Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233)

Transkriptio

1 Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233) Vuosiraportti ajalta Tarja Stenman Maisa-hanke järjesti tiedotustilaisuuden maatalouden vesiensuojelusta Saarijärvellä Kuvassa viljelijä Heikki Hiironen YLEn TV-haastattelussa (Kuva: Tarja Stenman).

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus raportointijaksolla Toimenpiteet Hankkeen resurssit Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointijaksolla

3 1 Hankkeen tavoitteet Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hankkeen ( ) tarkoituksena on edistää maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella ja siten välillisesti kehittää kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä alueella. Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoitteena on maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen väheneminen Saarijärven reitin valuma-alueella. Hankkeen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on määritelty seuraavasti: Tuottaa käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin Yhteistyönä tehtävissä kokeissa sovelletaan MTT:n tutkimuksista saatua tieteellistä tietoa ja myös TEHOhankkeen koetuloksia. MTT:n tutkimukset perustuvat yleensä pienen mittakaavan tieteellisiin koejärjestelyihin. MAISA-hankkeessa selvitetään lannan levitysmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin käytännön mittakaavassa ts. maatalouskäytössä olevilla peltolohkoilla Keski- Suomessa. TEHO-hankkeen tulokset taas ovat Varsinais-Suomesta, jossa talvinen lumipeite on vähäistä tai puuttuu kokonaan, ja jossa viljanviljelyllä on merkittävä asema. Saarijärven reitin valuma-alueella lumi- ja routaolosuhteet ovat erilaiset ja nurmiviljelyllä tärkeä rooli - esim. Saarijärvellä oli vuonna 2008 nurmiviljelyssä noin 50% ja kesantona/ hoidettuna viljelemättömänä peltona noin 20% peltoalasta, ja luvut todennäköisesti kasvavat lähivuosina. MAISA-hankkeessa mm. lannan levityksen aiheuttamaa valumavesien ravinnekuormitusta mitataan automaattisilla vesinäytteenottimilla ja jatkuvatoimisilla veden virtaaman mittareilla. Löytää ratkaisuja maatilojen vesiensuojeluongelmiin ja edistää uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla Tämän tulostavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään MTK:n hallinnoimassa TÄKY maatilat kehittymään - hankkeessa tuotettuja tuloksia. TÄKY-hankkeessa laaditaan tiloille ympäristökatselmuksia, joista esille nousseisiin vesiensuojeluongelmiin MAISA-hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja ja samalla edistämään uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla. Maanviljelijät joutuvat vastaamaan jatkuvasti kasvaviin ympäristöhaasteisiin, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä. Tämän vuoksi MAISA-hankkeessa pyritään samalla edistämään rakentavaa vuoropuhelua ja tiedon vaihtoa maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi. Edistää Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Mallikosteikko perustetaan helposti tavoitettavalle alueelle, jossa sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää kosteikkosuunnittelun ja -rakentamisen vauhdittamiseksi alueella. Maatalouden vesiensuojelukosteikkojen perustamiskustannusten maksimituki (Toimenpide 216: Eituotannolliset investoinnit) on noussut vuoden 2010 alusta eurosta euroon/hehtaari. Tuen merkittävän nousun ennakoidaan vauhdittavan kosteikkojen perustamista maatalouden voimakkaasti kuormittamille vesistöalueille. Tuen lisäksi tarvitaan käytännön esimerkkejä asianmukaisesti toteutetuista kosteikoista, ja hyvin tavoitettavissa oleva kosteikon mallikohde tulee jatkossa edistämään maatalouden vesiensuojelun tason nousua Saarijärven reitin valuma-alueella. Kosteikon suunnittelussa hyödynnetään 2

4 TEHO-hankkeessa laadittua Käytännön kosteikkosuunnittelu opasta sekä yhteistyöverkostojemme kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Selvittää Saarijärven reitin valuma-alueen kuntien lantataseet Väkilannoitteiden hinnannousu on nostanut jälleen karjanlannan arvoa ravinnelähteenä. Lannan merkitys tulevaisuudessa kasvaa yhä, kun uusiutumattomat fosforivarat alkavat ehtyä. Onkin tärkeää, että lanta nähdään arvokkaana uusiutuvana luonnonvarana, jonka käyttöä edistetään systemaattisesti. Tulevaisuudessa suurimman haasteen lannan käytön tehostamiselle aiheuttavat lantamäärien kasvu ja kuljetusmatkojen piteneminen tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Lantataseiden selvittäminen antaa välttämätöntä pohjatietoa lannan hyötykäytön tehostamiselle ja edistää siten välillisesti maatilojen kilpailukyvyn kehittymistä alueella. Edistää maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa Tiedotusyhteistyötä tehdään erityisesti HINKALO ja TÄKY-hankkeiden kanssa erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Lisäksi HINKALOn www-sivujen kautta levitetään uutta maatalouden vesiensuojelun tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä sekä tiedotetaan viljelijöiden tekemästä vesiensuojelutyöstä esimerkkikohteiden avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen ELY-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, alueen kunnat, paikalliset maanviljelijät sekä muut alan hankkeet Suomessa. 2 Hankkeen toteutus raportointijaksolla Toimenpiteet Lannan levityskokeet Käytännön mittakaavassa toteutettavia lannan levityskokeita varten asennettiin kolmen koelohkon yhteyteen kevättalvella 2011 kolme automaattista vesinäytteenotinta sekä pintaloggeria (Kuva 1). Näytteenottimien avulla kerätään koelohkoilta valuvaa pintahuuhtoumaa sekä pintaloggereiden avulla mitataan virtaamaa. Vesinäytteiden ja virtaamamittausten perusteella voidaan laskea kunkin koelohkon pintavalunnan aiheuttama ravinnekuormitus. Kevätvalunnasta 2011 kerättiin vesinäytteitä sekä mitattiin virtaamaa. Kahdelle koelohkolle levitettiin kesällä 2011 lietelantaa kahteen otteeseen kahdella eri levitysmenetelmällä: toisella lohkolla liete sijoitettiin maahan ja toisella levitettiin pintaan. Kolmannelle, nollalohkolle, levitettiin sama määrä ravinteita väkilannoitteen muodossa. Koelohkoilta otettiin kesän ja syksyn 2011 aikana maa- ja kasvinäytteitä, lisäksi lohkoille levitetystä lietteestä otettiin näytteet ennen levitystä. Syysateiden 2011 aikana koelohkoilta saatiin kerättyä vain vähäinen määrä vesinäytteitä, koska näytteenottimien imuletkut olivat rikkoutuneet. Laitteet saatiin korjattua heti, kun vika huomattiin, mutta suurimmat sateet olivat jo ehtineet mennä ohitse. 3

5 Kuva 1. Vanerikopin sisällä sijaitseva automaattinen vesinäytteenotin imee vesinäytettä automaattisesti keruuojasta (Kuva: Tarja Stenman). Jatkuvatoiminen ravinnemittaus Vuonna 2011 MAISA-hankkeessa laajennettiin uuteen mittausteknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista ravinnemittausta asentamalla kaksi uutta mittausasemaa, jonka jälkeen hankkeessa oli käytössä yhteensä kolme mittausasemaa. Mittausasemista kaksi sijaitsee Saarijärvellä Tarvaalassa valtaojassa, 9 ha suuruisen peltoalueen kohdalla. Ensimmäinen mittausasema (ns. ala-asema) asennettiin peltoalueen alapuolelle kesällä Toinen mittausasema (yläasema) rakennettiin peltoalueen yläpuolelle keväällä 2011, tarkoituksena saada mitattua erikseen peltoalueelta tulevaa ravinnekuormitusta. Kesällä 2011 asennettiin kolmas mittausasema Saarijärvelle Satosuonpuroon, jonka valuma-alueesta (1218 ha) metsä- suo- ja vesistöaluetta on noin 70% ja maatalousmaata noin 30 % (Kuva 2). Tähän astisten tietojen perusteella valuma-alueen vallitseva maalaji on (sara)turve. Mittaustulokset ovat olleet koko mittausjakson ajan lähes reaaliaikaisena kaikkien saatavilla osoitteessa Vuoden 2010 mittaustulokset julkaistiin Vesitalous-lehdessä joulukuussa Lisäksi vuosien 2010 ja 2011 tutkimusjaksojen tulokset on julkaistu vuoden 2012 tammikuussa Helsingissä järjestetyillä Maataloustieteen päivillä. 4

6 Kuva 2. MAISA-hankkeessa laajennettiin uuteen teknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista ravinnemittausta, kuvassa Samuli Lahtela huoltamassa Satosuon mittausasemaa (Kuva: Tarja Stenman). Maatalouden vesiensuojelun suunnittelun edistäminen MAISA-hanke järjesti kaksi kosteikkoaiheista tilaisuutta maastossa, joissa käytiin asiantuntijan opastuksella läpi kosteikon suunnittelua ja rakentamista (Kuva 3). Keväällä 2011 järjestettiin viljelijöille suunnattu opintomatka Pohjois-Savon kosteikkokohteisiin. Kuva 3. MAISA-hanke edisti kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamista tiloille (Kuva: Tarja Stenman). MAISA-hanketta esiteltiin viljelijöille EU-tuki-infotilaisuudessa Jyväskylässä sekä maatilan ympäristönhoitopäivillä Karstulassa, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Lisäksi hanketta esiteltiin useissa muissakin tilaisuuksissa, joissa oli paikalla myös viljelijöitä. MAISA-hanke jatkoi vuoden 2010 lopulla käynnistynyttä Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke -pilottikohteen suunnittelua yhteistyössä maanomistajien kanssa ja tuloksena syntyi kolmen viljelijän yhteistyössä perustama suojavyöhyke Alajärven 5

7 ympärille syksyllä Asiasta järjestettiin tiedotustilaisuus ja se sai paljon positiivista näkyvyyttä mediassa. Suojavyöhykealueesta suunnitellaan parhaillaan infomateriaalia yleiseen käyttöön. Suojavyöhykkeen seurantaa ja tiedottamista suunniteltiin yhteistyössä maanomistajien kanssa pidetyssä infotilaisuudessa, jossa oli paikalla 10 osallistujaa. MAISA-hanke teki tiivistä yhteistyötä MTK:n Täky plushankkeen kanssa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamisen edistämisessä. Maatalouden kosteikon mallikohteen perustamisen edistäminen MAISA-hanke on edistänyt maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Tarvaalaan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilalle. Kesällä 2011 toteutettiin kosteikkoalueella alkutilanteen luontokartoitustyö POKEn, JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä. MAISA-hanke järjesti Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kosteikkoasiantuntijoiden vierailun mallikosteikkokohteelle syksyllä 2011 (Kuva 4). Kosteikkoalueen rakentaminen käynnistyy talvella Kuva 4. MAISA-hanke on edistänyt Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen mallikosteikon suunnittelua (Kuva: Tarja Stenman). Kuntakohtaisten lantataseiden selvittäminen Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella MAISA-hankkeessa on selvitetty kuntakohtaiset lantataseet eläinmäärien sekä peltopinta-alojen perusteella Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien osalta. Työ ilmestyi sekä sähköisenä verkkojulkaisuna keväällä 2011 otsikolla Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa että JAMKin julkaisusarjassa. Lantataseselvitystyö on herättänyt kiinnostusta myös muualla ja hankkeesta on tiedusteltu kokemuksia selvityksen laatimisesta. 6

8 Maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon, tekniikoiden ja hyvien käytänteiden levittäminen MAISA-hanketta on esitelty vuoden 2011 aikana yhteensä 23 eri tilaisuudessa. Hankeen tapahtumista on laadittu tiedotteita ja hankkeesta on kirjoitettu vuoden 2011 aikana 12 lehtijuttua valtakunnallisissa, maakunnallisissa sekä paikallisissa lehdissä. Lisäksi hankkeen tapahtumista on tehty yksi TV-juttu ja yksi radiojuttu Ylen Keski-Suomen alueuutisiin (Taulukko 1). Lisäksi hanke oli mukana WWF:n ja MTK:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä kilpailun Suomen osakilpailun tiedotustilaisuudessa Saarijärvellä Koivurannan tilalla (Kuva 5). Koivurannan tila on yksi kolmesta Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke pilottikohteen maatiloista. Kuva 5. Koivurannan tila Saarijärven vesireitin varrelta voitti Suomen ympäristöystävällisin maatila -kilpailun vuonna 2011 (Kuva: Tarja Stenman). Taulukko 1. MAISA-hankkeen näkyvyys mediassa sekä julkaisujen määrä vuosina 2010 ja HANKKEEN NÄKYVYYS (kpl) Yhteensä Tilaisuudet ja tapahtumat Lehtijutut Radio- ja TV-jutut Julkaisut Vuonna 2011 hankkeessa tehtiin yhteistyötä ja rakennettiin verkostoja seuraavien toimijoiden kanssa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Maaningan toimipiste Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Luode Consulting Oy Metso Endress+Hauser Oy Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Keski-Suomen ELY-keskus MTK Keski-Suomi Saarijärven kaupunki, ympäristötoimi 7

9 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Lounais-Suomen ELY-keskus/ TEHO-hanke Savonia-ammattikorkeakoulu/RAE-hanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Pyhäjärvi-Instituutti Hankkeen raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä sekä hankkeen projektiryhmä kokoontuivat molemmat kolme kertaa vuoden 2011 aikana. Hankkeesta toimitetaan rahoittajalle vuosiraportit sekä loppuraportti. Lisäksi rahoittajalle toimitetaan vuosittain hankkeen seurantatiedot. 2.2 Hankkeen resurssit Henkilöresurssit Hankkeeseen käytettiin vuonna 2011 henkilöresursseja 1,87 henkilötyövuoden verran. Hanketta johtaa projektipäällikkö Tarja Stenman (80 % työaika), jonka tehtävänä on hankkeen hallinnointi, johtaminen, asiantuntijatehtävät sekä tiedotus. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa toimii tuntitöissä projektityöntekijä Samuli Lahtela, joka vastaa ravinnemittausasemien ja automaattisten vesinäytteenottimien huollosta ja ylläpidosta sekä vesinäytteiden otosta. Projektityöntekijä Tiina Siimekselän tehtävänä on mittaustulosten analysointi ja kuormituslaskelmien laatiminen sekä osallistuminen mittaustulosten julkaisuun. Siimekselä toimi hankkeessa tuntitöissä välisenä aikana, lähtien hän on toiminut hankkeessa 50 %:n työajalla. Lisäksi hankkeessa työskentelee keskimäärin 15 %:n työajalla maatalous- ja viljelijäverkostojen asiantuntijana Hanna Kaihlajärvi, jonka tehtävänä on suojavyöhyke- ja kosteikkoasioiden edistäminen maatiloilla sekä siihen liittyvien tilaisuuksien ja opintomatkojen järjestäminen. Projektisihteerinä toimii Anja Ståhl, jonka työpanos hankkeelle on noin 1 htkk/vuosi. Lisäksi mittaustulosten analysointiin ja tieteellisten artikkelien laatimiseen liittyvää asiantuntijatyötä hankkeelle on tehnyt T&K-asiantuntija Anneli Ylimartimo. JAMKin ICT-asiantuntijat Petteri Weckström, Pertti Hokkanen ja Juha Jokinen ovat tehneet hankkeelle töitä yhteensä kaksi henkilötyökuukautta jatkuvatoimisen mittausaseman mittaustiedon keruuseen ja reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon liittyen. Kasvintuotannon lehtori Erkki Anttonen ja ympäristönhoidon lehtori Arto Riihinen ovat tehneet hankkeelle asiantuntijatöitä yhteensä 48 tuntia. Lisäksi Hannu Vilkkilä ja Jussi Vilkkilä ovat tehneet mittausasemien asennuksiin ja korjauksiin liittyvää maastotyötä yhteensä 32 tuntia. Hankkeen osatoteuttajan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen apulaistilanhoitaja Hannu Kohonen vastaa lannan levityskokeiden käytännön toimista yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Lisäksi hankkeessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeessa toimivista henkilöistä koottu projektiryhmä kokoontui vuonna 2011 kolme kertaa. Projektiryhmään kuuluvat: Tarja Stenman, projektipäällikkö, JAMK Samuli Lahtela, projektityöntekijä, JAMK 8

10 Tiina Siimekselä, projektityöntekijä, JAMK Niina Raudasoja, projekti-insinööri, JAMK Hanna Kaihlajärvi, asiantuntija, JAMK Hannu Korhonen, apulaistilanhoitaja, POKE Anja Ståhl, projektisihteeri, JAMK Erkki Anttonen, lehtori, JAMK Arto Riihinen, lehtori, ympäristötiimin vetäjä, JAMK Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset ja rahoitus on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2. MAISA-hankkeen budjetti ja rahoitus sekä toteutuneet kustannukset ajalta TILANNEKATSAUS JAMK Budjetti Toteutunut Jäljellä Käytetty % Käyttämättä% Kulut Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset yhteensä TILANNEKATSAUS POKE Budjetti Toteutunut Jäljellä Käytetty % Käyttämättä% Kulut Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Kotimaan matkakulut Muut kustannukset Yhteensä Yhteensä JAMK+POKE , RAHOITUS EU+valtio % Kunnat % Yhteensä % 9

11 2.3 Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Lannan levityskokeiden ravinnehuuhtoumatulosten saamisen kannalta riskeiksi ovat osoittautuneet veden riittävyys ojissa kuivina vuosina sekä luotettava virtaamamittaus. Kuivuus vaikuttaa negatiivisesti mittaasemien toimivuuteen sekä lannoituskokeen pintavaluntanäytteiden saatavuuteen. Tosin kuivina jaksoina, jolloin pintavaluntaa ei ole, ei sen mukana tulevaa ravinnehuuhtoumaakaan esiinny. 3 Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointijaksolla MAISA-hankkeessa saavutettiin seuraavia tuloksia toisen toimintavuoden 2011 aikana: Laajennettiin automaattista vedenlaadun seurantaa ottamalla käyttöön kaksi uutta jatkuvatoimista, in situ - ravinnemittausasemaa. Ensimmäinen mittausasema palkittiin MTK:n kuukauden ympäristötekona vuonna Mittausaseman tulokset ovat lähes reaaliaikaisena saatavilla osoitteessa Julkaistiin ensimmäinen referoitu artikkeli automaattisesta vedenlaadun seurannasta Vesitalous-lehdessä joulukuussa 2011: Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A Automaattinen vedenlaadun seuranta. Tuloksia pilottikokeesta pienellä valuma-alueella Saarijärven vesireitin varrella. Vesitalous 6/2011: Analysoitiin kolmen jatkuvatoimisen mittausaseman tuloksia vuosilta ja työstettiin niistä 1) posteri Maataloustieteen päiville: Siimekselä, T., Stenman, T, Ylimartimo, A., Lahtela, S. & Raudasoja, N Automaattinen vedenlaadun seuranta. Pilottitutkimusta maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Saarijärven vesireitin varrella. ja 2) julkaisu (julkaisu valmistui tammikuussa 2012). Jatkettiin lannan levityskokeita Saarijärvellä Tarvaalassa POKEn pelloilla, ja asennettiin koelohkoille automaattiset vesinäytteenottimet sekä pintaloggerit kevättalvella Maanviljelijät toteuttivat hankkeen avustuksella Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke -pilottikohteen, joka sai paljon positiivista palautetta ja näkyvyyttä mediassa. Lisäksi järjestettiin osittain yhteistyössä MTK:n Täky-hankkeen kanssa viljelijöille vesiensuojeluaiheisia tilaisuuksia maastossa sekä yksi kosteikkoopintomatka. Jatkettiin mallikosteikon suunnittelutyötä POKEn, JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen ELYkeskuksen yhteistyönä. Julkaistiin selvitys kuntakohtaisista lantataseista sekä sähköisenä verkkojulkaisuna että painettuna: Löytöjärvi, S. & Stenman, T Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 115, 45 s. Hanke oli paljon esillä eri foorumeilla ja sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Hankkeen toimintoja esiteltiin peräti 23:ssä eri tilaisuudessa ja hankkeesta julkaistiin yhteensä 14 lehti- ja/tai TV- ja radiojuttua. Hankkeen tiedottamisessa ja tulosten levittämisessä hyödynnetään jatkuvasti myös HINKALON www-sivuja. 10