Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen

Transkriptio

1 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen Kyselytutkimus 2007

2 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen Kyselytutkimus 2007 Julkaisu D:6 Julkaisija Kainuun maakunta-kuntayhtymä Hanketoimi Kauppakatu KAJAANI Puh. (08) Fax. (08) ISSN Kajaani 2007

3 Esipuhe Sysäyksen selvityksen tekemiselle antoivat tiedot tarpeesta lisätä työperäistä maahanmuuttoa uhkaavan työvoimapulasta ehkäisemiseksi. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on myös eri puolilla maata suunniteltu hankkeita, alustavasti myös yhtä suurta koko Itä-Suomen kattavaa EU-rahoitteista hanketta. Etnika-Kainuu ry:n edustajien oma aktiivisuus ja halu saada tehdä jotakin maahanmuuttajien hyväksi vaikuttivat myös selvityksen tekemiseen. Kainuun maakunta kuntayhtymän hanketoimessa haluttiin selvittää Kainuussa jo asuvien maahanmuuttajien kokemuksia Kainuusta sekä kuulla heidän ehdotuksiaan miten jatkossa olisi parempi toimia. Päättyneellä EU-ohjelmakaudella maahanmuuttajiin kohdistuvia hankkeita oli muutamia, nekin lähinnä kauden loppupuolella. Selvitystä tekemään palkattiin Fatima Lusma, Etnika-Kainuu ry:n puheenjohtaja ja Svetlana Kauhanen, Etnika-Kainuu ry:n hallituksen jäsen. Selvitys tehtiin välillä eli varsin nopeasti. Kysely haluttiin kohdistaa nimenomaan niihin maahanmuuttajiin, jotka eivät enää kuulu kotouttamisohjelman piiriin vaan ovat asuneet maassa yli kolme vuotta. Eri puolilla maata on tehty talven ja kevään aikana useita maahanmuuttajiin kohdistuneita kyselyitä. Kainuussakin on tehty ainakin kaksi muuta kyselyä, vähän eri tavalla kohderyhmät rajaten. Niiden tuloksista kuulemme todennäköisesti myöhemmin. Kaikki ne vastaajat, jotka ovat toivoneet saavansa raportin, tulevat sen postissa lähiaikoina saamaan. Tämä raportti jaetaan tulevan toiminnan suunnittelun tueksi Kainuun kunnille sekä kaikille rahoittajaviranomaisille, joiden kanssa raportin suosituksista neuvotellaan. Raportti jaetaan myös kirjastoihin ja se on lähimpien kuukausien ajan nähtävänä Kainuun maakunta kuntayhtymän kotisivuilla osoitteessa Toivon raportin palvelevan myös uuden EU-ohjelmakauden hankkeita suunniteltaessa. Kainuun maakunta kuntayhtymän hanketoimi ottaa mielellään vastaan uusia ehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen liittyen. Haluan lausua parhaat kiitokseni kaikille tähän kyselyyn vastanneille. Kiitokseni myös Fatima Lusmalle ja Svetlana Kauhaselle hyvästä ja ripeästä työskentelystä Jorma Teittinen Aluesuunnittelija

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. SELVITYKSEN ESITTELY 3. KOULUTUS 3.1 Suomen kielen koulutus 3.2 Muu koulutus 4. TYÖELÄMÄ 4.1 Työharjoittelu 4.2 Työssäkäynti 4.3 Työllistyminen 5. VIRANOMAISTEN TARJOAMAT PALVELUT 6. JOHTOPÄÄTÖKSET

5 1. JOHDANTO Selvityksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien koulutustasoa, työkokemusta ja mahdollisuuksia työllistyä erilaisiin työ- ja harjoittelupaikkoihin. Kainuussa asuu noin ihmistä joista 1057 on maahanmuuttajaa, eli n. 1,3 % koko Kainuun väestöstä. Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain Yksilöllisten, henkilökohtaisten kotouttamissuunnitelmien toimenpiteiden piiriin kuuluvat lain mukaan vain ne, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai saavat toimeentulotukea kolmen vuoden ajan ensimmäisestä kuntaan rekisteröitymisestä. Kajaanin kaupungin kotouttamisohjelma SELVITYKSEN ESITTELY Selvityksen suoritti Kainuun maakunta -kuntayhtymä maalis-toukokuussa Selvityksen kohteena olivat Kainuussa yli kolme vuotta asuneet, vuotiaat maahanmuuttajat, jotka eivät kuulu kotouttamisohjelman piiriin. Selvitys toteutettiin lähettämällä kyselylomake maahanmuuttajille postitse. Kyselylomake tehtiin neljällä eri kielellä, suomi, englanti, venäjä ja arabi jotta vastausprosentti saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Osoitetiedot saatiin Väestörekisterikeskukselta Dnro 577/410/07 ja ne hävitetään ohjeiden mukaan turvallisella tavalla esiselvityksen päätyttyä. Kysely postitettiin 514 maahanmuuttajalle ja 155 kelvollista vastauslomaketta palautettiin. Selvityksen vastausprosentti oli 30,2. Kansalaisuuden mukaan vastaajia oli 25 eri maasta, joista suurin maahanmuuttajaryhmä oli venäläiset 70 % ja toiseksi tulivat virolaiset 4,6 %. Kyselyyn osallistuneiden maahanmuuttajien ikäryhmä jakautui seuraavasti v. 8 %, v. 10 %, v. 9 %, v. 16%, v. 32% ja v 25%. Vastauslomakkeessa kysyttiin tavallisuudesta poiketen vastaajan henkilötietoja, mikä osaltaan on varmasti vähentänyt vastausten määrää. Lisäksi vastaajat eivät välttämättä ole vastanneet kyselylomakkeen jokaiseen kohtaan. 4

6 Suomessa asuminen 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 49 % 23 % 16 % 11 % 3-4v 5-10v 11-15v yli 16v Selvityksen mukaan puolet kainuulaisista maahanmuuttajista on asunut Suomessa 5 10 vuotta. 3. KOULUTUS Selvityksessä tutkittiin maahanmuuttajien koulutustasoa: mitä koulutusta he olivat saaneet kotimaassaan ja mitä koulutusta tai kursseja he olivat käyneet Suomessa. 3.1 SUOMEN KIELEN KOULUTUS Suomenkielen taito 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 43 % 30 % 14 % 13 % Heikko Keskitaso Hyvä Erinomainen Vastaajien suomen kielen taito on heidän oma arviointinsa mukaan varsin hyvä. Vaikka maahanmuuttajat hallitsevat suomen kieltä hyvin, heidän mielestään taito ei ole riittävä työelämään pääsemiseen. Kyselyssä kartoitettiin suomen kielen lisäopetuksen tarvetta. Jopa 81% (121 henkilöä) vastaajista arvioi sen tarpeelliseksi. 5

7 3.2 MUU KOULUTUS Koulutus kotimaassa Entisen kotimaan peruskoulua vastaavan koulun oli vastaajista käynyt 44 henkilöä, ammattikoulun 52 henkilöä, teknillisen koulun 5 henkilöä, ammattikorkeakoulun 12 ja yliopiston 36 henkilöä. Kuusi henkilöä ei ole saanut minkäänlaista koulutusta kotimaassaan. Kotimaassa hankittu koulutus Henkilömäärä Ei koulutusta Peruskoulu ammattikoulu teknillinen koulutus ammattikorkea koulu Yliopisto Koulutus Suomessa Maahanmuuttajien Suomessa saama koulutus on selvityksen mukaan seuraava: ammattikoulu 7 %, ammattikorkeakoulu 21 % ja yliopisto 4 %. Suomen kielen kurssin on käynyt 68 % vastaajista. Koulutus Suomessa 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 68 % 21 % 7 % 4 % 6

8 4. TYÖELÄMÄ Työelämä ja työn hankkiminen ovat maahanmuuttajalle suuri haaste. 4.1 TYÖHARJOITTELU Kyselyssä kartoitettiin, kuinka moni maahanmuuttajista oli ollut työharjoittelussa ja kuinka moni oli onnistunut saamaan varsinaista palkkatyötä. Vastauksien perusteella työharjoittelussa suosituinta on kaupallinen työ, seuraavaksi suosituinta palvelutyö, kouluavustajan tehtävät, ravitsemus- ja hotelliala ja päiväkodeissa työskentely. Työharjoittelu Suomessa aloittain. Kaupallinen työ Siivousala Ravitsemus ja hotelliala Terveydenhuolto Opetus Palvelutyö Päiväkoti Kirjastotyö Sosiaalityö Teknillisentyö Henkilömäärä 4.2 TYÖSSÄKÄYNTI Maahanmuuttajat ovat työllistyneet Kainuussa erityisesti palvelualalle, sosiaalialalle, terveydenhuoltoon, opetusalalle ja projektityöhön. 7

9 Työpaikat aloittain Seurakunta 1 Ravitsemusala 2 Projektityö 5 Teknillinen /taiteellinen työ 3 Urheilu 1 Sosiaaliala 8 Palveluala 36 Opetusala 5 Maatalous 2 Terveydenhuolto 5 Kuljetusala 2 Yrittäjä Henkilömäärä Vastaajien mielestä toivotuimpia työpaikkoja ovat palveluala, ravitsemus- ja hotelliala, ITala, sosiaaliala (lasten päivähoito), opetusala ja taideala. Vastauksissa nousi esiin 28 eri ammatti- tai koulutusalaa. Mihin ammatteihin maahanmuuttajat olisivat valmiita opiskelemaan Toivotuimmat ammattikoulutuksen alat olivat myynti- ja markkinointi, hotelli- ja ravitsemusala ja sosiaaliala. Toivottuja ammatteja taas lähihoitajan, kosmetologin ja parturi-kampaajan ammatti. 4.3 TYÖLLISTYMINEN Työllistymisen avaintekijä on oma aktiivisuus. Kyselyssä kartoitettiin, mitä kanavia maahanmuuttajat käyttivät työtä etsiessään. Vastauksissa selvisi, että maahanmuuttajat ovat aktiivisia työnhakijoita. Toiseksi eniten käytettiin työvoimatoimiston palveluja ja seuraavaksi eniten työtä haettiin ystävien avulla. Vastaajien oma arvioidensa mukaan suurin työllistymisen este oli suomenkielen taidon puute 34 %, seuraavaksi oli työpakkojen vähäisyys 20 % ja kansalaisuus 14 %. 8

10 Terveys 4 % Koulutuksen puute 5 % Ikä 6 % Suurin este työllistymiseen En osaa sanoa Perhe 2 % 3 % Ennakkoluulot 2 % Pitkä työmatka 1 % Kielitaito 35 % Muut 8 % Kansalaisuus 14 % Työpaikkojen vähäisyys 20 % 5. VIRANOMAISTEN TARJOAMAT PALVELUT Vastauksista selvisi missä virastossa maahanmuuttajat eniten tarvitsevat apua ja neuvontaa omalla äidinkielellä. Selvityksen mukaan 31 maahanmuuttajalla terveyskeskuskäynnillä oli tarvetta tulkin apuun, KELA:lla asioinnissa 26 henkilöllä, sosiaalitoimistossa 25 henkilöllä, työvoimatoimistossa 19 henkilöllä ja poliisin kanssa asioinnissa 15 henkilöllä. Tietoja tarjolla olevista tulkki- ja muista palvelusta oli saanut 47 % vastaajista. Tulkin tarve eri virastoissa Henkilömäärä Kela Koulu Työvoimatoimisto Terveydenhuolto Sosiaalitoimisto Poliisi Kauppa Pankki Kyselyn mukaan Kainuussa viihtyy 93 prosenttia vastaajista ja viihtymättömyyteen vaikuttaa eniten työpaikkojen vähäisyys. Vastausten mukaan Kainuusta halusi muuttaa muualle 16 %, tästä vastaajien joukosta 59 % etsi työtä. 9

11 Puolison suku on ottanut maahanmuuttajat 85 % tapauksissa hyvin vastaan. Maahanmuuttajia on tukenut ja auttanut eniten puoliso, ystävät ja sukulaiset. Viranomaiset ovat tukeneet ja auttaneet vain 10 %:a vastaajista. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksessä ilmeni, että maahanmuuttajien suomen kielen lisäkoulutuksen tarve oli peräti 81%. Vaikka maahanmuuttajat oman arviointinsa mukaan hallitsevat suomen kieltä hyvin, heidän pitäisi omasta mielestään saada suomen kielen lisäkoulutusta työelämässä pärjäämiseksi. Suurin osa vastaajista haluaa asua Kainuussa, muuttamista suunnittelevien keskuudessa työnhaku oli yleisin syy muuttoaikeisiin. Tulkkauspalveluiden tarvetta on merkittävästi etenkin silloin, kuin vastaajat asioivat julkishallinnon kanssa. Tukea vastaajat ilmoittivat saaneensa eniten sukulaisilta ja ystäviltä, julkishallinnon rooli on ollut yllättävän pieni. EHDOTUKSET Suomen kielen koulutusta tulee lisätä ja etsiä nykyistä tehokkaampia koulutusmuotoja sekä pienempiä ryhmiä. Koulutukseen osallistumista ei saa rajoittaa työttömiin. Maahanmuuttajien edustajia ja maahanmuuttajajärjestöjä tulisi ottaa mukaan koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Suomessa jo vuosia asuneet maahanmuuttajat tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan suuria työperäisen maahanmuuton hankkeita. Maassa jo asuvia on aihetta käyttää nykyistä enemmän apuna, kun uusia maahanmuuttajia tutustutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tapahtuisi erityisesti vertaistukeen perustuvin toimintamuodoin sekä palkkaamalla eri työpaikoille maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Maahanmuuttajien yhdistysten kanssa on yleensäkin syytä lisätä yhteistyötä ja hakea viranomaisten ja yhdistysten kesken Kainuussa uusia toiminnan tapoja. Selvityksen mukaan tarvittaisiin mm. seuraava toimenpiteitä: 1. Maahanmuuttajia palvelevan tiedotuksen ja tulkkauksen parantaminen, Kajaanin ulkopuolella tehtävä on käytännön syistä haasteellinen. 2. Työnantajille tulee suunnata tehostetusti tiedotusta maahanmuuttajien saatavuudesta eri työtehtäviin. Viranomaisille suunnattua tiedotusta ja henkilöstön koulutusta maahanmuuttajia koskevissa asioissa on kehitettävä. 10

12 3. Maahanmuuttajien järjestöille ja yhdistyksille tulee tarjota lisää neuvontaa rahoitusmahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä. Etnika- Kainuu ry:n rooli Selvityksen yhtenä tavoitteena oli myös kartoittaa maahanmuuttajayhdistys Etnika-Kainuu ry:n mahdollisuuksia toimia maahanmuuttajien parissa: millainen rooli yhdistykselle voisi hahmottua. Tuloksen perusteella voidaan todeta neuvontapisteen tarpeellisuus. Etnika- Kainuu ry voisi kehittää kerhotoimintaa, tarjota informaatiota ja vertaistukea maahanmuuttajien omalla äidinkielellä sekä toimia neuvonantajana. Selvityksessä kartoitettiin vastaajien kiinnostusta Etnika-Kainuu ry yhdistystä kohtaan. 130 henkilöä vastaajista antoi luvan osoitetietojen luovuttamiseen yhdistyksen käyttöön. Etnika-Kainuu ry:n puheenjohtaja toimi esiselvityksessä toisena projektityöntekijänä ja hän on myös taustaltaan maahanmuuttaja. Hän on myös antanut luvan nimen ja puhelinnumeron julkaisemiseen tässä selvityksessä. Häneen voi ottaa yhteyttä yhdistykseen liittyvissä asioissa. Fatima Lusma puh

13 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko 1. Mies 40 25,81% 2. Nainen ,19% % Ikä ,44% ,74% ,09% ,58% ,47% ,68% % Perhetilanne 1. avioliitto ,16% 2. avoliitto 12 7,95% 3. naimaton 5 3,31% 4. eronnut 18 11,92% 5. leski 1 0,66% % Oletko asunut Suomessa muualla kuin Kainuussa? 1. Kyllä 42 29,17% 2. Ei ,83% %

14 Kuinka monta vuotta olet asunut Suomessa? ,23% ,35% ,38% 4. yli ,04% % Suomenkielen taito? 1. Heikko 20 13,51% 2. Keskitaso 45 30,41% 3. Hyvä 64 43,24% 4. Erinomainen 19 12,84% % Muu kielitaito? 1. Ruotsi 2 1,74% 2. Englanti 61 53,04% 3. Eesti 4 3,48% 4. Ranska 4 3,48% 5. Venäjä 52 45,22% 6. Somali 0 0,00% 7. Serbokroatia 0 0,00% 8. Turkki 3 2,61% 9. Espanja 0 0,00% 10. Shqip 0 0,00% 11. Arabia 8 6,96% 12. Persia 4 3,48% 13. Kiina 2 1,74% 14. Jokin muu 52 45,22%

15 Haluatko lisää suomenkielen koulutusta? 1. Kyllä ,67% 2. Ei 29 19,33% % Kotimaassa hankittu koulutus: 1. Ei koulutusta 6 4,00% 2. Peruskoulu 48 32,00% 3. Yliopisto 36 24,00% 4. Jokin muu 80 53,33% Koulutus Suomessa? 1. Suomenkielen kurssi 97 68,31% 2. Ammattikoulu 30 21,13% 3. Ammattikorkeakoulu 10 7,04% 4. Yliopisto 5 3,52% 5. Jokin muu 47 33,10% Kuinka pitkään olet työskennellyt Suomessa? kk 5 4,00% kk 15 12,00% kk 11 8,80% 4. Yli 1 vuosi 82 65,60% 5. Jokin muu 12 9,60% % Etsitkö työtä? 1. Kyllä 59 42,75% 2. Ei 79 57,25% %

16 Mikä on mielestäsi suurin este työllistymisellesi? 1. Koulutuksen puute 4 4,82% 2. Työpaikkojen vähäisyys 17 20,48% 3. Kansalaisuus 12 14,46% 4. Kielitaito 28 33,73% 5. En osaa sanoa 2 2,41% 6. Jokin muu 42 50,60% Mitä kautta/minkä avulla löysit tai olet yrittänyt löytää työtä? 1. Sukulaisten 9 6,72% 2. Itsenäisesti 94 70,15% 3. Naapureiden 3 2,24% 4. Työvoimatoimiston 54 40,30% 5. Ystävien 14 10,45% 6. Jokin muu 2 1,49% Viihdytkö Kainuussa? 1. Kyllä ,80% 2. Ei 9 7,20% % Oletko ajatellut asua Kainuussa vai muuttaa muualle? 1. Haluan asua ,87% 2. Haluan muuttaa muualle 21 15,67% 3. Jokin muu 12 8,96%

17 Onko sinulla suomalaisia tai ulkomaalaisia ystäviä Suomessa? 1. Suomalaisia ,76% 2. Ulkomaalaisia ,31% Miten puolisosi suku on ottanut sinut vastaan? 1. Huonosti 4 3,51% 2. Hyvin 97 85,09% 3. En osaa sanoa 13 11,40% % Ovatko he tukeneet sinua täällä asumisessa? 1. Kyllä 86 78,18% 2. Ei 24 21,82% % Millainen on puolisosi rooli asioiden hoitamisessa? 1. Auttanut 99 86,09% 2. Ei auttanut 16 13,91% % Kuka on tukenut ja auttanut sinua eniten? 1. Aviopuoliso ,13% 2. Sukulaiset 40 27,97% 3. Kirkko 4 2,80% 4. Ystävät 71 49,65% 5. Viranomaiset 15 10,49% 6. Lapset 29 20,28% 7. Jokin muu 0 0,00%

18 Oletko saanut pitää oman kulttuurisi ja uskontosi tapoja? 1. Kyllä ,12% 2. Ei 8 5,88% % Miten kainuulaiset mielestäsi suhtautuvat ulkomaalaisiin? 1. Ennakkoluuloisesti 53 35,33% 2. Eivät välitä 22 14,67% 3. Ystävällisesti 88 58,67% 4. Jokin muu 8 5,33% Mitä harrastat? 1. Urheilu 66 49,25% 2. Kulttuuri 8 5,97% 3. Taideaineet 9 6,72% 4. Käsityöt 38 28,36% 5. Matkustaminen 12 8,96% 6. Vapaaehtoistoiminta 4 2,99% 7. Tietotekniikka 11 8,21% 8. Tekninen työ 3 2,24% 9. Eläimet 3 2,24% 10. Ulkoilu 22 16,42% 11. Kalastus 10 7,46% 12. Kirjallisuus 39 29,10% 13. Musiikki 12 8,96% 14. Jokin muu 66 49,25%

19 Lastesi harrastukset? 1. Urheilu 40 58,82% 2. Kulttuuri 2 2,94% 3. Taideaineet 6 8,82% 4. Käsityöt 3 4,41% 5. Matkustaminen 0 0,00% 6. Vapaaehtoistoiminta 0 0,00% 7. Tietotekniikka 7 10,29% 8. Tekninen työ 0 0,00% 9. Eläimet 4 5,88% 10. Ulkoilu 2 2,94% 11. Kalastus 0 0,00% 12. Kirjallisuus 9 13,24% 13. Musiikki 17 25,00% 14. Jokin muu 30 44,12% Tarvitseeko lapsesi koulussa tai päiväkodissa tukihenkilön apua omalla kielellä? 1. Kyllä 15 13,39% 2. Ei 97 86,61% % Tarvitsetko sinä tukihenkilön apua omalla kielellä lasten asioiden hoitamiseen? 1. Kyllä 22 19,47% 2. Ei 91 80,53% %

20 Missä virastossa tarvitset tulkin palvelua? 1. Kela 26 50,00% 2. Työvoimatoimisto 19 36,54% 3. Koulu 14 26,92% 4. Terveyskeskus / sairaala 31 59,62% 5. Sosiaalitoimisto 25 48,08% 6. Poliisi 14 26,92% 7. Kauppa 3 5,77% 8. Pankki 13 25,00% 9. Jokin muu 1 1,92% Saatteko riittävästi tietoa viranomaisten tarjoamista eri palveluvaihtoehdoista? 1. Kyllä 66 46,81% 2. Ei 75 53,19% % Annan luvan käyttää yhteystietojani tutkimuksen tekijälle ja Etnika-Kainuu ry:lle. 1. Kyllä ,44% 2. Ei 17 11,56% % Pyydän lähettämään minulle tutkimuksen lopullisen raportin. 1. Kyllä ,16% 2. Ei 19 12,84% %

21 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ============================================================================= B:7 Luontomatkailun kehittäminen Sarja A maakuntakaavoituksessa (2007) A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma (2006) C:3 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 (2006) Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma (2007) Sarja B B:1 Kainuun Venäjä-liiketoiminnan Strategia (2006) Sarja C C:1 Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma (2005) C:2 Vuosikertomus 2005 (2006) C:4 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma (2006) C:5 Vuosikertomus 2006 (2007) Sarja D D:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun tulevaisuudenkuvat v (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Selvitysraportti 2007 (2007) B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007) B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa -hanke Palveluohjaus - Tienviitta kainuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006) D:2 Tietotekniikan osaamiskartoituskyselyn tulosraportti 1. Kainuun vanhus- ja perhepalveluhenkilöstö (2007) D:3 Prosessien mallinnus Kainuun sosiaalihuollossa (2007) D:4 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke. Loppuraportti (2007) D:5 Lähiruokaa Kainuusta Kainuulaisten elintarvikeyrittäjien tuoteluettelo, 3 painos. (2007) D:6 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen (2007) B:5 Kainuun tietoyhteiskuntastrategia (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2007)