Heinäveden pinta-ala on 1319 km2, josta vettä 272 km2. Olemme siis iso kunta ainakin jollakin mittarilla mitattuna.

Transkriptio

1 1 HYVÄT SELVITYSTYÖKUMPPANIT Minulla on ilo toivottaa Teidät tervetulleiksi tänne Valamon luostariin ja tietenkin Heinävedelle tänään toukokuun syksyn tuntuisena päivän, mutta iloisin mielin ja kesää odotellessa. Heinäveden pinta-ala on 1319 km2, josta vettä 272 km2. Olemme siis iso kunta ainakin jollakin mittarilla mitattuna. Kunnassa asuu tällä hetkellä vajaat 3700 asukasta. Väkiluku vähenee n. 2 % vuodessa, kun se koko maassa on keskimäärin nousussa 0,5 %. Ikärakenteemme on hyvin vanhusvoittoinen. Ikärakenne tilanteen mukaan: 0-14-vuotiaiden osuus on 12,1 %, kun se koko maassa on 16,4 % vuotiaiden osuus on 55,0%, kun se koko maassa on 64,2 % 65 vuotta täyttäneitä on 32,9 %, kun se koko maassa on 19,4 % Lukumääräisesti meillä on alle 6-vuotiaita vuotiaita eli työikäisiä vuotiaita, joista osa vielä työssä vuotiaita 422 yli 85-vuotiaita 157 YHTEENSÄ 3667 Ruotsinkielisiäkin meillä on 0,1 %, kun heitä koko maassa on 5,3 %. Muita ulkomaalaisia meillä on väestöstä 1,3 %, kun koko maassa on 3,8 %. Kuntien välinen muuttotappio meillä oli vuonna henkilöä Syntyvyyden enemmyys oli vuoden 2012 tilastojen mukaan -49 henkilöä, joka lienee samaa luokkaa myös vuonna Perheitä lukumääräisesti vuoden 2012 tilaston mukaan oli 988 kpl, kun maassa keskimäärin on kpl. Asuntokuntien lukumäärä vuoden 2012 tilaston mukaan oli 1901 kpl ja maassa keskimäärin kpl. Rivi- ja pientaloissa asuu väestöstä n. 83,3 %, kun maassa keskimäärin 54,2 %. Vuokra-asunnoissa asuu 20,6 %, kun maassa keskimäärin 30,5 %. Kesämökkejä meillä on n.1740 kpl vuoden 2012 tilaston mukaan ja tällä hetkellä jokunen lisää tuohon lukuun eli lähes 1800 kpl eli hiukan vähemmän kuin vakituisia asuntoja. Vähintään ammatillisen koulutuksen on suorittanut väestöstä 55,8 %, kun maassa keskimäärin 68,5 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 55,8 %, kun maassa keskimäärin 68,5 %. TYÖLLISYYS

2 2 Heinävedellä viimeisimmän tilaston mukaan on työttömyysprosentti 14,8%, eli työttömiä oli lukumääräisesti 213 kpl, joista alle 20-vuotiaita 0 kpl, mutta alle 25-vuotiaita 23 kpl ja yli 50-vuotiaita 114 kpl sekä pitkäaikaistyöttömiä 60 kpl, vammaiset ja pitkäaikaissairaat 45 kpl. Avoimia työpaikkoja oli 15. Etelä-Savossa 12,8 %, eli työttömiä 8680 kpl, joista alle 20-vuotiaita 252 kpl ja alle 25-vuotiaita 1098 kpl, yli 50-vuotiaita 3899 kpl ja pitkäaikaistyöttömiä 2332 vammaiset ja pitkäaikaissairaat 1765 kpl sekä avoimia työpaikkoja 1063 kpl. Koko maassa 11,7 %, eli työttömiä kpl, alle 20-vuotiaita 6545, alle 25-vuotiaita kpl, yli 50-vuotiaita kpl, pitkäaikaistyöttömiä kpl, vammaiset ja pitkäaikaissairaat kpl sekä avoimia työpaikkoja kpl. Työllinen työvoima Heinävedellä on 1439 kpl. Omassa kunnassa työskentelee n. 80% työvoimasta, kun se koko maassa on alle 70%. TYÖPAIKKA- JA AMMATTIRAKENNE 2011 ALKUTUOTANTO 12,3 %, KOKO MAA 3,5% JALOSTUS 26 %, KOKO MAA 22,1% PALVELUT 60%, KOKO MAA 73,1 % MUUT 1,7%, KOKO MAA 1,3 % Meillä kuolleisuus on n ihmistä vuosittain. Pieni syntyvyys on ongelmamme tässä mielessä. Lapsia syntyy kpl vuosittain. Vuodesta 2000 väkiluku on vähentynyt yli 800 henkilöllä. Kesäaikana väkiluku toki lähes kaksinkertaistuu. Turisteja käy edelleenkin vuosittain eri kohteissa n Hallinnollisesti Heinävesi kuuluu Etelä-Savon maakuntaan. Teemme paljon yhteistyötä naapurikuntien kanssa, kuten tämänkin kuntarakenneselvityksen Joroisten, Leppävirran ja Varkauden kanssa. Valtionhallinnon palvelupisteet ovat meillä kaikilla yhteiset eli Itä-Suomen aluehallintovirasto AVI ja elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus ELY, jakautuen maakunnallisiin toimipisteisiin. Valtionhallinnon palveluja Heinävedellä on vähenevässä määrin. Kunnanvirasto hoitaa sopimuksella työvoimapalvelujen asiakaspalvelun ja KELA:n asiakaspalvelun ainakin vuodenvaihteeseen saakka ja Kelan osalta helmikuun loppuun Em. palvelut ovat järjestelyn alaisina kaikilta osin. Erikoissairaanhoidon eli keskussairaalatason palvelut haemme pääosin Joensuun keskussairaalasta ja osittain Varkaudesta, mutta olemme jäsenenä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Yliopistollisen sairaalan palvelut haemme Kuopion Yliopistollisesta sairaalasta.

3 3 Heinäveden oma perusterveydenhuolto hoidetaan omassa terveyskeskuksessa, jonka yhteydessä on myös vanhusten tehostettua palveluasumista ja kotiin annettavien hoivapalvelujen koordinointi. Lääkäripalvelut ostamme tällä hetkellä Attendolta. Heinävesi on kaiken keskellä, mutta samalla kaukana kaikista isommista keskittymistä, mikä vaikuttaa monin tavoin meidän palvelujen järjestämiseen. Voinkin todeta, että Heinäveden kunta on voinut toistaiseksi hoitaa peruspalvelujen tuottamisen kuntalaisille omassa kunnassa. Uskon, että kuntalaiset myös sitä arvostavat ja ovat pääosin tyytyväisiä. Meillä on hyvät rakenteet palvelujen tuottamiselle. Olemme uusineet kouluverkon ja kunnan lapsilla on samantasoiset peruskoulutustilat. Kuntaan on valmistunut viimeisen neljän vuoden aikana kaksi uutta koulua; Pohjois-Heinävedelle Karvion koulu ja Kirkonkylälle Otto Kotilaisen koulu. Kunnan nettoinvestoinnit olivat näiden hankkeiden osalta n. 5,3 milj.. Kirkonkylän koululle saimme valtionosuutta 50 % laskennallisista kustannuksista. Vuonna 2011 valmistui 34-paikkainen vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö eli Heinäveden hoivakoti, joka sijaitsee palvelu-ja terveyskeskuksen mäellä eli ns. vuoristosairaalan vieressä. Hoivakoti on kauniilla paikalla ja näkymät Koloveden kansallispuiston suuntaan ovat huikaisevat erään siellä asuvan sanoin. Hoivakoti- investointi alvittomana oli yli kolme (3) milj. euroa. Saimme siihen Valtion asuntorahaston eli ARA:n avustusta 40 % ja loput 41 vuoden mittaista korkotukilainaa eli 100%:nen rahoitus. Nyt peruskorjaamme palvelukeskusta osa kerrallaan. Nykyisessä palvelukeskuksessa on kaksi ns. tornitaloa palveluasumista varten, jotka on jo peruskorjattu. Meneillään on ravintokeskuksen saneeraus. Rakentaminen nielee rahaa. Heinävedellä on todella investoitu viime vuosina valtavasti eli n. 20 milj. euroa vajaan 10 vuoden aikana. Se on ns. korjausvelkaa, joka edellisinä vuosina jätettiin tekemättä. Veroeurot eivät tahdo riittää ja näin ollen joudumme rakentamaan kaiken velkarahalla, kuten suurin osa Suomen kunnista. Osaan investointeja olemme saaneet avustusta valtiolta. Heinävesi on oma työssäkäyntialueensa, kuten aiemmin tilastoluvuissa totesin. Tämän lisäksi kuntalaiset käyvät työssä Varkaudessa, Joensuussa, Kuopiossa, Leppävirralla, Mikkelissä ja Savonlinnassa sekä 30 kuntaa, joihin kuhunkin pendelöi alle 10 heinävetistä. Meillä on hyviä työnantajia, joista suurimmat ovat: - Heinäveden kunta n. 341 kpl - Metalliset Oy n. 80 kpl - Berner Oy n. 50 kpl. - Tulikivi Oy n. 45 kpl - Valamon luostari n. 33 kpl - Cederroth Oy n. n. 14 kpl - Leväniemen toimintakeskus n. 40 kpl Valtuuston poliittinen jakauma on seuraava: - keskusta 6

4 4 - sosiaalidemokraatit 5 - kokoomus 5 - kristilliset 1 - perussuomalaiset 3 - muut 1 Meillä Heinävedellä on onneksi vielä tarjottavana työpaikkoja. Meillä on hyviä yrittäjiä, on kaunista luontoa ja hyvä sijainti. Meillä on monia asioita, joita ei kaikilla kunnilla ole ja kohteita, joita turistit tulevat meille katsomaan. Kulttuurikeskus luostarialueineen vetää turisteja koko Suomesta ja myös ulkomaiset turistit ovat alueestamme kiinnostuneita. Valamon ja Lintulan luostarit järvien ja kanavien kanssa muodostavat matkailun rungon, joka toivottavasti säilyy. TALOUS Tuloveroprosentti ,50 % ,75 % Efektiivinen vero% ,98 % ,20 % Vuosikate % poistoista ,11 % ,98 % ,01 % ,86 % ,40 % ,54 % ,04 % ,60 % Kunnan ja konsernin lainat Kunta Konserni ,96 milj. 9,6milj. 461,43 /asukas 2269,17 /asukas ,79 milj. 8,3milj. 430,73 /asukas 2003,94 /asukas ,9 milj. 8,5milj. 720,22 /asukas 2091,74 /asukas ,7 milj. 8,1milj. 678,43 /asukas 2036,84 /asukas ,2 milj. 9,04milj. 809,58 /asukas 2308,65 /asukas ,4 milj. 13 milj. 1944,20 /asukas 3390,22 /asukas , milj. 16,8milj. 3197,03 /asukas 4485,52 /asukas ,5 milj. 20,5milj. 4216,34 /asukas 5591,17 /asukas Tilikauden ali-/ylijäämä

5 Investoinnit brutto/netto/poisto euroa Brutto Netto Poistot ,99 milj ,98 milj ,01 milj ,99 milj ,91 milj ,97 milj ,27 milj ,40 milj. Toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ,00milj./ 25,33milj. 18,32 milj ,21milj./ 26,15milj. 18,94 milj ,15milj./ 28,42milj. 21,26 milj ,89milj./ 27,93milj. 21,04 milj ,53milj./ 27,90milj. 20,37 milj ,49milj./ 29,68milj. 22,19 milj ,22milj./ 31,44milj. 23,22 milj ,89milj./ 31,00milj. 23,11 milj.