SISÄLLYS. N:o 423. Valtioneuvoston asetus. ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 423 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 15 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta N:o 423 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan ammattikorkeakouluista 15 päivänä toukokuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) 2 :n 2 momentti, 3 luvun otsikko, 3 :n otsikko, 3 :n 1 ja 2 momentti, 6 :n 1 momentti, 7 :n otsikko, 10, 12 :n 1 momentti ja 13, sellaisena kuin niistä on 3 :n 2 momentti osaksi asetuksessa 860/2003, sekä lisätään 3 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 4 :ään uusi 2 momentti, 5 :ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 497/2004, uusi 3 momentti, ja asetukseen uusi 7 a seuraavasti: 2 Ammattikorkeakoulun jäsenet Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija, joka on ilmoittautunut lukuvuonna läsnäolevaksi kokopäiväopiskelijaksi. 3 luku Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja niiden perusteet 3 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja

2 2416 N:o 423 ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja. Ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat: 1) humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (AMK), kansainvälisessä käytössä Bachelor of Humanities tai yhteisöpedagogi (AMK), Bachelor of Humanities; 2) kulttuurialalla kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike artenomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts, kulttuurituottaja (AMK), Bachelor of Culture and Arts, kuvataiteilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts, konservaattori (AMK), Bachelor of Culture and Arts, medianomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts, muotoilija (AMK); Bachelor of Culture and Arts, musiikkipedagogi (AMK), Bachelor of Culture and Arts, muusikko (AMK), Bachelor of Culture and Arts, tanssinopettaja (AMK), Bachelor of Culture and Arts, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts tai vestonomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts; sekä liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration; 4) luonnontieteiden alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration; 5) tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (AMK), Bachelor of Engineering tai laboratorioanalyytikko (AMK), Bachelor of Laboratory Services; sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike merikapteeni (AMK), Bachelor of Marine Technology; 6) luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike agrologi (AMK), Bachelor of Natural Resources, hortonomi (AMK), Bachelor of Natural Resources, iktyonomi (AMK), Bachelor of Natural Resources, metsätalousinsinööri (AMK), Bachelor of Natural Resources tai ympäristösuunnittelija (AMK), Bachelor of Natural Resources; 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (AMK), Bachelor of Health Care, bioanalyytikko (AMK), Bachelor of Health Care, ensihoitaja (AMK), Bachelor of Health Care, fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care, geronomi (AMK), Bachelor of Social Services and Health Care, hammasteknikko (AMK), Bachelor of Health Care, jalkaterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), Bachelor of Social Services and Health Care, kätilö (AMK), Bachelor of Health Care, naprapaatti (AMK), Bachelor of Health Care, optometristi (AMK), Bachelor of Health Care, osteopaatti (AMK), Bachelor of Health Care, röntgenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care (Radiographer), sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care, sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services, suuhygienisti (AMK), Bachelor of Health Care, terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care tai toimintaterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care; kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike estenomi (AMK), Bachelor of Beauty and Cosmetics; sekä liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK), Bachelor of Sports Studies; sekä 8) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management.

3 N:o Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat: 1) humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (ylempi AMK), kansainvälisessä käytössä Master of Humanities tai yhteisöpedagogi (ylempi AMK), Master of Humanities; 2) kulttuurialalla kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike artenomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, kulttuurituottaja (ylempi AMK), Master of Culture and Arts. kuvataiteilija (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, konservaattori (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, medianomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, muotoilija (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, musiikkipedagogi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, muusikko (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, tanssinopettaja (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, teatteriilmaisun ohjaaja (ylempi AMK), Master of Culture and Arts tai vestonomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts; sekä liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration; 4) luonnontieteiden alalla liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration; 5) tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering tai laboratorioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Laboratory Services; sekä merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike merikapteeni (ylempi AMK), Master of Marine Technology; 6) luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike agrologi (ylempi AMK), Master of Natural Resources, hortonomi (ylempi AMK), Master of Natural Resources, iktyonomi (ylempi AMK), Master of Natural Resources, metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Master of Natural Resources tai ympäristösuunnittelija (ylempi AMK), Master of Natural Resources; 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (ylempi AMK), Master of Health Care, bioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Health Care, ensihoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care, fysioterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care, geronomi (ylempi AMK), Master of Social Services and Health Care, hammasteknikko (ylempi AMK), Master of Health Care, jalkaterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK), Master of Social Services and Health Care, kätilö (ylempi AMK), Master of Health Care, naprapaatti (ylempi AMK), Master of Health Care, optometristi (ylempi AMK), Master of Health Care, osteopaatti (ylempi AMK), Master of Health Care, röntgenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care, sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care, sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services, suuhygienisti (ylempi AMK), Master of Health Care, terveydenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care tai toimintaterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care; kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike estenomi (ylempi AMK), Master of Beauty and Cosmetics; sekä liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (ylempi AMK), Master of Sports Studies; sekä 8) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammatti-

4 2418 N:o 423 korkeakoulututkinto, mukaan tutkintonimike restonomi (ylempi AMK), Master of Hospitality Management. 4 Opintojen rakenne Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) syventäviä ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; sekä 3) opinnäytetyö. 5 Opintojen laajuus Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. 6 Koulutusohjelmat Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. 7 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet 7a Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. 10 Kypsyysnäyte Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. 12 Ammatilliset erikoistumisopinnot Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia.

5 N:o Opiskeluaika Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain (645/2001) mukaisesti suoritettuun jatkotutkintoon voidaan liittää koulutusohjelman mukaan sama tutkintonimike, joka liitetään ylempään ammattikorkeakoulututkintoon 3 :n 3 momentin mukaan. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Matti Rajakylä

6 2420 N:o 424 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä 15 päivänä toukokuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (353/2003) 2 seuraavasti: 2 Kuuluminen yhteishakuun Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta suoritetaan yhteishaun avulla lukuun ottamatta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, vieraskielistä koulutusta ja aikuiskoulutusta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Matti Rajakylä

7 2421 N:o 425 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 15 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä marraskuuta 1998 annetun asetuksen (806/1998) 15 :n 2 momentti seuraavasti: 15 Opiskelijamäärien laskeminen lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa Lukiossa opiskelijamääriin lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei muuten tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin. Ammattikorkeakoulussa opiskelijamääriin lasketaan ammattikorkeakoulututkintoa ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa sekä ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Matti Rajakylä

8 2422 N:o 426 Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999, muutetaan 1 :n 3 kohta, 2, 3 :n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6, 7 :n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8, 9 a, 10 :n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 3 kohta, 3 :n 1 momentin 2 kohta ja 9 a asetuksessa 1132/2003, sekä lisätään asetukseen uusi 9 b ja 10 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 1 Korkeakoulututkinnot Korkeakoulututkintoja ovat: 3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot. 2 Yliopistot Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat: Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu Oulun yliopisto Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia

9 N:o Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu. Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992). 3 Korkeakoulut Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat: 2) ammattikorkeakoulut, joita ovat: Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Mellersta Österbottens yrkeshögskola Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu /78 Svenska yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Åbo yrkeshögskola Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Yrkeshögskolan Sydväst. 5 Alemmat korkeakoulututkinnot Alempia korkeakoulututkintoja ovat: 1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto; 2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä 3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu akateemisen sihteerin tutkinto alempi oikeustutkinto ammattinäyttelijäkurssin tutkinto diplomiekonomin tutkinto diplomikirjeenvaihtajan tutkinto ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen hallintovirkamiestutkinto hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto kirjastotutkinto kirjeenvaihtajan tutkinto kunnallistutkinto kuvataiteen tutkinto lainopillinen diplomitutkinto liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto lääketieteen kandidaatin tutkinto nuorisonohjaajan tutkinto nuorisotyön tutkinto näyttelijäkurssin tutkinto odontologian kandidaatin tutkinto oopperalaulajan tutkinto

10 2424 N:o 426 opettajakandidaatin tutkinto ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto sosiaalihuoltajatutkinto sosiaalivakuutustutkinto sosionomin tutkinto taloudellis-hallinnollinen tutkinto teatteritutkinto toimittajatutkinto vankeinhoitotutkinto varanotaarin tutkinto verovirkamiestutkinto voimistelunopettajan tutkinto yhteiskunnallinen tutkinto yleinen vakuutustutkinto. 6 Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat: 1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisemaarkkitehdin ja proviisorin tutkinnot; 2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä 3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu agronomin tutkinto ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen, elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen farmasian kandidaatin tutkinto filosofian kandidaatin tutkinto hallinto-opin kandidaatin tutkinto hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen kuvataideakatemian loppututkinto lainopin kandidaatin tutkinto liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen metsätutkinto metsänhoitotutkinto musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen odontologian lisensiaatin tutkinto oikeustieteen kandidaatin tutkinto psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen puutarha-agronomin tutkinto Sacri ministerii kandidaatin tutkinto Sibelius-Akatemian diplomitutkinto taideteollisen korkeakoulun loppututkinto taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen taloustieteiden kandidaatin tutkinto tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen teologinen erotutkinto terveydenhuollon kandidaatin tutkinto valtiotieteellinen virkatutkinto valtiotieteen kandidaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista

11 annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen ylempi oikeustutkinto. N:o 426 9a Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Yliopistojen jatkotutkinnot Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. 8 Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 :n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa. Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat: humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 9b Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat: ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto. 10 Tutkinnon tuottama kelpoisuus Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut: 1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon

12 2426 N:o 426 tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon; Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 :n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 :n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö. Euroopan Unionin jäsenmaiden ylläpitämässä yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (EUI) suoritetut Eurooppa-instituutin tohtorin tutkinnot tuottavat saman kelpoisuuden kuin 7 :n mukainen tohtorintutkinto. 11 Opintosuorituksen tuottama kelpoisuus Kun kelpoisuusvaatimuksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yliopistollinen arvosana tai muut korkeakouluopinnot, toisiaan vastaavat: 1) arvosana laudatur ja syventävät opinnot sisältävä vähintään 60 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla 2 :ssä mainitussa yliopistossa; 2) arvosana cum laude approbatur ja aineen perus- ja aineopinnot sisältävä vähintään 60 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa; sekä 3) arvosana approbatur ja aineen perusopinnot sisältävä vähintään 25 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. Toisiaan vastaavat 1 momentin mukaisena kelpoisuusvaatimuksena myös: 1) arvosana laudatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 55 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla 2 :ssä mainitussa yliopistossa 2) arvosana cum laude approbatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa; sekä 3) arvosana approbatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Matti Rajakylä

13 2427 N:o 427 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 10 päivänä helmikuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (81/2005) voimaantulosäännöksen 2 momentti ja lisätään voimaantulosäännökseen uusi 4 momentti seuraavasti: Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän asetuksen 87 ja 87 a :ää sovelletaan kuitenkin asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin. Tämän asetuksen liitettä 1 sovelletaan 7 päivänä huhtikuuta 2004 tai sen jälkeen mutta viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2005 vireille tulleisiin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin siltä osin, kuin liitteessä säädetään kananuorikoiden vähimmäismäärästä ja kananuorikon muuntokertoimesta. Tämän asetuksen 87 :n 3 momenttia sovelletaan aloitustukeen kuuluvaan avustukseen, joka on myönnetty 7 päivänä huhtikuuta 2004 tai sen jälkeen vireille tulleen hakemuksen perusteella. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa