Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233)

Transkriptio

1 Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233) Vuosiraportti ajalta Tarja Stenman

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus raportointijaksolla Toimenpiteet Hankkeen resurssit Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointijaksolla

3 1 Hankkeen tavoitteet Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hankkeen ( ) tarkoituksena on edistää maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella ja siten välillisesti kehittää kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä alueella. Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoitteena on maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen väheneminen Saarijärven reitin valuma-alueella. Hankkeen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on määritelty seuraavasti: Tuottaa käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin Yhteistyönä tehtävissä kokeissa sovelletaan MTT:n tutkimuksista saatua tieteellistä tietoa ja myös TEHOhankkeen koetuloksia. MTT:n tutkimukset perustuvat yleensä pienen mittakaavan tieteellisiin koejärjestelyihin. MAISA-hankkeessa selvitetään lannan levitysmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin käytännön mittakaavassa ts. maatalouskäytössä olevilla peltolohkoilla Keski- Suomessa. TEHO-hankkeen tulokset taas ovat Varsinais-Suomesta, jossa talvinen lumipeite on vähäistä tai puuttuu kokonaan, ja jossa viljanviljelyllä on merkittävä asema. Saarijärven reitin valuma-alueella lumi- ja routaolosuhteet ovat erilaiset ja nurmiviljelyllä tärkeä rooli - esim. Saarijärvellä oli vuonna 2008 nurmiviljelyssä noin 50% ja kesantona/ hoidettuna viljelemättömänä peltona noin 20% peltoalasta, ja luvut todennäköisesti kasvavat lähivuosina. MAISA-hankkeessa mm. lannan levityksen aiheuttamaa valumavesien ravinnekuormitusta mitataan moderneilla, jatkuvatoimisilla veden laadun ja virtaaman mittareilla. Tällaisia mittareita ei Keski-Suomessa ole aiemmin ollut käytössä, ja niiden käyttöä alueella on mm. MTK:n ympäristöjohtaja suositellut. Löytää ratkaisuja maatilojen vesiensuojeluongelmiin ja edistää uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla Tämän tulostavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään MTK:n hallinnoimassa TÄKY maatilat kehittymään - hankkeessa tuotettuja tuloksia. TÄKY-hankkeessa laaditaan tiloille ympäristökatselmuksia, joista esille nousseisiin vesiensuojeluongelmiin MAISA-hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja ja samalla edistämään uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla. Maanviljelijät joutuvat vastaamaan jatkuvasti kasvaviin ympäristöhaasteisiin, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä. Tämän vuoksi MAISA-hankkeessa pyritään samalla edistämään rakentavaa vuoropuhelua ja tiedon vaihtoa maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi. Edistää Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Mallikosteikko on tavoitteena perustaa helposti tavoitettavalle alueelle, jossa sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää kosteikkosuunnittelun ja -rakentamisen vauhdittamiseksi alueella. Maatalouden vesiensuojelukosteikkojen perustamiskustannusten maksimituki (Toimenpide 216: Eituotannolliset investoinnit) on noussut vuoden 2010 alusta eurosta euroon/hehtaari. Tuen merkittävän nousun ennakoidaan vauhdittavan kosteikkojen perustamista maatalouden voimakkaasti kuormittamille vesistöalueille. Tuen lisäksi tarvitaan käytännön esimerkkejä asianmukaisesti toteutetuista kosteikoista, ja hyvin tavoitettavissa oleva kosteikon mallikohde tulee jatkossa edistämään maatalouden vesiensuojelun tason nousua Saarijärven reitin valuma-alueella. Kosteikon suunnittelussa hyödynnetään 2

4 TEHO-hankkeessa laadittua Käytännön kosteikkosuunnittelu opasta sekä yhteistyöverkostojemme kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Selvittää Saarijärven reitin valuma-alueen kuntien lantataseet Väkilannoitteiden hinnannousu on nostanut jälleen karjanlannan arvoa ravinnelähteenä. Lannan merkitys tulevaisuudessa kasvaa yhä, kun uusiutumattomat fosforivarat alkavat ehtyä. Onkin tärkeää, että lanta nähdään arvokkaana uusiutuvana luonnonvarana, jonka käyttöä edistetään systemaattisesti. Tulevaisuudessa suurimman haasteen lannan käytön tehostamiselle aiheuttavat lantamäärien kasvu ja kuljetusmatkojen piteneminen tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Lantataseiden selvittäminen antaa välttämätöntä pohjatietoa lannan hyötykäytön tehostamiselle ja edistää siten välillisesti maatilojen kilpailukyvyn kehittymistä alueella. Edistää maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa Tiedotusyhteistyötä tehdään erityisesti HINKALO ja TÄKY-hankkeiden kanssa erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Lisäksi HINKALOn www-sivujen kautta levitetään uutta maatalouden vesiensuojelun tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä sekä tiedotetaan viljelijöiden tekemästä vesiensuojelutyöstä esimerkkikohteiden avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen ELY-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, alueen kunnat, paikalliset maanviljelijät sekä muut alan hankkeet Suomessa. 2 Hankkeen toteutus raportointijaksolla Toimenpiteet Lannan levityskokeet Lannan levityskokeita varten suunniteltiin ja perustettiin kevään ja kesän 2010 aikana noin 2 ha suuruinen koekenttä. Koekenttä sijaitsee Saarijärvellä Tarvaalassa hankkeen osatoteuttajan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (POKE) pelloilla. Alueella suoritettiin keväällä 2010 maaston vaaitusmittaukset, joiden perusteella koekenttä jaettiin kolmeen koelohkoon lannan levityskokeita varten. Lohkojen pintavaluntaveden keräämistä varten lohkojen alareunaan kaivettiin matalat keruuojat, joihin pintavaluntavesi kulkeutuu. Keruuojien yhteyteen rakennettiin pienet v-padot sekä asennettiin vanerista tehdyt suojakopit (noin 1m X 1m X 1m), joiden sisään asennetaan kevättalvella 2011 automaattiset vesinäytteenottimet. Koekentälle kaivettiin maakaapelia noin 0,5 km, koska automaattiset vesinäytteen-ottimet tarvitsevat sähköä vesinäytteen sulana pitämiseksi. Kahdelle koelohkolle levitettiin kesällä 2010 lietelantaa kahteen otteeseen kahdella eri levitysmenetelmällä: toisella lohkolla liete sijoitettiin maahan (Kuva 1) ja toisella levitettiin pintaan. Kolmannelle, nollalohkolle, levitettiin sama määrä ravinteita väkilannoitteen muodossa. Koelohkoilta otettiin kesän ja syksyn 2010 aikana maa- ja kasvinäytteitä, lisäksi lohkoille levitetystä lietteestä otettiin näytteet ennen levitystä. Kesällä ja syksyllä 2010 sademäärät olivat paljon keskimääräistä pienemmät. Sateiden puuttuessa pintavaluntaakaan ei ollut ja keruuojat olivat täysin kuivia, joten niistä ei voitu ottaa vesinäytteitä. 3

5 Kuva 1. Lannan levityskokeissa lietelanta sijoitettiin maahan käytännön mittakaavan laitteilla. Jatkuvatoiminen ravinnemittaus Lannan levityskokeiden lisäksi MAISA-hankkeessa on otettu käyttöön ensimmäisenä Keski-Suomessa jatkuvatoiminen ravinnemittausasema, joka edustaa uutta modernia mittausteknologiaa (Kuva 2). Mittausasema pystytettiin kesäkuun 2010 alussa Saarijärvelle Tarvaalaan POKE:n pelto-ojaan lannan levityskoealojen yhteyteen. Mittausasema oli toiminnassa välisenä aikana eli ojaveden jäätymiseen saakka, lukuun ottamatta välistä jaksoa, jolloin laite oli rikkoutuneena ukkosen aiheuttaman salamaniskun seurauksena. Syksyn mittaustulosten tilastollinen analysointityö on loppusuoralla ja työn tulokset julkaistaan keväällä Mittaustulokset ovat olleet koko mittausjakson ajan lähes reaaliaikaisena kaikkien saatavilla osoitteessa Kuva 2. MAISA-hankkeessa otettiin käyttöön ensimmäisenä Keski-Suomessa uuteen teknologiaan perustuva jatkuvatoiminen ravinnemittausasema. 4

6 Maatalouden vesiensuojelun suunnittelun edistäminen MAISA-hanke järjesti yhteistyössä MTK:n Täky-hankkeen kanssa kolme suojavyöhyke- ja kosteikkotilaisuutta viljelijöille Saarijärvellä ja Karstulassa (Kuva 3). Em. hankkeiden yhteistyönä toteutettiin myös viljelijöille suunnattu tutustumisretki kosteikoille, kohteena oli kaksi erilaista kosteikkoa Pohjois- Savossa. Lisäksi MAISA-hanke järjesti matkan Maatalouden ympäristöseminaariin Helsinkiin. Kuva 3. MAISA- ja TÄKY-hanke järjestivät yhteistyössä viljelijöille kosteikkopäivän Karstulassa, jossa tutustuttiin mahdollisiin kosteikko- ja suojavyöhykekohteisiin myös maastossa. MAISA-hanketta esiteltiin viljelijöille EU-tuki-infotilaisuuksissa Karstulassa ja Saarijärvellä, ja lisäksi muissakin tilaisuuksissa, joissa oli paikalla myös viljelijöitä. MAISA-hanke käynnisti vuoden 2010 lopulla Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke -pilottikohteen suunnittelun yhteistyössä maanomistajien kanssa. Yhtenäisen suojavyöhykkeen perustamista Alajärven ympärille esiteltiin maaomistajille pidetyssä infotilaisuudessa, jossa oli paikalla 11 osallistujaa. MAISA-hanke oli mukana edistämässä neljän eri kosteikkosuunnitelman laatimista (Kuva 4). Vuoden aikana havaittiin, että erilaisiin infotilaisuuksiin on vaikea saada tarpeeksi viljelijöitä mukaan, jatkossa onkin tarkoitus tavoittaa viljelijöitä tehokkaammin pienryhmätoiminnan puitteissa tiiviissä yhteistyössä MTK:n Täky-hankkeen kanssa. Kuva 4: Maisa-hanke edisti viljelijöiden kosteikkosuunnitelmien laatimista. 5

7 Maatalouden kosteikon mallikohteen perustamisen edistäminen MAISA-hankkeessa on edistetty maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Tarvaalaan lannanlevityskoealueen alapuolelle antamalla asiantuntija-apua maanomistajalle eli POKElle. Kosteikon suunnittelussa on hyödynnetty TEHO-hankkeessa laadittua Käytännön kosteikkosuunnittelu opasta sekä MAISA-hankkeen yhteistyöverkostojen kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Kosteikkoalueen alkutilanteen luontokartoitustyö on aloitettu POKEn, JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä. Kuntakohtaisten lantataseiden selvittäminen Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella MAISA-hankkeessa on selvitetty kuntakohtaiset lantataseet eläinmäärien sekä peltopinta-alojen perusteella Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien osalta. Työ ilmestyy sähköisenä verkkojulkaisuna keväällä 2011 otsikolla Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa. Lantataseselvitystyö on herättänyt kiinnostusta myös muualla ja hankkeesta on tiedusteltu kokemuksia selvityksen laatimisesta. Maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon, tekniikoiden ja hyvien käytänteiden levittäminen Hankkeelle on laadittu viestintäsuunnitelma. Hanketta on esitelty vuoden 2010 aikana yhteensä 21 eri tilaisuudessa ja tapahtumassa. Hankeen tapahtumista on laadittu tiedotteita ja hankkeesta on kirjoitettu 12 kpl lehtijuttua ja yksi TV-juttu Ylen Keski-Suomen alueuutisissa. Hankkeessa rakennettiin verkostoja ja yhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa: EHP-Tekniikka Oy Jyväskylän kaupunki, ympäristötoimen laboratorio Keski-Suomen ELY-keskus Luode Consulting Oy Maveplan Oy Metsäkeskus Keski-Suomi MTK Keski-Suomi MTK-Säätiö MTT- Maaningan toimipiste Saarijärven kaupunki Lounais-Suomen ELY-keskus/ TEHO-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Vesi-Eko Oy Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Hankkeen raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä sekä hankkeen projektiryhmä kokoontuivat molemmat kolme kertaa vuoden 2010 aikana. Hankkeesta toimitetaan rahoittajalle vuosiraportit sekä loppuraportti. Lisäksi rahoittajalle toimitetaan vuosittain hankkeen seurantatiedot. 6

8 2.2 Hankkeen resurssit Henkilöresurssit Hanketta johtaa projektipäällikkö Tarja Stenman (80 % työaika), jonka tehtävänä on hankkeen hallinnointi, johtaminen, asiantuntijatehtävät sekä tiedotus. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa toimii 20 %:n työajalla projekti-insinööri Niina Raudasoja, jonka tehtävänä ovat mm. jatkuvatoimisten ravinnemittausasemien sekä automaattisten vesinäytteenottimien ylläpito ja huolto sekä vesinäytteiden ym. näytteiden otto. Hankkeessa työskentelee keskimäärin 1,8 htkk/v maatalous- ja viljelijäverkostojen asiantuntijana Hanna Kaihlajärvi, jonka tehtävänä on suojavyöhyke- ja kosteikkoasioiden edistäminen maatiloilla sekä siihen liittyvien tilaisuuksien ja opintomatkojen järjestäminen. Hankkeen osatoteuttajan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen apulaistilanhoitaja Hannu Kohonen vastaa lannan levityskokeiden käytännön toimista yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Projektisihteerinä toimii Anja Ståhl, jonka työpanos hankkeelle on 1 htkk/vuosi. Lisäksi asiantuntijatyötä hankkeelle ovat tehneet T&K-asiantuntija Anneli Ylimartimo, projekti-insinööri Hannu Vilkkilä sekä lehtori Erkki Anttonen. Lisäksi hankkeessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeessa toimivista henkilöistä koottiin projektiryhmä, joka kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Projektiryhmään kuuluvat: Tarja Stenman, projektipäällikkö Niina Raudasoja, projekti-insinööri, JAMK Hanna Kaihlajärvi, asiantuntija, JAMK Hannu Korhonen, apulaistilanhoitaja, POKE Anja Ståhl, projektisihteeri, JAMK Hannu Vilkkilä, projekti-insinööri, JAMK Erkki Anttonen, lehtori, JAMK Arto Riihinen, lehtori, ympäristötiimin vetäjä, JAMK Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset ja rahoitus on esitetty alla olevassa taulukossa. 7

9 Taulukko 1. MAISA-hankkeen kustannukset ja rahoitus v TILANNEKATSAUS JAMK Budjetti Toteutunut Jäljellä Käytetty % Käyttämättä% Kulut Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset yhteensä TILANNEKATSAUS POKE Budjetti Toteutunut Jäljellä Käytetty % Käyttämättä% Kulut Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Kotimaan matkakulut Muut kustannukset Yhteensä Yhteensä JAMK+POKE RAHOITUS I Maksatus (haettu) II Maksatus (haetaan) Yhteensä Käytetty% EU+valtio % Kunnat % Yhteensä % Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Hankkeen oletuksena on ollut, että lannan levityskoejärjestely pystytään rakentamaan huolellisen suunnittelun ja maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen avulla siten, että valumavedet saadaan rajattua oikein ja mittaustulokset ovat luotettavia. Tämä oletus on toteutunut vuoden 2010 aikana. Ravinnehuuhtoumatulosten saamisen kannalta riskiksi on osoittautunut veden riittävyys ojissa kuivina vuosina. Kuivuus vaikuttaa negatiivisesti mitta-asemien toimivuuteen sekä lannoituskokeen pintavaluntanäytteiden saatavuuteen. Tosin kuivina jaksoina, jolloin pintavaluntaa ei ole, ei sen mukana tulevaa ravinnehuuhtoumaakaan esiinny. Jatkossa riskiksi voi osoittautua myös vesiensuojelusta kiinnostuneiden maatilojen löytäminen pilottisuunnitelmien kohteeksi. 8

10 3 Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointijaksolla MAISA-hankkeessa saavutettiin seuraavia tuloksia ensimmäisen toimintavuoden 2010 aikana: Otettiin käyttöön ensimmäinen jatkuvatoiminen, in situ -ravinnemittausasema Keski-Suomessa, mikä palkittiin MTK:n kuukauden ympäristötekona Mittausaseman tulokset ovat lähes reaaliaikaisena saatavilla osoitteessa Analysoitiin jatkuvatoimisen mittausaseman tuloksia syysvalunnan osalta (julkaisu valmistuu keväällä 2011), ja selvitettiin mittausasemalta saatujen tulosten ja perinteisten vesinäytteiden laboratorioanalyysien tulosten vertailukelpoisuutta mm. tilastotieteellisten menetelmien avulla. Suunniteltiin ja toteutettiin noin 2 ha suuruinen lannan levityskokeiden kenttäkoejärjestelmä Saarijärvelle Tarvaalaan POKEn pelloille, ja aloitettiin käytännön mittakaavan lannanlevityskokeet. Hankkeessa selvitettiin viljelijöiden kiinnostusta vesiensuojeluun mm. haastatteluin, ja käynnistettiin yhdessä maanviljelijöiden kanssa yhtenäisen suojavyöhykkeen suunnittelu Alajärven ympärille (pilottikohde). Lisäksi järjestettiin osittain yhteistyössä MTK:n Täky-hankkeen kanssa viljelijöille kuusi (6 kpl) vesiensuojeluaiheista tilaisuutta ja tapahtumaa. Aloitettiin mallikosteikon suunnittelutyö POKEn, JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen ELYkeskuksen yhteistyönä. Kaikkiaan MAISA-hanke edisti yhteensä neljän kosteikkosuunnitelman laatimista. Toteutettiin kohdealueen maanviljelijöille lantakysely puhelinhaastatteluna (156 vastaajaa). Selvitettiin alueen kuntakohtaiset lantataseet (julkaisu valmistuu keväällä 2011) Hanke oli paljon esillä eri foorumeilla ja sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Hankkeen toimintoja esiteltiin peräti 21:ssä eri tilaisuudessa ja hankkeesta julkaistiin yhteensä 13 lehti- ja/tai TV-juttua. 9