HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -laitteen käyttöohje henkilökunnalle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -laitteen käyttöohje henkilökunnalle"

Transkriptio

1 Jaana Meriläinen HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -laitteen käyttöohje henkilökunnalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2012

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyö Sairaanhoitaja AMK Jaana Meriläinen Nimeke HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go- laitteen käyttöohje henkilökunnalle Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa terveyskeskuksen henkilökunnan käyttöön kuvallinen käyttöohje haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta Renasys Go- laitteella. Työn tavoitteena on helpottaa hoitajan työskentelyä selkeän ohjeen avulla. Hoitotyössä tarvitaan selkeitä ohjeita uusien hoitomenetelmien- ja laitteiden käyttöönottamiseksi. Sairaanhoitajan ammatti edellyttää myös omien osaamistarpeiden jatkuvaa kehittämistä. Alipaineimuhoito on vielä suhteellisen uusi hoitomuoto, joka ei ole vielä kaikille tuttu. Käytössä ollut laitevalmistajan ohje alipaineimuhoitoon on koettu hankalana ja toiveena on ollut saada käyttöohje, jonka avulla alipaineimuhoidon toteuttaminen potilaalle onnistuisi entistä sujuvammin. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on konkreettinen tuote. Käyttöohjeen laatimista on ohjannut tuotekehitysprosessi. Tuotekehitysprosessin avulla kuvataan ohjeen suunnittelu ja toteutus sen eri vaiheissa. Opinnäytetyön lopputuotteena valmistuneessa käyttöohjeessa on kuvia sekä selostavaa tekstiä. Kuvat käyttöohjeeseen on otettu autenttisesta hoitotapahtumasta. Ohje on tuotettu sähköiseen muotoon, josta se myös on helposti saatavilla myös tulostuskappaleeksi. Käyttöohje on tehty tilanneen organisaation omaan käyttöön. Jatkotutkimuksena voisi selvittää kuvallisen käyttöohjeen merkitystä haavahoidon toteuttamisessa ja siitä miten sähköistä käyttöohjetta hyödynnetään perehdyttäessä uusiin hoitomenetelmiin ja niiden käyttöön. Asiasanat (avainsanat) haava, haavanhoito, haavan alipaineimuhoito Sivumäärä Kieli URN 17s. + liite 13s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Nurmeksen terveyskeskus Sirpa Luukkainen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis Author(s) Degree programme and option Jaana Meriläinen Name of the bachelor s thesis Negative pressure wound therapy (NPWT) Instruction of Renasys Go device for health care personnel Degree Programme in Nursing, Nurse Abstract The purpose of this study is to produce illustrated instructions about negative pressure wound therapy (NPWT) with Renasys Go device for health center nursing personnel. The aim of the study is to ease nurses work with clear instructions. Simple instructions when using new treatment methods and devices are needed in health care. Nursing requires constant learning. Negative pressure wound therapy is a relative new treatment method and it is not very familiar to everyone. Existing instructions from the device manufacturer are slightly difficult. New simplier instructions would make wound therapy easier. This study is a functional study the goal of which is to create a real product. Product development process has directed the preparation of the instructions. The product development process is used to describe planning and implementation of the instructions in their various stages. The final product of this thesis will include pictures and descriptive text. The pictures for the instructions have been taken in authentic treatment situations. The instructions are also provided in en electronic format, which also makes it easier to create printed versions. The instructions are created for personal use for the organization which ordered it. Further research could be done about the effect of illustrated instructions on wound treatment and about how electronic instructions are used when familiarizing with new treatment methods and their use in practice. Subject headings, (keywords) wound, wound therapy, negative pressure wound therapy (NPWT) Pages Language URN 17 pages + app. 13p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Health center of Nurmes Sirpa Luukkainen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Alipaineimuhoidon vaikuttavuus Haavan hoito Haavakivun hoito ja arviointi RENASYS GO -ALIPAINEIMUHOITO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE TUOTEKEHITYSPROSESSI Ongelmien ja kehitystarpeen tunnistaminen Ideavaihe Luonnosteluvaihe Tuotteen kehitys Tuotteen viimeistely EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

5 1 JOHDANTO 1 Haavan alipaineimuhoito on uusi hoitomuoto, jota ensimmäisen kerran Suomessa on käytetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna (Jokinen ym. 2009, 2187). Tämän hoitomuodon tarkoituksena on nopeuttaa haavan paranemista erillisen sille tarkoitetun ohjausyksikön ja letkuston avulla. Haavan alipaineimuhoidosta tehdyt tutkimukset osoittavat, että alipaineimuhoidon avulla toteutettu hoito on yhtenä hoitomuotona vaikuttavuudeltaan vähintään yhtä hyvä ja toisinaan jopa parempi verrattuna muihin haavanhoitomenetelmiin. (Juutilainen ym. 2007, 3174.) Nurmeksen terveyskeskuksessa alipaineimuhoitoa on toteutettu vuodesta 2011 alkaen Smith & Nephewn Renasys Go -laitteella. Vielä toistaiseksi laitteen käyttö on ollut vähäistä, johtuen osin siitä, että hoitomuoto ei vielä ole niin tunnettu eikä hoitoa osata suositella riittävästi. On huomioitava, ettei alipaineimuhoito sovi kaikille potilaille. Myös alipaineimuhoidon toteuttaminen on ollut vierasta, ja selkeän ohjeen puuttuminen on hidastanut ja vaikeuttanut haavan hoitoa. Hoitomuotojen muuttuminen edellyttää myös sairaanhoitajalta oman osaamistarpeen jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Työni tarkoituksena onkin ollut tuoda lisää tietoa alipaineimuhoidosta ja myös helpottaa ja nopeuttaa hoitohenkilöstön työtä haavanhoidon toteuttamisessa alipaineimulaitteella. Tämän johdosta henkilökunnan toiveet huomioon ottaen olen laatinut kuvallisen ohjeen haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta Renasys Go -laitteella. Opinnäytetyö sisältää sekä teoriatietoa alipaineimuhoidosta, että kuvallisen ohjemateriaalin PowerPoint-esityksen muodossa. Ohjeen laatimiseksi olen kuvannut alipaineimuhoidon toteuttamisen aidossa tilanteessa. Kuvien ja kuvatekstien avulla selkeytetään hoidon eteneminen vaihe vaiheelta eteenpäin. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa tuotekehitysprosessin eri vaiheiden avulla olen laatinut käyttöohjeen hyödyntämään ja palvelemaan terveyskeskuksen henkilöstöä alipaineimuhoidon tunnettavuuden lisäämiseksi ja haavanhoidon parhaan mahdollisimman lopputuloksen saavuttamiseksi.

6 2 HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO 2 Haavan alipaineimuhoito soveltuu akuuttien ja kroonisten haavojen hoitoon. Alipaineimua on käytetty tosin dreenien muodossa jo 1940-luvulta lähtien. Tällä hetkellä laitevalmistajia on kaksi; Smith & Nephew sekä Kinetic Concepts, Inc. (KCI), joka myös on patentoinut menetelmän nimellä Vacuum Assisted Closure (VAC). Englantilainen yleisnimitys haavan alipaineimuhoidolle on Negative Pressure Wound Therapy (NPWT). Tässä hoitomenetelmässä haavapinnalle luodaan tasainen alipaine erityisen sille tarkoitetun haavasienen, ilmatiiviin kalvon ja imuletkuston sekä siihen kiinnitettävän erillisen ohjausyksikön avulla. (Juutilainen ym. 2007, 3169.) Haavasieni kytketään imuletkuston välityksellä ohjausyksikköön, jolla säädetään haavan pinnalla vallitsevaa alipainetta. Tavallisimmin käytetään 125 mmhg:n alipainetta, joko jatkuvana tai syklisenä. (Juutilainen & Niemi 2007, 984.) Alipaine vähentää haava-alueen kudosturvotusta sekä lisää verenvirtausta paikallisesti. Menetelmän avulla haavanpohja puhdistuu, mikä edistää haavan paranemista stimuloiden verisuonien uusiutumista sekä granulaatiokudoksen muodostumista. (Juutilainen ym. 2007, 3169.) Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että haavan liiallinen kosteus ei ole hyväksi. Kroonisten haavojen eritteen on todettu sisältävän aineita, jotka hidastavat paranemista. Runsas haavaeritys voi lisätä myös ihon ärtymistä ja maseroitumista. (Juutilainen & Niemi 2007, 983.) 2.1 Alipaineimuhoidon vaikuttavuus Kirjallisuutta ja suomalaisia tutkimuksia alipaineimuhoidosta ei vielä ole käytettävissä johtuen siitä, että Suomessa alipaineimuhoito on vielä suhteellisen uusi hoitomuoto. Ensimmäisen kerran alipaineimuhoito on otettu käyttöön Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna (Jokinen ym. 2009, 2187). Myös ulkomaista tutkimustietoa aiheesta on vielä vähän. On kuitenkin todettu, että vaikuttavuus on ainakin yhtä hyvä, ellei jopa parempi, kuin muissa nykyaikaisissa haavahoidoissa. Tähän tulee kuitenkin vielä suhtautua pienellä varauksella vähäiseen tutkimustietoon perustuen. (Juutilainen ym. 2007, 3174.) Vuonna 2005 käynnistettiin HALO-eli hallittu ohjelma, joka julkaisee säännöllisesti uusia katsauksia ja suosituksia. Tämä ohjelma on tarkoitettu erikoissairaanhoidon eri

7 3 alueille toimimaan puolueettomasti ja arvioiden uusien menetelmien käyttöönottoa. HALO-ohjelma tarkoittaa terveydenhuollon menetelmien hallittua käyttöönottoa, jonka ohjelmien julkaisuista kerrotaan säännöllisesti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen menetelmien arviointiyksikön Finohtan sivuilla sekä lääkärilehdissä. (Terveydenja hyvinvoinnin laitos 2009.) Ohjelmassa on annettu myös haavan alipaineimuhoidosta suositus, jonka mukaan alipaineimuhoito oikein toteutettuna ja osana muuta hoitoa on turvallista, kun taas vaikuttavuuden puolesta näyttö on vielä niukka. Hoidon aloitus ja seuranta on jätettävä haavan alipainehoitoon perehtyneelle yksikölle. (Finohta 2006.) Suomalaisessa näytönastekatsauksessa on tutkittu haavan alipaineimuhoitoa diabeetikon jalkahaavan hoidossa. Järjestelmällisessä katsauksessa löytyi 13 tutkimusta, joista neljässä oli käsitelty diabeetikon jalkahaavoja. Yhdysvaltalaisessa diabeetikon transmetatarsaaliamputaatiohaavaa (jalkateräamputaatio) käsitelleessä tutkimuksessa oli verrattu alipaineimuhoitoa nykyaikaiseen kosteaan haavan hoitoon ja todettiin, että alipaineimuhoitoryhmässä haavan paraneminen nopeutui, granulaatiokudoksen kasvu nopeutui ja myös täydellinen haavan paraneminen oli nopeampaa alipaineimuhoidolla toteutettuna. Tutkimuksessa oli mukana 162 potilasta. Toisessa yhdysvaltalaisessa 10 potilaan tutkimuksessa puolestaan eroa kostean haavahoidon ja alipaineimuhoidon välillä ei ollut. Turkkilaisessa 24 potilaan tutkimuksessa on todettu, että granulaatiokudoksen muodostuminen oli nopeampaa alipaineimuhoitoryhmässä. Katsauksen mukaan diabeetikon jalkahaavoissa alipaineimuhoito on vähintään yhtä tehokas ja jopa tehokkaampi verrattuna kosteaan haavanhoitoon. (Vaalasti 2007.) Haavan alipaineimuhoitoa suositellaan lähes kaikenlaisten akuuttien ja kroonisten haavojen paranemisen edistämiseen, kuten painehaavoille, diabeetikon jalkahaavoille, säärihaavoille, leikkaushaavoille sekä palovammoille. Hyviä kokemuksia on myös avomurtumien, laparotomiahaavojen (vatsaontelon avoimet haavat) sekä sternotomiahaavojen (rintalastan haavat) hoidossa. Hoidolla ei korvata kirurgista haavan revisiota, verenkiertoa parantavia toimenpiteitä eikä asianmukaista infektion hoitoa. (Juutilainen ym. 2007, 3170.)

8 2.2 Haavan hoito 4 Alipaineimuhoitoa toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, millainen ja missä paranemisen vaiheessa haava on. Paranemista arvioidaan tarkkailemalla haavan kudostyyppiä, mittaamalla haavan pituus, leveys, syvyys ja se mihin kudokseen haava ulottuu. Haavalta on tarkistettava mahdolliset siinä olevat onkalot ja taskut. Lisäksi tunnustellaan haavan lämpöä ja sitä onko haava terve vai punoittava. Kiinnitetään huomio haavalta tulevan eritteen määrään ja haavaeritteen väriin sekä siihen onko hajua ja millaista haju on. Haavasidoksissa huomioidaan niiden imukykyisyys, sopivuus sekä miellyttävyys. Kiinnitetään huomio myös haavaa ympäröivään ihon kuntoon. Kirjataan ja raportoidaan haavan senhetkinen tilanne. (Vakkuri 2012.) Kun potilas tulee sairaalaan, on tiedettävä ainakin haavan sijainti, koko ja kunto sekä miten haavaa on hoidettu ja kuka sitä on hoitanut. Oikean ja mahdollisimman tehokkaan hoidon löytymiseksi haavan etiologian selvittäminen on erityisen tärkeää. (Kinnunen 2007, 30) Onnistunut haavan hoito edellyttää hoitajalta aina tarkkoja tietoja haavasta, haavan sijainnista sekä erityisesti siitä, missä paranemisen vaiheessa haava on. Haavanhoidossa jokaisen hoitajan osuus on merkittävä, ja myös oikeanlainen kirjaaminen on osa onnistunutta haavanhoitoa. Haavaa tulee arvioida joka kerta sitä hoidettaessa. Kirjaamisessa tulee kertoa kaikki oleellinen haavan senhetkisestä tilanteesta, pelkkä haavasidosten vaihto ei kerro vielä haavasta mitään. Myös hoitotarvikkeiden valinta tehdään haavan erityksen ja paranemisen edistymisen mukaan, ja hoitoa voidaan muuttaa haavan eri paranemisvaiheissa. Haavaa ei voi hoitaa oikein, mikäli tiedot haavasta ovat puutteelliset. (Pehkonen 2012.) Haavojen hoito on suuri haaste terveydenhuoltohenkilökunnalle, mikä edellyttää moniammatillista yhteistyötä muiden tekijöiden ja sairauksien selvittämiseksi sekä niiden hoitamiseksi. Diabeteksen yleistyminen, väestön ikääntyminen sekä leikkaustoiminnan lisääntyminen vanhemman ja sairaamman väestön keskuudessa lisäävät myös haavahoitoja. (Juutilainen & Niemi 2007, 979.)

9 2.3 Haavakivun hoito ja arviointi 5 Paranemisvaiheessa olevalla haavalla kipu on osa normaalia paranemista, mutta kipu voi olla myös merkki infektiosta, mikäli se voimistuu tai muuttuu sykkiväksi. Liian tiukat sidokset tai kiristävät ompeleet aiheuttavat myös kipua. Haavan hoito voi aiheuttaa käsittelykipua mekaanisen puhdistuksen yhteydessä. (Hietanen ym. 2002, 96.) Potilaan kokemus kivusta on arvioinnin lähtökohta. Kipua voi kuvata sijainnin, voimakkuuden, laadun, ajankohdan sekä niiden tekijöiden mukaan, jotka lisäävät tai vähentävät kipua. Kivun sijainnin potilas voi näyttää tai kertoa sanallisesti. Potilasta voidaan pyytää kertomaan, missä tilanteissa ja milloin hän kokee kipua. Voimakkuuden määrittelyyn voidaan käyttää apuna kipumittaria. (Hietanen ym. 2002, ) Kivun hoito tapahtuu yhteistyössä potilaan, läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Kivunhoidon tarkoituksena lievityksen lisäksi on vähentää potilaan pelkoa ja ahdistusta sekä vähentää fysiologisia seuraamuksia kuten verenpaineen ja pulssin nousua. Nopealla ja tehokkaalla akuutin kivun hoidolla estetään kivun kroonistuminen. Potilaan tuntemuksia kuunnellaan ja keskustellaan kivun syistä sekä hoitomahdollisuuksista. Haavapotilaan kivunhoidolla vaikutetaan potilaan omaan tilanteeseen, jolloin tilanteenhallinnan tunne kasvaa ja koettu stressi vähenee. Hoidon onnistumiseen vaikuttaa niin potilaan, omaisten, mutta myös hoitohenkilökunnan asenteet ja ymmärrys kivun syistä ja merkityksestä. (Hietanen ym. 2002, ) 3 RENASYS GO -ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -alipaineimuhoito sopii kroonisille, akuuteille sekä traumaattisille haavoille (haavaumat, subakuutit ja auenneet haavat, ihokielekkeet ja ihosiirteet). Vastaaiheita hoidolle ovat mm. nekroottinen kudos ja panssarimainen kate, anastomoosikohdat (yhdysaukko suolen, suolenosien tai verisuonten välillä), haavan maligniteetti, tutkimattomat fistelit sekä paljaana olevat valtimot, verisuonet, elimet tai hermot (Smith & Nephew 2009, 12). Eduiksi laitteenvalmistaja katsookin alipaineimuhoidon soveltuvuuden monenlaisille haavoille, hoidon hellävaraisuuden ja helppokäyttöisyyden. Laitteen muistitoiminnon avulla voidaan seurata hoidon sujumista. (Smith & Nephew 2009, 12.)

10 6 Haavasidokset vaihdetaan 48 tunnin välein. Mikäli haavassa ei ole vuotoa tai saostumia, eikä potilas koe epämukavuutta, sidosten vaihtoväli voi olla 2 3 vuorokautta. Haavasidoksia vaihdettaessa on varmistettava, ettei haavapohjaan jää sideharson palasia. (Smith & Nephew 2009,12.) Hoidossa on noudatettava varovaisuutta potilailla, joilla on suurentunut verenvuotoriski. Mikäli haavassa havaitaan yhtäkkinen tai lisääntynyt verenvuoto tai haavassa on kipua, on hoito keskeytettävä. Haavaa on myös tarkkailtava säännöllisesti ja infektoituneen haavan sidokset voi joutua vaihtamaan useammin. Ennen hoidon aloitusta on peitettävä haava-alueen terävät reunat tai luunosat, sillä ne voivat vahingoittaa sisäelimiä tai verisuonia alipaineen vaikutuksesta. (Smith & Nephew 2009, 12.) Defibrilloitava potilas on irrotettava alipaineimuhoitolaitteesta ja tarvittaessa myös haavasidoksista, mikäli se olisi este defibrilloinnille. Laite ei ole myös yhteensopiva magneetti (MRI)- eikä tomografiakuvauksen (CT) aikana. Laitetta ei saa käyttää alueilla, joissa on räjähdysvaara (ylipainehappikammio) tai tiloissa joissa säilytetään helposti syttyviä anesteettisia seoksia. Alipaineimuhoidon tulisi olla Jatkuva- asetuksella koko hoidon ajan. Mikäli potilas joudutaan irrottamaan laitteista, letkut on suljettava sulkimella ja letkun päät on suojattava. Alipaineimuhoitolaite on irrotettava kylvyn tai suihkun ajaksi. Hoidossa suositellaan käytettäväksi pienintä mahdollista säiliökokoa. Suositeltu alipaineimu Renasys- hoitolaitteille on mmhg. (Smith & Nephew 2009, 12.) Ennen hoidon aloitusta lääkäri arvioi potilaan ja haavan varmistuakseen alipaineimuhoidon sopivuudesta. Lääkäri arvioi myös, mikä on paras tapa käyttää järjestelmää haavan hoitamiseksi. Määräyksessä tulee näkyä haavan sijainti, koko ja tyyppi, haavansulkusetin tyyppi, alipaineimuasetukset, sidosten vaihtoväli ja mitä lisäsidoksia käytetään. (Smith & Nephew 2009, 12.)

11 7 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE Idean tähän opinnäytetyöhön sain työskennellessäni Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän (thky) palveluksessa. Olen työskennellyt Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastoilla (osastot 1 ja 2) sekä kotisairaanhoidossa. Vuodeosasto 1 on 24-paikkainen akuutti-, tarkkailu- sekä terminaalivaiheen hoitoa tarjoava yksikkö, jossa on kolme paikkaa sydänvalvontapotilaille ja kaksi paikkaa hemodialyysipotilaille. Vuodeosasto 2 on kuntouttavan/pitkäaikaissairaanhoidon 20-paikkainen osasto. (Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä 2012.) Terveyskeskuksen käytettävissä oleva alipaineimuhoitolaite on Smith & Nephewn valmistama Renasys Go, jonka käyttö on toistaiseksi vielä ollut vähäistä. Tämä voi johtua siitä, että alipaineimuhoito ei sovi kaikille haavoille. Haavan hoitokeinoa valittaessa myös suhteellisen vähäinen tieto alipaineimuhoidosta on mitä ilmeisimmin muodostunut esteeksi; hoitomuotoa ei uskalleta hyödyntää täysipainoisesti. Käytössä olevalle laitteelle ei myöskään ollut selkeää käyttöohjetta, vaan ohjeina käytettiin laitevalmistajien esitteistä koottua kansiota, jossa oli tietoa alipaineimuhoidon toteuttamisesta. Myös saatavilla oleva hoito-ohje oli monisivuinen, usealla kielellä painettu pienitekstinen painos, jota oli vaikea lukea. Vuodeosaston hoitohenkilökunta on toivonut alipaineimuhoitoon ohjetta, joka olisi helposti saatavilla ja olisi mahdollisimman selkeä. Työni tarkoituksena on tuottaa hoitohenkilökunnan käyttöön työtä helpottava ohjemateriaali Renasys Go - alipaineimuhoidosta, jota voi käyttää apuna haavan alipaineimuhoitoa toteutettaessa. Opinnäytetyön tavoitteena on samalla lisätä varmuutta alipaineimuhoidon toteuttamiseksi ohjeen avulla sekä nopeuttaa ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä haavanhoitoa toteutettaessa. Toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina konkreettinen tuote. Se voi olla kirja, ohjeistus, opastus, jonkin tapahtuman tai tilaisuuden suunnittelu tai toteutus tai molempia. Mietittäessä toteutustapaa on myös ajateltava, mikä tulee olemaan työn muoto, onko se sähköinen vai painotuote. (Airaksinen & Vilkka 2003,51-52.) Raportoinnin toiminnallisessa työssä on täytettävä tutkimustyön vaatimukset ja tekstissä on selvitettävä mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. (Airaksinen &

12 Vilkka 2003,65). Toteuttamistapana työssäni on toiminnallinen opinnäytetyö, joka etenee tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaan. 8 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI Tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla jäsentyy tuotekehityksen perusvaiheiden mukaan. Lähtökohdasta riippuen määräytyy, mikä on prosessin pääpaino. Mikäli kyseessä on jo olemassa oleva päätös tuotteesta ja ominaisuuksista, pääpaino on valmistuksessa. Toimintaan liittyvissä ongelmissa tai tilanteissa, jotka vaativat kehittämistä, suunnittelu ja kehittäminen käynnistyvät vasta huolellisten selvitysten, analyysien ja innovaatioprosessin jälkeen. Tuotekehitysprosessi sisältää viisi eri vaihetta: ongelmien ja kehitystarpeen tunnistamisen, ideavaiheen, luonnosteluvaiheen, tuotteen kehittelyn sekä tuotteen viimeistelyn. (Jämsä & Manninen 2000,28.) 5.1 Ongelmien ja kehitystarpeen tunnistaminen Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua halutaan kehittää, tietoa kerätään nykyisistä palveluista esimerkiksi asiakas- ja potilaskyselyin. Analysoimalla näitä tietoja osoitetaan palvelun kehittämistarpeet. Mikäli palvelu tai laatu ei vastaa tarkoitusta, tavoitteena ongelmalähtöisessä lähestymistavassa on palvelumuodon parantaminen. Tavoitteena voi myös olla uuden tuotteen, palvelutuotteen tai niiden yhdistelmän kehittäminen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita. (Jämsä & Manninen 2000, ) Hoitohenkilökunnan työssä myös laitteiden käytön hallinta on potilaan hyvän hoidon onnistumiseksi merkittävässä asemassa. Kehittämistarpeeksi osastolla ilmeni selkeän käyttöohjeen puuttuminen alipaineimuhoitoa toteutettaessa, mikä vaikeutti potilaan hoitoa. Heidi Hirvonen (2008) on tutkinut haavanhoitotuotteiden dokumentaation käyttöä hoitotyössä. Tutkimus on tehty kolmen eri sairaalan hoitohenkilökunnalle ja yhden yliopistosairaalan neljälle osastonhoitajalle. Tutkimuksessa ilmeni, että sähköisen tuotedokumentaation käyttö ei ole kovin suosittua missään ikäryhmässä. Lähes kolmannekselle vastaajista oli yhdentekevää, kehitetäänkö sähköisiä resursseja vai ei, sillä he

13 9 joka tapauksessa olivat sitä mieltä, että he eivät käytä tämänlaatuiseen tiedonhakemiseen Internetiä. Hoitohenkilökunta haluaa tiedon nopeasti ja helposti joko kirjallisena käyttöohjeena tai suullisesti kollegalta. Käyttöohjeilta on toivottu selkeyttä, hyvää informaatiosisältöä, ohjeiden tiedon jäsentelyä ja kieliasun huomioimista. Eniten kannatusta ovat saaneet laminoidut pikaohjeet sekä julisteet. (Hirvonen 2008, 91.) 5.2 Ideavaihe Ideavaiheessa pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja niihin ongelmiin, joita kehittämistarpeissa on noussut esiin. Mikäli kyseessä on tuotteen uudistaminen käyttötarkoituksia vastaavaksi, vaihe voi olla lyhyt. Kehittämistarpeet, joissa tätä vaihtoehtoa ei ole, voidaan menetelminä käyttää erilaisia lähestymis- ja työtapoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisille soveltuva menetelmä on esimerkiksi aivoriihi. (Jämsä & Manninen 2000, 35.) Keskustellessani henkilökunnan kanssa toiveet kirjallisen ohjeen osalta olivat hyvin samantyylisiä kuin Hirvosen (2008) tutkimuksessa. Haluttiin helposti saatavilla olevaa, yksinkertaista ohjetta, joka olisi hoitotilanteessa myös nopea ottaa esille. Toivottiin, että dokumentaatio ohjeessa on mahdollisimman selkeä eikä vaadi asian etsimistä. Tällä hetkellä saatavilla oleva ohje on monisivuinen, pienitekstinen ohjekirja, jota on hankala lukea. Sähköisessä muodossa oleva ohje mahdollistaa tiedon saamisen ja välittymisen helposti. Tarvittaessa ohjemateriaalia voi myös muokata tai tulostaa kansioon. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi saada sähköisen ohjeen lisäksi erillinen laminoitu ohje, se voidaan kuvankäsittelyohjelman avulla muokata sähköisessä muodossa olevasta ohjeesta. 5.3 Luonnosteluvaihe Sen jälkeen, kun on tehty päätös siitä, millainen tuote suunnitellaan ja valmistetaan, käynnistyy tuotteen luonnosteluvaihe. Tässä vaiheessa otetaan huomioon eri osaalueita, joiden avulla turvataan tuotteen laatu. Selvittämällä asiakasprofiili täsmennetään tuotteen hyödynsaajat. Myös tuottajien tarpeet ja näkemykset otetaan huomioon, jolloin tuotteen asiasisältö ja itse tuote vastaa tarkoitustaan. Toimintaympäristöön tutustuminen, haastattelut ja asiakastilanteiden havainnointi selkeyttävät toimintojen jäsentämisessä. Lääketieteellisten tutkimustulosten ja hoitokäytäntöjen tunteminen

14 sosiaali- ja terveysalan tuotteiden suunnittelussa ovat myös ratkaisevia. (Jämsä & Manninen 2000, ) 10 Jotta kehittämistarpeisiin osattaisiin vastata oikealla tavalla, tarvitaan teoriatietoa aiheesta. Käytin hakusanoja haava, haavanhoito, haavan alipaineimuhoito, ohjaus ja ohjaaminen joiden avulla hain tietoa opinnäytetyön sisältöön. Hyödynsin työssäni tutkimustietoa alipaineimuhoidosta, alan ammattijulkaisuja sekä laitevalmistajien esitteitä, jotta tiedot olisivat mahdollisimman ajantasaisia ja paikkansapitäviä. Lisäksi kuuntelin ja pyrin parhaani mukaan huomioimaan työni edetessä myös hoitohenkilökunnan toiveita ja ehdotuksia, jotta työni sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin niitä odotuksia, joita sillä on ohjemateriaalia kohtaan. 5.4 Tuotteen kehitys Luonnosteluvaiheen ratkaisuvaihtoehtojen valinnan jälkeen tuotteen kehitys etenee tuotekohtaisia työmenetelmiä ja työvaiheita käyttäen. Informaation välittämisessä sisältö muodostuu tosiasioista, jotka kerrotaan täsmällisesti, ymmärrettävästi ja vastaanottajan tiedon tarve huomioiden. Tuotteille, jotka toimivat tiedon välittämisessä, yhteisenä ongelmana on asiasisällön valinta ja määrä. Myös tietojen vanhentuminen ja muuttumisen mahdollisuus on huomioitava. (Jämsä & Manninen 2000, 54.) Pohtiessani sitä, kuinka saan parhaan mahdollisen lopputuloksen työni kannalta, päädyin siihen, että kuvaamalla alipaineimuhoidon toteutuksen saisin parhaiten esitettyä ymmärrettävästi sen, miten hoito käytännössä tapahtuu alipaineimuhoitolaitteella. Työssä ei tule ilmi asiakkaan tunnistetietoja ja kuvia käytetään vain sähköisen ohjeen laatimiseen. Kuvasarjassa jokainen työvaihe kuvataan erikseen selityksineen. Nykyaikaisella tekniikalla myös kuvien ottaminen on vaivatonta ja nopeaa. Lisäksi kuvia voi ottaa yhdellä kerralla niin paljon, että niistä on helppo valita laadultaan parhaimmat, jotka olisivat sopivia kuvaamaan tehtyä hoitoa. Saatuani potilaalta kirjallisen luvan, sovin ajankohdan kuvaamiselle. Otin kuvia eri vaiheista yhteensä 74 kappaletta ja tarkistuksen tein aina kuvan oton jälkeen, että otetut kuvat olisivat mahdollisimman selkeitä. Valitsin kuvista 25 kappaletta, jotka eniten vastasivat ohjeen sisältöä. Viestin vastaanottaminen kuvan avulla ei vaadi yhtä paljon aktiivisuutta kuin sanallinen viesti ja sen sanoma voi aueta jo yhdellä silmäyksellä.

15 Kuvan aiheen on liityttävä juttuun, eikä se saa olla vain sivun täyte. (Juholin & Loiri 1998, 54.) 11 Valikoin työhöni kuvat, jotka parhaiten kuvasivat alipaineimuhoidon toteuttamista eri työvaiheissa. Poistin epäselvät kuvat ja myös kuvat, joilla ei ollut merkitystä itse aiheen kannalta. Ympäristön yksityiskohdat tai kuvat, joissa ei ole jotain viestiä tai lisäarvoa aiheelle, on harkittava rajaamista tai poistettava kokonaan (Juholin & Loiri 1998, 57). Kuvan tarkoitus on asioiden selvittäminen ja selittäminen asioilla, joita tekstissä käsitellään. Kuvan tehtävänä on myös jäsentää jutun kokonaisilme ja kuvan avulla juttu jaetaan osiin, millä helpotetaan kokonaisuuden hahmottamista. Kuva voi olla luonteeltaan aihetta täydentävä tai korostava, yksityiskohta tai pääasia. Viestin perille saaminen onnistuu parhaiten kuvan ja tekstin yhteisvaikutuksesta. (Juholin & Loiri 1998, ) Käyttöohjeeseen tuli kuvallinen ohje alipaineimuhoidon toteuttamisesta. Kuvaaminen tapahtui hoitotilanteessa, jossa käytiin läpi vaihe vaiheelta haavan alipaineimuhoito, ja kuviin on liitetty kuvatekstit haavan hoitamisesta sen eri vaiheissa. Tekstiosuudet on liitetty helpottamaan ymmärtämistä ja yhdistämään eri työvaiheet. Mielenkiinto aiheeseen herätetään otsikolla. Väliotsikoilla jaetaan teksti lukupaloihin ja kerrotaan asioista olennainen. Tällä tavoin lukijaa ohjataan eteenpäin tekstin loppuun saakka. Kuvia käytetään apuna tekstin tukemiseen ja täydentämiseen. Kuvituksen avulla lisätään ohjeen luettavuutta, kiinnostavuutta ja ymmärtämistä. (Heikkinen ym. 2002, ) Ohjeen tekstit on laitettu alipaineimuhoidon etenemisen mukaisessa järjestyksessä. Kirjoitin kuviin liittyvät ohjetekstit ja/ tai yläotsikot kuvaamaan alipaineimuhoidon vaiheita. Ohjetekstien suunnittelussa olen hyödyntänyt laitevalmistaja Smith & Nephewn haavansulkusetin käyttöohjetta. Otsikon tulee olla lyhyt ja ytimekäs, että sen voi lukea ja ymmärtää nopeasti. Alaotsikoiden avulla annetaan lukijalle vihje rakenteesta (Parker 1998). Otsikointina käytän kannessa Renasys Go -haavan alipaineimuhoito, kuvallinen ohje ja hoidon eri vaiheissa otsikko on alipaineimuhoito. Kuvis-

16 sa, joissa esitetään yksityiskohtia hoitoon liittyen, on otsikoina haavasidossetti, harsosidos ja haavadreeni. 12 Ohjeen sisältöä palvelee hyvä ulkoasu. Hyvän ohjeen lähtökohtana pidetään taittoa eli tekstin ja kuvien asettelua paperille. On muistettava, ettei kaikkea tarvitse sanoa yhdellä ohjeella, vaan ilmavalla taitolla lisätään ja parannetaan ymmärrettävyyttä sekä houkutellaan lukemaan. Ohjeen toimivuutta lisätään jakamalla se useaksi ohjeeksi. (Heikkinen ym. 2002, ) Ohjeessa kuvataan haavan alipaineimuhoidon toteutus eri vaiheineen Renasys Go - laitteella. Kuvien avulla osoitetaan työn eri vaiheet ja kuvien viereen liitetään kuvaan liittyvä ohjeteksti hoidon eri vaiheissa. Tekstissä asioiden esiintymisjärjestys kerrotaan tapahtumajärjestyksessä, jolloin asia etenee tiettyjen vaiheiden mukaan eteenpäin. Tapahtumajärjestyksen lisäksi myös selkeällä kappalejaolla lisätään ymmärrettävyyttä. (Heikkinen ym. 2002, ) Esiintymisjärjestys työssä tulee haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta vaihe vaiheelta. Näin työ etenee tapahtumajärjestyksen mukaisesti ja jonka avulla myös hoitohenkilökunta voi seurata hoitotoimenpiteitä sen eri vaiheissa ja suorittaa hoitoa sen mukaisesti. 5.5 Tuotteen viimeistely Kun tuote valmistuu, tuotteen viimeistelyvaiheessa hiotaan yksityiskohtia, laaditaan käyttö- tai toteutusohjeita sekä huoltotoimenpiteitä ja suunnitellaan päivittämistä. Tähän vaiheeseen sisältyy myös tuotteen jakelun suunnittelu ja markkinointi. (Jämsä & Manninen 2000, 81.) Esitin käyttöohjeen terveyskeskuksessa työskenteleville kolmelle sairaanhoitajalle, joiden avulla sain vielä hiottua ohjetta lopulliseen muotoonsa. Kuvissa haavadreenin asettaminen haavalle oli kohta, johon toivottiin selkeyttä enemmän. Pyysin myös arviointia ja suullista palautetta sisällöstä ja käyttöohjeen ymmärrettävyydestä hoitajien lisäksi kahdelta tuttavaltani, joille alipaineimuhoito ei ollut ennestään tuttua. Näiden

17 13 palautteiden perusteella käyttöohje katsottiin sekä sisällöltään, että ymmärrettävyydeltään käyttökelpoiseksi ohjeeksi. Hoitajilta saadun palautteen avulla muokkasin vielä kuvamateriaalia. Koska aiemmin ottamani kuvamateriaali ei ollut juuri siihen sopivaa, sovin vielä uuden kuvausajan potilaan kanssa, johon hän suostui. Otin kuvia lisää 28 kappaletta ja valikoin niistä sopivimmat ohjeen sisältöön. Näistä kuvista valitsin 4, jotka vaihdoin jo ottamieni haavadreenin asettamisesta kertovaan kohtaan. Tämän jälkeen muokkasin diojen tekstit kuviin sopivaksi ja muutin ohjeistuksen ajantasaiseksi. Osastonlääkäri tarkastaa tuotoksen asiasisällön ja oikeellisuuden sen valmistuttua. Käyttöohjeen valmistuttua ohje tulee Nurmeksen terveyskeskuksen käyttöön liitettäväksi terveyskeskuksen sisäiseen tietokantaan ja julkaistavaksi opinnäytetyön liitteenä. Valmis työ toimitetaan tilaajalle opinnäytetyön valmistuttua. Materiaalia voivat hyödyntää hoitohenkilökunnan lisäksi hoitoalan opiskelijat. 6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Eettisten periaatteiden mukaan tutkimuksen kohdistuessa ihmisiin, on selvitettävä suostumuksen hankintatapa, millaista tietoa annetaan ja millaiset riskit osallistumisesta on. Aineistoa kerättäessä on otettava huomioon humaanin ja kunnioittavan kohtelun edellyttämät näkökohdat, anonyymius, korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen talletus. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Työhöni olen saanut kuvamateriaalia hoitotilanteesta alipaineimuhoidolla. Kuvaukseen valikoitui potilas, jolle alipaineimuhoitoa on toteutettu. Kysyin lupaa alipaineimuhoidon kuvaukseen potilaalta. Luvat saatuani hoidon toteuttaminen kuvattiin vaihe vaiheelta. Työn missään vaiheessa ei julkaista tai talleteta itselle potilaan tunnistetietoja eikä kuvia, joita työssä ei käytetä vaan työn valmistumisen jälkeen ne poistetaan. Potilaan luvalla ja suostumuksella kuvamateriaalia saa käyttää sekä opinnäytetyön tekemiseen että kuvamateriaalin tuottamiseen sähköiseen muotoon. Lupa on kirjallinen, ja siitä yksi osa jäi potilaalle ja yksi potilaan papereihin liitettäväksi terveyskeskuksen asiakasarkistoon. Luotettavuutta arvioitaessa on ohjeen suunnitteluun ja toteutukseen hyödynnetty laitevalmistajan esitteitä, teoriatietoa haavan alipaineimuhoidosta ja kuunneltu hoitajien

18 14 näkemyksiä. Valmisteluvaiheessa on opinnäytetyötä ja ohjetta lukeneet hoitajat, joiden mielipiteet huomioon ottaen on ohjeen sisältö muokattu tarkoitukseen sopivaksi, haavanhoidon toteuttamiseen alipaineimuhoitolaitteella. Kuvaaminen tapahtui autenttisesta hoitotapahtumasta, jolloin katson, että ohje noudattaa luotettavuudeltaan aitoa, todellista hoitotilannetta eikä sitä ole vääristelty. Sairaanhoitajan eettisten ohjeitten mukaan yhtenä sairaanhoitajan velvollisuutena on myös oman ammattitaidon kehittäminen. Sairaanhoitaja on oman alansa asiantuntija, joka syventää omaa ammatillista osaamistaan koulutusta kehittämällä. (Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996.) Oma mielenkiintoni haavan alipaineimuhoitoa kohtaan sekä opinnäytetyön tekeminen aiheesta auttaa näin samalla myös minua itseäni kehittymään tulevassa ammatissani sairaanhoitajana 7 POHDINTA Kiinnostus aiheeseen sai alkunsa työssä ollessani. Keskustellessani osastolla ja miettiessäni aihetta tämän ohjeen laatiminen tuli esille. Työn tekeminen aiheesta on samalla myös perehdyttänyt itseäni laitteen käyttöön ja katsonkin tämän olevan hyödyksi valmistuessani sairaanhoitajaksi. Alipaineimuhoito on tulevaisuutta ja käytön lisääntyessä tätä opiskelun avulla tuomaa tietoa tarvitaan myös työelämään palatessa. Teoriatietoa hankkiessani aineiston hankkiminen oli vaikeaa, koska tutkimustietoa ei ole vielä paljoa saatavilla. Ammattijulkaisut ja laitevalmistajien esitteet olivat siis tärkeinä tiedonantajina työn valmiiksi saattamisessa. Terveydenhuollon toimintamallien muuttuessa teknologisten ratkaisujen ja niiden sovelluksien kehittäminen voi käynnistää tuotekehitysprosessin (Jämsä & Manninen 2000, 31). Uusien hoitomenetelmien tullessa osaksi työtä, on niihin osattava myös varautua. Hoitaminen ja hoidon sujuvuus uusilla laitteilla edellyttää myös työntekijöiden kouluttautumista ja tietojen päivittämistä ajantasaiseksi, että hoitaminen olisi potilasta tyydyttävää ja onnistunutta. Kartoittaessani opinnäytetyötäni varten työelämän käytännön kokemuksia ja mahdollisia osaamistarpeita haavanhoidossa olen saanut kokemukseen pohjautuvaa tietoa Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksessa toimivilta sairaanhoitajilta, jotka työskentelevät kotisairaanhoidossa ja vuodeosastolla. Sairaanhoitajat joutuvat työssään hoitamaan monia erityyppisiä haavoja, näin ollen olen otta-

19 15 nut huomioon erityisesti heidän esittämiään näkemyksiä ja toiveita opinnäytetyötäni valmistellessani. Olen myös keskustellut sairaanhoitajien kanssa opinnäytetyön etenemisestä ja vaiheista sekä ottanut palautetta vastaan työn edetessä, jonka avulla olen pystynyt suunnittelemaan ohjeistusmateriaalia alipaineimuhoidosta. Käytännönläheisyyttä työhön toi aidon hoitotapahtuman kuvaus, jonka avulla hoidon eri vaiheista tulee helpommin ymmärrettäviä. Opinnäytetyön suurin vaikeus on ollut itsenäinen työskentely. Mikäli opinnäytetyötä tekemässä olisi ollut useampia henkilöitä tai edes yksi lisäkseni uskoisin työstämisen olleen helpompaa. Motivaatio tekemiseen ei aina ollut kovin hyvä ja kun eteneminen oli hidasta, tai oli hetkiä jolloin et saanut mitään aikaan, parin avulla nämä vaiheet olisivat saattaneet onnistua paremmin. Yksin tekeminen vaatii itseltä kurinalaisuutta. Työssäni parhaat kannustajat minulle ovat olleet luokkakaverit ja ystävät, jotka ovat tukeneet, ohjanneet ja auttaneet eteenpäin. Myös ohjauksen merkitys on ollut tärkeä työn eteenpäin saattamiseksi. Toivon, että valmistettu ohjeistus on hyödyksi henkilökunnalle hoidon toteuttamisessa ja mahdollistaisi hoidon sujuvuuden entistä vaivattomammin. Alkuperäinen suunnitelma työn tekemiseksi oli yhteisen koulutustilanteen järjestäminen haavan alipaineimuhoidosta ja sen toteutuksesta. Työn tekemiseen aikaa oli kuitenkin niin vähän, että se ajanpuutteen vuoksi osoittautui mahdottomaksi. Olen kuitenkin tyytyväinen tuottamaani ohjeeseen, eikä mikään estä koulutustilaisuuden järjestämistä myöhemmin, jolloin ohjetta voi käyttää oppimisen tukimateriaalina. Yhtenä jatkotutkimuksena ehdottaisin selvittää kuvallisen käyttöohjeen merkitystä haavahoidon toteuttamisessa ja sitä miten sähköistä käyttöohjetta hyödynnetään perehdyttäessä uusiin hoitomenetelmiin ja niiden käyttöön.

20 16 LÄHTEET Airaksinen, Tiina & Vilkka, Hanna Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Finohta, WWW-dokumentti. Luettu Julkaistu Päivitetty Heikkinen, Helena, Tiainen, Sirkka & Torkkola, Sinikka Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Opas potilasohjeiden tekijöille. Helsinki: Tammi. Hietanen, Helvi, Iivanainen, Ansa, Juutilainen, Vesa & Seppänen, Salla Haava. Porvoo: WSOY. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Sirkka & Sajavaara, Paula, Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hirvonen, Heidi, 2008.Tuotedokumentaation rooli hoitotyössä ja sen kehittämismahdollisuudet: erityistarkastelussa haavanhoitotuotteet. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Käännöstiede (englanti). Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Jokinen, Janne J, Lohi, Jouni, Salo, Heikki, & Sipponen, Arto Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia. Suomen Lääkärilehti 64(24), Juholin, Elisa & Loiri, Pekka Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY. Juutilainen Vesa & Niemi, Tarja Uusia ajatuksia ja välineitä haavan hoitoon. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim123(8), R Juutilainen, Vesa, Kuukasjärvi, Pekka, Malmivaara, Antti & Vikatmaa, Pirkka Haavan alipaineimuhoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Suomen Lääkärilehti 62(36), Jämsä, Kaisa & Manninen, Elsa Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: TAMMI. Kinnunen, Ulla-Mari, Rakenteinen tieto haavanhoidon kirjaamisessa. Sosiaalija terveydenhuollon tietohallinto. Terveyshallinnon ja talouden laitos. Kuopion Yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä, Kotisivut. nurmes.fi/resource.phx/sivut/sivut-nurmes-valtimo-thky/index.htx. Luettu Parker, Roger C., Hyvältä näyttää, peruskäsikirja julkaisujen suunnittelemiseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

21 Pehkonen, Riitta, Keskustelu Hoitaja. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä. Rauste-Von Wright, Maija-Liisa, Soini Tiina, & Von Wright, Johan, Oppiminen ja koulutus. Juva: WS Bookwell OY. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet o/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ Luettu Smith & Nephew, Negative Pressure Wound Therapy. Renasys EZ. Renasys GO. Haavansulkusetti, ohje. 17 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HALO- Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto. Finohta. Stakes.fi. Julkaistu Päivitetty Vaalasti, Annikki Alipaineimuhoito (vakuumiterapia) kroonisen haavan hoidossa. Näytönastekatsaus Käypä hoito. Luettu Ei Päivitystietoja Vakkuri, Eila, Perustietoa haavan paranemisesta ja haavanhoitotuotteista. Videovälitteinen koulutus. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipiiri Nurmeksen terveyskeskus.

22 LIITE 1(1). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

23 LIITE 1(2). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

24 LIITE 1(3). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

25 LIITE 1(4). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

26 LIITE 1(5). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

27 LIITE 1(6). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

28 LIITE 1(7). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

29 LIITE 1(8). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

30 LIITE 1(9). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

31 LIITE 1(10). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

32 LIITE 1(11). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

33 LIITE 1(12). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

34 LIITE 1(13). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Alipaineimuhoito haavanhoitona

Alipaineimuhoito haavanhoitona Alipaineimuhoito haavanhoitona Opetusmateriaalia koululle Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Matti Puuska TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa Vesa Juutilainen, HYKS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Endopäivät 2008 Terminologiaa V.A.C., Vacuum Assisted Closure NPWT, Negative Pressure

Lisätiedot

Haavan alipaineimuhoito

Haavan alipaineimuhoito Haavan alipaineimuhoito Kotiutusvaiheen potilasohjauksen tarkistuslista Sanna Kalapudas Anna-Maija Pasanen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, Terveys- ja Liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ YHTEISEEN

YHTEISTYÖLLÄ YHTEISEEN YHTEISTYÖLLÄ YHTEISEEN LOPPUTULOKSEEN Asiakkaan etu ja oikeus toimivaan hoito ja palvelukokonaisuuteen Elina Koski Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä HOPA Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen

Lisätiedot

Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa

Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa 3T- Terveys, Turvallisuus, Tekoäly Jaana Mäkelä Asiantuntija, projektipäällikkö TtM, AmO, SH Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2.11.2017 Digital Health

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti Lääkäri2018 11.1.2018 Tavoitteet Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää tutkimustiedon kriittisen arvioinnin käsitteet. Hän osaa analysoida kliinisten

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen

Lisätiedot

Alueellinen Haavakoulutuspäivä LKS / auditorio. Raili Oikkonen-Heikkuri Sairaanhoitaja/ Auktorisoitu haavahoitaja

Alueellinen Haavakoulutuspäivä LKS / auditorio. Raili Oikkonen-Heikkuri Sairaanhoitaja/ Auktorisoitu haavahoitaja Alueellinen Haavakoulutuspäivä 19.09.2017 LKS / auditorio Raili Oikkonen-Heikkuri Sairaanhoitaja/ Auktorisoitu haavahoitaja Haavanhoitotuotteiden käyttö Haavanhoitotuotteisiin kuuluvat tuotteet; Haavanpuhdistusaineet

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala, Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista Sari Kujala, sari.kujala@aalto.fi, www.stncope.fi 20.10.2017 COPE: Tavoitteena on tunnistaa työelämän muutokset ja uudet osaamistarpeet 20.10.2017 Esityksen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013 6/2013 haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Maailman tutkituin lääkehunaja Antibakteerinen lääkehunaja Medihoney haavanhoitoon Medihoney-haavanhoitotuotteet sisältävät Manuka-hunajaa

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO. Potilaiden kokemuksia

HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO. Potilaiden kokemuksia HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Potilaiden kokemuksia Johanna Lukka Ida Siipola Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja Sairaanhoitaja Niina Hakala, niina.hakala@vshp.fi Päiväkirurginen yksikkö, VKS Suomen Anestesiasairaanhoitajien Syyskoulutuspäivät 4.-5.10.2012, Jyväskylä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

OPASVIDEON TUOTTAMINEN ALIPAINEHAAVAIMUN KÄYTÖSTÄ POTILAAN HAAVANHOIDON TUKENA

OPASVIDEON TUOTTAMINEN ALIPAINEHAAVAIMUN KÄYTÖSTÄ POTILAAN HAAVANHOIDON TUKENA OPASVIDEON TUOTTAMINEN ALIPAINEHAAVAIMUN KÄYTÖSTÄ POTILAAN HAAVANHOIDON TUKENA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Joulukuu 2008 Juhani Ahonen

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Haavan alipaineimuhoidon sidosvaihto. Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille

Haavan alipaineimuhoidon sidosvaihto. Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille Haavan alipaineimuhoidon sidosvaihto Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille Elisa Mattila Taina Paloviita Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Sairaanhoitajakoulutus 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE 1/2012 haavanhoito käyttöohjeet alovammat Ihorikot EB-haavat Traumaattiset haavat Kirurgiset haavat Diabeettiset haavat PUHDISTAA Laskimoperäise KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE altimoperäiset säärihaavat Painehaavat

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen. 1 (6) OSAAVA VIERIHOITAJA Vierihoitajalla tarkoitetaan tässä sitä, että potilaalla on jatkuva, ympärivuorokautinen hoito/valvonta, jonka toteuttaa kyseistä potilasta hoitamaan kutsuttu hoitaja. Hoitajalla

Lisätiedot

ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE

ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE 2 Versionhallinta Versio Tehnyt Hyväksynyt 0.1 Pia Järvinen- Hiekkanen Pvm Muutoksen lyhyt kuvaus 2.2.2010 Peruspohja käyttöönottajaraadille kommentoitavaksi.

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot