t i l a s t o j a Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2009/10 ja väestönmuutokset vuonna 2009 lyhennetty versio

Transkriptio

1 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 18 Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2009/10 ja väestönmuutokset vuonna 2009 lyhennetty versio Helsingfors befolkning vid årsskiftet 2009/10 och befolkningsförändringar år 2009 förkortad version Koko väestö Miehet Naiset Tiedustelut Eeva-Kaisa Peuranen, puh. (09) Pekka Vuori, puh. (09) etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite PL 5500, Helsingin kaupunki Puhelin (09) ISSN X (verkossa) 1

2 2 Sisällysluettelo Taulukkoluettelo... 3 Kuvioluettelo... 4 Liitetaulukkoluettelo... 4 Esipuhe... 6 Johdanto... 7 Tietojen saatavuus... 7 Helsingin väestön rakenne vuodenvaihteessa 2009/ Väkiluku... 8 Siviilisääty Ikä Äidinkieli Kansalaisuus Syntymäpaikka Uskonnollinen yhdyskunta Aluevertailu Helsinkiläiset perheet vuodenvaihteessa 2009/ Väestönmuutokset vuonna Syntyvyys Kuolleisuus Muuttaneisuus Sammandrag Liitetaulukot Innehållsförteckning Tabellförteckning... 3 Figurförteckning... 5 Förteckning över tabellbilagor... 5 Förord... 6 Inledning... 7 Uppgifternas tillgänglighet... 7 Befolkningsstruktur i Helsingfors vid årsskiftet 2009/ Folkmängd... 8 Civilstånd Ålder Modersmål Medborgarskap Födelseort Religionssamfund Områdesjämförelse Familjerna i Helsingfors vid årsskiftet 2009/ Befolkningsförändringar år Fruktsamhet Dödlighet Flyttningstal Sammandrag Tabeller... 39

3 3 Taulukkoluettelo 1. Helsingin väkiluku tammikuun 1. päivänä ja vuodenvaihteissa 1993/ / Helsingin väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa 2009/ Helsingin väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan vuodenvaihteissa. 2007/ / Helsingin väestö äidinkielen mukaan sekä vuodenvaihteissa 1993/ / Helsingin väestö kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteissa 2006/ / Helsingin väestö syntymäpaikan mukaan vuodenvaihteissa 2007/ / Helsingin väestö väestörekisterinpitäjän/uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuodenvaihteissa 2006/ / Helsingin ja vertailualueiden väestö iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 sekä muutos. vuonna Perheet ja lapset ja sekä vuodenvaihteissa 1993/ / Perheet ja perheisiin kuuluvat henkilöt perhetyypin sekä lapset perhetyypin ja iän mukaan. vuodenvaihteessa 2009/ Perheet perhetyypin, lasten iän ja lapsiluvun mukaan vuodenvaihteessa 2009/ Syntyneet, kuolleet ja muuttaneet Syntyneet, kuolleet ja muuttaneet suurpiireittäin Syntyneiden enemmyys ja nettomuutto suurpiireittäin Yleinen syntyneisyysluku ja yleinen hedelmällisyysluku Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Kuolleet iän ja sukupuolen mukaan Muuttoliike tulo- / lähtöalueen mukaan Tabellförteckning 1. Folkmängden i Helsingfors den 1 januari och vid årsskiften 1993/ / Helsingfors befolkning enligt civilstånd och kön vid årsskiftet 2009/ Helsingfors befolkning vid årsskiften 2007/ /10 enligt servicespecifika åldersgrupper Helsingfors befolkning enligt modersmål samt vid årsskiften 1993/ / Helsingfors befolkning enligt medborgarskap vid årsskiften 2006/ / Helsingfors befolkning enligt födelseort vid årsskiften 2007/ / Helsingfors befolkning vid årsskiften 2006/ /10 enligt upprätthållaren av. befolkningsregistret / religionssamfund Befolkningen i Helsingfors och jämförda områden enligt ålder vid årsskiftet 2009/10 samt. förändring år Familjer och barn och samt vid årsskiften 1993/ / Familjer och personer som hör till familjen efter familjetyp samt barn efter familjetyp och. ålder vid årsskiftet 2009/ Familjer efter familjetyp, barnens ålder och barnantal vid årsskiftet 2009/ Födda, avlidna och personer som flyttat Födda, avlidna och personer som flyttat stordistriktsvis Överskott födslar och nettoflyttning stordistriktsvis Allmänna nativitetstalet och allmänna fruktsamhetstalet Åldersdifferentierade fruktsamhetstalen Dödligheten enligt ålder och kön Flyttningsrörelse enligt in- / utflyttningsområde

4 4 Kuvioluettelo 1. Helsingin väkiluku sekä vuodenvaihteissa 1993/ / vuotiaiden osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/ vuotiaiden osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/ vuotta täyttäneiden osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/ Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/ Helsingin ulkomaan kansalaisten osuus alueen väestöstä pienalueittain. vuodenvaihteessa 2009/ Helsingin väestö iän ja syntymäpaikan mukaan vuodenvaihteessa 2009/ Perheiden lapset iän mukaan , sekä vuodenvaihteissa. 1993/ / Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Yleinen hedelmällisyysluku suurpiireittäin Kokonaishedelmällisyysluku osa-alueittain Kuolleisuus iän mukaan suurpiireittäin Muuttaneet iän mukaan Nettomuutto muuttoalueen mukaan Muuttaneisuus muuttoalueittain Muuttovilkkaus iän ja muuttoalueen mukaan Nettomuuttaneisuus iän mukaan kantakaupungissa ja esikaupungeissa Lähtömuuttaneisuus (sisäinen + ulkoinen) osa-alueittain Liitetaulukkoluettelo 1. Väestö piireittäin ja osa-alueittain iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/2010 sekä muutos. vuonna Ulkomaalaistaustainen väestö sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan. vuodenvaihteessa 2009/ Väestö äidinkielen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/ Asuntokunnat henkilöluvun mukaan peruspiireittäin vuodenvaihteessa 2009/ Väestönmuutokset piireittäin ja osa-alueittain

5 5 Figurförteckning 1. Helsingfors befolkning samt vid årsskiften 1993/ / åringarnas andel av områdets befolkning småområdesvis vid årsskiftet 2009/ åringarnas andel av områdets befolkning småområdesvis vid årsskiftet 2009/ De 65 år fylldas andel av områdets befolkning småområdesvis vid årsskiftet 2009/ Helsingfors befolkning enligt modersmål och ålder vid årsskiftet 2009/ Helsingfors utländska medborgares andel av småområdets befolkning vid årsskiftet 2009/ Helsingfors befolkning enligt ålder och födelseort vid årsskiftet 2009/ Familjernas barn enligt ålder , samt vid årsskiften 1993/ / Åldersdifferentierade fruktsamhetstalen Allmänna fruktsamhetstalet stordistriktsvis Summerad fruktsamhetstalet delområdesvis Dödlighet enligt ålder och stordistrikt De flyttande enligt ålder Nettoflyttning enligt flyttningsområde Flyttningstalet enligt flyttningsområde Rörlighet enligt ålder och flyttningsområde Nettoflyttningstalet enligt ålder i inre staden och yttre staden Utflyttningstalet (intern + extern) delområdesvis Förteckning över tabellbilagor 1. Befolkning efter ålder, distrikt och delområden vid årsskiftet 2009/2010 samt årlig förändring år Befolkning med utländsk bakgrund efter kön och nationalitet / födelseland vid årsskiftet. 2009/ Befolkning efter modersmål och ålder vid årsskiftet 2009/ Bostadshushåll efter personantal och distrikt vid årsskiftet 2009/ Befolkningsförändringar enligt distrikt och delområde

6 6 Esipuhe Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutokset vuonna 2009 lyhennetty versio on julkaisu, joka sisältää poikkileikkaustietoa väestöstä, sen ikä-, äidinkieli- ja muusta rakenteesta sekä asuntokunnista. Siinä on myös aikasarjoja eri väestönmuutostekijöistä ja niiden vaikutuksesta alueen väestörakenteeseen. Vuoteen 1993 asti käytettiin vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa, mutta väestötietolain (507/93) mukaan nykyään puhutaan vuodenvaihteen asukasluvusta. Tilasto on luonteeltaan vuosittain tuotettavaa perustilastoa, joka sisältää pääasiallisesti taulukkoaineistoa. Julkaisun alussa esitetään katsaus Helsingin väkiluvun kehitykseen ja väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Siinä esitetään myös suur- ja peruspiireittäisiä sekä koko kaupungin tasoisia tietoja syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Taulukot ovat rakenteeltaan lähes samat kuin aikaisempina vuosina tuotetut. Tietosuojan vuoksi alueittaisissa taulukoissa ei esitetä väestön rakenne- tai muutostietoja sellaisilta alueilta, joiden väestömäärä on pienempi kuin 100 henkeä ja perhe- / asuntokuntataulukoissa alueilta, joilla on alle 100 perhettä / asuntokuntaa. Myöskään pienalueittaisia tietoja ei esitetä. Julkaisun toteuttamisesta on vastannut järjestelmäpäällikkö Eeva-Kaisa Peuranen. Sen laadintaan ovat osallistuneet yliaktuaari Pekka Vuori, tilastonlaatija Sinikka Kuosmanen ja tilastosihteeri Petri Berglund. Julkaisu on saatavissa tietokeskuksesta myöhemmin laajempana painettuna versiona Tilastoja 2010:19. Helsingissä kesäkuussa 2010 Leila Lankinen tietohuoltopäällikkö Förord Helsingfors befolkning vid årsskiftet 2009/2010 och befolkningsförändringar år 2009 förkortad version är en publikation som innehåller tvärsnittsuppgifter om befolkningen, dess ålder, modersmål, dess struktur i övrigt och om bostadshushållen. Den innehåller också tidsserier om olika faktorer bakom befolkningsförändringarna och deras inverkan på ett områdes befolkningsstruktur. Tidigare angavs folkmängden för årets första dag, men enligt befolkningsdatalagen (507/93) anges den för årsskiftet. Statistiken är till sin natur årligen producerad basstatistik, som innehåller i huvudsak tabellmaterial. I början av publikationen finns dessutom en översikt om folkmängdens utveckling i Helsingfors, om befolkningens demografiska struktur och om familjerna. Där presenteras också uppgifter om nativitet, mortalitet och migration både för hela staden, för stordistrikten och för distrikten. Tabellerna är till sin struktur så gott som de samma som under tidigare år. Av dataskyddsskäl framställer tabellerna för delområdena inga uppgifter om befolkningsstruktur eller -förändringar för sådana områden som har färre än 100 invånare, och i tabellerna om familjer / bostadshushåll för områden som har mindre än 100 familjer eller hushåll. Ej heller framställs några uppgifter för småområden. Publikationen har uppgjorts under ledning av systemchef Eeva-Kaisa Peuranen. Överaktuarie Pekka Vuori, statistikförare Sinikka Kuosmanen och statistiksekreterare Petri Berglund har medverkat. Publikationen fås senare i mera omfattande tryckt version Statistik 2010:19 Helsingfors, juni 2010 Leila Lankinen informationschef

7 7 Johdanto Tässä julkaisussa esitetään Helsingin väestön ja perheiden määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2009/2010 sekä väestönmuutokset vuonna Tiedot on tuotettu edellisten vuosien tapaan Tilastokeskuksesta. Tiedot, jotka tuotetaan kortteleittain (painetun version Liitetaulukko 6) tai rakennustasoisina (rakennustasoinen väestötiedosto) tuotetaan edelleen Helsingin väestötietojärjestelmästä. Vuoteen 1993 asti käytettiin vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa, mutta väestötietolain (507/93) mukaan nykyään puhutaan vuodenvaihteen asukasluvusta. Asukaslukutietoa muodostettaessa otettiin vuoteen 1995 asti huomioon kaikki maaliskuun loppuun mennessä väestön keskusrekisteriin saadut edellisen vuoden muutostiedot. Vuodenvaihteesta 1995/96 lähtien tietojen tuotantoa aiennettiin siten, että otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun mennessä väestön keskusrekisteriin saadut edellisen vuoden muutostiedot. Yksinkertaisuuden vuoksi muutamissa aikasarjoja sisältävissä taulukoissa käytetään vuoden ensimmäisen päivän merkintää. Vuoden 2009 alussa Helsinkiin liitettiin Sipoosta ja Vantaalta alueita, joista muodostettiin uusi suurpiiri 8 Östersundom, peruspiiri 801 Östersundom ja osa-alueet 550 Östersundom, 560 Salmenkallio, 570 Talosaari, 580 Karhusaari, 591 Landbo ja 592 Puroniitty. Vuoteen 2006 Helsingin seutu käsitti 12 kuntaa eli Helsingin lisäksi 11 naapurikuntaa, mutta nykyään se käsittää yhteensä 14 kuntaa, kun Mäntsälä ja Pornainen liittyivät Helsingin seudun yhteistyöhön. Tietojen saatavuus Tässä verkkojulkaisussa esitettyjen tietojen lisäksi on painetun julkaisun liitteenä luettelo julkaisemattomista yksityiskohtaisista taulukoista väestöstä, perheistä, väestönmuutoksista ja tilapäisesti asuvista. Taulukot ovat saatavissa taulukkopakettina Helsingin kaupungin tietokeskuksesta, yksittäin tai kokonaisuudessaan. Helsingin kaupungin intranetsivuilla Helmissä taulukot ovat Excel-muodossa. Keskeisimmät tiedot sisältyvät myös Aluesarjat-tilastotietokantaan, joka on tietokeskuksen internet-sivuilla ( hel.fi/tietokeskus, Aluesarjat-tilastotietokanta). Helsingin väestöstä, perheistä ja väestönmuutoksista on saatavissa tietoja paitsi tässä julkaisussa myös muutoin Tilastoja-sarjassa, Tilastollisessa vuosikirjassa ja neljännesvuosijulkaisussa Kvartti sekä internetsivuilla (

8 Helsingin väestön rakenne vuodenvaihteessa 2009/ Väkiluku Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2009/2010 vakituisesti asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana 6 718:llä. Kasvu saatiin erityisesti Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta. Vuonna 2005 Helsingin väkiluku kääntyi nousuun ja trendi on jatkunut. Vuosina Helsingin väkiluku laski vähän. Vuosina helsinkiläisten määrä kasvoi samoin kuin 1980-luvun loppupuolella lukuun ottamatta vuotta luvun alkupuoli oli vaihtelevan hidasta väestönlisäyksen aikakautta, kun taas koko 1970-luvun aina vuoteen 1981 väkiluku aleni vuosittain päätyen alimmillaan asukkaan tasolle. Vakituisesti asuvien lisäksi vuodenvaihteessa 2009/2010 Helsingissä asui sellaista henkilöä, joiden vakituinen kotipaikka on jossain muussa kunnassa. Toisaalta helsinkiläistä asui tilapäisesti muualla. Jos nämä tilapäiset asukkaat lasketaan yhteen vakituisesti asuvien kanssa, oli Helsingissä asuvia vuodenvaihteessa 2009/2010. Kuvio 1. Helsingin väkiluku sekä vuodenvaihteissa 1993/ /10 Figur 1. Helsingfors befolkning samt vid årsskiften 1993/ /10 Lkm Vuosi

9 9 Taulukko 1. Helsingin väkiluku tammikuun 1. päivänä ja vuodenvaihteissa 1993/ /10 Tabell 1. Folkmängden i Helsingfors den 1 januari och vid årsskiften 1993/ /10 Vuosi Koko Muutos Vuosi Koko Muutos Vuosi Koko Muutos (1.1.) väestö ed. vuo- (1.1.) väestö ed. vuo- (1.1.) väestö ed. vuoden aikana den aikana den aikana Ulkomaalaiset sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä v. 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia 2 Kaupunkiin liitetyn Vuosaaren lisäys henkilöä 3 Tähän sisältyvät ne siirtoväkeen kuuluvat henkilöt, luvultaan , jotka on merkitty Helsingin henkikirjoihin 4 Tähän sisältyy noin siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä, jotka jäivät Helsinkiin asumaan 5 Lukuihin sisältyvät tästä lähtien siirtoväkeen kuuluvat 6 Alueliitoksen lisäys henkilöä 7 Alueliitoksessa henkeä siirtyi Sipoosta ja Vantaalta

10 10 Siviilisääty Naimattomien naisten väestöosuus kasvoi vuoden 2009 aikana. Sen sijaan naimisissa olevien miesten ja naisten osuus laski. Myös eronneiden miesten ja leskinaisten osuudet vähenivät. Vuoden 2002 aikana hyväksyttiin laki parisuhteiden rekisteröimisestä ja vuoden 2010 alussa helsinkiläistä eli rekisteröidyssä parisuhteessa. Naisenemmyys pieneni hieman edellisvuodesta vuonna Vuodenvaihteessa 2009/2010 oli miestä kohden naista, kun suhdeluku oli edellisenä vuonna Taulukko 2. Helsingin väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Tabell 2. Helsingfors befolkning enligt civilstånd och kön vid årsskiftet 2009/10 Siviilisääty Yhteensä Miehet Naiset Lkm. % % Lkm. % % Lkm. % % Yhteensä Naimaton ,9 53, ,4 56, ,6 51,4 Naimisissa ,2 30, ,0 32, ,6 28,7 Rekisteröidyssä parisuhteessa ,2 0, ,3 0, ,2 0,1 Eronnut ,4 11, ,7 9, ,9 12,9 Eronnut rekisteröidystä parisuhteesta 162 0,0 0,0 82 0,0 0,0 80 0,0 0,0 Leski ,3 4, ,6 1, ,7 6,9 Leski rekisteröidystä parisuhteesta 15 0,0 0,0 13 0,0 0,0 2 0,0 0,0 Ikä Seuraavassa tarkastellaan väestön ikärakenteen muutosta keskeisten kunnallisten palvelujen näkökulmasta. Taulukko 3. Tabell 3. Helsingin väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan vuodenvaihteissa 2007/ /10 Helsingfors befolkning vid årsskiften 2007/ /10 enligt servicespecifika åldersgrupper Kunnallinen Ikä 2007/ / /10 Muutos vuonna 2009 palvelu vuotta Lkm. % Päivähoito , , , , ,7 Esikoulu ,3 Peruskoulu , , , , ,8 Lukio, keskiaste , ,0 Nuoriso , ,8 Työikäiset ,1 Eläkeikäiset , , ,4 Koko väestö ,2

11 11 Alle kouluikäisiä oli edellisvuotta huomattavasti eli enemmän. Peruskouluiässä olevien määrä väheni vuoden 2009 aikana 758:lla. 65 vuotta täyttäneitä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli 433 ja yli 85-vuotiaita oli 258 edellisvuotta enemmän. Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä asuu Santahaminassa (16,1 %), Tuomarinkartanossa (15,9 %), Latokartanossa (14,7 %), ja Puroniityssä (12,3 %). Harjun, Torkkelinmäen ja Linjojen osa-alueilla 0 6-vuotiaiden osuus alueen väestöstä on pienin (2,0 2,2 %). Kuvio vuotiaiden osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/10 Figur åringarnas andel av områdets befolkning småområdesvis vid årsskiftet 2009/ vuotiaat SUUTARILA PUISTOLA ÖSTERSUNDOM TUOMARINKYLÄ MALMI JAKOMÄKI KAARELA ITÄ-PAKILA PUKINMÄKI LÄNSI-PAKILA MELLUNKYLÄ PITÄJÄNMÄKI HAAGA MAUNULA OULUNKYLÄ LATOKARTANO MYLLYPURO VUOSAARI VANHAKAUPUNKI PASILA HERTTONIEMI VALLILA MUNKKINIEMI REIJOLA ALPPIHARJU KULOSAARI TAKA-TÖÖLÖ KALLIO VIRONNIEMI LAAJASALO KAMPINMALMI ULLANLINNA LAUTTASAARI VARTIOKYLÄ Osuus, % Helsinki = 6,7 10,0-18,3 6,7-9,9 4,0-6,6 alle 4,0 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008

12 12 Peruskouluikäisiä on suhteellisesti eniten uusilla osa-alueilla Landbo, Karhusaari ja Puroniitty (17,9 29,5 %) sekä Kuninkaantammessa, Heikinlaaksossa ja Kuusisaaressa (15,4 17,0 %). Pienin kouluikäisten osuus alueen väestöstä (0,9 1,1 %) on Linjoilla, Harjussa ja Torkkelinmäellä. Yleensäkin esikaupunkialueilla ja uusilla alueilla on sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten osuus korkeampi kuin kantakaupungissa. Kuvio vuotiaiden osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/10 Figur åringarnas andel av områdets befolkning småområdesvis vid årsskiftet 2009/ vuotiaat SUUTARILA PUISTOLA ÖSTERSUNDOM TUOMARINKYLÄ MALMI JAKOMÄKI KAARELA ITÄ-PAKILA PUKINMÄKI LÄNSI-PAKILA MELLUNKYLÄ PITÄJÄNMÄKI HAAGA MAUNULA OULUNKYLÄ LATOKARTANO MYLLYPURO VUOSAARI VANHAKAUPUNKI PASILA HERTTONIEMI VALLILA MUNKKINIEMI REIJOLA ALPPIHARJU KULOSAARI TAKA-TÖÖLÖ KALLIO VIRONNIEMI LAAJASALO KAMPINMALMI ULLANLINNA LAUTTASAARI VARTIOKYLÄ Osuus, % Helsinki = 7,8 13,0-29,6 7,8-12,9 5,0-7,7 alle 5,0 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008

13 13 Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden jakautuminen eri alueille on tasaisempaa. Vanhusvoittoisimpia alueita ovat Vanha Munkkiniemi, Puotinharju, Kontula, Maunula, Pihlajisto, Kaivopuisto ja Tammisalo (yli 22 %). Kuvio vuotta täyttäneiden osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/10 Figur 4. De 65 år fylldas andel av områdets befolkning småområdesvis vid årsskiftet 2009/10 yli 65-vuotiaat SUUTARILA PUISTOLA ÖSTERSUNDOM TUOMARINKYLÄ MALMI JAKOMÄKI KAARELA ITÄ-PAKILA PUKINMÄKI LÄNSI-PAKILA MELLUNKYLÄ PITÄJÄNMÄKI HAAGA MAUNULA OULUNKYLÄ LATOKARTANO MYLLYPURO VUOSAARI VANHAKAUPUNKI PASILA HERTTONIEMI VALLILA MUNKKINIEMI REIJOLA ALPPIHARJU KULOSAARI TAKA-TÖÖLÖ KALLIO VIRONNIEMI LAAJASALO KAMPINMALMI ULLANLINNA LAUTTASAARI VARTIOKYLÄ Osuus, % Helsinki = 14,5 yli 20,0 14,5-19,9 8,0-14,4 alle 8,0 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008

14 14 Äidinkieli Ruotsinkielisen väestön määrä lisääntyi 74 henkeä ja oli nyt Ruotsinkielisten väestöosuus laski 6,0 prosenttiin. Suomenkielisten määrä kasvoi 2 309:llä. Myös muunkielisten määrä kasvoi, 4 335:llä, eli muutaman edellisvuoden tahtiin. Vuodenvaihteessa 2009/10 muunkielisiä oli Heidän väestöosuutensa oli nyt 10,2 prosenttia. Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielisten ryhmä, henkeä. Vironkielisiä oli ja somalinkielisiä Näihin kieliryhmiin kuuluu 44 prosenttia vieraskielisistä. Taulukko 4. Helsingin väestö äidinkielen mukaan sekä vuodenvaihteissa 1993/ /10 Tabell 4. Helsingfors befolkning enligt modersmål samt vid årsskiften 1993/ /10 Vuosi Koko väestö Äidinkieli Suomi 1 Ruotsi Muu Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Vuosimuutos ,2-95 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5-2 0, , , ,2 81 0, , , ,1 4 0, , , ,0 11 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 74 0, ,3 1 Ml. saamenkieliset

15 15 Ikärakenteeltaan ruotsin- ja muunkieliset poikkeavat selvästi suomenkielisistä. Ruotsinkielisillä korostuu 65 vuotta täyttäneiden naisten suuri määrä. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisillä puolestaan korostuu vuotiaiden miesten paljous. Muutenkin he ovat kantaväestöä huomattavasti nuorempia; lasten osuus on huomattavasti korkeampi ja vanhusten osuus selvästi alhaisempi. Kun suomenkielisistä 15 prosenttia on täyttänyt 65 vuotta, ruotsinkielisistä vastaavan ikäisiä on peräti 22,5 prosenttia, mutta muunkielisistä vain 3,3 prosenttia. Todettakoon, että suuri osa varsinkin vanhemmista nk. inkeriläisistä paluumuuttajista on kirjannut itsensä Helsinkiin muuttaessaan suomenkieliseksi. Kuvio 5. Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Figur 5. Helsingfors befolkning enligt modersmål och ålder vid årsskiftet 2009/10 Koko väestö Suomenkielinen väestö Miehet Naiset Miehet Naiset Ruotsinkielinen väestö Muunkielinen väestö Miehet Naiset Miehet Naiset

16 16 Kansalaisuus Muiden kuin Suomen kansalaisten osuus helsinkiläisistä oli 7,2 %. Heidän lukumääränsä lisääntyi ja oli nyt (kasvua 3 081). Vuoden 2009 aikana eniten kasvoi virolaisten, venäläisten, kiinalaisten ja intialaisten määrä. Myös Somalian, Irakin, Thaimaan, Turkin, Nepalin, Afganistanin, Vietnamin, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kansalaisten määrä kasvoi. Selvimmin laski ruotsalaisten sekä bosnia-hertsegovinalaisten määrä. Ulkomaan kansalaisten lisäksi helsinkiläisistä (kasvua 771) on ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Muutokset johtuvat siitä, että viime vuosina Suomen kansalaisuus on myönnetty huomattavasti useammalle kuin aikaisemmin. Vuosina se myönnettiin yhteensä 7 600:lle. Vuonna 2009 määrä pieneni ja oli 858. Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuonna 2009 olivat venäläiset, somalialaiset, virolaiset, iranilaiset, afganistanilaiset ja irakilaiset. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten, eli ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden Suomen kansalaisten, määrä kasvoi vuoden 2009 aikana 3 852:llä eli enemmän kuin vuonna Kuvio 6. Helsingin ulkomaan kansalaisten osuus alueen väestöstä pienalueittain vuodenvaihteessa 2009/10 Figur 6. Helsingfors utländska medborgares andel av småområdets befolkning vid årsskiftet 2009/10 Ulkomaan kansalaiset SUUTARILA PUISTOLA ÖSTERSUNDOM TUOMARINKYLÄ MALMI JAKOMÄKI KAARELA ITÄ-PAKILA PUKINMÄKI LÄNSI-PAKILA MELLUNKYLÄ PITÄJÄNMÄKI HAAGA MAUNULA OULUNKYLÄ LATOKARTANO MYLLYPURO VUOSAARI VANHAKAUPUNKI PASILA HERTTONIEMI VALLILA MUNKKINIEMI REIJOLA ALPPIHARJU KULOSAARI TAKA-TÖÖLÖ KALLIO VIRONNIEMI LAAJASALO KAMPINMALMI ULLANLINNA LAUTTASAARI VARTIOKYLÄ Osuus, % Helsinki = 7,2 10,0-22,8 7,2-9,9 3,0-7,1 alle 3,0 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008

17 17 Taulukko 5. Helsingin väestö kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteissa 2006/ /10 Tabell 5. Helsingfors befolkning enligt medborgarskap vid årsskiften 2006/ /10 Piiri 2006/ / / /2010 Maaryhmä Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Yhteensä Suomi , , , ,8 Ulkomaat yhteensä , , , ,2 Eurooppa , , , ,0 EU-maat , , , ,6 Viro , , , , luvulla liittyneet (pl. Viro) , , , ,3 Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa 296 0, , , ,1 Muu Eurooppa , , , ,3 Venäjä , , , ,0 Afrikka , , , ,0 Pohjois-Amerikka , , , ,2 Latinalainen Amerikka ja Karibia 690 0, , , ,2 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , , ,7 Etelä-, Keski- ja Länsi-Aasia , , , ,0 Oseania 213 0, , , ,0 Valtioton ja tuntematon 441 0, , , ,1 Muutos vuonna 2009 Ikä, vuotta Yhteensä Yhteensä Suomi Ulkomaat yhteensä Eurooppa EU-maat Viro luvulla liittyneet (pl. Viro) Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa Muu Eurooppa Venäjä Afrikka Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Kaakkois- ja Itä-Aasia Etelä-, Keski- ja Länsi-Aasia Oseania Valtioton ja tuntematon Syntymäpaikka Syntyperäisten helsinkiläisten määrä laski hieman vuoden 2009 aikana. Heidän osuutensa oli 41,8 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Muualla pääkaupunkiseudulla syntyneitä oli 5,8 prosenttia, ja kauempana Helsingin seudulla tai Uudellamaalla syntyneitä oli 4,9 %. Maakunnista Pohjois-Savossa syntyneitä oli 3,3 %, Pirkanmaalla 3,2 % ja Pohjois-Karjalassa 2,8 %. Ulkomailla syntyneiden osuus oli 10 %.

18 18 Taulukko 6. Helsingin väestö syntymäpaikan mukaan vuodenvaihteissa 2007/ /10 Tabell 6. Helsingfors befolkning enligt födelseort vid årsskiften 2007/ /10 Syntymäpaikka 2007/ / /10 Muutos vuonna /maakunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Yhteensä Helsinki , , , Muu pääkaupunkiseutu , , , Espoo , , , Vantaa , , , Muu Helsingin seutu (10) , , , Muu Uusimaa , , , Muu Itä-Uusimaa , , , Varsinais-Suomi , , , Satakunta , , , Kanta-Häme , , , Pirkanmaa , , , Päijät-Häme , , , Kymenlaakso , , , Etelä-Karjala , , , Etelä-Savo , , , Pohjois-Savo , , , Pohjois-Karjala , , , Keski-Suomi , , , Etelä-Pohjanmaa , , , Pohjanmaa , , , Keski-Pohjanmaa , , , Pohjois-Pohjanmaa , , , Kainuu , , , Lappi , , , Ahvenanmaa 223 0, , , Luovutettu alue , , , Ulkomaat , , , Espoo, Vantaa, Kauniainen 2 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Kuvio 7. Helsingin väestö iän ja syntymäpaikan mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Figur 7. Helsingfors befolkning enligt ålder och födelseort vid årsskiftet 2009/ Ulkomaat Luovutettu alue % MuuSuomi Muu Helsingin seutu Helsinki Ikä

19 19 Uskonnollinen yhdyskunta Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä kasvoi 8 729:llä vuoden 2009 aikana. Myös heidän osuutensa kasvoi ja oli nyt 31,8 prosenttia helsinkiläisistä. Ortodokseja oli myös hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Evankelisluterilaisten määrä pieneni nyt 2 907:lla. Samanaikaisesti evankelisluterilaisten osuus pieneni, mutta ortodoksien osuus säilyi ennallaan. Muiden rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenten määrä kasvoi 847:llä. Taulukko 7. Tabell 7. Helsingin väestö väestörekisterinpitäjän/uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuodenvaihteissa 2006/ /2010 Helsingfors befolkning vid årsskiften 2006/ /10 enligt upprätthållaren av befolkningsregistret / religionssamfund 2009/ / / /07 Miehet Naiset Yhteensä Koko väestö Suomen evankelisluterilainen kirkko Suomen ortodoksinen kirkkokunta Muu rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton % Koko väestö Suomen evankelisluterilainen kirkko 60,0 68,2 64,3 65,6 67,0 68,3 Suomen ortodoksinen kirkkokunta 1,4 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 Muu rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 2,0 Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton 36,4 27,8 31,8 30,7 29,3 28,1

20 20 Aluevertailu Suomen väestönkasvu keskittyi Helsingin seudulle myös vuonna 2009, edellisvuotta hieman vähemmän. Kun koko maan väkiluku kasvoi hengellä, niin Helsingin seudun kasvu oli , joten seudun ulkopuolisen Suomen väestömäärä kasvoi 9 967:llä. Helsingin seudun väestönkasvusta 34 prosenttia oli muun pääkaupunkiseudun kasvua, 22 % muun Helsingin seudun kasvua ja 44 % Helsingin väestömäärän kasvua. Ikärakenteeltaan helsinkiläiset ovat vanhempia kuin vertailualueilla asuvat. Naapurikunnissa ja muualla Helsingin seudulla alle 15-vuotiaiden osuus on huomattavasti suurempi ja vastaavasti 60 vuotta täyttäneiden pienempi. Kauempana Uudellamaalla sekä lasten että 60 vuotta täyttäneiden osuudet ovat Helsinkiä korkeampia samoin kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 8. Tabell 8. Helsingin ja vertailualueiden väestö iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 sekä muutos vuonna 2009 Befolkningen i Helsingfors och jämförda områden enligt ålder vid årsskiftet 2009/10 samt förändring år 2009 Yhteensä Ikä, vuotta /10 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Helsingin seutu (14) yhteensä Muu Uusimaa ja Itä-Uusimaa Uusimaa ja Itä-Uusimaa yht Muu Suomi Koko maa /10 % Helsinki ,6 22,8 22,5 19,9 14,5 6,7 Muu pääkaupunkiseutu ,0 20,2 22,7 20,3 13,4 4,4 Muu Helsingin seutu ,6 16,7 21,7 21,8 14,2 4,9 Helsingin seutu (14) yhteensä ,0 20,5 22,4 20,5 14,1 5,5 Muu Uusimaa ja Itä-Uusimaa ,6 15,7 19,2 22,1 17,4 7,8 Uusimaa ja Itä-Uusimaa yht ,1 20,0 22,0 20,7 14,5 5,8 Muu Suomi ,4 18,3 17,6 21,7 17,2 8,8 Koko maa ,6 18,8 18,8 21,4 16,4 8,0 Muutos vuonna 2009 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Helsingin seutu (14) yhteensä Muu Uusimaa ja Itä-Uusimaa Uusimaa ja Itä-Uusimaa yht Muu Suomi Koko maa Espoo, Vantaa, Kauniainen 2 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti

21 Helsinkiläiset perheet vuodenvaihteessa 2009/ Vuodenvaihteessa 2009/10 Helsingissä asui perhettä ja näihin kuului 65,1 % kaupungin väestöstä. Sekä perheiden että perheisiin kuuluvien määrä kasvoi vuoden 2009 aikana. Perheväestön osuus ja perheen keskikoko säilyivät ennallaan. Lapsia helsinkiläisissä perheissä vuodenvaihteessa 2009/10 oli , mikä on 995 enemmän kuin vuoden 2009 alussa. Lapsista alle 18-vuotiaita oli , määrä nousi 408 hengellä. Alle 7-vuotiaiden osuus (32,9 %) kasvoi samoin kuin 18 vuotta täyttäneiden, mutta 7 17-vuotiaiden osuus (46,8 %) väheni. Lapsiperheen keskimääräinen lapsiluku on edelleen 1,7. Alle 7-vuotiaita on ja 7 17-vuotiaita vuotta täyttäneitä on , joten edelleen huomattavan suuressa osassa helsinkiläisiä perheitä asuu aikuisikäisiä lapsia. Isä ja lapsia -perheissä joka toisessa kaikki lapset ovat 18 vuotta täyttäneitä. Kuvio 8. Perheiden lapset iän mukaan , sekä vuodenvaihteissa 1993/ /10 Figur 8. Familjernas barn enligt ålder , samt vid årsskiften 1993/ /10 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat

22 22 Perhetyypeistä kaikkien määrät lisääntyivät, eniten lapsettomien avoparien ja vähiten äiti ja lapsia -perheiden. Lapsettomista aviopuolisoista neljä kymmenestä (43 %) on 65 vuotta täyttäneitä. Mainittakoon, että vastaava osuus lapsettomilla avopareilla on vain 6,7 prosenttia. Taulukko 9. Perheet ja lapset ja sekä vuodenvaihteissa 1993/ /10 Tabell 9. Familjer och barn och samt vid årsskiften 1993/ /10 Vuosi Perheitä Henki- Osuus Lapsia 0-6-vuotiaita Perheen löitä väes- Keski- Keski- keskitöstä määrin määrin koko % Yht. 1 /perhe Yht. /perhe , , ,40 3, , , ,38 3, , , ,31 2, , , ,32 2, , , ,32 2, , , ,29 2, , , ,29 2, , , ,30 2, , , ,31 2, , , ,32 2, , , ,32 2, , , ,32 2, , , ,31 2, , , ,30 2, , , ,30 2, , , ,29 2, , , ,28 2, , , ,27 2, , , ,27 2, , , ,26 2, , , ,26 2, , , ,26 2, , , ,26 2, , , ,26 2, , , ,27 2,65 1 Iästä riippumatta Vuodenvaihteessa 2009/10 lapsettomien avioparien osuus oli 30,9 prosenttia ja lapsettomien avoparien 20 prosenttia kaikista perheistä. Aviopari ja lapsia -perheitä oli 26 prosenttia ja avopari ja lapsia -perheitä 7 prosenttia. Yhteensä lapsettomia pareja oli 51 prosenttia eli enemmän kuin avio-/avopari ja lapsia -perheitä (33 %). Äiti / isä ja lapsia -perheitä oli 16 prosenttia kaikista perheistä. Perheitä, joissa on lapsia, oli vuodenvaihteessa 2009/10 yhteensä eli lähes puolet (49 %) kaikista perheistä. Lapsiperheistä 79 prosentilla oli alle 18-vuotiaita lapsia ja 40 prosentilla alle kouluikäisiä lapsia. Joka viidennessä (20 %) lapsiperheessä kaikki lapset olivat 18 vuotta täyttäneitä. Helsingin eri alueet poikkeavat perherakenteeltaan varsin paljon toisistaan. Eteläisen suurpiirin asukkaista vain kuusi kymmenestä on perheeseen kuuluva ja Keskisessä vain puolet, kun vastaavasti Östersundomin, Pohjoisen ja Koillisen suurpiirin väestöstä yli 75 prosenttia kuuluu perheisiin. Lapsettomien parien osuus on korkea ja perheet pieniä Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Suhteellisesti eniten lapsiperheitä ja lapsia asuu puolestaan Östersundomin alueella sekä Koillisen, Pohjoisen ja Itäisen suurpiirin alueilla. Yksin asuminen on vastaavasti yleisintä Keskisessä suurpiirissä, jossa 40 prosenttia asukkaista asuu yksin, ja 64 prosentissa asunnoista asuu vain yksi asukas, kun Helsingissä keskimäärin 27 prosenttia asukkaista asuu yksin ja asuntokunnista lähes puolet (49 %) on yhden hengen asuntokuntia.

23 23 Taulukko 10. Perheet ja perheisiin kuuluvat henkilöt perhetyypin sekä lapset perhetyypin ja iän mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Tabell 10. Familjer och personer som hör till familjen efter familjetyp samt barn efter familjetyp och ålder vid årsskiftet 2009/10 Perhetyyppi Perheitä Henkilöitä Lapsia yht. yht. 0-6-v v. 18+ v. Kaikki perheet Lapseton aviopari* Lapseton avopari Aviopari* ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia * Ml. rekisteröity parisuhde Taulukko 11. Perheet perhetyypin, lasten iän ja lapsiluvun mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Tabell 11. Familjer efter familjetyp, barnens ålder och barnantal vid årsskiftet 2009/10 Perhetyyppi Perheitä Perheitä, joissa 0-6-v Perheitä Perheitä, joissa 0-6-v yht. lasten määrä on yht. lasten määrä on % Kaikki perheet ,5 13,3 5,5 0,8 Lapseton aviopari* , Lapseton avopari , Aviopari* ja lapsia ,8 27,5 14,5 2,2 Avopari ja lapsia ,5 42,6 13,6 1,3 Äiti ja lapsia ,8 21,1 5,2 0,9 Isä ja lapsia ,6 8,7 1,5 0,3 * Ml. rekisteröity parisuhde Perhetyyppi Perheitä Perheitä, joissa 0-17-v Perheitä Perheitä, joissa 0-17-v yht. lasten määrä on yht. lasten määrä on % Kaikki perheet ,1 19,9 14,0 5,0 Lapseton aviopari* , Lapseton avopari , Aviopari* ja lapsia ,1 35,1 33,9 13,0 Avopari ja lapsia ,6 54,2 29,4 7,8 Äiti ja lapsia ,3 44,0 20,6 7,0 Isä ja lapsia ,3 39,0 13,3 3,4 * Ml. rekisteröity parisuhde

24 24 Väestönmuutokset vuonna 2009 Vuodenvaihteessa 2009/10 Helsingissä asui vakituisesti asukasta. Uusia helsinkiläisiä syntyi vuoden 2009 aikana 6 533, mikä oli korkein yli kymmeneen vuoteen. Kuolleiden määrä oli Syntyneitä oli 126 ja kuolleita 67 enemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin rajan ylittäviä muuttoja oli edellisvuotta enemmän. Tulomuuttojen määrä kasvoi ja lähtömuuttojen pieneni, joten muuttovoitto kasvoi 665 hengellä ja oli yhteensä henkeä. Kotimaan muuttovoitto oli edellisvuotta suurempi ja oli nyt henkeä. Sekä ulkomailta tulijoiden että ulkomaille lähtijöiden määrä laski vajaalla hengellä, joten ulkomainen muuttovoitto pysyi ennallaan ja oli kahden edellisen vuoden tasolla eli henkeä. Taulukko 12. Syntyneet, kuolleet ja muuttaneet Tabell 12. Födda, avlidna och personer som flyttat Vuosi Väestö Synty- Kuol- Synty- Muuttaneet (1.1.) neet leet neiden Helsingin rajan yli Helsingin enemmyys Tulo Lähtö Netto sisäiset o/oo ,3 10,7 1,5 43,0 49,1-6,1 115, ,3 10,8 1,5 45,3 45,2 0,1 116, ,5 11,4 1,1 48,9 47,4 1,5 116, ,2 10,5 2,7 52,1 41,8 10,3 130, ,7 9,6 2,1 56,9 47,9 9,0 140, ,0 9,0 2,0 58,5 58,5 0,0 154, ,9 8,8 2,2 61,7 57,5 4,2 147, ,7 8,6 2,1 63,2 58,3 4,9 146, ,2 8,5 2,6 64,6 56,7 7,9 140, ,3 8,5 2,7 64,7 55,8 9,0 152,1 1 Vuosikeskiarvo o/oo = Tuhatta asukasta kohti Eniten lapsia (yli 1 000) syntyi vuoden 2009 aikana Itäisessä, Koillisessa, Eteläisessä ja Läntisessä suurpiirissä. Alueen väestöön suhteutettuna syntyvyys on korkeinta koillisilla alueilla. Syntyneiden enemmyys (syntyneet-kuolleet) on positiivisin Koillisessa, Itäisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Vähiten lapsia syntyy Östersundomin lisäksi Pohjoisessa suurpiirissä. Kuolleiden määrä ei ylittänyt syntyneiden määrää missään suurpiirissä. Ulkoinen eli Helsingin rajan ylittävä muuttoliike oli vilkkainta Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä, jotka saivat eniten muuttovoittoa kaupungin ulkopuolelta. Myös muissa suurpiireissä paitsi Pohjoisessa kirjattiin voittoa vuonna Kaupungin sisäiset muuttovirrat ovat lähes vastakkaiset ulkoisiin verrattuina: muuttovoittoa saivat Koillinen, Kaakkoinen, Pohjoinen ja Östersundomin suurpiiri. Ulkoiset ja sisäiset muutot yhdistettyinä eniten muuttovoittoa saivat Keskinen, Eteläinen ja Koillinen suurpiiri.

25 25 Taulukko 13. Syntyneet, kuolleet ja muuttaneet suurpiireittäin Tabell 13. Födda, avlidna och personer som flyttat stordistriktsvis Suurpiiri Syntyneet Kuolleet Tulomuutot Lähtömuutot Vuosi Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Koko kaupunki Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Östersundom Vuosikeskiarvo