Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus 5 Yleinen taloustilanne 6 Kuntatalous 6 Kaupunkikehityksen arviointi 7 Lappeenrannan kaupungin talouden kehitys 7 Tasetarkastelu 8 Lappeenrannan kaupungin henkilöstö 8 Kuluvan vuoden 2014 näkymät 8 Ympäristötekijät 8 Tuloksen muodostumisen ja toiminnan rahoitus 9 Kuntalain mukainen tuloksen käsittely 12 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta 13 Selonteko konserniohjauksen järjestämisestä 16 Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja tunnusluvut 19 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 20 Tase ja tunnusluvut 21 Kaupungin kokonaistulot ja menot 23 Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut 24 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Konsernitase ja tunnusluvut 26 TOTEUTUMISVERTAILUT Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailu 28 Käyttötalousosan yhteenveto toimialoittain 29 Käyttötalousosa Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja toteutuminen 31 Tuloslaskelmaosa 77 Investointiosa 78 Rahoituslaskelmaosa 81 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 82 Rahoituslaskelma 83 Tase 84 Konsernituloslaskelma 86 Konsernirahoituslaskelma 87 Konsernitase 88 3

4 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 90 Tuloslaskelman liitetiedot 91 Taseen liitetiedot 93 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 98 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 100 Etelä-Karjalan pelastuslaitos 101 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 104 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Organisaatiokaaviot 107 Konsernitilinpäätökseen otetut yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 110 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 110 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 114 Lappeenrannan kaupungin konserniyhteisöt 115 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni 117 Lappeenrannan Energia Oy konserni 121 Lappeenrannan liiketoiminnat Oy konserni 125 Lappeenrannan Yritystila Oy konserni 132 Wirma Lappeenranta Oy 146 Williparkki Oy 150 Etelä-Karjalan jätehuolto Oy 154 Kiinteistö Oy Seniori Saimaa 158 Lappeenrannan teatterikiinteistö Oy 161 Saimaan Tukipalvelut Oy 164 Etelä-Karjalan Työkunto Oy 169 Saimaan Talous ja Tieto Oy 172 Etelä-Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä 176 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 180 Etelä-Karjalan liitto 183 LUETTELOT JA SELVITYKSET 187 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 190 4

5 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Lappeenrannan kaupungin tulos vuodelta 2013 on huomattavasti odotettua parempi. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin 2,3 miljoonaa euroa. Vuosikate nousi 24,8 miljoonaan euroon ja on parempi kuin minään vuonna vuoden 1997 jälkeen, jolloin kunnat siirtyivät liikekirjanpitoon. Kaupungin toimialat kantoivat tiukassa taloustilanteessa vastuunsa erinomaisen hyvin ja pysyivät alkuperäisissä talousarvioissaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt valtuustokauden mittaisesta talousohjelmasta, ja sen mukaisesti toimialat voivat suunnitella ja toteuttaa myös seuraavien vuosien toimintaansa varsin itsenäisesti. Yhdessä on myös sovittu, että mahdollista vuosittaista budjettialitusta voi käyttää seuraavana vuonna, kun taas vastaavasti ylitys on korvattava tulevassa toiminnassa. Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alijäämäinen tulos. Kaupungilla on nyt kuitenkin paremmat edellytykset kattaa sovitusti Eksoten kertyneet alijäämät tulevien vuosien aikana. Eksote on tehnyt talouden tasapainotusohjelman, johon Lappeenrannan kaupunki on omalta osaltaan sitoutunut. Tiukan talouskurin lisäksi hyvään kokonaistulokseen pääsemiseksi on tarvittu myös onnea: valtion maksamat vanhojen verovuosien tilityserät osuivat juuri viime vuoteen. Satunnaiset erät verotuksessa eivät ole toistuvia eivätkä veropohja ja valtionosuudet kasva samaa vauhtia menojen kanssa. Vaikka tasapainoinen tilinpäätös antaakin hyvän pohjan tulevaisuudelle, pysyviä muutoksia kaupungin talouteen saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää jatkuvaa menojen tarkkailua jo tehdyn veronkorotuksen lisäksi. Investointeja on kohdistettu peruspalveluihin, kunnossapitoon sekä elinkeinoelämää edistäviin hankkeisiin. Investointitarpeet ovat kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa korkeat, joten lainaa jouduttiin hyvästä vuosikatteesta huolimatta ottamaan 16,4 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin kolme miljoonaa vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Suurimmat investointikohteet olivat Kimpisen kampusalue, Lappeen koulu, Lauritsalan päiväkoti, Lyseon peruskorjaus, Kesämäen koulun peruskorjaus, Armilan sairaalan peruskorjaus, Joutsenon palvelukeskus, Joutsenon koulun teknisen työn tilat, Lauritsalan uimahallin peruskorjaus sekä erilaiset infrahankkeet kuten tonttitakuu, liikenneväylät ja VT 6:n perusparannus. Lappeenrannan elinkeinopoliittisena tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen ja siihen perustuva asukasluvun kasvu. Asukasluvun kasvaessa ja palvelujen kysynnän lisääntyessä keskuskaupungin talouden tasapainottaminen on haasteellista, mutta pitkän aikavälin ennusteissa Lappeenrannan seudun kehitys näyttää positiiviselta. Aikavälillä Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi noin 660 henkilöllä, kun taas samaan aikaan koko Etelä-Karjalan maakunnan asukasluku väheni noin 650 henkilöllä. Vuonna 2013 toteutettu Lappeenrannan kaupungin talouden tasapainotusohjelman avoin ja läpinäkyvä laadinta oli valtakunnallisestikin uraauurtavaa työtä, josta otetaan nyt mallia muissa Suomen kunnissa. Vaikka talouden tasapainottamiseksi jouduttiin tekemään vaikeita päätöksiä, kuten sopeuttamaan lukiokoulutusta, avoin ja perusteltu valmistelu auttoi toimialoja ja asukkaita oivaltamaan tehtyjen toimenpiteiden tärkeyden kokonaistalouden näkökulmasta. Pitkän aikavälin taloussuunnittelulla pystymme luomaan kantavan pohjan Lappeenrannan tulevaisuudelle. Kiitän kaikkia suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilöstöä vuodesta Kimmo Jarva Kaupunginjohtaja 5

6 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleinen taloustilanne Yleinen taloustilanne jatkuu erittäin haasteellisena. Suomen BKT supistuu tänä vuonna ennusteiden mukaan 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan valtiontaloutta. Myös kuntatalous on alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen uhkaa ylittää 60 prosentin viitearvon jo ensi vuonna. Kuntatalous Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi tulokseen on vaikuttanut kuntien oma-aloitteinen, tiukka taloudenpito. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997, mikä täytyy ottaa huomioon vertailtaessa 2013 lukuja niihin. Tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei siis merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. Poistot ovat siis edelleen yleisesti kunnissa nettoinvestointeja alhaisemmat. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. KT Kuntatyönantajien joulukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja noin 600 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Kuntaliiton hallituksen maaliskuun alussa linjaama kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, 6

7 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Sanoista on päästävä tekoihin. Kaupunkikehityksen arviointi Vuonna 2013 Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 219 henkilöllä asukasluvun ollessa vuoden lopulla asukasta. Yleinen talouskehitys on koko maassa ollut hidasta. Lappeenranta on suhteellisesti ottaen hieman keskimääräistä paremmassa tilanteessa. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty asetetuista tavoitteista. Lappeenrannan vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 12,9 %, kun se vuonna 2012 oli 11,9 %. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin keskimääräistä parempi lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut liki 1200 työttömään. Nuorisotyöttömiä oli joulukuussa 720. Kaupan ja matkailun aloilla on meneillään tai käynnistymässä useita suurinvestointeja, kuten Iso-Kristiinan laajennus, Citykorttelin, keskustan pysäköintitilojen sekä Ikea-Ikano - liikekeskuksen rakentaminen. Lappeenrannan matkailullinen vetovoima on ollut erinomainen. Venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2013 Lappeenrannassa liki 280 milj. tuotteiden tai palvelujen ostoihin. Ruplan kurssin heikkeneminen voi kuitenkin johtaa tilapäiseen matkailijamäärien supistumiseen. Rauhan alue on yksi maamme voimakkaimmin kasvavista matkailualueista kokonaisinvestointien alueella noustessa jo n. 150 milj. euroon. Rauhaan on valmistunut mm. kauppakeskus Capri Angry Birds puistoineen, Atrenalin-seikkailupuisto, rantaravintola sekä golfkenttä. UPM rakentaa Kaukaan tehdasalueella uutta biodiesellaitosta. Investoinnin kokonaisarvo on 150 M ja se tulee valmistuessaan vuonna 2014 luomaan noin 50 uutta työpaikkaa tehdas-alueelle. Sisämaan suurin, 21 MW:n tuulivoimapuisto valmistui Muukonkankaalle kesällä Energia-alan osaamisesta yliopisto sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun Skinnarilan Green Campus valittiin maailman vihreimmäksi kampusalueeksi Sekä yliopiston että Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima ja hakijamäärät kasvoivat. Molemmat korkeakoulut toimivat kansainvälisen koulutuksen tarjonnassa maamme edelläkävijöinä. Paroc Oy teki päätöksen lakkauttaa Lappeenrannan tehdasyksikkö. Noin 250 työntekijän vähenemä toteutuu asteittain vuosien aikana. Kaupungin ja Wirma Lappeenranta Oy:n elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tuloksena luotiin edellytykset yli 50 uuden yrityksen ja runsaan 100 uuden työpaikan syntymiselle. Kasvava osa yrityksistä on ulkomaalaisomisteisia. Merkittävimpänä esimerkkinä Joutsenossa on Cytomed Oy investoinut 17 milj. lääkealan tuotannollisiin tiloihin ja laitteisiin. EU- ja elinkeinohankkeiden tuloksista 2013 on valmisteltu erillinen julkaisunsa. Joulukuussa 2013 käynnistettiin koko maakunnan kattavan kuntarakenneselvityksen valmistelu. Lappeenrannan kaupungin talouden kehitys Vuosi 2013 oli talouden näkökulmasta odotettua parempi. Helpotus on kuitenkin vain tilapäinen, koska huomattavasti talousarviota parempi verotulokertymä johtuu useastakin kertaluonteisesta erästä, suurimpina niistä jako-osuuksien oikaisut ja tilitysuudistus, joka aikaisti ensimmäisen lisäveroerän tammikuulta joulukuulle. Toimintamenojen nettokasvu oli 2,4 prosenttia ja bruttomenojen kasvu ainoastaan 0,4 prosenttia. Lukua pienentää vuodelle 2012 osuneet kertaerät, mm. lomapalkkavarauksen muutoksen laskenta, joten vertailukelpoinen muutos ei ole noin pieni. Muutosta on selvitetty laajemmin tuloksen muodostumisteksteissä. Vuosikatetta kertyi 24,8 miljoonaa euroa, mikä oli 9,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Kaupungin investoinnit olivat vuonna 2013 edelleen tätä korkeammalla tasolla 39 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi nettoinvestoinneista 64 prosenttia. Vuosikate/poistot oli 113 prosenttia. Tulopohjan ja menotason välillä oli epäsuhta, mikä johti 16,4 miljoonan euron lisävelkaantumiseen. Kaupungin talouden kehitykseen vaikuttaa Eksoten maksuosuuden kehittyminen hyvin suurelta osin. Eksoten toiminnassa on edelleen suuria haasteita. Eksote-analyysi on tilinpäätöksessä omana kokonaisuutenaan. Kaupungin taloussuunnitelma tälle valtuustokaudelle perustuu siihen, että velkaantuminen katkaistaan vuonna Jo vuonna 2014 velkaantumisen tulee olla hyvin pientä. 7

8 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tasetarkastelu Kaupungin taseen loppusumma on 569,2 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste 47,3 prosenttia (48,9 % ilman konsernitiliä), suhteellinen velkaantuneisuus 71,4 prosenttia (67,2 % ilman konsernitiliä) ja oma pääoma 267,1 miljoonaa euroa. Vapaata omaa pääomaa on alijäämiin käytettävissä enää 49,8 miljoonaa euroa. Lappeenrannan kaupungin henkilöstö Henkilöstöön liittyviä asioita tarkastellaan erillisessä henkilöstökertomuksessa vuodelta Kuluvan vuoden 2014 näkymät Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta kunnissa noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Lappeenranta korotti kunnallisveroprosentin 21:een vuoden 2014 alusta. Olisi erittäin toivottavaa, että veropohjan laajeneminen ja menokehitys mahdollistaisivat veroprosentin laskemisen tulevina vuosina. Kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen pitemmällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista ainoastaan tasapainossa olevan talouden avulla. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimus muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on (22 kk) ja toinen jakso (13 kk). Sopimuskorotus on keskimäärin 0,4 prosenttia. Vuoden 2013 tuloksista huolimatta kunnat ovat edelleen vakavien tosiasioiden edessä. Työvoimasta poistuu enemmän kuin saadaan tilalle, epävarmuus talouskehityksestä kasvaa ja velkaantuminen lisääntyy. Kuntasektorin tulee vastata haasteisiin ja keinoina on tuotu esille kestävyysvajeeseen vaikuttaminen, tuottavuuden parantaminen, palvelurakenteisiin vaikuttaminen, työurien pidentäminen ja Suomen historian mittavin kuntarakenneuudistus. Eri rakenneuudistusselvitykset ovat olleet meneillään jo melko pitkään. Päättäjiltä näyttää puuttuvan rohkeutta ja riittävää yksimielisyyttä toteuttaa uudistuksia, jotka eivät ole kaikkien mieleen. Velkaantumiskehitys on Suomen julkissektorilla niin kuin Lappeenrannallakin sitä luokkaa, että taloussuunnitelman puitteissa on pysyttävä. Tulevasta lainsäädännöstä riippumatta kaupungin on jatkettava ja entisestäänkin tehostettava menojen hillintää kaikilla mahdollisilla keinoilla. Myös verotulopohjaan vaikuttamisessa siinä määrin kuin se on kaupungin omissa käsissä, täytyy olla aktiivinen. Kaupungin talouden hallinnassa on erityisen suuri merkitys Eksoten menokehityksellä. Sosiaali- ja terveyspiirin on pystyttävä järjestämään palvelut kilpailukykyisellä tavalla siten, että kustannustason nousu jää maan vastaavan toiminnan keskiarvon alapuolelle. Valtakunnalliset rakennemuutokset toivottavasti tukevat myös Eksoten kokonaisvaltaista toimintaa. Korot ovat olleet jo pitkään ennätyksellisen matalalla ja lievää nousua on ennustettu jo pitkään. Lappeenranta 2028 strategian talous- ja palvelurakenneohjelmalla on nivottu yhteen hyvinvointi-, kaupunkirakenne-, elinkeino ja venäjä-ohjelmat ja luotu pohja toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainoiselle Lappeenrannan kuntapalveluiden järjestämiselle. Ympäristötekijät Ilmasto-ohjelman toteuttaminen Kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen tähtäävän ilmastoohjelman toimenpiteiden valmistelu on jatkunut edelleen. Kaukaan Voima Oy:n biopolttoaineiden osuus on kasvanut edelleen laskien Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämmön ominaispäästöjä. Lappeenrannan kaupungin tilakeskus on jatkanut Kuntien Energiasäästösopimuksen toimenpiteitä ja toiminta on edellä aikataulustaan. Etelä-Karjalan Energianeuvontahanke on jatkunut Lappeenrannan kaupunki on valmistelut joukkoliikenteen muutosta joka tapahtuu v Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta ovat alhaisemmat verrattuna useisiin saman kokoisiin kaupunkeihin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin korkeita. Näiden kasvun taittumiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Lappeenrannassa tapahtui paljon positiivisia asioita ilmasto- ja energiarintamalla, minkä vuoksi Lappeenrannan kaupunki osallistui vuoden lopulla WWF:n EARTH HOUR City Challenge kilpailuun ja ylsi 14 parhaan kaupungin joukkoon. Pilaantuneet maa-alueet Uusia pilaantuneen maaperän kohteita on edelleen ilmaantunut. Pilaantuneita maa-alueita on myös kunnostettu v mm. tulevan IKEA-IKANO:n tontin alueella. Lampikankaan taimitarhan alueelle on tehty maaperän riskiarvio. Lampikan- 8

9 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA kaan alueella ei ole todettu olevan terveysriskiä. Kuitenkin on mahdollista, että pilaantuminen aiheuttaa ylimääräistä kunnostustarvetta, joka realisoituu v Vastuukysymykset ovat vielä avoimia. Vesistöjen kunnostus Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteet olivat merkittävässä vauhdissa. V toteutettiin haja-asutuksen jätevesineuvontaa, PISA 2013 hanketta ja hoitokalastusta. Kivisalmen pumppaamon rakentamistyöt käynnistyivät. Kosteikkoja rakennettiin yli 15 kpl. Haapajärven kunnostamisen haasteet ovat aiheuttaneet lisätöitä mm. järven vesikasviston niiton osalta. Luonnonsuojelu Uusia kaupungin omistamia kohteita ei ole perustettu v aikana, mutta METSO-suojelu-ohjelman valmistelu on ollut käynnissä. Muuten luonnonsuojelua on toteutettu varauksina maankäytön suunnittelun yhteydessä. Tulevia haasteita Lappeenrannan kaupungin (Lappeenrannan Energia Oy:n) jätevesiratkaisu on edelleen YVA menettelyssä. YVAmenettelyn arvioidaan valmistuvan alkusyksystä TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9

10 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,3 prosenttia. Lappeenrannan kaupungin verotulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 7,3 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet nousivat 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja olivat talousarviossa ennakoidun suuruiset. Milj Kunnallisvero 211,1 217,6 230,4 Kiinteistövero 13,7 16,6 17,9 Yhteisövero 16,1 13,2 17,2 Yhteensä 240,9 247,4 265,5 Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on menojen katteena 6,3 miljoonaa euroa käyttöomaisuuden myyntituottoja. Tulot sisältyvät konsernijohdon ja teknisen toimen tuottoihin. Suurimmat erät ovat Technopolis-tontin myynti sekä konsernin sisäiset kaupat Asuntopalvelu Oy:lle, Energia Oy:lle ja Yritystila Oy:lle. Kauppojen toteutuminen vuoden 2013 puolella oli epävarmaa, joten valtuusto alensi tulotavoitetta 3,7 miljoonaa euroa, mutta tätä tulotavoitteen muutosta ei loppujen lopuksi olisi tarvittukaan. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä luovutti Lappeenrannan kaupungin osuuden Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista kaupungille ja omaisuusjärjestelystä tuli tuottoa tuloslaskelmaan 1,2 miljoonaa euroa. Toimialat viestivät vuoden mittaan pienehköistä määrärahaylitysuhista, mutta lisämäärärahoja toimialojen käyttötalousmenoihin ei loppujen lopuksi tarvittu. Valtuusto myönsi lisämäärärahat Energiasta aiheutuviin eläkemaksuihin, 0,9 miljoonaa euroa, sekä NREP:n hinnanalennukseen, 0,5 miljoonaa euroa, joiden kate on rahoitustuotoissa. Poistosuunnitelma päivitettiin lähtien ja uudet suunnitelmanmukaiset poistot ovat 17 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi kiinteistömassan arvoa päivitettiin tekemällä 4,9 miljoonan euron lisäpoistot rakennusten arvon saamiseksi oikealle tasolle. Poistojen yhteissumma, 21,9 miljoonaa euroa, on edelleen huomattavasti alle nettoinvestointien, 39 miljoonaa euroa. Kaupungin investointitason on kuitenkin määrä laskea huomattavasti taloussuunnittelukaudella. Kaupungin menorakenne painottuu organisaatiomuutoksista johtuen henkilöstömenojen sijasta ostopalveluihin. Toimintatuotot kasvoivat yhteensä 2,1 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,4 prosenttia. Toimintakate eli nettomenot kasvoivat 2,4 prosenttia. Palkkamenot pienenivät 0,5 prosenttia, mutta suurin tekijä tässä on lomapalkkavarauksen suuri muutos 2012 palkkame- 10

11 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS noissa (kuntajaoston laskentaohjeen muutos) ja verrokkipohjan muutkin poikkeukselliset kertaerät. Palkkamenot kasvoivat vuonna 2013 edellisestä vuodesta lomapalkkavaraus eliminoiden 1,2 prosenttia ja sen lisäksi 2012 alkuvuoden 150 euron kerta-erä eliminoiden 1,6 prosenttia. Työehtosopimukset nostivat palkkoja noin 2 prosenttia, joten kaupungin henkilöstömenokasvu jäi jonkin verran sen alle. Eläkekulut kasvoivat peräti 7,2 prosenttia eläkemenoperusteisten maksujen poikkeuksellisen kasvun vuoksi. Erillinen henkilöstökertomus analysoi henkilöstömenojen kokonaisuutta tarkemmin. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut eli maksuosuus Eksoten palveluista kasvoi 3,3 prosenttia. Kaupungin muut palvelujen ostot pienenivät 6,1 prosenttia. Avustuksissa ja tarvikeostoissa kulut olivat 2,3 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Palkkamenojen sopimuskorotuksia pienempi kasvu sekä muiden kuin Eksotelle menevien palveluostojen sekä aine- ja tarvikekulujen pieneneminen osoittaa käännettä tosiasioiden tunnustamiseen ja tarkempaan taloudenpitoon. Tällä tiellä tulee jatkaa vieläkin prosesseja suoraviivaistaen. Korkotaso oli poikkeuksellisen matala edelleen koko vuoden 2013 ja korkokulut olivat vain hieman suuremmat kuin edellisenä vuonna. Korkokulut ja korkosuojaukset yhteensä alittivat talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Muissa rahoitustuotoissa on Lappeenrannan Energian kaupungille maksamaa osinkoa 2,5 milj. euroa. Kaupungin vuosikate oli 24,8 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikatteella rahoitettavat investoinnit olivat nettomääräisenä 39 miljoonaa euroa. Suurimmat kohteet olivat kasvatus- ja opetustoimen peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestointeja (Lyseo, Kimpinen ja päiväkodit Pallossa ja Joutsenossa), yhteensä 12,5 milj. euroa, Lauritsalan uimahalli ja Armilan keskusterveysasema). Suuria investointeja olivat lisäksi Ikean tontin investoinnit 6,3 miljoonaa euroa sekä Kivisalmen pumppaamo. Talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 17,2 milj. euroa ja yhdyskuntatekniikan investoinnit 4,8 milj. euroa. Tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 64 prosenttia kaupungin investoinneista. Kaupungin lainamäärä oli vuoden vaihteessa 218,8 milj. euroa eli euroa/asukas. Kaupungin lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 16,4 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia. Suomen kuntasektorin keskimääräinen lainakanta/asukas on ennakkotietojen mukaan noin euroa/asukas ja kokonaislainakanta kasvoi 13 prosenttia, samaa tahtia kuin edellisenäkin vuonna. Investointisuunnitelma tälle valtuustokaudelle laskee kaupungin investointitasoa, koska vuosien investointitasoon kaupungilla ei ole jatkossa missään nimessä varaa. Talouden tasapainottamisen on määrätietoisesti jatkuttava koko taloussuunnitelmakaudella ja strategiakaudella. Kaupungilla ei ole mitään muuta keinoa pysyä taloudellisesti kestävän kehityksen uralla kuin elää tulojensa mukaan. Tarvitaan kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden uudistamista, omaa toimintojen priorisointia ja tehostamista, mutta toisaalta uusia rahoitusrakenteita koko valtakunnan tasolla. Kaupunki on entistä enemmän palvelujen tilaaja, mitä osaamista täytyy kaupungin organisaatiossa olla riittävästi. 11

12 KUNTALAIN MUKAINEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 69 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,49 euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä ,75 euroa kirjataan varausten muutos ,97 euroa Lappeenrannan kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2013 jää edellä mainittujen kirjausten jälkeen ,77 euroa, joka siirretään edellisten vuosien ylijäämään. 12

13 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNAS- TA Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on tuottaa johdolle kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Lappeenrannan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, taloussääntö, tarkastussääntö, riskienhallintaohjelma, kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan yleisohje sekä muut johdon antamat toimintaohjeet. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja ja kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Tilivelvollisilla on asiasta erityinen vastuu. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu toimialojen laatimiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Sisäisen valvonnan selonteon sisältö ohjeistettiin tilinpäätösohjeessa ja arvioinnin tukena toimialat ovat käyttäneet mm. tilinpäätösohjeen liitteenä olevaa itsearviointilomaketta. Toimialoja pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla hyvä/tyydyttävä / ei hyväksyttävä. Lisäksi toimialoja pyydettiin ilmoittamaan onko merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita todettu sekä parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat. Toimialojen selonteoissa esitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat johtamisjärjestelmän ja työntekijöiden vastuiden selkeyttämistä, riskien raportoinnin kehittämistä, tulostavoitteiden saavuttamisen palkitsemista, kaupunkikonsernin sisäisten palvelusopimusten laadun ja muun toteutumisen arviointia, määräaikaisen henkilöstön oikeaa mitoitusta sekä itsearviointimenetelmien kehittämistä. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvällä tasolla ja merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita ei ole todettu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät on määritelty konsernitasolla vastaamaan kuntalain muutoksia. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Lappeenrannan kaupunkia vastaan on ollut vireillä kanne, jossa yksittäinen määräaikainen työntekijä on vaatinut työsuhteensa katsomista toistaiseksi voimassa olevaksi. Kouvolan hovioikeus on antamassaan tuomiossa todennut, että työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana lukien. Asialla on ollut kaupungin kannalta suuri periaatteellinen merkitys. Tuomion antamisen jälkeen asiasta on neuvoteltu ja siinä on saavutettu sovinto. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan ja toimintayksikön kohdalla. Kuntalain 71 :n mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa arvioi myös tarkastuslautakunta antamassaan arviointikertomuksessa. Kaupungin johtoryhmässä on hyväksytty talousarvion yksityiskohtaisten perusteluiden ja sitovien tavoitteiden vastuutus. Tavoitteiden ja Lappeenranta 2028 strategian toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle/valtuustolle puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian raportoinnissa koko kaupungin tasolla on otettu käyttöön IMStyökalu. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen käyttötalouden tasapainotusohjelmasta vuosille Johtamista ja raportointia tukevien tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa edelleen. Kuluvan vuoden aikana konserniohjausta on edelleen vahvistettu ja Eksote kuntayhtymän kanssa on kehitetty yhteistyötä, raportointia ja samoin Lappeenrannan kaupungin omistajaohjausta. Näihin eli talousseurannan kehittämiseen ja Eksoten omistajaohjauksen parantamiseen, Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on antanut viranhaltijoita ohjaavat toimintaohjeet. Kaupunginhallituksen johtosääntö ja kaupungin konserniohje on päivitetty valtuustossa Kaupunkikonsernin luotto- ja maksukorttiohje sekä edustus-, neuvottelu- ja kokouskulujen hyväksymisohje on päivitetty. Matkustamista koskevan ohjeen sekä kaupunkikonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen päivitys ovat työn alla. Konsernijaosto on hyväksynyt yksityiskohtaisen kuvauksen omistajaohjauksen 13