Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1184/2010 vp Sähköautojen käytön edistäminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Ilmastonmuutos on jo todellisuutta. Sen torjuminen on ihmiskunnan nykyisyyden ja tulevaisuuden suurimpia haasteita. Varautuminen ilmastonmuutokseen tulee sitä edullisemmaksi, mitä nopeammin päästöjen hillitsemiseen ryhdytään. Toimivia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi on tehtävä nopeasti, sillä EU:n ilmastosopimuksen mukaan päästökaupan ulkopuolisiin kasvihuonepäästöihin on tehtävä 16 %:n vähennys vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuuden liikenteen käyttämästä energiasta tulisi olla 10 % niin ikään vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia päästöjen aiheuttajia ovat teollisuus, energian tuotanto, rakennussektori ja kuljetus. Kuljetussektori (lentokoneet, autot, junat) muodostavat noin 14 % ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Autojen osuus kuljetussektorin päästöistä on noin puolet. Sähköautot ovat yksi keino autojen aiheuttamien kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Sähköauto toimii ympäristön ja kuluttajan näkökulmasta katsottuna tehokkaammin kuin tavalliset bensa- ja dieselmoottoreilla kulkevat autot. Bensiinitäyshybrideistä ei vapaudu pienhiukkaspäästöjä, ja täyshybridillä on mahdollista ajaa pelkällä sähköllä päästöittä muun muassa kaupunkiliikenteessä. Sähköautojen päästöiksi tulisi arviolta 30 g/km niiden nykyisellä pohjoismaisella tuotantorakenteella. Se on radikaalisti vähemmän kuin tavallisten autojen keskimääräiset päästöt. Pistokehybridien päästöjen suuruus vaihtelee sen mukaan, toimivatko ne hybrideinä vai sähkömoottorilla. Pistokehybridin päästöt ovat keskimäärin 53 g/km. Sähköautojen yleistyminen vähentäisi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja vähentäisi myös muita liikenteen aiheuttamia ilmansaasteita. Niiden kannattavuuteen vaikuttaa myös öljyn hintojen nousu. Tieliikenteen sähköistäminen on yksi tehokkaimmista keinoista kestävään energiatalouteen pääsemisessä. Akkuteknologia on kehittynyt paljon viime vuosina, mutta sähköautojen lataamiseen tarkoitetussa infrastruktuurissa on kuitenkin vielä kehitettävää. Lataamiseen tarkoitettuja pisteitä tulisi lisätä, jotta akkujen lataus sujuisi vaivattomammin ympäri Suomea. Myös muita porkkanoita sähköautojen käytön edistämiseksi tarvitaan, ainakin alkuvaiheessa. Sen lisäksi, että sähköautot ovat yksi merkittävä keino ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi, on niillä ja niihin liittyvällä osaamisella myös potentiaalia merkittäväksi vientialaksi. Sähköautojen käyttöä voitaisiin lisätä esimerkiksi poistamalla niiden autovero tietyksi määräajaksi. Tällä toimenpiteellä edistettäisiin niiden markkinoilletuloa. Muutamissa maissa, kuten Tanskassa, on sähköautojen hankintaverosta luovuttu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä sähköautojen käyttöönoton edistämiseksi? Versio 2.0

2 Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2011 Antti Kaikkonen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 1184/2010 vp Antti Kaikkonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1184/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä sähköautojen käyttöönoton edistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sähköautot ovat vähäpäästöisinä ajoneuvoina hyötyneet viime vuosina tehdyistä useista ympäristöperusteisista verotuksen rakenneuudistuksista. Autovero on muutettu vuonna 2008 hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi ja sen määrä on päästöistä riippuen 12,2 48,8 prosenttia ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta. Vastaavalla tavalla ajoneuvoveron perusvero on muutettu päästöperusteiseksi helmikuussa 2010 voimaan tulleella lailla ja perusvero on euroa vuodessa. Sähköautoista kannetaan vähimmäisverot sekä autoverotuksessa (12,2 prosenttia) että ajoneuvoveron perusveron osalta (19 euroa). Sähköautoista kannetaan käyttövoimaveroa kuten muistakin muuta kuin bensiiniä käyttävistä ajoneuvoista. Tämän vuoden alussa voimaan tulleen ympäristöperusteisen energiaveromallin mukaan henkilöautojen käyttövoimaveroa on alennettu ensimmäisessä vaiheessa noin 17 prosenttia. Toisessa vaiheessa käyttövoimavero porrastetaan eri käyttövoimille ja tällöin myös sähköautot saavat oman käyttövoimaverotasonsa. Tämä tarkoittaa sähköautojen käyttövoimaveron alentumista kaikkiaan noin 77 prosentilla uudistusta edeltäneestä tasosta. Toisen vaiheen muutokset tulevat asetuksella voimaan todennäköisesti vuoden 2012 alussa. Sähköautot hyötyvät auto-, ajoneuvo- ja käyttövoimaveron lisäksi polttoaineverotuksessa, koska sähköä ei veroteta erikseen liikennepolttoaineena. Sähkön verotaso on muihin liikennepolttoaineisiin verrattuna alhainen. Kysymyksen perusteluissa on katsottu, että sähköautojen käyttöä voitaisiin lisätä esimerkiksi poistamalla niiden autovero tietyksi aikaa. Sähköautoilla on tällä hetkellä kuitenkin korkea veroton hinta, joten sähköautojen korkea hinta ei johdu autoverosta. Esimerkkinä sähköautojen korkeasta verottomasta hinnasta voidaan mainita Suomessa valmistettava Think City -merkkinen sähköauto. Sen lisävarusteeton kokonaishinta on hinnaston mukaan noin euroa, josta autoveron osuus on noin euroa. Sähköauto on siis verottomanakin huomattavasti kalliimpi kuin vastaavan kokoluokan polttomoottorilla varustettu auto. Sähköauton autoverottomuudella ei olisi lähtökohtaisesti suurta vaikutusta sen houkuttelevuuteen. Sähköautojen yleistymiseen on hinnan lisäksi vaikuttanut myös niiden melko vähäinen saatavuus. Kysymyksen mukaan myös lataamiseen tarkoitettuja pisteitä tulisi lisätä, jotta akkujen lataus sujuisi vaivattomammin ympäri Suomea. Sähköauton lataaminen onnistuu kuitenkin normaalista pistorasiasta, eivätkä erilliset latauspisteet ole välttämättömiä. Sähköautojen lataaminen ja käyttö on itse asiassa Suomessa selvästi helpompaa kuin monissa muissa maissa, autojen lämmitystä varten olevien autopistorasioiden yleisyyden vuoksi. Auto- ja ajoneuvoverotus suosii objektiivisesti ja tekniikkariippumattomasti kaikkia vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Erityiset yhtä tekniikkavaihtoehtoa suosivat verohelpotukset, kuten sähköautojen autoveron poistaminen määräajaksi, eivät olisi veromallien rakenteen mukaisia. 3

4 Ministerin vastaus Myöskään pelkän kotimaisen tuotannon verotuksellinen tukeminen ei olisi EU:n lainsäädännöstä johtuen mahdollista. Lisäksi sähköautoihin kohdistuville verohelpotuksille ei ole tarvetta, koska sähköautot ovat kuitenkin selvästi hyötyneet ympäristöperusteisista veromalleista auto-, ajoneuvo-, käyttövoima- sekä liikennepolttoaineverotuksessa. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4

5 Ministerns svar KK 1184/2010 vp Antti Kaikkonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1184/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent: Vad ämnar regeringen göra för att främja ibruktagandet av elbilar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Elbilar har som lågemissionsfordon gynnats av flera miljöbaserade strukturreformer inom beskattningen under de senaste åren. Bilskatten ändrades 2008 så att den baserar sig på koldioxidutsläpp och dess belopp är beroende på utsläppen 12,2 48,8 procent av fordonets allmänna detaljhandelsvärde. På motsvarande sätt har fordonsskattens grundskatt gjorts utsläppsbaserad genom en lag som trädde i kraft i februari 2010 och uppgår till euro per år. För elbilar tas ut minimiskatter i både bilbeskattningen (12,2 procent) och i fråga om fordonsskattens grundskatt (19 euro). För elbilar tas ut samma drivkraftsskatt som för andra fordon än sådana som går på bensin. Enligt en miljöbaserad energiskattemodell som trädde i kraft i början av detta år har drivkraftsskatten för personbilar i det första skedet sänkts med cirka 17 procent. I det andra skedet graderas drivkraftsskatten för olika drivkrafter och då får även elbilar sin egen drivkraftsskattenivå. Detta innebär att drivkraftsskatten för elbilar sammanlagt sjunker med cirka 77 procent från nivån före reformen. Ändringarna i det andra skedet träder i kraft genom förordning sannolikt i början av Elbilar gynnas förutom av bil-, fordonsoch drivkraftsskatten dessutom i drivmedelsbeskattningen, eftersom el inte beskattas särskilt som drivmedel. Skattenivån på el är låg jämfört med övriga drivmedel. I motiveringen till spörsmålet har ansetts att användningen av elbilar kunde utökas till exempel genom att bilskatten på elbilar slopas för en viss tid. Elbilar har för närvarande emellertid ett högt skattefritt pris och därför beror elbilarnas höga priser inte på bilskatten. Som exempel på det höga skattefria priset på elbilar kan nämnas elbilen av märket Think City som tillverkas i Finland. Totalpriset på bilen utan tilläggsutrustning är enligt prislistan cirka euro, varav bilskattens andel är cirka euro. En elbil är alltså även som skattefri avsevärt mycket dyrare än en bil med bränslemotor i motsvarande storleksklass. Frihet från bilskatt för elbilar skulle i princip inte ha någon stor inverkan på hur attraktiv den skulle vara. Spridningen av elbilar påverkas förutom av priset även av att utbudet av elbilar är ganska litet. Enligt spörsmålet bör även antalet laddningspunkter utökas för att det ska vara enklare att ladda bilbatteriet i hela Finland. En elbil kan dock laddas i ett normalt uttag och separata laddningspunkter behövs inte. Laddningen och användningen av elbilar är i själva verket klart enklare i Finland än i många andra länder på grund av den allmänna förekomsten av eluttag för bilmotorvärmare. Bil- och fordonsbeskattningen gynnar objektivt och teknikneutralt alla lågemissionsfordon. Särskilda skattelättnader som gynnar ett teknikalternativ, t.ex. temporär bilskattefrihet för elbilar, skulle inte överensstämma med strukturen i skattemodellerna. Att stöda enbart den inhemska produktionen genom beskattningen är inte heller möjligt på grund av EU-lagstiftningen. Dessutom behövs inga skattelättnader för elbilar, efter- 5

6 Ministerns svar som elbilar ändå klart har gynnats av de miljöbaserade skattemodellerna i bil-, fordons-, drivkrafts- och drivmedelsbeskattningen. Helsingfors den 28 februari 2011 Finansminister Jyrki Katainen 6