Lausuntopyyntö

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/26/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista/ Begäran om remissvar angående förordningar i anslutning till yrkeshögskolereformen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisista asetusluonnoksista perustelumuistioineen, jotka liittyvät parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen uudeksi ammattikorkeakoululaiksi (HE 26/2014 vp): - valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista - opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää näkemyksiänne mahdollisista muutostarpeista voimassa olevaan ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1230/2009, ns. maksuasetus). Voimassa oleva ammattikorkeakoululaki (351/2003) on tarkoitus kumota voimaan tulevalla uudella ammattikorkeakoululailla. Kun nykyinen laki kumoutuu, myös laissa olevan asetuksenantovaltuuden nojalla annetut asetukset kumoutuvat. Uusi maksuasetus on tarkoitus valmistella ja antaa ensi syksyn aikana. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi. Lisätietoja asiasta antavat hallitusneuvos Maiju Tuominen (p ) ja opetusneuvos Maarit Palonen (p ). *** Undervisnings- och kulturministeriet begär ert yttrande om bifogade utkast till förordningar jämte promemorior med motiveringar i anknytning till regeringens proposition med förslag till ny yrkeshögskolelag (RP 26/2014 rd), vilken som bäst behandlas i riksdagen: - Statsrådets förordning om yrkeshögskolor - Undervisnings- och kulturministeriets förordning om beräkningskriterierna för yrkeshögskolornas basfinansiering.

2 OKM/26/010/ (3) Därutöver ber undervisnings- och kulturministeriet om era synpunkter på eventuella ändringsbehov i den gällande av statsrådet utfärdade förordningen om avgifter som tas ut i yrkeshögskolornas verksamhet (1230/2009, avgiftsförordningen). Avsikten är att upphäva den gällande yrkeshögskolelagen (351/2003) genom den nya yrkeshögskolelagen som träder i kraft När den gällande lagen upphävs, upphävs därmed även de förordningar som avlåtits med stöd av bemyndigandet att utfärda förordningar i lagen. Avsikten är att den nya avgiftsförordningen ska beredas och utfärdas i höst. Remissvaren ska tillställas undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor senast den 6 juni på e-postadressen kirjaamo@minedu.fi. Närmare upplysningar ger regeringsrådet Maiju Tuominen (tfn ) och undervisningsrådet Maarit Palonen (tfn ). Hallitusneuvos Maiju Tuominen Liitteet Jakelu VNA ammattikorkeakouluista lausuntoversio VNA ammattikorkeakouluista muistio lausuntoversio OKMasetus lausuntoversio OKMasetus muistio lausuntoversio maksuasetus maksuasetus ruotsiksi Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen yliopistot UNIFI ry Akava ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry KT Kuntatyönantajat Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetushallitus Sivistystyönantajat ry Avaintyönantajat Avainta ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kuntaliitto ry Suomen Yrittäjät ry

3 OKM/26/010/ (3) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Tiedoksi Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Erityisavustaja Jouni Parkkonen

4 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Uusi ammattikorkeakoululaki (/2014) on vahvistettu x.x.2014 ja se tulee voimaan Uusi laki kumoaa voimassa olevan ammattikorkeakoululain (351/2003) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003). Tämän vuoksi on tarpeen antaa uusi valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista, ammattikorkeakoulun antamista todistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisen soveltamisesta ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin ammattikorkeakouluille myönnettävän rahoituksen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta sekä korkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta. Asetuksessa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulun toimiluvan hakemisesta sekä toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot 2 Opintojen rakenne Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista voimassa olevan asetuksen 3 :ää vastaavasti. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen sekä ammatillisen opettajankoulutusopintojen rakenteesta voimassa olevan asetuksen 4 :ää vastaavasti. 3 Opintojen mitoitus ja laajuus Pykälässä säädettäisiin opintojen mitoituksesta, tutkintojen ja ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuudesta sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan harjoittelun osuudesta voimassa olevan asetuksen 5 :ää vastaavasti. 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 :ää vastaavasti. Tutkinnon tavoitteet kuvataan säännöksessä tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiske-

5 lijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. 5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälässä säädettäisiin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 a :ää vastaavasti. Tutkinnon tavoitteet kuvataan säännöksessä tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. 6 Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet 7 Kielitaito 8 Kypsyysnäyte Pykälässä säädettäisiin ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 b :ää vastaavasti. Opiskelijalta edellytettävästä kielitaidosta säädetään voimassa olevan asetuksen 8 :ssä. Voimassa olevan asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan 1 momentissa säädetty opiskelijalta edellytettävä kielitaito ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi maininta ulkomailla koulusivistyksensä saanutta koskevasta poikkeuksesta tarpeettomana, koska tällöin on käytännössä kyse tilanteista, jossa henkilö on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Voimassa olevan asetuksen 8 :n 4 momentin mukaan opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Säännökseen ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 26 :n 1 momentin 5 kohdan mukainen säännös, jonka mukaan kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19, joka koskee korkeakoulututkintotodistukseen merkittävää kielitaitoa. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä kieli, jolla opiskelija on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevan asetuksen 8 :ää. Pykälässä säädettäisiin kypsyysnäytteestä voimassa olevan asetuksen 10 :ää vastaavasti. 9 Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset Voimassa olevan asetuksen 11 :ssä säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutuksista tiettyihin ammattikorkeakouluissa annettaviin koulutuksiin. Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi velvoite siitä, että rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen tulee täyttää EU:n lainsäädännön asettamat

6 10 Todistukset vaatimukset. Säännöksen perusteella ammattikorkeakoulujen tulisi näin ollen huolehtia siitä, että mainittu koulutus täyttää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY arkkitehdin koulutusta koskevat 46 artiklan vaatimukset. Lisäksi säännökseen tehtäisiin joitakin terminologisia muutoksia. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulun antamista todistuksista voimassa olevan asetuksen 15 :ää vastaavasti. 11 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoululain opiskeluoikeuden peruuttamista koskevien säännösten soveltamisesta voimassa olevan asetuksen 18 a :ää vastaavasti. 12 Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Uuden ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus (ns. tuloksiin perustuva rahoitus) sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (ns. strategiarahoitus). Ehdotettavan pykälän 1 momentin mukaan tuloksiin perustuvan rahoituksen osuus olisi 97,4 % ja strategiarahoituksen osuus 2,6 % perusrahoituksesta. Pykälän 2 momentin mukaan tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyisi koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. 13 Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet Pykälässä säädettäisiin tuloksiin perustuvan rahoituksen tarkemmista rahoitusperusteista. Nykyisen ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määräytymisen perusteena olevat rahoitusmallin tekijät tulisivat ehdotuksen mukaan vuoden 2015 alusta valtion rahoituksen myöntämisen perusteiksi. Vuoden 2015 alusta lukien rahoituksen laskennassa luovutaan valtionosuuslaskentaan liittyvästä yksikköhinnan laskemisesta sekä siihen liittyvästä laskennallisten opiskelijoiden käytöstä. 14 Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus Tuloksiin perustuvan rahoituksen lisäksi rahoituksen myöntämisperusteeksi tulisi tällä hetkellä perusrahoituksesta erillisenä valtionavustuksena myönnettävä hankerahoitus, joka yhdistettäisiin osaksi perusrahoitusta strategisen rahoituksen kokonaisuudeksi. Strategiarahoituksen osuus perustuisi aiemman, erillisenä valtionavustuksena myönnetyn hankerahoituksen määrään, joka on vuoden 2014 tasossa noin 21 miljoonaa euroa.

7 15 Korkeakouluindeksi Ammattikorkeakoululain 43 :n 2 momentin mukaan edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua talousarvion määrärahaa korotettaisiin kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta vähintään korkeakouluindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Korkeakouluindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä. Korkeakouluindeksiä koskeva pykälä vastaisi sisällöllisesti yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 8 :ää, jossa säädetään yliopistoindeksistä. Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee korkeakouluindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaisemien yleisen ansiotaso-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksin muutosten perusteella. Kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Korkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna Kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. Kustannusten painotusten tarkistaminen on välttämätöntä, jotta korkeakouluindeksi ottaa riittävästi huomioon kustannusrakenteen muutoksia. 16 Kustannustason muutos Pykälässä säädettäisiin kustannustason muutoksen huomioon ottamisesta mitoitettaessa valtion rahoitusta ammattikorkeakouluille. Tarkoituksena on, että kustannustason muutos otettaisiin huomioon täysimääräisesti ja käytettävä kustannuskehityksen arvio olisi mahdollisimman lähellä toteutuvaa kustannuskehitystä. Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otettaisiin huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä vahvistamisvuotta edeltäneen korkeakouluindeksin toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Säännöksessä tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen korkeakouluindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Valtiovarainministeriö ei tee varainhoitovuodelle ennustetta tukkuhintaindeksin kehityksestä. Tältä osin arviona voidaan käyttää kotimarkkinoiden perushintaindeksin kehitystä. Tarkoituksena on, että valtiovarainministeriö julkistaa vuosittaiset korkeakouluindeksin arvioidut muutokset ja toteutuneen korkeakouluindeksin vuosittaisten kehyspäätösten yhteydessä valtionosuusindeksin tapaan. Rahoituksen korotus kohdennetaan 13 :ssä säädettyjen rahoitusperusteiden keskinäisen jakautumisen suhteessa. Sen sijaan 14 :ssä säädetyn strategisen rahoituksen osalta korotus kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla. 17 Opettajien kelpoisuusvaatimukset Pykälässä säädettäisiin opettajien kelpoisuusvaatimuksista nykyistä suppeammin. Ammattikorkeakoulun yliopettajalta ja lehtorilta vaadittaisiin jatkossakin vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Samoin säädettäisiin nykyistä vastaavasti siitä, että yliopettajaksi ja lehtoriksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta

8 18 Toimiluvan hakeminen suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot. Muilta osin opettajien kelpoisuusvaatimuksista päättäisi ammattikorkeakoulu. Pykälässä säädettäisiin niistä tiedoista ja liitteistä, jotka ammattikorkeakoulun olisi toimitettava hakiessaan toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Säännökseen tehtäisiin uuden ammattikorkeakoululain edellyttämät terminologiset muutokset, mutta se vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan asetuksen 25 :ää. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lain 4 :n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminnalta edellytetään erityisesti laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toimilupakriteerien täyttymistä arvioidaan sekä tilastotietojen että hakemuksessa esitettävien tietojen perusteella. Toimilupien myöntäminen perustuu laajan tietopohjan perusteella tehtävään kokonaisharkintaan. Ehdotetun säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemuksessa on selvitettävä ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka ja 2 kohdan mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat. Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan hakemukseen tulisi kirjata ammattikorkeakoulun nimi ja 4 kohta edellyttää selvittämään ammattikorkeakoulun tarpeellisuuden ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä eli korkeakouluopetusta, soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa varten. Mainittu 4 kohta liittyy ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momenttiin, jonka mukaan toimiluvan myöntämisen yhtenä perusedellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on myös, että hakijalla on toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset sisältävät koulutustarpeen edellyttämän koulutuksen lisäksi työelämää ja aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön. Hakemuksessa tulee kuvata tutkimusja kehitystyön laajuus toiminnan käynnistämishetkellä, toiminnan olennaiset muutokset sekä suunnitelma toiminnan kehittämisestä. Lisäksi tulee kuvata tutkimus- ja kehitystyön suhde koulutustoimintaan ja alueen painopisteisiin sekä opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen tutkimus- ja kehitystyöhön. Hakijan tulee kuvata myös muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta kuten opiskelijoiden työharjoittelu. Hakemuksessa tulee esittää toimintaympäristöanalyysi ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavista tekijöistä, keskeisten yhteistyökumppaneiden ja yhteistyömuotojen määrittelyä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen välisen osaamisen siirron menettelytapojen kuvausta. Näiden tietojen perusteella voidaan muun muassa arvioida ammattikorkeakouluosakeyhtiön edellytyksiä laadukkaan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset liittyvät myös keskeisesti henkilöstöresursseihin, joiden osalta on esitettävä tiedot henkilöstörakenteesta sisältäen päätoimiset opettajat, tk-henkilökunta ja muu henkilökunta sekä suunnitelma henkilöstörakenteen sekä henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lisäksi toiminnallisten edellytysten tarkastelu edellyttää toimilupahakemukseen liitettävää

9 kuvausta ammattikorkeakouluosakeyhtiön taloudellisista riippuvuuksista. Tällaisia riippuvuuksia voivat olla esimerkiksi tiloja koskevat sopimukset sekä vuokrien määräytymisperusteet. Taloudellisten edellytysten täyttymisen arvioimiseksi hakijan tulee 1 momentin 5 kohdan mukaan esittää selvitys ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta sekä niiden hallinnasta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2014 toimilupaa haettaessa selvitysten tulee näin ollen ulottua vuoteen 2019 asti. Selvityksiin sisällytetään arvio merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Säännöksen 3 momentissa säädettäisiin siitä, että 5 kohdassa edellytettyjen tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat siltä osin kuin tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti. Ehdotetun 1 momentin 6 kohdan mukaan toimilupahakemuksesta tulee ilmetä haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus. Näin ollen hakemuksesta tulee ilmetä ne ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä ne ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Samoin hakemuksessa tulee tarvittavin osin esittää tulevan ammattikorkeakoululain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut koulutusvastuun täsmennykset. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa seuraavasti: liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala, logistiikka, turvallisuusala ja johdon assistenttikoulutus. Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa seuraavasti: energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaus, sähkö- ja automaatiotekniikka, tuotantotalous, logistiikka sekä palo- ja pelastusala. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa diakonisen hoitotyön ja diakonisen sosiaalityön osalta, jotka liittyvät tutkintonimikkeisiin sairaanhoitaja (AMK) ja sosionomi (AMK). Hakemuksessa tulee kuvata osaamisen laajuutta haettavien tutkintojen osalta. Toiminnan suunniteltua laajuutta tulee kuvata uusien koulutusvastuiden mukaisilla suunnitelluilla sisäänotto/-aloituspaikkamäärillä ja suunniteltujen koulutusten opetuksen ryhmäkokojen kuvauksilla sekä opiskelijamäärillä. Koulutustarvetta tulee arvioida suhteessa alueen osaamisprofiiliin ja työnjakoon muiden oppilaitosten kanssa. Tutkintoon johtavan koulutustarjonnan osalta tulee esittää tilanne hakemushetkellä sekä tulevina vuosina. Suunnitellun koulutustarjonnan kuvaukseen tulee sisältyä myös mahdollisesti tarjottava ammatillinen opettajankoulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus ja erilliset opinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot, maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä täydennyskoulutus. Lisäksi ammattikorkeakoulun suunniteltu opetus- ja tutkintokieli liittyy koulutustarpeen arviointiin. Toimiluvassa ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi määrätään tulevan ammattikorkeakoululain 8 :n 3 momentin mukaisesti suomi tai ruotsi. Kokonaiskuvan saamiseksi toimilupahakemuksessa tulee ehdotettavan pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaisesti selvittää, mitä muita kieliä ammattikorkeakoulun on tarkoitus käyttää opetus- ja tutkintokielenä. Toiminnallisten edellytysten kartoittamiseksi hakemuksessa tulee 1 momentin 8 kohdan

10 mukaan selvittää ne paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää. Paikkakuntia koskeva selvitys on tarpeen koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun työelämäyhteistyön ja alueellisen toiminnan osalta. Vaikka ammattikorkeakoulun sijaintipaikkoja ei määrätä toimiluvassa, tieto suunnitelluista sijaintipaikkakunnista on tärkeää toiminnallisiin edellytyksiin liittyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Ehdotetun 1 momentin 9 kohdan mukaan toimilupahakemuksessa tulee selvittää ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat ja toimitilastrategia sekä tukipalvelut. Ammattikorkeakoulun tulisi olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimusja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnallisiin edellytyksiin liittyy myös ehdotettavan 1 momentin 10 kohta, jonka mukaan hakemuksessa on selvitettävä opiskelijapalveluiden järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä, miten ammattikorkeakoulun on tarkoitus varmistaa toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijapalvelujen osalta. Opiskelijapalveluiden järjestämistä koskevan selvityksen tulee kattaa myös opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Ehdotetun 1 momentin 11 kohdan perusteella hakemuksessa tulee kuvata ammattikorkeakoulun hallinnon järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä ammattikorkeakoulun hallituksen ja muiden keskeisten hallintoelimien kokoonpano sekä työelämän ja alueen edustajien osuus keskeisissä hallintoelimissä. Ehdotetun säännöksen 2 momentin 1 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä selvitys ammattikorkeakouluosakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset. Edellytetyillä tiedoilla voi olla merkitystä hakijan toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei saa olla sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset eivät saa näin ollen toimilupaa haettaessa sisältää sellaisia sitoumuksia tai velvoitteita, jotka edellyttävät määräenemmistöpäätöksiä ammattikorkeakoulun rakenteiden uudistamiseen liittyen esimerkiksi ammattikorkeakoulun koulutusprofiilin, koulutustarjonnan volyymin tai sijaintipaikkakuntien muuttamiseksi. Säännöksen 2 momentin 2 kohdan mukaan toimilupahakemukseen tulee liittää viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat. Ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on, että hakijalla on taloudelliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen, ja tilinpäätösasiakirjojen perusteella voidaan osaltaan arvioida hakijan taloudellista tilannetta. Kun nykyinen kuntaylläpitäjä siirtyy osakeyhtiön muotoon, on tarkoituksenmukaista, että hakemukseen liitetään ammattikorkeakoulun viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat tai vastaavat tiedot eikä kunnan tilinpäätösasiakirjat. Ehdotetun 2 momentin 3 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on sisällytettävä suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Käytännössä nämä selvitykset ovat tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa osakeyhtiöllä on myös muuta toimintaa kuin ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvä tehtävä. Riskien hallintaan liittyvät suunnitelmat tuleekin laatia siten, että niissä otetaan huomioon osakeyhtiön koko toiminta.

11 Säännöksen 4 momentissa säädettäisiin niistä selvityksistä, joita edellytettäisiin hakijalta, joka ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Säännöksessä tarkoitettuja tietoja ei näin ollen edellytettäisi esimerkiksi nykyisiltä ylläpitäjiltä eikä myöskään sellaisilta hakijatahoilta, jotka on perustettu nykyisten ylläpitäjien fuusioilla. Sen sijaan täysin uusien hakijoiden edellytettäisiin liitettäväksi toimilupahakemukseen arvio ammattikorkeakoulun perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma ja ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Säännöksen 5 momentin mukaan hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi hakemukset saatuaan edellyttää myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia selvityksiä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi riskien hallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiakirja-aineistot sekä koulutustarpeeseen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät taustamuistiot. Lopullisen toimilupapäätöksen tekee ammattikorkeakoululain mukaisesti valtioneuvosto. Liite Asetuksen liitteessä lueteltaisiin ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet sekä tutkintoon johtavien opintojen laajuudet nykyistä vastaavasti. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistettiin vuoden 2014 alusta, jolloin otettiin käyttöön uusi yksikköhintojen laskentatapa. Uusitut rahoitusperusteet korostavat ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta ja kannustavuutta toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Uusi yksikköhintojen laskentatapa muutti ammattikorkeakoulujen rahoituksen myös aiempaa vakaammaksi ja ennustettavammaksi. Nykyisestä yksikköhintoihin ja laskennallisiin opiskelijamääriin perustuvasta rahoituksen laskentamekanismista luovutaan uuden ammattikorkeakoululain tullessa voimaan vuoden 2015 alusta. Valtion rahoituksen myöntämisperusteet huomioivat laajasti ammattikorkeakoulujen lakisääteisen toiminnan. Ehdotetut rahoitusmallin tekijät eivät poikkea vuoden 2014 alusta voimaan tulleen rahoitusmallin yksikköhintarahoituksen muodostumisen perusteena olevista tekijöistä. Ne olisivat mahdollisimman selkeitä ja läpinäkyviä siten, että rahoitus olisi kohtuullisesti ennakoitavissa. Laskentaperusteet kannustavat tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan, sillä korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opinto-prosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella määräytyy 46 prosenttia ja lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän perusteella 24 prosenttia tuloksiin perustuvan rahoituksen laskentaperusteista. Rahoitusmalli myös kannustaa ammattikorkeakouluja profiloitumaan aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Aluevaikuttavuuteen ja työelämäyhteistyöhön vaikuttavat tekijät

12 tulevat huomioiduiksi rahoitusmallissa usean laskentaperusteen (mm. suoritetut tutkinnot, valmistuneet työlliset, ulkopuolinen tk-toiminnan rahoitus) kautta. Aluevaikuttavuuden näkökulma tullaan huomioimaan myös rahoitusmallin jatkokehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan korkeakoulusektorien erityispiirteet. Ammattikorkeakoulujen työelämäpainotuksesta johtuen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa painotetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden osuutta sekä työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Esityksellä ei ole vaikutusta ammattikorkeakouluille jaettavan kokonaisrahoituksen määrään. Mallilla ei siten ole muutosvaikutusta valtion talouteen. Esitetyllä mallilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä. Malli pohjautuu tuloksellisuuteen, jolloin kunkin rahoituskriteerin mukaisella suoriutumisella on osaltaan vaikutus ammattikorkeakoulun saaman kokonaisrahoituksen määrään. Mallin vaikutuksesta keskimääräistä laadukkaammat, vaikuttavammat ja tuloksellisemmat ammattikorkeakoulut hyötyisivät. Mallilla kannustetaan ammattikorkeakouluja profiloitumaan, parantamaan laatua ja toimimaan taloudellisesti ja tuottavasti. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset kuitenkin turvataan. Vuonna 2015 yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoituksen lähtötasona on vuoden 2014 rahoitus ottaen huomioon jo tehdyt säästöpäätökset ja rahoitusmallin tuottaman ammattikorkeakoulukohtaisen rahoituksen muutoksen määräaikainen rajaaminen vuoteen 2016 saakka. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta vuonna 2014 uudistettaessa otettiin käyttöön ammattikorkeakoulukohtaista yksikköhintaa koskeva rajaus vuosille (+- 3 %-yksikköä vuodessa). Näin vältetään liian nopeat muutokset ammattikorkeakoulujen välisissä rahoitussuhteissa. Ammattikorkeakoulun saama rahoitus vuosille 2015 ja 2016 lasketaan rahoitusmallin mukaisilla tekijöillä ja saatuun lopputulokseen lisätään tai siitä vähennetään erikseen laskettava rahoituserä, jossa huomioidaan jo tehdyt säästöpäätökset ja koulutusalakohtaiset kustannuserot sekä rajataan muutoksen suuruutta. Rahoitusmallin kautta tulevan rahoituksen muutoksen rajaaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että ammattikorkeakouluihin kohdistuu hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisia mittavia menosäästöjä, jotka tarkoittavat käytännössä noin 20 %:n leikkausta ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakoulut päättäisivät rahoituksen kohdentamisesta ammattikorkeakoulun sisällä omilla strategisilla valinnoillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden kehittymistä osana ohjaustaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää erillisen valmistelun seuraavaa sopimuskautta ja rahoitusmallin jatkokehittämistä koskien. Siinä yhteydessä on tarkoitus arvioida eri koulutusalojen välisten kustannuserojen huomioimista, lisätä strategiarahoituksen osuutta ja varata tarvittaessa pieni määrä rahoitusta ammattikorkeakoulujen mahdollisia valtakunnallisia tehtäviä varten sekä arvioida ja tunnistaa ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen erityistarpeet. Samassa yhteydessä on myös tarpeen tarkastella rahoitusmallin nykyisiä ja mahdollisia uusia osatekijöitä ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä käytettävissä olevien tietopohjan kehittyessä. 3.2 Yhteiskunnalliset vaikutukset

13 Asetuksella säädettäisiin jatkossakin ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista. Näiltä osin asetus ei toisi muutosta ammattikorkeakoulujen toimintaan tai opiskelijoiden asemaan. Asetuksessa ei ehdoteta enää säädettäväksi opettajien tehtävistä. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ehdotetaan säädettäväksi ainoastaan pedagogisten opintojen osalta. Ammattikorkeakoulut voisivat jatkossa nykyistä vapaammin määrittää johtosäännöissä tai muissa sisäisissä määräyksissä mm. opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, valintamenettelystä ja tehtävistä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kehittäminen ehdotetulla tavalla parantaa rahoituksen ennakoitavuutta ammattikorkeakouluissa ja helpottaa korkeakoulujärjestelmän toiminnallista ohjausta. 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä ja siitä on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Lausunnoissa Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Toimiluvan hakemista koskeva 18 tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta Siirtymäsäännöksellä vahvistettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuudeksi 270 opintopistettä. Lisäksi asetukseen ehdotetaan sisällytettäväksi ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (546/2013) sisältyvä siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen nimitettyyn opettajaan sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2013 voimassa ollutta 24 :n 2 momenttia opettajankoulutuksen suorittamisesta.

14 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (/2014) nojalla: 1 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot 2 Opintojen rakenne Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja. Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) syventäviä ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; sekä 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu: 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja; 2) ammattipedagogisia opintoja; 3) opetusharjoittelua; sekä 4) muita opintoja. 3 Opintojen mitoitus ja laajuus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180,, tai 270 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai opintopistettä. Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

15 Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä. 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 6 Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet 7 Kielitaito Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet: 1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja 2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

16 8 Kypsyysnäyte Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. 9 Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset 10 Todistukset Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan. Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä. Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 11 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (x/2014) (33 :ää) sovelletaan humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoon, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon ja merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammattikorkeakoululain (8 :n 2 momentissa) tarkoitettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. 12 Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 97,4 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (jäljempänä tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,6 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.

17 Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. 13 Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään. Työllisten määrässä huomioidaan myös yrittäjiksi työllistyneet. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen. 14 Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus 15 Korkeakouluindeksi Muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta suunnataan ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoululain 43 :n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Korkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. 16 Kustannustason muutos Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen korkeakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. 17 Opettajien kelpoisuusvaatimukset Ammattikorkeakoulun yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tämän estämättä yliopettajaksi ja lehtoriksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot. Muista opettajien kelpoisuusvaatimuksista päättää ammattikorkeakoulu.

18 18 Toimiluvan hakeminen 19 Voimaantulo Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä: 1) ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka; 2) ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat; 3) ammattikorkeakoulun nimi; 4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten; 5) ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla; 6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus; 7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet; 8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää; 9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat; 10) opiskelijapalveluiden järjestäminen; 11) hallinnon järjestäminen. Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä: 1) selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset; 2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat; 3) suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tulee tietojen olla tilintarkastajan varmentamat. Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1 3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä: 1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja 2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö voi edellyttää myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia hakemusta täydentäviä selvityksiä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 18 tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä. Ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen nimitettyyn opettajaan sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2013 voimassa ollutta 24 :n 2 momenttia opettajankoulutuksen suorittamisesta.

19 Liite Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi (AMK) Bachelor of Humanities (1) Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts konservaattori (AMK) Bachelor of Culture and Arts kulttuurituottaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts kuvataiteilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts medianomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts musiikkipedagogi (AMK) Bachelor of Culture and Arts muusikko (AMK) Bachelor of Culture and Arts tanssinopettaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts vestonomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts

20 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) Bachelor of Engineering laboratorioanalyytikko (AMK) Bachelor of Laboratory Services rakennusarkkitehti (AMK) Bachelor of Construction Architecture rakennusmestari (AMK) Bachelor of Construction Management Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) Bachelor of Engineering merikapteeni (AMK) Bachelor of Marine Technology Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK) Bachelor of Natural Resources hortonomi (AMK) Bachelor of Natural Resources iktyonomi (AMK) Bachelor of Natural Resources metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources ympäristösuunnittelija (AMK) Bachelor of Natural Resources Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto apuvälineteknikko (AMK) Bachelor of Health Care

21 bioanalyytikko (AMK) Bachelor of Health Care ensihoitaja (AMK) Bachelor of Health Care fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care geronomi (AMK) Bachelor of Social Services and Health Care hammasteknikko (AMK) Bachelor of Health Care jalkaterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Bachelor of Social Services and Health Care kätilö (AMK) Bachelor of Health Care naprapaatti (AMK) Bachelor of Health Care optometristi (AMK) Bachelor of Health Care osteopaatti (AMK) Bachelor of Health Care röntgenhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care sairaanhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services suuhygienisti (AMK) Bachelor of Health Care terveydenhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care toimintaterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care 270 (2)

22 Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK) Bachelor of Beauty and Cosmetics Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (AMK) Bachelor of Sports Studies Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management 1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa op 2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa op

23 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tulkki (ylempi AMK) Master of Humanities yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Master of Humanities Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto artenomi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts konservaattori (ylempi AMK) Master of Culture and Arts kulttuurituottaja (ylempi AMK) Master of Culture and Arts kuvataiteilija (ylempi AMK) Master of Culture and Arts medianomi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts muotoilija (ylempi AMK) Master of Culture and Arts musiikkipedagogi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts muusikko (ylempi AMK) Master of Culture and Arts tanssinopettaja (ylempi AMK) Master of Culture and Arts teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) Master of Culture and Arts vestonomi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts