Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 424/2004 vp Polttonesteiden hintojen alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Viittaan Suomen Keskustan 15. syyskuuta 2000 tekemään välikysymykseen (VK 3/2000 vp). Välikysymyksen teksti kuuluu: "Polttonesteiden hinnat ovat nousseet ennätyksellisen korkealle. Viime keväänä, kun välikysymyksellä vaadimme hallitukselta tekoja polttoaineiden hintojen alentamiseksi, hallitus valtiovarainministerin johdolla lupasi palata syksyllä asiaan. Eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Sauli Niinistö lupasi kertoa eduskunnalle budjettikeskustelussa , mitä hallitus polttoaineiden hintojen alentamiseksi tekee ja milloin. Keskustelun aluksi ministeri ilmoitti, ettei hallitus tule millään tavoin alentamaan polttonesteiden hintoja. Nykyisillä hinnoilla polttonesteiden hinnat kuuluvat Suomessa koko Euroopan korkeimpiin. Keskivertoautoilijan bensalasku on vuodessa kasvanut lähes markkaa. Suomessa bensan hinnassa veron määrä on noin 80 penniä korkeampi kuin keskimäärin EU-maissa. EMU-maista hintataso on Suomessa korkein. Suomessa liikenteen polttonesteiden verotus on ollut perinteisesti ankaraa. Muuhun energiaan verrattuna sitä on veroratkaisuilla entisestään kiristetty. Polttonesteiden hintojen nousu on kiihdyttänyt entisestään inflaatiota. Viime kuukausien inflaatiovauhdista polttonesteiden hintojen nousun osuus on ollut 40 prosentin luokkaa. Polttonesteiden hintojen alentaminen on välttämätöntä kansantaloutta vaurioittavan inflaatiokierteen hillitsemiseksi. Korkeat liikennepolttoaineiden hinnat ovat merkittävä kustannustekijä niin kaupunkiseutujen työmatka- ja asiointiliikenteessä kuin maaseudullakin, jossa autoa tarvitaan välttämättä työmatkaliikenteessä. Liikennetottumuksia on varmasti syytä pohtia, mutta monilla ei ole kuitenkaan polttoainetta vähemmän kuluttavaa liikkumisen vaihtoehtoa. Aivan viime aikojen polttonesteiden hintojen nousun kielteisimmät vaikutukset ovat kohdistuneet ankarimmin elinkeinonharjoittajiin ammattiliikenteessä, koneurakoinnissa ja maataloudessa. Pitkät kuljetussopimukset ovat estäneet kustannusten siirtämisen hintoihin. Tästä on seurannut kuljetusyrittäjien lisääntyneitä konkursseja. Linja-autoliikenteen lippujen hintoja on jo korotettu ja taksiliikenteen korotetut taksat on vahvistettu. Öljyllä lämmitettävän omakotitalon vuotuinen öljylasku on kohonnut hintojen nousun vuoksi jopa markalla. Maatalousyrittäjille kohonneet polttoaineiden hinnat ovat tuoneet vuositasolla erittäin huomattavan lisälaskun. Kansalaiset, maanrakennus- ja koneyrittäjät sekä eri ammattijärjestöjen edustajat ovat viime päivinä monin tavoin vedonneet päättäjiin polttonesteiden hintojen alentamiseksi. Myös eduskunnassa on laajalla poliittisella kirjolla vaadittu hallitukselta toimenpiteitä." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä polttonesteiden hintojen pikaiseksi alentamiseksi, vai pakottaako se saamattomuudellaan Versio 2.0

2 nykyisen opposition tekemään asiasta jälleen välikysymyksen? Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Lyly Rajala /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 424/2004 vp Lyly Rajala /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lyly Rajalan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 424/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä polttonesteiden hintojen pikaiseksi alentamiseksi, vai pakottaako se saamattomuudellaan nykyisen opposition tekemään asiasta jälleen välikysymyksen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Polttonesteiden hinta muodostuu useista eri tekijöistä, kuten raakaöljyn ja sen jatkojalosteiden hinnasta, jalostamoiden katteista, jakelukustannuksista ja veroista. Öljytuotteiden maailmanmarkkinahinta onkin kohonnut viime kuukausina voimakkaasti raakaöljyn brent-laadun hinta on ollut 38 dollarin tienoilla barrelilta, kun esimerkiksi viime vuoden keskihinta oli vajaat 29 dollaria. Toisaalta öljyjalosteiden hintakehitys on eri tuotteiden osalta ollut eri tyyppistä bensiinin maailmanmarkkinahinta on kohonnut yli 100 dollaria tonnilta, kun taas kevyen polttoöljyn ja dieselöljyn hintakehitys on ollut selvästi rauhallisempaa. Myös kuluttajahintojen vertailu vuoden 2003 alusta lukien osoittaa varsin suuria vaihteluita niin bensiinin, dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn hinnassa kuin myös kyseisten tuotteiden välisissä hintasuhteissa. Bensiinin hinta on vaihdellut reilulla 17 sentillä litralta ja dieselöljyn vajaalla 20 sentillä litralta toisaalta samana ajanjaksona pienimmillään bensiinin ja dieselin välinen hintaero on ollut 19 sentin luokkaa ja suurimmillaan noin 35 senttiä litralta. Maailmanmarkkinahintojen kohoamisen taustalla on useita syitä, kuten öljyntuotantoalueilla jatkuneet levottomuudet ja maailmantalouden viriämisestä aiheutuva öljyn kysynnän kasvu. Bensiinin hinnan kohoaminen johtuu osaltaan vuosittaisesta kesäkauteen liittyvästä kysynnän kasvusta erityisesti Yhdysvalloissa, jossa muutenkin bensiinivarastot ovat alhaisella tasolla. Lähiaikojen mielenkiinto suuntaantuu öljynviejämaiden järjestön OPEC:in kesäkuun alussa pidettävään kokoukseen, jossa on käsiteltävänä muun muassa tuotantokiintiöiden mahdollinen korottaminen, mikä osaltaan lisäisi vakautta öljymarkkinoilla. Syyt viimeaikaisten polttonesteiden hintojen kohoamiseen ovat perustuneet raakaöljyn ja öljytuotteiden kulutuksen kasvuun ja maailmanmarkkinahintojen kohoamiseen ei hallituksen toimenpiteisiin. Käytännössä yksittäisen valtion mahdollisuudet puuttua maailmanmarkkinahintoihin ovat vähäiset toisaalta valtion tehtävänä ei ole puuttua vapaasti toimivien polttoainemarkkinoiden toimintaan verotasoa muuttamalla. Valtio ei voi myöskään ottaa kannettavakseen vastuuta jonkin hyödykkeen esimerkiksi polttonesteiden hintojen säilymisestä tietyllä tasolla verotusta muuttamalla. Veronalennuksista keskusteltaessa ei ole syytä myöskään unohtaa huomattavia valtiontaloudellisia vaikutuksia, mitä varsin vähäisilläkin polttoaineveron alennuksilla olisi. Polttoaineiden veronalennus vähentäisi myös osaltaan mahdollisuuksia hallituksen mahdollisuuksia keventää muuta verotusta. On totta, että polttonesteiden hinnan kohoaminen lisää öljytuotteiden käyttäjien kustannuksia. Öljytuotteisiin liittyy kuitenkin aina kausittaisia välillä suuriakin hinnannousuja ja -lasku- 3

4 Ministerin vastaus ja. Kuten edellä selostetusta käy ilmi, ei ole olemassa yksinkertaisia ja yksiselitteisiä ratkaisuja öljytuotteiden hintojen säilyttämiseksi vakaana tai niiden nousun estämiseksi ja kompensoimiseksi. Näin ollen hallitus ei katso perustelluksi puuttua polttonesteiden hintaan veroa alentamalla. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2004 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki 4

5 Ministerns svar KK 424/2004 vp Lyly Rajala /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 424/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Lyly Rajala /saml: Vad ämnar regeringen göra för att snabbt sänka priset på flytande bränslen, eller tvingar regeringen genom sin oföretagsamhet oppositionen att återigen framställa en interpellation om saken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Priset på flytande bränslen beror på flera olika faktorer, t.ex. priset på råolja och vidareförädlade produkter av den, raffinaderiernas täckningar, distributionskostnader och skatter. Världsmarknadspriset på oljeprodukter har stigit kraftigt under de senaste månaderna priset på brent-råolja har varit omkring 38 euro per fat, medan det genomsnittliga priset t.ex. i fjol var knappt 29 dollar. Å andra sidan har prisutvecklingen för olika förädlade produkter av olja varit en annan världsmarknadspriset på bensin har stigit med över 100 dollar per ton, medan prisutvecklingen i fråga om lätt brännolja och dieselolja har varit betydligt mera balanserad. Också jämförelsen av konsumentpriser från ingången av 2003 uppvisar mycket stora variationer såväl i priset på bensin, dieselolja och lätt brännolja som i prisförhållandet mellan produkterna i fråga. Bensinpriset har varierat med drygt 17 cent per liter och dieseloljan med knappt 20 cent per liter å andra sidan har prisskillnaden mellan bensin och diesel under samma tidsperiod varit omkring 19 cent som minst och som mest cirka 35 cent per liter. Bakom höjningen av världsmarknadspriserna ligger flera orsaker, t.ex. de fortsatta oroligheterna i oljeproduktionsområdena och den ökade efterfrågan på råolja till följd av en starkare tillväxt i världsekonomin. Höjningen av bensinpriset beror för sin del på den årliga ökningen i efterfrågan under sommaren särskilt i Förenta staterna, där bensinlagren även annars är på en låg nivå. Intresset under den närmaste tiden riktar sig det möte som oljeexportländernas organisation OPEC håller i början av juni, där man bl.a. kommer att behandla en eventuell höjning av produktionskvoterna, vilket i sin tur skulle öka stabiliteten på oljemarknaden. Orsakerna till att priserna på flytande bränslen den senaste tiden har stigit är att konsumtionen av råolja och oljeprodukter har ökat och att världsmarknadspriset har stigit det beror inte på regeringens åtgärder. I praktiken har en enskild stat små möjligheter att ingripa i världsmarknadspriserna å andra sidan är det inte statens uppgift att ingripa i den fria bränslemarknaden genom att ändra på skattenivån. Staten kan inte heller åta sig ansvaret för att bevara priset på olika nyttigheter t.ex. flytande bränslen på en viss nivå genom att ändra beskattningen. När skattesänkningar diskuteras bör man inte heller glömma de betydande statsekonomiska verkningar som även mycket små sänkningar av bränsleaccisen skulle ha. En sänkning av bränsleaccisen skulle också minska regeringens möjligheter att lindra annan beskattning. Det är sant höjningen av priset på flytande bränslen ökar kostnaderna för dem som använder oljeprodukter. Till oljeprodukterna hänför sig emellertid alltid månatliga ibland också stora prisstegringar och -sänkningar. Som framgår av redogörelsen ovan finns det inga enkla och en- 5

6 Ministerns svar tydiga lösningar för att hålla priserna på oljeprodukter stabilt eller för att förhindra och kompensera höjningarna. Därför anser inte regeringen det vara motiverat att ingripa i priset på flytande bränslen genom att sänka accisen. Helsingfors den 10 juni 2004 Finansminister Antti Kalliomäki 6