Aika klo 9:00-11:24 Tampereen kaupungin virastotalo, kaupunginhallituksen kokoussali, Aleksis Kiven katu C, V krs.

Transkriptio

1 Aika klo 9:00-11:24 Paikka Tampereen kaupungin virastotalo, kaupunginhallituksen kokoussali, Aleksis Kiven katu C, V krs. Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Rantanen Seppo puheenjohtaja Petäkoski-Hult Tuula varapuheenjohtaja tilalla varajäsen Päivi Söderström Haarla-Kettunen Inkeri jäsen Jakobsson Eija jäsen Kallio Seppo jäsen Penttilä Mauri jäsen Ruoholahti Pauli jäsen Saksala Antero jäsen Salmela Heikki jäsen Sirén Elina jäsen Tainio Hanna jäsen Virtanen Sirkkaliisa jäsen Välimäki Pauli jäsen tilalla varajäsen Pekka Paavola Rantanen Jarmo työvaliokunnan edustaja tilalla Juha Yli-Rajala Nurminen Päivi esittelijä Asula-Myllynen Ritva sihteeri Kutsutut 71 KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAMALLI, klo 9:00-9:57 Ottila Eero Elinkeinojohtaja Tampereen kaupunki Käsitellyt asiat :t 69 77, 79 92, 77 käsiteltiin alussa 70 jälkeen Allekirjoitukset Seppo Rantanen Ritva Asula-Myllynen 1

2 Aika klo 9:00-11:24 Paikka Tampereen kaupungin virastotalo, kaupunginhallituksen kokoussali, Aleksis Kiven katu C, V krs. Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2006 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Tainio Hanna Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimisto / 2006 Todistaa Ritva Asula-Myllynen 2

3 1 69 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAMALLI SEUTUHALLINNON TYÖRYHMIEN TEHTÄVÄT JA JÄSENET KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLITYÖN KÄYNNISTÄMINEN PARAS-HANKKEEN ETENEMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖTERVEYSPALVELUJEN SELVITYSHANKE LAUSUNNON ANTAMINEN PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMALUONNOKSESTA TYÖVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN JA JÄSENEN NIMEÄMINEN TAMPEREEN YRITTÄJÄNAISET RY:N RAHOITUSHAKEMUS NAISRESURSSIKESKUKSEN KÄYNNISTÄMISEKSI HANKE-EHDOTUS: ALUEKEHITTÄJÄN KOULUTUSOHJELMA 2006 PIRKANMAAN TARPEISIIN HANKE-EHDOTUS: ETÄOPETUSKESKUS SEUDULLISEKSI E- OPPIMISEN PALVELUKESKUKSEKSI, jatko-osa HANKE-EHDOTUS: HÄMEENLINNA-VALKEAKOSKI-TAMPERE VESISTÖREITIN KEHITTÄMISELVITYS JA KOORDINAATIOHANKE HANKE-EHDOTUS: TUOTTEISTAMINEN JA SISÄISEN KUSTANNUSLASKENNAN KEHITTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA, hankkeen jatko HANKE-EHDOTUS: ALUEKESKUSOHJELMAN ALUEELLISEN VAIKUTTAVUUDEN VAHVISTAMINEN 2006 JA HANKE-EHDOTUS: TAMPEEEN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (TASE2025) PÄIVITYS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN N TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUSPALKKIOT KUNTAJOHTAJAPÄIVÄT 2006 TAMPEREELLA 34 3

4 19 87 LUOTTOKORTIN KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN SEUTUJOHTAJALLE ALUEKESKUSOHJELMAN ARVIOINTI KAUPUNKIULOTTUVUUS EU-OHJELMAKAUDELLA SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT MUUT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET 41 4

5 69 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin. 5

6 70 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Vuorossa Tainio Hanna. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Hanna Tainio. 6

7 71 KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAMALLI Seutujohtaja Nurminen : Kaupunkiseudun elinvoiman keskeisenä tekijänä on kilpailukykyisen ja houkuttelevan toimintaympäristön tarjoaminen yrityksille ja osaajille. Tampereen seutu kilpailee yrityksistä ja investoinneista sekä kaupunkiseutujen välillä että kansainvälisesti. Menestyminen talouden kansainvälistymisessä edellyttää kaupunkiseudun elinkeinotoimen ja elinkeinopalvelujen toimintamallin tarkastelua. Seutustrategiassa tavoitteeksi on asetettu seudullisen elinkeinopolitiikan toimintamallin selkiyttäminen. Nykyinen toimintamalli perustuu seudun seitsemän kunnan itsenäiseen organisaatioon ja niiden väliseen vapaamuotoiseen yhteistyöhön. Tarkoituksenmukaista on tehdä tästä verkostomaisesta toimintamallista selvitys ja johtopäätökset sen pohjalta. Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Eero Ottila on Tampereen kaupungin toimeksiannosta selvittänyt seudun elinkeinotoimen toimintamallia ja arvioinut sen uudistamisen tarvetta. Selvityksessään Ottila on haastatellut mm. kaupunkiseudun kunnallisjohtoa ja keskustellut kuntien elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden kanssa. Työvaliokunta on kokouksessaan 18.8 käynyt keskustelua Tampereen seudun elinkeinotoimen toimintamallista elinkeinojohtaja Eero Ottilan esityksen pohjalta ja evästänyt jatkovalmistelua. ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus kuulee elinkeinojohtaja Ottilan informaation kaupunkiseudun elinkeinotoimen toimintamallia kokevasta selvityksestä ja alustavista johtopäätöksistä ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Juha Yli-Rajala oli poissa asian käsittelyn aikana klo 9:37 9:42. Lisätietoja Elinkeinojohtaja Eero Ottila, puh

8 72 SEUTUHALLINNON TYÖRYHMIEN TEHTÄVÄT JA JÄSENET Seutujohtaja Nurminen : Seutuhallitus on kokouksessaan asettanut seutuyhteistyötä edistämään viisi työryhmää seutustrategian mukaisten painotusten pohjalta. Työryhmät ovat: maankäyttö- ja rakennetyöryhmä, hyvinvointipalvelujen työryhmä, teknisten palvelujen työryhmä, elinkeinojen ja osaamisen työryhmä sekä Seutu-It työryhmä. Seutuhallitus on toivonut, että työvaliokunta voisi nimetä työryhmien jäsenet Työryhmien luonne ja yhteistyötä valmisteleva rooli on strateginen. Työryhmät muodostetaan jäsenkuntien päällikkö- /johtajatasoisista virkamiehistä, joilla on riittävät päätösvaltuudet, asiantuntemus ja sitoutuminen työskentelyyn. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta yhteistyön tiivistäminen liittyy mm. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityön valmisteluun, Tampereen seudun liikennejärjestelmä 2025 hankkeen suunnitteluun sekä seudun asuntopoliittiseen ohjelmatyöskentelyyn. Hyvinvointipalvelujen osalta tarve on käynnistää palveluyhteistyön tiivistämiseen tähtäävän palvelustrategian/palveluyhteistyösuunnitelman valmistelu (palveluverkkokartoitus, -suunnitelma). Yhteistyön tiivistämisessä on tärkeä tunnistaa lähiajan yhteistyön kärkialueet, tehdä esityksiä yhteistyöhankkeiden käynnistämisestä ja seurata niiden toteutusta. Teknisten palvelujen osalta yhteistyötarpeet koskevat infrastruktuuripalvelujen ja viranomaispalvelujen seudullisten toimintamallien mahdollisuuksien selvittämistä. SeutuIt:n taustalla on tavoitteet tukea palvelujen seudullista järjestämistä tietojärjestelmäyhteistyötä kehittämällä sekä kansalaisten sähköisiä asiointipalveluja ja kommunikaatioteknologiaa kehittämällä. Tämän toteuttaminen edellyttää sähköisen asioinnin toteutussuunnitelman sekä seudullisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin linjauksia. Elinkeinojen kehittämisen seudullinen tarve kytkeytyy elinkeinopalvelujen seudullisen toimintamallin uudistamiseen sekä seudun elinkeinostrategian valmisteluun. Lisäksi liike-elämän, korkeakoulujen ja hallinnon yhteistyön uusien yhteistyömuotojen edistäminen on tärkeää. Työryhmien työskentelyä tukevat sihteerit, jotka vastaavat työryhmien järjestäytymisestä, yhteistyön organisoinnista ja työs- 8

9 kentelyn etenemisestä yhdessä nimettyjen puheenjohtajien kanssa. Työryhmien työskentely voidaan kytkeä erikseen sovittavalla tavalla Paras-hankkeen mukaisten kuntakohtaisten toimeenpanosuunnitelmien ja yhteistyösuunnitelma valmisteluun. Tämän vuoksi työryhmän jäsenten nimeämisessä on tarkoituksenmukaista odottaa Puitelakisopimusta tarkentavan hallituksen esityksen antamista. Alustavien tietojen mukaan lain yksityiskohtainen sisältö selviää Työvaliokunta on kokouksessaan keskustellut työryhmien jäsenten nimeämisestä ja tehtävistä ja todennut työryhmien kytkeytyvän Paras-hankkeen valmisteluprosessiin. Tämän vuoksi työryhmien nimeäminen on pidetty tarkoituksenmukaisena toteuttaa Paras-hankkeen Puitelain yksityiskohtaisen sisällön selvittyä. ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus merkitsee tiedoksi työvaliokunnan kannanoton työryhmien nimeämisestä ja työskentelyn käynnistämisestä. Merkittiin, että kokous keskeytettiin ajaksi 10:30 10:40. Seutuhallituksen jäsenet kiittivät eläkkeelle jäävää Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltilaa hyvästä yhteistyöstä. Merkittiin, että Pauli Ruoholahti poistui klo 10:42 asian käsittelyn jälkeen. ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh

10 73 KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLITYÖN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen : Tampereen kaupunkiseutu on kehityskuvaltaan Suomen positiivisimpia seutuja sisäasiainministeriön Kaupunkiverkko 2006 tutkimuksen mukaan. Hyvä kehityskuva muodostuu mm. erinomaisesta osaamisperustasta ja kulttuuripalveluista sekä hyvästä kansainvälistymisen tasosta. Kehitys-edellytykset luokitellaan erinomaisiksi. Lähtökohdat kaupunkiseudun elinvoimaisuuden kehittämiselle ovat em. perustella hyvät. Myös kaupunkiseudun omassa seutustrategiassa Tampereen kaupunkiseutu nähdään kuuluvan tulevaisuudessa maamme nopeimmin kasvavien kaupunkiseutujen joukkoon. Seudun yhteisenä kehityshaasteena on mm. vastata voimakkaaseen väestönkasvuun, siitä aiheutuvaan lisääntyvään liikkumiseen sekä väestön lisääntymisen ja ikääntymisen aiheuttamaan palvelukysynnän kasvuun. Kaupunkiseudun tulee kyetä säilyttämään viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö asukkaille ja vetovoimainen ja houkutteleva toimintaympäristö yrityksille. Kaupunkiseutu kilpailee kansallisesti ja kansainvälisesti yrityksistä, investoinneista ja korkeantason osaajista. Tampereen seudun mahdollisuudet kehittyä Suomen ek-elämän talousveturina tulee kyetä turvaamaan seudun kokonaisvoimavaroja ja vahvuuksia yhdessä hyödyntäen ja edelleen vahvistaen. Kaupunkiseudun tasapainoisen kasvun ja kehityksen edistämiseksi on seutustrategiaprosessissa sovittu, että kaupunkiseudun maankäyttöä suunnitellaan yhdessä. Valtuustojen hyväksymässä seutustrategiassa kunnat ovat sitoutuneet käynnistämään kuntien yleispiirteistä maankäytön suunnittelua ohjaavan rakennemallitarkastelun laadinnan. Tampereen kaupunkiseudun edellinen rakennemallisuunnitelma on laadittu seudun kuntien ja Pirkanmaan Liiton kesken vuosituhanteen vaihteessa ja sen tarkoituksena oli valmistella kaupunkiseudun näkemys maakuntakaavoituksen pohjaksi. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaehdotus on valmistunut 2005, mutta on edelleen vahvistamatta. Maakuntakaavan ratkaisujen ulkopuolelle on jäänyt Tampereen kaupunkiseudun osalta avoimia kysymyksiä. Rakennemallin käsite on avoin ja vaatii prosessin alkuvaiheessa rajauksia. Se voidaan määritellä laajasti koko kaupunkiseudun kehityskuvaksi, jossa selvitetään mm. kaupunkirakenteen kehitysdynamiikka ja yhteiset haasteet. Laajasti ymmärrettynä siinä voidaan ottaa kantaa seudun elinkeinojen kehittämiseen ja ekprofiiliin, hyvinvointipalvelujen toimintamalliin, kaupallisten palvelujen sijoitteluun samoin kuin asumiseen, kunnalliseen infrastruk- 10

11 tuurikysymyksiin ja liikennejärjestelmiin. Rakennemallityö voi olla siis koko seudun kehittämistyön sateenvarjohanke ja eräänlainen kaupunkiseudun vision tarkempi kuvaus. Rakennemalli voidaan nähdä myös em. ajattelua suppeampana tarkasteluna, johon valitaan tietyt ajankohtaiset ja yhteistä pohdintaa vaativat teemat käsiteltäväksi. Rakennemalli voidaan rajata haluttaessa Parashankkeen toimeenpanon edellyttämäksi yhteistyösuunnitelmaksi maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Vastaavia rakennemallitarkasteluprosesseja on toteutettu esim. Lahden seudulla (2004). Lisäksi pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeisiin sisältyy maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskeva asiakirja, joka sisältää mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien ensimmäisen yleiskaavojen yhdistelmäkartan (2005). Oulun seudun seutuvaltuusto on hyväksynyt yhteisen yleiskaavan Oulun seudulle Rakennemallin laadinnassa keskeistä on onnistunut prosessi, jossa on riittävä osallistuminen sekä poliittinen päätöksenteko. Onnistunut prosessi heijastuu sitoutumisena rakennemallin ratkaisuihin kuntien yleispiirteisen kaavoituksessa. Prosessin päävaiheita ovat: työsuunnitelma, lähtötietojen kerääminen, työtä ohjaavien tavoitteiden määrittely, rakennemallivaihtoehdot ja niiden arviointi. Työmenetelmiä voivat olla kuntakierrokset (kuntien profiilit), osallistavat työseminaarit, asiantuntijakuulemiset, työryhmien ja johtoryhmien kokoukset ja lausunnot. Kaupunkiseudun rakennemallitarkastelun käynnistäminen on seutuyhteistyön keskeinen väline ja prosessin valmistelu olisi hyvä käynnistää vielä kuluvana vuonna. Mm. Tampereen kaupunginvaltuusto on käsitellyt rakennemallitarkastelun tarpeellisuutta ja päättänyt antaa seudulliselle kuntayhtymälle esityksen työn käynnistämiseksi. Työvaliokunta on käsitellyt rakennemallityön käynnistämistä kokouksessaan ja todennut rakennemallin kytkeytyvän Paras-hankkeeseen, minkä johdosta työn käynnistämisessä on tarkoituksenmukaista odottaa Paras-hankkeen Puitelain yksityiskohtaisen sisällön selviämistä. ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus merkitsee tiedoksi työvaliokunnan kannanoton rakennemallityön käynnistämisestä. ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh

12 74 PARAS-HANKKEEN ETENEMINEN Seutujohtaja Nurminen Kunta- ja palvelurakennehankkeesta on kesäkuun lopussa valmistunut ns. Puitelaki eli poliittinen sopimus lain keskeisestä sisällöstä. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan syyskuussa. Tavoitteena on lain voimaan tulo Paras-hankkeen toimeenpano sisältää mm. velvoitteet kunkin kunnan laadittavasta toimeenpanosuunnitelmasta sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin rajoittuvien ja yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästä kuuluvien kuntien laadittavasta yhteistyösuunnitelmasta. Tampereen seutukunnan seutuforum järjestetään Tilaisuuden yhtenä teemana on mm. Paras-hanke. Paras-hankkeessa laadittavat toimeenpanosuunnitelma ja yhteistyösuunnitelmat koskettavat seutustrategiassa tunnistettuja yhteistyöalueita: maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyön tiivistämistä sekä yhteistyön lisäämistä kuntalaisten hyvinvointipalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus keskustelee Paras- hankkeen etenemisestä. Merkittiin, että Seppo Rantanen oli poissa asian käsittelyn aika na klo 10:44 10:46. Aihetta käsiteltiin myös 72 ja 73 kohdalla. Seutujohtaja Nurminen esitteli lyhyesti Kuntajohtajapäivien antia aiheesta ja se merkittiin tiedoksi. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh

13 75 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖTERVEYSPALVELUJEN SELVITYS- HANKE Seutujohtaja Nurminen : Seutuhallitus on päättänyt käynnistää selvityksen Tampereen kaupunkiseudun kunnallisen työterveysorganisaation muodostamisesta. Selvityksen kohteena ovat Tampereen kaupungin työterveysorganisaatio (Tullinkulman työterveys), Tampereen kehyskuntien työterveysorganisaatio(t), Kangasalan seudun kkt:n työterveysorganisaatio sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveysorganisaatio. Seutuhallitus on asettanut selvitystyötä ohjaavaksi aikatauluksi vuoden 2006 lopun, jolloin johtopäätökset selvitystyön pohjalta tehdään. Työn tavoitteena on selvittää, miten kunnallista työterveyshuoltoa Tampereen seudulla tulisi uudistaa siten, että se kykenee vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin kustannustehokkaasti. Selvityksessä tulee esittää Tampereen seudun kunnallisten työterveyspalvelujen toiminta-/organisointimalli ja liiketoimintasuunnitelma, joka parhaiten varmistaa toiminnan tehokkuuden, palvelun kehittymisen ja kilpailukyvyn yksityisiin toimijoihin nähden. Ohjeellinen vuosi toimintamallin tiivistämiseksi on Selvityksen suorittamisesta on pyydetty tarjous prof. Hannu Virokannakselta, joka on osallistunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyspalvelujen selvitystyöhön ja kehyskuntien työterveyspalvelujen yhdistämisen selvitys- ja valmennustyöhön. Tarjous selvityshankkeen työsuunnitelmaksi sisältää työryhmien kokoukset 4-5 kpl, yhden työseminaarin, työpaikkakäynnit, väliraportin 30.9 ja loppuraportin esittelyn sekä verkkotyökalun projektissa syntyvän materiaalin jakeluun ja tiedonkeräämiseen. Selvitystyön kustannus on e. Hankkeen rahoitus jaetaan kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kesken seuraavasti: 80/20. Kuntayhtymän osalta hanke voidaan rahoittaa kuntayhtymän budjetista Työvaliokunta toimii selvityshankeen johtoryhmänä ja asettaa selvityshankkeelle työryhmän, jossa on mukana kaikkien osapuolten edustajat sekä talousasiantuntija. 13

14 Työryhmän koollekutsujana ensimmäisen kokouksen osalta toimii seutujohtaja Päivi Nurminen sekä kokousten puheenjohtajana prof. Vironkannas ja sihteerinä TtM Maiju Östeman (Työterveysverkko Oy). Työvaliokunta on kokouksessaan keskustellut hankkeesta ja nimennyt sille seuraavan työryhmän: Johtaja Seppo Nikkari, Tullinkulman työterveys, Tampereen kaupunki Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson, Tampereen kaupunki Työterveyshuollon ylilääkäri Anne Pinola, Nokian kaupunki Ylilääkäri Pirjo Mäkelä, Kangasalan seudun terveyskeskus Talousjohtaja Anssi Koski, Pirkkalan kunta Henkilöstöpäällikkö Matti Kujala, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä 1) työterveyspalvelujen seudullisen toimintamallin selvittämistä koskevan tarjouksen 2) hankkeen rahoitusperusteeksi Tampereen seudun kuntayhtymä 80 %, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 20 % Keskustelun kuluessa Inkeri Haarla-Kettunen ehdotti, että työryhmään valitaan perusturvajohtaja Kari Virta Ylöjärveltä. Ehdotusta kannatettiin yksimielisesti. ehdotus hyväksyttiin muutettuna, siten, että työryhmään valitaan myös perusturvajohtaja Kari Virta Ylöjärveltä. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi 14

15 76 LAUSUNNON ANTAMINEN PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMALUONNOK- SESTA Seutujohtaja Nurminen: Pirkanmaan liitto on toimittanut kuntayhtymälle pyynnön lausua maakuntaohjelmaluonnoksesta. Myös seudun kunnille on toimitettu lausuntopyynnöt. Maakunnan suunnittelujärjestelmä on kolmitasoinen ja muodostuu valtuustokausittain laadittavasta maakuntasuunnitelmasta (strategia), nelivuotisesta maakuntaohjelmasta ja vuosittain tarkistettavasta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta. Maakuntaohjelma on maakuntastrategiaa toimeenpaneva ohjelma, jossa määritellään toimenpiteet ja keskeiset hankkeet sekä työnjako ja rahoituslähteet strategian mukaiselle toiminnalle. Lausuttavana olevan ohjelman aikajänne on Lausuntopyynnössä pyydetään näkemyksiä erityisesti esitettyjen toimenpiteiden osuvuudesta ja keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä. Pirkanmaan maakuntaohjelman toimenpide-ehdotukset muodostavat neljän toimintalinjan kehittämiskokonaisuuden: 1) yritystoiminta ja tutkimus, 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat), 3) aluerakenne, yhteydet ja energia sekä 4) vetovoima, imago ja identiteetti. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän persussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on mm. huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta.. Seutujohtaja on valmistellut seuraavan lausuntoluonnoksen: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toteaa lausuntonaan Pirkanmaan maakuntaohjelmaluonnoksesta seuraavaa: Tampereen seutukunta muodostaa väestöltään, elinkeinoelämältään ja kehitykseltään maakunnan veturin. Tampereen seutukunnan omat haasteet ja niihin valitut kehittämislinjat ovat kaupunkiseudun prioriteettien kärkipäässä. Tampereen seutukunnan kehittämiseen panostaminen säteilee myönteistä kehitystä myös muihin seutukuntiin. Jokaisen seutukunnan menestys on esisijaisesti perustuttava kuitenkin omien vahvuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen. Tampereen seudun haasteet liittyvät seudullisen maankäytön yhteistyöhön, hyvinvointipalvelujen palvelurakenteiden uudistamiseen sekä elinkeinoelämän kilpailukykyisten toiminta- ja sijoittumisympäristöjen luomiseen ja ylläpitämiseen. 15

16 Näihin haasteisiin on päätetty vastata käynnistämällä seutukunnan maankäyttöä ohjaavan rakennemallin valmisteluprosessi, jossa linjataan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen lisäksi seudulliset infrapalvelut ja keskeiset liikenneratkaisut. Palvelutuotannon haasteet vastaanotetaan uudistamalla kuntien omia palvelustrategioita, edistämällä uusien palvelurakenteiden syntymistä ja kehittämällä mm. hyvinvointipalveluliiketoimintaa ja sen ohjausta. Elinkeinojen ja osaamisen kehittäminen sekä vahvistuva liiketoiminnan, yliopiston ja hallinnon yhteistyö on kaupunkiseudun kuntien yhteistyön kolmas ulottuvuus. Yhteistyön seuraavana vaiheena on seudullisen elinkeinostrategian uudistaminen seudun elinkeinopoliittisen toimintamallin selvittyä. Mainitut asiakokonaisuudet on sisällytetty kaupunkiseudun seutustrategiaan ja lisäksi mm. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän jättämään aluekeskusohjelmahakemukseen vuosille Maakuntaohjelmaluonnoksen tarkastelu mainittuja Tampereen kaupunkisedun seutustrategian kolmea painopisteitä vasten johtaa toteamukseen, että maakuntaohjelmassa on hyvin esillä Tampereen kaupunkiseudun kehittämistarpeet. Lausunnossa on pyydetty arvioimaan toimenpidetarpeiden osuvuutta ja niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä, mitä vaikeuttaa mm. toimenpiteiden yleispiirteisyys. Toimenpidetarkastelu on lisäksi osa vuosittaista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmatyötä. Em. syistä johtuen toimenpiteiden tärkeysjärjestykseen ei tässä yhteydessä oteta suoraan kantaa. Tampereen kaupunkiseutu haluaa korostaa ohjelman jatkovalmistelussa seuraavia asiakokonaisuuksia ja toimenpiteitä: Palveluliiketoiminnan ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehittäminen vaatii suunnattuja kehittämistoimia, tutkimusta ja hankerahoitusta, jota uuden hyvinvointiklusterin perustaminen tukee. Klusteri mahdollistaa palvelurakenteiden kehittymisen lisäksi työllisyyden ja hyvinvointipalvelujen vientituotteiden kehittämisen. Tätä tukemaan tarvitaan kansainvälisiä liiketoimintakoulutusta alueen korkeakouluihin, esim. Yliopistojen yhteinen Tampere International Bussiness Academy. Lisäksi on tarve varmistaa Hyke-hankkeen (Hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke Pirkanmaalla) ) jatko vuoden 2007 jälkeen. Tampereen kaupunkiseudun asema Pirkanmaan kilpailukyvyn veturina edellyttää, että maakunnassa panostetaan Tampereen kaupunkiseudun oppi- ja tutkimuslaitosten kehittämiseen sekä perusopetukseen että huippuosaamisen vahvistamiseen. Elin- 16

17 keinojen kehittämisen näkökulmasta kaupunkiseutu korostaa elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja hallinnon yhteistyön tiivistämistä ja yhteistyömuotojen uudistamista. Vahvuusklustereiden osalta on tärkeää että innovaatioympäristö on toimiva ja tukee seudun yritysten kilpailukykyä kansainvälistyvässä taloudessa. Elinkeinopoliittisesti Tampereen kaupunkiseudulle on tärkeää investointien edistäminen ja liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen. Tunnistettujen vahvuusklustereiden ohella kehittämispanoksia tulisi suunnata luovien alojen kehittämiseen. Saavutettavuus on merkittävä kilpailuetu Tampereen kaupunkiseudulle. Kilpailuedun ylläpitäminen edellyttää seudun sisäisten yhteyksien lisäksi kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien kehittämistä. Näihin liittyvät toimenpiteet kuten valtatieverkon, lentoliikenteen sekä seudun sisäisen liikennejärjestelmän ratkaiseminen ovat avainasioita paitsi Tampereen seudun myös koko Pirkanmaan kehittymisessä. Erityisen tärkeää on Tampereen kaupunkiseudun sisäisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenneratkaisujen toteuttaminen. Pahimmillaan liikenteen ruuhkautuminen uhkaa tulevaisuudessa koko kaupunkiseudun vetovoimaa ja koko Pirkanmaan kilpailukykyä. Seutukunnan logistinen asema tulisi hyödyntää uudenlaisen logistiikkatoimialan kehittämisessä Työvaliokunta on kokouksessaan hyväksynyt valmistellun lausunnon. Samassa yhteydessä työvaliokunta on keskustellut kuntayhtymän roolista jäsenkuntien yhteisessä edunvalvonnassa (perussopimus 3 ) ja todennut, että aiheeseen on syytä palata erillisessä keskustelussa. ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää antaa yllä esitetyn lausunnon Pirkanmaan liiton maakuntaohjelmaluonnoksesta. ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi 17

18 77 TYÖVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN JA JÄSENEN NIMEÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus on kokouksessaan asettanut seudun kunnallisjohtajista muodostuva työvaliokunnan. Työvaliokunnassa kehyskunnilla on kullakin yksi edustaja ja Tampereen kaupungilla kaksi edustajaa. Työvaliokunnan kokoonpano on: kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, Tampere; talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala, Tampere; kaupunginjohtaja Markku Rahikkala, Nokia; kunnanjohtaja Jukka Mäkelä, Kangasala; kaupunginjohtaja Pentti Sivunen, Ylöjärvi; kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Lempäälä; kunnanjohtaja Risto Koivisto, Pirkkala ja kunnanjohtaja Erkki Paloniemi, Vesilahti. Työvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Markku Rahikkala. Työvaliokunnan puheenjohtaja on osallistunut seutuhallituksen kokouksiin. Työvaliokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut kokouksessa pyytävänsä eroa työvaliokunnan jäsenyydestä. Tämän johdosta seutuhallituksen tulee valita uusi, Tampereen kaupunkia edustaja, jäsen työvaliokuntaan ja nimetä työvaliokunnan puheenjohtaja. Työvaliokunnan rooli on tärkeä seutuyhteistyön valmistelussa ja toimeenpanossa. Työvaliokunta tukee seutujohtajaa seutuhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelussa ja ohjaa päätösten täytäntöönpanoa. Työvaliokunnan tehtävänä on lisäksi kytkeä seutuhallinnon tavoitteet kunnan suunnittelujärjestelmään. Työvaliokunnan toimintaa kehitetään jatkossa siten, että työskentely pohjautuu seutustrategiaa toimeenpaneviin yhteistyösuunnitelmiin sekä seudullisissa työryhmissä ja sihteeristössä valmisteltuihin yhteistyöesityksiin. Seutujohtaja koordinoi asioiden valmistelua ja vastaa niiden esittelemisestä työvaliokunnalle. ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus 1) toteaa, että työvaliokunnassa on yksi jäsen Nokian kaupungilta, Kangasalan kunnalta, Ylöjärven kaupungilta, Lempäälän kunnalta, Pirkkalan kunnalta ja Vesilahden kunnalta kustakin sekä kaksi jäsentä Tampereen kaupungilta, 18

19 2) toteaa, että Tampereen kaupunginjohtajalle myönnetään ero työvaliokunnan jäsenyydestä, 3) päättää valita työvaliokuntaan uudeksi jäseneksi Tampereen kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskosen, 4) päättää valita työvaliokunnan puheenjohtajaksi johtaja Juha Yli-Rajalan Tampereen kaupungilta ja 5) toteaa, että Nokian kaupunginjohtaja Markku Rahikkala jatkaa työvaliokunnan varapuheenjohtajana. Merkittiin, että asia käsiteltiin alussa 70 :n jälkeen. Merkittiin, että Juha Yli-Rajala saapui kokoukseen asian käsittelyn jälkeen klo 9:05. ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh

20 78 TAMPEREEN YRITTÄJÄNAISET RY:N RAHOITUSHAKEMUS NAISRESURSSI- KESKUKSEN KÄYNNISTÄMISEKSI Asia päätettiin poistaa listalta. Lisätietoja Seutujohtaja Päivi Nurminen, puh

21 79 HANKE-EHDOTUS: ALUEKEHITTÄJÄN KOULUTUSOHJELMA 2006 PIRKAN- MAAN TARPEISIIN Projektipäällikkö Asula-Myllynen: Tampereen kesäyliopisto on järjestänyt aluekehittäjien koulutusohjelmia vuodesta Vuonna 2006 koulutusohjelman painopisteeksi on valittu luovuus ja kulttuuri. Koulutus vastaa osaltaan Luova Tampere ohjelman tarpeisiin, ja sen tavoitteena on syventää valmiuksia toimia aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä erityisesti pirkanmaalaisten kehitys- ja koulutustarpeiden pohjalta. Hankkeen tavoitteena on lisäksi tukea henkilöitä määrittelemään oma asemansa oman alan/seudun strategisessa kehittämisessä ja antaa välineitä toimia keskeisenä vaikuttajana eri strategioita toteutettaessa. Tavoitteena on myös luoda konkreettisia hankesuunnitelmia alueen imagon, viihtyisyyden ja vetovoiman parantamiseksi. Hanke vahvistaa pirkanmaalaisten korkeakoulu-, tutkimus- ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista sekä kykyä vastata entistä paremmin alueellisiin elinvoimaisuus- ja kilpailukyky -kehityshaasteisiin. Hanke myös selkeyttää eri toimijoiden rooleja seudullisessa kehityksessä. Osallistujamäärä on enintään 30 henkeä. Hankkeen vastuullinen taho on Tampereen kesäyliopisto ja hankkeelle on nimetty ohjausryhmä seuraavasti: - yliassistentti Ilari Karppi, TaY, pj. - professori, yksikön johtaja Markku Sotarauta, TaY - professori Arto Haveri, TaY - professori Seppo Laakso, TaY - T&K ja palvelujohtaja Esa Ala-Uotila, Piramk - tutkija Ari Hynynen, TTY - apulaisrehtori Kaisa Lahtinen, TAMK - erityisasiantuntija Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto - koordinaattori Kari Kylkilahti, Pirkanmaanseutu ry. - rehtori Ritva Ojalehto, Tampereen kesäyliopisto - projektipäällikkö Kirsikka Soikkeli, Tampereen kesäyliopisto, siht. - projektipäällikkö Ritva Asula-Myllynen, Tampereen kaupunkiseudun AKO Aluekehittäjän koulutusohjelman 2006 suorittaneiden on mahdollista anoa suorittamiensa opintopisteiden (15 op) hyväksymistä haluamassaan pirkanmaalaisessa korkeakoulussa joko jatkaessaan keskenjääneitä opintojaan tai hakeutuessaan perusopintoihin tai valmistumisen jälkeisiin opintoihin. Opintopisteiden hyväksyminen harkitaan tapauskohtaisesti. 21

22 Hankeaika on vuosi Koulutus käsittää 16 lähiopetuspäivää seuraavilla teemoilla: - toimintaympäristön muutokset ja luovuus kilpailutekijänä - eurooppalainen aluekehitys; Pirkanmaan ja Suomen aluekehitys; aluehallinto; hallintolaki; luova talous; imago ja brändi menestystekijöinä; kehittäjäverkostoanalyysit - ennakointitiedon hyödyntäminen; ennakointiosaaminen; teknologisen kehityksen ennakointi; teknologia arjen työkaluna; alueelliset menestysstrategiat - yhdyskuntasuunnittelu ja luova teknologian käyttö; liikenne; arkkitehtuuri ja kaupunkiympäristö - elävä kulttuurimaisema ja ympäristönhallinta Tampereen seutukunnassa - nykytaiteen ja median tulkinnan välineet; arjen hitaus - tapahtumatoiminta, matkailu, kulttuurituotanto ja viihde Pirkanmaalla - kansainvälistyvä Pirkanmaa - luova viestintä verkostoissa ja verkostosukkuloinnin käytäntöä. Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2006 on - palkka- ja henkilösivukulut ostopalvelut matkakulut koneiden ja laitteiden hankintamenot toimisto- ja vuokrakustannukset muut menot (markkinointi, kokouskust.) YHTEENSÄ Hankkeen rahoittajat - Tampereen kaupunkiseudun AKO korkeakoulut (Tay, TTY, PIRAMK, TAMK 4x2 500) kesäyliopiston omarahoitusosuus osallistumismaksut 30x YHTEENSÄ Seuturyhmä käsitteli hanke-ehdotusta kokouksessaan ja suhtautui myönteisesti asiaan. Kunnallisjohtajat hyväksyivät hankkeen rahoittamisen kokouksessaan (11 ). ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä aluekeskusohjelmahankkeen Aluekehittäjän koulutusohjelma 2006 Pirkanmaan tarpeisiin rahoittamisen eurolla. ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Projektipäällikkö Ritva Asula-Myllynen, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi 22