaala Principles in Action -tuotteilla kerrot Punaisen Ristin seitsemästä periaatteesta! Tuotteiden kuvituksena on periaatteet kirjoitettuna usealla eri kielellä. Periaatteet-paita 28 Putkityyny kierrätyskankaasta 10,50 Periaatteet-kassi taskupakkauksessa 6,90 TILAUKSET punaisenristinkauppa.fi, tai

8 TUPLATAAN-KAMPANJA #Tuplataan nuorten määrä aloittaa voi vaikka heti #Tuplataan-kampanja haastaa jokaisen työntekijän ja vapaaehtoisen innostamaan mukaan toimintaan lisää nuoria. Nuoria tarvitaan, jotta järjestömme pysyy elinvoimaisena. Nuoret ovat tärkeä osa Punaisen Ristin auttamisketjua. Nuorille itselleen nuorisotoiminta voi olla konkreettinen tapa osoittaa, että välittää itsestään, lähiympäristöstään ja maailmasta. Silti nuorten vapaaehtoisten määrä on viime vuosina laskenut vauhdilla. Jotta Punaisen Ristin toiminta pysyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa, on alle 29-vuotiaita nuoria saatava lisää. Tavoite lisätä nuorten auttajien määrää näkyy tulevina vuosina kaikessa lasten ja nuorten toiminnassa. Punaisen Ristin nuoret ja nuorisotyöntekijät aloittivat viime syksynä #Tuplataan-kampanjan, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa nuorten vapaaehtoisten määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kampanjaan kutsutaan mukaan jokainen jäsen, vapaaehtoinen ja työntekijä iästä riippumatta myös sinut! #Tuplaaminen vaatii asennetta ja kovaa työtä Tuplaaminen onnistuu yhteistyöllä ja innostuneella asenteella. Tavoitteeseen pääsy vaatii myös kovaa työtä, mutta tärkeintä on, että sitä jahdataan yhdessä ja avoimin mielin. Otetaan siis nuoret vapaaehtoiset innolla vastaan, luotetaan heihin ja annetaan heille vastuuta unohtamatta kuitenkaan konkareiden tukea ja kannustusta. VaNuKe tukee osastoja tuplaamistavoitteessa Tuplaamisen tueksi on koottu Valtakunnallinen nuorisotoiminnan kehittämistiimi (VaNuKe). Keskustoimiston ja piirien työntekijöistä koottu ryhmä kehittää uusia rekrytointimalleja yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Punaisen Ristin keskustoimiston uusi nuorisotoiminnan suunnittelija Kirsi Salo tukee piirejä ja osastoja alueellisen nuorisotoiminnan kehittämisessä. Yhteistyö on jo aloitettu Lapin piirin kanssa. Lisäksi lasten ja nuorten toimintamateriaaleja kehitetään ja nuorille suunnattua viestintää tehostetaan. Jokainen tuplaa tyylillään Cloetta on sponsoroinut Punaiselle Ristille Tupla-patukkaa, jotta nuorten määrän tuplaaminen olisi makeampaa. Mitä muita keinoja keksit tuplaamisen tueksi? Kehitetään uusia keinoja yksin ja yhdessä tavoite on yhteinen! Lisätietoja: Nuorisotoiminnan suunnittelija Kirsi Salo, p kirsi.salo@punainenristi.fi Tavoite on helposti saavutettavissa, jos kannustamme toinen toisiamme. Mikä parasta, osallistua voi vaikka heti! Näin voit aloittaa: Ota yhteyttä toiminnasta etääntyneisiin vapaaehtoisiin ja pyydä heitä vetämään uutta Reddie Kids ryhmää. Muista uusien innokkaiden lasten vanhemmat olisiko heidän joukossaan joku, jota kiinnostaisi ohjata ryhmää? Nuorten ensiapuryhmä voi järjestää tutustumisillan, johon he kutsuvat kavereita tutustumaan toimintaan. Henkilökohtaiset yhteydenotot on hyvä tapa rekrytoida uusia vapaaehtoisia. 8 Tervetuloa nuorten kevättapaamiseen! Nuorten kevättapaaminen järjestetään maaliskuuta 2016 Kangasalla Apilassa. Tapahtumaan on kutsuttu kaikki vuotiaat järjestömme nuoret, ja mukaan voi tuoda myös kavereita, jotka eivät vielä ole mukana Punaisen Ristin toiminnassa! Kevättapaamisessa rentoudutaan, virkistäydytään, kouluttaudutaan ja tavataan muita nuoria. Tapahtumaan voi ilmoittautua , osallistumismaksu on 25 euroa. Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta rednet.punainenristi.fi/kevattapaaminen

9 KOULUYHTEISTYÖ Koulumaailman uudet tuulet Vuonna 2016 kouluissa ja oppilaitoksissa eletään muutoksen aikaa, kun uudistuneet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Uudistus on meille järjestönä loistotilaisuus tiivistää yhteistyötä kouluissa. le. Suomen Punaisen Ristin kouluyhteistyön tarkoituksena on tukea opettajia opetussuunnitelmien toteuttamisessa. Olemalla läsnä jo peruskoulussa varmistamme että lapset ja nuoret pääsevät yhdenvertaisesti osallisiksi Punaisen Ristin tärkeimmistä sisällöistä. Leena Koskela Helsingin Tehtaankadun ala-asteen oppilaat harjoittelivat ensiaputaitoja ja varoituskolmion pystyttämistä. Itsestä ja toisista huolehtiminen, vapaaehtoisuus ja maailmankansalaisuus. Ne ovat oppiainerajat ylittäviä tavoitteita, joita korostetaan uusissa opetussuunnitelmissa. Ne ovat myös Suomen Punaisen Ristin osaamisen ydintä. Opetussuunnitelma on opetuksenjärjestäjiä velvoittava asiakirja, selkäranka suomalaisissa oppilaitoksissa tapahtuvalle opetuksel- Uusissa opetussuunnitelmissa peruskouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia kannustetaan laajaan yhteistyöhön järjestöjen, nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimien, poliisin, seurakuntien, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa. Yhteistyö lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta, rikastuttaa koulutyötä sekä tukee koulun kasvatustehtävää ja parantaa sen laatua. Tuetaan siis yhdessä opettajia ja oppilaitoksia tulevien sukupolvien kasvattamisessa. Lisätietoja: Kouluyhteistyön suunnittelija Virve Turunen, p Jalkaudutaan kouluihin mallina Äkkilähtö 2016 Yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa on parhaimmillaan, kun sekä järjestön että opetussuunnitelmien tavoitteet tulevat täytetyksi. Lokakuussa yläkoululaisille ja heidän perheilleen järjestettävän Äkkilähtö valmiusharjoituksen tarkoituksena on vahvistaa koulujen kriisivalmiutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus kannustavat yläkouluja osallistumaan harjoitukseen, jonka painopisteitä ovat henkinen kriisinkestävyys, kotien, koulujen ja kuntien valmiudet toimia äkillisissä tilanteissa sekä nuorten sosiaalisen median käyttö ja medialukutaito. Äkkilähtö 2016 linkittyy uusiin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin vahvasti. Tätä kannattaa pitää esillä, kun on yhteydessä kouluihin ja pyytää niitä mukaan valmiusharjoitukseen. Harjoituksessa käytetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä ja harjoitellaan havaintojen tekemistä, tiedon hakemista, arvioimista, muokkaamista sekä tiedon jakamista. Samalla paneudutaan tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä monilukutaitoon. Harjoituksessa kehitetään itsestä ja toisista huolehtimisen sekä arjen taitoja. Päivän aikana oppilaat saavat käytännön kokemusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vapaaehtoistoiminnasta. Suunnittelemalla ja toteuttamalla harjoituksen yhdessä koulujen kanssa osastot tukevat koulujen kasvatustehtävää. Samalla harjoitus on hyvä mahdollisuus saada toimintaan uusia innokkaita perheitä ja nuoria. Lue lisää opetussuunnitelmista: ja 9

10 VALTAKUNNALLISET ARVONNAT Valtakunnalliset arvonnat jatkuvat myös ensi vuonna Valtakunnallisiin arvontoihin liittyvät ICE- ja arvonta/yhteydenottokortit ovat olleet osastojen käytössä vuoden ajan. Kortit ovat olleet erittäin suosittuja erilaisissa tapahtumissa. Vuonna 2016 käytämme samoja ICE- ja arvonta/yhteydenottokortteja valtakunnallisissa arvonnoissa. Jos kortteja on vielä jäljellä, ne voi hyvin käyttää loppuun. Vuoden 2016 valtakunnalliseen arvontaan tulee lisää palkintoja, ja arvontaan voi pian osallistua myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kampanjoinnin yhteydessä. Arvonta jatkuu myös jäsenten osalta samana, eli kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti arvontoihin. Hankkimalla uusia jäseniä saa lisäksi ylimääräisen arpalipun jokaista uutta jäsentä kohden. Tarkemmat tiedot arvonnasta löytyvät RedNetistä. ICE- ja arvonta/yhteydenottokortit tilataan verkkokaupasta punaisenristinkauppa.fi. Tilauksen mukana toimitetaan ohjeet, arvonnan säännöt ja mainos sekä palautuskuori. Palautattehan ICE- ja arvonta/ yhteydenottokortit keskustoimistoon Jotta tapahtumissa kortin täyttäneet henkilöt osallistuvat valtakunnallisiin arvontoihin, tulee kortit palauttaa keskustoimistolle. Jos osasto järjestää paikan päällä oman arvonnan, sen voi toteuttaa samojen korttien avulla. Postittakaa kortit keskustoimistolle heti osaston oman arvonnan jälkeen. Jos palautuskuoret ovat päässeet loppumaan, voi kortit palauttaa maksutta kirjoittamalla kuoreen: Suomen Punainen Risti Info: LIIDI Tunnus: VASTAUSLÄHETYS Teletiimi hankkii uusia jäseniä korttien avulla Arvonta- ja yhteydenottokortit auttavat meitä saamaan uusia jäseniä. Keskustoimiston teletiimi soittaa osalle yhteystietonsa jättäneistä ihmisistä, ja kokemukset puheluista ovat olleet hyviä. Ammattilaisista koostuva teletiimi hoitaa yhteydenpitoa vastuullisesti ja hyviä keskustelutapoja noudattaen, ja puhelut on otettu erittäin hyvin vastaan. Pyrimme aina käymään puhelut keskustellen ja kuunnellen. Teletiimin jäsenet koulutetaan Suomen Punaisen Ristin arvojen mukaisesti. Vaalimme lämpimiä suhteita ja huolehdimme siitä, että jokainen puhelu päättyy hyvässä hengessä, kertoo teletiimin vetäjä Minna Autio. Pelkästään kesän ja alkusyksyn aikana teletiimi sai lähes 400 uutta jäsentä Punaiselle Ristille tapahtumakorteista saatujen yhteystietojen avulla. Teletiimin toiminta hyödyttää vahvasti osastoja, sillä kaikki uudet jäsenet rekisteröidään osastoille. Puheluiden aikana keskustelu laajenee usein laajemminkin Punaisen Ristin toimintaan. Teletiimi jatkaa puheluita hyvän palautteen ja positiivisten kokemusten innoittamina. 10

11 KOULUTUSTA E-LASKU PROMOKOULUTUS 2016 / PROMOUTBILDNING 2016 Valtakunnalliset promopäivät kaikille promoille Riksomfattande promodagar för alla promor Turku KEVÄT / VÅREN Yhteiset osat/gemensamma moduler: Promo: yhteinen osa Rovaniemi, Lappi Promo: yhteinen osa Turku, Varsinais-Suomi Sisältöosat/Innehållsmoduler: Ensiapu Turku, Varsinais-Suomi KOULUTTAJAKOULUTUS 2016 / UTBILDARUTBILDNING 2016 Kouluttajakoulutukseen hakeudutaan oman piiritoimiston kautta, ilmoittautuminen 1 kk ennen koulutuksen alkua. Anmälningar till utbildarutbildning via distriktsbyrån - minst 1 månad före början av kursen. Kouluttajapäivät: Kouluttajien valtakunnallinen täydennys- ja jatkokoulutus Jäsenmaksu e-laskuna Turku Valmiuskouluttajien sisältöosa Nynäs Yhteinen osa: Ainutlaatuinen Punainen Risti Verkkokoulutus Välineosa: Oppimisen ohjaaminen, ryhmä Helsinki Sisältöosat Henkinen tuki Humanitaarinen oikeus Järjestö Monikulttuurisuus Sosiaalipalvelu Nuoriso Henkinen tuki Päihdetyö Helsinki Valmiuskouluttajien täydennyskoulutus Nynäs E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka saa paperisen laskun sijasta omaan verkkopankkiin. E-lasku on ympäristöystävällinen, turvallinen ja helppo tapa maksaa laskut. Se myös säästää Punaisen Ristin kustannuksia, koska paperi-, painatus- ja postikuluja ei enää synny. E-laskuun siirtyminen on helppoa: - Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissa. - Valitse laskuttajaluettelosta Suomen Punainen Risti ja laskutusaiheeksi kuukausi lahjoitus ja/tai jäsenmaksu. - Syötä tunnistetietona henkilökohtainen viitenumero (löytyy jäsenmaksulaskusta). Jos viitenumeroa ei löydy, sitä voi kysyä omasta piiritoimistosta tai sähköpostilla osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. Jatkossa jäsenmaksulaskut tulevat e-laskuna suoraan verkkopankkiin. Kannustamme kaikkia verkkopankkia käyttäviä jäseniä tekemään e-laskusopimuksen! Huom. Jos jäsen on myös kuukausilahjoittaja ja hänen käytössään on jo e-lasku siirtyy myös jäsenmaksu ensi vuonna e-laskutukseen. Klikkaa itsesi Äkkilähtöön! Valtakunnalliselle Äkkilähtö valmius-harjoitukselle on avattu omat Rednet-sivut. Sivut toimivat harjoituksen virallisena tiedotuskanavana. Harjoitus järjestetään lokakuussa. Muistathan käydä klikkaamassa itsesi ryhmään, ettet jää mistään paitsi! Osastot saavat ilmoittautumisohjeet pikapuoliin. Omaa ryhmää voi jo alkaa kasata ja tulevaa harjoitusta suunnitella. rednet.punainenristi.fi > Tieto ja taito > Äkkilähtö Lisätietoja: Projektipäällikkö Petra Alijärvi, p , petra.alijarvi@punainenristi.fi 11

12 JÄRJESTÖASIAT SAVO-KARJALASSA Osastojen ehdotukset piirin vuosikokouksessa asetetulle vaalitoimikunnalle Erovuorossa olevista 8 piirin hallituksen jäsenestä Piirin varsinainen vuosikokous asetti vaalitoimikunnan valmistelemaan piirin vuosikokouksessa huhtikuun 24. päivä 2016 suoritettavia henkilövaaleja. Vaalitoimikunnan kokoonpano: Tanskanen Tuija, Tohmajärvi, puheenjohtaja Nuutinen Jouni, Kuopio, varapuheenjohtaja Jokiniemi Anna-Marja, Viinijärvi, jäsen Karjalainen Pirkko, Kuopio, jäsen Pesonen Silja, Viinijärvi, jäsen Saastamoinen Tuula, Outokumpu, jäsen Soininen Katariina, Kaavi, jäsen Pyydän osastoja tekemään ehdotuksia asetetulle vaalitoimikunnalle vuosikokouksessa valittavasta piirin hallituksen 8 jäsenestä. Osastojen ehdotukset on tehtävä perusteluineen osaston hallituksen päätöksellä, josta toimitetaan joko pöytäkirjan ote tai erillinen ilmoitus piiritoimistoon. Ilmoituksesta tulee ilmetä, että ehdotus on osaston hallituksen tekemä. Muistakaa myös, että ehdokkaalta on kysyttävä, suostuuko ehdolle Osaston on jätettävä ehdotuksensa piiritoimistoon, osoite: SPR:n Savo-Karjalan piiri, Puijonkatu 9, Kuopio Ehdotusten on oltava perillä viimeistään maaliskuun 14. päivään 2016 klo 16 mennessä. Kirjekuoreen tulee laittaa merkintä Vaalitoimikunnalle. Piirin hallituksen kokoonpano tällä hetkellä: Piirin hallituksen puheenjohtaja: Sederholm Heikki, Kuopio Piirin hallituksen varapuheenjohtaja: Sarkkinen Kari, Tohmajärvi Piirin hallituksen jäsenet; toimiaika : Forsblom Outi, Tikkala Koivistoinen Leena, Varkaus Kokkonen Mauno, Outokumpu Kontiainen Markus, Rääkkylä Korkalainen Jukka, Rautavaara Malinen Pinja, Joensuu Raatikainen Petri, Pyhäselkä Tolonen Osmo, Kuopio Erovuorossa ovat seuraavat jäsenet: Hassinen Raija, Siilinjärvi Janhunen Raili, Varkaus Karttunen Leila, Polvijärvi Malinen Tomi, Nilsiä Topelius Riitta, Iisalmi Tossavainen Laura, Kuopio Turunen Pekka, Lapinlahti ei voi jatkaa Valkama Jaana, Kiihtelysvaara SPR:n asetuksen 26 :n 3 momentin mukaan Sama henkilö voidaan valita piirin hallituksen jäseneksi samaan tehtävään enintään kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. SPR:n asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan, 60 4 momentti: Laskettaessa tämän asetuksen mukaisia peräkkäisiä toimikausia otetaan ensimmäisenä toimikautena huomioon se toimikausi, joka alkaa tai on kulumassa 1 päivänä tammikuuta 2006 Asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaa Aila Niemi, puh , aila.niemi@punainenristi.fi. 12

13 KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA Tulevia koulutuksia keväällä PÄIVYSTYSENSIAPUKURSSIT suoritettu ensiapu-2 kurssi, joka voimassa innostus päivystystoimintaan 18-vuoden ikä Joensuu , piiritoimisto, Kauppakatu 35, Joensuu Kuopio , Kuopion toimisto, Puijonkatu 9 ENSIAPU EA3 KURSSI ON KESÄKUUSSA Kursseista lisätietoa ensiapuryhmien kuukausiviestissä. VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT Helsinki päiville toivotaan vähintään 2 edustajaa terveyspisteistä, joiden kuluja voimme kattaa päivillä on ajankohtaista tietoa terveyspistetoiminnasta ohjelma tulee myöhemmin suoraan terveyspisteille Rednet koulutusta, kiperiä kysymyksiä sekä Facebookin opastusta osastoille Kuopiossa klo (paikka vielä avoin) Joensuussa klo piiritoimistolla illat vetää Örn Witting SPR:n Keskustoimistosta sisältö pyritään sovittamaan osastoilta tulleiden toiveiden mukaiseksi Pyydän ilmoittamaan osallistumisestanne sekä toiveistanne käsiteltävien asioiden suhteen mieluiten sähköpostilla osoitteeseen savo-karjala@punainenristi.fi tai puhelimella puh

14 KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA Tule rinnepäivystäjäksi! Tahkon rinteillä Olet laskettelija ja auttaja, omaat ensiaputaidot. Rinnepäivystäjä on hyvä laskettelija, jonka Suomen Punainen Risti on kouluttanut auttamaan erityisesti laskettelussa sattuvissa vammoissa. Muita edellytyksiä ovat: - 18 vuoden ikä - suoritetut ensiapu 1 ja 2 kurssit, voimassa olevat - Suomen Punaisen Ristin jäsenyys (jäseneksi voi liittyä kurssilla) Rinnepäivystäjille ei makseta rahallista korvausta. Sen sijaan hän saa ilmaisen hissilipun ja mahdollisesti joitakin henkilökuntaetuja, kuten ruokailun. Rinnepäivystäjänä voi toimia 40 rinteessä Suomessa. Lähimmät rinteet ovat Kasurila, Tahko, Koli ja Mustavaara. Tule mukaan meitä on jo 500 Ensimmäiset päivystäjät tulivat rinteisiin vuonna Nyt maamme rinteissä laskettelee 500 SPR:n kouluttamaa rinnepäivystäjää. Seuraava rinnepäivystäjäkurssi järjestetään Tahkolla Kurssin hinta on 135. Sisältää ohjelmaan merkityt ruuat; lauantaina x2 ja sunnuntaina x1 sekä opetuksen ja hissilipun. Majoitusta tarvitsevat varaavat majoituksen itse puh Kurssin jälkeen voit toimia kolme vuotta päivystäjänä jonka jälkeen tiedot ja taidot päivitetään kertauskurssilla. Kurssilla käsitellään turvallisuusasioita rinteessä, rinnevammojen ensiapua ja laskettelutapaturmia. Kurssi järjestetään jos osallistujia on vähintään 10 henkilöä. Kurssilla on mahdollisuus päivittää päivystysoikeus seuraavaksi kolmeksi vuodeksi , hinta 60 sisältäen ruokailun. Kurssiohjelma lähetetään ilmoittautumisen päätyttyä ilmoittautuneille. ILMOITTAUTUMISET piirin sivuilla olevan linkin kautta MENNESSÄ Lisätietoja: Eine Pitkänen, eine.pitkänen@redcross.fi Heli Komulainen, h.komulainen@live.com

15 KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA Tervetuloa osastojen valmiuspäiville! La Joensuu SPR piiritoimisto La Kuopio SPR aluetoimisto Päivä ( ) on suunnattu paikallisosastojen toimijoille puheenjohtajista, sihteereistä ja kotimaan avun yhdyshenkilöistä aina ryhmien johtajiin ja kouluttajiin. Toivomme kunkin osaston lähettävän tapahtumaan ainakin yhden edustajan. Aiheina mm. ajankohtaiset asiat, Äkkilähtö-harjoitus, osaston valmiussuunnitelma, ensiapuryhmien toiminta, turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta sekä kentän palaute ja huomiot. Tapahtuma on ilmainen ja tapahtumassa tarjotaan lounas. Ilmoittautuminen tapahtuu: Joensuu 7.2. mennessä osoitteessa Kuopio mennessä osoitteessa Lisätietoja: Mika Korppinen, p tai Eine Pitkänen, p tai Tapahtuma järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa! ILOA AUTTAMISESTA! LASERMEDIAN MAINOSTILA 15

16 Y! KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA Yhteisen lipun alla SPR peruskurssit vuonna 2016 Koulutuksessa saat perus-edot Punaisen Ris-stä, historiasta, periaa6eista, merkistä ja vapaaehtoismahdollisuuksista. Koulutus soveltuu erityises- uusille toimijoille sekä kaikille Punaisen Ris-n toiminnasta kiinnostuneille. Kuopiossa: Tiistai klo 17-20, Keskiviikko klo 17-20, Maanantai klo Koulutukset pidetään SPR:n koulutus-lassa, Puijonkatu 9, Kuopio. Lisä-edot järjestökoulu6aja Heli Nuu-selta Ilmoi6autumislinkki: h6p://kuopio.punainenris-.fi kohdasta koulutukset Joensuussa: Torstai 3.3 klo Koulutus pidetään SPR:n koulutus-lassa (Ystävä--la, 3. kerros), kauppakatu 35, Joensuu Ilmoi6autumiset: HUOM! Samaa koulutusta voi -lata myös muille paikkakunnille, jolloin -laaja varautuu maksamaan koulu6ajan matka- ja koulu6ajakulut sekä koulutuksessa tarjo6avat kahvit/teet esim. voileipien kera. Kanna6aa tarjota esim. oman osastosi uusille toimijoille!! Kysy lisää: tai

17 KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA KIITOS JA KUNNIA Muistattehan, että on jälleen aika huomioida osastoissa tapahtuvaa toimintaa... VUODEN OSASTO 2015 VUODEN PUHEENJOHTAJA 2015 VUODEN RISTILÄINEN 2015 VUODEN PROMO 2015 VUODEN NUORISOTEKO 2015 PALKITSEMISPERUSTEET Toiminta on ollut Punaisen Ristin periaatteiden mukaista Toiminta on tapahtunut kyseisenä vuonna ESITKSET PALKITTAVISTA Yksityinen SPR:n jäsen voi tehdä ehdotuksen osastonsa hallitukselle, joka käsittelee tehdyn ehdotuksen ja lähettää sen edelleen piiriin Piirin kehittämistyöryhmät voivat tehdä ehdotuksia Osaston ja piirin hallitukset voivat tehdä myös omia ehdotuksia TEHKÄÄ EHDOTUKSIA PERUSTELUINEEN menneen vuoden osalta Ismolle helmikuun loppuun mennessä! Palkinnot jaetaan piirin vuosikokouksen yhteydessä huhtikuussa. ANSIOMERKKI-ANOMUKSET myös helmikuun loppuun mennessä Jakoperusteet: Ansiomerkin saamisen ehtona on SPR:n jäsenyys sekä ao. henkilö on 6 vuoden ajan aktiivisesti osallistunut SPR:n tai Vapepan toimintaan. 17

18 KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA Ensivastekoulutettujen vuosittaiset täydennykset Koulutukset toteutetaan Kuopiossa ja Joensuussa. Koulutukseen ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen kurssia, mieluummin ryhmänä KUOPIO: KLO 9 16 Aluetoimisto, Puijonkatu 9 JOENSUU: KLO 9 16 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuu Kurssi on maksuton. Ruokailu on omakustanteinen. Ensiapuzäpinät Huhmari Zäpnöiden teemana on 60 luku. Tavoitteena on virkistäytyä ja oppia uusia asioita. Zäpinöillä tehdään harjoituksia ja päivitetään päivystyskortit Lisäksi on lääkekoulutusta ja ryhmänjohtajien tapaamista. Ensiapuzäpinät on tarkoitettu kaikille ensiapuryhmäläisille ja promoille sekä ryhmänjohtajille. Paikkana on Huhmari, Polvijärvellä. Hinta 95e sisältää ruokailut ja majoituksen. Ilmottautumislinkki on lähetetty ryhmille. 18

19 KOULUTUSTA SAVO-KARJALASSA TERVEYSPISTE toteutusohje Terveyspisteen perustaminen Osaston hallitus käsittelee terveyspisteen perustamisen ja hyväksyy sen kokouksessaan. Osasto - ottaa yhteyttä piirin terveydenhuollon vastuuhenkilöön ohjeiden saamiseksi ja materiaalin sekä rahoituksen selvittämiseksi. - neuvottelee paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa terveyspisteen roolista paikkakunnalla - nimeää terveyspisteen vetäjän sekä hankkii toimijoita (esim. eläkkeelle jääneistä sairaanhoitajista tai terveydenhoitajista) sekä perehdyttää toimijat - hankkii tilat terveyspisteelle. Tiedotus - Osasto tiedottaa alueensa väestölle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille terveyspisteestä (toimintamuodot, paikka, aukioloajat). Yhteistyö Terveyspiste tekee yhteistyötä: - osaston muiden toimintaryhmien, kuten ystävävälityksen ja ensiapuryhmän kanssa - paikallisen terveydenhuollon, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa resurssien ja asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Toiminta ja palvelut - Vastuuhenkilönä toimii terveydenhuollon ammattilainen, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. - Terveyspisteet tarjoavat vapaaehtoista, maksutonta ohjausta, tukea, neuvontaa ja henkistä tukea sekä muuta terveyttä ja hyvinvointia edistävää ja tukevaa toimintaa. - Terveyspisteissä ei hoideta, asiakas ohjataan tarvittaessa hoitoon omalääkärille tai terveyskeskukseen. Mittauksina voidaan tehdä vyötärön ympäryksen, painon ja verenpaineen mittaukset. - Osana asiakkaan ohjausta ja neuvontaa voidaan asiakasta opastaa itse suorittamaan verensokerin mittausta. Rutiininomaisesti mitään verinäytteitä EI terveyspisteissä tehdä.* - Teema- ja koulutuspäivät, erilaiset ryhmätoiminnan muodot sekä valtakunnallisten teemaviikkojen ja päivien vietto on osa toimintaa. - Palvelut voidaan etäpisteen (asukastuvat, pikkukylät) tai liikkuvan toimintapisteen avulla. - Terveyspiste on osa osaston valmiutta, mm. varautumalla paikallisiin häiriötilanteisiin (myrkyt, vesikriisi, pandemiat). - Terveyspiste täyttää kuukausiseurantakaavakkeen toimintakertomuksen perustaksi ja vuoden lopussa terveyspisteen toimintakertomuksen - Toimintasuunnitelma tehdään vähintään vuodeksi *Terveyspisteessä annetusta ohjauksesta ja neuvonnasta, ei tehdä potilasasiakirjoja. Tilastointi tehdään säilyttäen asiakkaiden anonymiteetti. Mikäli terveyspisteellä tuotetaan potilaan yksilöllistä terveyden ja sairaanhoitoa, esimerkiksi verinäytteiden ottoa, tulee harkittavaksi hakea yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 4 :n mukaista lupaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen sekä tähän liittyvät käytännöt, seurannat, raportoinnit ym. 19

20 VAPAAEHTOISTYÖ Johtajien saappaissa Jokaiselle on tänä päivänä uutisoinnista vastaanottokeskukset tuttuja ja siellä asuvat asukkaat. Istahdin kolmen vastaanottokeskusjohtajan kanssa alas ja astuin hetkeksi heidän saapikkaisiin. Ei voi olla ohittamatta ensimmäisenä aihetta katupartiot, joista saa lukea joka viestintävälineestä. Vastaanottokeskuksen asukkaisiin tämä ei ole vielä näkyvästi vaikuttanut, koska medianlukutaito suomenkielellä voi olla haastavaa. Turvallisuudentunnetta asukkaat eivät koe uhatuksi, koska vastaanottokeskukset sulkevat ilta-aikaan ovensa viimeistään kello 21. Asukkaat saavat liikkua huoneistaan vapaasti, mutta esimerkiksi Suonenjoella jokaisesta ovien lukituksen jälkeen poistuneesta asukkaasta tehdään merkintä. Katupartioasia ei siis ole Savo-Karjalan alueella vastaanottokeskuksissa ollut näkyvässä roolissa, toisinkuin mediassa asiasta on saanut lukea päivittäin. Vastaanottokeskusten johtajien yksimielinen mielipide asiaan on järjestötasolla, että jos tämmöinen järjestö perustetaan, niin kuten meillä Punaisessa Ristissä on periaatteena, että autamme kaikkia sukupuoleen, ihonväriin, rotuun tai uskontoon katsomatta eniten apua tarvitsevia, tulisi tällaisen järjestäytyneen järjestön periaate olla sama. Onko se, se jää nähtäväksi. Savo-Karjalan alueen vastaanottokeskuksissa ei ole suukopua suurempia konflikteja ollut. Johtajat kertoivat, kuinka ymmärrettävästi eri uskontojen ristiriidat kärjistyvät ahtaissa tiloissa, mutta mitään sellaista ei ole tapahtunut, josta ei puhumalla olisi selvinnyt. Asukkaat saavat siis liikkua vapaasti ja Paiholan vastaanottokeskuksen asukkaista noin puolet oli uutena vuotena katsomassa ilotulitusta, joka järjestettiin Joensuun torilla. Vastaanottokeskusten asukkaat ovat ottaneet jyrkän kielteisen kannan lehdissä heitä arvosteleviin juttuihin siitä, kuinka he mukamas ovat käyneet kiinni naisiin tai rötöstelleet. On epäasiallista leimata kaikki asukkaat ja apua tarvitsevat, jos jotkut turvapaikanhakijat osallistuvat laittomuuksiin. Vastaanottokeskusten työntekijät ovat kokeneet työpaikkansa turvalliseksi eikä minkäänlaisia ahdistelu tai muunlaisia kielteisiä tapauksia ole ollut. Me kaikki kuitenkin olemme ihmisiä, ja jokainen haluaa olla rakastettu ja rakastaa. Vastaanottokeskuksissa on muutamia romanssinpoikasia ollut havaittavissa asukkaiden ja työntekijöiden välillä, mutta niistä on tiukat säännöt työntekijöillä ja asukkailla tiedossa. Vastaanottokeskusten asukkaat tulevat hyvin erilaisista oloista kuin mitä Suomessa on suhteessa lakeihin ja naisen asemaan. Uskonto ja kulttuuri näkyy vahvasti joka päivä arjessa. Asukkaat saavat sosiaaliohjausta heti saavuttuaan esim. siitä mikä meillä on naisen asema. Yleisesti tämä on otettu hyvin ja ymmärtäen vastaan ja naiset ovat todenneet, että huntu jäi rajalle. Valitettavasti joukkoon mahtuu myös sitten niitä tapauksia, joissa uskonto ja kulttuuri on hyvin syvälle juurtunut. Naisten asema varmasti on yksi mielenkiintoisimmista asioista vastaanottokeskusten arjessa, mutta myös lastenasema nostattaa paljon kysymyksiä. Meidän kulttuurissa lyöminen, läpsiminen ja yleisestikin fyysinen kurittaminen on kielletty rangaistuksen uhalla. Vastaanottokeskuksissa ei ole havaittu lasten pahoinpitelyitä. Mikäli näin olisi, niin niihin puututtaisiin välittömästi. Vanhempien kanssa on puhuttu tiukkaan sävyyn tästä asiasta ja osittain asia on aiheuttanut hämmennystäkin, että kuinkas lasta sitten opetetaan. Sopeutumista tarvitaan puolin ja toisin. Muistettava on, että jokainen asukkaista on persoona, siinä missä me kanstasuomalaisetkin. Ei ole helppoa astua vastaanottokeskusten johtajien saappaisiin, joten mielelläni hyppään takaisin omiin pikkuisiin kenkiini ja kunnioittavasti nostan hattua johtajille ja kaikille työntekijöille ja vapaaehtoisille, jotka mahdollistavat turvallisen elämän näille ihmisille jotka ovat kaukana kotoa. Adelheid Örn-Kinnunen Taloushallinnon- ja johdon sihteeri 20

21 VAPAAEHTOISTYÖ Teksti: Adelheid Örn-Kinnunen Ari Kuronen Tämä ammattitaitoinen herrasmies toimii Paiholan vastaanottokeskuksessa johtajana. Kurosella on pitkä kokemus vastaanottokeskustoiminnasta, sillä ensimmäisen kerran Kontiolahdessa Kontionieameen perustettu vastaanottokeskus vuonna 1994 sai Kurosen johtajakseen. Siitä lähtien hän on ollut tiiviisti vastaanottokeskusten kanssa tekemisissä aina nykyhetkeen saakka. Kaakkois-suomessa herrasmies pyörähti vuonna 1999 Vehkalahdella vastaanottotoiminnan mukana työskentelemässä. Herrasmies Kurosen arkeen mahtuu myös Vaimo sekä perheessä useampi nelijalkainen, heillä asustaa 2 kissaa ja 2 koiraa. Pohjois-Karjalan poikana tunnettu Kuronen on ollut Suomen Punaisen Ristin toiminnassa mukana vapaaehtoisena ensiapuun liittyen. Rentoutuessa dekkarikirjallisuus vie mennessään, etenkin Donna Leonin salaiset ratkaisemattomat mysteerit. Juha Nevalainen Pitkänhuiskea mies astelee huoneeseen ja täyttää sen rauhallisuudellaan. Tapaan Kiteen vastaanottokeskuksen johtajan Juha Nevalaisen. Tämä pitkän huiskea mies huokuu rauhallisuutta ja seesteisyyttä, josta kertookin hänen pitkä työhistoria. Hän on valmistunut vuonna 1991 sairaanhoitajaksi ja siitä lähtenyt työskentelemään sosiaali-, ja terveysalalle. Nevalainen aloitti työhistoriansa ensiavusta, jossa 7 vuotta uurasti apua tarvitsevien kanssa. Historiaan mahtuu Liperin terveyskeskuksessa työskentelyä 7 -vuotta, sieltä rauhallinen mies siirtyi leikkuriin PKSSK:n muutamaksi vuodeksi ja sen jälkeen aloittikin esimiestehtävissä Liperissä, josta palasi ensiavun osastonhoitajaksi. Kaiken kaikkiaan esimies kokemusta Nevalaisella on yli 10 vuoden ajan. Etelä-Savossa Mikkelissäkin pitkänhuiskea mies on ehtinyt jossain välissä pyörähtää työtä tekemässä. Vapaa-aika menee kunnioitettavassa asiassa, huolehtiessa muistisairaasta isästä ja kiinteistöstä. Että elämä ei olisi vain pelkkää työtä niin, elämään mahtuu myös perhe, johon kuuluu vaimo ja neljä lasta sekä koira. Ulkoillessa puolestaan voi heittää ajatukset tuulen mukaan. Suomenpunaisen Ristin toiminnassa Nevalainen on ollut mukana jo pidempään ennen vastaanottokeskuksen johtajan pestiä. Hän on toiminut mm. ensiapukouluttajana ja vapaaehtoisena. Pekka Räsänen Pohjois-Savon vastaanottokeskuksien johtajana toimii lapin mies Pekka Räsänen. Fyysisesti mies on parkkeerannut itsensä Keiteleelle. Tämä mies on rauhallisuuden, harkitsevaisuuden ja suorasanaisuuden omaava leppoisa lappalainen. Lapin jänkhän mies on toiminut kymmenen vuotta Securitaksen turvallisuuden kehityspäällikkönä Pohjois-Suomen ja Lapin alueella. Kokeneella erä-, ja kalamiehellä on vankka kokemus esimiestehtävistä, turvallisuusvalvonnasta sekä henkilökunnan kouluttamisesta. Lapin mies kuvailee itseään ikuiseksi oppijaksi, jolla iso osa vapaa-ajasta menee omaehtoiseen opiskeluun. Tiedonjano on kyltymätön. Lapin/Kittilän pelastuslaitoksen sopimuspalokunnassa Räsänen on toiminut useita vuosia. Jänkhän mies on yksikönjohtajasta kouluttautunut aina teollisuuspäälliköksi saakka. Savo-Karjalan piiriin Räsänen on tervetullutta vaihtelevuutta persoonansa ja jänkhän miehen asenteen vuoksi unohtamatta hänen lujaa ja ammattitaitoista kokemustaustaansa. 21

22 VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksissa Aivan aluksi kiitokset kaikille vapaaehtoisille, jotka olette olleet mukana turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Pohjois-Karjalan puolella turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksiköt on lakkautettu ja niissä olleet asukkaat ovat siirtyneet vastaanottokeskusten asukkaiksi, jotkut vielä jatkavat Savon puolella hätämajoitusyksiköissä. Alun vaatetus-, siivous-, kunnostus- ja majoitusurakoista on selvitty. Vastaanottokeskuksissa siirrytään tavalliseen arkeen, sellaiseen, vastaanottokeskuksen arkeen. Siellä opiskellaan, laitetaan ruokaa, siivotaan, pidetään paikkoja kunnossa ja harrastetaan. Muutoksen myötä myös vapaaehtoistoiminta vastaanottokeskuksissa muuttuu. Mukana on ihmisiä, jotka ohjaavat asukkaita mukaan harrastuksiin, jotka itse kokevat omikseen. Paiholan vastaanottokeskuksessa on esimerkiksi käyty ongella, sittemmin jo pilkillä, ja opiskeltu kalan käsittelyä ja valmistusta. Suomen kielen kerhoissa kerrataan sellaista, mitä on aiemmin suomen kielen tunneilla opiskeltu. Tilausta olisi myös vapaaehtoisille, jotka olisivat asukkaiden mukana erilaisilla asiointimatkoilla kaupungissa. Esimerkiksi lääkärissä käynnit sujuvat jo hyvin ilman saattajaa, mutta mahdollisten lääkärin määräämien lääkkeiden hankkiminen on jo haasteellisempaa. Ensin pitäisi löytää se oikea apteekki ja sitten saada se varsinainen asiakin toimitettua. Tällaisissa tilanteissa vapaaehtoisten apu olisi hyvin tervetullutta. Saattaa ihminen oikeaan paikkaan ja katsoa, että hän saa asiansa toimitettua. Joskus apteekin tiskille voi mennä suoraan, joskus pitää ottaa vuoronumero. Farmaseutilla voi olla jotain pientä kysyttävää, eikä kysymystä puutteellisen kielitaidon vuoksi ymmärretä. Ari Kuronen Paiholan vastaanottokeskus 22