Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233)

Transkriptio

1 Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233) Vuosiraportti ajalta Tarja Stenman Maisa-hanke järjesti huhtikuussa 2012 opintomatkan Tuusulanjärvelle, jonne on perustettu Suomen suurin vesiensuojelukosteikko Rantamo-Seitteli (Kuva: Tarja Stenman).

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus raportointijaksolla Toimenpiteet Hankkeen resurssit Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointijaksolla

3 1 Hankkeen tavoitteet Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hankkeen ( ) tarkoituksena on edistää maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella ja siten välillisesti kehittää kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä alueella. Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoitteena on maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen väheneminen Saarijärven reitin valuma-alueella. Hankkeen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on määritelty seuraavasti: Tuottaa käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin Yhteistyönä tehtävissä kokeissa sovelletaan MTT:n tutkimuksista saatua tieteellistä tietoa ja myös TEHOhankkeen koetuloksia. MTT:n tutkimukset perustuvat yleensä pienen mittakaavan tieteellisiin koejärjestelyihin. MAISA-hankkeessa selvitetään lannan levitysmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin käytännön mittakaavassa ts. maatalouskäytössä olevilla peltolohkoilla Keski- Suomessa. TEHO-hankkeen tulokset taas ovat Varsinais-Suomesta, jossa talvinen lumipeite on vähäistä tai puuttuu kokonaan, ja jossa viljanviljelyllä on merkittävä asema. Saarijärven reitin valuma-alueella lumi- ja routaolosuhteet ovat erilaiset ja nurmiviljelyllä tärkeä rooli - esim. Saarijärvellä oli vuonna 2008 nurmiviljelyssä noin 50% ja kesantona/ hoidettuna viljelemättömänä peltona noin 20% peltoalasta, ja luvut todennäköisesti kasvavat lähivuosina. MAISA-hankkeessa mm. lannan levityksen aiheuttamaa valumavesien ravinnekuormitusta mitataan automaattisilla vesinäytteenottimilla ja jatkuvatoimisilla veden virtaaman mittareilla. Löytää ratkaisuja maatilojen vesiensuojeluongelmiin ja edistää uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla Tämän tulostavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään MTK:n hallinnoimassa TÄKY maatilat kehittymään - hankkeessa tuotettuja tuloksia. TÄKY-hankkeessa laaditaan tiloille ympäristökatselmuksia, joista esille nousseisiin vesiensuojeluongelmiin MAISA-hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja ja samalla edistämään uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla. Maanviljelijät joutuvat vastaamaan jatkuvasti kasvaviin ympäristöhaasteisiin, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä. Tämän vuoksi MAISA-hankkeessa pyritään samalla edistämään rakentavaa vuoropuhelua ja tiedon vaihtoa maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi. Edistää Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Mallikosteikko perustetaan helposti tavoitettavalle alueelle, jossa sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää kosteikkosuunnittelun ja -rakentamisen vauhdittamiseksi alueella. Maatalouden vesiensuojelukosteikkojen perustamiskustannusten maksimituki (Toimenpide 216: Eituotannolliset investoinnit) on noussut vuoden 2010 alusta eurosta euroon/hehtaari. Tuen merkittävän nousun ennakoidaan vauhdittavan kosteikkojen perustamista maatalouden voimakkaasti kuormittamille vesistöalueille. Tuen lisäksi tarvitaan käytännön esimerkkejä asianmukaisesti toteutetuista kosteikoista, ja hyvin tavoitettavissa oleva kosteikon mallikohde tulee jatkossa edistämään maatalouden vesiensuojelun tason nousua Saarijärven reitin valuma-alueella. Kosteikon suunnittelussa hyödynnetään 2

4 TEHO-hankkeessa laadittua Käytännön kosteikkosuunnittelu opasta sekä yhteistyöverkostojemme kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Selvittää Saarijärven reitin valuma-alueen kuntien lantataseet Väkilannoitteiden hinnannousu on nostanut jälleen karjanlannan arvoa ravinnelähteenä. Lannan merkitys tulevaisuudessa kasvaa yhä, kun uusiutumattomat fosforivarat alkavat ehtyä. Onkin tärkeää, että lanta nähdään arvokkaana uusiutuvana luonnonvarana, jonka käyttöä edistetään systemaattisesti. Tulevaisuudessa suurimman haasteen lannan käytön tehostamiselle aiheuttavat lantamäärien kasvu ja kuljetusmatkojen piteneminen tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Lantataseiden selvittäminen antaa välttämätöntä pohjatietoa lannan hyötykäytön tehostamiselle ja edistää siten välillisesti maatilojen kilpailukyvyn kehittymistä alueella. Edistää maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa Tiedotusyhteistyötä tehdään erityisesti HINKALO ja TÄKY-hankkeiden kanssa erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Lisäksi HINKALOn www-sivujen kautta levitetään uutta maatalouden vesiensuojelun tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä sekä tiedotetaan viljelijöiden tekemästä vesiensuojelutyöstä esimerkkikohteiden avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen ELY-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, alueen kunnat, paikalliset maanviljelijät sekä muut alan hankkeet Suomessa. 2 Hankkeen toteutus raportointijaksolla Toimenpiteet Lannan levityskokeet Käytännön mittakaavassa toteutettavia lannan levityskokeita jatkettiin kesällä Kevätvalunnasta 2012 kerättiin vesinäytteitä sekä mitattiin virtaamaa. Kahdelle koelohkolle levitettiin kesällä 2012 lietelantaa kahteen otteeseen kahdella eri levitysmenetelmällä: toisella lohkolla liete sijoitettiin maahan ja toisella levitettiin pintaan. Kolmannelle, nollalohkolle, levitettiin sama määrä ravinteita väkilannoitteen muodossa. Koelohkoilta otettiin kesän ja syksyn 2012 aikana maa- ja kasvinäytteitä, lisäksi lohkoille levitetystä lietteestä otettiin näytteet ennen levitystä. Kevään, kesän ja syksyn 2012 aikana koelohkoilta saatiin kerättyä peräti lähes 90 kpl vesinäytteitä, koska vuosi oli erityisen sateinen. MTT:n tutkijaryhmä Maaningalta tutustui lannan levityskokeisiin syyskuussa 2012 ja kokeiden tulosten analysointi aloitettiin yhteistyössä MTT:n kanssa (Kuva 1). 3

5 Kuva 1. MTT:n tutkijat tutustuivat syyskuussa 2012 Maisa-hankkeen lannan levityskokeisiin sekä automaattiseen vedenlaadun seurantaan (Kuva: Tarja Stenman). Jatkuvatoiminen ravinnemittaus Vuonna 2012 MAISA-hankkeessa laajennettiin uuteen mittausteknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista ravinnemittausta asentamalla yksi uusi mittausasema lisää, jonka jälkeen hankkeessa oli käytössä yhteensä neljä mittausasemaa. Mittausasemista kaksi sijaitsee Saarijärvellä Tarvaalassa valtaojassa, 9 ha suuruisen peltoalueen kohdalla. Ensimmäinen mittausasema (ns. ala-asema) asennettiin peltoalueen alapuolelle kesällä Toinen mittausasema (yläasema) rakennettiin peltoalueen yläpuolelle keväällä 2011, tarkoituksena saada mitattua erikseen peltoalueelta tulevaa ravinnekuormitusta. Kesällä 2011 asennettiin kolmas mittausasema (ala-asema) Saarijärvelle Satosuonpuroon ja keväällä 2012 asennettiin neljäs mittausasema Satosuonpuroon (yläasema), jonka avulla saadaan mitattua noin 400 hehtaarin suuruisen peltoalueen kuormitusta (kuva 2.). Satosuon peltoalueen maalajitietoja selvitettiin puhelinhaastattelun sekä GTK:n maalajikarttojen avulla. Mittaustulokset ovat olleet koko mittausjakson ajan lähes reaaliaikaisena kaikkien saatavilla osoitteessa Vuosien 2010 ja 2011 tutkimusjaksojen tulokset julkaistiin vuoden 2012 tammikuussa Helsingissä järjestetyillä Maataloustieteen päivillä. 4

6 Kuva 2. MAISA-hankkeessa laajennettiin uuteen teknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista ravinnemittausta ottamalla käyttöön neljäs mittausasema kevättalvella 2012 (Kuva: Tarja Stenman). Maatalouden vesiensuojelun suunnittelun edistäminen MAISA-hanke järjesti viisi yleistä kosteikko- ja suojavyöhykeaiheista tilaisuutta, joissa esiteltiin sekä suunniteltiin kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamista maatiloille (Kuva 3). Keväällä 2012 järjestettiin viljelijöille suunnattu opintomatka Tuusulaan ja Vihtiin, joissa tutustuttiin lähes euroa maksaneeseen Suomen suurimpaan kosteikkoon Rantamo-Seitteliin sekä Hovin tutkimuskosteikkoon. Kuva 3. MAISA-hanke järjesti vesiensuojelutilaisuuden Puterinjärven ranta-asukkaille kesäkuussa 2012 (Kuva: Tarja Stenman). 5

7 MAISA-hanketta esiteltiin valtakunnallisesti maatalouden ympäristöhankkeiden yhteistapaamisessa Tampereella tammikuussa Viljelijöille suunnattuja tilaisuuksia, joissa hanketta esiteltiin, olivat mm. Maito-, Täky plus- ja Hinkalo-hankkeiden ohjausryhmän kokous, Tarvaalan oppilaitosten avoimet ovet, MAISA- ja Taso-hankkeiden vesiensuojeluretkeily Karstulassa sekä KoneAgria-messut. MAISA-hanke jatkoi vuoden 2010 lopulla käynnistynyttä Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke -pilottikohteen suunnittelua yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tuloksena syntyi Alajärven suojavyöhykkeen esittelyvideo (Kuva 4), joka on nähtävissä mm. Hinkalon www-sivuilla. Suojavyöhykkeen perustaneet viljelijät palkittiin Keski-Suomen Maaseutugaalassa. Lisäksi suojavyöhykealueesta valmistui infotaulu, joka asennettiin kesäkuussa 2012 valtatie 13:sta varteen. MAISA-hanke teki tiivistä yhteistyötä MTK:n Täky plushankkeen kanssa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamisen edistämisessä. Kuva 4. Maisa-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin kesällä 2012 esittelyvideo Alajärven yhtenäisestä suojavyöhykkeestä. Maatalouden kosteikon mallikohteen perustamisen edistäminen MAISA-hanke on edistänyt maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Tarvaalaan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilalle. Kosteikon rakentaminen käynnistyi POKElla talvella MAISA-hanke järjesti yhteistyössä Poken kanssa työnäytöksen kosteikon rakentamisesta maaliskuussa 2012 (Kuva 5). Mallikosteikkoa on hyödynnetty erilaisissa vesiensuojelukoulutuksissa sekä vierailukohteena. Maisa-hanke suunnitteli ja toteutti mallikosteikon esittelyvideon, joka on nähtävillä mm. Hinkalon www-sivuilla. Lisäksi MAISA-hankkeessa laadittiin valokuvaraportti kosteikon eri rakentamisvaiheista vuoden 2012 aikana. Raportti on saatavilla sähköisesti Hinkalon www-sivuilta. 6

8 Kuva 5. MAISA-hanke ja POKE järjestivät työnäytöksen mallikosteikon rakentamisesta maaliskuussa Kuvassa kaivinkoneurakoitsija sekä POKE:n työnjohtajat suunnittelemassa kosteikon rakentamista (Kuva: Tarja Stenman). Kuntakohtaisten lantataseiden selvittäminen Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella MAISA-hankkeessa on selvitetty kuntakohtaiset lantataseet eläinmäärien sekä peltopinta-alojen perusteella Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien osalta. Selvitys ilmestyi sekä sähköisenä verkkojulkaisuna keväällä 2011 otsikolla Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa että JAMKin julkaisusarjassa. Lantataseselvitystyö on herättänyt kiinnostusta myös muualla ja hankkeesta on tiedusteltu kokemuksia selvityksen laatimisesta. Maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon, tekniikoiden ja hyvien käytänteiden levittäminen MAISA-hanketta on esitelty vuoden 2012 aikana yhteensä 17 eri tilaisuudessa. Hankeen tapahtumista on laadittu tiedotteita ja hankkeesta on kirjoitettu vuoden 2011 aikana 5 lehtijuttua valtakunnallisissa, maakunnallisissa sekä paikallisissa lehdissä. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista laadittiin 8 julkaisua. Lisäksi hanke oli kannustamassa ja tukemassa Alajärven ympärille suojavyöhykkeen perustaneiden viljelijöiden osallistumista valtakunnalliseen sekä maakunnalliseen esimerkillinen ympäristöteko kilpailuun. Taulukko 1. MAISA-hankkeen näkyvyys mediassa sekä julkaisujen määrä vuosina HANKKEEN NÄKYVYYS (kpl) Yhteensä Tilaisuudet ja tapahtumat Lehtijutut Radio- ja TV-jutut Julkaisut

9 Vuonna 2012 hankkeessa tehtiin yhteistyötä ja rakennettiin verkostoja seuraavien toimijoiden kanssa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Maaningan toimipiste Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Helsinki Maa-ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK), Baltic Deal Project Lounais-Suomen ELY-keskus/ TEHO-hanke Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko-Life hanke Suomen Luonnonsuojeluliitto Luode Consulting Oy Metso Endress+Hauser Oy Ilkka Lilja Oy Paikalliset maaseutuyrittäjät Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Keski-Suomen ELY-keskus, TASO-hanke MTK Keski-Suomi Saarijärven kaupunki, ympäristötoimi Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Hankkeen raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja hankkeen projektiryhmä kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Hankkeesta toimitetaan rahoittajalle vuosiraportit sekä loppuraportti. Lisäksi rahoittajalle toimitetaan vuosittain hankkeen seurantatiedot. 2.2 Hankkeen resurssit Henkilöresurssit Hankkeeseen käytettiin vuonna 2012 henkilöresursseja 1,96 henkilötyövuoden verran. Hanketta johtaa projektipäällikkö Tarja Stenman (80 % työaika), jonka tehtävänä on hankkeen hallinnointi, johtaminen, asiantuntijatehtävät sekä tiedotus ja verkostotyö. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa toimii tuntitöissä projektityöntekijä Samuli Lahtela, joka vastaa ravinnemittausasemien ja automaattisten vesinäytteenottimien huollosta ja ylläpidosta sekä vesinäytteiden otosta. Lahtelan työnkuvaan kuluu myös kosteikko- ja suojavyöhykeasioiden edistäminen maatiloilla. Projektityöntekijä Tiina Siimekselän tehtävänä on mittaustulosten analysointi ja kuormituslaskelmien laatiminen sekä osallistuminen mittaustulosten julkaisuun. Siimekselä toimi hankkeessa 50 %:n työajalla. Projekti-insinööri Niina Raudasoja on osallistunut mittaustulosten laadunvalvontaan sekä mittauksiin liittyviin maastotöihin yhteensä 80 tunnin verran. Lisäksi hankkeessa työskentelee keskimäärin 10 %:n työajalla maatalous- ja viljelijäverkostojen asiantuntijana Hanna Kaihlajärvi, jonka tehtävänä on suojavyöhyke- ja kosteikkoasioiden edistäminen maatiloilla sekä siihen liittyvien tilaisuuksien ja opintomatkojen järjestäminen. Projektisihteerinä toimii Anja Ståhl, jonka työpanos hankkeelle on noin 1 htkk/vuosi. Mittaustulosten analysointiin ja tieteellisten artikkelien laatimiseen liittyvää asiantuntijatyötä hankkeelle on tehnyt T&K-asiantuntija Anneli Ylimartimo yhteensä 81 tunnin verran. Kasvintuotannon lehtori Erkki Anttonen, ympäristönhoidon lehtori Arto 8

10 Riihinen, metsätalouden lehtori Jukka Nikkilä sekä matematiikan yliopettaja Pasi Lehtola ovat tehneet hankkeelle asiantuntijatöitä yhteensä 110 tuntia. Lisäksi Hannu Vilkkilä ja Jussi Vilkkilä ovat tehneet mittausasemien asennuksiin ja korjauksiin liittyvää maastotyötä yhteensä 26 tuntia. JAMKin ICTasiantuntijat Johannes Myllymäki ja Juha Jokinen ovat tehneet hankkeelle töitä yhteensä 12 tuntia jatkuvatoimisen mittausaseman mittaustiedon keruuseen ja reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon liittyen. Projektikoordinaattori Varpu Savolainen on tehnyt tiedottamiseen liittyvää työtä hankkeelle 8 tuntia. Hankkeen osatoteuttajan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen apulaistilanhoitaja Hannu Kohonen vastaa lannan levityskokeiden käytännön toimista yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Lisäksi hankkeessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeessa toimivista henkilöistä koottu projektiryhmä kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Projektiryhmään kuuluvat: Tarja Stenman, projektipäällikkö, JAMK Samuli Lahtela, projektityöntekijä, JAMK Tiina Siimekselä, projektityöntekijä, JAMK Niina Raudasoja, projekti-insinööri, JAMK Hanna Kaihlajärvi, asiantuntija, JAMK Hannu Korhonen, apulaistilanhoitaja, POKE Anja Ståhl, projektisihteeri, JAMK Erkki Anttonen, lehtori, JAMK Arto Riihinen, lehtori, ympäristötiimin vetäjä, JAMK Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset ja rahoitus on esitetty alla olevassa taulukossa. Hanke sai jatkoaikaa ja lisärahoitusta vuodelle 2013, mikä on huomioitu taulukon luvuissa. Taulukko 2. MAISA-hankkeen budjetti ja rahoitus sekä toteutuneet kustannukset ajalta TILANNEKATSAUS Kulut JAMK Budjetti Toteutunut Jäljellä Käytetty % Käyttämättä% Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset yhteensä

11 TILANNEKATSAUS POKE Budjetti Toteutunut Jäljellä Käytetty % Käyttämättä% Kulut * Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Kotimaan matkakulut Muut kustannukset Yhteensä Yhteensä JAMK+POKE RAHOITUS EU+valtio % Kunnat % Yhteensä % 2.3 Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Lannan levityskokeiden ravinnehuuhtoumatulosten saamisen kannalta riskeiksi ovat osoittautuneet veden riittävyys ojissa kuivina vuosina sekä luotettava virtaamamittaus. Kuivuus vaikuttaa negatiivisesti mittaasemien toimivuuteen sekä lannoituskokeen pintavaluntanäytteiden saatavuuteen. Tätä riskiä vähensi hankkeen saama vuoden jatkoaika, jolloin mittaustulosten aikasarja on pidempi. Tosin kuivina jaksoina, jolloin pintavaluntaa ei ole, ei sen mukana tulevaa ravinnehuuhtoumaakaan esiinny. 3 Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointijaksolla MAISA-hankkeessa saavutettiin seuraavia tuloksia toisen toimintavuoden 2012 aikana: Laajennettiin automaattista vedenlaadun seurantaa ottamalla käyttöön yksi uusi jatkuvatoiminen, in situ - ravinnemittausasema. Ensimmäinen mittausasema palkittiin MTK:n kuukauden ympäristötekona vuonna Mittausaseman tulokset ovat lähes reaaliaikaisena saatavilla osoitteessa Julkaistiin toinen referoitu artikkeli automaattisesta vedenlaadun seurannasta: Siimekselä, T., Stenman, T, Ylimartimo, A., Lahtela, S. & Raudasoja, N Automaattinen vedenlaadun seuranta. Pilottitutkimusta maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Saarijärven vesireitin varrella. Tutkimus esitettiin posterisessiossa Maataloustieteen päivillä tammikuussa Jatkettiin lannan levityskokeita Saarijärvellä Tarvaalassa POKEn pelloilla, ja kerättiin sateisen vuoden aikana yhteensä lähes 80 vesinäytettä. 10

12 Maanviljelijöiden hankkeen avustuksella toteuttama Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke -pilottikohde palkittiin esimerkillisenä ympäristötekona Keski-Suomen Maaseutugaalassa. Kohteesta laadittiin esittelyvideo sekä suomeksi että englanniksi. Järjestettiin neljä (4 kpl) vesiensuojeluaiheista tilaisuutta viljelijöille sekä yksi kosteikko-opintomatka. Tehtiin yhteistyötä MTK:n Täky+-hankkeen kanssa. Dokumentoitiin mallikosteikon rakentamistyötä ja laadittiin valokuvaraportti: Poken mallikosteikko Suunnittelu ja toteutus. Hanke oli paljon esillä eri foorumeilla ja sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Hankkeessa laadittiin peräti kahdeksan (8 kpl) julkaisua. Hankkeen toimintoja esiteltiin 17:ssä eri tilaisuudessa ja hankkeesta julkaistiin yhteensä viisi (5 kpl) lehtijuttua. Hankkeen tiedottamisessa ja tulosten levittämisessä hyödynnetään jatkuvasti myös HINKALON www-sivuja. 11