Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä"

Transkriptio

1 Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä 2013

2 Sisällys Suosituksen saate Johdanto Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? Aikuisten ohjaus- ja erityisohjauspalvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä Henkilökohtaistaminen aikuisten erityisohjauksen näkökulmasta Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset järjestämismuodot asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavatko ne erityisohjauksen toimivuuden? Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimus koulutuksen järjestämismuotona Työvoimahallinnon hankkima ammatillinen koulutus Työryhmän suositusten yhteenveto Liitteet Lähdeluettelo

3 Suosituksen saate Valtakunnallisessa Opin ovi -kehittämishankekokonaisuudessa kehitetään ja rakennetaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Osana kokonaisuutta on toiminut LAITURIprojektin koordinoima Erilaiset oppijat teematyöryhmä, johon on kuulunut laajasti aikuiskoulutuksen ja ohjauksen asiantuntijoita. He alkoivat jo muutama vuosi sitten pohtia aikuisten erityiseen tukeen liittyvän suosituksen sisältöjä, joilla pystyttäisiin mahdollistamaan elinikäisen oppimisen ohjauksen ja erityisohjauksen tasalaatuiset palvelut kaikille asiakkaille. Suosituksen tavoitteena on siten nostaa esille aikuisuudessa kohdattavien oppimiseen vaikuttavien monimuotoisten tekijöiden (elämänhallinnan vaikeudet, oppimisvaikeudet, mielenterveyshaasteet ym.) haasteet, jotka liittyvät vahvasti elinikäiseen oppimiseen ja sen toteutumiseen. Suurimpana tavoitteena nähdään näiden suositusten huomioiminen osana aikuiskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä, jossa koulutuksen järjestäjille annettaisiin selkeät velvoitteet palveluiden järjestämiseksi. Lisäksi velvoittavia säädöksiä tarvitaan ohjauspalveluiden järjestämiseksi hakevan toiminnan osa-alueelle. Hakeva toiminta kohdistuu asiakkaisiin, jotka ovat työelämässä tai työttöminä ja pohtivat omia ura- ja koulutusvalintojaan. Aikuisten erityisohjauksen suositus ammatilliseen aikuiskoulutukseen pyrkii osaltaan selvittämään aikuisten erityisohjauksen haasteita aikuisohjauksen ja koulutuksen kentällä ja tuo esille suositukset, joilla ammatillinen aikuiskoulutus saadaan asiakaslähtöisemmäksi ja pystytään varmistamaan aikuisten erityisohjauksen toimivuus aikuiskoulutuksessa. Lisäksi selvityksen liitteenä on alueellisissa Opin ovissa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa kehitettyjä malleja aikuisten erityisen tuen järjestämisestä alueella ja asiakastarinoita, joilla pyritään tuomaan esille aikuisten erityisohjauksen mahdollisuuksia ja haasteita ohjauksen arjesta. Suositustyöhön on osallistunut Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmän toimijoiden ohella Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittaman YTY yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen yhteistyössä hankkeen toimijoita. Heidän kokoamansa selvityksen tuloksia erityisen tuen tarpeesta ja toteutumisesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa hyödynnettiin osana selvitysraporttia. Suositusta tukee OAJ:n Aikuisopettajien liitto AKOL ry. 2

4 1. Johdanto Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa asiakas saa ohjauksellista palvelua omassa tilanteessaan. Ohjauksen avulla hänen on helpompi ratkaista omaan tulevaisuuteensa liittyviä valintoja. CEDEFOPin (2005) määritelmän mukaan elinikäisen oppimisen ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. Ohjausta tapahtuu eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikalla. Ohjausta antavat sekä julkisten sektorien että yksityisten sektorien toimijat (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Elinikäisen ohjauksen tulisi tavoittaa kaikki ikäryhmät, mukaan lukien kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Tämä tavoite toteutuu lakisääteisesti ja rahoitusjärjestelmän näkökulmasta perusopetuksessa sekä ns. nuorten ammatillisessa koulutuksessa, muttei ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Tämän suosituksen tavoitteena on avata lainsäädäntöön, rahoitukseen ja toimintaan liittyviä epäkohtia aikuisen asiakkaan ja koulutuksen järjestäjän näkökulmista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttä on laaja, mutta tässä selvityksessä keskitytään näyttötutkintojen ja siihen valmistavan koulutuksen järjestämistä koskeviin epäkohtiin. Näyttötutkintona järjestettävä koulutus on työelämäkeskeistä, jolloin myös työelämän edustajien tulee osata toimia ohjauksen ja erityisohjauksen edellyttämällä tavalla. Vastuu asiakkaan tarvitsemasta erityisohjauksesta ja tukitoimista sekä soveltuvien menetelmien valinnasta on kuitenkin koulutuksen / tutkinnon järjestäjällä. Tukitoimien tiedonsiirrosta ja soveltuvien menetelmien valinnasta vastuu on koulutuksen järjestäjällä. Tällä perusteella rajataan tästä suosituksesta pois työssäoppimispaikoilla edellytetty ohjausosaaminen (esimerkiksi työhönvalmennus). Suosituksen keskeiset näkökohdat ovat linjassa Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) kanssa. Tämän lisäksi hyödynnetään Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä -hankkeessa (YTY-hanke) vuonna 2012 koottua selvitystä, jossa kartoitettiin miten erityisen tuen tarpeet toteutuvat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 3

5 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei tunne erityisopetuksen käsitettä. Kuitenkin ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä yhdeksi tärkeäksi ohjauksen muodoksi on havaittu aikuisten erityisohjaus. Vaikka termillä ei ole virallista asemaa, niin se ei poista aikuisten erityisohjauksen tarvetta. Kuten YTY-selvityksessä (2012, 44) havaittiin, koulutuksen järjestäjät tiedostavat aikuisten erityisen tuen tarpeen, mutta heillä ei välttämättä ole taloudellisia tai osaamiseen liittyviä resursseja järjestää ja toteuttaa tukitoimia. Elinikäisen oppimisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta erityisen tuen tarpeen tunnistamiselle ja sen edellyttämille tukitoimille pitäisi olla lakisääteinen järjestelmä ja rahoituksen perusteet eri koulutusmuodoissa. Aikuisen erityisen tuen tarpeet eivät useinkaan poistu, vaan muuttavat muotoaan tai moninaistuvat vuosien aikana. (Ilola 2008, 23). Valtakunnallisessa Opin ovi -kehittämishankekokonaisuudessa rakennetaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja aikuisväestön ja työelämän tarpeisiin. Osana kokonaisuutta toimii LAITURI-projektin koordinoima Erilaiset oppijat - teematyöryhmä, jonka toiminnassa oli mukana aikuiskoulutuksen, ohjauksen ja erityisohjauksen asiantuntijoita. Asiantuntijat edustivat aikuiskoulutusta järjestäviä organisaatioita, erityisoppilaitosten aikuiskoulutusverkostoa ja kolmannen sektorin toimijoita. Teematyöryhmän toimijat haluavat ottaa erityisesti kantaa elinikäisen ohjauksen yhteen osa-alueeseen: aikuisten erityisohjaukseen. Työryhmässä määriteltiin toiminnan tavoitteeksi selvittää; 1) Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? 2) Mikä on aikuisten erityisohjauksen nykytilanne? 3) Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset koulutuksen järjestämismuodot ammatillisen aikuiskoulutuksen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistaako se erityisohjauksen toimivuuden? Suositusta lähti koostamaan Erilaiset oppijat teematyöryhmästä koottu pienimuotoisempi raporttiryhmä, joka keräsi keskustelujen, raporttien ja lähteiden pohjalta vastauksia ja suosituksia edellä mainittuihin kysymyksiin ja avasi aikuisten erityisohjauksen haasteita. Raporttiryhmässä oli kiinteästi mukana myös YTY-hankkeen (Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama hanke YTY yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen) toimijat 4

6 oppilaitosten aikuiskoulutusverkostosta. YTY-hanke teki vuonna 2012 tutkimuksen Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, joka antoi arvokasta tietoa erityisestä tuesta aikuiskoulutuksen kentällä. Tätä tietoa on hyödynnetty kattavasti myös tässä suosituksessa. 2. Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? 2.1. Aikuisten ohjaus- ja erityisohjauspalvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä Aikuisille suunnattu neuvonta- ja ohjauspalvelujen kenttä on monimuotoinen, koska aikuiskoulutuksen lainsäädäntö ei määrittele erityisohjausta antavan henkilöstön pätevyyttä tai osaamista. Tämä haaste näkyy myös erilaisissa ministeriöiden selvityksissä, joissa aikuiskoulutuksen ohjauksen tai erityisohjauksen ilmiöitä yritetään ymmärtää ammatillisen peruskoulutuksen terminologialla. (Opetusministeriö 2009:11) Ohjaushenkilöstön kirjon laaja-alaisuudesta on hyvänä esimerkkinä YT - kartoituksen tulokset (2012, 32), joissa todettiin mm. että aikuisen erityisen tuen kartoituksesta vastaa kolmetoista eri henkilöstöryhmää; vastaava opettaja, ammatillinen erityisopettaja, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, koulutuspäällikkö, rehtori, ohjaava opettaja, opiskelijaterveydenhuolto, psykologi, koulutustarkastajat, opettajat yhdessä, koulutussuunnittelija ja opintoneuvoja. Henkilöstöryhmät lisääntyivät, kun kysyttiin erityistä tukea tarvitsevan ohjaamisesta vastaavat tahot. Tällöin mukaan tulivat työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat. Kyselyyn vastanneista 47 % ilmoitti, että henkilöstöllä ei ole riittävästi osaamista aikuisten erityisen tuen ohjaamiseen. Aikuisohjaus nähdään elinikäisen oppimisen viitekehyksessä keskeiseksi palveluksi, jolla edistetään elinikäistä oppimista, aktiivista kansalaisuutta ja työelämän toimivuutta. Ohjauksessa yksilöllä on mahdollisuus saada uutta tietoa, oppia uutta itsestään ja ympäristöstään, tutkia toimintansa taustalla olevia käsityksiä, arvoja ja uskomuksia, löytää merkityksiä kokemuksilleen ja oppia näkemään uusia reittejä päämääriensä ja tavoitteidensa asettamiseksi ja saavuttamiseksi (Onnismaa 2007, ) Tässä viitekehyksessä tulisi huomioida ohjaajan roolin muutos. Ohjauspro- 5

7 sessissa eivät tällöin päde samat lainalaisuudet kuin lasten ja nuorten ohjausprosessissa (Onnismaa 2007, 7). Työelämässä, koulutuksissa ja työttöminä on paljon aikuisia, joiden oppimisen haasteita ei ole aikaisemmin tunnistettu. Aikuisten erityisohjauksella tarkoitetaan heidän oppimisensa haasteisiin liittyvien tekijöiden selvittämistä/tunnistamista, joiden pohjalta erityisohjaus ja tuen tarpeet voidaan suunnitella. Työikäisten ihmisten oppimiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen vaatii useimmiten myös mahdollisten aikaisempien negatiivisten kokemusten työstämistä, joihin on voinut liittyä kokemuksia omasta pärjäämättömyydestä, osaamattomuudesta ja itsensä tyhmäksi leimaamisesta. Aikuisten aikaisemmat negatiiviset oppimisen kokemukset ovat osaltaan voineet olla vaikuttamassa myös heidän työuriin liittyvien unelmiensa ja haaveidensa muuttumiseen.(paananen 2006; Korkeamäki, 2010, ) Aikuisten erityisohjauksen kehittämisen tarve on huomioitu Ehdotus Valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi toimenpideehdotuksessa (34): Aikuiskoulutuksen tulee osaltaan huomioida erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tuen tarve yksilöllisten opiskelupolkujen, opintojen joustavan toteuttamisen ja työelämälähtöisten tutkintojen toteuttamisessa. Lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutetaan tavoitteen mukaisesti. Suosituksen tekevä työryhmä ehdottaa, että sen lisäksi että lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutetaan yllä olevan tavoitteen mukaisesti, niin myös aikuiskoulutuksen henkilöstön pätevyys- ja osaamisvaatimuksia tarkennetaan ja selvennetään. Tämä tarve nousi selkeästi näkyviin myös YTYselvityksessä Henkilökohtaistaminen aikuisten erityisohjauksen näkökulmasta Ammatillista aikuiskoulutuksen järjestämistä säätelee henkilökohtaistamismääräys (OPH43/011/2006). Kyseinen määräys edellyttää henkilökohtaistamisen toteutumista hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. Määräyksessä todetaan, että Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Määräys ei kuiten- 6

8 kaan ota tarkemmin kantaa erityisohjaustarpeisiin tai siihen, miten em. asiat on otettava huomioon. Opetushallituksen julkaisemassa YTY selvityksessä (2012,43) tuli esille, että koulutuksen järjestäjillä on ollut erilaisia tulkintoja henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitelman laatimisessa. Näyttötutkinto-oppaassa (Opetushallitus 2012) on selkiytetty erityisen tuen järjestämisen velvoitetta sekä dokumentointia. Koulutuksen järjestäjät velvoitetaan kuvaamaan järjestämissuunnitelmissa erityisen tuen tarpeiden kartoittamista ja sen pohjalta käytössä olevia tuki- ja ohjausmuotoja. Koska järjestämissuunnitelmat käsitellään kuitenkin ensisijaisesti vain tutkintotoimikunnassa, jää harkintavalta tuki- ja ohjaustoimien riittävyyttä arvioitaessa ko. tutkintotoimikunnan varaan. Suosituksen tehnyt työryhmä ehdottaa, että lakiuudistuksessa tulee huomioida tutkinnon suorittamisen kolme vaihetta ja ottaa kantaa kussakin vaiheessa toteutettavien tukitoimien järjestämisvelvoitteeseen. Henkilökohtaistamismääräykseen liitetään velvoittava osuus erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kartoittamiseen sekä siihen liittyvien erityisten tukitoimien suunnitelman laatimiseen hakeutumisvaiheessa. Edellinen suositus on samassa linjassa Ehdotus Valtioneuvoston strategia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi raportissa olevan toimenpide-ehdotuksen (26) kanssa. 3. Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset järjestämismuodot asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavatko ne erityisohjauksen toimivuuden? Tutkintoon hakeutuvan opiskelijan näkökulmasta katsottuna erityisohjauksen palvelut ovat hyvin eriarvoisia ja eri tavoin saatavilla. Rahoitusmuoto voi joko mahdollistaa erityisten tukitoimien saamisen tai estää jopa niiden tarpeen kartoittamisenkin. Ehdotus Valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi toimenpiteen 33 ja YTY-selvityksen suosituksen näkökulmat ovat yhteneväiset. Tutkinnon suorittajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he suorittamassa tutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena vai näyttötutkintona. Tämä joh- 7

9 tuu siitä, että vain ammatillisen peruskoulutuksen puolella on selkeät määräykset erityisen tuen antamisesta. Ammatillinen lisäkoulutus kuuluu lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, jossa tällaisia määräyksiä ei ole. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa on selvitetty aikuisten lukivaikeuksia (N=1166) ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Näiden lisäksi selvityksessä perehdyttiin siihen, tunnistavatko aikuiset omat oppimisvaikeutensa. Tutkimuksen mukaan valtaosa, jopa 80 % aikuisista, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, eivät tunnista omia teknisen lukutaidon, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen vaikeuksiaan (Kari & Lehto-Lavikainen 2013). Koska aikuiset eivät tunnista vaikeuksiaan, heidän on myös mahdoton kertoa näistä ja pyytää niihin tukea. Ilman riittäviä resursseja oppilaitoksissa jo tunnistaminenkin on satunnaista. Tilanne saattaa ajautua tästä syystä monenkin aikuisen kohdalla opintojen keskeyttämiseen. Tämä myös eriarvoistaa tutkinnon suorittajia ja heidän mahdollisuuksiaan vahvistaa omaa koulutustasoaan Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintona suoritettavia ammattija erikoisammattitutkintoja. Lisäkoulutus voi olla myös muuta ammatillisesti osaamista vahvistavaa koulutusta, kuten näiden tutkintotasojen osatutkintojen suorittamista. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet on luotu ennen näyttötutkintojärjestelmän käyttöönottoa. Rahoituksen rakenne ei huomioi henkilökohtaistamismääräyksen (OPH43/011/2006) mukaista tutkinnon kolmivaiheisuutta (hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen). Muun muassa opiskelijavalintaa edeltävä hakeutumisvaiheen osuus edellyttää erityisesti erityisen tuen tarpeen kartoittamisen näkökulmasta merkittäviä panostuksia koulutuksen järjestäjältä. Näyttötutkintojen järjestämisessä edellytetään valittavan valmiuksien kartoittamista huomioiden yksilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Tämä toteutuu monelta osin ennen tutkinnon suorittajaksi/opiskelijaksi hyväksymistä, eikä kuulu näistä syistä valtionosuusrahoituksen piiriin. Opiskelijat/tutkinnon suorittajat, jotka tarvitsevat lisätukea tai ohjausta sekä erityisen tuen suunnittelua osaksi tutkinnon 8

10 suorittamista, ovat vaarassa olla opiskelijavalintatilanteissa epätasa-arvoisessa asemassa, koska rahoitus ei kannusta valitsemaan lisätuen-/ohjauksen tarpeessa olevia yksilöitä. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoituksessa on käytössä kahden (2) vuoden tasoitusjakso. Korotus yksikköhintaan myönnetään niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan seikan vuoksi. Jotta koulutuksen järjestäjän on mahdollista valita tutkinnon suorittajia, joilla on erityisen tuen tarve, tulisi toiminnallisesti rahoituksen tasoitus tapahtua kalenterivuosittain toteuman mukaan. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) todetaan, että tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet ottaa huomioon erityisopiskelijoiden työllistyminen osana tuloksellisuusrahoitusta. Tämän perusteella voidaan todeta, että rahoitusjärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että yksilölliset tarpeet ja tukitoimet tunnustetaan aidosti näyttötutkinnossa rahoituksen määräytymisperusteissa. Tuloksellisuusrahoituksen määritellyssä tai tutkinnon järjestämislupia myönnettäessä tulisi arvioida, onko koulutuksen järjestäjällä riittävä osaaminen erityisen tuen järjestelyihin tutkinnoissa. Muun muassa referenssit erityisohjauksen palveluiden järjestämisestä ja muodolliset pätevyysehdot voisivat ohjata koulutuksen järjestäjiä aikuisten erityisohjauksen tehtävän hoidossa Oppisopimus koulutuksen järjestämismuotona Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta. Oppisopimus edellyttää määräaikaista työsuhdetta koulutuksen/tutkinnon suorittamisen ajaksi. Em. ammatillinen lisäkoulutus voi olla joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tai muuta ammatillista tutkinnon suorittajan tai työnantajan tarpeisiin räätälöityä lisäkoulutusta. Oppisopimusta voidaan järjestää tuettuna oppisopimuksen ja/tai siihen voidaan tehdä erityisen tuen suunnitelma osaksi henkilökohtaistamista. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän muun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on pienempi. 9

11 Tuettujen oppisopimusten määrä on valtakunnallisesti mitattuna marginaalinen suhteessa oppisopimusten kokonaismäärään. Tuetun oppisopimuksen kehittämiskokeiluissa on todettu, että henkilökohtaisen opetuksen järjestelyt edellyttävät taloudellisten resurssien kohdentamista niin tutkinnon suorittajan yksilöllisiin erityisen tuen muotoihin tietopuolisissa opinnoissa kuin työnantajalle kohdistettaviin tuki- ja ohjausneuvonnan muotoihin. Muun muassa työhönvalmentajan tuottamat palvelut on tunnistettu osana onnistunutta tuettua oppisopimusta. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kehittämiseksi resurssien kohdentamisessa tulisi huomioida sekä määritellä koulutuksen järjestäjän ja tutkintoa tarjoavan oppilaitoksen tehtävät/tuottamat palvelut ns. normaalissa sekä tuetussa oppisopimuksessa. Lisäksi työnantajien kannustaminen tuettujen oppisopimusten sekä erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden oppisopimusten tekemiseen tulisi rahoituksellisesti huomioida korotettuna koulutuskorvauksena Työvoimahallinnon hankkima ammatillinen koulutus Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon kilpailuttamaa koulutusta. Koulutus voi olla yksittäiselle opiskelijalle tai ryhmälle suunnattuja tutkintoja. Se voidaan myös räätälöidä yksilön tarpeiden mukaan huomioiden kuitenkin puitesopimus ja oppilaitoksen mahdollisuudet toteutukseen. Koulutusten hankinnassa ELY-keskus/ TE-toimisto painottavat tutkinnon vaikuttavuutta työllistävyyden näkökulmasta. Kilpailutettavissa koulutuksissa on ELYkeskusten kesken vaihtelevuutta siinä, mikä merkitys henkilökohtaistamiselle ja yksilöllisille tukitoimille annetaan opiskelijatyöpäivän hintaa määriteltäessä. Perinteisimmillään osa ELY-keskuksista huomioi ammatillista koulutusta kilpailuttaessaan ainoastaan ryhmäkohtaisen opetuksen järjestelyt ja tutkintotilaisuuksista aiheutuvat välittömät kulut opiskelijoittain. Yksilöohjauksen ja lisätukitoimien/-ohjauksen määrä vaihtelee hankintasopimuksittain tällä hetkellä suuresti. Työvoimakoulutuksena järjestettävissä koulutuksissa on ollut käytössä lisäohjauksen resurssi, jonka avulla on yksilöidysti perusteltuna pystytty tarjoamaan aikuiselle 10

12 lisätukea. Uusissa hankintasopimuksissa on useimmiten eri ELY-keskusten alueilla päädytty rahoitusmalleihin, joissa koulutuksen hankinnoissa ohjaukseen ja tukeen liittyvä rahoitus kirjataan jo hankintasopimukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö, joka hakeutuu tutkinnon suorittajaksi työvoimakoulutuksen kautta, saa rajoitetummin tukipalveluita. Näin ollen eri koulutuksen rahoitusmuotojen välillä vallitsee epätasapaino eivätkä yhdenvertaisuuslain edellyttämät näkökulmat useinkaan toteudu. Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että ammatillisissa työvoimakoulutuksissa aikuisille tarjottavien yksilöllisten erityisohjauspalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat hankintasopimuksittain suuresti. Huolen aiheena ELY-keskusten kanssa käydyissä keskusteluissa on nostettu toistuvasti esiin henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen velvoitteen ristiriita suhteessa rahoittajan painottamiin kriteereihin kilpailutustilanteessa. Suosituksen tehnyt työryhmä ehdottaa, että erityisen tuen tarpeen kartoittaminen ja tuen antaminen on velvoitettava järjestämään koulutuksen rahoitusmuodosta riippumatta. Erityisen tuen järjestämisestä saatava ylimääräinen rahoitus on oltava samansuuruinen kaikissa rahoitusmuodoissa ja kaikissa tutkintotasoissa. Edelleen kaikissa rahoitusmuodoissa tulee myös huomioida hakeutumisvaiheessa annettava monipuolinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden verkostomainen järjestäminen. 11

13 4. Työryhmän suositusten yhteenveto I) Aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistuksessa tulee huomioida henkilökohtaistamismääräyksen mukaiset kokonaisvaltaiset velvoitteet koulutuksen järjestäjälle. Nykyinen koulutuksen rahoitus ei tunnista esimerkiksi opiskelijavalintaa edeltävästä hakeutumisvaiheesta syntyviä kuluja. Hakeutumisvaihe kokonaisuudessaan tulee kytkeä koulutuksen rahoituksen piiriin. II) Henkilökohtaistamismääräykseen tulee liittää velvoittava osuus erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kartoittamiseen sekä siihen liittyvät erityiset tukitoimet. III) Koulutuksen järjestäjä on velvoitettava erityisen tuen kartoittamiseen ja tuen antamiseen koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Erityisen tuen järjestämisestä saatava yksikköhinnan korotus on oltava samansuuruinen kaikissa koulutusmuodoissa. IV) Erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tasa-arvoista näyttötutkinnon suorittamisen mahdollisuutta tulee aktiivisesti edistää. Tällä hetkellä tutkintoon valintatilanteessa rahoitus ei kannusta valitsemaan lisätuen-/ohjauksen tarpeessa olevia yksilöitä. V) Toimintalainsäädännössä tulee ottaa kantaa siihen, miten tarjottavat erityisen tuen palvelumuodot määritellään. Rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa myös verkostoyhteistyöhön muun muassa työhönvalmennuspalveluita järjestettäessä. VI) Henkilöstön muodollisen pätevyyden ja muita osaamisvaatimuksia tulee kehittää osana aikuiskoulutuksen lainsäädännöllistä kokonaisratkaisua. Muun muassa aikuisten erityisohjausta koskevat referenssi ja muodolliset pätevyysehdot voisivat ohjata koulutuksen järjestäjiä aikuisten erityisohjauksen tehtävän hoidossa. 12

14 VII) Tuloksellisuusrahoitusta määritellessä sekä tutkinnon järjestämislupia myönnettäessä tulee arvioida, onko koulutuksen järjestäjällä riittävä osaaminen erityisen tuen järjestelyihin tutkinnoissa. VII) Oppisopimuksen kehittämisessä tulee huomioida ja määritellä oppisopimuksen koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja tutkintoa tarjoavan oppilaitoksen tehtävät/tuottamat palvelut tuetussa sekä erityisen tuen suunnitelman vaativien henkilöiden oppisopimuksissa. VIII) Työnantajien kannustaminen tuettujen ja erityisen tuen oppisopimusten luomiseen tulee rahoituksellisesti huomioida korotettuna koulutuskorvauksena. IX) Nuorisotakuun piirissä olevien nuorten - ja tuettujen oppisopimusten luomisessa tutkinnon osakohtainen markkinointi lisäisi työnantajien kiinnostusta ja oppisopimusmuotoisen järjestämisen vetovoimaisuutta. X) Opetushallinnon viranomaisten tulee tiedottaa ja opastaa aiempaa aktiivisemmin Työ- ja elinkeinohallintoa koulutuksenhankinnan kilpailuttamisessa. Ammatillisissa työvoimakoulutuksissa aikuisille tarjottavien yksilöllisten erityisohjauspalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat hankintasopimuksittain suuresti. Henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen velvoite aiheuttaa toistuvasti ristiriitoja suhteessa rahoittajan painottamiin kriteereihin kilpailutustilanteessa. 13

15 Liitteet 1a Opin Ovi L-U, Luksia 1b Erityisen tuen suunnitelma, Luksia 2a Erityisen tuen prosessi, Salpaus 3a Opin Ovi, Aktiva 3b Opin Ovi, Aktiva 4a Asiakastarina 4b Asiakastarina 4c Asiakastarina 14

16 Lähdeluettelo Ilola, H Aikuisten lukivaikeudet tutkintotavoitteisessa työvoimakoulutuksessa. Lisensiaattityö. Joensuun yliopisto. Kari, N. & Lehto-Lavikainen, S. 2013: Aikuisten lukemisen ja kirjoittamisen taidot ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Jyväskylä: Rihto Oy. Korkeamäki, J Aikuisten oppimisvaikeudet Näkökulmia selviytymiseen. Helsinki: Yliopistopaino. Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetushallitus 2006.Henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006. Opetushallitus Näyttötutkinto-opas 2012:11. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomioita ja kunnioitusta. Helsinki. Hakapaino Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11. Paananen, S Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia Aikuisen elämänkerronnassa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 107. Rovaniemi: Lapin yliopisto. YTY- hanke Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 15

17 16

18 Liite 1b 17

19 Liite 2a 18

20 Liite 3a 19

21 20

22 Liite 3b 21

23 22

24 23

25 24

26 25

27 26

28 27

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille 11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA 1. Koulutusjärjestelmä 2. Lainsäädäntö 3. Henkilökohtaistamista ohjaava määräys 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1 1. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ajankohtaista Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö

Ajankohtaista Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö Ajankohtaista 10.3.2015 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista perustutkintoa 204 341 ammattitutkintoa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Tuija Laukkanen 14.11.2013 19.11.2013 1 Oppisopimuskoulutuksen lähtökohdat koulutuksen järjestäjä, jolla on OKM:n myöntämä ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Aikuinen oppijana haasteita ja mahdollisuuksia

Aikuinen oppijana haasteita ja mahdollisuuksia Aikuinen oppijana haasteita ja mahdollisuuksia Teemaryhmäsarja 2 Ohjaaja vallan käyttäjänä ohjaustilanteissa onnistuuko dialogisuus? Kirsti Vänskä Aikuisten ja projekti-organisaation oppiminen järjestelmä-

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot