Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Nuorisolautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Kokousaika 17:00-19:33 Kokouspaikka Hietaniemenkatu 9 B Läsnä Jäsenet Kontio, Timo puheenjohtaja Hetemaj, Fatbardhe varapuheenjohtaja Ellenberg, Benjamin Ingervo, Sirkku Isoaho, Olli Korkkula, Vesa poistui 18:52, poissa: 11, 12 Lehtinen, Sanna Qin, Stella varajäsen Åman, Atro varajäsen Muut Perälä, Erkki Laitio, Tommi Luukkanen, Marko Ruotsalainen, Leena Vatka, Mikko Lilja, Antti Sihvonen, Pekka Kairimo, Katri Penttilä, Inari Sarpo, Antti kaupunginhallituksen edustaja nuorisotoimenjohtaja osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä toiminnanjohtaja saapui 17:34, poistui 18:23, poissa: 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 suunnittelija saapui 17:34, poistui 18:23, poissa: 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 toiminnanjohtaja saapui 17:34, poistui 18:23, poissa: 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Asia 1 Ntj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Ntj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 3 Ntj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 4 Ntj/4 Ilmoitusasiat 5 Alpo/1 Nuorisoasiainkeskuksen osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjetti 6 Kepo/3 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Korkkulan ym. aloitteeseen Nuorten tekemää taidetta julkiseen liikenteeseen 7 Ntj/5 Nuorisolautakunnan edustajan nimeäminen Allianssi-risteilylle Ntj/6 Nuorisoasiainkeskuksen yhden toiminnallisen tavoitteen toteutumatta jääminen vuonna Halpo/1 Nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (TALPA) palvelusopimus vuodelle Alpo/2 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:n Kumpulan koulukasvitarhatoiminnan projektiavustushakemus 11 Kepo/1 Nuorisolautakunnan myöntämien järjestöavustuksien valmistelun toimintalinjoista päättäminen vuodelle Kepo/2 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n projektiavustushakemus

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hetemaj (varalla Ingervo) ja Isoaho (varalla Åman) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hetemaj (varalla Ingervo) ja Isoaho (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/2 2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/3 3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös Nuorisotoimenjohtaja päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä: Nuorisotoimenjohtajan pöytäkirjan nähtävänä pitäminen vuonna KirNu 2014 työhyvinvointihanke, valmennus- ja fasilitointipalvelun hankinta Nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikkö : Kokoomuksen Nuorten Helsingin piiri ry:lle 200 euron kuljetusavustus : SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustus : Nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikön pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna : Palkkausavustusennakoiden myöntäminen vuodelle : FGJ-Group -nuorten toimintaryhmälle myönnetystä vuoden 2013 projektiavustuksesta käyttämättä jääneen osuuden takaisinperintä : Tapuli Skate Jam -nuorten toimintaryhmälle myönnetyn vuoden 2013 projektiavustuksen takaisinperintä, koska ryhmä ei toimittanut projektiselvitystä pyydettyyn määräaikaan mennessä : Toiminta-avustusennakoiden myöntäminen vuodelle 2014 nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Päätösehdotus päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä:

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/3 Nuorisotoimenjohtaja Nuorisotoimenjohtajan pöytäkirjan nähtävänä pitäminen vuonna KirNu 2014 työhyvinvointihanke, valmennus- ja fasilitointipalvelun hankinta Nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikkö : Kokoomuksen Nuorten Helsingin piiri ry:lle 200 euron kuljetusavustus : SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustus : Nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikön pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna : Palkkausavustusennakoiden myöntäminen vuodelle : FGJ-Group -nuorten toimintaryhmälle myönnetystä vuoden 2013 projektiavustuksesta käyttämättä jääneen osuuden takaisinperintä : Tapuli Skate Jam -nuorten toimintaryhmälle myönnetyn vuoden 2013 projektiavustuksen takaisinperintä, koska ryhmä ei toimittanut projektiselvitystä pyydettyyn määräaikaan mennessä : Toiminta-avustusennakoiden myöntäminen vuodelle 2014 nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/4 4 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Samalla lautakunta päätti muuttaa sovitun nuorisolautakunnan kokouksen uudeksi ajankohdaksi Lisäksi lautakunta päätti pitää budjettiseminaarin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi. - Suunnantarkistus - Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/1 5 Nuorisoasiainkeskuksen osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjetti HEL T Päätös päätti 1. merkitä tiedoksi RuutiBudjettivuoden 2013 tulokset ja suositukset. 2. valtuuttaa nuorisoasiainkeskuksen jatkamaan osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjetti kokeilua kolmen nuorisotyöyksikön alueilla. Lisätiedot osastopäällikkö Mikko Vatka Inari Penttilä, suunnittelija, puhelin: inari.penttila(a)hel.fi Liitteet 1 RuutiBudjetti neuvottelukunnan esitys_kany 2 RuutiBudjetti neuvottelukunnan esitys_hakany Päätösehdotus päättänee 1. merkitä tiedoksi RuutiBudjettivuoden 2013 tulokset ja suositukset. 2. valtuuttaa nuorisoasiainkeskuksen jatkamaan osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjetti kokeilua kolmen nuorisotyöyksikön alueilla. Nuorisoasiainkeskus lanseerasi vuoden 2013 aikana uuden Ruutitoimintamuodon, osallistuvan budjetoinnin kokeilun RuutiBudjetin osana Helsingin kaupungin demokratiapilotteja. Osallistuvan budjetoinnin pilottia sovellettiin ja kokeiltiin kahdessa nuorisotyöyksikössä, Haaga-Kaarelassa ja Kaakon alueilla. Näiden nuorisotyöyksikköjen vuosibudjetti ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014 suunniteltiin nuorten RuutiBudjetti aloitteiden pohjalta.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/1 Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon prosessi. Sen tarkoi-tuksena on antaa valtaa niille ryhmille, joita päätökset koskevat - määritellä, keskustella ja priorisoida julkisia kulutuskohteita. RuutiBudjetti mahdollistaa nuorten mukanaolon nuorisoasiainkeskuksen toiminnan ja varojen käytön suunnittelussa. Osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjettia on arvioitu myös osana Helsingin kaupungin demokratiapilotteja. Demokratiapilottien loppuraportti ja suositukset paikallisdemokratian kehittämiseksi esitellään kaupunginhallitukselle alkuvuodesta Osallistuva budjetointi nuorisoasiainkeskuksessa: RuutiBudjetin vuosi Osallistuvan budjetoinnin kohteena vuoden 2013 aikana olivat Haaga- Kaarelan ja Kaakkoisen nuorisotyöyksiköiden vuosibudjetit sekä toimintasuunnitelmat. Koska vuoden 2013 budjetit määritellään vasta vuoden lopulla, lähtökohtana RuutiBudjetin muodostamiselle olivat vuoden 2012 yksiköiden budjetit, joiden perusteella nuoret arvioivat Haaga-Kaarelan ja Kaakkoisen nuorisotyöyksikön toimintaa ja varojen suuntaamista. Vuosibudjetit avattiin nuorille ja työntekijöille kuluja havainnollistavan budjettipuun avulla. Yksikön kokonaisbudjetti vuodelle 2012 oli euroa Haaga- Kaarelassa ja euroa Kaakon nuorisotyöyksikössä. Haaga- Kaarelassa budjetista 71 prosenttia kohdistui nuorisotalojen ja - toiminnan työvoimakustannuksiin, 16 prosenttia nuorisotalojen vuokriin ja viisi prosenttia puhtaanapitopalveluihin. Kokonaisbudjetista kolme prosenttia kului aineisiin ja tarvikkeisiin (2) sekä tuntiyöntekijöiden palkkauksiin. Kaakkoisen alueen osuudesta 50 prosenttia kohdistui nuorisotyöntekijöiden palkkoihin, 32 prosenttia nuorisotalojen vuokriin sekä 20 prosenttia puhtaanapitopalveluihin. Kokonaisbudjetista kaksi prosenttia kohdistui aineisiin ja tarvikkeisiin sekä tuntiyöntekijöiden palkkauksiin. Tällä osuudella ostettiin mm. palveluita, kursseja ja tarvikkeita toiminnan tueksi. Nuoret eivät voi vaikuttaa RuutiBudjetissa suoraan työsuhteisiin tai talojen vuokriin, mutta he voivat neuvotella RuutiBudjetin avulla työntekijöiden työn sisällöstä, talojen aukioloajoista, toiminnasta sekä investointikohteista. RuutiBudjetin pilottivuoden aikana rakennettiin nuorille soveltuva osallistuvan budjetoinnin malli. Mallin rakentamiseen osallistui nuorisoasiainkeskuksen Ruuti-suunnittelija, pilottialueiden toiminnanjohtajat sekä ostopalveluna Hahmota Oy, muotoilija Päivi Raivio sekä kevään tapahtumiin palkattu tuottaja. Hahmota Oy visualisoi alueiden budjetit budjettipuiksi sekä osallistui tapahtumien ja työpajojen menetelmien suunnitteluun yhdessä Päivi Raivion kanssa.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/1 Hahmota Oy:n ja toiminimi Päivi Raivion kokonaiskustannukset vuodelle olivat ,50 euroa. RuutiBudjetin tekoon osallistui noin 1300 nuorta molemmilta alueilta. RuutiBudjetti alkoi kevään kampanjointikiertueella Haaga-Kaarelan alueen kouluissa. Molemmilla alueilla aineistoa kerättiin kevään RuBuPoli-tapahtumissa Kannelmäen Sitratorilla sekä Roihuvuoren asukaspuistossa, jonne kutsuttiin alueen koulujen yhdeksäsluokkalaisia ideoimaan ja kehittämään alueensa nuorten vapaa-ajan palveluita. Eniten huomiota saaneet ongelmat tai kehittämistarpeet olivat molemmilla alueilla: hengailupaikkojen puute; vuorovaikutus muiden kaupunkilaisten kanssa; kaupunkiympäristön siisteys; nuorisotalojen aukioloajat ja nutakynnys tarkoittaen uusien ryhmien ja nuorten vaikeutta päästä osaksi nuorisotalojen porukoita. Omina kohtinaan nousi Haaga-Kaarelan alueella urheilukenttien huono kunto ja puute sekä erityisesti työpajoissa nuoret nostivat esille tapahtumien puutteen. Kaakon alueella omana kohtana nousi nuorten stressi ja ajanpuute sekä nuorten keskinäinen kiusaaminen. Kevään tapahtuman aineistosta esille nostettujen teemojen perusteella nuoret tekivät toiminta-ehdotuksia syksyn työpajoissa. Työpajoihin osallistui molemmilla alueilla noin 14 nuorta, jotka muotoilivat toimintaehdotukset kahden työapajan puitteissa. Ehdotukset vietiin alueen yläkouluille äänestettäväksi. Äänestyksen tulokset kävi läpi RuutiBudjetin neuvottelukunta, johon osallistui Haaga-Kaarelassa kaksi alueen nuorta sekä nuorisoasiainkeskuksesta osastopäällikkö, alueen toiminnanjohtaja ja Ruuti-suunnittelija. Kaakossa nuorisoasiainkeskuksen kokoonpano oli sama ja mukana oli neljä alueen nuorta. Neuvottelukunnat päättivät ottaa toteutukseen neljä eniten, ja yli 10 prosenttia äänistä saanutta ehdotusta. Vuoden 2014 aikana Haaga-Kaarelassa toteutetaan Kannelmäen nuorisotaloon pelihuone (16% kannatuksesta); Nuorten tilojen laajemmat aukioloajat (14% kannatuksesta); Bussipysäkkien piristäminen ja kunnostaminen viihtyisimmiksi (12% kannatuksesta); Mätis Beach Party ja muu nuorten loma-ajan toiminnan lisääminen (12% kannatuksesta); sekä Graffitiseinä Länsi-Helsinkiin (10% kannatuksesta). Kaakon alueella seuraavat aloitteet valittiin toteutettavaksi: mummokahvila (20 % annetuista äänistä); kiusaamisen vastainen tapahtuma (18 % annetuista äänistä); nutanurkat - nuorisotaloille riehumistilat ja rauhalliset tilat erikseen (17 % annetuista äänistä); luvallinen graffitiseinä Kaakkois-Helsinkiin (16 % annetuista äänistä).

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/1 Arvio RuutiBudjetin hyödyistä helsinkiläisille nuorille ja nuorisotyölle RuutiBudjetin ensimmäisen vuoden aikana syntyi toimivaksi koettu malli osallistuvan budjetoinnin soveltamisesta nuorisoasiainkeskuksen toimintaan. Tavoitteena oli laajentaa paikallisen osallistumisen mahdollisuuksia helsinkiläisille nuorille ja ottaa nuoret mukaan toiminnan ja varojenkäytön suunnitteluun. Alueiden nuorista tavoitettiin keskimäärin 26 prosenttia kaikista vuotiaista, mitä voidaan pitää melko kattavana lukuna ensimmäisen vuoden kokeilussa. Nuorten ymmärrys RuutiBudjetin vaikutusmahdollisuuksista kehittynee sen mukaan kun nuorten ehdotukset toteutuvat. Parhaan kokonaiskuvan RuutiBudjetista lienee saaneen työpajoissa mukana olleet nuoret. Suullisten ja fyysisten mielipidemittausten perusteella työpajoissa mukana olleet nuoret kokivat RuutiBudjetin vaikutusmahdollisuudet hyviksi ja jopa poikkeuksellisen laajoiksi. RuutiBudjetille on kriittistä aloitteiden toimeenpanon onnistuminen, muiden hallintokuntien mukaan saanti aloitteiden toteutukseen sekä nuorten aktiivinen rooli valittujen aloitteiden toteuttajina. RuutiBudjetin toimintaehdotukset toivat uusia toimintoja osaksi alueiden nuorisotyötä sekä laajensivat nuorisoasiainkeskuksen suunnittelutyön kohdentumista alueiden tarpeiden mukaisesti. Toimintasuunnitelmien tekoon osallistuneet 1282 nuorta päivittivät nuorisoasiainkeskuksen toiminnan suuntaviivoja tarkemmiksi, alueiden tarpeita ja nuoria kuvastaviksi. Vuoden 2014 aikana RuutiBudjetti vakiintuu osaksi pilottialueiden käytäntöjä ja leviää yhdelle uudelle nuorisotyöyksikön alueella. RuutiBudjettiin pyritään samaan mukaan kaikki alueiden nuorten vapaa-aikaan vaikuttavat hallintokunnat ja muut toimijat. Osallistuvan budjetoinnin menetelmiä levitetään ja hyödynnetään myös muussa nuorisotyössä ja nuorisoasiainkeskuksen läpinäkyvän ja osallistavan suunnittelun edistämiseksi osana Ruuti-työtä. Lisätiedot osastopäällikkö Mikko Vatka Inari Penttilä, suunnittelija, puhelin: inari.penttila(a)hel.fi Liitteet 1 RuutiBudjetti neuvottelukunnan esitys_kany 2 RuutiBudjetti neuvottelukunnan esitys_hakany Päätöshistoria

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/ HEL T Päätös päätti 1. käydä keskustelua ja merkitä asian tiedoksi. 2. toteuttaa osallistuvan budjetoinnin kokeilun Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikössä ja Kaakkoisessa nuorisotyöyksikössä. Käsittely n muutetun ehdotuksen mukaan teki esitykseen seuraavat muutokset: Kappaleen kaksi toinen virke muutetaan muotoon: "Osallistuvaa budjetointia suunnitellaan ja toteutetaan alueen nuorista koostuvien toimintaryhmien toimesta ja yhdessä Ruuti ydinryhmän kanssa." Kappaleen kaksi toiseksi viimeiseksi virkkeeksi lisätään: "Kaakkoiseen nuorisotyöyksikköön kuuluva Herttoniemenrannan nuorisotalo rajataan osallistuvan budjetoinnin ulkopuolelle." Liitteenä olevaan pilottisuunnitelmaan lisätään maininta, että osallistuvaan budjetointikokeiluun otetaan mukaan erityisesti alle 18- vuotiaat. Lisätiedot nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja, puhelin: tommi.laitio(a)hel.fi Inari Penttilä, suunnittelija, puhelin: inari.penttila(a)hel.fi Markku Toivonen, toimistopäällikkö, puhelin: markku.toivonen(a)hel.fi

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/3 6 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Korkkulan ym. aloitteeseen Nuorten tekemää taidetta julkiseen liikenteeseen HEL T Päätös Käsittely päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Nuorisoasiainkeskus on selvittänyt mahdollisuutta toteuttaa hanke, jossa nuoret pääsisivät tekemään taidetta jollekin metroasemalle tai bussi- tai raitiovaunupysäkille. HKL on tehnyt periaatteellisen sisäisen päätöksen siitä, että se ei salli graffititaidetta asemillaan, mutta on kiinnostunut ottamaan esille muunlaista nuorten tekemää taidetta, jos paikkoja juna-asemilta tai metroasemilta löytyy. Bussi- tai raitiovaunupysäkkien tila on kaupallisessa käytössä ja edellyttää mainospaikan ostamista, mikä tietää kustannusvaikutuksia, mutta ei estä mahdollisen hankkeen toteuttamista. Haaga-Kaarelan alueella nuoret ovat osallistavan budjetoinnin työpajassa tuoneet esiin ajatuksen nuorten tekemän taiteen viemisestä paikallisille julkisen liikenteen asemille ja tämä hanke on jo lähtenyt eteenpäin. Tarkoituksena on tuottaa Pohjois-Haagan rautatieasemalle Haaga-Kaarelan alueen nuorten taiteilija Sasha Huberin tuella valmistama teos kevään 2014 aikana. Nuorisoasiainkeskus toteuttaa hankkeen yhteistyössä IHME-nykytaidefestivaalin kanssa. Nuorisoasiainkeskuksella on edellytykset toteuttaa muitakin vastaavanlaisia hankkeita. Jotta ne olisivat nuorten toiveiden mukaisia, toivotaan niihin Haaga-Kaarelan esimerkin mukaisesti aloitetta paikallisilta nuorilta esim. nuorisotalojen tai Ruuti-sivuston kautta tai päättäjien kautta. lisäsi kappaleen kuusi viimeisen lauseen loppuun seuraavan: "tai päättäjien kautta." osastopäällikkö Leena Ruotsalainen Lisätiedot

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/3 Liitteet Päätösehdotus Leena Ruotsalainen, osastopäällikkö, puhelin: leena.ruotsalainen(a)hel.fi Ulla Laurio, toimistopäällikkö, puhelin: ulla.laurio-makinen(a)hel.fi 1 Korkkula Vesa valtuustoaloite Kvsto asia 14, allekirjoituksin päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Nuorisoasiainkeskus on selvittänyt mahdollisuutta toteuttaa hanke, jossa nuoret pääsisivät tekemään taidetta jollekin metroasemalle tai bussi- tai raitiovaunupysäkille. HKL on tehnyt periaatteellisen sisäisen päätöksen siitä, että se ei salli graffititaidetta asemillaan, mutta on kiinnostunut ottamaan esille muunlaista nuorten tekemää taidetta, jos paikkoja juna-asemilta tai metroasemilta löytyy. Bussi- tai raitiovaunupysäkkien tila on kaupallisessa käytössä ja edellyttää mainospaikan ostamista, mikä tietää kustannusvaikutuksia, mutta ei estä mahdollisen hankkeen toteuttamista. Haaga-Kaarelan alueella nuoret ovat osallistavan budjetoinnin työpajassa tuoneet esiin ajatuksen nuorten tekemän taiteen viemisestä paikallisille julkisen liikenteen asemille ja tämä hanke on jo lähtenyt eteenpäin. Tarkoituksena on tuottaa Pohjois-Haagan rautatieasemalle Haaga-Kaarelan alueen nuorten taiteilija Sasha Huberin tuella valmistama teos kevään 2014 aikana. Nuorisoasiainkeskus toteuttaa hankkeen yhteistyössä IHME-nykytaidefestivaalin kanssa. Nuorisoasiainkeskuksella on edellytykset toteuttaa muitakin vastaavanlaisia hankkeita. Jotta ne olisivat nuorten toiveiden mukaisia, toivotaan niihin Haaga-Kaarelan esimerkin mukaisesti aloitetta paikallisilta nuorilta esim. nuorisotalojen tai Ruuti-sivuston kautta. Valtuutettu Korkkula ja 40 muuta valtuutettua ehdottavat aloitteessaan, että nuorisoasiainkeskus yhteistyössä HKL:n kanssa toteuttavat hankkeen, jossa nuoret pääsevät tekemään jollekin metroasemalle tai bussi tai raitiovaunupysäkille taidetta. Hankkeen organisoisivat kyseisen aseman lähialueen nuorisotalot.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/3 osastopäällikkö Leena Ruotsalainen Lisätiedot Leena Ruotsalainen, osastopäällikkö, puhelin: leena.ruotsalainen(a)hel.fi Ulla Laurio, toimistopäällikkö, puhelin: ulla.laurio-makinen(a)hel.fi Liitteet 1 Korkkula Vesa valtuustoaloite Kvsto asia 14, allekirjoituksin

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/5 7 Nuorisolautakunnan edustajan nimeäminen Allianssi-risteilylle HEL T Päätös päätti valita Sirkku Ingervon, Atro Åmanin ja Stella Qinin nuorisolautakunnan edustajiksi Allianssi-risteilylle. Lisätiedot nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: pekka.sihvonen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee valita keskuudestaan edustajansa Allianssi-risteilylle. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi järjestää perinteisen Allianssiristeilyn Risteilylle osallistuu laaja joukko suomalaisen nuorisotyön tekijöitä kunta-, seurakunta- ja järjestösektoreilta. Risteilyllä on noin 80 tuntia ajankohtaista ohjelmaa nuorisoalasta ja nuorten hyvinvoinnista. Seminaarin keskiössä ovat niin kunnallinen nuorisotyö kuin järjestöt, nuorisotutkimus, nuoret, nuoruus, nuorisojärjestöt ja ajankohtaiset ilmiöt. Ohjelma nivoutuu Allianssin vuoden 2014 painopisteisiin ennalta ehkäisevä nuorisotyö, järjestötoiminnan vahvistaminen sekä eurovaalit ja nuorten osallisuus. Ohjelman vetäjät ja luennoitsijat ovat toimialan hyvin tuntevia asiantuntijoita, ja mukana on myös ulkopuolisia puhujia. Risteilylaivana toimii m/s Europa. Nuorisolautakunnan edustajille on varattu kolme paikkaa. Lisätiedot nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: pekka.sihvonen(a)hel.fi

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/6 8 Nuorisoasiainkeskuksen yhden toiminnallisen tavoitteen toteutumatta jääminen vuonna 2013 HEL T Päätös päätti antoi kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen: Nuorisoasiainkeskuksella oli käytössään neljä sitovaa tunnuslukua vuonna 2013: kaikki käyntikerrat, yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret, suunnitelmallisesti tavoitetut nuoret sekä jäsenkortit. Tavoitteista kolmessa ensimmäisessä nuorisoasiainkeskus ylitti määritetyn tavoitetason selvästi. Kontakteista kertovat tavoitteet todistavat, että nuorisoasiainkeskuksen toiminta tavoittaa nuoria sekä laajasti että laadukkaasti. Määriteltyä jäsenkortin tavoitetta ei saavutettu vuonna Jäsenkortteja jaettiin vuonna 2013 yhteensä kappaletta, joten tavoitteesta jäätiin 889 kortilla. Syitä tavoitteen toteutumattomuudelle on kolme. Ensinnäkin taustalla on vuonna 2010 toteutettu korttiuudistus. Jäsenkortti muutettiin tuolloin vastaamaan kouluvuotta eli kortteja myönnettiin syksystä 2010 alkaen elokuun alusta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun. Muutoksen vuoksi vuosina kortteja myönnettiin päällekkäiselle kaudelle, joka merkitsi jäsenkorttien määrän merkittävää kasvua. Vuosi 2012 oli tasaantumisen jakso. Nuorisoasiainkeskus jäi myös vuonna 2012 jäsenkorttitavoitteesta. Kauden muutos vaikuttaa edelleen korttien määrään. Nykyisin nuorisotyössä toiminta jakautuu kolmeen varsin itsenäiseen toiminnalliseen jaksoon: syyskauteen, kevääseen ja kesään. Jäsenkortteja ei aina ehditä markkinoida jäsenkortteja riittävän aktiivisesti. Varsinkin kesätoimintakauden valmistelujakso loppukeväällä on hankala jäsenkorttien markkinoinnille, kun syyskauden aloitus on elokuussa ja uuden kauden jäsenkortit ovat jo lähestymässä. Toiseksi nuorisoasiainkeskuksen toiminnan pääasiallinen painopiste, nuorten vaikuttamisen edistäminen, on suunnannut toimintaa pienryhmätyöskentelyyn. Muutoksen vuoksi käyntimäärätavoitteiden kasvua on maltillistettu. Lisäksi nuorten vaikuttamistoiminnan

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/6 edistäminen on suunnannut toimintaa varttuneempiin nuoriin, jotka kokevat jäsenkortin vähemmän merkityksellisenä. Kolmanneksi nuorten kiinnostus jäsenkortin kaltaiseen tuotteeseen on vähentynyt, koska jäsenkortti tarjoaa vain vähän taloudellisia tai edullisen sisäänpääsyn kaltaisia toiminnallisia etuja, joita nuoret arvostavat. Edellä kuvatuista syistä nuorisoasiainkeskus on todennut tarpeelliseksi arvioida koko jäsenkorttijärjestelmän tulevaisuuden. Jäsenkorttien selkeä arvo on ollut se, että nuorten huoltajiin on yhteys. Kortti toimii hyvin Pelitalon tai harrastusryhmien kaltaisessa toiminnassa, mutta selkeästi huonommin tapahtumissa ja jalkautuvassa työssä. Nuorisoasiainkeskus on aloittanut keskustelun mm. kirjaston kanssa tavoista tehdä yhteistyötä korttijärjestelmissä. Ennen päätöksiä jatkosta nykyisten korttien käyttöä jatketaan, mutta jäsenkorteista on luovuttu sitovana tavoitteena vuodelle Lisätiedot nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: harri.taponen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen: Nuorisoasiainkeskuksella oli käytössään neljä sitovaa tunnuslukua vuonna 2013: kaikki käyntikerrat, yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret, suunnitelmallisesti tavoitetut nuoret sekä jäsenkortit. Tavoitteista kolmessa ensimmäisessä nuorisoasiainkeskus ylitti määritetyn tavoitetason selvästi. Kontakteista kertovat tavoitteet todistavat, että nuorisoasiainkeskuksen toiminta tavoittaa nuoria sekä laajasti että laadukkaasti. Määriteltyä jäsenkortin tavoitetta ei saavutettu vuonna Jäsenkortteja jaettiin vuonna 2013 yhteensä kappaletta, joten tavoitteesta jäätiin 889 kortilla. Syitä tavoitteen toteutumattomuudelle on kolme. Ensinnäkin taustalla on vuonna 2010 toteutettu korttiuudistus. Jäsenkortti muutettiin tuolloin vastaamaan kouluvuotta eli kortteja myönnettiin syksystä 2010 alkaen elokuun alusta seuraavan vuoden

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/6 heinäkuun loppuun. Muutoksen vuoksi vuosina kortteja myönnettiin päällekkäiselle kaudelle, joka merkitsi jäsenkorttien määrän merkittävää kasvua. Vuosi 2012 oli tasaantumisen jakso. Nuorisoasiainkeskus jäi myös vuonna 2012 jäsenkorttitavoitteesta. Kauden muutos vaikuttaa edelleen korttien määrään. Nykyisin nuorisotyössä toiminta jakautuu kolmeen varsin itsenäiseen toiminnalliseen jaksoon: syyskauteen, kevääseen ja kesään. Jäsenkortteja ei aina ehditä markkinoida jäsenkortteja riittävän aktiivisesti. Varsinkin kesätoimintakauden valmistelujakso loppukeväällä on hankala jäsenkorttien markkinoinnille, kun syyskauden aloitus on elokuussa ja uuden kauden jäsenkortit ovat jo lähestymässä. Toiseksi nuorisoasiainkeskuksen toiminnan pääasiallinen painopiste, nuorten vaikuttamisen edistäminen, on suunnannut toimintaa pienryhmätyöskentelyyn. Muutoksen vuoksi käyntimäärätavoitteiden kasvua on maltillistettu. Lisäksi nuorten vaikuttamistoiminnan edistäminen on suunnannut toimintaa varttuneempiin nuoriin, jotka kokevat jäsenkortin vähemmän merkityksellisenä. Kolmanneksi nuorten kiinnostus jäsenkortin kaltaiseen tuotteeseen on vähentynyt, koska jäsenkortti tarjoaa vain vähän taloudellisia tai edullisen sisäänpääsyn kaltaisia toiminnallisia etuja, joita nuoret arvostavat. Edellä kuvatuista syistä nuorisoasiainkeskus on todennut tarpeelliseksi arvioida koko jäsenkorttijärjestelmän tulevaisuuden. Jäsenkorttien selkeä arvo on ollut se, että nuorten huoltajiin on yhteys. Kortti toimii hyvin Pelitalon tai harrastusryhmien kaltaisessa toiminnassa, mutta selkeästi huonommin tapahtumissa ja jalkautuvassa työssä. Nuorisoasiainkeskus on aloittanut keskustelun mm. kirjaston kanssa tavoista tehdä yhteistyötä korttijärjestelmissä. Ennen päätöksiä jatkosta nykyisten korttien käyttöä jatketaan, mutta jäsenkorteista on luovuttu sitovana tavoitteena vuodelle Talousarvion noudattamisohjeissa mainitaan, että lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Lisätiedot

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Ntj/6 Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: harri.taponen(a)hel.fi

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Halpo/1 9 Nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (TALPA) palvelusopimus vuodelle 2014 HEL T Päätös päätti 1. vahvistaa nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) välisen palvelusopimuksen vuodelle 2014 kokonaishintaan euron suuruisena. 2. oikeuttaa nuorisotoimenjohtaja Laition allekirjoittamaan palvelusopimuksen vuodelle Lisätiedot osastopäällikkö Marko Luukkanen Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: seija.marjovuori(a)hel.fi Liitteet 1 Palvelusopimus 2014 Päätösehdotus päättänee 1. vahvistaa nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) välisen palvelusopimuksen vuodelle 2014 kokonaishintaan euron suuruisena. 2. oikeuttaa nuorisotoimenjohtaja Laition allekirjoittamaan palvelusopimuksen vuodelle Nuorisoasiainkeskus ostaa tarvitsemansa taloushallintopalvelut Talpalta. Palveluja ostetaan kirjanpidon ja maksuliikenteen tuotteista 65

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Halpo/1 145 eurolla, laskutuksen tuotteita eurolla, ostolaskujen tuotteita eurolla ja palkanlaskennan tuotteita eurolla. Nuorisoasiainkeskuksen Talpalta ostamisen palvelujen kokonaishinta vuonna 2014 on euroa. Kokonaishinta on euroa suurempi kuin vuonna Lisätiedot osastopäällikkö Marko Luukkanen Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: seija.marjovuori(a)hel.fi Liitteet 1 Palvelusopimus 2014 Päätöshistoria HEL T Päätös Lautakunta päätti 1. vahvistaa nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) välisen palvelusopimuksen vuodelle 2013 kokonaishintaan euron suuruisena. 2. oikeuttaa nuorisotoimenjohtaja Laition allekirjoittamaan palvelusopimuksen vuodelle Ehdotuksen mukaan Lisätiedot osastopäällikkö Marko Luukkanen Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: seija.marjovuori(a)hel.fi

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/2 10 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:n Kumpulan koulukasvitarhatoiminnan projektiavustushakemus HEL T Päätös päätti 1. myöntää euron projektiavustuksen Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:lle Kumpulan koulukasvitarhatoimintaan vuodelle 2014 menokohdalta valtuuttaa alueellisten palvelujen osastopäällikön laatimaan yhdistyksen kanssa sopimuksen Koulukasvitarhan toiminnan vastuujaosta. 3. maksaa avustuksen kaupunginhallituksen ohjeen mukaisesti neljässä erässä. Selvitys avustuksen käytöstä projektiavustusselvitys-lomakkeella on toimitettava nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon mennessä. Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset). Lisätiedot osastopäällikkö Mikko Vatka Mikko Vatka, osastopäällikkö, puhelin: mikko.vatka(a)hel.fi Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta Päätösehdotus päättänee

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/2 1. myöntää euron projektiavustuksen Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:lle Kumpulan koulukasvitarhatoimintaan vuodelle 2014 menokohdalta valtuuttaa alueellisten palvelujen osastopäällikön laatimaan yhdistyksen kanssa sopimuksen Koulukasvitarhan toiminnan vastuujaosta 3. maksaa avustuksen kaupunginhallituksen ohjeen mukaisesti neljässä erässä. Selvitys avustuksen käytöstä projektiavustusselvitys-lomakkeella on toimitettava nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon mennessä. Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset). Koulukasvitarhatoiminta on elänyt Helsingissä yli sata vuotta. Toimintamuodot ovat muuttuneet ja kehittyneet, mutta perusta on edelleen sama ja toiminnan perusteluissa on paljon samaa kuin luvun alussa; lasten luontosuhteen vahvistaminen, nuorten yrittäjyyskasvatuksen tukeminen. Koulukasvitarhatoiminta ei tänä päivänä pelasta perheiden ruokataloutta kuten joskus pulavuosina, mutta sitä suurempi merkitys toiminnalla on ruoan arvostukseen, monipuolisen ja terveellisen ruokavalion rakentamisessa ja virkistymisessä. Helsingin kaupungin vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä koulukasvitarhatoiminta siirtyi opetustoimelta nuorisoasiainkeskuksen vastuulle määrärahoineen. Kokouksessaan nuorisolautakunta päätti Kumpulan kasvitarhan rakennusten ja maa-alan vuokraamisesta nuorisoasiainkeskukselle. Talousarviossa koulukasvitarhatoimintaan on varattu avustuksena euroa sekä alueen vuokraan ja muihin ylläpitokuluihin euroa. Opetusvirasto on aiempina vuosina tukenut koulukasvitarhan toimintaa erityisesti tähän toimintaan varatulla avustuksella. Avustuksen periaatteista on päättänyt opetuslautakunta ja avustuksen myöntämisestä opetustoimenjohtaja. Avustuspäätöksen yhteydessä opetusvirasto ja toiminnan toteuttamisesta edellisinäkin vuosina

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/2 vastannut Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ovat sopineet koulukasvitarhan toimintojen vastuunjaosta. Vuosi 2014 merkitsee toiminnassa siirtymää, jossa koulukasvitarhan toiminta kytketään osaksi nuorisoasiainkeskuksen loma-ajan toimintoja ja ympäristökasvatustyötä. Jotta jatkuvuus turvataan, kesän 2014 toiminta toteutetaan pääosin entisen toimintamallin mukaisesti. Nuorisotoimi pitää koulukasvitarhan toiminnan kehittämistä tärkeänä. Kevään ja kesän aikana puutarha- ja viljelytoimintaa kehitetään siten, että Kumpulan koulukasvitarhan ja Roihuvuoren Monen polven kasvutila- hankkeen lisäksi myös muu nuorisotoimen oma puutarhatoiminta laajenee. Kumpulan koulukasvitarha tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden nuorten pienryhmätoimintaan ja kesätyöhön puutarhatoiminnassa ja nuorempien apuohjaajina. Syksyllä 2014, kesäkauden arvioinnin jälkeen, tehdään päätös, miten koulukasvitarhan toiminta järjestetään jatkossa. Lautakunta saa tuolloin päätettäväkseen ehdotuksen Kumpulan kasvitarhan toiminnan järjestämisestä pidemmällä aikajänteellä, jolloin toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on vuonna 2005 perustettu yhdistys, joka sääntöjensä mukaan edistää lasten ja nuorten puutarhakulttuuria ja - harrastusta kestävän kehityksen periaatteet huomioiden sekä tulevaisuuteen tähdäten. Yhdistyksen toimintaajatuksena on lähentää lasten ja nuorten luontosuhdetta sekä tukea kaikenikäisten hyvinvointia. Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat lapsi- ja toimijalähtöisyys, luonnonläheisyys sekä yhteisöllisyys. Yhdistyksellä on 514 jäsentä, joista 471 on 7-28-vuotiaita helsinkiläisnuoria. Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä koulukasvitarhatoiminnan jatkuvuuden turvaamista toiminnan siirtyessä opetustoimelta nuorisotoimen vastuulle. Kun Lasten ja nuorten puutarhayhdistys vastaa yhteistyössä nuorisotoimen kanssa koulukasvitarhan toiminnan järjestämisestä vuonna 2014 tämä jatkuvuus turvataan muutosvaiheessa ja toiminnan kehittämiselle luodaan hyvät edellytykset. Lisätiedot osastopäällikkö Mikko Vatka Mikko Vatka, osastopäällikkö, puhelin: mikko.vatka(a)hel.fi Oheismateriaali

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Alpo/2 Otteet 1 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry hakijan hakemus Ote Hakija Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta Tiedoksi Alueellisten palvelujen osasto

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/1 11 Nuorisolautakunnan myöntämien järjestöavustuksien valmistelun toimintalinjoista päättäminen vuodelle 2014 HEL T Päätös Käsittely päätti 1. hyväksyä järjestöavustuksien valmistelun toimintalinjat vuodelle 2014 ja varata avustusmäärärahoista vuosiavustuksiin (palkkaus-, toiminta- ja leiriavustuksiin) yhteensä euroa ja projektiavustuksiin euroa. 2. että kuljetusavustusta myönnetään korkeintaan 200 euroa / kerta ja enintään kymmenen kertaa vuodessa ja että oman auton käytöstä hyväksyttävä kilometrikorvaus on korkeintaan 0,43 euroa/km. 3. että vuokra-avustusta myönnetään korkeintaan 250 euroa kuukaudessa. Åmanin esitys, että "avustuksia ei myönnetä, jos piirijärjestö saa varoja toimintaansa puoluetukia vastaanottavalta järjestöltä" raukesi kannattamattomana Åman jätti eriävän mielipiteen "poliittisten nuorisojärjestöjen osalta". Lisätiedot osastopäällikkö Leena Ruotsalainen Mervi Smahl-Laurikainen, suunnittelija, puhelin: mervi.smahl-laurikainen(a)hel.fi Markku Toivonen, toimistopäällikkö, puhelin: markku.toivonen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee 1. hyväksyä järjestöavustuksien valmistelun toimintalinjat vuodelle 2014 ja varata avustusmäärärahoista vuosiavustuksiin

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/1 (palkkaus-, toiminta- ja leiriavustuksiin) yhteensä euroa ja projektiavustuksiin euroa. 2. että kuljetusavustusta myönnetään korkeintaan 200 euroa / kerta ja enintään kymmenen kertaa vuodessa ja että oman auton käytöstä hyväksyttävä kilometrikorvaus on korkeintaan 0,43 euroa/km. 3. että vuokra-avustusta myönnetään korkeintaan 250 euroa kuukaudessa. Nuorisolautakunnan talousarviossa on osoitettu nuorisojärjestöjen avustuksiin kuluvalle vuodelle euroa, joka on sama summa kuin edellisvuonna. Talousarviossa avustusmäärärahaa ei ole erikseen jaettu avustusmuotoihin, vaan lopullinen jako on nuorisolautakunnan harkinnassa. Vuonna 2013 avustukset jakautuivat seuraavasti (suluissa vuoden 2012 tieto): yleisavustuksiin euroa ( ), toimintaavustuksiin euroa ( ), palkkausavustuksiin euroa ( ), leiriavustuksiin euroa (99 000) ja projektiavustuksiin euroa (82 000). Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi nuorisolautakunnan avustusohjesääntö (oheismateriaalina). Avustusohjesäännön päivittämistä valmisteltiin vuoden 2012 aikana lautakunnan nimeämässä avustusjaostossa. Ohjesäännön päivittäminen osoittautui tarpeelliseksi vuoden 2011 avustusvalmistelujen yhteydessä, kun nuorisoasiainkeskus toi lautakunnalle huolensa järjestöjen avustusmäärärahojen painotuksista eri avustusmuotojen kesken. Nuorisoasiainkeskus totesi tuolloin, että mikäli avustusmäärärahat kaupungin taloudellisessa tilanteessa eivät kasva, on palkkausavustusten vuotuinen kasvu kestämätöntä toiminnallisiin avustuksiin verrattuna eikä palkkausavustusvalmisteluissa päästä tekemään kovinkaan suuria korjausliikkeitä. päätti hyväksyä uuden avustusohjesäännön kokouksessaan niin, että se astuu voimaan Palkkausavustusten osalta uusi avustusohjesääntö mahdollistaa kolmivuotiskausittain kunkin hakijajärjestön oikean avustusmuodon arvioinnin. Vuoden 2014 arviointi on käynnissä parhaillaan. Tavoitteena on a) saada joustavuutta palkkausavustuksiin ja b) arvioida tarkemmilla kriteereillä palkkausavustuksen tarvetta. Palkkausavustuksia hakeville

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/1 järjestöille tehdään edelleen toiminnan arviointi kolmen vuoden välein ja samalla aikajänteellä lautakunta tekee linjauksen palkkausavustuksista sekä päättää avustukseen oikeuttavat järjestöt arvioinnin ja muiden avustuskriteerien pohjalta. Palkkausavustuksiin on kirjattu tarkemmin järjestön toiminnan kohdistuminen helsinkiläiseen nuorten kansalaistoimintaan ja em. toiminnan laajuus suhteessa työntekijätarpeeseen. Avustusmuotoja on yksinkertaistettu siten, että toiminta-avustus on yhtenä avustusmuotona yleis- ja toiminta-avustuksen sijaan. Ohjesääntöä valmistellut jaosto piti kuitenkin tärkeänä, että varhaisnuorisojärjestöjen avustusvalmistelu pidetään erillään nuorisojärjestöjen avustusvalmistelusta, joten toiminta-avustus on jaettu näin kahteen alakohtaan. Käytännössä molempia sitovat samat myöntämisperusteet, vain ikärajat erottavat ne toisistaan. Lisäksi uuteen avustusohjesääntöön on tehty täydennyksiä avustuskriteereihin, yhtenäistetty ikärajoja ja kirjattu hakuaikoihin sähköisen avustuksenhakujärjestelmän tuomia muutoksia hakuajoissa ja avustuksen haussa. on perinteisesti käsitellyt ja päättänyt alkuvuoden kokouksessa kuluvan vuoden linjaukset avustusten myöntämiselle ja jakanut avustusmäärärahan eri avustusmuodoille. Aiempina vuosina nuorisoasiainkeskus on todennut, että avustusmäärärahojen jakaminen yleis- ja toiminta-avustuksien kesken on tässä vaiheessa hankalaa, koska hakuaika päättyy vasta helmikuun lopussa, jolloin valmistelu vasta alkaa. Kuluvana vuonna tilanne on vielä hankalampi, koska uuden avustusohjesäännön myötä määrärahatarve kunkin avustusmuodon osalta selkeytyy toiminta- ja palkkausavustusvalmistelun loppuvaiheilla eli huhti-toukokuussa. Palkkausavustusten valmistelu kuluvana vuonna vaatii toiminnan arvioinnin myötä entistä tarkempaa harkintaa kunkin järjestön kohdalla palkkausavustuksen tarpeesta ja sen suuruudesta. Lisäksi lautakunnan asettama avustusohjesääntöjaosto piti tärkeänä, että järjestöille myönnettävät palkkausavustukset ovat suuruudeltaan sellaisia, että sillä on todellista merkitystä työntekijää palkattaessa. Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä periaatetta, että palkkausavustusten kokonaismääräraha ei juuri kasva toiminnallisten avustusten kustannuksella. Palkkaus- ja toiminta-avustusten hakuaika päättyy helmikuun viimeisen päivän loppuun mennessä ja ne tuodaan lautakunnan päätettäväksi viimeistään pidettävään kokoukseen. Leiriavustukset ovat haussa syyskuun viimeisen päivän loppuun mennessä. Nuorisoasiainkeskus esittää, että ns.

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/1 vuosiavustuksia (toiminta-, palkkaus- ja leiriavustukset) ei eroteta tässä vaiheessa määrärahasta avustusmuodoittain. Projektiavustusten tilanne määrärahojen riittävyyden kannalta on ollut viime vuosina hyvä. Projektimäärärahoista myönnetään varsinaisten projektiavustusten lisäksi nuorten toimintaryhmille suunnattua Sponssiavustusta, kuljetusavustuksia, talokerhoavustuksia ja starttiavustuksia. Viime vuonna talokerhoavustuksia myönnettiin neljälle talokerholle yhteensä euroa ja kuljetusavustuksia yhteensä euroa 64 eri tapahtumaan. Sponssi-avustusta myönnettiin 15 nuorten toimintaryhmälle yhteensä euroa. Muita projektiavustuksia myönnettiin toimistopäällikön päätöksellä euroa ja lautakunnan päätöksellä euroa. Lisäksi lautakunnan päätöksellä myönnettiin starttiavustuksia euroa yhteensä 10 toimintaansa aloittavalle tai uudelleen käynnistävälle varhaisnuoriso- tai nuorisojärjestölle. Yhteensä projektimäärärahoja myönnettiin euroa (lautakunnan varaus euroa). Nuorisoasiainkeskuksen tavoitteena on edelleen tehostaa markkinointia erityisesti nuorten toimintaryhmille tarkoitetusta tuesta ja erityisesti korostaa Ruutiin liittyvien toimintojen tukemista. Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että määräraha säilytetään ennallaan ja esittää, että projektiavustuksiin varataan euroa. Avustusohjesäännön mukaan kuljetusavustuksista päättää nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikkö nuorisolautakunnan vuosittain tekemän kuljetusavustuslinjauksen mukaisesti. Kuljetusavustusta voidaan myöntää helsinkiläisille palkkausavustusta saaville järjestöille ja sitä voi saada tavara- ja henkilökuljetuksiin käytettävien autojen vuokraamiskustannuksiin, joukkoliikenteen lipuista aiheutuviin kustannuksiin ja uuden avustusohjesäännön mukaisesti myös oman auton käytöstä maksettaviin kilometrikorvauksiin. Viime vuonna lautakunta päätti, että avustukseen oikeutetut järjestöt saattoivat saada korkeintaan 10 kertaa vuodessa 200 euron kuljetusavustuksen. Nuorisoasiainkeskus esittää samaa linjausta myös kuluvalle vuodelle. Nyt uutena mahdollisuutena lisätty oman auton käyttö vaatii lautakunnan linjausta hyväksyttäviksi kustannuksiksi laskettavaan kilometrikorvaukseen. Nuorisoasiainkeskus esittää hyväksyttävän kilometrikorvauksen määräksi korkeintaan 0,43 euroa/km. Avustusohjesäännön mukaan toiminta-avustuksen yhteydessä voidaan myöntää vuokra-avustusta, mikäli yhdistyksellä on toimintaa vuokratussa tilassaan vähintään neljänä päivänä viikossa. Ohjesäännön mukaisesti lautakunta päättää vuosittain toimintalinjat

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/1 vuokra-avustuksen jakamisesta ja määrittelee vuokra-avustuksen enimmäismäärän. Yhdistys voi saada vuodessa vain yhden vuokraavustuksen enimmäismäärän. Viime vuonna lautakunta päätti nostaa vuokra-avustuksen enimmäismäärää 250 euroon kuukaudessa. Nuorisoasiainkeskus esittää samaa linjausta myös kuluvalle vuodelle. Lisätiedot osastopäällikkö Leena Ruotsalainen Mervi Smahl-Laurikainen, suunnittelija, puhelin: mervi.smahl-laurikainen(a)hel.fi Markku Toivonen, toimistopäällikkö, puhelin: markku.toivonen(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Avustusohjesääntö alkaen Tiedoksi Nuorten kansalaistoiminnan toimisto

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/2 12 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n projektiavustushakemus HEL T Päätös päätti myöntää Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:lle euroa avustusta kaksivuotisen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen toiselle vuodelle 2014 menokohdalta Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava mennessä projektiavustusselvitys-lomakkeella nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon. Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset). Lisätiedot osastopäällikkö Leena Ruotsalainen Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: tuulia.saves(a)hel.fi Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta Päätösehdotus päättänee myöntää Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:lle euroa avustusta kaksivuotisen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen toiselle vuodelle 2014 menokohdalta Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava mennessä projektiavustusselvitys-lomakkeella nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon. Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset).

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/2 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry hakee euron avustusta kaksivuotisen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen toisen vuoden 2014 aiheuttamiin kustannuksiin. Vapaaehtoistyön kehittämishanke on kaksivuotinen hanke vuosille , jonka tarkoituksena on uudistaa vapaaehtoistyön toimintaja tukimalleja vastaamaan muuttuvan kansalaisosallistumisen tarpeita partiossa ja yhteiskunnassa. Hankkeessa halutaan myös edistää lapsien ja vanhempien yhteisen harrastustoiminnan aloittamista perheissä sekä arvioida hallituksen jäsenien ja luottamushenkilöiden osaamis- ja tukitarpeita sekä kehittää tämän pohjalta järjestön johtamiskoulutusta. Yhdistyksen väliarvioinnin mukaan vuonna 2013 hankkeessa toteutuivat erittäin hyvin sille ensimmäiseksi projektivuodeksi asetetut tavoitteet. Uudet toimintamallit ja linjaukset saatiin luotua sekä otettua käyttöön piiri- ja paikallisyhdistystasolla. Tervetuloa Partioon -kurssi uusittiin ja osallistujamäärät saatiin nousuun. Vapaaehtoiset aikuiset sitoutettiin siihen suunnitellulla virkistystapahtumakonseptilla ja vuoden aikana järjestettiin kuusi tapahtumaa. Luottamushenkilöitä ja lippukunnanjohtajia koulutettiin suunnitelman mukaisesti. Lisäksi toteutettiin erilaisia näkyvyyskampanjoita, kuten esikoululaisten partioviikko sekä seikkailuviikko. Vuoden aikana hankkeeseen osallistui yli toimijaa. Koko hankeen arviointi sekä vapaaehtoistoiminnan tukemisen malli, josta muutkin helsinkiläistoimijat voivat hyötyä, valmistuu hankkeen päättyessä. Vuoden 2014 aikana hankkeessa jatketaan luottamushenkilöiden ja lippukunnanjohtajien kouluttamista, tuetaan johtajia vapaaehtoisten rekrytoimisessa, ohjaamisessa sekä toiminnan kehittämisessä. Vuonna 2013 luodut ja kehitetyt toiminnat vakiinnutetaan ja hankkeelle palkattu koordinaattori tulee edelleen kehittämään ja selkiinnyttämään vapaaehtoistyötehtäviä, lisäämään vapaaehtoistyön arvostusta ja hahmottamaan uusia keinoja partion tunnetuksi tekemiseen sekä rakentamaan oppilaitosyhteistyötä. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry on perustettu vuonna Helsinkiläisiä paikallisyhdistyksiä on noin 80 ja ne ovat erikokoisia partiolaisen muodostamia nuorten johtamia itsenäisesti toimivia yhdistyksiä. Vuonna 2008 noin 8.2 % 7-17-vuotiaista helsinkiläisistä oli partiolaisia ja lippukuntien johdossa heitä ohjasi noin 600 nuorta, jotka olivat iältään18-22-vuotiaita. Vapaaehtoistyön kehittämishankkeessa pyritään vaikuttamaan juuri siihen, että partiotoiminta on yhä tulevaisuudessakin pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten merkittävä

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (35) Kepo/2 tukija ja että partiosta tulee pääkaupunkiseudun halutuin vapaaehtoistyö. Hankkeen vuoden 2014 toiminnan kokonaismenot ovat euroa ja ne koostuvat palkkamenoista ( euroa), vuokrista (4 590 euroa) ja muista kuluista, joihin sisältyvät mm. koulutusruokailut, -kuljetukset ja - materiaalit ( euroa), markkinointikulut (8 440 euroa) ja muut kulut (2 880 euroa). Tuloja yhdistyksellä on arvionsa mukaan euroa ja ne perustuvat nuorisoasiainkeskukselta haetun euron lisäksi Espoon kaupungilta haettavaan avustukseen (4 000 euroa), Vantaan kaupungilta haettavaan avustukseen (2 000 euroa), omarahoitukseen ja yksityisiltä säätiöiltä saatavaan tukeen ( euroa) sekä osallistumismaksuihin (4 020 euroa). Yhdistyksen omarahoitus hankkeelle on euroa. Hakemus on saapunut Nuorisoasiainkeskuksen näkemyksen mukaan yhdistys toimii vahvana ja kattavana osana helsinkiläisnuoren palvelutarjontaa järjestäessään lapsille ja nuorille laajalti vertaisryhmiä ja monenlaista harrastustoimintaa. Hanke edistyy suunnitelman mukaisesti ja sille asetetut tavoitteet ovat toteutumassa, joten nuorisoasiainkeskus puoltaa euron avustuksen myöntämistä hankkeen toiselle vuodelle Lisätiedot osastopäällikkö Leena Ruotsalainen Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: tuulia.saves(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry hakijan hakemus Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta Tiedoksi Nuorten kansalaistoiminnan toimisto