Tieteellisen sukeltamisen ohjelma

Transkriptio

1 Tieteellisen sukeltamisen ohjelma Tvärminnen eläintieteellinen asema Kurssien kuvaukset Ari Ruuskanen versio

2 Tamä on Tvärminnen eläintieteellisen aseman tieteellisen sukellusohjelman kurssien sisällön kuvaus. Muutokset mahdollisia. Kurssit: Laitesukelluksen tekniikka -kurssi...3 Näytteenoton tekniikka -kurssi...3 Jääsukellus-kurssi...3 Vesikasvikurssi...3 Pohjaeläinkurssi...3 Keinotekoiset rakenteet -kurssi...4 Vedenalaiset biotoopit -kurssi...4 Monitorointimenetelmät -kurssi...4 Tutkimusprojekti-kurssi...4 Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi...5 Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi...5 Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi...5 Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi...5 Laajennettu tutkimusprojekti -kurssi...5 Valtameriolosuhteet-kurssi...5 2

3 Laitesukelluksen tekniikka -kurssi Laitesukelluksen tekniikka -kurssi sisältää sukellusharjoittelua, jossa lähdetään sukeltamisen perusasioista ja edetään haastavampiin harjoitteisiin. Kurssi koostuu 20 sukelluksesta/harjoituksesta, jotka tehdään järjestyksessä. Harjoitusten päämääränä on opetella näytteenoton kannalta olennaisia sukellustaitoja, mutta ne tehdään ilman näytteenottovälineitä ja vastaavia tutkimusvarusteita. Laitesukelluksen tekniikka kurssin harjoituksen on laadittu siten, että niissä opittuja taitoja tullaan soveltamaan Näytteenoton tekniikka kurssilla näytteenottimien käytön, näytteenottopaikan yms. löytämiseksi ja näytteen hirintymättömän otannan suorittamiseksi. Sukellukset tehdään maista ja veneestä. Yhden sukelluksen aikana voidaan tehdä useampi harjoitus. Kurssi alkaa tasapainotusharjoituksilla henkiliinalla sukeltamalla, jota seuraa mm. suunnistusharjoittelu parin kanssa sukeltamalla. Oppilaat saavat kunkin harjoituksen päätyttyä palautteen kouluttajalta. Tarpeen vaatiessa harjoitus toistetaan kunnes taito on opittu. Osa sukelluksista voidaan tehdä pimeän aikaan. Oppilaat voivat toimia pintapelastajina ja turvasukeltajina. Kurssi on samalla Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssi (P2), jonka päätteeksi on P2-koe. Kurssin läpäisseet oppilaat saavat P2-sukeltajaluokituksen. Laitesukelluksen tekniikka kurssi toimii siis samalla kurssin kriteerinä ja itse kurssina. Tällöin kurssin aikana käydään läpi kurssin Sukeltajaliiton opetusmateriaali. Kurssiin kuluu tarvittaessa P2 teoriatentti. Kurssiin liitetään oheisopetuksena m. m. Kokokasvomaski, kuivapuku, VA-valokuvaus, veneily- ja merimiestaidot, P2 kurssin teoriakoe, Apeks- ja Interspiro-sukelluslaitteiden huoltodemonstraatio. Näytteenoton tekniikka -kurssi Näytteenoton tekniikka -kurssi sisältää erilaisten vedenalaisten näytteenottimien esittelyä ja niiden käytön harjoittelua. Kurssi koostuu 20 sukelluksesta/harjoituksesta. Yhden sukelluksen aikana voidaan tehdä useampia harjoituksia. Näytealan löytämisessä, näytteenotossa, tasapainotuksessa yms. sovelletaan laitesukelluksen tekniikka kurssilla omaksuttuja taitoja. Harjoitusten taustalla on niiden vastaavuus julkaistuihin tutkimuksiin, mikäli mahdollista. Oppilaat saavat kunkun harjoituksen päätyttyä palautteen kouluttajalta. Tarvittaessa harjoitus toistetaan kunnes se on opittu. Kurssiin liitetään oheisopetuksena m.m. Kokokasvomaski, kuivapuku, VA-valokuvaus, veneily- ja merimiestaidot, P3 kurssin teoriakoe, Apeks- ja Interspiro-sukelluslaitteiden huoltodemonstraatio. Jääsukellus-kurssi Teoriaosuudessa ja käytännössä harjoitellaan jäällä liikkumista jalkaisin näytteenottimia ja sukellusvarusteita sisältävää ahkiota vetämällä ja mönkijällä tai moottorikelkalla ajamalla, sekä leirin tekemistä jäälle. Käytännössä harjoitellaan avantoon putoamisesta selviytymistä naskaleiden avulla sekä leiriytymistä. Teoriaosuudessa käydään läpi jään fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia, sukelluslaitteen jäätyminen ja toimenpiteet sen suhteen, kylmän vaikutus pinnalla sekä pinnan alla ja hypotermia. Harjoitellaan sukellusavannon tekemisen tekniikka. Jääsukellus-kurssi sisältää vähintään kolme sukellusta. Vesikasvikurssi Vesikasvikurssin tavoite ja painopiste on lajintunnistuksessa. Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Vesikasvikurssi sisältää 7 sukellusta. Opetusmateriaalina käytetään HY:n Makrolevien vuodenaikaisuus ja Leväpaja -kurssimonisteita, sekä muita soveliaita lähteitä. Koska kaikkia lajeja ei esiinny kurssin ajanjaksona, näytteitä tarkastellaan löydettyjen lajien mukaan. Näytteitä haetaan ja rantavyöhykkeeseen tutustutaan eri avoimuusgradienteilla siten, että vieraillaan suojaisalla, 3

4 puolisuojaisalla ja avoimella rannalla. Näytteitä tarkastellaan laboratoriossa mikroskoopin avulla ja paljain silmin. Oppilas tekee herbaarion löydetyistä lajeista. Pohjaeläinkurssi Pohjaeläinkurssin tavoite ja painopiste on lajintunnistuksessa. Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Pohjaeläinkurssi sisältää 7 sukellusta. Opetusmateriaalina käytetään HY:n pohjaeläinkurssin kurssimonisteita, sekä muita soveliaita lähteitä. Koska kaikkia lajeja ei esiinny kurssin ajanjaksona, näytteitä tarkastellaan löydettyjen mukaan. Näytteitä haetaan ja rantavyöhykkeeseen tutustutaan kovilla pohjilla, hiekkapohjilla ja pehmeillä pohjilla. Näytteitä tarkastellaan laboratoriossa mikroskoopin avulla ja paljain silmin. Keinotekoiset rakenteet -kurssi Kurssin tavoitteena on pyrkiä avaamaan mieliä poikkitieteelliseen ajatteluun sekä lisätä kurssilaisten biologista lajintuntemusta ja arkeologista tietämystä. Kurssi koostuu teoria- ja kenttäopetuksesta. Teoriaosuus sisältää hylkyjen ja keinotekoisten rakenteiden, kuten tuulivoimamyllyjen perustusten ominaisuuksia biologisesta näkökulmasta, lajintunnistusta, vedenalaista näytteenottotekniikkaa ja dokumentointia. Kenttäosuudella sovelletaan teoriaosuudessa opittuja taitoja käytäntöön. Kurssin aikana tehdään kolme sukellusta. Tarkoituksena on tutkia kahta 1700-luvulla uponnutta hylkyä ja keinotekoista laiturirakennelmaa. Vedenalaiset biotoopit -kurssi Vedenalaiset luontotyypit -kurssin päämääränä on tutustua Itämeren vedenalaisiin luontotyyppeihin. Suomen rannikolta voidaan määrittää 12 erilaista vedenalaista kansallista luonto-/biotyyppiä sekä kaksi Luontodirektiivin mukaista. Luontotyyppien antamaa tietoa käytetään mm. merten aluesuunnittelussa perusteluna esimerkiksi suojelutarpeelle, sekä mahdollisten uhkien ja riskien arviointiin. Luontotyypit esiintyvät yleensä ns. sekatyyppeinä, joten yhden sukelluksen aikana on mahdollista vierailla usealla luontotyypillä. Kurssilla tehdään kolme sukellusta, joiden aikana vieraillaan niin monella ko. luontotyypillä kuin mahdollista ja nähdään, kuinka ne erottuvat toisistaan luonnossa. Havainnot tehdään silmämääräisesti ja/tai VA-kameralla (vedenalaiskameralla). Luontotyypiltä toiselle liikutaan veneellä siten, että kunkin venematkan aikana käydään usealla luontotyypillä. Monitorointimenetelmät-kurssi Monitorointimenetelmät kurssin tavoitteena on perehdyttää oppilas viemään läpi kahden eri tyyppisen monitorointiohjelman kenttätyövaihe ja raportoimaan ne. Monitorointiohjelmista toinen on Ympäristöhallinnon vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen monitorointiohjelma ja toinen on valtakunnallisen vedenalaisen monimuotoisuuden monitorointiohjelma (VELMU). Ensimmäinen on tutkiva ja jälkimmäinen on inventoiva menetelmä. Monitorointimenetelmät-kurssi sisältää kolme sukellusta. Tutkimusprojekti-kurssi Tutkimusprojekti-kurssin kriteerit määräytyvät tieteellisen tutkimustyön kriteereiden kautta. Kurssin lisätavoitteet voidaan lainata suoraan opetushallituksen Opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET julkaisusta: Tutkinnon suorittaja tekee tutkinnon vedenalaista luonnontieteen alan tutkimustyötä koskevan suunnitelman, jossa esitetään 4

5 aineiston keräämisperiaatteet sukeltamalla näytteiden käsittely aluksessa ja maissa sekä niiden valmistaminen jatkokäsittelyä varten vedenalaiset tieteelliset koejärjestelyt tutkimushankkeen suunnittelu ja johtaminen tiedonkäsittely vedenalaisessa tutkimuksessa tutkimustulosten raportointi ja julkaiseminen tarvittavat työvälineet, koneet, laitteet, nostot ja logistiset järjestelyt laadun ja työturvallisuuden varmistaminen. Ammattitaito osoitetaan tekemällä työmaaoloissa vedenalainen luonnontieteellinen kenttätyöprojekti. Työn taustalla olevien oheistaitojen, tietojen ja määräysten hallinta tarkistetaan suullisesti tai kirjallisesti siltä osin kuin se ei selviä itse näytössä. Näytön sisällön tulee laajuudeltaan vastata tyypillistä alan peruskenttätyötehtävän muodostamaa tutkimuskokonaisuutta. Tutkimusprojekti voi olla esimerkiksi opinnäytetyöhön liittyvä suorite tai erikseen sovittu projekti. Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssilla käydään läpi vaatimus- ja taitotasoltaan vaativampia harjoituksia. Vaihtoehto 1: Nitrox, trimix, tms. kurssit ja sitä myöten tulleet sukellukset. Vaihtoehto 2: Luolasukelluksessa käytettyjä tekniikoita, eri potku- ja tasapainotusharjoittelua, 5 sukelluskertaa. Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi Näytteenoton tekniikka -jatkokurssilla käydään läpi vaatimus- ja taitotasoltaan vaativampia harjoituksia. Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi Syvennetyllä pohjaeläin- ja vesikasvikurssilla lisätään lajintuntemusta, sekä perehdytään eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaan. Käydään määrittämässä levä- ja eläinsukkessio ja lajisto kuusi kertaa vuoden aikana. Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen. Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa kuvaava raportti. Sukellukset/harjoitukset tehdään eri vuodenaikoina siten, että vuodenaikaisdynamiikka tulee ilmi. Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssilla tehdään sukelluksia eri tyyppisillä hylyillä tai esimerkiksi tuulivoimamyllyjen arkkuosilla, sekä perehdytään tutkimuksiin tarkemmin. Opetusmateriaalina esim. Vrouw Maria hylyn tutkimusmateriaalia tai tuulivoimapuistoissa tehtyjä Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi sisältää kaksi sukellusta. Laajennettu tutkimusprojekti -kurssi Laajennetaan perusjakson yhteydessä tehtyä projektia kuudella lisäsukelluksella, jolloin tutkimusprojektiin liittyviä sukelluksia on yhteensä 12. Valtameriolosuhteet-kurssi 5

6 Tehdään retki valtameriolosuhteisiin. Vieraillaan jollakin ylipistolla tai meribiologisella laboratoriossa. Vaihtoehtoja ovat m.m. California Davis, Bodega Marine Laboratory Yhdysvalloissa, Interuniversity Institute for Marine Sciences Eilat Israelissa tai Lombokin yliopisto Indonesiassa. Tehdään mahdollisuuksien mukaan viisi sukellusta, joiden päämääränä on tutkimustoiminta. 6