Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus 5 Yleinen taloustilanne 6 Kuntatalous 6 Kaupunkikehityksen arviointi 7 Lappeenrannan kaupungin talouden kehitys 7 Tasetarkastelu 8 Lappeenrannan kaupungin henkilöstö 8 Kuluvan vuoden 2014 näkymät 8 Ympäristötekijät 8 Tuloksen muodostumisen ja toiminnan rahoitus 9 Kuntalain mukainen tuloksen käsittely 12 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta 13 Selonteko konserniohjauksen järjestämisestä 16 Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja tunnusluvut 19 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 20 Tase ja tunnusluvut 21 Kaupungin kokonaistulot ja menot 23 Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut 24 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Konsernitase ja tunnusluvut 26 TOTEUTUMISVERTAILUT Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailu 28 Käyttötalousosan yhteenveto toimialoittain 29 Käyttötalousosa Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja toteutuminen 31 Tuloslaskelmaosa 77 Investointiosa 78 Rahoituslaskelmaosa 81 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 82 Rahoituslaskelma 83 Tase 84 Konsernituloslaskelma 86 Konsernirahoituslaskelma 87 Konsernitase 88 3

4 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 90 Tuloslaskelman liitetiedot 91 Taseen liitetiedot 93 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 98 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 101 Etelä-Karjalan pelastuslaitos 102 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 105 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Organisaatiokaaviot 108 Konsernitilinpäätökseen otetut yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 111 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 111 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 115 Lappeenrannan kaupungin konserniyhteisöt 116 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni 118 Lappeenrannan Energia Oy konserni 122 Lappeenrannan liiketoiminnat Oy konserni 126 Lappeenrannan Yritystila Oy konserni 133 Wirma Lappeenranta Oy 147 Williparkki Oy 151 Etelä-Karjalan jätehuolto Oy 155 Kiinteistö Oy Seniori Saimaa 159 Lappeenrannan teatterikiinteistö Oy 162 Saimaan Tukipalvelut Oy 165 Etelä-Karjalan Työkunto Oy 170 Saimaan Talous ja Tieto Oy 173 Etelä-Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä 177 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 181 Etelä-Karjalan liitto 184 LUETTELOT JA SELVITYKSET 188 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 191 4

5 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Lappeenrannan kaupungin tulos vuodelta 2013 on huomattavasti odotettua parempi. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin 2,3 miljoonaa euroa. Vuosikate nousi 24,8 miljoonaan euroon ja on parempi kuin minään vuonna vuoden 1997 jälkeen, jolloin kunnat siirtyivät liikekirjanpitoon. Kaupungin toimialat kantoivat tiukassa taloustilanteessa vastuunsa erinomaisen hyvin ja pysyivät alkuperäisissä talousarvioissaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt valtuustokauden mittaisesta talousohjelmasta, ja sen mukaisesti toimialat voivat suunnitella ja toteuttaa myös seuraavien vuosien toimintaansa varsin itsenäisesti. Yhdessä on myös sovittu, että mahdollista vuosittaista budjettialitusta voi käyttää seuraavana vuonna, kun taas vastaavasti ylitys on korvattava tulevassa toiminnassa. Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alijäämäinen tulos. Kaupungilla on nyt kuitenkin paremmat edellytykset kattaa sovitusti Eksoten kertyneet alijäämät tulevien vuosien aikana. Eksote on tehnyt talouden tasapainotusohjelman, johon Lappeenrannan kaupunki on omalta osaltaan sitoutunut. Tiukan talouskurin lisäksi hyvään kokonaistulokseen pääsemiseksi on tarvittu myös onnea: valtion maksamat vanhojen verovuosien tilityserät osuivat juuri viime vuoteen. Satunnaiset erät verotuksessa eivät ole toistuvia eivätkä veropohja ja valtionosuudet kasva samaa vauhtia menojen kanssa. Vaikka tasapainoinen tilinpäätös antaakin hyvän pohjan tulevaisuudelle, pysyviä muutoksia kaupungin talouteen saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää jatkuvaa menojen tarkkailua jo tehdyn veronkorotuksen lisäksi. Investointeja on kohdistettu peruspalveluihin, kunnossapitoon sekä elinkeinoelämää edistäviin hankkeisiin. Investointitarpeet ovat kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa korkeat, joten lainaa jouduttiin hyvästä vuosikatteesta huolimatta ottamaan 16,4 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin kolme miljoonaa vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Suurimmat investointikohteet olivat Kimpisen kampusalue, Lappeen koulu, Lauritsalan päiväkoti, Lyseon peruskorjaus, Kesämäen koulun peruskorjaus, Armilan sairaalan peruskorjaus, Joutsenon palvelukeskus, Joutsenon koulun teknisen työn tilat, Lauritsalan uimahallin peruskorjaus sekä erilaiset infrahankkeet kuten tonttitakuu, liikenneväylät ja VT 6:n perusparannus. Lappeenrannan elinkeinopoliittisena tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen ja siihen perustuva asukasluvun kasvu. Asukasluvun kasvaessa ja palvelujen kysynnän lisääntyessä keskuskaupungin talouden tasapainottaminen on haasteellista, mutta pitkän aikavälin ennusteissa Lappeenrannan seudun kehitys näyttää positiiviselta. Aikavälillä Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi noin 660 henkilöllä, kun taas samaan aikaan koko Etelä-Karjalan maakunnan asukasluku väheni noin 650 henkilöllä. Vuonna 2013 toteutettu Lappeenrannan kaupungin talouden tasapainotusohjelman avoin ja läpinäkyvä laadinta oli valtakunnallisestikin uraauurtavaa työtä, josta otetaan nyt mallia muissa Suomen kunnissa. Vaikka talouden tasapainottamiseksi jouduttiin tekemään vaikeita päätöksiä, kuten sopeuttamaan lukiokoulutusta, avoin ja perusteltu valmistelu auttoi toimialoja ja asukkaita oivaltamaan tehtyjen toimenpiteiden tärkeyden kokonaistalouden näkökulmasta. Pitkän aikavälin taloussuunnittelulla pystymme luomaan kantavan pohjan Lappeenrannan tulevaisuudelle. Kiitän kaikkia suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilöstöä vuodesta Kimmo Jarva Kaupunginjohtaja 5

6 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleinen taloustilanne Yleinen taloustilanne jatkuu erittäin haasteellisena. Suomen BKT supistuu tänä vuonna ennusteiden mukaan 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan valtiontaloutta. Myös kuntatalous on alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen uhkaa ylittää 60 prosentin viitearvon jo ensi vuonna. Kuntatalous Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi tulokseen on vaikuttanut kuntien oma-aloitteinen, tiukka taloudenpito. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997, mikä täytyy ottaa huomioon vertailtaessa 2013 lukuja niihin. Tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei siis merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. Poistot ovat siis edelleen yleisesti kunnissa nettoinvestointeja alhaisemmat. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. KT Kuntatyönantajien joulukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja noin 600 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Kuntaliiton hallituksen maaliskuun alussa linjaama kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, 6

7 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Sanoista on päästävä tekoihin. Kaupunkikehityksen arviointi Vuonna 2013 Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 219 henkilöllä asukasluvun ollessa vuoden lopulla asukasta. Yleinen talouskehitys on koko maassa ollut hidasta. Lappeenranta on suhteellisesti ottaen hieman keskimääräistä paremmassa tilanteessa. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty asetetuista tavoitteista. Lappeenrannan vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 12,9 %, kun se vuonna 2012 oli 11,9 %. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin keskimääräistä parempi lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut liki 1200 työttömään. Nuorisotyöttömiä oli joulukuussa 720. Kaupan ja matkailun aloilla on meneillään tai käynnistymässä useita suurinvestointeja, kuten Iso-Kristiinan laajennus, Citykorttelin, keskustan pysäköintitilojen sekä Ikea-Ikano - liikekeskuksen rakentaminen. Lappeenrannan matkailullinen vetovoima on ollut erinomainen. Venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2013 Lappeenrannassa liki 280 milj. tuotteiden tai palvelujen ostoihin. Ruplan kurssin heikkeneminen voi kuitenkin johtaa tilapäiseen matkailijamäärien supistumiseen. Rauhan alue on yksi maamme voimakkaimmin kasvavista matkailualueista kokonaisinvestointien alueella noustessa jo n. 150 milj. euroon. Rauhaan on valmistunut mm. kauppakeskus Capri Angry Birds puistoineen, Atrenalin-seikkailupuisto, rantaravintola sekä golfkenttä. UPM rakentaa Kaukaan tehdasalueella uutta biodiesellaitosta. Investoinnin kokonaisarvo on 150 M ja se tulee valmistuessaan vuonna 2014 luomaan noin 50 uutta työpaikkaa tehdas-alueelle. Sisämaan suurin, 21 MW:n tuulivoimapuisto valmistui Muukonkankaalle kesällä Energia-alan osaamisesta yliopisto sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun Skinnarilan Green Campus valittiin maailman vihreimmäksi kampusalueeksi Sekä yliopiston että Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima ja hakijamäärät kasvoivat. Molemmat korkeakoulut toimivat kansainvälisen koulutuksen tarjonnassa maamme edelläkävijöinä. Paroc Oy teki päätöksen lakkauttaa Lappeenrannan tehdasyksikkö. Noin 250 työntekijän vähenemä toteutuu asteittain vuosien aikana. Kaupungin ja Wirma Lappeenranta Oy:n elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tuloksena luotiin edellytykset yli 50 uuden yrityksen ja runsaan 100 uuden työpaikan syntymiselle. Kasvava osa yrityksistä on ulkomaalaisomisteisia. Merkittävimpänä esimerkkinä Joutsenossa on Cytomed Oy investoinut 17 milj. lääkealan tuotannollisiin tiloihin ja laitteisiin. EU- ja elinkeinohankkeiden tuloksista 2013 on valmisteltu erillinen julkaisunsa. Joulukuussa 2013 käynnistettiin koko maakunnan kattavan kuntarakenneselvityksen valmistelu. Lappeenrannan kaupungin talouden kehitys Vuosi 2013 oli talouden näkökulmasta odotettua parempi. Helpotus on kuitenkin vain tilapäinen, koska huomattavasti talousarviota parempi verotulokertymä johtuu useastakin kertaluonteisesta erästä, suurimpina niistä jako-osuuksien oikaisut ja tilitysuudistus, joka aikaisti ensimmäisen lisäveroerän tammikuulta joulukuulle. Toimintamenojen nettokasvu oli 2,4 prosenttia ja bruttomenojen kasvu ainoastaan 0,4 prosenttia. Lukua pienentää vuodelle 2012 osuneet kertaerät, mm. lomapalkkavarauksen muutoksen laskenta, joten vertailukelpoinen muutos ei ole noin pieni. Muutosta on selvitetty laajemmin tuloksen muodostumisteksteissä. Vuosikatetta kertyi 24,8 miljoonaa euroa, mikä oli 9,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Kaupungin investoinnit olivat vuonna 2013 edelleen tätä korkeammalla tasolla 39 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi nettoinvestoinneista 64 prosenttia. Vuosikate/poistot oli 113 prosenttia. Tulopohjan ja menotason välillä oli epäsuhta, mikä johti 16,4 miljoonan euron lisävelkaantumiseen. Kaupungin talouden kehitykseen vaikuttaa Eksoten maksuosuuden kehittyminen hyvin suurelta osin. Eksoten toiminnassa on edelleen suuria haasteita. Eksote-analyysi on tilinpäätöksessä omana kokonaisuutenaan. Kaupungin taloussuunnitelma tälle valtuustokaudelle perustuu siihen, että velkaantuminen katkaistaan vuonna Jo vuonna 2014 velkaantumisen tulee olla hyvin pientä. 7

8 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tasetarkastelu Kaupungin taseen loppusumma on 569,2 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste 47,3 prosenttia (48,9 % ilman konsernitiliä), suhteellinen velkaantuneisuus 71,4 prosenttia (67,2 % ilman konsernitiliä) ja oma pääoma 267,1 miljoonaa euroa. Vapaata omaa pääomaa on alijäämiin käytettävissä enää 49,8 miljoonaa euroa. Lappeenrannan kaupungin henkilöstö Henkilöstöön liittyviä asioita tarkastellaan erillisessä henkilöstökertomuksessa vuodelta Kuluvan vuoden 2014 näkymät Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta kunnissa noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Lappeenranta korotti kunnallisveroprosentin 21:een vuoden 2014 alusta. Olisi erittäin toivottavaa, että veropohjan laajeneminen ja menokehitys mahdollistaisivat veroprosentin laskemisen tulevina vuosina. Kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen pitemmällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista ainoastaan tasapainossa olevan talouden avulla. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimus muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on (22 kk) ja toinen jakso (13 kk). Sopimuskorotus on keskimäärin 0,4 prosenttia. Vuoden 2013 tuloksista huolimatta kunnat ovat edelleen vakavien tosiasioiden edessä. Työvoimasta poistuu enemmän kuin saadaan tilalle, epävarmuus talouskehityksestä kasvaa ja velkaantuminen lisääntyy. Kuntasektorin tulee vastata haasteisiin ja keinoina on tuotu esille kestävyysvajeeseen vaikuttaminen, tuottavuuden parantaminen, palvelurakenteisiin vaikuttaminen, työurien pidentäminen ja Suomen historian mittavin kuntarakenneuudistus. Eri rakenneuudistusselvitykset ovat olleet meneillään jo melko pitkään. Päättäjiltä näyttää puuttuvan rohkeutta ja riittävää yksimielisyyttä toteuttaa uudistuksia, jotka eivät ole kaikkien mieleen. Velkaantumiskehitys on Suomen julkissektorilla niin kuin Lappeenrannallakin sitä luokkaa, että taloussuunnitelman puitteissa on pysyttävä. Tulevasta lainsäädännöstä riippumatta kaupungin on jatkettava ja entisestäänkin tehostettava menojen hillintää kaikilla mahdollisilla keinoilla. Myös verotulopohjaan vaikuttamisessa siinä määrin kuin se on kaupungin omissa käsissä, täytyy olla aktiivinen. Kaupungin talouden hallinnassa on erityisen suuri merkitys Eksoten menokehityksellä. Sosiaali- ja terveyspiirin on pystyttävä järjestämään palvelut kilpailukykyisellä tavalla siten, että kustannustason nousu jää maan vastaavan toiminnan keskiarvon alapuolelle. Valtakunnalliset rakennemuutokset toivottavasti tukevat myös Eksoten kokonaisvaltaista toimintaa. Korot ovat olleet jo pitkään ennätyksellisen matalalla ja lievää nousua on ennustettu jo pitkään. Lappeenranta 2028 strategian talous- ja palvelurakenneohjelmalla on nivottu yhteen hyvinvointi-, kaupunkirakenne-, elinkeino ja venäjä-ohjelmat ja luotu pohja toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainoiselle Lappeenrannan kuntapalveluiden järjestämiselle. Ympäristötekijät Ilmasto-ohjelman toteuttaminen Kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen tähtäävän ilmastoohjelman toimenpiteiden valmistelu on jatkunut edelleen. Kaukaan Voima Oy:n biopolttoaineiden osuus on kasvanut edelleen laskien Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämmön ominaispäästöjä. Lappeenrannan kaupungin tilakeskus on jatkanut Kuntien Energiasäästösopimuksen toimenpiteitä ja toiminta on edellä aikataulustaan. Etelä-Karjalan Energianeuvontahanke on jatkunut Lappeenrannan kaupunki on valmistelut joukkoliikenteen muutosta joka tapahtuu v Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta ovat alhaisemmat verrattuna useisiin saman kokoisiin kaupunkeihin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin korkeita. Näiden kasvun taittumiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Lappeenrannassa tapahtui paljon positiivisia asioita ilmasto- ja energiarintamalla, minkä vuoksi Lappeenrannan kaupunki osallistui vuoden lopulla WWF:n EARTH HOUR City Challenge kilpailuun ja ylsi 14 parhaan kaupungin joukkoon. Pilaantuneet maa-alueet Uusia pilaantuneen maaperän kohteita on edelleen ilmaantunut. Pilaantuneita maa-alueita on myös kunnostettu v mm. tulevan IKEA-IKANO:n tontin alueella. Lampikankaan taimitarhan alueelle on tehty maaperän riskiarvio. Lampikan- 8

9 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA kaan alueella ei ole todettu olevan terveysriskiä. Kuitenkin on mahdollista, että pilaantuminen aiheuttaa ylimääräistä kunnostustarvetta, joka realisoituu v Vastuukysymykset ovat vielä avoimia. Vesistöjen kunnostus Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteet olivat merkittävässä vauhdissa. V toteutettiin haja-asutuksen jätevesineuvontaa, PISA 2013 hanketta ja hoitokalastusta. Kivisalmen pumppaamon rakentamistyöt käynnistyivät. Kosteikkoja rakennettiin yli 15 kpl. Haapajärven kunnostamisen haasteet ovat aiheuttaneet lisätöitä mm. järven vesikasviston niiton osalta. Luonnonsuojelu Uusia kaupungin omistamia kohteita ei ole perustettu v aikana, mutta METSO-suojelu-ohjelman valmistelu on ollut käynnissä. Muuten luonnonsuojelua on toteutettu varauksina maankäytön suunnittelun yhteydessä. Tulevia haasteita Lappeenrannan kaupungin (Lappeenrannan Energia Oy:n) jätevesiratkaisu on edelleen YVA menettelyssä. YVAmenettelyn arvioidaan valmistuvan alkusyksystä TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9

10 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,3 prosenttia. Lappeenrannan kaupungin verotulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 7,3 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet nousivat 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja olivat talousarviossa ennakoidun suuruiset. Milj Kunnallisvero 211,1 217,6 230,4 Kiinteistövero 13,7 16,6 17,9 Yhteisövero 16,1 13,2 17,2 Yhteensä 240,9 247,4 265,5 Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on menojen katteena 6,3 miljoonaa euroa käyttöomaisuuden myyntituottoja. Tulot sisältyvät konsernijohdon ja teknisen toimen tuottoihin. Suurimmat erät ovat Technopolis-tontin myynti sekä konsernin sisäiset kaupat Asuntopalvelu Oy:lle, Energia Oy:lle ja Yritystila Oy:lle. Kauppojen toteutuminen vuoden 2013 puolella oli epävarmaa, joten valtuusto alensi tulotavoitetta 3,7 miljoonaa euroa, mutta tätä tulotavoitteen muutosta ei loppujen lopuksi olisi tarvittukaan. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä luovutti Lappeenrannan kaupungin osuuden Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista kaupungille ja omaisuusjärjestelystä tuli tuottoa tuloslaskelmaan 1,2 miljoonaa euroa. Toimialat viestivät vuoden mittaan pienehköistä määrärahaylitysuhista, mutta lisämäärärahoja toimialojen käyttötalousmenoihin ei loppujen lopuksi tarvittu. Valtuusto myönsi lisämäärärahat Energiasta aiheutuviin eläkemaksuihin, 0,9 miljoonaa euroa, sekä NREP:n hinnanalennukseen, 0,5 miljoonaa euroa, joiden kate on rahoitustuotoissa. Poistosuunnitelma päivitettiin lähtien ja uudet suunnitelmanmukaiset poistot ovat 17 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi kiinteistömassan arvoa päivitettiin tekemällä 4,9 miljoonan euron lisäpoistot rakennusten arvon saamiseksi oikealle tasolle. Poistojen yhteissumma, 21,9 miljoonaa euroa, on edelleen huomattavasti alle nettoinvestointien, 39 miljoonaa euroa. Kaupungin investointitason on kuitenkin määrä laskea huomattavasti taloussuunnittelukaudella. Kaupungin menorakenne painottuu organisaatiomuutoksista johtuen henkilöstömenojen sijasta ostopalveluihin. Toimintatuotot kasvoivat yhteensä 2,1 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,4 prosenttia. Toimintakate eli nettomenot kasvoivat 2,4 prosenttia. Palkkamenot pienenivät 0,5 prosenttia, mutta suurin tekijä tässä on lomapalkkavarauksen suuri muutos 2012 palkkame- 10

11 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS noissa (kuntajaoston laskentaohjeen muutos) ja verrokkipohjan muutkin poikkeukselliset kertaerät. Palkkamenot kasvoivat vuonna 2013 edellisestä vuodesta lomapalkkavaraus eliminoiden 1,2 prosenttia ja sen lisäksi 2012 alkuvuoden 150 euron kerta-erä eliminoiden 1,6 prosenttia. Työehtosopimukset nostivat palkkoja noin 2 prosenttia, joten kaupungin henkilöstömenokasvu jäi jonkin verran sen alle. Eläkekulut kasvoivat peräti 7,2 prosenttia eläkemenoperusteisten maksujen poikkeuksellisen kasvun vuoksi. Erillinen henkilöstökertomus analysoi henkilöstömenojen kokonaisuutta tarkemmin. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut eli maksuosuus Eksoten palveluista kasvoi 3,3 prosenttia. Kaupungin muut palvelujen ostot pienenivät 6,1 prosenttia. Avustuksissa ja tarvikeostoissa kulut olivat 2,3 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Palkkamenojen sopimuskorotuksia pienempi kasvu sekä muiden kuin Eksotelle menevien palveluostojen sekä aine- ja tarvikekulujen pieneneminen osoittaa käännettä tosiasioiden tunnustamiseen ja tarkempaan taloudenpitoon. Tällä tiellä tulee jatkaa vieläkin prosesseja suoraviivaistaen. Korkotaso oli poikkeuksellisen matala edelleen koko vuoden 2013 ja korkokulut olivat vain hieman suuremmat kuin edellisenä vuonna. Korkokulut ja korkosuojaukset yhteensä alittivat talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Muissa rahoitustuotoissa on Lappeenrannan Energian kaupungille maksamaa osinkoa 2,5 milj. euroa. Kaupungin vuosikate oli 24,8 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikatteella rahoitettavat investoinnit olivat nettomääräisenä 39 miljoonaa euroa. Suurimmat kohteet olivat kasvatus- ja opetustoimen peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestointeja (Lyseo, Kimpinen ja päiväkodit Pallossa ja Joutsenossa), yhteensä 12,5 milj. euroa, Lauritsalan uimahalli ja Armilan keskusterveysasema). Suuria investointeja olivat lisäksi Ikean tontin investoinnit 6,3 miljoonaa euroa sekä Kivisalmen pumppaamo. Talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 17,2 milj. euroa ja yhdyskuntatekniikan investoinnit 4,8 milj. euroa. Tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 64 prosenttia kaupungin investoinneista. Kaupungin lainamäärä oli vuoden vaihteessa 218,8 milj. euroa eli euroa/asukas. Kaupungin lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 16,4 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia. Suomen kuntasektorin keskimääräinen lainakanta/asukas on ennakkotietojen mukaan noin euroa/asukas ja kokonaislainakanta kasvoi 13 prosenttia, samaa tahtia kuin edellisenäkin vuonna. Investointisuunnitelma tälle valtuustokaudelle laskee kaupungin investointitasoa, koska vuosien investointitasoon kaupungilla ei ole jatkossa missään nimessä varaa. Talouden tasapainottamisen on määrätietoisesti jatkuttava koko taloussuunnitelmakaudella ja strategiakaudella. Kaupungilla ei ole mitään muuta keinoa pysyä taloudellisesti kestävän kehityksen uralla kuin elää tulojensa mukaan. Tarvitaan kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden uudistamista, omaa toimintojen priorisointia ja tehostamista, mutta toisaalta uusia rahoitusrakenteita koko valtakunnan tasolla. Kaupunki on entistä enemmän palvelujen tilaaja, mitä osaamista täytyy kaupungin organisaatiossa olla riittävästi. 11

12 KUNTALAIN MUKAINEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 69 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,49 euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä ,75 euroa kirjataan varausten muutos ,97 euroa Lappeenrannan kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2013 jää edellä mainittujen kirjausten jälkeen ,77 euroa, joka siirretään edellisten vuosien ylijäämään. 12

13 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNAS- TA Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on tuottaa johdolle kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Lappeenrannan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, taloussääntö, tarkastussääntö, riskienhallintaohjelma, kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan yleisohje sekä muut johdon antamat toimintaohjeet. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja ja kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Tilivelvollisilla on asiasta erityinen vastuu. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu toimialojen laatimiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Sisäisen valvonnan selonteon sisältö ohjeistettiin tilinpäätösohjeessa ja arvioinnin tukena toimialat ovat käyttäneet mm. tilinpäätösohjeen liitteenä olevaa itsearviointilomaketta. Toimialoja pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla hyvä/tyydyttävä / ei hyväksyttävä. Lisäksi toimialoja pyydettiin ilmoittamaan onko merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita todettu sekä parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat. Toimialojen selonteoissa esitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat johtamisjärjestelmän ja työntekijöiden vastuiden selkeyttämistä, riskien raportoinnin kehittämistä, tulostavoitteiden saavuttamisen palkitsemista, kaupunkikonsernin sisäisten palvelusopimusten laadun ja muun toteutumisen arviointia, määräaikaisen henkilöstön oikeaa mitoitusta sekä itsearviointimenetelmien kehittämistä. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvällä tasolla ja merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita ei ole todettu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät on määritelty konsernitasolla vastaamaan kuntalain muutoksia. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Lappeenrannan kaupunkia vastaan on ollut vireillä kanne, jossa yksittäinen määräaikainen työntekijä on vaatinut työsuhteensa katsomista toistaiseksi voimassa olevaksi. Kouvolan hovioikeus on antamassaan tuomiossa todennut, että työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana lukien. Asialla on ollut kaupungin kannalta suuri periaatteellinen merkitys. Tuomion antamisen jälkeen asiasta on neuvoteltu ja siinä on saavutettu sovinto. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan ja toimintayksikön kohdalla. Kuntalain 71 :n mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa arvioi myös tarkastuslautakunta antamassaan arviointikertomuksessa. Kaupungin johtoryhmässä on hyväksytty talousarvion yksityiskohtaisten perusteluiden ja sitovien tavoitteiden vastuutus. Tavoitteiden ja Lappeenranta 2028 strategian toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle/valtuustolle puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian raportoinnissa koko kaupungin tasolla on otettu käyttöön IMStyökalu. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen käyttötalouden tasapainotusohjelmasta vuosille Johtamista ja raportointia tukevien tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa edelleen. Kuluvan vuoden aikana konserniohjausta on edelleen vahvistettu ja Eksote kuntayhtymän kanssa on kehitetty yhteistyötä, raportointia ja samoin Lappeenrannan kaupungin omistajaohjausta. Näihin eli talousseurannan kehittämiseen ja Eksoten omistajaohjauksen parantamiseen, Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on antanut viranhaltijoita ohjaavat toimintaohjeet. Kaupunginhallituksen johtosääntö ja kaupungin konserniohje on päivitetty valtuustossa Kaupunkikonsernin luotto- ja maksukorttiohje sekä edustus-, neuvottelu- ja kokouskulujen hyväksymisohje on päivitetty. Matkustamista koskevan ohjeen sekä kaupunkikonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen päivitys ovat työn alla. Konsernijaosto on hyväksynyt yksityiskohtaisen kuvauksen omistajaohjauksen 13

14 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNAS- TA dokumentoinnin järjestämisestä. Kevään 2013 aikana on toteutettu laaja luottamushenkilöiden koulutuskokonaisuus. Selonteko kaupungin konsernivalvonnan järjestämisestä on esitetty muualla toimintakertomuksessa Riskienhallinnan järjestäminen Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin uusi riskienhallintaohjelma. Päivityksellä varmistettiin, että kaupungin riskienhallintaohjeistus vastaa kuntalain muutoksen ( /325) asettamia vaatimuksia. Lain tavoitteena on vahvistaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan järjestämistä ohjaa vuonna 2013 päivitetty riskienhallintaohjelma. Riskienhallinnassa paneudutaan erityisesti kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseen. Kehitystyön käytännön varmistamiseksi kaupunginjohtaja asetti vuonna 2011 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa konsernitasolla. Toimialoilla on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Toimialojen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on kehitetty erityisesti vuosien aikana. Riskienhallinnan taso on parantunut koko ajan. Toimialan kattavia kokonaisvaltaisia riskikartoituksia on tehty mm. teknisessä toimessa 2010, kasvatus- ja opetustoimessa 2011, Energia Oy:ssa 2012 sekä Wirma Oy:ssa ja Yritystilat Oy:ssa Kokemukset kartoituksista ovat olleet hyviä ja niitä on päätetty jatkaa mm. uusimalla teknisen toimen riskikartoitus vuonna Riskienhallinta toimii varsinkin työpaikkatasolla systemaattisesti. Työturvallisuus- ja muita turvallisuusriskejä kartoitetaan säännöllisesti ja esiin nousseiden riskien vuoksi on myös ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin. Vuonna 2013 otettiin kasvatus- ja opetustoimessa ensimmäisenä käyttöön riskikartoitusohjelmisto, jonka avulla tehtiin riskikartoitukset toimialan kaikissa toimipisteissä. Ohjelmiston käyttöä tullaan laajentamaan vuoden 2014 aikana. Merkittävin yksittäinen ongelma on lukuisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen huono sisäilma ja kunto. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on jo usean vuoden ajan erityisesti investoinut koulujen ja päiväkotien uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Lukuisia väliaikaisjärjestelyjä tilojen suhteen on jouduttu tekemään myös vuonna Sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä riskejä henkilökunnan terveydelle sekä kaupungin taloudelliselle kantokyvylle. Teknisessä toimessa on käynnissä lukuisia erittäin merkittäviä rakentamis- ja kaavahankkeita, joiden sisältämiä riskejä toimiala on konkreettisesti ja realistisesti arvioinut. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimialan tai toimintayksikön kohdalla. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille korvausvaade. Kaupungilla ja yhtiöllä (Lappeenranta Free Zone Oy Ltd) on ollut toimintavuoden aikana Mustolan hallit ostaneen tahon kanssa oikeusprosessi, josta on aiheutunut kaupungille ja yhtiölle osittaista kauppahinnan palautusvelvollisuutta. Kouvolan hovioikeus on antamallaan päätöksellä tuominnut Lappeenrannan kaupungin korvaamaan euroa ja LFZ:n korvaamaan euroa hinnanalennusta NREP:lle. Näin ollen kaupunki ja LFZ ovat velvoitettuja suorittamaan kauppahinnan alennuksena NREP:lle yhteensä euroa sekä tuottokorkoa, viivästyskorkoa ja oikeudenkäyntikuluja. Erien yhteismäärä on ollut per yhteensä euroa. Sopimustoiminta Lappeenrannan kaupungilla on ollut käytössä sopimusten seurannassa vuoden 2013 alusta lukien sähköinen sopimushallinnan järjestelmä, joka on hankittu Dynasty asianhallintajärjestelmän yhteyteen. Sopimusseurannan varmistamiseksi kaikki sopimukset tulee rekisteröidä Dynastyn sopimushallinnan järjestelmään. Sopimusrekisterin käyttöä tulee tehostaa, jotta se palvelisi johtamista ja mahdollistaisi sopimusehtojen toteutumisen valvonnan. Myös konserniyhtiöiden tulisi ottaa käyttöön sopimustenhallintajärjestelmä ja näin koko kaupunkikonsernin kattava järjestelmä lisäisi läpinäkyvyyttä, parantaisi sopimusten sisällön ja voimassaolon hallintaa sekä helpottaisi myös laskujen oikeellisuuden varmistamista. Kaupungilla ei ole tehty sellaista ohjetta, joka sisältäisi sopimuksille asetettavat sisältö- ja laatuvaatimukset, joten kau- 14

15 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNAS- TA punkikonsernille tulee laatia erillinen sopimustoiminnan ohje. Sopimusten elinkaaren hallinta on osa riskienhallintaa ja sen merkitys kasvaa ostopalvelujen lisääntyessä. Kaupungin henkilöstöltä edellytetään yhä enemmän sopimusosaamista, joten osaamisen varmistamiseksi henkilöstölle tulisi järjestää tarvittava määrä sopimuskoulutusta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on osa kaupunkikonsernin ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja käyttävät toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus on määritelty olennaiseksi osaksi hyvää hallintotapaa. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus on riippumaton tarkastettavasta toiminnosta. Lappeenrannan kaupungin sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen tarkastuksen toimintasääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset. Sisäinen tarkastus valmisteli yhdessä toimialojen kanssa kaupungin sisäisen valvonnan selonteko-osion toimintakertomukseen. Sisäinen tarkastus on avustanut tilintarkastajaa sekä toiminut tarkastuslautakunnan asioiden valmistelijana. Sisäinen tarkastus on osallistunut tehtäväalueensa kehittämistyöhön mm. kaupungin riskienhallinnan ohjausryhmän työskentelyyn sekä kaupunkikonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen valmisteluun, ohjeeseen tullaan yhdistämään sisäisen valvonnan yleisohje. Maakunnallista tarkastustoimen yhteistyötä tehdään Eksoten ja Imatran tarkastustoimien kanssa. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee sisäinen tarkastaja ja tarkastuspäällikkö. Heidän työpanoksestaan 1,25 htv:tta on kohdennettu sisäiseen tarkastukseen ja 0,75 htv ulkoisen tarkastuksen tehtäviin eli tarkastuslautakunnan tehtäviin ja tilintarkastajan avustamiseen. Lappeenrannassa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on yhteistä. Vuonna 2013 tarkastukset kohdistuivat mm. päätöksentekoprosessiin, sopimushallinnan toimivuuteen, taloushallintokustannusten vertailuun sekä hankinta- ja hyväksymisvaltuuksien, ostolaskujen, kaupunkikonsernin kokouspalkkioiden ja palkkatietojen oikeellisuuden tarkastamiseen. Maakunnallinen tarkastustoimen yhteistyö kohdistui Etelä-Karjalan hankintapalvelujen toiminnan arviointiin ja tarkastamiseen. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Edellä mainituissa tarkastuksissa ei löytynyt mitään vakavaa huomauttamista. Kirjallisten menetelmä-/prosessikuvausten laatiminen olisi suositeltavaa sisäisen valvonnan toteuttamista varten. Monilla toimialoilla ja yksiköissä on eri toimintojen prosesseja tunnistettu ja kuvattu. Esimerkiksi teknisessä toimessa on prosessikuvausten ja prosessien mittareiden kehittäminen edennyt pitkälle, ja kaikki prosessit on kuvattu. Osaamis- ja tehtäväkartoitus ja osaamis- ja tehtäväkartoitusta täydentävä kysely on tehty hallintohenkilöstölle. 15

16 SELONTEKO KONSERNIOHJAUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ Yleistä Konserniohjaus jaetaan omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamiseen. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Tytäryhtiöiden valvontaa koskevia ohjeita taas annetaan kunnan omille toimielimille ja viranhaltijoille. Lisäksi kaupunki antaa teknisluonteista ohjeistusta tytäryhteisöille sovituissa konsernin toiminnoissa kuten tilinpäätösraportoinnissa tai rahoituksen taikka hankintojen järjestämisessä. Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Lisäksi olosuhteiden muuttuessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään riittävissä määrin. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Normipohja Lappeenrannan kaupungin konserniohje (kohta 5) määrittää kaupunginvaltuuston ja konsernijohdon toimivallan ja vastuunjaon konserniohjauksessa seuraavasti: Kaupunginvaltuusto: hyväksyy Lappeenranta -strategian, johon sisältyy myös tytäryhteisöjen strategiat, päättää kaupunkikonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeet. Kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto siten kuin kaupunginhallituksen johtosäännössä tarkemmin määrätään: valitsee kaupungin edustajat suorassa omistuksessaan oleviin tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kaupungin edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin. Niiden yhtiöiden tai yhteisöjen hallituksiin, jotka kaupunkikonserni omistaa kokonaan, ei nimetä kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. käyttää omistajapuhevaltaa tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä, säätiöissä ja kaupungin osakkuus- sekä yhteisyhteisöissä sekä antaa ohjeet kaupunkia näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunkikonsernia kaupunginhallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kaupunginhallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri vastaavat kaupunginjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimenkuvissa tarkemmin määritellyn tehtäväjaon mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimialaansa kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Sama koskee kaupunginjohtajan tarvittaessa erikseen määräämää kaupungin keskushallinnon viranhaltijaa. Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 :n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata omistajaohjauksesta. Johtosäännön 5 :n mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungin edustajain nimeämistä toimikaudekseen osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin, hallituksiin ja tarvittaessa muihin kokouksiin, toimielimiin ja tilaisuuksiin. Johtosäännön 15 :n mukaan konsernijaoston yleisenä tehtävänä on valmistella kaupunginhallituksen käsittelyä varten kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukseen liittyvät kaupungin ja kaupunkikonsernin kannalta merkittävät ja laajakantoiset strategiset asiat. Lisäksi konsernijaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen puolesta kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjetta 16

17 SELONTEKO KONSERNIOHJAUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ sekä kaupunginhallituksen hyväksymiä muita konsernia koskevia ohjeita noudattaen vastata seuraavista kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukseen liittyvistä tehtävistä: valmistella esitykset kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston käsittelyä varten kaupungin omistajapolitiikan linjauksista ja tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista tavoitteista, ohjata, että ne yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä huolehtia osaltaan konsernivalvonnan toteuttamisesta, valmistella kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston käsittelyä varten tytäryhteisöjen talousarviota ja - suunnitelmaa, puolivuotiskatsausta, tulosennustetta, tilinpäätöstä ja tulosten arviointia koskevat asiat sekä muutoinkin seurata tytäryhteisöjen toimintaa, antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, tehdä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi, päättää konserniohjeessa tarkoitetun ennakkohyväksynnän antamisesta tytäryhteisölle muissa kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa, tehdä esityksiä yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä yhtiöiden ja yhteisöjen osakkeiden ja osuuksien ostamista ja myymistä koskevista asioista, tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupungin omistajaohjauksen kehittämisestä ja tytäryhteisön perustaminen ja tytäryhteisörakenteen muuttaminen, yhteisön toiminta-ajatuksen tai omistajarakenteen muuttaminen, yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa kuntaan, yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen, pääomarakenteen merkittävä muuttaminen, toimintaan nähden merkittävät investoinnit, yrityskaupat ja toimintaan nähden merkittävät kiinteistökaupat osakkeiden merkintä, toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien, mukaan lukien immateriaalioikeuksien, hankkiminen, myyminen, vuokraaminen tai panttaaminen. merkittävä lainanotto- ja anto sekä vakuuksien, takauksien taikka muiden yhteisöjä sitovien merkittävien rahavelvoitteiden antaminen taikka niiden ehtojen olennainen muuttaminen, periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset, merkittävät henkilöstöpoliittisen ratkaisut, toimitusjohtajan tai vastaavan valinta ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja muutokset ja yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen. hoitaa muut kaupunginhallituksen sille määräämät kaupungin omistajaohjaukseen kuuluvat tehtävät. Kaupunginhallitus voi määrätä ja konsernijaosto voi saattaa asian, joka konsernijaostolla on 2 momentin mukaan oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Konsernijaosto voi päätöksellään siirtää päätös- tai muuta toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Lappeenrannan kaupungin konserniohjeen (kohta 11) mukaan tytäryhteisön tulee saada kaupunginhallituksen konsernijaoston tai kaupunginhallituksen ennakkohyväksyntä seuraaviin toimenpiteisiin: Konsernijohto voi erikseen antaa täydentäviä määräyksiä toimenpiteiden saattamisesta ennakolta kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen johtosäännön 22 :n mukaan apulaiskaupunginjohtaja vastaa kaupunginjohtajan alaisuudessa Lappeenranta-konsernin omistajaohjauksesta toimenkuvassa tarkemmin määritellyn tehtäväjaon mukaisesti. Vastuu- ja valvontasuhteiden tarkempi määrittäminen Konsernijaosto on hyväksynyt Lappeenrannan kaupungin konserniohjausjärjestelmän vastuu- ja valvontasuhteiden yksityiskohtaiset rajaukset. 17

18 SELONTEKO KONSERNIOHJAUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ Rajauksessa eriytetään ne tahot, jotka vastaavat omistajan tahdon muodostamisesta, valvontatehtävästä ja omistajatahdon toteuttamisesta. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tavoitteiden toteutumista sekä yksiköiden taloudellista kehitystä sekä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Raportointi kaupunginhallitukselle/ valtuustolle tapahtuu puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattaman kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Hankinnoissa käytetään pääasiassa keskitettyä hankintatointa. Ongelmallisissa lakiasioissa käytetään kaupungin lakiyksikön palveluita. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin uusi riskienhallintaohjelma. Päivityksellä varmistettiin, että kaupungin riskienhallintaohjeistus vastaa kuntalain muutoksen ( /325) asettamia vaatimuksia. Lain tavoitteena on vahvistaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan järjestämistä ohjaa vuonna 2013 päivitetty riskienhallintaohjelma. Riskienhallinnassa paneudutaan erityisesti kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseen. Kehitystyön käytännön varmistamiseksi kaupunginjohtaja asetti vuonna 2011 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa konsernitasolla. 18

19 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. milj. Toimintatuotot 49,4 48,3 Valmistus omaan käyttöön 32,0 39,5 Toimintakulut 433,8 431,9 Toimintakate -352,4-344,1 Verotulot 265,5 247,3 Valtionosuudet 103,1 99,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8,5 8,8 Muut rahoitustuotot 4,7 2,3 Korkokulut 4,0 3,9 Muut rahoituskulut 0,6 Vuosikate 24,8 9,8 Poistot ja arvonalentumiset 21,9 15,5 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 2,9-5,7 Poistoeron muutos -0,1-0,2 Varausten muutos -0,5-0,1 Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2,3-6,0 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,3 12,3 Vuosikate/poistot, % 113,3 63,4 Vuosikate, euroa/asukas ,6 Asukasmäärä

20 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 24,8 9,8 Tulorahoituksen korjauserät -5,5-6,0 Toiminta yhteensä 19,3 3,8 Investointien rahavirta Investointimenot -54,4-47,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,5 2,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 18,4 8,0-33,5-37,6 Toiminnan ja investointien rahavirta -14,2-33,8 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1,9-0,2 Antolainasaamisten vähennykset 1,9 0,0-0,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 40,0 75,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -27,1-26,8 Lyhytaikaisten lainojen muutos -0,8-24,6 12,1 23,6 Oman pääoman muutokset 0,9 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,2 Saamisten muutos -0,4 8,4 Korottomien velkojen muutos -0,6 2,4-0,8 10,8 Rahoituksen rahavirta 11,3 35,1 Rahavarojen muutos -3,0 1,3 Rahavarat ,5 22,5 Rahavarat ,5 21,2-3,0 1,3 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT ilman konsenitiliä ilman konsenitiliä Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä 5v -96,8-84,2 Investointien tulorahoitus, % 47,7 21,6 Lainanhoitokate 0,9 0,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

21 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA milj. milj. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2,7 2,2 Aineettomat oikeudet 0,4 0,3 Muut pitkävaikutteiset menot 2,3 1,9 Aineelliset hyödykkeet 291,4 277,2 Maa- ja vesialueet 52,3 47,0 Rakennukset 155,6 129,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 72,0 70,0 Koneet ja kalusto 4,6 3,5 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6,8 27,3 Sijoitukset 226,9 223,8 Osakkeet ja osuudet 107,2 104,1 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,1 0,1 Muut lainasaamiset 119,6 119,6 Muut saamiset 0,2 0,2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,3 0,4 VAIHTUVAT VASTAAVAT Valtion toimeksiannot 0,2 0,3 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,1 0,1 Vaihto-omaisuus 1,0 1,1 Aineet ja tarvikkeet 1,0 1,1 Ennakkomaksut Saamiset 27,4 27,1 Pitkäaikaiset saamiset 10,3 7,5 Lainasaamiset 6,6 3,8 Muut saamiset 3,7 3,7 Lyhytaikaiset saamiset 17,1 19,6 Myyntisaamiset 6,5 5,0 Lainasaamiset 0,1 4,7 Muut saamiset 8,6 9,4 Siirtosaamiset 1,9 0,5 Rahat ja pankkisaamiset 19,5 22,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ 569,2 554,4 21

22 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA milj. milj. OMA PÄÄOMA 267,1 264,8 Peruspääoma 217,3 217,3 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 47,5 53,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,3-6,0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2,3 1,7 Poistoero 1,3 1,1 Vapaaehtoiset varaukset 1,0 0,6 PAKOLLISET VARAUKSET 0,7 0,3 Eläkevaraukset 0,2 0,3 Muut pakolliset varaukset 0,5 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,6 0,6 Valtion toimeksiannot 0,2 0,2 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,4 0,4 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA 298,5 287,0 Pitkäaikainen 214,0 200,1 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 182,7 168,8 Lainat julkisyhteisöiltä Muut pitkäaikaiset velat 31,3 31,3 Lyhytaikainen 84,5 86,9 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36,1 33,6 Lainat muilta luotonantajilta 17,8 22,1 Saadut ennakot 0,1 0,1 Ostovelat 10,3 11,2 Muut lyhytaikaiset velat 4,6 4,3 Siirtovelat 15,6 15,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 569,2 554,4 TASEEN TUNNUSLUVUT ilman konsenitiliä ilman konsenitiliä Omavaraisuusaste, % 47,3 48,9 48,1 50,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 71,4 67,2 72,6 67 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 49,7 47,4 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainat, euroa/asukas Lainakanta , milj. 236,6 218,8 224,5 202,4 Lainasaamiset , milj. 119,7 119,7 Asukasmäärä

23 KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT milj. % milj. % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 49,4 10,1 48,3 9,9 Verotulot 265,5 54,5 247,4 50,9 Valtionosuudet 103,1 21,1 99,4 20,5 Korkotuotot 8,5 1,7 8,8 1,8 Muut rahoitustuotot 4,7 1,0 2,4 0,5 Investoinnit Rahoitustoiminta Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien luovutusvoitot -6,3-1,3-6,4-1,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,5 0,5 2,1 0,4 Pysyvien vastaavien myyntitulot 18,4 3,8 8,0 1,6 Antolainasaamisten vähennykset 1,9 0,4 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 40,0 8,2 75,0 15,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 Oman pääoman lisäys 0,0 0,9 0,2 Kokonaistulot yhteensä 487,6 100,0 485,9 100,0 MENOT milj. % milj. % Varsinainen toiminta Toimintakulut 433,8 88,6 432,0 87,2 - Valmistus omaan käyttöön -32,0-6,5-39,5-8,0 Korkokulut 4,0 0,8 4,0 0,8 Investoinnit Muut rahoituskulut 0,6 0,1 Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos -0,4-0,1 0,1 0,0 - Pysyvien vastaavien luovutustappiot -0,3-0,1-0,4-0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 54,4 11,1 47,6 9,6 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 1,9 0,4 0,2 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 27,1 5,5 26,7 5,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,8 0,2 24,6 5,0 Kokonaismenot yhteensä 489,8 100,0 495,3 100,0 23

24 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. milj. Toimintatuotot + 326,7 329,4 Toimintakulut ,6-639,0 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta +/- 0,3 0,5 Toimintakate - 309,6-309,1 Verotulot + 265,5 247,4 Valtionosuudet + 103,1 99,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + 0,4 0,5 Muut rahoitustuotot + 1,2 0,7 Korkokulut ,7-11,2 Muut rahoituskulut - - 0,7 Vuosikate 49,2 27,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6-42,5 Arvonalentumiset - 4,9 Satunnaiset erät - 2,3 Tilikauden tulos - 4,6-14,8 Tilinpäätössiirrot - 1,1-0,7 Vähemmistöosuudet +/- - 0,4 0,5 Tilikauden ylijäämä/alijäämä - 6,1-15,0 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 51,3 58,2 Vuosikate/poistot, % 105,5 65,0 Vuosikate, euroa/asukas 677,8 381,7 Asukasmäärä

25 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 49,2 27,7 Satunnaiset erät -2,3 Tulorahoituksen korjauserät -3,4-2,7 43,5 25,0 Investointien rahavirta Investointimenot -104,4-103,8 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,2 2,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 22,1 9,4-79,1-92,1 Toiminnan ja investointien rahavirta -35,6-67,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90,7 120,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -46,4-61,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos -4,6-20,9 39,7 38,3 Oman pääoman muutokset (korjaus) 1,9 0,5 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -0,1 Vaihto-omaisuuden muutos 0,3 Saamisten muutos -0,4 9,4 Korottomien velkojen muutos -6,9 20,1-7,0 29,4 Rahoituksen rahavirta 34,6 68,0 Rahavarojen muutos -1,0 0,9 Rahavarojen muutos Kassavarat ,7 33,9 Kassavarat ,7 33,0-1,0 0,9 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä 5v, milj -266,5-292,9 Investointien tulorahoitus, % 48,6 27,2 Lainanhoitokate 1,1 0,5 Kassan riittävyys, pv 14 13,5 25

26 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA milj. milj. PYSYVÄT VASTAAVAT 836,3 803,8 Aineettomat hyödykkeet 27,3 24,6 Aineettomat oikeudet 18,7 19,1 Muut pitkävaikutteiset menot 7,0 4,8 Ennakkomaksut 1,6 0,7 Aineelliset hyödykkeet 749,7 729,9 Maa- ja vesialueet 67,5 61,5 Rakennukset 402,2 388,9 Kiinteät rakenteet ja laitteet 220,4 210,5 Koneet ja kalusto 35,2 35,8 Muut aineelliset hyödykkeet 2,9 2,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 21,5 31,2 Sijoitukset 59,3 49,3 Osakkuusyhteisöosuudet 36,6 32,3 Osakkeet ja osuudet 20,5 14,8 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,1 0,1 Muut lainasaamiset 0,4 0,4 Muut saamiset 1,7 1,7 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 14,2 18,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT 103,5 103,5 Vaihto-omaisuus 6,4 5,0 Saamiset 65,3 64,5 Pitkäaikaiset saamiset 7,8 8,1 Lyhyaikaiset saamiset 57,5 56,4 Rahoitusomaisuusarvopaperit 1,2 1,6 Rahat ja pankkisaamiset 29,5 32,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ 952,9 926,0 26

27 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA milj. milj. OMA PÄÄOMA 204,9 208,9 Peruspääoma 217,3 217,3 Arvonkorotusrahasto 1,0 1,1 Muut omat rahastot 3,1 4,3 Edellisten tilikausien yli-alijäämä -10,4 1,3 Tilikauden yli-/alijäämä -6,1-15,1 VÄHEMMISTÖOSUUDET 8,0 7,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 13,3 12,3 Poistoero 8,1 8,4 Vapaaehtoiset varaukset 5,2 3,9 PAKOLLISET VARAUKSET 6,1 5,4 Eläkevaraukset 0,3 0,5 Muut pakolliset varaukset 5,8 4,9 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,0 19,6 VIERAS PÄÄOMA 705,6 672,4 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 463,9 437,8 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 69,6 69,0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 86,0 65,0 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 86,1 100,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 952,9 926,0 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 22,9 23,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 101,2 99,1 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -16,5-13,7 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -226,7-189,3 Lainakanta , milj. 549,9 503,0 Lainakanta , /asukas 7569,7 6943,3 Lainasaamiset , milj. 0,5 0,5 Asukasmäärä

28 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttöomaisuuden myyntituottojen toteutuminen oli aivan loppuvuoteen saakka epävarma, joten valtuusto alensi varmuuden vuoksi myyntituottojen tavoitetta 3,7 miljoonaa euroa. Toteutuneet kaupat jäivät lopulta vain 0,1 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta. Kaupungin toimialat pysyivät lopulta alkuperäisissä talousarviokehyksissään pienistä kehysylitysuhista huolimatta. Alkuperäisen talousarvion toimintakate alittui euroa. Valtuusto myönsi lisämäärärahat konsernijohdon kustannuspaikalle Energian eläkemenoperusteisia maksuja varten 0,9 miljoonaa euroa sekä Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy:lle maksettua NREP:n kauppahinnanalennusta varten 0,5 miljoonaa euroa, joiden kate on rahoitustuotoissa. Toimialat pysyivät siis alkuperäisen talousarvion mukaisissa luvuissa. Toimintakate oli aika tarkalleen alkuperäisen talousarvion suuruinen. Lisämäärärahapäätösten jälkeiseen talousarvioon verrattuna toimintakate on 6,5 miljoonaa lisämäärärahallista talousarviota parempi. Toimialat saavat 2013:lta säästyneet määrärahansa vuosien kehykseen: sosiaali- ja terveystoimi euroa, tekninen toimi (ilman tilakeskusta) euroa, josta euroa käyttötalouteen ja euroa yhdyskuntatekniikan investointeihin, nuoriso- ja liikuntatoimi euroa, josta euroa käyttötalouteen ja euroa liikuntapaikkarakentamiseen kulttuuritoimi euroa jaettuna vuosille kasvatus- ja opetustoimi euroa vuodelle ja euroa vuodelle 2016 (toimialan ylitysuhka 2013:lle leikattiin 2016 kehyksestä talousarviossa). Tuloksellisuuden arviointia kehitetään edelleen osana kaupungin toimintojen kehittämistyötä. Tilinpäätöksessä on toimialoittain esitetty tarkastelu talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. 20 suurimman kaupungin tuottavuushanke vakiinnuttaa toivottavasti lisää yhteisiä tunnuslukuja kaupunkien vertailuun. Seuraavassa on esitetty toimialojen ja lautakuntien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Taloudellinen tulos, asiakastyytyväisyys, henkilöstön osaamisen kehittyminen, prosessien sujuvuus ja toiminnan vaikuttavuus on esitetty soveltuvin osin vastuualueittain tai tulosalueittain, kuten talousarviorakennekin on ollut. Sitovuustaso on kuitenkin toimiala yhteensä. 28

29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2013 Konsernijohto ja -hallinto Tilinpäätös 2012 Alkuperäinen talousarvio 2013 Talousarvion muutokset 2013 Talousarvio muutosten jälkeen 2013 Toteuma 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Kasvatus- ja opetustoimi Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Kotikuntakorvaukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 0 Kulttuuritoimi Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Nuoriso- ja liikuntatoimi Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Tekninen toimi Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Loma-asuntomessut Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot

30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2013 Työllistämisvaraus Tilinpäätös 2012 Alkuperäinen talousarvio 2013 Talousarvion muutokset 2013 Talousarvio muutosten jälkeen 2013 Toteuma 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmanpoistot Maakunnallisen palv.toiminnan maksuosuudet Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 0 Maakunnallinen palvelutoiminta (sisältää investointien maksuosuudet) Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Yhteensä Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot

31 KONSERNIJOHTO JA HALLINTO Konsernijohto (Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, jaostot, toimikunnat, määrärahavaraukset, sisäinen ja ulkoinen tarkastus) KAUPUNGINVALTUUSTO: Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP 14 Kansallinen Kokoomus KOK 13 Suomen Keskusta KESK 12 Perussuomalaiset 9 Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista 5 Suomen Kristillisdemokraatit KD 3 Vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksena kaupunginvaltuustoon valittiin 59 jäsentä. Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävän luottamushenkilöelimen kokoonpano oli vuoden 2013 lopussa viereisen taulukon mukainen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Heikki Järvenpää, I varapuheenjohtajana yrittäjä Juha Turkia ja II varapuheenjohtajana opistoupseeri evp Tapio Arola. Valtuusto piti kertomusvuonna 10 kokousta, joista kirjattiin yhteensä 178 pykälää. Vihreä Liitto VIHR 3 Yhteensä 59 KAUPUNGINHALLITUS: Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP 3 Kansallinen Kokoomus KOK 2 Suomen Keskusta KESK 2 Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista 1 Perussuomalaiset 1 Suomen Kristillisdemokraatit KD 1 Vihreä Liitto VIHR 1 Yhteensä 11 Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen 11 jäsentä kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, joilla on kokouksissa puheoikeus, voivat myös osallistua hallituksen kokouksiin. Vuonna 2013 kaupunginhallitus kokoontui 46 kertaa. Kokouksista kirjattiin yhteensä pykälää. Kaupunginhallituksen kokoonpano puolueittain oli vuonna 2013 viereisen taulukon mukainen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi varastonhoitaja Risto Kakkola, I varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä ja II varapuheenjohtajana kansanedustaja Ari Torniainen. JAOSTOT Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kolme jaostoa, joiden jäsenet ovat kaupunginhallituksen varsinaisia tai varajäseniä. 7-jäsenisen hallinto- ja henkilöstöjaoston puheenjohtajana toimi kertomusvuonna asiantuntija, elinkeinopolitiikka, DI Tuomas Telkkä ja varapuheenjohtajana liikunnanohjaaja, hieroja Markku Timonen. Hallinto- ja henkilöstöjaosto kokoontui 15 kertaa. Kokouksista kirjattiin yhteensä pykälää. Tulevaisuusjaostoon kuuluu 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kertomusvuonna perhekodin kasvattaja Harri Ilijn ja varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä. Tulevaisuusjaostolla oli 8 kokousta, joista kirjattiin yhteensä 60 pykälää. Konsernijaoston jaoston jäsenmäärä on 6 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Ari Torniainen ja varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä. Konsernijaoston pitämistä 11 kokouksesta kirjattiin pykälää. Kaupunginhallitus ja sen jaostot vastaavat omalta osaltaan mm. merkittävien ja laajakantoisten strategisten asioiden valmistelusta, järjestöjen ja tapahtumien taloudellisesta tukemisesta sekä tiedotuksesta. 31

32 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Lappeenranta strategian toteumaraportin antaminen valtuustolle Lappeenranta strategian valmistelu valtuustolle Valtuustokauden seurantaraportti on käsitelty kaupunginvaltuustossa Valtuuston strategiastartti Toimenpideohjelmien virkamiesvalmistelutyöryhmät työskentelivät helmitoukokuussa. Valtuutettujen valmistelutyöryhmät työskentelivät helmi-kesäkuussa. Kyselyt: Kuntalaiskysely, vastauksia 232. henkilöstökysely, vastauksia 72. Asiantuntija kysely, vastauksia 47. Valtuuston avaintavoiteseminaari Strategian ohjausvaikutus kaupungin toimintaan on ollut erittäin keskeinen. Strategiassa määritellyt tavoitteet ovat lukuisten eri päätösten ja toimenpiteiden muodossa siirtyneet käytännön tekemisen muotoon. Lappeenranta 2028 strategian yleisosa käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Strategian toimenpideohjelmat käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Talouden tasapainotusohjelman laatiminen vuosille Ohjelma tähtää tasapainoiseen talouteen vuonna Ohjelma laadittiin käyttäen apuna tasapainotuslaskuria, jonka avulla valtuustoryhmän neuvottelivat lopputuloksen. Ohjelma laadittiin koskemaan investointeja vuoteen Talouden tasapainotusohjelma hyväksyttiin marraskuussa Omistajaohjauksen kehittäminen Uusittujen konserniohjeiden omaksuminen osaksi päätöksentekomenettelyä. Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston tehtäväjaon tarkistaminen. Tytäryhteisöjen valvonnan vastuusuhteiden selkiinnyttäminen. Hallintosäännön tarkistaminen. Kaikki toimenpiteet ovat toteutuneet, tulleet osaksi asioiden valmistelua ja muuta työskentelyä. 32

33 TARKASTUSTOIMI 103 SISÄINEN TARKASTUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Valtuustoon nähden sitovat - ja muut tavoitteet Kaupunginjohtajan hyväksymän työohjelman toteuttaminen. Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset. Sisäinen tarkastus valmisteli yhdessä toimialojen kanssa kaupungin sisäisen valvonnan selontekoosion toimintakertomukseen. Sisäinen tarkastus on avustanut tilintarkastajaa sekä toiminut tarkastuslautakunnan asioiden valmistelijana. Lappeenrannassa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on yhteistä. Työohjelma toteutui suunnitellusti. Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ULKOINEN TARKASTUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupunkikonsernissa sekä kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tilintarkastajan arvioitu työpanos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseksi on 60 päivää vuodessa. Tarkastuslautakunta on suorittanut kuntalain 71 :ssä lautakunnalle asetetut tehtävät, joita ovat tilintarkastuksen järjestäminen, hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu ja valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Kun valtuusto on asettanut toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita myös kaupunkikonserniin kuuluvalle yhteisölle, on lautakunta myös tältä osin esittänyt arvionsa tavoitteiden toteutumisesta. Lautakunnan esittämä arvio on voinut perustua vain kaupungille konsernin emona annettuihin tietoihin. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja ovat vastanneet tehtävästään mm. suorittamalla tarkastuskäyntejä, kuulemalla kaupunkikonsernin henkilöstöä ja laatimalla arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen. Tilintarkastajan työpanos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseksi toteutui. 33

34 Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KONSERNIJOHTO YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KONSERNIHALLINTO (Kaupunginkanslia sekä strategia- ja talousyksikkö) Konsernihallinnon tehtävänä on luoda edellytykset kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupungin johdon ja koko kaupunkiorganisaation tulokselliselle toiminnalle sekä vastata omistajaohjauksesta, strategisesta suunnittelusta, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta sekä viestinnästä. Konsernihallinto jakautuu kahteen vastuualueeseen: kaupunginkansliaan ja strategia- ja talousyksikköön. Henkilöstökertomuksessa tarkastellaan henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja kuvataan tarkemmin henkilöstöön käytettyjä panostuksia. TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Strategiakauden mittaiseen taloussuunnitteluun siirtyminen ja talousennustamisen kehittäminen. Controller-verkoston toiminnan syventäminen. Tuottavuusohjelman toimenpideehdotusten luominen ja seurantamittareiden rakentaminen. Vakiomuotoisen omistajaohjausraportoinnin toteuttaminen Eksotesta ja yhtiöistä konsernijaostolle. Eksoten ulkoisen arvioinnin valmistuminen ja sen aiheuttamat toimenpideesitykset. Käyttöomaisuuskirjanpidon ja investointilaskennan voimakas kehittäminen. Toiminut verkostona 2013 ja hallinnon kehittämistyön myötä muodostuu keskitetty toimintayksikkö Strategian talous- ja palvelurakenneohjelman periaatteet hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa Raportointitavasta ja muodosta on sovittu Eksoten kanssa. Ensimmäinen raportointi KH:lle on Ulkoinen arviointi valmistui ja sen tuloksena Eksotelle laadittiin kuntien hyväksymä palveluverkkosuunnitelma, jonka avulla talous tasapainotetaan. Käyttöomaisuuskirjanpitoa on kehitetty vastaamaan valtuuston hyväksymää toimitilojen salkutusta ja kirjanpitolautakunnan voimaan tulleita suosituksia. Kokonaisvaltaisempi investointilaskennan kehittäminen voidaan aloittaa Poistosuunnitelma päivitetty, käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmän sisältöä täsmennetty. 34

35 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisen asioinnin käyttöönottosuunnitelman läpivieminen projektina. Asiakaspalvelukeskus Winkin asiakasneuvojat ovat työskennelleet kaupungintalolla ja Joutseno-talolla. Toiminta on vakiintunut ja saanut myönteistä palautetta. Joutsenotalon Winkki siirtyy Joutsenon kirjastoon. Sähköisen asioinnin kehittämisprojekti käynnistetty lokakuussa 2013, jatkuu vuoden 2014 loppuun. Projektissa on toteutettu kaksi uutta sähköistä asiointipalvelua. Lisäksi on tehty toimenpiteitä asiointipalveluiden löytämisen tukemiseksi selkeyttämällä Lappeenrannan kaupungin sähköisen asioinnin sivustojen rakennetta. Valmisteltu maakunnallista yhteistyöhanketta sähköisen asioinnin kehittämiseksi. KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KONSERNIN YHTEISET KUSTANNUKSET KUNNALLISVEROTUS (191) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TYÖLLISTÄMISVARAUS (193) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

36 OSUUDET JA OSTOPALVELUT (195) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖPALVELUT JA YHTEISTOIMINTAJÄRJESTELMÄT ( ) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate MUUT YHTEISET KUSTANNUKSET ( ) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SATAMALAITOS (177) Talous Tilinpäätös 2012 Toimintatuotot 831 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintakulut -831 Toimintakate 0 KONSERNIJOHTO JA HALLINTO YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

37 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT Perussopimuksen 2 mukaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote on järjestänyt erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, kansanterveystyön ja sosiaalihuollon sekä ehkäisevän työn lakisääteiset palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja kaupungin omistajaohjaus ovat vuonna 2013 perustuneet kaupunginhallituksen vahvistamaan kuntakohtaiseen palvelusopimukseen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 17 mukaisesti kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimusyhteistyön ja omistajaohjauksen päämääränä on ollut vuoden 2013 osalta: lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, palvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn ja avopalveluihin. palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien, -rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen Strategiasta ohjautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Eksoten toimintavuotta 2013 kuvasi Eksoten ulkoisen arvioinnin valmistuminen , kuntien kantokykylaskelman julkaiseminen ja sen pohjalta mittavan paleluverkkosuunnitelman valmistelu ja toiminnan sopeuttamissuunnitelma maakunnalliseen kuntien laskemaan kantokykyyn. Lisäksi vuonna 2013 viimeisteltiin mittavaa organisaatiouudistusta, joka astui voimaan vuoden 2014 alusta. Toiminnallisesti Eksotessa toteutettiin merkittäviä asiakaslähtöisiä toimintatavan muutoksia. Vuoden loppupuolella avattiin matalankynnyksen Lasten ja nuorten talo, jossa yhdistyvät lasten ja nuorten sosiaali- ja mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vuoden vaihteessa ikäihmisten ja vammaisten IsoApu palvelukeskus. Eksote toimitti puolivuosiraportin Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimikunta on kokoontunut vuonna 2013 kuusi kertaa. Järjestöavustuksia jaettiin yhteensä euroa, jolla tuettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistoimintaa ja alan järjestöjä ja yhdistyksien normaalitoimintaa. Hyvinvointisuunnittelijan työpanosta on myyty Taipalsaaren kunnalle Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren kunnan tekemän palvelusopimuksen mukaisesti. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on ollut: kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein kohdennettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan palvelusopimuksen toteutumista. TAVOITE TALOUSARVIOSSA Eksoten tuottavuusohjelman laatiminen yhdessä jäsenkuntien kanssa palveluverkko ja palvelutasomääritykset TOTEUMA Nordic Health Care Group (NHG) julkaisi Eksoten ulkoisen arvioinnin Sen ja kuntien laskeman maakunnallisen kantokykylaskelman perusteella valmistui Eksoten palveluverkko suunnitelma vuosille Talouden ja toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi valitaan kantokykylaskelma vaihtoehto 2, jossa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteenlasketut kustannukset ovat vuosina yhteensä 2270 miljoonaa euroa koko maakunnassa. Palveluverkko suunnitelman lähtökohtana on tiivistää palveluverkkoa ja luodaan yhdenjonon periaate Eksoten palvelualueelle. Lisäksi osia terveysasemia muutetaan hyvinvointiasemiksi ja esim. Ylämaa siirretään hoidettavaksi liikkuvien palvelujen avulla lisäksi päivystystä keskitetään. Armilan sairaalan muuttamista kuntoutussairaalaksi jatketaan. Organisaatiouusituksella vähennetään 70 esimiespaikka ja eläköitymisellä saavutetaan loput henkilöstösäästöt. 37

38 Eksoten ulkoisen arvioinnin toteutus ja hyväksyttyihin toimenpiteisiin sitoutuminen jäsenkuntien yhtenäisillä päätöksillä. Nordic Health Care Group (NHG) julkaisi Eksoten ulkoisen arvioinnin Keskeiset suositukset olivat: Yhtenäinen koko maakunnan kattavaa sote-alue. Omistajaohjauksen ja operatiivisen ohjauksen roolien selkiyttäminen: Omistajaohjauksen tulee keskittyä strategisiin linjauksiin (mitä tavoitellaan ja mitä tehdään) Operatiivisella johdolla suurempi valta päättää miten tehdään. Kertyneen alijäämän pois maksaminen Jo syntyneen alijäämän maksuperiaatteista tulee sopia. Oikeudenmukaisin tapa olisi kattaa alijäämä toteutuneen käytön suhteessa. Palvelusopimuksien seurannan sopimisesta Palvelusopimuksen toteutumisen kunnille on tuotettava tietoa kustannusnousun taustalla olevista tekijöistä Laskutusmallista sopiminen. Imatra kuuluu Eksoteen ainoastaan erityishuollon ja erikoissairaanhoidon osalta. Kuntajohtajien päätöksellä jatkoneuvottelut alijäämäkysymyksen ja laskutusmallien muuttamisesta aloitetaan Imatran ja Lappeenrannan välillä vuoden 2014 alussa. Kaupungin valtuusto on kokouksessaan linjannut, että alijäämäkysymys- ja laskutusmallisuudistus tulee ratkaista mennessä ja että kuntien tule antaa Eksotelle toimintavapaus palveluverkon uudistamisessa. Eksote sitoutuu VM:n ja 20 suurimman kaupungin yhdessä asettamien tuottavuusmittareiden seurantaan; RUG-painotettu asumisvuorokauden yksikkökustannus ja deflatoitu muutos vanhainkotihoito (Sammonkoti ja Lehmuskoti) terveyskeskuksen vuodeosasto vanhusten palveluasuminen asiakkaan luona suoritetun työn tuntikustannus ja deflatoitu kustannusmuutos. kotihoito sekä seuraavien tehtäväalueiden kustannuskehityksen seurantaan terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset /as: lastensuojelun kustannukset /as Erikoissairaanhoito Eksote on osallistunut 20 suurimman kaupungin tuottavuustieto vertailuun. RUG-painotetut tuottavuusluvut vuodelta 2013 julkaistaan loppuvuonna 2014 THL:n tuottavuustietokannassa Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin hoitopäivän tuotantokustannus, (defl) v.2012: Tehostettu palveluasuminen 123 (defl) kustannuspaino arvoina 0,92 Vanhainkoti 152 (defl), kustannuspaino arvoina 0,96 Tk vuodeosasto 156 (defl), kustannuspaino arvoina 1,04. Muutokset edellisvuoteen ovat pieniä. Kotihoidon osalta tiedot on kerätty vuonna 2010 ja seuraavan kerran vuoden 2013 osalta. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2012 nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioon (Punnonen 2013): Etelä-Karjala: Erikoissairaanhoito 1085 /as Perusterveydenhuolto 714 /as Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 3345 /as. 38

39 THL sairaaloiden tuottavuustilasto THL:n sairaaloiden tuottavuustilastossa 2012 (Tilastoraportti 2/2014, julkaistu ). Etelä-Karjalan keskussairaalan kustannukset pysyivät ennallaan Keskussairaalan episodituottavuus laski hieman (100:sta 99:ään) seuranta vuosina Kirurgian episodituottavuus kasvoi seuranta aikana. Vuoden 2012 osalta Etelä-karjalan keskussairaala sijoittuu 16 vertailu keskussairaalan luvuissa keskitasolle (sija 8.). Episodi- ja DRG-tuottavuus on 99 (keksimääräinen tuottavuusluku=100). 204 OMISTAJAOHJAUS Vuoden 2013 omistajaohjauksessa painottui NHG:n ulkoisen arvioinnin jatkotoimenpiteiden toteuttamiseen. Lappeenrannan kaupungin omistajaohjuksesta vastaavien johdolla laskettiin maakunnallinen kantokyky sosiaali- ja terveyspalveluihin viideksi vuodeksi eteenpäin. kantakykylaskelmiin ja NHG:n suosituksiin perustuen Eksoten julkaisi palveluverkkosuunnitelman , jota on käytetty vuoden 2014 palvelusopimusneuvotteluiden perustana. Raportointiin Eksoten ja kaupunginvälillä kiinnitettiin huomiota. Hyvinvointisuunnittelijalla ja konserni controllerilla on pääsy Eksoten raportointi järjestelmään Cognokseen ja he osallistuvat neljännesvuosittain tulosalueiden johtoryhmiin. Taloudesta on raportoitu neljännesvuosittain Eksoten tulosalueiden johtoryhmissä, sosiaali- ja terveystoimikunnassa, kaupungin johtoryhmässä ja tarvittaessa kaupunginhallituksessa. Kuntaraportointia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin taloushallinnon ja Eksoten taloushallinnon kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen valmistelua ja Eksoten toimielimissä Lappeenrannan edustajia sitovista toimintaperiaatteista Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Eksote talousseuranta tehdään kaupungin esittämällä talousseurannan lomakkeella ja että Eksote raportoi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle säännöllisesti taloudellisten reunaehtojen toteutumisesta. Lappeenrannan kaupungin talousarviokirjaan 2014 on kirjattu, että Eksoten tulee toimittaa suunnitelma sisältäen neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet mennessä. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimikunta on kokoontunut vuonna 2013 kuusi kertaa. Järjestöavustuksia jaettiin yhteensä euroa jolla tuettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistoimintaa ja alan järjestöjä ja yhdistyksien normaalitoimintaa. Palvelusopimusyhteistyö Taipalsaaren kunnan kanssa on toteutunut suunnitellusti. Sosiaali- ja terveystoimelle on tullut tuottoja myös ELY-keskuksen korvauksista ja pienehkö palautus potilasvahinko korvauksia Lappeenrannan aikaisesta sosiaali- ja terveystoimesta (205 vanha toiminta). Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous (vanha oma toiminta) Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

40 200 PALVELUSOPIMUS Lappeenrannan kaupungin maksuosuus oli palvelusopimuksen mukaisesti euroa. Vuoden 2013 Eksoten tilikauden alijäämä jäi 6,6 milj. euroa talousarviota pienemmäksi. Alijäämää vuodelta 2013 kertyi noin 10,1 milj. euroa. Talousarviossa varauduttiin 16,7 milj. euron alijäämään. Nettotoimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi noin 2,6 %:iin. TAVOITE TALOUSARVIOSSA Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys on alle koko maan kuntien ja vertailukaupunkien keskimääräisen vuotuisen muutoksen Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan TOTEUMA Eksoten vuoden 2013 nettotoimintamenojen kasvu jäi noin 2.6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 valtakunnalliset vertailutiedot valmistuvat 2014 vuoden syyspuolella. Vuoden 2012 osalta Eksoten kustannuskehitys oli alle maan keskiarvon. Eksote on pystynyt tuottamaan toimintaa tehokkaasti ja hoito- ja palvelutakuissa on pääsääntöisesti pysytty. Toimintamenojen kasvu oli n. 2,6 %. Perhe- ja sosiaalipalvelujen puolella avattiin kaksi uutta matalankynnyksen palvelumallia vuoden 2013 loppupuolella. Lasten ja nuorten talo yhdistää sosiaali- ja mielenterveys- ja päihdepalvelut saman katon alle ja IsoApu palvelukeskus kokoaa vammais- ja vanhuspalvelut yhteen. Toimintakeskuksia on kehitetty yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiskeksi on laajennettu työpajatoimintamalleja muun muassa nuortentaidepaja toimintaa. Terveyspalveluissa sairaalan paremman leikkaussalikäytön suunnittelun ja oman ortopedityövoiman turvin hoidettiin vuonna % enemmän polvi ja lonkan tekonivel leikkauksia kuin edellisenä vuonna. Mielenterveyspalveluissa jatkettiin avohoitopainoitteista toimintamallia ja saatiin hyvin onnistuneella vähennettyä kilpailutuksella asumispalvelujen kustannuksia. Vuoden 2013 aikana käynnistyneessä Hyvinvointiasema hankkeessa pilotoidaan erilaisia vaihtoehtoisia palvelumuotoja tuottaa lähipalveluja asiakkaille heidän palvelutarpeensa huomioiden. Armilan ja Lauritsalan terveysasemilla laajeni Hyvä vastaanotto toiminta Armilan sairaalan muutamista kuntoutussairaalaksi jatkettiin. Uusien terveydenedistämisen toimintamallien käyttöönotto ja lisääntyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (mm. terveysvalmennus, Arkeen Voimaa hanke, suun terveydenhuollon laitosvanhukset, Hyvis-sivujen omahoitomateriaali) Vanhustenpalveluiden rakennemuutosta on toteutettu suunnitellusti. Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrää on vuoden aikana Eksotessa vähennetty 89 paikalla ja kotihoidon käyntejä on tehty enemmän kuin aiempana vuonna. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään Eksoten strategian mukaisesti. Lappeenrannan Lehmuskoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi alkaen. Vuoden 2013 aikana toteutettiin hallituksen linjauksen mukaisesti Mikevakodin ostopalvelusopimuksen päättyessä toiminnan siirto Eksoten omaksi toiminnaksi. Palvelukodin nimi muuttui Pienniemenkadun palvelukodiksi ja sinne siirtyi 23 työntekijää Eksoten eri yksiköistä. Laitoshoidon hoitopaikkoja vähennetään Eksoten strategian mukaisesti ympäri maakuntaa 40. Taipalsaaren sairaalan osaston 13 (29 paikkaa) toiminta loppui ja Taipalsaaren sairaalan osaston 12 (30 paikkaa) toiminta loppui Laitoshoidon 75 paikkaa muuttui tehostetuksi palveluasumiseksi 40

41 Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

42 KASVATUS JA OPETUSTOIMI Yleiskuvaus toimialan toiminnasta vuonna 2013 Kevään 2013 aikana kasvatus- ja opetuslautakunta vahvisti toimialan strategisen suunnitelman kaudelle Toimialan tehtävänä on edistää lasten kasvua ja oppimista niin, että heistä kasvaa ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Toimialan toimintaa ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja yhdessä kasvaminen. Visioksi vuodelle 2016 asetettiin pyrkimys olla Suomen paras kasvatus- ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvamme ja kasvatamme yhdessä samanarvoisina sekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on tuottaa kaikille palvelujen piirissä oleville yhteinen, myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus sekä osallistaa ja parantaa vuorovaikutusta. Vuoden aikana palvelualueet sekä päiväkodit ja koulut ovat laatineet toimenpideohjelmat strategisen suunnitelman toteuttamisesta. Suunnitelmat on sovitettu yhteen kaupunkistrategian sekä sen toimenpideohjelmien kanssa. Toiminnassa keskityttiin lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Kevään aikana tehtiin asiakastyytyväisyyskysely varhaiskasvatuksen 2-, 4-ja 6-vuotiaiden lasten asiakasperheille, peruskoulussa 2.luokalla, 4. luokalla sekä 9. luokalla olevien oppilaiden molemmille huoltajille sekä lukion 3. vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille. Vastausaktiivisuus oli hieman aiempaa heikompi (17,8 %). Vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia aiempien tulosten kanssa ja huoltajat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Ilmapiiri, kasvatus, opetus ja yhteistyö koetaan hyväksi. Vastausten perusteella kehitettävää on tiedon välittämisessä, vaikutusmahdollisuuksissa, tilojen terveellisyydessä ja ryhmien koossa. Osallistaminen ja vuorovaikutus onkin otettu keskeiseen asemaan strategisessa toimintaohjelmassa. Toimintakaudella painotettiin hyvän ilmapiirin luomista kaikkiin yhteisöihin järjestämällä mm. ratkaisukeskeisyyteen ja arvostavaan vuorovaikutukseen liittyvää koulutusta. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV toteutussuunnitelmaa pantiin edelleen täytäntöön; henkilöstölle jaettiin mm. kortit, johon on kirjattu huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ohjaavat arvot huoltajien kannustamiseksi ja tukemiseksi. Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa toteutettiin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa sovittuja toimintamalleja sekä valmistauduttiin yhdessä oppilashuoltolain muutoksiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärän vuosia jatkunut kasvu pysähtyi loppuvuodesta. Päivähoidossa on ollut lapsia loppuvuonna edellisvuotta vastaava määrä. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea saavien lasten määrä on vähentynyt. Heinäkuun alusta voimaan tullut Lappeenranta-lisän poisto yli 2- vuotiailta ei näytä lisänneen päivähoidon tarvetta. Avoimet päiväkodit pystyttiin säilyttämään ja niiden kävijämäärä on ollut entisellä tasolla. Lauritsalan päiväkoti valmistui keväällä ja täyttyi välittömästi, sillä Luukkaan päiväkoti oli jouduttu sulkemaan. Väliaikaisista päivähoitotiloista ei Lauritsalassa pystytty luopumaan. Pallon päiväkodin toiminnat jouduttiin siirtämään sisäilmapulmien vuoksi väistötiloihin. Pallon päiväkotia vastaavan uudistilan rakentaminen Alakylän päiväkodin yhteyteen käynnistyi ja laajennus valmistuu kevään 2014 aikana. Nämä päiväkodit päätettiin yhdistää hallinnollisesti yhdeksi Keltun päiväkodiksi. Vuoden 2013 aikana osallistuttiin uusien Joutsenon ja Myllymäen päiväkotien sekä Korvenkylän päiväkodin muutostöiden ja laajennuksen suunnitteluun. Investointisuunnitelmiin sisällytettiin Pontuksen päiväkodin lisäksi Kaukaan päiväkoti sekä Örebron ja Snellmanin päiväkodit korvaava uusi päiväkoti. Vuoden aikana on toteutunut toimitilojen kuntoon liittyviä riskejä. Väliaikaisjärjestelyjä on sisäilmapulmien vuoksi jouduttu tekemään eräissä yksiköissä: Pallon päiväkodin toiminnat siirrettiin väistötiloihin. Mäntylän koulun toiminta jouduttiin siirtämään kokonaisuudessaan Kimpisen koulun tiloihin kevätlukukauden ajaksi. Syksyllä Mäntylän koulua varten siirrettiin parakit Alakylän koululta. Martikanpellon koulun toiminta siirrettiin kokonaan Joutsenon koulun tiloihin, Muukonniemen koululla osa oppilaista siirtyi väistötiloihin koulun toiseen rakennukseen. Lauritsalan alakoulun tiloista siirtyi luokkia yläkoulun tiloihin. Henkilöstön työskentelypaikkoja jouduttiin sisäilman aiheuttaman oireilun vuoksi muuttamaan perusopetuksessa kahdeksassa ja varhaiskasvatuksessa kolmessa tapauksessa. Myös muutamien oppilaiden ensisijainen koulupaikka jouduttiin vaihtamaan. Koulujen tieto- ja viestintätekniikkaa ja sen opetuskäyttöä on pyritty kehittämään kansallisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä paikallisesti laaditun suunnitelman mukaisesti, mutta toteutus ei ole edennyt aivan tavoitellulla tavalla. Tietoverkkojen toimivuutta on saatu parannettua jossain määrin, mutta koulujen tietoteknisen tuen organisoinnissa on vielä kehitettävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetulla avustuksella on 42

43 perusopetuksen opetusryhmäkoot pystytty pitämään kohtuullisina. Kehittämistyö sekä kerhotoiminta on rahoitettu erillisillä valtionavustuksilla. Eksoten Lasten ja nuorten psykiatriset osastot ovat muuttaneet osan hoitopaikoista kotisairaanhoitopaikoiksi. Tällä on vaikutusta kotisairaanhoidossa olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen. Suunnitelmaa kotisairaanhoidossa olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä on tehty yhteistyössä Eksoten edustajien kanssa. Suunnittelua jatketaan voimaan tulleen perusopetuslain mukaisesti. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi sekä tulevien vuosien investointisuunnitelmien mitoittamiseksi tehtiin laaja koko kaupunkia koskeva kouluverkkotarkastelu, josta käytiin kuntalaisten keskuudessa vilkasta keskustelua. Kaupunginvaltuusto antoi suuntaviivat tulevien vuosien kouluinvestoinneille sekä kouluverkkomuutoksille. Niiden mukaisesti käynnistettiin välittömästi Lauritsalan 1-6 vuosiluokkien uuden koulurakennuksen ja Pontuksen 1-6 vuosiluokkien koulun suunnittelu. Tavoitteena on saada alueen vanhat ja sisäilmariskejä sisältävät koulurakennukset korvattua vuoden 2017 alusta lukien näillä uusilla koulutiloilla. Samoin kaupunginvaltuusto aikataulutti Sammonlahden alueen päiväkoteja ja kouluja koskevan uudistussuunnitelman sekä Joutsenon koulun laajentamisen. Mäntylän koulu päätettiin yhdistää vuonna 2015 Kesämäen kouluun, mutta uuden Mäntylä-Vihtola-alueen koulun rakentamisen tarve arvioidaan seuraavan vuosikymmenen alkupuolella. Päätettiin säilyttää painotettu musiikkiluokkaopetus sekä englanninkielinen opetus. Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti lautakunta päätti yhdistää lukuvuoden alusta lukien Joutsenon ja Lauritsalan lukiot Kimpisen ja Lappeenrannan Lyseon lukioihin. Lukioikäisten ikäluokat ovat jo aiempia pienemmät ja pienenevät tulevina vuosina. Lukiokoulutuksessa aloitti opintonsa opiskelijamäärä, joka vastaa 48,5 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Lukiopaikkoja jäi tyhjäksi Joutsenon ja Lauritsalan lukioissa. Kasvatus- ja opetustoimen talousarvion toimintakate toteutui toimialatasolla budjetin mukaisena. Tulojen ja menojen yhtä suuri ylittyminen johtui pääosin budjetin ulkopuolisella hanke - ja kehittämisrahoituksella toteutetusta toiminnasta. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumat TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 80 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta 80 % päätöksistä 96% perheistä on saanut lapselleen hoitopaikan kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta. Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa. Valtakunnallisissa arvioinneissa oppilaiden ja opiskelijoiden tulokset ovat maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä tasoa tai paremmat Ilman päättötodistusta jääneet, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen. Jatko-opintoihin hakeutuminen / kaikki oppivelvollisuuden suorittaneet Ylioppilaskirjoitusten tulokset 3 oppilasta 712:sta ei saanut päättötodistusta. 99% oppilaista (706/712) haki jatkoopintopaikkaa. Kevään sekä syksy yo-tulosten suhdeluku valtakunnan keskiarvoon oli 1,01. Peruskoululaisille ei ostettu Opetushallitukselta oppimistulosten arviointeja. Kouluikkunan tietojen perusteella 9. luokkalaisten päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo oli vertailukaupunkien kanssa sama. 43

44 Palvelujen järjestämiskustannukset lähenevät maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä yksikkökustannusta Henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Kuntaliiton kouluikkuna sekä tilastokeskuksen tilastot, yksikkökustannukset vertailukaupunkien keskiarvoon nähden Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Käytettävissä vuoden 2012 vertailutiedot Lasten päivähoidon kustannus 0-6-vuotiasta kohden on 90 % keskiarvosta, eli alittaa keskiarvon perusopetuksen yksikkökustannus on 96 % keskiarvosta, eli alittaa keskiarvon lukiokoulutuksen keskiarvo on 95 % keskiarvosta, eli alittaa keskiarvon Henkilöstön viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty joulukuussa 2012 ja sen tulokset on raportoitu vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteydessä Selvitys tuottavuusohjelman toteuttamisesta vuonna 2013 Koulujen palveluverkkotarkastelun perusteella tehdyt ratkaisut ja investointien puiteohjelman toteuttaminen mahdollistavat asianmukaiset toimitilat tulevina vuosina kaikille kasvatus- ja opetustoimen palvelujen piirissä oleville. Kun ylläpidettävien tilojen määrä vähenee sekä tukipalveluiden tehokkuus paranee, voidaan sisältöön käytettävät resurssit turvata. Leirin päiväkodin toiminta on kilpailutettu vuonna 2011 ja kilpailun voittaneelta Suomen Tenava päiväkodit Oy:ltä ostettiin hoitopaikkoja lukien. Sopimus purettiin sopimusrikkomuksen vuoksi päättymään Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset ovat saavuttaneet tavoitellulla tavalla vertailukaupunkien kustannustason. Tilanne voi muuttua muiden kaupunkien tekemien ratkaisujen perusteella. HALLINTO JA TUKIPALVELUT TAVOITE TALOUSARVIOSSA Muut toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen tuntiresurssin käytön seuranta toteutetaan Primuksella TOTEUTUMA Tavoite toteutunut. Primukseen on rakennettu perusopetuksen tuntiresurssin käytön seurantajärjestelmä ja se on otettu käyttöön lukuvuoden alusta Selvitetään lasten läsnäolojen ja hoitajien työajan sähköisen seurannan tarkoituksenmukaisuus perhepäivähoidossa Tavoite toteutunut. Toimialan selvitys ja esitys hankinnoista on käsitelty kaupungin tietohallintotyöryhmässä. Täytäntöönpano on suunniteltu vuodelle Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Päivähoidon asiakkaaksiottopäätösten lukumäärä, kevät päätöksistä haettu muutosta, lukumäärä muutoksenhauista hylätty/hyväksytty 3 3/0 0 0/0 0 0/0 Oppilaaksiottopäätösten (1.luokka, 7.luokka, lukio) lukumäärä, kevät päätöksistä haettu muutosta, lukumäärä muutoksenhauista hylätty/hyväksytty 3/0 0/0 3/0 44

45 Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Henkilöstöpäätösten lukumäärä haettavana olleiden vakinaisten virkojen ja toimien lukumäärä vakinaista virkaa/tointa hakeneiden määrä vakinaisen henkilöstön palkkaamispäätösten lukumäärä väliaikaisen henkilöstön palkkaamispäätösten lukumäärä Muutoksenhaku henkilöstön rekrytointipäätöksiin päätöksiin haettu muutosta, lukumäärä muutoksenhauista hylätty/hyväksytty Kesken 0/0 0/0 Talous, Hallinto Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous, Tukipalvelut Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous, Avustukset Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate VARHAISKASVATUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Muut toiminnalliset tavoitteet Vakiinnutetaan ja kehitetään edelleen varhaiskasvatusikäisten ja esiopetukseen osallistuvien lasten yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämiseen liittyviä toimintamalleja Pedagoginen kehittäminen ja käytänteiden arviointi jatkuu edelleen. Otettiin käyttöön uusia tietoteknisiä välineitä lasten havainnointiin. Yhteistyötä neuvolan ja oppilashuollon kanssa kehitettiin (mm. lähetekäytänteet) Kehittäminen jatkuu edelleen. 45

46 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Muut toiminnalliset tavoitteet Kehitetään varhaiskasvatusikäisten ja esiopetusikäisten S2-kielen ja perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintamalleja. Pedagoginen kehittäminen ja käytänteiden arviointi jatkuu edelleen. Kannustettiin vanhempia huolehtimaan lapsen kotikielen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Eu -rahoitteinen Kieko -hanke jatkuu. Hankerahoilla on palkattu kotikielen opettaja (venäjä) ja suomi toisena kielenä opettaja. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta. Hankkeen toinen vaihe päättyy 6/14. Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Lappeenrannan päivähoidon nettokustannus 0-6vuotiasta kohden/ vertailukaupunkien keskiarvo (uusin saatavissa oleva tieto) 0,91 (vuosi 2011) 1,00 0,90 (vuosi 2012) Keskimääräinen asiakastyytyväisyys perhepäivähoidossa 4,34 4,4 4,12 Keskimääräinen asiakastyytyväisyys päiväkotihoidossa 4,17 4,3 4,14 Henkilöstön tulokset työtyytyväisyyskyselyssä ovat entiset tai paremmat Vanhempien arvio perhepäivähoidon varahoitojärjestelyjen toimivuudesta (asteikko 0-5) 0,85 1,00 0,85 4,1 4 4,17 Talous, Varhaiskasvatus Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PERUSOPETUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Vakiinnutetaan ja kehitetään edelleen oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämiseen liittyviä toimintamalleja. Aloitetaan opetussuunnitelmauudistukseen valmistautuminen Pedagoginen kehittäminen kouluissa ja käytänteiden arviointi ja edelleen kehittäminen. Koulut kehittivät samanaikaisopetusta, joustavia ryhmittelyjä jne. Wilman lomakkeita kehitettiin edelleen. Opetussuunnitelmauudistukseen valmistautuminen aloitettiin rehtoreiden kouluttamisella. 46

47 Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Lappeenrannan keskimääräinen yksikkökustannus/ vertailukaupunkien keskimääräinen yksikkökustannus (uusin saatavissa oleva tieto) Oppimistulosten keskiarvo / vertailukaupunkien keskiarvo (mikäli saatavilla, muutoin kansallinen keskiarvo) Perusopetuksen päättäneistä toisen asteen koulutukseen hakematta jättäneiden osuus 0,98 (vuosi 2011) 1,00 0,96 (vuosi 2012) ei arviointeja 1 ei arviointeja 0,004% 0% 0,84% Päättötodistuksen saaneiden osuus peruskoulun päättäneistä 99,9 % 100 % 99,9 % Hyvinvointiprofiilien tulokset suhteessa vertailuaineiston keskiarvoon 5. luokkalaiset Hyvinvointiprofiilien tulokset suhteessa vertailuaineiston keskiarvoon 9. luokkalaiset 1,16 1 1,04 1,04 1 1,11 Opettajien tulokset työhyvinvointikyselyssä Talous, Perusopetus Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LUKIOKOULUTUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Muut toiminnalliset tavoitteet Uudessa strategiassa määriteltyjen tavoitteiden suuntaisen työskentelyn käynnistäminen opinto-ohjauksen kehittäminen -hankkeen viitoittaman suunnan mukaan Työskentelymalli on otettu käyttöön kaikissa lukioissa Kimpinen ja Lyseo pystyvät hyödyntämään täysimääräisesti uudistettuja ja asianmukaisesti varustettuja tiloja lukien Tilat on peruskorjattu asianmukaisiksi, mutta rakennustyöt eivät ole kaikilta osin vielä päättyneet. Tilat tulevat toimivat ja tulevat täysin tehokkaaseen käyttöön lukioiden yhdistymisen myötä lukien. Opetusmenetelmien uudistaminen tvtstrategian mukaisesti, verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen ja kehittäminen sekä suoritusten lisääntyminen Henkilöstön määräaikaisten palvelussuhteiden tarkastelu Kullakin lukiolla on kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistoimintaa Lukioiden verkkoyhteyksien kuuluvuuspulmia on saatu poistettua ja verkon toimintavarmuus on parantunut. Yhteyksien määrä ja kohde Verkkokursseja on tarjottu keväällä 6 ja syksyllä 4. Opiskelijamäärä näillä kursseilla ei ole kasvanut päivälinjalla. Aikuislinjalla otettiin käyttöön uusi etäyhteysmenetelmä. Lukioratkaisun myötä on 8 lehtorin virkaa julistettu haettavaksi toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen ottamista varten, virkojen täyttö vähentää määräaikaisten tarvetta Comenius-hankkeita 2, yhteistyökoulu Pietarissa ja Virossa, Nordplus-hanke, yhteistyö, opiskelijavierailuja Ranskaan, kursseja, joihin sisältyy tutustumin ulkomaiseen kohteeseen Venäjälle, Ranskaan, Italiaan, Saksaan 47

48 Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Lappeenrannan yksikkökustannus/vertailukaupunkien yksikkökustannus (uusin saatavissa oleva tieto) 0,95 (vuosi 2011) 1,00 0,95 (vuosi 2012) Lukiokoulutuksen kurssimäärä yhteensä/opiskelija 1,25 1,28 1,28 Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden prosenttiosuus 75,56 76,00 74,91 Yo-tutkinnossa hylättyjen prosenttiosuus/tutkintokerta 4,7 % 4,00 3,53 Yo-tutkinnon suorittaneiden arvosanapisteiden keskiarvo (päivälukiot) 2. vuosikurssin opiskelijoiden tulokset kouluhyvinvointiprofiilissa/ vertailukaupunkien 2. vuosikurssin opiskelijoiden tulokset koulun hyvinvointiprofiilissa (mikäli saatavilla, muutoin kokonaispistemäärä) Opettajien tulokset työhyvinvointikyselyssä/ vertailukaupunkien opettajien tulokset työhyvinvointikyselyssä (mikäli saatavilla, muutoin saatu kokonaispistemäärä) 4,02 kevät 4,15 syksy 4,01 4,05 kevät 4,13 syksy 56/100 58/100 61/100 Tehty vuoden 2012 lopussa 1 Kokonaispistemäärä 3,35 Yo-kirjoitusten tulokset suhteessa koko valtakunnan keskiarvoon 1,00 1,01 Talous, Lukiokoulutus Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KASVATUS JA OPETUSTOIMI YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KOTIKUNTAKORVAUKSET Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

49 KULTTUURITOIMI 500 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurilautakuntaan kuului 13 jäsentä, 1 kaupunginhallituksen ja 1 nuorisovaltuuston edustaja. Puheenjohtajana toimi Olli Saarela. Lautakunta kokoontui 11 kertaa, asioita 85. Lautakunnan toimintakate ylittyi noin eurolla, mikä aiheutui pääosin henkilöstökuluista; eläkemenoperusteiset maksut ja kokouspalkkiot. Talous Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KIRJASTOTOIMI Maakuntakirjasto jäi lainaus- ja kävijätavoitteistaan. Kokonaislainaus laski vuoteen 2012 verrattuna -11,7 %, kokonaislainaus oli lainaa eli 12,68 lainaa/asukas. Kävijämäärät laskivat samassa suhteessa -10,2 %, kävijöitä kaikkiaan Lainaus- ja kävijämäärien laskun syynä on alueelliseen Heili-kirjastojärjestelmään siirtymisen edellyttämä kirjastojen suljettuna pito koko marraskuun ajan. Vainikkalan kirjaston toiminta päättyi toukokuussa Kirjastoauton reittejä ja aikataulua laajennettiin ilman lisäresursseja, ja kirjastoauton lainat lisääntyivät marraskuisesta kiinniolosta huolimatta 1,3 %. Joutsenon alueen kirjastotoimipisteiden lainausluvut kääntyivät selvään nousuun pitkään jatkuneen laskusuuntauksen jälkeen, ja lainausluvut kohosivat alueen kirjastoissa selvästi plussan puolelle marraskuisesta kiinniolosta huolimatta. Etelä-Karjalan Heili-kirjastokimppa käynnistyi suunnitellusti joulukuussa 2013 yhteisine kirjastokortteineen ja aineistokuljetuksineen sekä yhtenäistettyine käytäntöineen. Asiakkaiden verkkokirjastoversio ei vielä tässä ole vuorovaikutteinen, koska Heili-kirjastot odottavat valtakunnallisen vuorovaikutteisen verkkokirjastoratkaisun valmistumista. Maakuntakirjasto vietti juhlavuotta: Lappeenrannan kaupunginkirjasto täytti 130 vuotta ja maakuntakirjastotoiminta 40 vuotta. Tapahtumatuotanto oli juhlavuoden kunniaksi tavallistakin runsaampi: monipuolisia, kaikenikäisille suunnattuja tapahtumia oli yhteensä 518, ja niihin osallistui henkilöä. TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Kirjastokäynnit, fyysiset käynnit Kirjastokäynnit, verkkokäynnit Kokonaislainaus / 7500 Kirjaston järjestämät tapahtumat / osallistujat 518 /

50 Tunnusluvut/mittarit 50,14 Toimintakulut asukasta kohti Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös ,03 13,98 Lainaukset asukasta kohti 12,68 8,12 Kirjastokäynnit asukasta kohti 7,17 Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate MUSEOTOIMI Vaihtuvia näyttelyitä järjestettiin museossa vuoden 2013 aikana yhteensä 14, joista 12 omaa tai yhteistuotantoa. Lisäksi esillä oli Etelä-Karjalan museon perusnäyttely. Myös Wolkoffin museo, Galleria Laura, Vihreä Makasiini, Pätärin talomuseo, Joutsenon pitäjäntupa ja Nuijamaan museo olivat avoinna suunnitellusti. Ratsuväkimuseon näyttely avattiin keväällä uusittuna. Kävijöitä museoissa oli kaiken kaikkiaan , mikä oli 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erilaisia luentoja, työpajoja ja asiakastilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 154, joihin osallistui henkeä. Keskimääräinen osallistujamäärä oli 89 henkeä/tilaisuus. Ilmaisina museoperjantaina museoihin tutustui henkilöä. Verkkokäyntejä museon nettisivuilla, verkkokaupassa, blogissa ja museon yllä-pitämässä Etelä-karjalan museot.fi portaalissa oli yhteensä kpl. Museossa laadittiin vuoden aikana 181 tietopalveluvastausta. Kuva-arkiston valokuvia on digitoitu n kpl. Kuvatilauksia toimitettiin 56 kpl. Taidemuseon kokoelmat karttuivat 47:llä taideteoksella, joista pääosa tuli lahjoituksena. Taidemuseon kokoelmista lainattiin 99 taideteosta näyttelyihin. Kulttuurihistorian museossa luetteloitiin 576 esinettä eri kokoelmista sekä esinettä valokuvattiin, puhdistettiin ja sijoitettiin säilytystiloihin. Lisäksi 209 karttaa sijoitettiin säilytystiloihin. Kokoelmat karttuivat 162 esineellä, joista 15 ostettiin. Näyttelyissä oli yhteensä 310 esinettä kokoelmista. Rakennusperintöön liittyviä lausuntoja annettiin 63 kappaletta. Venäjä-yhteistyötä jatkettiin Opetusministeriön rahoittamassa Tehdään yhdessä! hankkeessa. Huoli pääasiallisten kokoelmatilojen huonosta kunnosta syveni entisestään. Kokoelmatyön tavoitteisiin ei valitettavasti tulla pääsemään nykyisissä säilytystiloissa. Korvaavia, museotyöhön soveltuvia tiloja ei ole toistaiseksi löytynyt. Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

51 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Asiakaskäynnit näyttelyissä ja tilaisuuksissa Verkkokäynnit Kehittyvä ja kiinnostava asiakastyö, 100 järjestettyä tilaisuutta Asiakastilaisuuksien lukumäärä 154 Keskimääräinen kävijämäärä 60 henkilöä Laadukas asiantuntijatyö: Keskim. kävijämäärä/tilaisuus 89 Kokoelmat 3000 Näyttelyt Kokoelmanhallintatapahtumien lukumäärä Näyttelyjen kokonaislukumäärät Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan taidemuseo Galleria Laura Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Vihreä makasiini Tietopalvelu 100 Tietopalveluvastaukset lukumäärä Asiantuntija- ja viranomaislausunnot ,55 käyttökustannukset/asukas 19, YLEINEN KULTTUURITOIMI Avustustoiminta- ja yhteistyö Kulttuuriavustustoiminta, verkostotyöskentely ja neuvontatyö kohdistuivat ammattitaiteen tekemisen, taiteen harrastamisen sekä kulttuuri-, taide- ja perinnejärjestöjen toiminnan tukemiseen. Koulutuksen osalta tuettiin taidetta harrastavien ryhmien vetäjien palkkaamista. Tapahtumatoiminnan osalta tuettiin yleisölle suunnattuja tilaisuuksia sekä alueellista tapahtumatoimintaa. Vuoden 2013 avustukset olivat 1,29 euro/asukas, yhteensä Kohdeavustuksia maksettiin (15 kpl), opetustoimintaa tuettiin (13 kpl) ja taideapurahoja jaettiin (4 kpl). Avustuksilla tuettiin järjestöjä 37 kpl. Etelä-Karjalan Taiteilijaseuralla myönnettiin euroa Galleria Pihaton toiminnan tuottamiseen. Kulttuuritoimiston vuokraamassa Monikulttuurikeskus Kompassissa Sammontorilla toimi Lappeenrannan Venäjä-klubi ja South-Carelia Integration Forum. Linnoituksen Kristiinan työtupien tiloja vuokrattiin työskentelytiloiksi Etelä-Karjalan taiteilijaseuralle ja taiteilijoille. Linnoituksen kesäteatterin tiloja vuokrattiin kaupunginteatterille ja muille toimijoille. Järjestetyt kulttuuritapahtumat, konsertit ja Linnoituksen Yö -tapahtuma Yleinen kulttuuritoimi toteutti yhdessä kulttuuri-, taide- ja perinnejärjestöjen kanssa tilaisuuksia ja tapahtumia: Kaleva- 51

52 lan päivän juhlan, lasten kadunmaalaustalkoot satamatorilla, kesäkonserttisarjan Pusupuistossa, satamatorilla (35 kpl), kauppatorilla (11 kpl) ja Joutsenon torilla (5 kpl), Linnoituksen Iltasoitot kesäkuukausina, Linnoituksen Yön ja Sataman Valot -tapahtumat sekä Ja Kitara Soi - klassisen kitaramusiikin festivaalin. Kävijöitä oli yhteensä n henkeä. Lappeen pappilan Galleria Pihatto ja taidelainaamo Näyttelytilan toiminta järjestettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan taiteilijaseuran kanssa. Näyttelytilassa toteutettiin 12 taidenäyttelyä sekä vaihtonäyttelynä Ruotsalaiset graafikot. Kävijöitä n Taiteilijaseura vastasi yhteistyösopimuksen mukaisesti näyttelytilan valvonnasta, markkinoimisesta, nettisivuista, taiteilijoiden valinnasta, näyttelyiden ripustuksista sekä avajaisjärjestelyistä. Lisäksi Taiteilijaseura ylläpiti tiloissa taidelainaamotoimintaa. Linnoituksen kesäteatteri Linnoituksen kesäteatteri on yleisen kulttuuritoimen talousarvioluvussa ja puolet kiinteistökuluista laskutetaan Lappeenrannan kaupunginteatterilta. Kaupunginteatterin Suomen hevonen näytelmän lisäksi kesäteatterilla oli Linnoituksen Yön ohjelmaa sekä muutama yksityistilaisuus, joista perittiin käyttövuokra. Lappeenrannan lastenkulttuurikeskus ja Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus METKU Lappeenrannan yleisen kulttuuritoimen koordinoimalla opetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkostoon kuuluvalla lastenkulttuuriverkostolla oli viides toimintavuosi. Lappeenrannan Lasten-kulttuurikeskuksen osuus Etelä-Karjalan lastenkulttuuriverkosto METKU:n toiminnasta on noin 65 %. Toimintavuoden aikana Metku tuotti erilaista tilaisuutta, tapahtumaa ja työpajaa E-K:n maakunnan alueella ja näissä oli yhteensä yli käyntikertaa. Kulttuuripolku tavoitti Lappeenrannassa vuoden aikana peruskoululaista. Lastenkulttuurikeskuksen kuorojuttu - toiminnassa on mukana yli 900 lasta ja Metkuillaan lastenkuorokonsertit Lappeenrannan urheilutalolla keräsivät kuulijaa. Metkuillaan konsertteja järjestettiin kaksi konserttia (koululaiskonsertti klo 11 ja illan konsertti klo 18). Maakunnalliset Metkat -lastenkulttuuriviikot tavoittivat n kävijää. Etelä-Karjalan Lastenkulttuuri-keskus Metku ja UNI- CEFIN Lappeenrannan ryhmä järjestivät Lapsen oikeuksien päivän hyväntekeväisyyskonsertin Lappeenrantasalissa. Lapsen oikeuksien päivän teemana oli vammaisten lasten oikeudet ja tapahtuman tuotto ohjattiin UNICEFIN avustuskohteisiin. Tilkkutäkki-taidetyöpajoissa ja muissa tapahtumissa lasta tekee ja/tai kokee taidetta vuosittain Etelä-Karjalan alueella. Metku on rakentanut Lappeenrannan päiväkotien, koulujen ja lastensuojeluyksiköiden kulttuuriyhdys-henkilöiden verkostoa, jotka vastaavat tiedonkulusta toimintapisteensä ja lastenkulttuurikeskuksen välillä. Lappeenrannassa kulttuuriyhdyshenkilöitä on 120. Metku työllisti kertaluonteisesti n. 300 taiteilijaa/ taidekasvattajaa/ taideyhteisöä ja yhdistystä maakunnassa. TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Tuetaan avustuksin kulttuuri-tapahtumia, myönnetään taideapurahoja sekä toimitaan kumppanina tapahtumatuotannossa Toteutettiin suunnitellusti Muut toiminnalliset tavoitteet Yleisen kulttuuritoimen tulosalueen tehtävien ja organisaation selkiyttäminen osana kulttuurilautakunnan toimialaa. Tulosalueella toimivien lastenkulttuuripalveluja tuottavan ja koordinoiman lastenkulttuurikeskuksen sekä tapahtumatoimintaa tuottavan ja järjestötoimintaa koordinoivan kulttuuritoimiston tavoitteiden, tehtävien sekä henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen lautakunnan hyväksymässä toimintasäännössä. 1,29 Kulttuuritoiminnan tukeminen (avustuksia euroina / asukas) 7,45 Kulttuurimääräraha (euroa / asukas) Toimenpiteet jääneet odottamaan vuonna 2014 tulossa olevaa hallinnonuudistusta sekä kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta tulevia tapahtumatuotantoon ja määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen liittyviä päätöksiä. 1,29 7,43 52

53 Talous Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ORKESTERITOIMI Lappeenrannan kaupunginorkesterin 104-vuotiaan taidelaitoksen perustehtävänä on tarjota korkeatasoisia klassisen musiikin orkesterikonsertteja pääasiassa lappeenrantalaisille, mutta myös vetovoimatekijänä muille Etelä-Karjalan maakunnan sekä Saimaan alueen asukkaille. Orkesteri ohjelmistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon erilaiset kohdeyleisöt monipuolisesti ja suuremmilla kokoonpanoilla Saimaa Sinfoniettana vastataan yleisön toiveisiin sinfoniamusiikista. Ohjelmistossaan orkesterilla v oli yhteensä esiintymisiä 55 ja kuulijoita kaikkiaan kuulijaa. Erityistä näkyvyyttä kaupungille saatiin 17. Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen myötä, jonka finaalissa orkesterilla on keskeinen roolinsa ja jota seurasi katsojaa television ja satelliitin välityksellä. 48.valtakunnalliset orkesteripäivät järjestettiin huhtikuussa Lappeenrannassa, joiden yhteydessä sai kantaesityksensä Paavo Heinisen uusi laulusarja ja julkistettiin Saimaa Sinfoniettan ensimmäinen levytys Alba-records -levymerkillä. Orkesterin solisteina ja kapellimestareina esiintyi merkittäviä kansainvälisiä nimiä. TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet julkista konserttia 55 Yhteistyön kehittäminen EU-maihin sekä Venäjän suuntana Pietari neuvoteltu yhteistyöstä Konserttimatkat kotimaassa ja ulkomailla Konserttimatkat kotimaassa Imatra, Mikkeli, Taipalsaari Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut finaali katsojaa ja 2000 internet katsojaa Valtakunnalliset orkesteripäivät huhtikuussa 2013 Lpr:ssa Muut toiminnalliset tavoitteet Saimaa Sinfonietta brändi Etelä-Karjalan liiton Saimaa Sinfonietta hallintomallin kehittämistyö projekti kantaesitykset Heininen, Ertamo uusi teos Saimaa Sinfonietta levytyksen loppuunsaattaminen Autrefois (Alba) Levyn julkaisu Orkesteripäivillä Konserttimatka Wieniin Ei toteutunut Lasten kulttuuripolku METKU toteutui molemmilla soitantokausilla 53

54 Orkesterin toteutuneet toiminnalliset tunnusluvut 2012 sinfonia 12 vierailuja 4 messut 1 kamarimusiikki 3 viihdekonsertit 2 vierailu 1 lasten 1 koulukonsertit 2 itsenäisyysjuhla 1 festivaali 1 työpaikkakonsertit 2 ulkoilma 4 oopperakonsertti 1 tilausesiintymiset 1 ulkomailla *2 Yhteensä 36 Yleisömäärä kotimaassa (+*ulkomaan konsertin kuulijat 1500) 2013 sinfonia 13 vierailuja 5 messut 1 kamarimusiikki 5 vierailu 1 viihdekonsertit 5 vierailu 1 lasten 11 koulukonsertit 2 itsenäisyysjuhla 1 festivaali 0 työpaikkakonsertit 4 vierailu 1 ulkoilma 2 oopperakonsertti 0 tilausesiintymiset 2 laulukilpailu finaali 1 Yhteensä 55 Yleisömäärä kotimaassa Talous Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAUPUNGINTEATTERI Teatteri saavutti valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kohtuullisesti. Katsojamääriin saatiin lievä nousu verrattuna edelliseen vuoteen, mutta euromääräisesti tuottotavoitetta ei saavutettu. Kustannuksissa pystyttiin säästämään ja teatteri pysyi toimintakatteessaan, alitusta syntyi euroa. Talous Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

55 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet YLEISÖMENESTYS JA KIINNOSTAVUUS Katsojat yhteensä Katsojamäärät yhteensä talviteatteri kesäteatteri Muutosprosentit Katsojamäärän muutos 30 % talviteatteri 7,00 % 12 % kesäteatteri -1,50 % (TP:stä 2011) Toimintakate alitettiin KÄYTTÖTALOUDEN TASAPAINO Toimintakate eurolla HENKILÖSTÖN AIKAANSAANNOSKYKY Ensi-illat Ensi-iltojen määrät 8 Yhteensä 8 4 Jukola-sali 4 3 Veeran kammari 3 1 Linnoituksen kesäteatteri 1 Esitykset yhteensä Omien esitysten määrät 196 Yhteensä Jukola-sali Veeran kammari Linnoituksen kesäteatteri 33 0 Muut tilat 12 Vierailuesityksiä molemmilla näyttämöillä Vierailuesitysten määrät 7 Yhteensä 9 6 Jukola-Sali 9 1 Veeran kammari 0 Salin käyttöaste 61 % Jukola-sali 46 % 58 % Veeran kammari 46 % 62 % Linnoituksen kesäteatteri 47 % 52 Valtionosuuteen oikeuttavat henkilötyövuodet 52 Nettokäyttökustannus /asukas 38,05 55

56 Muut toiminnalliset tavoitteet Alueensa merkittävin teatteri (myös katsojaluvuilla mitaten), josta lappeenrantalaiset ovat ylpeitä. Ohjelmiston monipuolisuus, tasapuolisesti taiteellista ja viihteellistä ohjelmistoa. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Ohjelmiston monipuolisuus toteutunut, katsojatavoitteet eivät toteutuneet. Yleisön palaute ajoittain rankasti negatiivista, mutta myös paljon hyvää ja näytelmiä ylistävää palautetta. Suomalaisen teatterin suunnan-näyttäjä, jolla on myös kansainvälinen ulottuvuus. Noteeraukset valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vieraat Perhesaaga näytelmän kantaesitys Stagefestivaalilla Helsingissä sekä esitykset Kulttuuritehdas Korjaamolla. Sad songs from the heart of Europe monologinäytelmän esitykset State-festivaalilla Helsingissä, Joensuussa ja vierailu Novgorodissa, jossa Liisa Sofia Pöntinen palkittiin parhaana naisnäyttelijänä. Hyvä, reilu, haastava työpaikka, jonne halutaan ja jossa halutaan tehdä työtä ja kehittyä. Henkilöstön pysyvyys, kiinnostava työnantaja. Henkilöstö on sitoutunutta ja erittäin ammattitaitoista. KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

57 NUORISO JA LIIKUNTATOIMI HALLINTO Nuoriso- ja liikuntalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä. Puheenjohtaja Armas Timonen. Lautakunta kokoontui 14 kertaa, asioita 87. Toimialan hallintoon sisältyvät nuoriso- ja liikuntatoimen johto, taloushallinto, tilavaraukset, toimialan avustukset sekä nuoriso- ja liikuntalautakunnan menot. Talous Tilinpäätös 2012 Toimintatuotot 0 Talousarvio Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA TP Toimintakulut Toimintakate NUORISO JA LIIKUNTATOIMI TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Nuorten työllistämisen kehittäminen Tavoitteena työllistää nuoria heidän ensimmäisiin Nuorisotoimi työllisti vuonna 2013 työsuhteisiin ja samalla kunnostaa kesätyöleireillä, kaupunkityöpajassa, nuorisotoimen omia toimintakohteita ja syystyöleireillä ja vertaisohjaajina kaupungin muita kohteita kesänuorisotilojen ohjaajina yhteensä 60 nuorta. Ohjaustehtäviin valitut nuoret otettiin LPR:n kaupungin kesätyöohjelmaan pyrkineistä nuorista. Uutena toimintamuotona oli teknisen toimen osoittamien työkohteiden toteuttaminen. Työnjohtotehtävät olivat nuorisotoimen henkilöstöllä. Nuorisotoimen tilojen toimintaympäristön kehittäminen. Nuoriso- ja monitoimitalon peruskorjauksen suunnittelu yhdessä nuorten ja lappeenrantalaisten käyttäjien kanssa. Nuorisotoimi kartoittaa minkälaisia vaatimuksia nuoriso- ja monitoimitalolle asetetaan eri käyttäjäryhmien toimesta, sekä miten tyytyväisiä käyttäjät ovat nykyiseen Nuoriso- ja monitoimitaloon. Nuorisotoimi teki kyselyn Nuoriso- ja monitoimitalon käyttäjäryhmille. Kyselyyn vastasi 66 henkilöä (nuoria 27, järjestö- tai muita käyttäjiä 26 ja nuorisotyöntekijöitä 13 hlöä). Nykyiseen taloon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Sijainti koetaan erittäin hyväksi. Nykyiset toimintamahdollisuudet ja rakenteet vastaavat verrattain hyvin käyttäjien vaatimuksia. Nykyinen avoin WiFi -verkko koettiin erittäin tärkeäksi palveluksi talon kaikkien käyttäjäryhmien osalta. 57

58 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET / TUNNUSLUKU TOTEUMA Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Liikuntatoimen talouden tasapainottaminen huomioiden uusien liikuntahallitilojen käyttö Uudet liikuntatilat Kahilanniemen telinevoimisteluhalli ja kuntosali sekä Pallon liikuntahalli vuoden alussa liikuntatoimen hoitovastuulle. Kahilanniemen telinevoimisteluhallin ja kuntosaliin hankittu uudet telinevoimistelu- ja kuntosalivälineet, noin euroa. Molempien hallien valvonta- ja siivousmenot sekä vuokrat sisällytetty liikuntatoimen 2013 raamiin. Toimialan raamista rahoitettu urheilutalon telinevoimistelusalin muutos liikuntasalitilaksi. Tuottavuuden lisääminen hyödyntämällä käyttämättömiä liikunta-aluevarauksia esimerkiksi asuintuotantoon ja muuhun kaupungin maankäytön tarpeisiin Alueista on tehty koko kaupungin alueen kattava tarkastelu ja selvitys, joka on annettu teknisen toimen kaava-osaston käyttöön ja hyödynnettäväksi uudelleen kaavoittamista varten. Vuoden 2013 aikana alueiden uudelleen kaavoitus ei sisältynyt teknisen toimen kaavoitusohjelmaan. Lisäksi vuonna 2013 liikuntatoimen hinnaston tarkistus ja toimialan käyttömenojen sopeuttaminen budjettiraamiin mm. liikuntaseurojen nuorisotoimintaavustuksista luopumalla ja muista pienemmistä kuluista säästämällä. 570 NUORISOTOIMI Nuorisotoimen vuoden 2013 toimintakate alittui noin eurolla talousarvioraamiin nähden. Tulotavoitteesta jäätiin noin euroa, menoja oli noin euroa suunniteltua vähemmän. Tulokseen vaikuttaa olennaisesti, ettei yllättäviä hankintoja tai korjauskohteita ollut. Vuonna 2013 nuorisotoimi anoi ja sai lukuisia hankerahoituksia Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja ELY- keskukselta. Lisäksi nuorisotoimessa toimi Eurooppalaisena vapaaehtoistyöntekijöinä kaksi nuorta espanjalaista. Heidän kulut kattoi Proyecto Kieu järjestö Espanjan kansallisen toimiston tuella. Hankerahaa saimme noin euroa vuonna Hanketuloilla teemme hyvin paljon myös perusnuorisotyötä ja sen kehittämistä eri toiminnoissa. Nuorisotoimen kesätoimintojen tärkeä osa-alue on nuorten työllistäminen. Vuonna 2013 työllistettiin 60 nuorta eri tehtäviin. Nuorisotoimen kesätoimintojen pääpaino on siirtynyt vahvemmin leiritoiminnoista nuorten työllistämiseen. Sosiaalisessa nuorisotyön yksikössä vakinaistettiin kaksi etsivää nuorisotyöntekijää syksystä Etsivään nuorisotyöhön saadaan vuosittain valtionavustusta Etsivään nuorisotyöhön on vuosittain saatu avustusta myös kehittämisyksiköltä ja Eksotelta. Jatkossa näitä avustuksia ei enää saada ja toiminta on katettava oman budjetin turvin. Lappeenrannan nuorisotoimi sai vuonna 2013 erityisavustusta ( euroa, vuosille ) OKM:tä Suomen kattavan nuorisotyön laadun kehittämiseen. Lappeenranta - Kouvola - Kotka akselilla olemme tehneet uraauurtavaa laatutyötä nuorisotoiminnan laadun kehittämisessä ja arvioinnissa. Kehittämistyö kestää 18 kk ja toteutetaan yhdessä Kanuuna verkoston ( Kaupunkimaisen nuorisotyön kuntien (27) yhteistyöverkosto), Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n ja nuorisotyön eri oppilaitosten kanssa. Hankeen aikana valmistuu nuorisotyön laadun käsikirja. Kehittämistyössä tehdään myös tiivistä yhteistyötä nuorisotyön järjestökentän kanssa. Nuorisotilatoiminnassa olemme erityisesti pyrkineet huomioimaan nuorten yhdenvertaisen kohtelun ja vaadimme samaa toimintamallia myös nuorilta. Yhdenvertaisuus on myös Lapsi - ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tärkeä ohjenuora kunnille toteutettaessa nuorisotoimintaa eri puolilla Suomea. 58

59 Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimen toimintakate alitti noin eurolla budjettiraamin verrattuna, bruttomenot ylittyivät noin eurolla, mutta tuloja kertyi noin euroa arvioitua enemmän. Uusina liikuntatiloina vuoden 2013 alussa tuli liikuntatoimen hoitovastuulle Kahilanniemen telinevoimisteluhalli ja kuntosali sekä Pallon liikuntahalli. Kahilanniemen telinevoimisteluhallin ja kuntosalin varuste- ja liikuntavälinehankinnat, noin euroa, katettiin toimialan raamista ja molempien hallien siivous-, valvonta- ja vuokrakulut sisällytettiin liikuntatoimen raamiin talousarviovalmistelun yhteydessä. Samalla kun telinevoimistelutoiminta siirtyi Lappeenrannan urheilutalolta Kahilanniemeen, liikuntatoimi muunsi urheilutalon telinevoimistelutilan pieneksi liikuntasalitilaksi koulujen ja muiden käyttäjäryhmien tarpeita varten.ohjauspalvelun senioreiden sekä erityisryhmien ohjattuja liikuntaryhmiä siirrettiin Lappeenrannan urheilutalolta Kahilanniemen terveysliikuntasaliin. Tila sai positiivisen vastaanoton ja syyskaudella ryhmissä oli viikoittain n. 400 asiakasta. Liikuntatoimen ohjauspalvelu sai v Kulttuuri- ja opetusministeriöltä hankerahaa, jonka turvin kehitettiin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kaupunkilaisten liikuntaneuvontatoimintaa. Ohjattu liikuntatoiminta eri-ikäisille ja erityisryhmille tuotti tuloja mm. osanottomaksuina ja muina mak-suina vuonna 2013 noin euroa ja asiakkaita ohjatuissa ryhmissä oli viikoittain n Uimahallien turvallisuus parani merkittävästi samassa yhteydessä kun liikuntatoimelle annettiin oikeus palkata vakituiseen työsuhteeseen ammattitaitoiset liikunnanohjaajat, joiden työnkuvaan liikunnanohjauksen lisäksi kuuluu myös uinninvalvonta. Lauritsalan uimahallin peruskorjaus valmistui ja uimahallin energiatehokkuus parani peruskorjauksen ansiosta oleellisesti. Muukon luotiaseratojen pilaantuneiden maiden poisto ja pohjaveden suojaustyöt valmistuivat marraskuussa, kokonaiskustannukset noin euroa. Vuoden 2013 raamista rahoitettiin mm. Kisapuiston päähallin pukutilojen kunnostus vuoden 2014 Poikien alle 18 v. jääkiekon MM-kisoja varten, Pallon liikuntahallin lattian peruskunnostus, liikuntahallien tulostauluhankintoja, ulkoilureittien muutos- ja parannustöitä Rauhan-Repokiven alueella, Myllymäen frisbeegolfratavarusteet ja useita muita liikuntapaikkojen varuste- sekä konehankintoja. Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

60 NUORISO JA LIIKUNTATOIMI YHTEENSÄ Toimiala pysyi sille asetetussa talousarvioraamissa. Toimintakulut alittuivat noin euroa, ja tuloja kertyi noin euroa arvioitua enemmän, jolloin toimintakate alittui noin eurolla. Nuoriso- ja liikuntatoimen palvelut toteutettiin tavoitteiden mukaisesti, palvelusupistuksia ei tehty eikä pääliikuntapaikkojen tai nuorisotilojen aukioloaikoihin tehty muutoksia. Vuoden 2013 aikana toimialalla tehtiin merkittävät säästöpäätökset ja tulojenhankintaa parantava käyttömaksuhinnastopäätös tuleville vuosille. Säästöjen ja lisätulojen avulla nuoriso- ja liikuntatoimen nettoraamiin tavoitellaan noin 2,3 miljoonan euron säästöä vuoden 2016 loppuun mennessä. Talous Tilinpäätös 2012 Toimintatuotot Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA-TP 71 Toimintakulut Toimintakate

61 TEKNINEN TOIMI Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet TP 2012 TA 2013 TOT Pien-Saimaan kunnostaminen Kunnostustoimen Kunnostustoimenpiteet Kunnostustoimen- jatkupiteet ovat piteiden toteutus on jatkunut vat käynnissä, 2. Riittävä tonttivaranto vuositasolla (tonttitakuu) - AO omakotitontit (tonttitakuu) - AKR kerros- ja rivitalotontit - KTT teollisuus- ja liiketontit Kivisalmen pumppaamon rakentaminen, kosteikkorakentaminen, hoitokalastus, neuvonta ja koulutus 34 (luovutettu) 1 (luovutettu) 18 (luovutettu) 3. Keskeneräisiä katuja (sisältää vanhat ja uudet kadut) 65 km 65 km 64,9 km 4. Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteet Liikennealueiden ylläpito mittari Puistojen hoito mittari Katuvalaistus mittari 3,33 3,44 3,94 >3 >3 >3 3,24 3,48 3,94 Yhdyskuntatekniset palvelut -kyselytutkimuksen mukaan (FCG Oy). Arvostelu välillä Rakennuskannan ja toimitilojen hankinta, peruskorjaus ja kunnossapitäminen hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. 68 % Rakennusten tekninen nykyarvo >67 % uudisrakennusarvosta 68 % 6. Oikea-aikainen systemaattinen korjaus- ja kunnossapito talouden ja toiminnan ehdoin; käyttökieltoja työympäristön terveellisyyden pohjalta 1 kpl Luukkaan päiväkoti 0 kpl 2 kpl Mäntylän koulu Pallon päiväkoti 7. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteuttaminen 42 % 50 % 49 % Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut Kunnossapidetään katuja, teitä, raitteja (talvikunnossapito) puistoja rakennuksia TP 2012 TA 2013 TOT km 765 km 804 km 104 ha 106 ha 103 ha 727 kpl 727 kpl 701 kpl 61

62 610 MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN 610 Maankäyttö ja asuminen -vastuualue muodostuu yksityisteistä, kaavoituksesta, kiinteistö- ja mittaustoimesta ja asuntotoimesta. Maankäyttö ja asuminen -vastuualueen yhtenä päätehtävänä on tarjota asuin-, liike- ja teollisuustoimintaan tarvittavat rakentamiskelpoiset tontit. Asuintonttien osalta on käytössä tonttitakuu. Jokaisen tulosalueen panos tässä prosessissa on ratkaiseva. 613 YKSITYISTIET TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Avustetaan noin 270 yksityistietä, yhteensä noin 600 km. Määräraha jaetaan rahallisina avustuksina talvi- ja kesäkunnossapitoon sekä erityiskohteisiin ja vastataan noin 200 tiekilometrin aurauksesta työsuorituksena. Yksityisteiden katselmukset toukokuussa. Avustukset yksityisteille heinäkuun alussa Avustettiin 262 yksityistietä. Vastataan tielautakunnan lakisääteisistä toimitus ja neuvontatehtävistä Neuvonta ja toimituksiin liittyviä palveluja tarvittaessa kaikille yksityisteiden käyttäjille ja tienpitäjille. Mahdolliset yksityistietoimitukset Tielautakunnan toimituksia 3 kpl ja muuta neuvontapalvelua tiekunnille. Avustuspolitiikalla saadaan kunnan kannalta taloudellinen ja tiekuntien aktiivisuutta tukeva tienpitojärjestelmä kiinnittämällä huomiota mm. tiekuntien yhdistämiseen. Kehitetään avustusten jakoperusteita ja seurantajärjestelmiä ja hyödynnetään tietotekniikkaa Tiekuntien yhdistämisiä 1 kpl. Yksityistieavustusten sähköinen hakupalvelu. 615 KAAVOITUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Tonttitakuu Kaavoituksella laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikka-alueiden kaavatuotanto Kaupungin strategiaan perustuva kaupunkikuvan, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittäminen arkkitehtuuriohjelman, ilmasto-ohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Yleiskaavoitus Ydinkeskustan ja aluekeskusten kehittämishankkeet Keskustaajaman osayleiskaavojen selvitykset ja rakennemallit valmistuivat, ja niiden kaavaluonnoksia valmisteltiin. Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavat käynnistettiin. Rauha-Tiurun ja Rutolan yleiskaavamuutokset hyväksyttiin. Maakuntakaavan vaihekaavan valmisteluun osallistuttiin. Citykorttelin 1.vaiheen kaava vahvistui, Koulukadun varren kaksi kaavaa hyväksyttiin. Kaksi muuta kaavaa aloitettiin. 62

63 Kaavoituksella laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikka-alueiden kaavatuotanto Kaupungin strategiaan perustuva kaupunkikuvan, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittäminen arkkitehtuuriohjelman, ilmasto-ohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Tonttitakuu Ydinkeskustan ja aluekeskusten kehittämishankkeet Iso-Kristiinan kaava vahvistui. Rakuunakiinteistön kaava vahvistui. Technopoliksen ja Vapaudenaukion kaava vahvistui. Energian kytkinkentän tarjouskilpailu ratkaistiin. Kaupungintalon Centre hanketta valmisteltiin. Valtion virastotalon kaava hyväksyttiin. Luukkaantorin kaavaa valmisteltiin. Työpaikka-alueiden asemakaavoitus Ikea-Ikanon kaava, Ahtaajankadun kaava Mustolassa, Pajarilan Dolicapin kaava ja Tiuruniemen ydinalueen kaava vahvistuivat. Airikanpellon kaavaa valmisteltiin. Lentokentäntien kaava hyväksyttiin. Asuinalueiden asemakaavoitus Ojala-Tuomela II kaava valmistui. Munteron kaava vahvistui. Simolantie 1-osan kaava hyväksyttiin. Tyysterniemen koulun alueen neuvottelut jatkuivat. Rauhan kelluvien asuntojen kaavaa valmisteltiin. Armilan koulun kaava hyväksyttiin. Sinnarilan LOASin ja Tiuruniemen eteläosan kaavat hyväksyttiin. Mikkelintien varsi hyväksyttiin. Tunnusluvut / mittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Asemakaavat (teklan käsittelyyn) kpl ha Yleiskaavat (teklan käsittelyyn) kpl ha Lupalausunnot (kpl)

64 620 KIINTEISTÖ JA MITTAUSTOIMI TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Tonttitakuu Tonttivarannon ja tonttitakuun turvaamiseksi oikea-aikainen maanhankinta ja kaavoitus sekä kunnallistekniikan rakentaminen. Tonttitarjonta vuodessa: omakoti-, paritalo-, rivitalotontit yhteensä 150 kpl, kerrostalotontteja lähiöissä 18 kpl ja 30 työpaikkatonttia Kilpailukykyiset työpaikkatontit: Mustola, Pajarila, Myllymäki, Lentokenttä, Selkäharju, Lampikangas, Rauha Monipuolinen tonttitarjonta asumiseen. Kerrostalo- ja pientalotonttien sijainti: Tonttitakuu on toiminut asuintonttien kysyntää vastaavasti määrällisesti. Alueellisesti kysyntää on ollut tarjontaa enemmän Myllymäen ja Lauritsalan suunnalla. Uudet asuntotonttikaavat ovat viivästyneet (Laihia, Ojala- Tuomela). Teollisuus- ja varastotonttien tonttitakuu on myös toiminut kysyntää vastaavasti määrällisesti. Kysyntää on paljon Myllymäen ja Lentokentäntien alueilla. Tarjontaan pyritään vastaamaan kaavoittamalla lisää tontteja. -- kaava-/haja-asutusalueet ja itä-/etelä- /länsisuunnat Vapaat liiketontit ovat loppumassa. Keskusta-alueiden liiketonttien muodostaminen vaatii aina aikaa vieviä järjestelyjä. Paikka- ja rekisterijärjestelmien kehittäminen nykyaikaisia suunnittelujärjestelmiä varten. 3D-mallien käyttöönotto Talous. Maanmyyntitulot ja vuokratulot , mistä sisäiset maanvuokrat Metsätalouspalveluiden nettotulos yli Tiedottaminen ja neuvonta sisäisille asiakkaille, erityisesti oman toimialan ulkopuolelle. 3D-mallin rakentaminen keskusta-alueelle. Aktiivinen tonttien markkinointi. Maanmyyntituloissa suurta vuosivaihtelua, liiketonttien myyntiajankohdat epävarmat. Osallistuttu paikkatietojärjestelmien kehityshankkeisiin. 3D-mallia hyödynnetty keskustan kaava- ja rakennushankkeissa. Maanmyyntien myyntivoitot ja vuokratulot , mistä sisäiset vuokrat Metsätalouspalveluiden nettotulos Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP2013 Jaettavat, kaikki vapaat tontit (kpl): varanto AO omakotitontit (tonttitakuu) (luovutettu) AKR kerros- ja rivitalotontit (luovutettu) KTT teollisuus- ja liiketontit (luovutettu) Kiinteistörekisterissä: tontit (kpl) yleisten alueiden pinta-ala (ha) Puuston hakkuu: kuutiomäärä bruttotulot

65 644 ASUNTOTOIMI TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Edistetään ikääntyvien kotona asumista ja lisätään palveluasumista kh:n linjauksen mukaisesti. Hissirakentamisen edistäminen. Palveluasuntojen määrä Vanhoihin kerrostaloihin rakennetut hissit (valtion avustus) Tehostettuja palveluasuntoja on valmiina vajaa 7 % 75+ v määrälle. Kaupunki mukaan hankkeeseen Hissi Esteetön Suomi 2017 Hankeinfo (As Oy:t) Avustusvaraus 6 hissin rakentamiseen. Valtion lainoittamien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen ja perusparantamisen edistäminen. Valmistuneet sekä perusparannetut vuokra- ja asumisoikeus- asunnot; Talousarviossa ennakoitiin valmistuvan 100 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeusasuntoja 85 ja opiskelijaasuntoja 72 valmistui. Perusparannus valmistui 61 asuntoa. Viihtyisän, turvallisen ja esteettömän asuinympäristön rakentuminen. Kaupungin välittämät avustukset (ARA) asuntojen kunnostamiseksi. Talousarviossa ennakoitiin: 300 as korjaus- ja 350 as energia-avustus. Valtion korjausavustus, 488 asuntoa ja energia-avustus 799 asuntoa. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

66 639 RAKENNUSVALVONTA TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön edistäminen Arkkitehtuuriohjelman toteuttaminen. Kaavojen noudattamisen valvonta, Terveellisempiä ja energiataloudellisempia rakennuksien toteutuminen. Rakentajien ohjaus ja neuvonta Työkalujen ja työmenetelmien kehittäminen Asiakkaiden ohjaavaa neuvontaa on lisätty. Toimintojen tarkastuslistoja on kehitetty edelleen. LVI-tarkastusinsinöörin virka täytettiin joulukuussa, joka parantaa laadullisen rakentamisen edistämistä. E- rakennuslupa on käytössä ja laajennusosa saatiin käyttöön osittain. Lausunto-osio on vielä kehitteillä. Laajennusosa kattaa ennakkoneuvonnan, lupakäsittelyn sekä rakennustyön toteutuksen seuraamisen. Rakennetun ympäristön valvontaa on tehty rajoitetusti resurssien mukaan. Rakennusluvat eivät muutu mahdollisissa valitusprosesseissa Rakentamista koskevien lakien ja määräysten oikea ja yhden mukainen tulkinta Lupapäätöksiin ei muutoksia. Rakennuslupien käsittelyaikojen pitäminen kohtuullisina. Rakennusvalvonnan henkilöresurssien turvaaminen / rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika Rakennuslupien käsittelyaika lyhentäminen ei onnistunut puutteellisten resurssien, uusien opettelevien lupavalmistelijoiden ja viivästyneiden rekrytointien vuoksi. Täyttöluvat viivästyivät. Rakennusvalvonnan taksa päivitettiin Tunnusluvut ja mittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Aloituskokoukset ja katselmukset yhteensä (rakennusvalvonta, kiinteistö-ja mittaustoimi,), joista rakennusvalvonnan suorittamia Myönnetyt luvat (rakennus-, toimenpide- ja purkamisluvat sekä toimenpideilmoitukset Valitusprosesseissa muuttuneet lupapäätökset Rakennusluvan keskimääräinen käsittelyaika lupahakemuksen kirjaamispäivästä päätöspäivään Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

67 645 KADUT JA YMPÄRISTÖ TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Keskeneräisiä katuja (sisältää vanhat ja uudet kadut) Riittävä tonttivaranto vuositasolla (tonttitakuu) Liikenteen kehittäminen < 65 km Tarjolla olevien rakentamiskelpoisten tonttien määrä vastaa kysyntään Suunnitella ja toteuttaa liikenneympäristön kehittämistoimenpiteitä 64,9 km Toteutunut Vaihekaavan, osayleiskaavojen ja asemakaavojen liikennesuunnittelu. Nuijamaan rajaliikenteen kasvuun varautuminen; vt13 yleissuunnittelu, Mustolan eritason rakennussuunnittelu, Liikenneväylien työohjelman toteuttaminen, Kimpisen koulun liikennejärjestelyjen toteuttaminen Pyöräilysuunnitelman laatiminen Elinympäristön terveellisyys Katupölyn rajoittaminen, liikenneturvallisuuden parantaminen Katupölyn määrä on pysynyt sallituissa rajoissa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelman vuodelle 2014 valmistelu. Vuoden 2013 työt on tehty. Onnettomuuksien määrä katuverkolla on vähentynyt vuodesta 2007 alkaen. Tuottavuuden parantaminen Toimintakatteen saavuttaminen, jonka edellytyksenä on tuottavuuden parantuminen katujen, raittien ja teiden kunnossapito ( /km) <5 900 ympäristönhoito ( /hoidettu puisto ha) <9 400 toteutunut /km /ha Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteet Liikennealueiden ylläpito mittari >3 Puistojen hoito mittari >3 Katuvalaistus mittari >3 3,24 3,48 3,94 Yleisten alueiden ylläpitäminen Ympäristöhoitotoimenpiteiden toteuttaminen hoitoluokituksen mukaisesti Määrätavoitteet kadut (km) 465 raitit (km) 260 kaupungin yksityistiet (km) 40 hoidettavia puistoja (ha) 106 toteutunut 492 km 278 km 34 km 103 ha 67

68 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Joukkoliikenteen kehittäminen Paikallisliikenteen kilpailuttaminen toteutunut Kaupunki-, opiskelija- ja nuorisokortin sekä 44-matkan opiskelijasarjalipun yhteismatkustusmäärä yli yhteismatkustajamäärä Korjausvelan alentaminen toimitilarakentajat on siirretty organisaatiossa tilakeskukseen ks. tilakeskuksen talousarvion toteutuma Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate JOHTO JA TUKIPALVELUT Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

69 720 TILAKESKUS TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Kaupungin palvelutuotannossa tarvittavien toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossapito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla Rakennusten tekninen nykyarvo > 67 % uudisrakennusarvosta 68 % Kiinteistöohjelman toteuttaminen Toteutunut. Vuonna 2013 rakennusten salkutusten määritelmiä täsmennettiin ja kiinteistöjen omistamisessa ja peruskorjauksissa keskitytään omaan palvelutuotannossa tarvittaviin rakennuksiin. Energiasäästöohjelman toteuttaminen Energiansäästösopimuksen mukainen energiansäästötavoite on vuoden 2005 energiamäärästä 15,460GWh vuoteen 2016 mennessä. Energiakatselmusten mukaan Lappeenrannan säästöpotentiaali vuoteen 2016 mennessä on noin GWh. Perittävä korjausvastike käytetään rakennusten ja toimitilojen kunnossapitoon Toteutunut käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa Perittävä pääomavuokra käytetään korjausinvestointeihin Toteutunut käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa Energian käyttö optimoidaan kulutusseurantaa hyväksi käyttäen Keskitettyyn kiinteistövalvomoon on liitetty vuoden 2013 loppuun mennessä 61 rakennusta Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

70 MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA 780 ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUTOIMI TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Hoitaa ja vastata lain 210/2010 määräämistä viranomaistehtävistä Etelä- Karjalan alueella. Nämä tehtävät ovat viljelijätukiprosessi, maatalouden eläkejärjestelmien tehtäviä, sato-, tulva-, hirvi - ja petoeläinvahinkojen arvioinnit, hukkakauralain tehtävät, peruslohko-, tukioikeus- ja eläintenpitäjärekisterin ylläpito. Sopimuksen mukainen yhteydenpito Lappeenrannan kaupungin, osakaskuntien, Maaseutuviraston ja K-S ELYkeskuksen kanssa. Vastaanottaa ja käsitellä 1550 maatilan maataloustukihakemukset, ylläpitää peltohehtaarin peruslohko- ja tukioikeusrekisteriä, tehdä 8500 kpl maataloustukipäätöksiä ja maksaa 40 milj. euroa maataloustukia. Puolivuosiraportit toiminnasta osakaskunnille, maksajavirastosopimuksen noudattaminen ja pyydettyjen asiakirjojen toimittaminen ELY-keskukselle Vastaanotettu ja käsitelty 1602 maatilan maataloustukihakemukset, ylläpidetty peltohehtaarin peruslohko- ja tukioikeusrekisteriä, tehty 7438 kpl maataloustukipäätöksiä ja maksettu 36,2 miljoonaa euroa maataloustukia. Maksettujen maataloustukien tavoite alittui, sillä n. 0,4 miljoonaa euroa tukia voidaan maksaa vasta v puolella. Raportoitu 3 kertaa kuntienjohtajille, laadittu maksajavirastovakuutus Maville, Vastattu asiakirjapyyntöihin ja läpäisty ELY-keskuksen kuntatarkastus. Yhteistyö maaseudun eri toimijoiden kanssa maataloustukineuvonnan ja koulutuksen järjestämiseksi toimialueen viljelijöille. 7 tukihakukoulutusta viljelijöille ja 2 lomakeavustajakoulutusta neuvojille ja avustajille. Osallistuttu 7 koulutustilaisuuden järjestämiseen yhdessä Proagrian Kattihankkeen kanssa ja esitelmöity kahdessa lomakeavustajakoulutuksessa sähköisestä tukihausta. 640 MAATALOUSTOIMINTA TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Haja-asutusalueen vesihuoltohankkeiden edistäminen Potkua vesihuoltoon projektin ja Leader-hankkeen toimesta Kyläillat ja yhteistyö kiinteistönomistajien, ympäristöviranomaisten sekä rahoittajien kanssa, neuvonta ja taloudellinen tuki. Tavoite 1 VOK:n perustaminen Selvitetty vesihuollon järjestämistä kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisilla aleilla. Perustettu Jänhiälän ja Vesikko-lan vesiosuuskunnat. Oltu mukana perustamiseen liittyvissä toimissa. VOK:n perustamistoimia lisäksi: Konnunsuo, Kaipiala, Vainikkala, Hanhijärvi ja Joutsenen eteläiset kylät 70

71 TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Kaupungin omien maaseudun kehittämishankkeiden hallinnointi ja vetovastuu. Hankkeet: Potkua vesihuoltohankkeisiin. Rutolan Kyläpolku, Hostikan REHASalpapolkuvapaa-ajan ja yritys-toiminnan reitti ja Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta Yhteistyö maaseudun eri toimijoiden kanssa, neuvonta ja sidosryhmätoiminta Hoidettu hankehallinto, osallistuttu hankkeiden toimintaan, yleisötapahtumiin ja tiedotukseen. Avustettu kylätoimijoita hanketoiminnassa,ja osallistuttu ohjausryhmätoimintaan. Hallinnoitavia hankkeita 6 yksi hankesuunnitelma peruuntui rahoi-tuksen puutteen takia Ollaan mukana kylätoimijoiden hankkeissa ja osallistutaan ohjaus-ryhmissä hanketoimintaan. Osallistutaan ELY:n ja Leader-toimintaryhmän ohjelmakauden ohjelmien valmisteluun Hankkeita toiminnassa 5 kpl. Vesihuoltohanke päättyi vuoden lopussa. Toteutui 2 VOK:ta ja ohjeet VOK:n perustamiseksi. Rutolan kyläpolku valmistui alueen lähiliikunta, opetus- ja historiakohteeksi. Hostikan Salpalinjakohde valmistuu Salapolku hankkeessa valmistui polun rakennussuunnitelma Lappeenrannan ja Luumäen välille ja VV&S hankkeessa mm. yritysten sijoittautumisselvitys ja Vainikkalan aseman kehittämissuunnitelma. Koottu ja kirjoitettu Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen ohjelma Järjestetty Kaakkois-Suomen Innovaatioleiri Talous Tilinpäätös 2012 Toimintatuotot Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP kp 780 perustettu Toimintakulut Toimintakate

72 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Pien-Saimaan kunnostaminen Pien-Saimaan vedenlaadun parantamishankkeen (PISA2013) ja veden virtausohjauksen toteuttamisen suunnittelu (TOTSU5D ja Kivisalmi) jatkaminen. Kunnostustyöt on käynnissä kosteikkorakentaminen (20 kpl) Kivisalmen pumppaamon rakentaminen on käynnistynyt elokuussa 2013 hoitokalastus on jatkunut neuvonta ja koulutus on jatkunut uudet internetsivut ovat käytössä Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen Lappeenrannan kaupungin ilmastoohjelman toteuttaminen Ympäristöterveydenhuollon palveluita kehitetään lainsäädännön ja valtion vaatimusten mukaisesti kuntalaiset huomioiden Eläinlääkintähuollon palveluiden turvaaminen ja kehittäminen, päivystysjärjestelyiden kehittäminen Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman toteuttaminen Jätehuollon uudelleenorganisoinnin varmistaminen Seurataan valvonta-suunnitelman toteutumista. Tavoitteena v valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteutuminen 50 %:sti. ilmasto-ohjelman seuranta ja jatkaminen, energianeuvonnan järjestäminen Ympäristöterveydenhuollon valvontaa kohdennetaan valvontasuunnitelman mukaisesti riskinarvioinnin perusteella. Laatuohjelma vakiinnutetaan käyttöön. Eläinlääkintähuollon palvelut turvataan riittävällä henkilöstöllä ja tarvittaessa ostopalveluilla Valvontasuunnitelman laadinta ja toteuttaminen Varmistetaan siirron toteutuminen EKJH Oy:lle Valvontasuunnitelman toteutuma 49 % jäi hieman tavoitteesta, mutta on niin lähellä tavoitetta, että tulokseen on oltava tyytyväinen näillä henkilöresursseilla. Seurantakysely kaupunkiorganisaatiossa on toteutettu. Energianeuvontahanke on käynnissä. WWF:n kilpailuun on osallistuttu. Laatuohjelma on käytössä ja sitä kehitetään edelleen. Valvonta on kohdennettu pääosin valvontasuunnitelman mukaan. Eläinlääkintähuollon palvelut on pystytty turvaamaan suunnitelluilla toimilla Valvontasuunnitelma on laadittu ja pyritty toteuttamaan. Tavoitteisiin ei kuitenkaan ole päästy. Tehtävät siirretty EKJH:lle ja maakunnallinen jätelautakunta on perustettu. Tunnusluvut ja mittarit TP 2012 TA 2013 TP2013 Pien-Saimaan kunnostaminen Kunnostustoimenpiteiden toteutus on jatkunut Kunnostustoimenpiteet jatkuvat Kunnostustoimenpiteet ovat käynnissä, Kivisalmen pumppaamon rakentaminen, kosteikkorakentaminen, hoitokalastus, neuvonta ja koulutus 72

73 Tunnusluvut ja mittarit TP 2012 TA 2013 TP2013 Terveydensuojelun ja elintarvikevalvonnan saamat yhteydenottojen (ml. hakemukset) lukumäärä (kpl) ja niiden käsittelyprosentti (%) 433 kpl 82 % 600 kpl 80 % 426 kpl Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteutuminen (%) 42 % 50 % 49 % Eläinlääkäreiden tilakäynnit ja potilaskäynnit vastaanotolla Eläinlääkäreiden hoitamat potilaat Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset valvontakäynnit Ympäristönsuojelun saamien yhteydenottojen käsittelymäärä ja käsittelyprosentti Ympäristö- ja maa-aineslupien käsittely tapahtuu riittävän nopeasti 6,4 300 kpl 80 %l alle 4 kk (90 %) Ympäristölupavelvollisten laitosten suunnitelmalliset tarkastukset % 162 kpl 68 % 4,1 kk Jätehuollon toimintojen siirto EKJH Oy:lle Toteuteuttu. Jätelautakunta aloitti Imatralla. Varmistetaan siirron toteutuminen Toteutunut Ilmasto-ohjelman toteutuksen jatkaminen Seurantakysely on tehty. ENNE projekti käynnistyi Ohjelman seuranta ja energianeuvonnan järjestäminen Seurantaraportti laadittu ja ENNE neuvontahanke on käynnissä Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Sisältää investointien maksuosuuksia) (157) (562) (562) Toimintakulut Toimintakate Toimintakate ilman investointien maksuosuuksia * *) v sisältää jätehuollon ylijäämää v toteutuviin Toikansuon jätealueen korjausmenoihin. 73

74 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUT Etelä-Karjalan hankintapalvelut jakaantuu kolmeen toimintayksikköön: hankintayksikkö, logistiikkakeskus ja kuljetuskeskus. Etelä-Karjalan hankintapalvelun hankintayksikkö tuottaa Etelä -Karjalan kaupungeille, kahdeksalle kunnalle, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille ja E-K koulutuskuntayhtymälle yhteishankinta kilpailuttamista ja siihen liittyvän päätöksenteon ja sopimuksenhallinnan, sekä antaa hankintaa liittyvää neuvontaa. Hankintayksikkö kilpailuttaa maakunnalliset yhteishankinnat sekä Lappeenrannan kaupungin ja E-K sosiaali- ja terveyspiirin erillishankinnat. Etelä-Karjalan hankintapalvelun logistiikkakeskus tuottaa varastointi- ja tilauspalvelua sekä materiaalihallintotietojärjestelmän ylläpitoa yhteistyökumppaneilleen. Kuljetusyksikkö ylläpitää ja kehittää maakunnallisia kuljetusreittejä yhteistyökumppaneilleen. Etelä-Karjalan hankintapalvelut on kokonaisuudessaan ylittänyt taloudelliset tavoitteensa. Etelä-Karjalan hankintapalvelut laskutti jäsen yhteisöjään alv 0% vähemmän kuin talousarvioon oli suunniteltu. Etelä-Karjalan hankintapalveluiden yksikköjen kuljetuskeskus 139, logistiikkakeskus 140 ja hankintayksikkö 141 yhteisesti laskettu ylijäämä oli tämänkin jälkeen toimintakertomusvuonna Toiminnallisista tavoitteista hankintasopimuksien vuotuinen arvo toteutui yli tavoitteiden. Logistiikkakeskuksen myynti jäi alle tavoitteiden. Logistiikkakeskuksen toimitetun rivin kustannusmittari sisältää logistiikkakeskuksen toimittaman tilausrivin kustannukset tilaajan toimipisteeseen. Logistiikkakeskuksen toimitetun rivin kustannus jäi alle tavoitteen. TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/TUNNUSLUKU TOTEUTUMA Hankintasopimuksien vuotuinen arvo > Logistiikkakeskuksen myynti > Logistiikkakeskuksen toimitetun rivin kustannus < 4,2 4,5 Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

75 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslautakunta Etelä-Karjalan pelastuslautakuntaan kuuluu 8 jäsentä. Pelastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Juha Nikku (Lappeenranta), 1.varapuheenjohtajana Esa Pelkonen (Luumäki) ja 2. varapuheenjohtajana Lotta Koponen (Imatra). Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 66. Sitovat toiminnan tavoitteet Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. TAVOITE TALOUSARVIOSSA TOIMENPITEET/TUNNUSLUKU TOTEUTUMA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät toteutetaan vuosittain hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Kohteen, joissa henkilö ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi (erityiskohteet) Asuinrakennukset ja niihin henkilö ja paloturvallisuuden osalta rinnastettavat kohteet Omavalvonnan suorittaneiden osuus valvontavelvollisista. Pelastussuunnitelman laatineiden osuus laatimisvelvollisista. Turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä pelastustoimen alueen asukasmäärästä. Pelastustehtävät määrä (1000 asukasta kohden) NOPEAN AVUN SAANTI Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa (%:ssa tehtävistä) MUUT PALVELUT Muut palvelut ja toiminta on hyväksytyn palvelutasopäätösten mukaista (poikkeamat kpl) 100% 100% 86% 100% 81% 75% 80% 90% 20% 20% 20 < 20 75% I-riskialue: 78/ 74% (LPR:n länsialue: 0%) II-riskialue: 87/ 78% III-riskialue: 99/ 98% 0 0 Talous Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP, Toimintatuotot (ei sis investointien maksuosuuksia) Toimintakulut Toimintakate

76 PUHELINVAIHDE (123) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA YHTEENSÄ (sisältää investointien maksuosuudet) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA YHTEENSÄ (ilman investointien maksuosuuksia) Talous Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA-TP Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

77 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN TA TA TA TOT ERO, TA alkup. /TOT 13 ERO, TA lopull. /TOT 13 alkup. muutos Lopull % % milj. milj. milj. milj. milj. milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 21,2-0,6 20,6 22,6 1,4 6,2 % 2,0 8,9 % Maksutuotot 9,5 0,0 9,6 11,3 1,7 15,5 % 1,7 15,3 % Tuet ja avustukset 3,4 0,0 3,4 5,5 2,1 38,7 % 2,1 38,7 % Muut toimintatuotot 34,2-3,9 30,3 35,4 1,2 3,3 % 5,1 14,3 % Toimintatuotot yhteensä 68,3-4,5 63,9 74,8 6,5 8,7 % 10,9 14,6 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -78,9 0,1-79,1-78,9 0,0 0,0 % 0,2-0,2 % Eläkekulut -19,4 0,9-20,3-20,9-1,5 7,4 % -0,6 3,0 % Muut henkilösivukulut -4,5 0,0-4,5-4,4 0,1-1,8 % 0,1-2,0 % Henkilösivukulut -23,9 0,9-24,8-25,3-1,5 5,8 % -0,5 2,1 % Henkilöstökulut -102,8 1,1-103,9-104,3-1,5 1,4 % -0,4 0,4 % Palvelujen ostot -274,4 0,7-275,2-278,4-4,0 1,4 % -3,2 1,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14,2 0,1-14,3-14,9-0,7 4,9 % -0,6 4,1 % Avustukset -10,5-0,1-10,4-10,9-0,4 3,8 % -0,5 4,6 % Muut toimintakulut -19,2-0,2-19,0-18,7 0,5-2,4 % 0,2-1,3 % Toimintakulut yhteensä -421,1 1,6-422,7-427,2-6,1 1,4 % -4,5 1,0 % TOIMINTAKATE -352,7 6,1-358,8-352,4 0,4-0,1 % 6,5-1,8 % Verotulot 258,2 258,2 265,5 7,3 2,7 % 7,3 2,7 % Valtionosuudet 103,0 103,0 103,1 0,1 0,1 % 0,1 0,1 % Korkotuotot 9,5 9,5 8,5-1,0-11,5 % -1,0-11,5 % Muut rahoitustuotot 2,4 1,4 3,8 4,7 2,3 48,4 % 0,8 18,3 % Korkokulut -4,9-4,9-4,0 0,9-21,9 % 0,9-21,9 % Muut rahoituskulut 0,0 0,0-0,6-0,6 100,0 % -0,6 100,0 % Rahoitustuotot- ja -kulut 7,0 1,4 8,4 8,6 1,6 18,3 % 0,2 1,9 % VUOSIKATE 15,5-4,7 10,8 24,8 9,3 37,5 % 14,0 56,5 % Suunnitelman mukaiset poistot -20,0-20,0-17,0 3,0-17,6 % 3,0-17,6 % Arvonalentumiset 0,0 0,0-4,9-4,9-4,9 100,0 % Poistot ja arvonalentumiset -20,0-20,0-21,9-1,9 8,5 % -1,9 8,5 % TILIKAUDEN TULOS -4,5-4,7-9,2 2,9 7,4 256,0 % 12,1 417,3 % Poistoeron lisäys tai vähennys 0,0 0,0-0,1-0,1-0,1 Varausten lisäys tai vähennys 0,0 0,0-0,5-0,5-0,5 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ -4,5-4,7-9,2 2,3 6,8 295,9 % 11,5 498,5 % 77

78 INVESTOINTIOSAN TOTEUMISVERTAILU 2013 AINEETON OMAISUUS Talousarvio Ta-muutokset Ed.yhteensä Toteutuma Poikkeama Menot , , , ,49 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , ,49 KIINTEÄ OMAISUUS Menot , , , ,20 Tulot 0, , ,89 Netto , , , ,09 TALONRAKENNUS/TILAKESKUS Konsernihallinto/rakennukset Menot 0 0,00 0, , ,49 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0, , ,49 Sosiaali- ja terveystoimi, rakennukset Menot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Kasvatus- ja opetustoimi/rakennukset Menot , , , ,28 Tulot 0 0,00 0,00 0,00 Netto , , , ,28 Kulttuuritoimi/rakennukset Menot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Tekninen toimi/rakennukset Menot 0 0,00 0, , ,02 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0, , ,02 Pääomavuokrahankkeet/kaupunki Menot , , , ,63 Tulot 0, , ,00 Netto , , , ,63 Pääomavuokrahankkeet/Eksote Menot , , , ,18 Tulot 0,00 0,00 Netto , , , ,18 TALONRAKENNUS YHTEENSÄ Menot , , ,77 Tulot , ,00 Netto , , , ,77 78

79 RUOKAHUOLTO,SIIVOUS,KIINTEISTÖNHOITO Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2013 Talousarvio Ta-muutokset Ed.yhteensä Toteutuma Poikkeama Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0,00 0,00 0,00 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI Menot , , , ,95 Tulot , , ,53 Netto , , , ,42 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN Menot , , , ,50 Tulot , , ,00 Netto , , , ,50 KADUT JA YMPÄRISTÖ Menot , , , ,25 Tulot 0, , ,33 Netto , , , ,92 YMPÄRISTÖTYÖT Menot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0,00 0,00 0,00 SATAMALAITOS Menot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Netto 0 0,00 0,00 0,00 0,00 JOUTSENON ENERGIA OY:N ARVOON LIITTYVÄ INV.OHJELMA Menot , , , ,19 Tulot , , ,43 Netto 0 0,00 0, , ,24 IRTAIN OMAISUUS Konsernihallinto Menot , , , ,67 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , ,67 Kasvatus- ja opetustoimi Menot , , , ,03 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , ,03 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Menot , , ,32 852,68 Tulot 0,00 0,00 Netto , , ,32 852,68 79

80 Talousarvio Ta-muutokset Ed.yhteensä Toteutuma Poikkeama Tekninen toimi Menot , , , ,99 Tulot 0,00 0,00 Netto , , , ,99 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ Menot , , , ,39 Tulot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto , , , ,39 EU-HANKKEET Menot , ,00 0, ,00 Tulot ,00 0, ,00 Netto , ,00 0, ,00 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Menot , , , ,97 Tulot , , ,43 Netto , , , ,54 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Tulot 0,00 0, , ,12 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot , , , ,22 Tulot , , , ,81 Netto , , , ,59 Aineettoman omaisuuteen kirjattu osakepääomasijoituksia joista ei ole suoritettu rahallista maksua: Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä ,74 Lappeenranta Free Zone ,75 * Lpr Liiketoiminnat Oy ,40 ** Käyttöomaisuuden myyntiin on kirjattu tuottoja joista ei ole saatu rahallista maksua: Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä ,67 Lpr Yritystila / Lauritsalan Liiketalo ,40 * Lappeenrannan kaupungin satamalaitoksen liiketoiminnat yhtiöitettiin liiketoimintakaupalla Lappeenranta Free Zone Oy:öön siten, että kauppahintasaatava, 1,1 miljoonaa euroa siirrettiin omanpääomanehtoisesti Llt Oy:lle sekä edelleen omanpääomanehtoisesti Lappeenrannan Yritystila Oy:lle ja konvertoitiin Lappeenranta Free Zone Oy:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoon ** Tilikauden aikana tehtiin Joutsenon kunnan vanhan teknisen varikon, Vanhan Tullin rakennuksen ja Lauritsalan Liiketalo Oy:n osakkeiden osalta järjestelyt, joissa kaupunki siirsi kauppahinta- ja velkasaatavat, yhteensä n euroa, omanpääomanehtoisesti Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoon, joka edelleen konvertoi saatavat sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston suoritukseksi Lappeenrannan Yritystila Oy:n taseeseen. 80

81 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 2013 TA 13 TOT 13 ERO milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 15,5 24,8 9,3 Tulorahoituksen korjauserät -5,5-5,5 Toiminta yhteensä 15,5 19,3 3,8 Investointien rahavirta Investointimenot -49,0-54,4-5,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 9,1 2,5-6,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 18,4 18,4 Investoinnit, netto -39,9-33,5 6,4 Toiminnan ja investointien rahavirta -24,4-14,2 10,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1,9-1,9 Antolainasaamisten vähennykset *) 4,7 1,9-2,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44,4 40,0-4,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -24,6-27,1-2,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0-0,8-0,8 19,8 12,1-7,7 Vaikutus maksuvalmiuteen 0,1-2,1-2,2 *) tot sisältyy saamisiin 81

82 TULOSLASKELMA Toimintuotot Myyntituotot , ,55 Maksutuotot , ,13 Tuet ja avustukset , ,24 Muut toimintatuotot , ,51 Toimintatuotot yhteensä , ,43 Valmistus omaan käyttöön , ,04 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,78 Palkat ja palkkiot , ,46 Henkilösivukulut , ,32 Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , ,32 Palvelujen ostot , ,66 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,35 Avustukset , ,95 Muut toimintakulut , ,80 Toimintakulut yhteensä , ,54 Toimintakate , ,07 Verotulot , ,74 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,36 Muut rahoitustuotot , ,19 Korkokulut , ,93 Muut rahoituskulut , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,28 Vuosikate , ,95 Poistot ja arvonalentumiset , ,16 Suunnitelman mukaiset poistot , ,16 Arvonalentumiset ,94 Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,21 Poistoeron muutos , ,04 Varausten muutos , ,70 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,95 82

83 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,95 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,48 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,96 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,65 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,38 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,90 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,88 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,76 Oman pääoman muutokset ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,51 Vaihto-omaisuuden muutos , ,29 Saamisten muutos , ,98 Korottomien velkojen muutos , , , ,99 Rahoituksen rahavirta , ,75 Rahavarojen muutos , ,85 Rahavarojen muutos Kassavarat , ,75 Kassavarat , , , ,85 83

84 TASE VASTAAVAA TASE TASE PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,95 Aineettomat oikeudet , ,34 Muut pitkävaikutteiset menot , ,61 Aineelliset hyödykkeet , ,22 Maa- ja vesialueet , ,14 Rakennukset , ,80 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,62 Koneet ja kalusto , ,81 Muut aineelliset hyödykkeet , ,03 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,82 Sijoitukset , ,13 Osakkeet ja osuudet , ,58 Joukkovelkakirjalainasamiset , ,00 Muut lainasaamiset , ,55 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,93 Valtion toimeksiannot , ,60 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,81 Aineet ja tarvikkeet , ,81 Ennakkomaksut Saamiset , ,56 Pitkäaikaiset saamiset , ,08 Lainasaamiset , ,28 Muut saamiset , ,80 Lyhytaikaiset saamiset , ,48 Myyntisaamiset , ,61 Lainasaamiset , ,40 Muut saamiset , ,56 Siirtosaamiset , ,91 Rahat ja pankkisaamiset , ,75 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,35 84

85 TASE VASTATTAVAA TASE TASE OMA PÄÄOMA , ,30 Peruspääoma , ,75 Muut omat rahastot , ,38 Ed. kausien yli/alijäämä , ,12 Tilikauden yli/alijäämä , ,95 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,16 Poistoerot , ,46 Vapaaehtoiset varaukset , ,70 PAKOLLISET VARAUKSET , ,89 Eläkevaraukset , ,39 Muut pakolliset varaukset , ,50 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,95 Valtion toimeksiannot , ,70 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,35 Muut toimeksiantojen pääomat 8 333, ,90 VIERAS PÄÄOMA , ,05 Pitkäaikainen , ,95 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,81 Lainat julkisyhteisöiltä , ,55 Muut pitkäaikaiset velat , ,59 Lyhytaikainen , ,10 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks , ,80 Lainat julkisyhteisöiltä 3 429, ,71 Lainat muilta luotonantajilta , ,90 Saadut ennakot , ,78 Ostovelat , ,26 Muut lyhytaikaiset velat , ,04 Siirtovelat , ,61 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,35 85

86 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,5 Toimintakulut , ,6 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta +/- 307,8 566,9 Toimintakate , ,2 Verotulot , ,3 Valtionosuudet , ,7 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + 424,1 505,4 Muut rahoitustuotot ,6 651,6 Korkokulut , ,8 Muut rahoituskulut ,7-3,5 Vuosikate , ,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,2 Arvonalentumiset ,6 Satunnaiset erät ,5 Tilikauden tulos , ,7 Tilinpäätössiirrot +/ ,2-665,5 Vähemmistöosuudet +/ ,4 475,5 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,7 86

87 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,5 Satunnaiset erät ,5 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,8 Investointien rahavirta Investointimenot , ,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 160, ,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,9 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,4-246,1 Antolainasaamisten vähennykset 1 850,5-1,9-246,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,2 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,7 Oman pääoman muutokset (korjaus) 1 906,8 548,2 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -22,3-63,9 Vaihto-omaisuuden muutos 284,5-25,2 Saamisten muutos -444, ,4 Korottomien velkojen muutos , , , ,9 Rahoituksen rahavirta , ,7 Rahavarojen muutos ,3 878,6 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,4 Rahavarat , , ,3 878,6 87

88 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,4 Aineettomat hyödykkeet , ,3 Aineettomat oikeudet , ,4 Muut pitkävaikutteiset menot 6 966, ,1 Ennakkomaksut 1 584,6 740,8 Aineelliset hyödykkeet , ,0 Maa- ja vesialueet , ,6 Rakennukset , ,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,0 Koneet ja kalusto , ,3 Muut aineelliset hyödykkeet 2 878, ,7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,8 Sijoitukset , ,1 Osakkuusyhteisöosuudet , ,7 Osakkeet ja osuudet , ,1 Joukkovelkakirjalainasaamiset 100,0 100,0 Muut lainasaamiset 428,0 428,0 Muut saamiset 1 716, ,3 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,6 Vaihto-omaisuus 6 399, ,7 Saamiset , ,5 Pitkäaikaiset saamiset 7 810, ,2 Lyhyaikaiset saamiset , ,3 Rahoitusomaisuusarvopaperit 1 210, ,8 Rahat ja pankkisaamiset , ,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,0 88

89 KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,8 Peruspääoma , ,1 Arvonkorotusrahasto 1 045, ,9 Muut omat rahastot 3 052, ,5 Edellisten tilikausien yli-alijäämä , ,0 Tilikauden yli-/alijäämä , ,7 VÄHEMMISTÖOSUUDET 7 968, ,8 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,1 Poistoero 8 153, ,2 Vapaaehtoiset varaukset 5 155, ,9 PAKOLLISET VARAUKSET 6 109, ,6 Eläkevaraukset 350,5 488,8 Muut pakolliset varaukset 5 759, ,8 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,3 VIERAS PÄÄOMA , ,4 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,3 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,6 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,2 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,0 89

90 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai käyttäen hankinnan keskihintaa. RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon. RAHOITUSOMAISUUS Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa korkoriskin hallitsemiseksi. Kaupunki on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvaa korkoa koronvaihtosopimuksilla kiinteäksi koroksi. Sopimuksia on eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2023 saakka. EDELLISTEN TILIKAUSIEN VERTAILUKELPOISUUS Lomapalkkavarauksen muutos Vuoden 2012 lomapalkkavarauksen laskentatavan muutos aiheutti palkkamenokasvun vuodelle 2012 ja muutos vuoteen 2013 näyttää näin ollen todellista maltillisemmalta. Muutos oli kaiken kaikkiaan 1,7 milj. euroa vuonna 2012 ja 0,2 milj. euroa Konsernitili Kuntakonsernitilit ovat käytössä. Tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät tytäryhteisöjen alatilien saldoja 17,8 milj. euroa, joka on lainaa muilta luotonantajilta. Ilman konsernitiliä rahojen ja pankkisaamisten määrä olisi 1,8 milj. euroa ja lyhytaikaisia lainoja muilta luotonantajilta ei olisi lainkaan. Taseen ja rahoituslaskelman tunnusluvut, joihin konsernitili vaikuttaa, on esitetty vertailutietona myös ilman konsernitiliä. 90

91 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TOIMINTATUOTOT Konsernihallinto , ,68 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,19 Kasvatus- ja opetustoimi , ,10 Kotikuntakorvaukset/opetustoimi , ,00 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi , ,30 Tekninen toimi , ,79 Loma-asuntomessut 0, ,96 Maakunnallinen palvelutoiminta , ,41 Maakunnallinen palvelutoiminnan maksuosuudet -145, ,00 Yhteensä , ,43 SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat alkaen: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Tasapoisto 3 vuotta Tasapoisto 3 vuotta Tasapoisto vuotta Tasapoisto vuotta Menojäännöspoisto 15 % Tasapoisto 3 7 vuotta Pienet käyttöomaisuushankinnat (alle euroa) on kirjattu vuosikuluiksi. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA VUOSINA Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % -31 Suunnitelman mukaisten poistojen vuosimääräinen taso on n. 20 miljoonaa euroa. Nettomääräinen investointitarve on ollut kuitenkin huomattavasti tätä korkeampi. Tämä johtuu suurelta osin kasvatus- ja opetustoimen peruskorjaus- ja rakentamistarpeesta sekä liikenneväylä- ja muista infra-investoinneista. Poistosuunnitelma on päivitetty lukien. Nettoinvestoinnit ja poistot pyritään pitämään yhtenevällä tasolla tästä lähin. 91

92 PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTIVOITOT JA TAPPIOT Muut toimintatuotot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Maa- ja vesialueet , ,41 Rakennukset , ,99 Koneet ja kalusto , ,24 Osakkeet , , ,64 Muut toimintakulut Pysyvien vastaavien myyntitappiot Maa- ja vesialueet 409, ,49 Rakennukset , ,28 Koneet ja kalusto 391,79 0,00 Osakkeet ,85 0, , ,77 VEROTULOJEN ERITTELY Kunnan tulovero , ,59 Kiinteistövero , ,54 Yhteisövero , ,61 Yhteensä , , verotulot ovat useammistakin poikkeuksellisista veroeristä johtuen budjetoitua paremmat. Kasvua on tuonut mm. tilitysuudistuksen muutokset ja ryhmäosuuden korotus sekä kuntakohtaisien jako-osuuksien oikaisut. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 -siitä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , , , ,00 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot ,00 Tilintarkastajan lausunnot 612,50 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 2 835,00 Palkkiot yhteensä ,50 92

93 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Liitetieto taseen liitetietojen viimeisenä. KONSERNIN VELKOJEN ERITTELY Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhtiöiltä Lainasaamiset Saamiset osakkuus/yhteisyhteisöiltä Lainasaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Saamiset tytäryhtiöiltä Lainasaamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset tytäryhteisöiltä/säätiöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset 5 6 Saamiset osakkuus/yhteisyhteisöiltä Myyntisaamiset 21 3 Siirtosaamiset 1 1 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset OLENNAISET SIIRTOSAAMISET Tonttikauppasaatava/Taikinanmäki Free Zone, sataman kauppa 57 Lpr Energia, korkosaaminen Vak Tapiola, vakuutusmaksuhyvityksiä 44 Muut siirtosaamiset yht

94 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Peruspääoma , ,75 Peuspääoma , ,75 Muut omat rahastot Rahastojen pääomat , ,38 Rahastojen pääomat , ,38 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,12 Eksoten alijäämä 2010 edell tilik ylij ,00 Yli/alijäämä , ,12 Tilikauden yli/alijäämä , ,95 Oma pääoma yhteensä , ,25 Oma pääoma yhteensä , ,30 Oman pääoman muutokset yhteensä , ,95 VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI PITEMMÄN AJAN KULUTTUA Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,79 Lainat julkisyhteisöiltä , ,59 Yhteensä , ,38 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuuvaraus , ,99 Käyttö tilikauden aikana , ,60 Lisävaraus vuodelle , ,00 Eläkevastuuvaraus , ,39 Kaatopaikan jälkihoitovaraus , ,50 Käyttö tilikauden aikana ,50 Varaus maaperän puhdistamiseen ,00 Muut pakolliset varaukset , ,50 Pakolliset varaukset , ,89 94

95 KONSERNIN VELKOJEN ERITTELY Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhtiöille Velat tytäryhteisöille/säätiöille Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Velat tytäryhtiöille Velat tytäryhteisöille/säätiöille Velat osakkuus/yhteisyhteisöille Konsernitilin velka Ostovelat Ostovelat Siirtovelat Ostovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Ostovelat MUUT PITKÄAIKAISET VELAT Energia liikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä siirtyneet liittymismaksuvelat Lomapalkkavastuu Eksotelle Saimaan Tukipalvelut Oy, lisälasku OLENNAISET SIIRTOVELAT Palkkojen ja henkilösivukulujen lomapalkkajaksotukset Korkojen jaksotukset Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusennakot Vapaa-aikatoimen valtionosuusennakot Huhmarniemen ympäristövahinko Lpr-Imatra kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Maankäyttösopimukset Tonttien hallinta-ajan korvaukset Tuntipalkat, maks Muut siirtovelat

96 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkäoikeudet vaik. menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,95 Lisäykset tilikauden aikana , , ,24 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,30 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0, , ,65 Tilikauden poisto , , ,25 Poistamaton hankintameno , , ,29 Kirjanpitoarvo , , ,29 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesi- Rakennukset Kiinteät rak. alueet ja laitteet Poistamaton hankintameno , , ,62 Lisäykset tilikauden aikana , , ,89 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,08 Vähennykset tilikauden aikana , , ,37 Siirrot erien välillä 0, , ,33 Tilikauden poisto 0, , ,97 Poistamaton hankintameno , , ,42 Kirjanpitoarvo , , ,42 Olennaiset lisäpoistot 0, , ,78 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet Kuntayhtymäkonserniyhtiöt omistusyhteysyr. osuudet Hankintameno , , ,99 Lisäykset , ,74 0,00 Vähennykset ,40 0, ,67 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,32 Kirjanpitoarvo , , ,32 Pysyvien vastavien sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä 96

97 Koneet ja Muut aineelliset Keskeneräiset kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä , , , , ,63 0, , , ,31 0,00 0, , ,70 0,00 0, ,09 0,00 0, , , ,22 0,00 0, , , , , , , , , ,08 0,00 0,00 0, ,94 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Muut osakkeet Jkv-saamiset Muut laina- Liittymismakja osuudet Yhteensä muilta saamiset sut, pal.kelp. Yhteensä , , , , , , , ,81 0, , , , , ,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , , , , , , , , , , ,28 97

98 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT LEASINGVASTUUT Seuraava tilikausi Myöhemmät vuodet LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET KIINTEISTÖ- JA ASUNTO-OSAKEYHTIÖT Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,71 Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö Svenska Handelsbanken AB , , , ,25 MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT, JOISTA KUNTA OMISTAA ENEMMÄN KUIN PUOLET Lpr Energia Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,00 Lpr Energiaverkot Oy Etelä-Karjalan Osuuspankki , ,00 Lpr liiketoiminnat Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,81 Lpr Lämpövoima Oy/Lpr Energia Oy Ilmarinen , ,89 Lappeenrannan Yritystila Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,67 Lappeenranta Free Zone Oy Ltd Kuntien Eläkevakuutus 0, ,17 Williparkki Oy Kuntarahoitus ,00 0, , ,54 MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT Aholan alueen vesihuolto-osuuskunta Nordea Pankki Suomi Oyj , ,00 Asunto Oy Joutsenon Ahvenlamminpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,27 Asunto Oy Joutsenon Ahvenlamminpuisto 2 Nordea Pankki Suomi Oyj , ,74 Asunto Oy Joutsenon Lampikankaanpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,08 Asunto Oy Joutsenon Martikanpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,81 Asunto Oy Joutsenon Pihlajapuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,33 Asunto Oy Joutsenon Puistokartano Nordea Pankki Suomi Oyj , ,14 Asunto Oy Joutsenon Pulpinpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,38 Asunto Oy Joutsenon Saimaanranta Nordea Pankki Suomi Oyj , ,76 Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry Eri luottolaitokset yhteensä , ,20 Joutsenon Veneseura ry Etelä-Karjalan Osuuspankki , ,00 Karjalaisenkylän vesiosuuskunta Etelä-Karjalan Osuuspankki 0, ,16 Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Nordea Pankki Suomi Oyj , , , ,05 Annetut takaukset yhteensä , ,84 98

99 ANNETUT TÄYTETAKAUKSET Asuntolainat: -Lappeen Ikihonka Oy , ,32 -Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö , ,00 -Lappeenrannan Seudun Opiskelijaasuntosäätiö , ,51 Hankintalainat/osakkeet: -Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy , ,84 Jätehuoltoalueen rakentamislainat: -Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy 0, , , ,13 VAKUUSTALLETUKSET Talletustodistukset , ,84 Säästötilit 252,28 Vakuustalletukset, Lpr seudun ympäristötoimi , ,86 Yhteensä , ,98 MUUT ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista , ,39 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,63 AVL:n 33 perustuva arvonlisäveron palautusvastuu Investoinnit v ,4 milj. Investoinnit v ,9 milj. Investoinnit v ,6 milj. Investoinnit v ,1 milj. Investoinnit v ,2 milj. Investoinnit v ,6 milj. Investoinnit v ,1 milj. Investoinnit v ,1 milj. Investoinnit v ,8 milj. Palautusvastuu on selvitetty ensimmäisen kerran vuonna 2005 valmistuneiden kohteiden osalta. Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Kohde-etuuden arvo (sopimuksen nimellisarvo) ,00 Sopimuksen käypä arvo (markkina-arvo) ,61 99

100 MUUT ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT Maankäyttösopimukset Autotalo , Hotelli Lappee (eekoo) , Viipurin Vaneri , Kahilanniemen Trio , Iso-Kristiinan kaavamuutos , Tiuruniemi HCR , Seniori-Saimaa ,00 Yhteensä ,05 Ikea/Ikano rakentamiseen liittyvä vastuu 2,8 milj. euroa. Osuus Eksoten alijäämästä euroa. 100

101 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ JA Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt YHTEENSÄ YHT ilman työllistettyjä Toimiala Kasvatus- ja opetustoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Tekninen toimi Konsernihallinto Lpr seudun ympäristötoimi Yhteensä ilman pelastuslaitosta *) **) E-K pelastuslaitos YHTEENSÄ *) sisältää puolivakinaiset 181 henkilöä sekä vpk:laiset 239 henkilöä **) sisältää puolivakinaiset 188 henkilöä sekä vpk:laiset 241 henkilöä HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Käyttötalous yhteensä Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin Yhteensä euroa

102 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,63 Materiaalit ja palvelut , ,22 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,32 Palvelujen ostot , ,90 Henkilöstökulut , ,34 Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut , ,14 Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , ,45 Poistot ja arvonalentumiset , ,29 Suunnitelman mukaiset poistot , ,29 Liiketoiminnan muut kulut , ,33 Liikeyli/alijäämä , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut -0,58-15,13 Korkotuotot Muille maksetut korkokulut -0,58-14,88 Muut rahoituskulut 0,00-0,25 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,32 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia , ,32 Poistoeron lisäys/vähennys , ,87 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys , ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,55 102

103 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

104 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,43 Aineelliset hyödykkeet , ,43 Koneet ja kalusto , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,45 Saamiset , ,45 Myyntisaamiset , ,23 Muut saamiset , ,57 Yhdystili , ,65 YHTEENSÄ , ,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,58 Peruspääoma , ,68 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,45 Tilikauden yli/alijäämä , ,55 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,02 Poistoero , ,02 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA , ,28 Lyhytaikainen , ,28 Ostovelat , ,02 Muut lyhytaikaiset velat , ,02 Siirtovelat , ,24 YHTEENSÄ , ,88 104

105 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,29 Valmistus omaan käyttöön , ,90 Materiaalit ja palvelut , ,63 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,03 Palvelujen ostot , ,60 Henkilöstökulut , ,64 Palkat ja palkkiot , ,01 Henkilösivukulut , ,63 Eläkekulut , ,26 Muut henkilösivukulut , ,37 Poistot ja arvonalentumiset , ,35 Suunnitelman mukaiset poistot , ,35 Liiketoiminnan muut kulut , ,05 Liikeyli/alijäämä , , ,25 Rahoitustuotot ja -kulut -67,36-6,61 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut -67,36-6,61 Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,91 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia , ,91 Poistoeron lisäys/vähenys , ,64 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys , ,70 Tilikauden yli-/alijäämä , ,43 105

106 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

107 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,42 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,42 Maa- ja vesirakenteet , ,69 Koneet ja kalusto , ,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,10 Saamiset , ,31 Myyntisaamiset , ,10 Muut saamiset , ,21 Siirtosaamiset 6 250,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,79 Pienläinvastaaotto/pankkikortti 35,00 0,00 Yhdystili , ,79 YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,88 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,31 Tilikauden yli/alijäämä , ,43 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,65 Poistoero , ,95 Vapaaehtoiset varaukset , ,70 VIERAS PÄÄOMA , ,99 Lyhytaikainen , ,99 Ostovelat , ,92 Muut lyhytaikaiset velat , ,58 Siirtovelat , ,49 YHTEENSÄ , ,52 107

108 LAPPEENRANNAN KAUPUNKIORGANISAATIO

109 LAPPEENRANTA-KONSERNI