Keskustakortteleiden asemakaavan laatiminen

Transkriptio

1 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Keskustakortteleiden asemakaavan laatiminen 349/ /2013 KAAVYMP 85 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Hankinnan kohde ja hankintatapa Hankinnan kohteena on asemakaavan laatiminen Naantalin keskustakortteleiden alueelle. Alue sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa. Suunnittelualueelle on laadittu Keskustan rakennemalli, jonka päivätyn loppuraportin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hankinta suoritettiin järjestämällä suunnittelukilpailu kutsukilpailuna Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) sääntöjen mukaan. Suunnittelukilpailun valmistelu suoritettiin ympäristövirastossa. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Keskustakorttelien suunnittelukilpailun hankintailmoituksen ja kilpailuohjelman sekä palkintolautakunnan kokoonpanon Tavoitteena oli löytää hankintalain mukainen menetelmä, jolla nopeasti ja tehokkaasti, korkea suunnittelun laatu varmistaen, olisi mahdollista luotettavasti valita osallistujat Naantalin keskustakorttelien kutsukilpailuun. Jo etukäteen oli selvää, että erittäin päteviä ja kyvykkäitä työryhmiä löytyisi helposti enemmän kuin mitä kilpailuun oli mahdollista kutsua osallistujia. Kilpailu käynnistyi Suunnittelualueen rajaus Kilpailun suunnittelualue käsitti Tullikadun, Tuulensuunkadun, Käsityöläiskadun ja Luostarinkadun rajaaman alueen sekä osan Aurinkotietä, johon sisältyy keskustan rakennemallin mukainen ehdotus linja-autoasemasta. Lisäksi kilpailualueeseen kuului Aurinkotien itäpuolinen Tuulensuunkatuun rajautuva alue, johon sisältyy myös ns. virastotalon korttelialue. Alueen pinta-ala on 3,93 ha ja alueen maapohjan omistaa kaupunki.

2 Hankintaan ilmoittautuminen Määräaikaan mennessä saatiin Hilmaan/Julkiset hankinnat 31 hyväksytysti jätettyä tarjousta kaupungin käyttämän sähköisen Cloudiahankintajärjestelmän kautta. Tarjoajien yleinen taso oli valtakunnallisesti erittäin korkea, samoin kuin kiinnostus kilpailua kohtaan. Tältä osin tilaajan odotukset ja tavoitteet täyttyivät erinomaisesti. Kaikki kilpailuun ilmoittautuneet pisteytettiin referenssitöiden perusteella. Erityisesti painotettiin tasokkaan kaupunkikeskustan laadukasta suunnitteluosaamista ja potentiaalia suoriutua annetusta suunnittelutehtävästä eli referenssitöiden vastaavuutta suunnittelutehtävään nähden. Tarjoajien pisteytyksen suorittivat ympäristöviraston SAFA-arkkitehdit Kirsti Junttila ja Tero Lehtonen hankintatarjouksen mukaista painotusta ja tehtävää varten laadittua pisteytystaulukkoa käyttäen Pisteytyksen perusteella paras kolmannes tarjoajista muodostui seuraavaksi: 1. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy 2. Serum arkkitehdit Oy 3. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy 4. Arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd Oy 5. Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy 6. Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky 7. JKMM Arkkitehdit 8. Arkkitehtitoimisto AJAK Oy 9. Anttinen Oiva arkkitehdit Oy 10. Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen Oy Hankintailmoituksen mukaisesti päätettiin kutsua suoraan kolme eniten pisteitä saanutta tarjoajaa eli Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Serum arkkitehdit Oy ja Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy palkintolautakunnan päätöksellä. Tämän jälkeen arvottiin kaksi muuta kutsuttavaa jäljelle jääneistä seitsemästä. Arvonnan tuloksena valituiksi tulivat Arkkitehtitoimisto AJAK Oy ja Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky. Nämä tarjoajat päätettiin kutsua kilpailuun suoraan pisteytyksellä valittujen kolmen lisäksi palkintolautakunnan päätöksellä. Kilpailuun kutsuttiin hankintailmoittautumisen jälkeen osallistumaan seuraavat viisi suunnitteluryhmää: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy Serum arkkitehdit Oy Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy

3 Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky Kansalaiskysely Kaupunginhallituksen tehtäväksi antaman yleisötilaisuuden ja nettikyselyn valmistelun kuntalaisten ideoiden ja näkemysten saamiseksi pidettiin Kilpailijoille tarkoitettu aloituspalaveri ja siihen liittyvä suunnittelualueeseen tutustuminen pidettiin Aloituspalaveriin kutsuttiin kilpailijoiden edustajien lisäksi palkintolautakunnan jäsenet. Samana päivänä pidettiin yleisötilaisuus. Paikalla oli kilpailijoiden edustajia, ympäristöviraston virkamiehiä sekä palkintolautakunta, jonka puheenjohtaja toimi myös tilaisuuden puheenjohtajana. Suunnittelukilpailun ratkaisu Palkintolautakunta asetti ensimmäiselle sijalle ehdotuksen "Taikurin hattu" ja ehdotti sen ottamista jatkotyöskentelyn pohjaksi. Voittaneen työn oli tehnyt Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Jatkotyössä voidaan hyödyntää myös muiden kilpailutöiden esille tuomia ratkaisuja. Toiselle sijalle asetetaan ehdotus "Copperfield" ja kunniamaininta annetaan ehdotukselle "Trimantti". Jatkotoimenpiteet kilpailun jälkeen Palkintolautakunta antoi suosituksen jatkotoimenpiteiksi kilpailun tuloksen perusteella. Palkintolautakunnan päätös ei automaattisesti sido kilpailun järjestäjää. Voittaneelle työryhmälle voidaan antaa suorahankintana myöhemmin sovittavassa laajuudessa konsulttitoimeksianto asemakaavan ja rakennustapaohjeiden laatimisesta. Keskustan rakennemallin loppuraportti muutettiin voittajaehdotuksen mukaiseksi ja valtuusto hyväksyi työn Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoituskatsauksessa 2013 on todettu mm. seuraavaa: "9. Keskuskorttelien asemakaavamuutos Keskustakorttelien ympäristön uudelleen kaavoittaminen. Linja-autoaseman sijainti. Keskustan rakennemallin ja suunnittelukilpailun perusteella. Sisältää myös As Oy Kreivinniityn alueen lisärakennusoikeuden tarkastelun. Naantalin kehityskuva 2035 mukaan keskusta-aluetta, jolle kokonaisuudessaan sijoittuisi noin asukasta lisää. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2014." Keskustakorttelien kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle 2014 ja rakentamiseen vuosille 2015 ja

4 2016. Kaupunki omistaa maan. Suunnittelukilpailu/Konsulttityö/Oma työ." Suunnittelukilpailun voittaneen toimiston edustajan kanssa pidettiin selonantoneuvottelu Siinä käytiin läpi oheistettu tarjouspyyntö. Asemakaavan laatimisen lisäksi liikenteen ja yhdyskuntatekniikan osalta tarjouspyynnössä todetaan, että konsultin liikennesuunnittelijan tehtävänä on laatia alueelle liikenteen toimivuustarkastelu, joka vastaa kysymyksiin, jotka nousivat esiin arkkitehtikilpailun arvosteluvaiheessa, mm. linja-autoasema / taksiasema. Kaavatyössä tulee ratkaista alueen sisäinen liikenneverkko ja sen liittyminen ympäristön katuverkkoon. Suunnitelma käsittää katujen mitoituksen ja poikkileikkaukset. Varsinainen kunnallistekniikan yleissuunnitelma kustannusarvioineen laaditaan erikseen. Kaupungilta mukana neuvottelussa olivat kaupunginarkkitehti ja yhdyskuntatekniikanpäällikkö. LIITE A9, KAAVYMP , Kartta LIITE A10, KAAVYMP , Tarjouspyyntö KAUPUNGINARKKITEHTI: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää tilata keskustakortteleiden asemakaavatyön kutsukilpailun voittaneelta työryhmältä Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy kokouksessa esiteltävän tarjouksen mukaisesti. Kokouksessa jaettiin lautakunnan jäsenille Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy:n tarjous. LIITE A11, KAAVYMP Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy:n tarjous Keskustelun jälkeen esittelijä jakoi muutetun päätösehdotuksensa: MUUTETTU PÄÄTÖSEHDOTUS: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää tilata keskustakortteleiden asemakaavan muutostyön suunnittelukilpailun voittaneelta Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy:ltä. Työhön sisältyy liikennekonsultin osuus Ramboll Finland Oy:n laatimana. Tarjous on (alv 0%). KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

5 KAAVYMP 89 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Keskustakorttelien asemakaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2013.Työ on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, jossa on määritelty työn tavoitteet, lähtökohdat, vuorovaikutuksen muodot ja alustava aikataulu. Osallistumisja arviointisuunnitelma on täydentyvä asiakirja ja se asetetaan nähtäville valmisteluaineiston mukana luonnosvaiheessa. Kaavamuutostyön tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on alueen keskustatoimintojen vahvistaminen sekä laadukkaan ja hyvän elinympäristön kehittäminen. Tavoitteena on saada ydinkeskustan keskeiset korttelit ja niihin liittyvät katualueet rakentumaan korkeatasoiseksi asuin- ja liikepaikaksi sekä oleskelualueeksi, vahvistaa Tullikadun asemaa pääliikekatuna sekä yhdistää kantakaupunki luontevasti Järveläntien marketalueeseen. Lisäksi tavoitteena on luoda toimivammat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, uusi linja-autoasema oheistoimintoineen sekä jalankulkua ja pyöräilyä korostavat viihtyisät kadut ja aukiot. Ohjaava ylempiasteinen kaavoitus Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue kuuluu maakunnallisen tason kaupunkikehittämisen kohdealueeseen, jolla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Tiivistämisen pitää olla ympäristön laatua kehittävää. Naantalin yleiskaava on vahvistettu Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C1), julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY) sekä kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Naantalin keskustan rakennemalli ja liikenneverkon yleissuunnitelma on laadittu tarkentamaan vanhentunutta yleiskaavaa. Rakennemallissa on esitetty keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Työn loppuraportti on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennemallia varten on laadittu selvityksiä ja tarkasteluja keskusta-alueen kaupunkikuvasta, maisemasta, liikenteestä, pysäköinnistä sekä Naantalin kuntaliitoksen vaikutuksista keskustarakenteeseen. Loppuraporttia ja sen yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödynnetään keskustakorttelien asemakaavassa. Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu

6 Rakennemallityötä täydentämään järjestettiin kesällä 2012 keskeisten ydinkorttelien osalta arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka tulokset julkistettiin helmikuussa Kilpailun tulokset toimivat asemakaavatyön pohjana. Maanomistus Asemakaava-alueen maanomistajina ovat Naantalin kaupunki ja osalla 5/6 asuinkorttelia yksityinen maanomistaja. Asemakaavoitus ja rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina vahvistettuja asemakaavoja (Ak-11, Ak-58, Ak-97, Ak-188, Ak-218, Ak-280 ja Ak-289). Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualueelle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), liikerakennusten korttelialue (KL), julkisen hallinnon ja palvelujen korttelialue (YH), puisto (VP), yleinen pysäköintialue (LP), linja-autoaseman toimintojen alue (LA) sekä katualuetta. Suunnittelualueen keskeinen kortteli 3/55 on suurimmaksi osaksi rakentamatonta puisto-, pysäköinti- ja linja-autoaseman toimintojen aluetta. Korttelin länsireunalla sijaitsee pieni liikerakennus "bunkkeri", jossa on kahvila, taksin tilat ja kukkakauppa Viereisessä korttelissa 3/52 sijaitsee vuosina 1899 ja 1957 rakennettu ns. vapaa-ajan tullin rakennus, jolla ei ole rakennushistoriallista suojeluarvoa sekä 1890-luvulta peräisin oleva, säilytettävä Asemapäällikön talo, jossa toimii nykyisin vuorohoitokoti. Tuulensuunkadun pohjoispuolella korttelissa 5/6 sijaitsee virastotalo sekä 3-4 -kerroksisia asuinkerrostaloja. Kaava-alueeseen rajoittuu kymmenkunta rakennettua kiinteistöä. Ns. Unikeon kortteliin on määrä toteuttaa uutta, nykyistä tehokkaampaa asuinkerrostalorakentamista. Ympäristön rakennuskanta on tiivistä, lähinnä asuin- ja liikerakennuksia ja rakentamisen kerrosluvut vaihtelevat 1-4 kerroksen välillä. Kaavahankkeen vaikutukset Kaavoituksen aikana arvioitavia keskeisiä vaikutuksia ovat alustavasti: vaikutus yhdyskuntarakenteen eheytymiseen ja palveluihin vaikutus rakennettuun, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön vaikutukset liikenneverkkoon, joukkoliikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen vaikutukset elinympäristöön vaikutukset elinkeinoelämään vaikutukset kaupunkikuvaan Aikataulu Alustavana aikatauluna on laatia kaavaluonnos syksyllä 2013 ja kaavaehdotus keväällä Tavoitteena on saada asemakaava kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä Osalliset ja osallistuminen

7 Alustavasti osallisia ovat alueen asukkaat, naapurit sekä kaupungin asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät, Naantalin Energia Oy ja DNA Oy. Viranomaisina osallisia ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Asemakaavatyön etenemisestä ja nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla sekä paikallisissa sanomalehdissä Rannikkoseudun sanomat, Turun Sanomat ja Kaupunkiuutiset. Suunnittelualueen asukkaita, yhdistyksiä, yrittäjiä ja naapureita informoidaan myös kirjeitse. LIITE A3, KAAVYMP , OAS (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: KAAVYMP 142 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Keskustakortteleiden asemakaavamuutoksen päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Keskustakortteleiden kaavamuutosluonnosta on viety eteenpäin työryhmässä, jossa on konsulttien ja kaupungin edustajat. Konsultteina ovat arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy, kaupungin edustajina ovat kaupunginarkkitehti (pj) sekä tekninen johtaja, maankäyttöpäällikkö ja yhdyskuntatekniikan päällikkö. Työryhmä on pitänyt kaksi varsinaista kokousta ja kaksi pienempää työneuvottelua. Työssä on edetty alustavan luonnoksen vaiheeseen. Tarkoituksena on esitellä tässä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa suunnitelman alustava luonnos havainnekuvina, aikataulu ja alueen rakentamisen alustava vaiheistus. Seuraavaan lautakunnan kokoukseen tuodaan luonnos kaavamerkinnöin. Tällöin on tarkoitus päättää luonnosvaiheen nähtävilläolosta, joka ajoittuu tammikuulle Liitteenä ovat aikataulu, alustava luonnos VER A ja VER B, pysäköintikaavio, alueleikkaukset sekä havainnekuvia. LIITTEET A1-A6, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaavamuutosluonnos

8 Kaavaluonnos jatkaa Naantalin vanhaa ruutukaavarakennetta. Arkkitehtikilpailun voittaneessa ehdotuksessa ja siihen pohjautuvassa luonnoksessa on kantavana ajatuksena keskusta-alueen laajentaminen siten, että muodostuu yhtenäinen alue, jota pääliikennevirrat eivät halkaise. Laajaa, näkymiä hallitsevaa Aurinkotien/Tuulensuunkadun liikenneympäristöä rajataan ja sen kaupunkikuvallinen rooli vähenee oleellisesti. Tällöin keskusta-alueesta muodostuu rakenteeltaan tiivis ja ilmeeltään kaupunkimainen. Luonnos muuttaa alueen luonnetta tuntuvasti ja haasteena on riittävän väljän ja ilmavan vaikutelman säilyttäminen lisärakentamisesta huolimatta. Keskustan ilme muuttuu ilman erillistä kohokohtaa tai kiintopistettä. Keskustan yleisilmeen määrittelee toteutuksen laatutaso, mutta erityisiä yksittäisiä riskitekijöitä ei ole korkealaatuisen kaupunkikuvan toteuttamiselle. Rakennusten kerrosluvulla I-IV3/4 ja korttelirakennetta rikkomalla pyritään mahdollistamaan rakennusten arkkitehtuurissa pienipiirteisyys ja persoonalliset ratkaisut. Kortteleiden välisistä katutiloista on pyritty muodostamaan selkeitä liike-elämän reunustamia kaupunkitiloja. Korttelipihat ovat selkeästi rakennuksilla rajattuja. Kaupunkitilallista väljyyttä jää asemapäällikön talon ympäristöön. Uusi linja-autoasema, asemapäälliköntalon ympäristö ja nykyinen tori muodostavat kaupunkiakselin, joka korostaa torin roolia kaupunkiaukiona. Puistokadun perinteikäs torilta kirkolle johtava kaupunkiakseli täydentyy näin toiminnallisesti ja visuaalisesti. Kaupunkikuvallisesti tärkeät aukiot on osoitettu keskusta-alueen kävelypainotteisen vyöhykkeen reunoilla Aurinkotieltä ja Tuulensuunkadun suunnista saavuttaessa. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutosluonnos sisältää uudenlaisen ratkaisun, jossa Tuulensuunkatua ei käytetä läpiajoliikenteen väylänä vaan liikenne kiertää keskustakorttelit pohjoispuolelta uuden katulinjan avulla. Katulinja muodostuu kaikkiaan kolmen, toisiaan suhteellisen lähellä olevan liikenneympyrän ratkaisusta. Luonnoksessa korostetaan jalankulkupainotteista ja kevyttä liikennettä suosivaa katuverkkoa ja Tullikadun kehittämistä jalankulkupainotteisena liikekatuna. Vuodenaikojen huomattava vaihtelu keskustan käyttäjien määrässä ja liikkumistavoissa pyritään ottamaan suunnittelussa huomioon. Nykyinen kaupunkirakenne perustuu pitkälti yksityisauton käyttöön. Keskustan on tarjottava riittävä määrä palvelujen ja asuntojen lähelle sijoittuvia pysäköintipaikkoja. Myös alueeseen liittyvän terveyskeskuksen pysäköinti ja saattoliikenne on otettava huomioon. Autopaikat sijoittuvat pääosin maanalaisiin pysäköintitiloihin. Ajoyhteydet pysäköintitasolle ja huoltopisteisiin tarkentuvat myöhemmän suunnittelun yhteydessä. Maanalaisen pysäköinnin suunnitelmat vaativat tässä vaiheessa jatkokehittelyä.

9 Linja-autoasema Luonnoksessa linja-autoasema sijoittuu koilliseen keskustakortteliin. Hyvin toteutettuna sijainti palvelee ja tukee keskustaa. Korttelirakenteeseen välittömästi liittyvänä se elävöittää aluetta ja palvelee hyvin keskusta-alueella asuvia ja asioivia. Toteutuessaan linja-autoasema ja siihen rajoittuvat asuntokorttelit edellyttävät huolellista suunnittelua, jossa liikenteen haitat otetaan huomioon. Keskusta-alue laajenee linja-autoaseman myötä Käsityöläiskadun suuntaan, mutta Tullikatu säilyttää asemansa liikekatuna. Mitoitus Alustavassa luonnoksessa on kerrosalaa k-m² ja autopaikkoja yhteensä 330 ap (ei sisällä As Oy Kreivinniityn mahdollista laajennusta). Kerrosluku vaihtelee I-IV3/4. Kerrosala jakautuu kortteleihin seuraavasti: Bunkkerin kortteli k-m²; maanalaiset autopaikat 110 ap. Asemapäällikön kortteli k-m²; maanpäälliset autopaikat 20 ap. Aurinkotien kortteli k-m²; maanalaiset autopaikat 110 ap. Linja-autoaseman kortteli k-m², maanalaiset autopaikat 20 ap. Tuulensuunkortteli k-m², maanpäälliset autopaikat 52 ap. Vaiheistus Rakentaminen ja kortteleiden uusiutuminen tapahtuu arviolta yli 10 vuoden ajalla. Näin pitkän ajan kestävä rakentaminen edellyttää vaiheistuksen tarkastelua myös asukkaiden viihtyisyyden näkökulmasta. Ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi työryhmässä on noussut esiin Asemapäällikön korttelin Tuulensuunkadun varrelle sijoittuva kerrostalo. Hanke ei vielä luonnoksen mukaan edellytä maanalaisia autopaikkoja. Tuulensuunkadun korkeusasemaa muuttaminen on tarpeen jo tässä vaiheessa. Vapaa-ajantullin rakennusten purkaminen on välttämätöntä. Seuraavat vaiheet edellyttävät todennäköisesti autopaikkojen sijoittamista maan alle ja mahdollisesti nykyisen virastotalon purkua. Vuoden 2014 aikana käynnistyvä Manner-Naantalin osayleiskaava ja sen yhteydessä laadittava toteutusohjelma saattaa aikanaan vaikuttaa suunniteltuun rakentamisaikatauluun. Vaihtoehdot terveyskeskuksen läheisyydessä Voittaneessa kilpailuehdotuksessa Tullikadun jatke sijoittui osittain Terveyskeskuksen tontille siten, että uusi Aurinkotien alueelle sijoittuva kortteli oli saatu optimikokoiseksi. Tässä luonnosvaiheessa on tarkasteltu aluetta kahdella vaihtoehdolla, jossa terveyskeskuksen pysäköintipaikat on huomioitu eri tavoin. LIITE 1b, KAAVYMP Kreivinniityn Asunto Oy:n esitys

10 Asemakaavamuutos sisältää myös As Oy Kreivinniityn alueen lisärakennusoikeuden tarkastelun. Asunto-osakeyhtiö on jättänyt alustavat suunnitelmat lisärakennusoikeuden sijoittumisesta, mutta asia vaatii lisätarkastelua mm. autopaikkojen osalta. Puusto KAAVYMP 164 Kaupunginarkkitehti : Alueen puusto käydään kaupunginpuutarhurin johdolla läpi ja arvioidaan yksittäisten puiden säilymismahdollisuus alueella. Asuntojakauma Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole esitetty tavoitetta alueen tulevasta asuntojakaumasta. Sosiaalisen asuntotuotannon tai palveluasumisen kohteiden määrästä ja sijoittumisesta tulee liittää työhön tarkastelu. Selostuksen vaikutusten arvioinnista Kaavaselostuksessa tulee nostaa esiin ympäristövaikutusten arviointi ja yritysvaikutusten arviointi. Yritysjärjestöt otetaan työhön mukaan myöhemmin sovittavalla tavalla. Kokouksessa asiaa esitteli arkkitehti, konsultti Mikko Rusanen. KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käy keskustelun alustavasta luonnoksesta. Asian käsittely jatkuu seuraavassa lautakunnan kokouksessa. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta kävi keskustelun alustavasta luonnoksesta. Asian käsittely jatkuu seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Keskustakortteleiden asemakaavamuutosta valmisteleva työryhmä on kokoontunut ja asemakaavan muutosluonnos on tarkentunut. Valmisteluaineistoon on liitetty kaavakartta määräyksineen, katupoikkileikkaukset ja terveyskeskuksen edustan vaihtoehtoiset suunnitelmat. Korttelialueet Luonnoksen pohjana on versio B, jossa Aurinkotien itäpuolelle syntyy kolmen pistetalon muodostama alue. Kaavamuutoksella muodostetaan uudet asuin- ja liikerakentamisen korttelit (AL) 55 ja 13 (kaupunginosa 3) sekä asuinkerrostalojen (AK) korttelit 6 ja 14 (kaupunginosa 5). Yhteensä

11 korttelien rakennusoikeus on k-m² + Kreivinniityn lisärakentaminen. Kaava mahdollistaa palvelu- tai erityisasumisen rakentamisen. As Oy Kreivinniityn alueelle osoitetaan omana tonttinaan uusi rakennuspaikka asuinkerrostalolle. Alueelle sijoittuu n. 400 uutta asukasta. Kaava mahdollistaa palveluasumisen tai erityisasumisen rakentamisen. Rakennusoikeudesta n k-m² voidaan rakentaa liike-, myymälä- ja työtiloiksi. Liikerakentaminen sijoittuu ensisijaisesti Tuulensuunkadun, Tullikadun ja Aurinkotien keskustan puoleisiin katutason tiloihin. Liikerakentamiselle ei ole osoitettu sitovia kerrosalamääriä. Kortteliin 13 sijoittuu uusi linja-autoterminaali (LHA). Terminaalin palvelut on määrä sijoittaa viereisen AK -korttelin (tontti 5) katutasoon. Asemanpäälliköntalon ympäristö osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Merkintä mahdollistaa nykyisen vuorohoitokodin toiminnan jatkumisen. Asemapäällikön talo on asemakaavassa osoitettu säilytettäväksi rakennukseksi (s). Suojelumerkintä tarkentuu ehdotusvaiheessa. Asemakaavaluonnoksen kerrosala- ja autopaikkalaskelma Kortteli k-m² k-m² asuintiloja k-m² tuettua asumista k-m² liiketiloja Kortteli k-m² k-m² asuintiloja k-m² liiketiloja 350 k-m² linja-autoterminaali Kortteli k-m² asuintiloja Yhteensä k-m² k-m² asuintiloja, 262 ap k-m² tuettua asumista, 12 ap k-m² liiketiloja, 44 ap 350 k-m² linja-autoterminaali, 7 ap autopaikkatarve, 325 ap Laskelmaan ei sisälly Kreivinniityn lisärakentamisala, joka luonnoksen mukaan on k-m² ja tarkentuu asuntoyhtiön kanssa pidettävässä neuvottelussa Puistoalueet

12 Asemapäällikön talon yhteyteen muodostetaan pieni kaupunkipuisto, jonne voidaan sijoittaa myös vuohoitokodin pihatiloja. Katualueet Aurinkotie linjataan uudelleen liittymään suoraan Käsityöläiskatuun, mikä muodostaa uuden pääkatuyhteyden. Tuulensuunkatu ja Tullikadun uusi jatke liittyvät liikenneympyröin pääkatuun. Liitteissä on esitetty myös vaihtoehto, jossa liikenneympyrän sijasta on kolmihaaraliittymä. Tullikatu, Luostarinkatu ja Tuulensuunkatu ovat mitoitukseltaan ja jäsentelyltään hidaskatu-tyyppisiä. Katuverkko on kaava-alueella kaksisuuntainen. Tullikadun uuden jatkeen toteuttaminen Aurinkotielle edellyttää katualueen laajentamista nykyisen terveyskeskuksen tontin alueelle. Presidentinkadun jatkeena oleva kevyen liikenteen katuyhteys liittää Kreivinniityn alueen linja-autoaseman suuntaan. Ratakadun mitoitusta tiivistetään kaavamuutoksen myötä, mutta sen asema liikenneverkossa ei muutu. Pysäköinti Pääkatuverkon sisäpuolella jalankulkupainotteisessa keskustassa AL- ja AK-korttelialueiden autopaikat sijoittuvat korttelikohtaisiin laitoksiin rakennusten ja pihakansien alle (kaavan ma -merkityt alueet). Korttelien mitoitus perustuu siihen, että autohallit voidaan toteuttaa yhteen tasoon. Ajo tapahtuu keskitetysti kumpaankin laitokseen. Järjestelyissä on huomioitu vaiheittain toteutettavuus. Korttelin 55 tontin 4 autopaikat sijoittuvat maantasoon Käsityöläiskadun puolelle. Kaupunginosan 5 AK-korttelien 6 ja 14 autopaikat sijoittuvat maantasoon tai rakennusten pohjakerrokseen. Pysäköintinormi kaavassa on seuraava: asuintilat 1 ap/70 k-m², kuitenkin vähintään 1 ap/asunto; palveluasuminen ja erityisasuminen 1 ap/150 k-m², liiketilat 1 ap/50 k-m². Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 2 pp/asunto. Yleiset pysäköintipaikat osoitetaan katujen varsille. Pysäköinnistä tulee kokonaisuudessaan aikarajoitettua. Terveysaseman osalta on luonnosvaiheessa tutkittu useita vaihtoehtoja ja liitteenä on kaksi vaihtoehtoa (VE1) ja (VE2). Lähtökohtana on, että Tullikadun uusi jatke Aurinkotielle edellyttää nykyisen korttelialueen pienentämistä ja henkilökunnan ja asiakaspaikkojen uudelleen järjestelyjä. Muutokset autopaikoissa edellyttävät koko terveysaseman korttelin kattavaa tarkastelua. Terveysaseman tonttia sisällytetään asemakaavaan siltä osin, kuin muuttuvat katu- ja pysäköintijärjestelyt sitä vaativat. Terveysaseman asiointi ja henkilökunnan pysäköintipaikat sijoittuvat osin Tullikadun uuden jatkeen varteen sekä kaava-alueen ulkopuolelle Tuulensuunkadun varteen. Joukkoliikenne

13 Linja-autoasema liittyy suoraan pääkatuverkkoon. Asema sijoittuu laajenevan kävelypainotteisen keskustan osaksi. Sijaintipaikallaan asema on hyvin saavutettavissa eri suunnista lähestyttäessä ja sillä on keskeinen asema kaupunkirakenteessa. Aseman tilavarauksessa on huomioitu vaihtoehtoisia laiturijärjestelyjä. Asemalle ei varata bussiliikenteen tasauspysäkkejä, vaan ne sijoittuvat Aurinkotien puolelle. Tiivistyvässä keskustassa asemapalveluja ei sijoiteta erillisiin rakennuksiin, vaan niille varataan tilat viereisin asuinkorttelin katutasosta. Jalankulku ja pyöräily Keskustan jalankulkupainotteinen katuverkko laajenee. Katutiloja muokataan kävelylle ja pyöräilylle suotuisammiksi. Muutokset parantavat keskusta-alueen liikenneturvallisuutta. Tullikatu, Tuulensuunkatu ja Luostarinkatu suunnitellaan hidaskatuina, joilla ajonopeus on enintään 30 km/h. Pyöräily ja jalankulku huomioidaan omina liikennemuotoinaan. Jalankulkupainotteisella keskusta-alueella pyöräily ja autoilu käyttävät samoja väyliä. Erikseen osoitetaan Aurinkotietä - Käsityöläiskatua pitkin nopeampi, omaksi kaistakseen erotettu pyöräilyväylä. Katuverkon muutosten myötä välimatka jalankulkupainotteisen keskustan ja sen viereisen Järveläntien market -alueen välillä pienenee, mikä liittää alueet kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta tiiviimmin toisiinsa. Keskustaan ja linja-autoterminaalille suuntautuvaa liityntäpyöräliikennettä varten osoitetaan aseman yhteyteen pyöräpaikkoja. Kunnallistekniset verkostot Uusi rakentaminen on liitettävissä suoraan nykyisiin kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen rakentaminen vähentää huomattavasti hulevesiä viivyttäviä pintoja. Toteuttamisessa on huomioitava uusien kattopintojen ja kovien katu- ja pihapintojen vuoksi lisääntyvä hulevesikuorma sadevesiviemäreihin. Asemakaavassa edellytetään, että korttelialueiden hulevedet on viivytettävä niiden muodostumispaikoilla ennen johtamista yleisiin sadevesiverkostoihin. Tämä edellyttää pihatiloihin varattavia viivytys- ja imeytysaltaita. Tonttijakomerkinnät ovat alustavia ja helpottavat lähinnä kartan lukemista. Terveyskeskuksen tontin rajoihin esitetyistä muutoksista johtuen tontti joudutaan liittämään kaava-alueeseen mukaan. Samalla valmisteluaineistoon liitetään tarkastelu terveyskeskuksen tontin pysäköinnistä. Liitteenä ovat asemakaavaluonnos , kaavamerkinnät ja -määräykset, luonnos , katusuunnitelmat, versio 1, 2 ja 3 luonnokset ja selostusluonnos LIITTEET A4 - A9, KAAVYMP (säilytetään erillisessä

14 kaavakansiossa) KSJ 4 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: KAUPUNGINARKKITEHTI: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa keskustakortteleiden kaavamuutostyötä Tullikadun jatkeen osalta vaihtoehto 2 (VE2) mukaisesti. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää varata päivätystä Keskustakortteleiden asemakaavan muutosluonnoksesta osallisille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisen tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. Valmisteluaineistoon liitetään tarkastelu terveyskeskuksen tontin pysäköinnistä. Nähtävilläolon aikana järjestetään kaavamuutoksen esittelemiseksi yleisötilaisuus ja tilaisuus yrittäjille. Elise Lehikoinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19:12. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja kaavaluonnosta ei ole vielä asetettu nähtäville. Jotta varmisettaisiin kaavaluonnoksen mukaisen mahdollisen asemakaavan toteuttamiskelpoisuus tulee tässä vaiheessa pyytää asiasta muutaman rakennusliikkeen arviointi. Arvioinnin yhtenä lähtökohtana olisi se, että kaupunki perii rakennusoikeudesta myydessään tontin euroa/k-m². LIITE A2, KSJ , Keskustakorttelit, asemakaavaluonnos ja suunnitteluaikataulu (säilytetään erillisessä kaavakansiossa). Esityslistan (KSJ ) liitteenä ovat kaavamerkinnät ja -määräykset, luonnos , katusuunnitelmat, versio 1, 2 ja 3 luonnokset ja selostusluonnos Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila esittelee kaavaluonnosta kokouksessa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunkisuunnittelujaosto merkitsee kaavaluonnoksen

15 KOKOUSKÄSITTELY: tiedoksi. Päätetään pyytää kaavaluonnoksesta mennessä lausunnot seuraavilta rakennusliikkeiltä: NCC Peab Oy Hartela Oy Rakennusliikkeiden lausuntojen jälkeen kaupunkisuunnittelujaosto jatkaa asian käsittelyä kokouksessaan Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila esitteli asiaa kokouksessa. Vs. kaupunginjohtaja lisäsi ehdottamaansa kolmen rakennusliikkeen lisäksi seuraavat rakennusliikkeet, joilta myös pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta: YH Kodit Oy Lemminkäinen Oyj Sato Oyj KSJ 21 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Vs. kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Esityslistan lähtiessä lausuntonsa ovat antaneet NCC, Lemminkäinen, YH Kodit ja Peab. Lausunnot oheistetaan. Oheismateriaali rakennusliikkeiden lausunnot Lausunnoista yhteenvetona voidaan todeta, että rakennusliikeiden ja rakennuttajien näkemyksen mukaan kaavaluonnos ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen taloudellisesti. Autopaikkojen määrään, autopaikkojen toteuttamistapaan sekä myös kerroskorkeuteen on lausunnoissa erityisesti kiinnitetty huomiota. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Päätetään lähettää saadut lausunnot käsiteltäväksi kaavoitusja ympäristölautakunnalle. Asemakaavan valmistelussa tulee varmistaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuus kaupungin asettamilla tontin luovutusehdoilla. Todettiin, että lausuntonsa ovat antaneet seuraavat rakennusliikkeet: NCC, Lemminkäinen, YH Kodit, Peab, Sato

16 ja Hartela. KAAVYMP 13 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Keskustakortteleiden kaavamuutos on pidetty luonnosvaiheessa osallisten arvioitavana nähtävillä välisenä aikana. 1. Keskustakorttelien asemakaavamuutoksen luonnoksesta tuli määräaikaan mennessä seuraavat mielipiteet ja lausunnot, jotka ovat liitteenä: Naantalin terveyskeskus Presidentinkadun asukkaat Äyräs Pirkko Asunto Oy Kreivinkartano Viljainen Pekka Taloyhtiö Naantalin Aurinkorusko Asunto Oy Kreivinnitty Naantalin kulttuuritaloyhdistys ry / Mikko Kuitunen ym. LIITE A9, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) 2. Lisäksi kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot ovat liitteenä YH Kodit Oy Lemminkäinen Peab Oy NCC Rakennus Oy Sato Oyj Hartela Oyj Lausunnoissa arvioinnin lähtökohtana oli se, että kaupunki perii rakennusoikeudesta myydessään tontin euroa/k-m². Kaupunkisuunnittelujaosto päätti lähettää saadut lausunnot käsiteltäväksi kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle. Asemakaavan valmistelussa tulee varmistaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuus kaupungin asettamilla tontin luovutusehdoilla. LIITE A10, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) 3. Yleisötilaisuudet Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli noin 53 osallistujaa. Naantalin yrittäjät ry:n kanssa järjestettiin keskustelutilaisuus kaupungintalolla. Tilaisuudessa oli paikalla 21 osallistujaa.

17 Lisäksi As. Oy Kreivinniityn edustajien kanssa on pidetty neuvottelu kaavaluonnoksesta Terveyskeskuksen edustajan vs. ylilääkärin kanssa on pidetty neuvottelut ja Vastineet ja muutokset kaavamuutokseen tuodaan kokoukseen maalis-huhtikuussa. KAUPUNGINARKKITEHTI: KAAVYMP 25 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi luonnosvaiheen nähtävilläolosta saadun palautteen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Luonnosvaiheesta (nähtävilläolo ) saatuun palautteeseen on laadittu vastineet, jotka on oheistettu liitteessä. Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut, ettei ole tarpeen antaa lausuntoa. LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Ainakin Terveyskeskuksen ja As Oy Kreivinniityn esitykset aiheuttavat suunnitelmaan huomioon otettavaksi muutoksia kaavaehdotuksen valmistelussa. As Oy Kreivinniityn kanssa on pidetty neuvottelu Yleisötilaisuuden, yrittäjien tilaisuuden ja ksj:n pyytämien rakennusliikkeiden lausuntojen palaute on mukana työstettäessä kaavaehdotusta. Suunnittelualueelta on valmistunut puustokartta ja puiden kuntoluokitus suunnittelussa huomioitavaksi. Puustokartta ja puiden kuntoluokitus ovat liitteenä. LIITE A5, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää antaa liitteen mukaiset vastineet päivätystä kaavamuutosluonnoksesta saatuun palautteeseen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

18 KAAVYMP 36 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Vaihtoehtoiset liikennetarkastelut Luonnosvaiheessa saadun palautteen johdosta asemakaavamuutosta on työstetty eteenpäin laatimalla kolme vaihtoehtoista liikennetarkastelua. Vaihtoehdot koskevat Tullikadun jatkeen ja Aurinkotien liittymää, terveyskeskuksen pääsisäänkäynnin edustaa ja korttelin 13 tonttien 1-3 aluetta. Vaihtoehdoista VE1 ja VE3 on laadittu myös havainnekuvat. Ensimmäisessä vaihtoehdossa, VE1 Kaavaluonnos, korttelialueen 13 terveyskeskuksen puoleinen raja siirtyy etelämmäs siten, että Tullikadun jatkeen kaksisuuntainen ajorata sijoittuu terveyskeskuksen nykyisen tontin ulkopuolelle. Kevyt liikenne sijoittuu pääosin nykyisen kadun alueelle ja ohittaa terveyskeskuksen pysäköintipaikat uuden katualueen puolella. Korttelin 13 rakennusoikeus on tässä vaihtoehdossa 300 k-m² alhaisempi muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Toisessa vaihtoehdossa, VE 2 Tullikatu yksisuuntainen, Tullikatu on muutettu yksisuuntaiseksi siten, että Aurinkotieltä on mahdollista jatkaa Tullikadulle, mutta keskustasta poistuttaessa Aurinkotien suuntaan tulee ajoneuvoliikenteen kiertää Tuulensuunkadun kiertoliittymän kautta. Kortteli 13 säilyy aiemman luonnoksen mukaisena kooltaan ja rakennusoikeudeltaan. Ajorata ja kevytliikenne sijoittuvat terveyskeskuksen tontin ulkopuolelle. Kolmannessa vaihtoehdossa, VE 3 Tullikatu katkaistu, Tullikadun jatkeen ajoneuvoliikenne katkaistaan kokonaan. Kevytliikenne sijoittuu terveyskeskuksen tontin ulkopuolelle. Kortteli 13 säilyy aiemman luonnoksen mukaisena kooltaan ja rakennusoikeudeltaan. Oheistetussa liitteessä on esitetty vaihtoehdot sekä niihin liittyvä verkkotarkastelu sekä Tuulensuunkadun kiertoliittymän kapasiteettitarkastelu eri vaihtoehdoissa. Liitteenä ovat myös versioiden 1 ja 3 havainnekuvat sekä Kuparivuorinäkymän havainnekuva. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A2, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kuparivuorinäkymä Keskustaa lähestyttäessä Aurinkotien suunnasta on kuvattu suunnitelman rakentumista kahdesta tarkastelupisteestä. Ensimmäinen piste on Kristofferinkadun kohdalla. Siinä maaston korkeus mahdollistaa Kuparivuoren silhuetin näkymisen uuden rakentamisen taustana. Toinen tarkastelupiste on Piispankadun risteyksessä. Siinä maasto laskee siten, että Kuparivuori ei enää näy uuden rakentamisen taustalla.

19 Kokouksessa asiaa esitteli liikenneinsinööri Jouni Lehtomaa Pöyry Finland Oy:ltä ja paikalla oli myös asiantuntijana yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi. KOKOUSKÄSITTELY: Anita Saksi saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 18:05. Jaana Malmikare saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 18:08. KAUPUNGINARKKITEHTI: KSJ 44 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Keskustakortteleiden asemakaavamuutosta vaihtoehto VE 1:n mukaisesti. Vaihtoehdossa Tullikadun jatkeella on kaksisuuntainen ajoneuvoliikenne. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Rakennusliikkeiden lausunnot Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa: YH Kodit Oy Lemminkäinen Peab Oy NCC Rakennus Oy Sato Oyj Hartela Oyj Lausunnoissa arvioinnin lähtökohtana oli se, että kaupunki perii rakennusoikeudesta myydessään tontin euroa/k-m². Asemakaavan valmistelussa tulee varmistaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuus kaupungin asettamilla tontin luovutusehdoilla. Rakennusliikkeiden palaute tiivistettynä: 1. YH-kodit Oy kehitetään aluetta kävelykeskustaksi edellytetään rohkeaa arkkitehtuuria liiketilat ensimmäiseen kerrokseen korkeampia rakennuksia - taloudellisuus yksikerroksisen rakennuksen terassipiha hieno ratkaisu voisi olla myös 3-kerroksisia town- house tyyppisiä rivitaloja ensimmäisen kerroksen liiketilat kadunpuolelle - asunnot pihan puolelle (pienyrittäjyys / etätyö)

20 korttelin 13 I-kerroksinen osa hankala, se pois ja koko rakennus laajemmaksi jos autopaikat maan alle, rakennukset korkeampia katunäkymät samalla korkeudella ullakko nostetaan yhdellä kerroksella, saadaan persoonallisia asuntoja 2. Lemminkäinen kortteli 6 ja 14 luontevia kokonaisuuksia purettavaa rakennuskantaa paljon, tonttikustannus kasvaa kannattavuusrajalle joihinkin asuntoihin saadaan sisäyhteys autopaikoille, muille katospaikat ok 1 ap/80 k-m² olisi sopiva ylimmän kerroksen poikkeavuus vain materiaaleilla ja parvekkeiden muotoiluilla korttelit 13 ja 55 vaiheittain rakentamisessa k-m² yksikkökoko ok, paikoitustilojen vaiheittain rakentaminen hankalaa liiketilan määrä ei pidä olla liian suuri terassiin alapuolisen tilan luonne ei käy ilmi parvekkeiden avautuminen liikennealueelle ja raitisilman ottoaukot ongelma pimeät sisäkulmat kortteleissa ongelma ylimmän kerroksen sisäänveto hankalaa kiinnostunut kaikista kortteleista, edellyttäen kaavatyön jatkotyöstämistä 3. Peab Oy autopaikat maan alla, kallis ratkaisu IV-kerroksinen epätaloudellinen ratkaisu, voisiko olla V-VI ovat erittäin kiinnostuneita osallistumaan alueen tontinostoa koskeviin neuvotteluihin 4. NCC Rakennus Oy, Asuminen hintatason oltava kohtuullinen, edellyttää kohtuullista rakennusoikeuden hintaa korttelit pystyttävä rakentamaan vaiheittain, varsinkin jos pysäköintitila sijoittuu rakennusten alle vaiheistus helpompi maan päällisellä pysäköinnillä tai autopaikat vain pihan alla palo- ja pelastusasiat huomioitava vaiheistuksessa kortteli 14 onnistunut ratkaisu, tuottaa heti valmista ympäristöä asunnoista avautuvat pitkät näkymät maisemaan suuren rakennusliikkeen yksikkökoko vähintään 2000 k-m² rakennusalat väljemmin kaavaan yhteis- ja aputilojen määrää ei syytä rajoittaa ensimmäiseen kerrokseen kohdistuvia vaatimuksia ei pidä olla kuten porraskäytävän avautuminen piha/katu ja 0,7 m lattiakorko räystäslinjan yhtenäisyys voi tuottaa hukkakuutiota teknisten tilojen sijoittaminen myös mahdollista vesikaton yläpuolelle on tavoiteltu suurta rakennusoikeutta ja matalaa kerroslukua syntyy umpihoja harkittava pysäköinnin osoittamista maantasoon

21 autopaikkanormi 1 ap / k-m² mahdollisilla pihakansilla hulevedet viemäriverkkoon liikenneterminaali pois asuntojen yhteydestä maanalaiset autopaikat ongelma terminaalin alla esitetty liiketilan määrä liian suuri, Naantalin kaupallinen keskusta muualla 5. Sato Oyj luonnos tiivistää hyvin keskustaa, tuo toivottua lisäasumista ja turvaa palveluja liikenteellinen sisääntulo Aurinkotieltä jäsentyy ja joukkoliikenne tulee jouhevammaksi kerrosluku liian alhainen nyt asetettujen ehtojen mukaan lisää rakennusoikeutta korttelit 13 ja 55 vaihtoehtoisia ratkaisuja maanalaisille esim. kansirakenteilla 1 ap/asunto poistettava, pienten asuntojen rakentaminen kannattamatonta ei kaikille asukkaille tarvetta autopaikalle, joukkoliikenne ja kevyt liikenne tehokkaampaan käyttöön 6. Hartela Oy rakennusten sijoittelu noudattaa olevaa koordinaatistoa ja on perusteltua kaupunkikuvan kannalta kerrosluvut noudattavat jo rakennettua rakennuskantaa ja sopii keskustan yleisilmeeseen rakennusalojen yksikkökoko suuruusluokaltaan oikeankokoisia asuntomyynnillisesti pysäköintinormi 1 ap/70 k-m² perusteeton, pitäisi olla 1 ap/ 100 k-m², jolloin osa paikoista pystyttäisiin sijoittamaan maan päälle, hintataso naantalilaisille sopiva Valmistelutyöryhmä on päättänyt rakennusliikkeiden lausuntojen perusteella seuraavaa: poistetaan pysäköintinormista vähintään 1ap / asunto, perusteluna joukkoliikenteen erinomainen palvelutaso suunnittelualueella. Muuten pysäköintinormi jää ennalleen. liiketilojen vähimmäismäärää ei määritetä kerrosalaneliöinä tai prosentteina pinta-alasta, vaan tietyillä katuosuuksilla edellytetään ensimmäisessä kerroksessa liiketilaa. Myöskään enimmäismäärää ei päätetä, vaan se määräytyy kunkin hankkeen rakentamisaikaisessa tilanteessa. (Purettavassa kaupungin virastotalossa ulosvuokrattavaa liike- ja toimistotilaa on 1 338m²). I-kerroksinen liiketila säilytetään korttelissa 55 ja korttelissa 13. Yksikerroksiset osat avaavat väljyyttä muuten tiiviiseen kortteliryhmään. Taksien lähtöpaikka sijoitetaan linja-autoterminaalin läheisyyteen siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän asuinrakennuksia. Korttelialueiden "pimeitä" nurkkia on avattu korttelissa 13 ja tutkitaan jatkossa korttelin Tuulensuunkadun puoleisen sivun avaamista.

22 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: Maantasopysäköintiin perustuva vaihtoehto Rakennusliikkeiden lausuntojen johdosta on teetetty vertailuvaihtoehto maantasopysäköinnillä yhdessä korttelissa 55 tonteille 2 ja 3. Rakennusoikeus on maantasovaihtoehdossa k-m². Maanalaisen pysäköinnin vaihtoehdossa rakennusoikeus on k-m² eli 1900 k-m² suurempi. Liitteenä asemakaavaehdotus , havainnekuvat ja maantasopysäköinti. LIITEET A1 A3, KSJ (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Valmisteleva työryhmä ei pidä edellä esitettyä maantasopysäköintiä perusteltuna. Kaavamuutoksessa on nyt kaikkiaan rakennusoikeutta k-m² + Kreiviniityn lisärakennusoikeus. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa ei ole käsitelty rakennusliikkeiden ja rakennuttajayhteisöjen lausuntoja ja lautakunnalle ei ole esitetty lausuntojen vastineita. Lausunnot ovat kuitenkin olleet liitteenä lautakunnan käsitellessä asemakaavaa. Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja konsultin edustaja esittelevät asiaa kokouksessa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Merkitään annettu selostus asemakaavaehdotuksesta tiedoksi. Asemakaavan valmistelussa tulee varmistaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuus kaupungin asettamilla tontin luovutusehdoilla. Kaupunkisuunnittelujaoston käsitellessä varsinaista kaavaehdotusta kokoukseen kutsutaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajayhteisöjen edustajat antamaan näkökulmansa kaavaehdotukseen. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n edustaja Mikko Rusanen ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila esittelivät asiaa kokouksessa. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää oli paikalla asiaa käsiteltäessä. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO:

23 KAAVYMP 48 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Asemakaavaehdotuksen valmistelua on jatkettu luonnosvaiheen palautteen ja laadittujen selvitysten pohjalta. Terveyskeskuksen ja As Oy Kreivinniityn sekä ksj:n pyytämien rakennusliikkeiden lausuntojen palautteen pohjalta on suunnitelmaan tehty muutoksia. Myös yleisötilaisuuden ja yrittäjien tilaisuuden palaute on ollut mukana työstettäessä kaavaehdotusta. 1. Terveyskeskuksen alueen muutokset Kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa käsitelty liikennevaihtoehtojen tarkastelu muutti ehdotusta siten, että terveyskeskuksen tontin pysäköintipaikat Tullikadun puoleisella tontin osalla säilyvät pääosin ennallaan. Ajo sisäänkäynteihin on mahdollista kahdesta katuliittymästä, Tullikadun jatkeelta ja Tuulensuunkadulta. Terveyskeskuksen tontista on aiemmin laadittu pitkän tähtäimen päivätty käyttösuunnitelma, jossa oli käytetty kaikki tontin rakennusoikeus ja pysäköinti sijoitettu osittain maan alle. Lisäksi on nyt laadittu nykyisen, käytetyn rakennusoikeuden kattava, päivätty käyttösuunnitelma. Siinä puretun terveystalon paikalla on maantasossa 31ap ja Tullikadun puoleisella tontin osalla 42 ap, yhteensä 73 autopaikkaa. Suunnitelma täyttää voimassa olevan kaavan vaatimuksen nyt toteutetulla rakennusoikeudella. Liitteenä on terveyskeskuksen alueen käyttösuunnitelma. LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) 2. As. Oy Kreivinniityn alue Kreivinniityn uudisrakennuksen rakennusoikeutta on nostettu k-m²:iin. Uuden rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoitettujen pysäköintipaikkojen avautuminen on käännetty rakennuksen pohjoissivulle pois pihan läpiajoliikenteen tieltä. Korttelialueen rajat noudattavat nykyistä tonttialuetta. Kevyen liikenteen reitti ja Presidentinkadun kääntöpaikka on siirretty pois tontilta. Uudisrakennuksen Tuulensuunkadun puoleiselle sivulle on mahdollista sijoittaa liiketilaa. Tämä sisältyy kaavamääräyksiin. Pysäköintimahdollisuus katualueella liiketilan kohdalla on huomioitu pysäköintikuvassa. Mitoitus on seuraava: k-m² k-m² k-m² = yht k-m² 24 ap + 24 ap + 32 ap = 80 ap (mitoituksella 1 ap / 70 k-m²)

24 3. Rakennusliikkeiden palaute Rakennusliikkeiden lausuntojen tiivistelmä ja vastineet ovat liitteenä. LIITE A5, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Valmistelutyöryhmä on päättänyt rakennusliikkeiden lausuntojen perusteella seuraavaa: poistetaan pysäköintinormista vähintään 1ap / asunto, perusteluna joukkoliikenteen erinomainen palvelutaso suunnittelualueella. Muuten pysäköintinormi jää ennalleen. liiketilojen vähimmäismäärää ei määritetä kerrosalaneliöinä tai prosentteina pinta-alasta, vaan tietyillä katuosuuksilla edellytetään ensimmäisessä kerroksessa liiketilaa. Katuosuudet mainitaan kaavan yleisissä määräyksissä. Myöskään enimmäismäärää ei päätetä, vaan se määräytyy kunkin hankkeen rakentamisaikaisessa tilanteessa. Purettavassa kaupungin virastotalossa ulosvuokrattavaa liike- ja toimistotilaa on m². kortteleiden 6,14 ja korttelin 13 tontin 5 kerroskorkeutta on nostettu IV3/4 kerroksesta V:teen. I-kerroksinen liiketila säilytetään korttelissa 55 ja korttelissa 13. Yksikerroksiset osat avaavat väljyyttä muuten tiiviiseen kortteliryhmään. taksien lähtöpaikka sijoitetaan linja-autoterminaalin läheisyyteen siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän asuinrakennuksia. korttelialueiden "pimeitä" nurkkia on avattu korttelissa 13. maantasopysäköintiin perustuva vaihtoehto Rakennusliikkeiden lausuntojen johdosta on teetetty vertailuvaihtoehto maantasopysäköinnillä yhdessä korttelissa 55 tonteille 2 ja 3. Rakennusoikeus on maantasovaihtoehdossa k-m². Maanalaisen pysäköinnin vaihtoehdossa rakennusoikeus on k-m² eli k-m² suurempi. Valmisteleva työryhmä ei pidä edellä esitettyä maantasopysäköintiä perusteltuna. Maantasopysäköintiratkaisu on liitteenä LIITE A6, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) 4. Yrittäjätapaamisessa nousi esille mm. kauppakuja, joka voisi olla sekä sisätilaan että katutilaan avautuva. Kaavaehdotusta on tarkennettu siten, että kauppakuja on mahdollista toteuttaa ensimmäisen kerroksen tasolla parhaiten kolmessa vaihtoehtoisessa kohteessa seuraavasti: korttelissa 55 tontilla 3 Tuulensuunkadun varteen (1 100 k-m²), korttelissa 55 tontilla 4 Tuulensuunkadun ja Asemapäällikönpuiston väliselle korttelin osalle (900 k-m²) ja korttelissa 13 tontilla 5 linja-autoterminaalin kaakkoispuolella (700 k-m²). Yleisötilaisuuden ja yrittäjätilaisuuden muistiot ovat liitteenä. LIITE A7, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Rakentamisen vaiheistus

25 Rakentaminen ja kortteleiden uusiutuminen tapahtuu arviolta yli 10 vuoden ajalla. Vaiheistuksen tarkastelu tulee tehdä toiminnallisten seikkojen lisäksi myös asukkaiden viihtyisyyden ja keskustan vetovoimatekijöiden näkökulmasta. Ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi työryhmä esittää korttelin 55 Tuulensuunkadun ja Asemapäällikönpuiston väliselle alueelle sijoittuvaa kerrostaloa. Hanke ei edellytä maanalaisia autopaikkoja. Tuulensuunkadun korkeusasemaa muuttaminen on tarpeen jo tässä vaiheessa. Vapaa-ajantullin rakennusten purkaminen on välttämätöntä. Seuraavat vaiheet samassa korttelissa edellyttävät autopaikkojen sijoittamista maan alle. Toisessa vaiheessa rakentuisi korttelin 13 tontit 1-3. Nykyisen virastotalon purkua edellyttävät vaiheet ovat vuorossa kolmannessa ja neljännessä vaiheessa. Rakentamisen vaiheistus on liitteenä. LIITE A8, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Oleelliset muut muutokset luonnosvaiheeseen verrattuna Kortteli 13 on supistunut Tullikadun puoleisesta osasta tonttien 1-3 osalla ja tontille 5 on osoitettu polkupyöräpysäköintiä varten varattu tontin osa. Asemapäällikön puistoon on merkitty yleiselle jalankululle varattu reitti ja Asemapäällikön talon merkintä on muutettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P) ja tontille on merkitty rakennusoikeus ja suojelumerkintä. Rakennusoikeudet ovat tarkentuneet uudisrakentamisen kokonaisrakennusoikeuden ollessa k-m² + Kreivinniityn uudisrakentaminen k-m² sekä Asemapäälliköntalon oleva 400 k-m². Selostuksen liitteinä ovat suunnitelman viimeisimmät liitteet. Lautakunnassa aiemmin olleet ja nyt listan liitteenä olevat sekä tilastolomake liitetään selostukseen ennen ksj:n käsittelyä. Yritysvaikutusten lausunto liitetään selostukseen sen valmistuttua. Kaavakartta ja selostus ovat liitteenä. LIITE A9, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli työtä kokouksessa tarkoituksena antaa ohjeistus jatkotyötä varten. Työtä valmisteleva ympäristöviraston työryhmä kokoontuu käsittelemään ksj:n ohjeistuksen kohteita, niiden vaikutuksia sekä tarvittavia muutoksia ennen ksj:n käsittelyä. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat kustannusselvitykset. KOKOUSKÄSITTELY: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen esitteli alustavaa taloudellista tarkastelua, jossa käsiteltiin alueen toteuttamiskustannuksia kaupungin näkökulmasta sekä autopaikkojen kustannuksia.