VALTUUSTOKAUDEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN

Transkriptio

1 Kunnanhallitus VALTUUSTOKAUDEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN KHALL 83 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Kunnanhallitus on päättänyt strategian laatimisesta valtuustokaudelle Strategian laatiminen toteutetaan prosessina, johon osallistuvat kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenet ja johtoryhmä. Valtuuston kanssa työskentelyyn on kutsuttu myös ammattijärjestöjen edustajat. Konsulttina toimii Yritystaito Oy ja konsulttina Antero Ritvanen. Tavoitteena on saada strategialuonnos kesäkuuhun 2013 mennessä. Lopullinen hyväksyntä tapahtuu vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Työ ja prosessi on meneillään. Heinäveden kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen tuloslaskelman mukaan vuosikate on miinuksella eli ja tilinpäätös alijäämäinen ,11, joka voidaan kattaa taseessa olevasta kertyneestä ylijäämästä. Tämän jälkeen ylijäämätilille jää ,33 = n. 618 /asukas. Poistot ovat ,44 ja näin ollen vuosikate ei kata poistoja, vaan vuosikate on poistoista - 16,04 %. Mitään investointeja ei siis voi kattaa vuosikatteella, vaan kaikki poistot ja uudetkin investoinnit pitää toteuttaa uudella lainalla, jos muita tuloja ei löydetä tai toimintamenoja saada supistettua. Suuret korjausvelkainvestoinnit on pääosin tehty ja ne on toteutettu pääosin lainarahalla tai valtionosuuksilla ja -avustuksilla. Kunnalla on lainaa ,98 milj. = 3.197,04 /asukas. Kunta on investoinut viime vuosina merkittävästi kantokykyynsä nähden, mutta ne ovat olleet tarpeellisia ja osin täysin välttämättömiä johtuen korjausvelasta, jota on kertynyt menneeltä vuosilkymmeneltä ja jopa kauempaakin. Syyt ovat moninaiset, mutta yksi merkittävä syy on ollut kiinteistöissä olevat ongelmat, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia myös ihmisten terveydellisille oireiluille. Kuntaan on rakennettu kaksi uutta koulua; Pohjois-Heinävedelle Karvion koulu ja Kirkonkylälle Otto Kotilaisen koulu. Sen rakentamiseen kunta sai lainmukaisen 50 %:n valtionosuuden laskennallisista kustannuksista. Karvion koulun rakentamiseen ei valtionosuutta saatu. Koulujen rakentamisen rinnalla ja sen myötä on samalla supistettu kouluverkko kahden ala-asteen kouluksi. Kunnassa on yksi yläaste ja lukio, jotka toimivat opetuksen suhteen yhteistyössä opetuksen varmistamiseksi pätevien opettajien toimesta.

2 Kunnan väestö on hyvin ikääntynyttä ja sairastavuus on Pohjois-Karjalan keskussairaalan, johon kunta kuuluu, alueella sairastavinta. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on 140,8, kun maan keskiarvo on 100. Esim. Liperissä luku on 113,5, Outokummussa 125,6 ja Polvijärvellä 127,2. Heinäveden väestö tarvitsee keskimääräistä enemmän hoito- ja hoivapalveluja ja sairastavuuden ikävakioidun indeksiluvun mukaan niitä myös annetaan enemmän. Kuntaan rakennettiin uusi tehostetun palveluasumisen 34-paikkainen hoivakoti, joka valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuun alussa Hoitokoti on toiminut ja toimii vieläkin osittain väistötiloina, kun saaneerauksen kohteena ovat olleet ja ovat palveluja ryhmäkotiasunnot eli ns. D- ja E-tornitalot. Em. vanhusten hoitotilat voidaan ottaa kokonaisuudessaan tehostettuun käyttöön todennäköisesti vuoden 2014 alusta lukien. Lisäksi on jo korjattu pienessä mittakaavassa terveyskeskusta ja muuta palvelukeskusta, kuten allasosasto ja saunatilat. Korjauksen kohteena tulee edelleen olemaan koko palvelukeskus, jossa tultanee tekemään myös toiminnallisia rakenneratkaisuja. Korjauksen ja saneerauksen kohteena on ollut myös ns. Helmikoti (entinen lääkärien asuntola ja myöhemmin kuntoutuksen käytössä olleet tilat) ja päiväkoti. Kirjaston saneeraus on meneillään. Muissakin kiinteistöissä on tehty korjauksia ja mm. entinen sosiaalitoimiston rakennus on purettu. Korjaustoimenpiteitä tulee vielä tehdä joissakin kiinteistöissä. Em. korjaukset ja investoinnit ovat aiheuttaneet varsinaiselle toiminnalle haittaa ja lisärasitteita toimittaessa mm. väliaikaistiloissa ja toiminta on monin tavoin hankaloitunut. Myös lisäkustannuksia on aiheutunut. Kaikista em. tila- ja terveysongelmista ja investoinneista on selvitty kohtuullisesti, mutta toiminnan tehokkuus ja kustannustehokkuus on kärsinyt ja kunta on velkaantunut erittäin suurten investointien vuoksi. Samalla väestö on vähentynyt ja ikääntynyt. Heinäveden kunta on pääosin toteuttanut korjausvelan (asuntoja lukuunottamatta), joka monella Suomen kunnalla on vasta aluillaan. Sivistystoimessa koulutoimi toimii jo lähes normaalisti ja kunnan kaikilla lapsilla on hyvät ja nykyaikaiset fyysiset koulutilat ja välineet. Lasten päivähoito on siirretty sivistystoimen alaisuuteen ja toimii kunnan omissa tiloissa, mutta ryhmäpäivähoidon osalta on Kirkonkylän osalta tilat vuokrattu ulkopuoliselta toimijalta eli yrittäjältä. Tuleva lasten määrän kehittyminen ratkaisee jatkossa tilatarpeet. Kunnassa on viime vuosina investoitu myös vesi- ja viemärirakentamiseen Kerman suunnassa, Raaminmäen suunnassa ja Pohjois-Heinävedellä. Liittymismahdollisuuksia asukkaille ja uusille rakentajille ko. linjojen vaikutuspiirissä on. Rakentamiseen on saatu valtionavustusta ja Eu-rahaa,

3 mutta arvioituja liittymismaksuja ei tarpeeksi ole kertynyt eikä siten myöskään muita käyttötuloja. Kirkonkylän liike- ja koulukorttelin ja torialueen tiejärjestelyt toteutettiin kesällä 2012 ja kaavassa olevan torin rakentaminen on vielä toteuttamatta. Kunta on myynyt lähes kaikki omistamansa loma-asuntotontit, jonka vaikutuksesta vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on hiljalleen noussut. Osa rakentamisesta on toteutettu yhtiöiden ja yksityisten myymien tonttien kautta. Ympärivuotista asumista varten on tarpeen kaavoittaa vaihtoehtoisia tontteja esim. vesistöjen varrella. Siitä onkin tehty valtuustoaloite ja kaavoitusta tulee viedä eteenpäin. Kunnalla on suoraan kunnan omistamia asuntoja tyhjillään jonkin verran.tyhjillään olevista asunnoista muodostuu kunnalle kuluja yhtiövastikkeina ja myös tulonmenetyksiä saamattomina vuokrina. Lisäksi kunta omistaa 100 %:sti Kiinteistö Oy Heinäveden asunnot, jota hallinnoi oma hallitus. Ko. yhtiössä on myös vapaita asuntoja, jotka eivät aina kohtaa kysyttyä tarvetta esim. koon suhteen. Ko. yhtiön hallinto hoidetaan kunnan toimesta ja talouden ja hallinnon hoitaminen on kääntynyt positiiviseen suuntaan myös tuloksen osalta. Vuokrausasteen kohottaminen on kuitenkin tavoitteena. Yhtiöllä on velkaa yli 4 milj., mikä näkyy myös kunnan konsernivelassa täysimittaisesti. Heinäveden Vesihuolto Oy siirrettiin suoraan kunnan hoitaman liikelaitoksen toiminnaksi. Yhtiöltä siirtyi kunnalle velkaa Kunta on panostanut ja on panostamassa yrityselämän toimintaedellytyksiin kunnan elinvoiman vahvistamiseksi. Yrittäjille on myyty hallitilaa (Metalliset), vuokria on tarkistettu ja toimitilojen vaihtoja on valmisteltu, mm. Tulikivi Oy:n kanssa. Kunta on rahoittanut Berner Oy:n teknokemian tuotantoimintaa varten vanhojen hallitilojen saneerauksessa ja tulee rahoittamaan vielä vuonna 2013 Rajamäeltä Heinävedelle siirtyvän Rajamäen etikkatehtaan toimitilojen rakentamisen osalta. Molemmat tilat ovat kunnan omistuksessa, mutta yritys maksaa tiloista sovitun vuokran ja yritys työllistää toimintansa tarvitseman työvoiman. Kunta omistaa 100 %:sti myös Heinäveden Aluelämpö Oy:n, jolla on velkaa Yhtiö suunnittelee uuden 3 MW KPA-laitoksen rakentamista. Investointi toteutetaan velkarahalla, Kunta takaa lainan ja velkamäärä tulee näkymään kunnan konsernivelassa. Kaikki em. investoinnit on toteutettu ja toteutetaan pääosin velalla, joka näkyy kunnan velkamäärässä. Kunnan asukasluku on samalla vähentynyt, ja se vaikuttaa myös asukaskohtaisen velkamäärän kasvuun. Heinäveden kunta sijaitsee harvaan asutulla Itä-Suomen alueella, jossa väestö vähenee ja ikääntyy. Syntyvyys on myös alhainen. Sairastavuus on korkea. Kunnan toimenpiteet kunnan elinvoiman säilyttämiseksi ja väestön

4 palvelujen järjestämiseksi ovat vaatineet mittavia toimenpiteitä, joihin valtio on osittain osallistunut, mutta vähentyvän ja ikääntyvän väestön osalta tuloverotuotto ei riitä kattamaan lisääntyviä palvelujen tuottamiskustannuksia. Kunnan valtionosuudet ovat pysyneet kohtuullisella tasolla indeksiehdon turvin ja valtionosuuden laskennassa kunta saa suhteellisesti lisää valtionosuutta ikääntyneen ja sairastavan kunnan tunnuslukujen perusteella valtion suorittamien valtionosuuksien leikkauksista huolimatta. Nousseet valtionosuudet eivät kuitenkaan ole kattaneet palvelutarpeen noususta ja inflaation aiheuttamien kustannusten noususta aiheutuneita lisäkustannuksia. Kunnan palvelutuotanto on rakennettu ja toteutettu suuremmalle väestöpohjalle. Sen rakenteellinen tehostaminen, jopa supistaminen on hyvin haasteellinen tehtävä ilman palvelutason laskua, vaikka tehostaminen tehtäisiin joko yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kuntalain 2 :n mukaan: Kunnan tehtävät Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Edellä mainitusta huolimatta, toimiin tulee ryhtyä ja kunnan talous tasapainottaa pitemmällä aikavälillä ja suhteuttaa tuloihin. Investointeja tulee ja voidaankin jatkossa hillitä, mutta tehtyjen investointien poistojen kattaminen on haasteellinen tehtävä. Velkamäärä ja sen vähentäminen on Heinäveden vähenevälle väestöpohjalle raskas tehtävä. Sitä on mahdollista keventää sopivilla omaisuuden realisoinneilla, jos löydetään poliittinen tahtotila ja sellainen hinta, jolla omaisuus kannattaa realisoida. Ns. tarpeettomat rakennuskiinteistöt on jo myyty. Kunnan palvelutuotannon toimintakulut on saatava pienenemään ja mahdollisia toimintatuloja on löydettävä, jotta toimintakate ja viimeistään vuosikate saadaan +merkkiseksi. Kunnan palvelutuotantoa säätelee vahvasti voimassaoleva lainsäädäntö. Siitä ei voi tinkiä. Toiminta on saatava teokkaammaksi, sillä valtionosuuksien nousun varaan ei voi tuudittautua. Lainsäädäntö säätelee myös kunnan toiminnan tuloksellisuutta. Kuntalain 65 säätää talousarviosta ja -suunnitelmasta seuraavaa: Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on

5 taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnan vuoden 2011 tilinpäätös oli alijäämäinen, ,24. Vuoden 2012 tilinpäätös on alijäämäinen, Myös vuodesta 2013 on tulossa alijäämäinen, jos toimenpiteitä ei tehdä. Toisaalta toimenpiteet eivät voi olla niin radikaaleja, että tulosennuste saataisiin positiiviseksi yhtenä vuotena. Kunnan taseessa oleva kertynyt ylijäämä kattaa em. alijäämät, mutta sen jälkeen ei mitään varaa ole. Kunnalla on yksi :n varaus, jota voidaan vuosittain purkaa tulokseen poistojen suhteessa. Varaus on merkitty hoivakodin rakentamiseen, jonka poistojen suhteessa summa lasketaan. Kunnan tulevaa kehitystä kuvaavat väestölliset ja eräät muutkin tunnusluvut ovat suhteessa Etelä-Savon kuntiin ja Pohjois-Karjalan kuntiin sekä valtakunnan keskiarvoihin verrattuina huonoja. Seuraavassa on kerätty muutamia kuntaliiton kuntanavikaattorissa tilastoimia tunnuslukuja: 0-6-vuotiaat v Heinävesi 5,3 % - Etelä-Savo 6,0 % - Koko maa 7,8 % 0-6-vuotiaat ennuste Heinävesi 4,4 % - Etelä-Savo 5,9 % - Koko maa 7,6 % 7-14-vuotiaat v Heinävesi 7,4 % - Etelä-Savo 7,8 % - Koko maa 8,6 % 7-14-vuotiaat ennuste Heinävesi 6,2 %

6 - Etelä-Savo 7,5 % - Koko maa 8,8 % vuotiaat v Heinävesi 57,3 % - Etelä-Savo 62,0 % - Koko maa 65,4 % vuotiaat ennuste Heinävesi 47,4 % - Etelä-Savo 52,6 % - Koko maa 59,4 % vuotiaat v Heinävesi 15,5 % - Etelä-Savo 12,7 % - Koko maa 9,9 % vuotiaat ennuste Heinävesi 20,4 % - Etelä-Savo 16,5 % - Koko maa 11,9 % 75-vuotiaat v Heinävesi 14,5 % - Etelä-Savo 11,5 % - Koko maa 8,2 % 75-vuotiaat ennuste Heinävesi 21,6 % - Etelä-Savo 17,5 % - Koko maa 12,4 % Huoltosuhde v Heinävesi 74,5 ei työik./100 työikä - Etelä-Savo 61,1 ei työik./100 työikä - Koko maa 52,9 ei työik. /100 työikä Huoltosuhde ennuste Heinävesi 98,3 ei työik./100 työikä - Etelä-Savo 80,8 ei työik./100 työikä - Koko maa 64,4 ei työik./100 työikä Lasihuoltosuhde v Heinävesi 22,2 lasta/100 työikäistä - Etelä-Savo 22,1 lasta/100 työikäistä - Koko maa 25,2 lasta/100 työikäistä Lapsihuoltosuhde ennuste Heinävesi 21,8 lasta/100 työikäistä - Etelä-Savo 24,2 lasta/100 työikäistä - Koko maa 27,2 lasta/100 työikäistä Vanhushuoltosuhde v Heinävesi 52,3 vanhusta/100 työikäistä - Etelä-Savo 39,0 vanhusta/100 työikäistä - Savitaipale 55,4 vanhusta/100 työikäistä - Rautavaara 55,3 vanhusta/100 työikäistä - Puumala 54,3 vanhusta/100 työikäistä - Sulkava 54,1 vanhusta/100 työikäistä

7 - Koko maa 27,7 vanhusta/100 työikäistä Vanhushuoltosuhde ennuste Heinävesi 76,5 vanhusta/100 työikäistä - Etelä-Savo 56,6 vanhusta/100 työikäistä - Savitaipale 82,1 vanhusta/100 työikäistä - Ilomantsi 77,9 vanhusta/100 työikäistä - Rautjärvi 76,2 vanhusta/100 työikäistä Kertynyt yli-/alijäämä Heinävesi /asukas - Etelä-Savo /asukas - Koko maa /asukas Laskennallinen tulovero ilman valtionosuuksia - Heinävesi 49,2 % - Etelä-Savo 36,5 % - Koko maa 28,3 % Verotulot v Heinävesi 2857 /asukas - Etelä-Savo 3027 /asukas - Koko maa 3530 /asukas - Leppävirta 2868 /asukas - Ilomantsi 2824 /asukas - Lieksa 2834 /asukas - Liperi 2699 /asukas - Outokumpu 2775 /asukas - Kitee 2853 /asukas - Varkaus 3197 /asukas - Savonlinna 3162 /asukas Heinäveden kunnan talouden kehitys vuosilta on kerätty taulukkoon liite nro 16. Siitä voi hyvin analysoida kunnan talouden kehitystrendin ko. aikana ja laskea ja ennustaa kunnan kantokyvyn myös tulevaisuudessa. Rinnalle voidaan tuottaa vielä väestöennuste ym. tulevaisuuden ennusteita. Tulopuolta ei edellä ole tarkemmin selvitetty, mutta metsänmyyntitulot, yritystilavuokratulot ja muut tulot ilmenevät em. liitteenä olevasta taulukosta. Sisäiset vuokratulot tekniselle toimelle on eroteltu muista vuokratuloista, koska sisäiset vuokrat ovat kuluina muiden hallintokuntien toimintakuluissa. Kunnalla on omistuksessaan metsää n ha. Kunnan koulutoiminnasta tyhjiksi jääneet koulurakennukset on myyty. Muu kunnan omistuksessa oleva kiinteistömassa on kunnan palvelutuotannon käytössä ja vuokrattuna

8 yrityskäyttöön. Kiinteistö Oy Heinäveden Asuntojen omistuksessa on runsaasti asuntokiinteistömassaa, joka on vajaakäytössä. Joissakin kunnissa syntyvyyttä on pyritty edistämään syntyvää lasta kohti maksetulla lapsirahalla. Tulokset ovat vaihtelevia. Kunnan vuoden 2013 talousarviossa palkkojen osuus on n. 13, 2 milj. ja ostopalvelut 12,4 milj., josta osa on ns. palkkamenoja. Lääkärien palkkakustannuksiin on varattu n Jos ko. asia voitaisiin hoitaa virkalääkäreiden kautta virkaehtosopimusten mukaisin palkkamäärityksin, olisi säästö jopa puolet. Yhden henkilön palkka- ym. kustannukset voidaan laskea olevan keskimäärin n /henkilö/vuosi. Yhden tuloveroprosentin tuotto on n Vuodelle 2013 vahvistettu tuloveroprosentti on 20,75%. Jos vuosikatteen tavoitteeksi laitetaan +merkki, talouden tasapainottamitarve ennustettu v alijäämä (1,9 MILJ. ) huomioonottaen on vähintään 2-4 milj. riippuen, minkälaisella ajanjaksolla ja miten tasapainottaminen pyritään toteuttamaan. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on määritelty kriisikunnan kriteerit. Heinäveden kunnan talous ko. tunnuslukujen valossa ei ole kriisikunta, mutta väestökehitys ja väestörakenne sekä palvelujen tuottamisen laajuus ja kustannuskehitys johtaa ilman toimenpiteitä kriisikunnaksi. Kj. Kunnanhallitus päättää käynnistää talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman valtuustokaudeksi ja asettaa työryhmän, johon nimeää kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston, kunnanjohtajan ja toimialapäällikköt sekä taloussihteerin. Työryhmän tulee kuulla myös tulosyksiköiden esimiehiä ja muita tarpeelliseksi katsomiaan tahoja, kuten henkilöstön edustajia. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa mahdolliset palvelujen tuottamisen supistus- ja säästötoimet jo vuoden 2013 talousarvion osalta ja pitemmän aikavälin esitykset talouden tasapainottamisen toimenpiteistä vuoden 2014 talousarviota varten toukokuun 2013 loppuun mennessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti kunnanjohtajan päätösehdotus siten, että työryhmään valitaan - valtuuston puheenjohtaja Aarno Happonen, valtuuston I vpj Esa Silvennoinen ja heidän varalleen valtuuston II vpj Veli-Pekka Hartikainen - kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson, kunnanhallituksen I vpj Ilkka Paatero ja heidän varalleen kunnanhallituksen II vpj Timo Hottinen - kunnanjohtaja Riitta A. Tilus.

9 Työryhmä kuulee toimialapäälliköitä, taloussihteeriä, tulosyksiköiden esimiehiä sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan tahoja, kuten henkilöstön edustajia. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa mahdolliset palvelujen tuottamisen supistus- ja säästötoimet jo vuoden 2013 talousarvion osalta ja pitemmän aikavälin esitykset talouden tasapainottamisen toimenpiteistä vuoden 2014 talousarviota varten toukokuun 2013 loppuun mennessä.