Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä"

Transkriptio

1 Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä 2013

2 Sisällys Suosituksen saate Johdanto Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? Aikuisten ohjaus- ja erityisohjauspalvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä Henkilökohtaistaminen aikuisten erityisohjauksen näkökulmasta Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset järjestämismuodot asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavatko ne erityisohjauksen toimivuuden? Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimus koulutuksen järjestämismuotona Työvoimahallinnon hankkima ammatillinen koulutus Työryhmän suositusten yhteenveto Liitteet Lähdeluettelo

3 Suosituksen saate Valtakunnallisessa Opin ovi -kehittämishankekokonaisuudessa kehitetään ja rakennetaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Osana kokonaisuutta on toiminut LAITURIprojektin koordinoima Erilaiset oppijat teematyöryhmä, johon on kuulunut laajasti aikuiskoulutuksen ja ohjauksen asiantuntijoita. He alkoivat jo muutama vuosi sitten pohtia aikuisten erityiseen tukeen liittyvän suosituksen sisältöjä, joilla pystyttäisiin mahdollistamaan elinikäisen oppimisen ohjauksen ja erityisohjauksen tasalaatuiset palvelut kaikille asiakkaille. Suosituksen tavoitteena on siten nostaa esille aikuisuudessa kohdattavien oppimiseen vaikuttavien monimuotoisten tekijöiden (elämänhallinnan vaikeudet, oppimisvaikeudet, mielenterveyshaasteet ym.) haasteet, jotka liittyvät vahvasti elinikäiseen oppimiseen ja sen toteutumiseen. Suurimpana tavoitteena nähdään näiden suositusten huomioiminen osana aikuiskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä, jossa koulutuksen järjestäjille annettaisiin selkeät velvoitteet palveluiden järjestämiseksi. Lisäksi velvoittavia säädöksiä tarvitaan ohjauspalveluiden järjestämiseksi hakevan toiminnan osa-alueelle. Hakeva toiminta kohdistuu asiakkaisiin, jotka ovat työelämässä tai työttöminä ja pohtivat omia ura- ja koulutusvalintojaan. Aikuisten erityisohjauksen suositus ammatilliseen aikuiskoulutukseen pyrkii osaltaan selvittämään aikuisten erityisohjauksen haasteita aikuisohjauksen ja koulutuksen kentällä ja tuo esille suositukset, joilla ammatillinen aikuiskoulutus saadaan asiakaslähtöisemmäksi ja pystytään varmistamaan aikuisten erityisohjauksen toimivuus aikuiskoulutuksessa. Lisäksi selvityksen liitteenä on alueellisissa Opin ovissa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa kehitettyjä malleja aikuisten erityisen tuen järjestämisestä alueella ja asiakastarinoita, joilla pyritään tuomaan esille aikuisten erityisohjauksen mahdollisuuksia ja haasteita ohjauksen arjesta. Suositustyöhön on osallistunut Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmän toimijoiden ohella Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittaman YTY yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen yhteistyössä hankkeen toimijoita. Heidän kokoamansa selvityksen tuloksia erityisen tuen tarpeesta ja toteutumisesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa hyödynnettiin osana selvitysraporttia. Suositusta tukee OAJ:n Aikuisopettajien liitto AKOL ry. 2

4 1. Johdanto Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa asiakas saa ohjauksellista palvelua omassa tilanteessaan. Ohjauksen avulla hänen on helpompi ratkaista omaan tulevaisuuteensa liittyviä valintoja. CEDEFOPin (2005) määritelmän mukaan elinikäisen oppimisen ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. Ohjausta tapahtuu eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikalla. Ohjausta antavat sekä julkisten sektorien että yksityisten sektorien toimijat (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Elinikäisen ohjauksen tulisi tavoittaa kaikki ikäryhmät, mukaan lukien kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Tämä tavoite toteutuu lakisääteisesti ja rahoitusjärjestelmän näkökulmasta perusopetuksessa sekä ns. nuorten ammatillisessa koulutuksessa, muttei ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Tämän suosituksen tavoitteena on avata lainsäädäntöön, rahoitukseen ja toimintaan liittyviä epäkohtia aikuisen asiakkaan ja koulutuksen järjestäjän näkökulmista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttä on laaja, mutta tässä selvityksessä keskitytään näyttötutkintojen ja siihen valmistavan koulutuksen järjestämistä koskeviin epäkohtiin. Näyttötutkintona järjestettävä koulutus on työelämäkeskeistä, jolloin myös työelämän edustajien tulee osata toimia ohjauksen ja erityisohjauksen edellyttämällä tavalla. Vastuu asiakkaan tarvitsemasta erityisohjauksesta ja tukitoimista sekä soveltuvien menetelmien valinnasta on kuitenkin koulutuksen / tutkinnon järjestäjällä. Tukitoimien tiedonsiirrosta ja soveltuvien menetelmien valinnasta vastuu on koulutuksen järjestäjällä. Tällä perusteella rajataan tästä suosituksesta pois työssäoppimispaikoilla edellytetty ohjausosaaminen (esimerkiksi työhönvalmennus). Suosituksen keskeiset näkökohdat ovat linjassa Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) kanssa. Tämän lisäksi hyödynnetään Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä -hankkeessa (YTY-hanke) vuonna 2012 koottua selvitystä, jossa kartoitettiin miten erityisen tuen tarpeet toteutuvat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 3

5 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei tunne erityisopetuksen käsitettä. Kuitenkin ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä yhdeksi tärkeäksi ohjauksen muodoksi on havaittu aikuisten erityisohjaus. Vaikka termillä ei ole virallista asemaa, niin se ei poista aikuisten erityisohjauksen tarvetta. Kuten YTY-selvityksessä (2012, 44) havaittiin, koulutuksen järjestäjät tiedostavat aikuisten erityisen tuen tarpeen, mutta heillä ei välttämättä ole taloudellisia tai osaamiseen liittyviä resursseja järjestää ja toteuttaa tukitoimia. Elinikäisen oppimisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta erityisen tuen tarpeen tunnistamiselle ja sen edellyttämille tukitoimille pitäisi olla lakisääteinen järjestelmä ja rahoituksen perusteet eri koulutusmuodoissa. Aikuisen erityisen tuen tarpeet eivät useinkaan poistu, vaan muuttavat muotoaan tai moninaistuvat vuosien aikana. (Ilola 2008, 23). Valtakunnallisessa Opin ovi -kehittämishankekokonaisuudessa rakennetaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja aikuisväestön ja työelämän tarpeisiin. Osana kokonaisuutta toimii LAITURI-projektin koordinoima Erilaiset oppijat - teematyöryhmä, jonka toiminnassa oli mukana aikuiskoulutuksen, ohjauksen ja erityisohjauksen asiantuntijoita. Asiantuntijat edustivat aikuiskoulutusta järjestäviä organisaatioita, erityisoppilaitosten aikuiskoulutusverkostoa ja kolmannen sektorin toimijoita. Teematyöryhmän toimijat haluavat ottaa erityisesti kantaa elinikäisen ohjauksen yhteen osa-alueeseen: aikuisten erityisohjaukseen. Työryhmässä määriteltiin toiminnan tavoitteeksi selvittää; 1) Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? 2) Mikä on aikuisten erityisohjauksen nykytilanne? 3) Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset koulutuksen järjestämismuodot ammatillisen aikuiskoulutuksen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistaako se erityisohjauksen toimivuuden? Suositusta lähti koostamaan Erilaiset oppijat teematyöryhmästä koottu pienimuotoisempi raporttiryhmä, joka keräsi keskustelujen, raporttien ja lähteiden pohjalta vastauksia ja suosituksia edellä mainittuihin kysymyksiin ja avasi aikuisten erityisohjauksen haasteita. Raporttiryhmässä oli kiinteästi mukana myös YTY-hankkeen (Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama hanke YTY yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen) toimijat 4

6 oppilaitosten aikuiskoulutusverkostosta. YTY-hanke teki vuonna 2012 tutkimuksen Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, joka antoi arvokasta tietoa erityisestä tuesta aikuiskoulutuksen kentällä. Tätä tietoa on hyödynnetty kattavasti myös tässä suosituksessa. 2. Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? 2.1. Aikuisten ohjaus- ja erityisohjauspalvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä Aikuisille suunnattu neuvonta- ja ohjauspalvelujen kenttä on monimuotoinen, koska aikuiskoulutuksen lainsäädäntö ei määrittele erityisohjausta antavan henkilöstön pätevyyttä tai osaamista. Tämä haaste näkyy myös erilaisissa ministeriöiden selvityksissä, joissa aikuiskoulutuksen ohjauksen tai erityisohjauksen ilmiöitä yritetään ymmärtää ammatillisen peruskoulutuksen terminologialla. (Opetusministeriö 2009:11) Ohjaushenkilöstön kirjon laaja-alaisuudesta on hyvänä esimerkkinä YT - kartoituksen tulokset (2012, 32), joissa todettiin mm. että aikuisen erityisen tuen kartoituksesta vastaa kolmetoista eri henkilöstöryhmää; vastaava opettaja, ammatillinen erityisopettaja, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, koulutuspäällikkö, rehtori, ohjaava opettaja, opiskelijaterveydenhuolto, psykologi, koulutustarkastajat, opettajat yhdessä, koulutussuunnittelija ja opintoneuvoja. Henkilöstöryhmät lisääntyivät, kun kysyttiin erityistä tukea tarvitsevan ohjaamisesta vastaavat tahot. Tällöin mukaan tulivat työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat. Kyselyyn vastanneista 47 % ilmoitti, että henkilöstöllä ei ole riittävästi osaamista aikuisten erityisen tuen ohjaamiseen. Aikuisohjaus nähdään elinikäisen oppimisen viitekehyksessä keskeiseksi palveluksi, jolla edistetään elinikäistä oppimista, aktiivista kansalaisuutta ja työelämän toimivuutta. Ohjauksessa yksilöllä on mahdollisuus saada uutta tietoa, oppia uutta itsestään ja ympäristöstään, tutkia toimintansa taustalla olevia käsityksiä, arvoja ja uskomuksia, löytää merkityksiä kokemuksilleen ja oppia näkemään uusia reittejä päämääriensä ja tavoitteidensa asettamiseksi ja saavuttamiseksi (Onnismaa 2007, ) Tässä viitekehyksessä tulisi huomioida ohjaajan roolin muutos. Ohjauspro- 5

7 sessissa eivät tällöin päde samat lainalaisuudet kuin lasten ja nuorten ohjausprosessissa (Onnismaa 2007, 7). Työelämässä, koulutuksissa ja työttöminä on paljon aikuisia, joiden oppimisen haasteita ei ole aikaisemmin tunnistettu. Aikuisten erityisohjauksella tarkoitetaan heidän oppimisensa haasteisiin liittyvien tekijöiden selvittämistä/tunnistamista, joiden pohjalta erityisohjaus ja tuen tarpeet voidaan suunnitella. Työikäisten ihmisten oppimiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen vaatii useimmiten myös mahdollisten aikaisempien negatiivisten kokemusten työstämistä, joihin on voinut liittyä kokemuksia omasta pärjäämättömyydestä, osaamattomuudesta ja itsensä tyhmäksi leimaamisesta. Aikuisten aikaisemmat negatiiviset oppimisen kokemukset ovat osaltaan voineet olla vaikuttamassa myös heidän työuriin liittyvien unelmiensa ja haaveidensa muuttumiseen.(paananen 2006; Korkeamäki, 2010, ) Aikuisten erityisohjauksen kehittämisen tarve on huomioitu Ehdotus Valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi toimenpideehdotuksessa (34): Aikuiskoulutuksen tulee osaltaan huomioida erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tuen tarve yksilöllisten opiskelupolkujen, opintojen joustavan toteuttamisen ja työelämälähtöisten tutkintojen toteuttamisessa. Lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutetaan tavoitteen mukaisesti. Suosituksen tekevä työryhmä ehdottaa, että sen lisäksi että lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutetaan yllä olevan tavoitteen mukaisesti, niin myös aikuiskoulutuksen henkilöstön pätevyys- ja osaamisvaatimuksia tarkennetaan ja selvennetään. Tämä tarve nousi selkeästi näkyviin myös YTYselvityksessä Henkilökohtaistaminen aikuisten erityisohjauksen näkökulmasta Ammatillista aikuiskoulutuksen järjestämistä säätelee henkilökohtaistamismääräys (OPH43/011/2006). Kyseinen määräys edellyttää henkilökohtaistamisen toteutumista hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. Määräyksessä todetaan, että Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Määräys ei kuiten- 6

8 kaan ota tarkemmin kantaa erityisohjaustarpeisiin tai siihen, miten em. asiat on otettava huomioon. Opetushallituksen julkaisemassa YTY selvityksessä (2012,43) tuli esille, että koulutuksen järjestäjillä on ollut erilaisia tulkintoja henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitelman laatimisessa. Näyttötutkinto-oppaassa (Opetushallitus 2012) on selkiytetty erityisen tuen järjestämisen velvoitetta sekä dokumentointia. Koulutuksen järjestäjät velvoitetaan kuvaamaan järjestämissuunnitelmissa erityisen tuen tarpeiden kartoittamista ja sen pohjalta käytössä olevia tuki- ja ohjausmuotoja. Koska järjestämissuunnitelmat käsitellään kuitenkin ensisijaisesti vain tutkintotoimikunnassa, jää harkintavalta tuki- ja ohjaustoimien riittävyyttä arvioitaessa ko. tutkintotoimikunnan varaan. Suosituksen tehnyt työryhmä ehdottaa, että lakiuudistuksessa tulee huomioida tutkinnon suorittamisen kolme vaihetta ja ottaa kantaa kussakin vaiheessa toteutettavien tukitoimien järjestämisvelvoitteeseen. Henkilökohtaistamismääräykseen liitetään velvoittava osuus erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kartoittamiseen sekä siihen liittyvien erityisten tukitoimien suunnitelman laatimiseen hakeutumisvaiheessa. Edellinen suositus on samassa linjassa Ehdotus Valtioneuvoston strategia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi raportissa olevan toimenpide-ehdotuksen (26) kanssa. 3. Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset järjestämismuodot asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavatko ne erityisohjauksen toimivuuden? Tutkintoon hakeutuvan opiskelijan näkökulmasta katsottuna erityisohjauksen palvelut ovat hyvin eriarvoisia ja eri tavoin saatavilla. Rahoitusmuoto voi joko mahdollistaa erityisten tukitoimien saamisen tai estää jopa niiden tarpeen kartoittamisenkin. Ehdotus Valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi toimenpiteen 33 ja YTY-selvityksen suosituksen näkökulmat ovat yhteneväiset. Tutkinnon suorittajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he suorittamassa tutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena vai näyttötutkintona. Tämä joh- 7

9 tuu siitä, että vain ammatillisen peruskoulutuksen puolella on selkeät määräykset erityisen tuen antamisesta. Ammatillinen lisäkoulutus kuuluu lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, jossa tällaisia määräyksiä ei ole. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa on selvitetty aikuisten lukivaikeuksia (N=1166) ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Näiden lisäksi selvityksessä perehdyttiin siihen, tunnistavatko aikuiset omat oppimisvaikeutensa. Tutkimuksen mukaan valtaosa, jopa 80 % aikuisista, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, eivät tunnista omia teknisen lukutaidon, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen vaikeuksiaan (Kari & Lehto-Lavikainen 2013). Koska aikuiset eivät tunnista vaikeuksiaan, heidän on myös mahdoton kertoa näistä ja pyytää niihin tukea. Ilman riittäviä resursseja oppilaitoksissa jo tunnistaminenkin on satunnaista. Tilanne saattaa ajautua tästä syystä monenkin aikuisen kohdalla opintojen keskeyttämiseen. Tämä myös eriarvoistaa tutkinnon suorittajia ja heidän mahdollisuuksiaan vahvistaa omaa koulutustasoaan Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintona suoritettavia ammattija erikoisammattitutkintoja. Lisäkoulutus voi olla myös muuta ammatillisesti osaamista vahvistavaa koulutusta, kuten näiden tutkintotasojen osatutkintojen suorittamista. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet on luotu ennen näyttötutkintojärjestelmän käyttöönottoa. Rahoituksen rakenne ei huomioi henkilökohtaistamismääräyksen (OPH43/011/2006) mukaista tutkinnon kolmivaiheisuutta (hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen). Muun muassa opiskelijavalintaa edeltävä hakeutumisvaiheen osuus edellyttää erityisesti erityisen tuen tarpeen kartoittamisen näkökulmasta merkittäviä panostuksia koulutuksen järjestäjältä. Näyttötutkintojen järjestämisessä edellytetään valittavan valmiuksien kartoittamista huomioiden yksilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Tämä toteutuu monelta osin ennen tutkinnon suorittajaksi/opiskelijaksi hyväksymistä, eikä kuulu näistä syistä valtionosuusrahoituksen piiriin. Opiskelijat/tutkinnon suorittajat, jotka tarvitsevat lisätukea tai ohjausta sekä erityisen tuen suunnittelua osaksi tutkinnon 8

10 suorittamista, ovat vaarassa olla opiskelijavalintatilanteissa epätasa-arvoisessa asemassa, koska rahoitus ei kannusta valitsemaan lisätuen-/ohjauksen tarpeessa olevia yksilöitä. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoituksessa on käytössä kahden (2) vuoden tasoitusjakso. Korotus yksikköhintaan myönnetään niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan seikan vuoksi. Jotta koulutuksen järjestäjän on mahdollista valita tutkinnon suorittajia, joilla on erityisen tuen tarve, tulisi toiminnallisesti rahoituksen tasoitus tapahtua kalenterivuosittain toteuman mukaan. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) todetaan, että tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet ottaa huomioon erityisopiskelijoiden työllistyminen osana tuloksellisuusrahoitusta. Tämän perusteella voidaan todeta, että rahoitusjärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että yksilölliset tarpeet ja tukitoimet tunnustetaan aidosti näyttötutkinnossa rahoituksen määräytymisperusteissa. Tuloksellisuusrahoituksen määritellyssä tai tutkinnon järjestämislupia myönnettäessä tulisi arvioida, onko koulutuksen järjestäjällä riittävä osaaminen erityisen tuen järjestelyihin tutkinnoissa. Muun muassa referenssit erityisohjauksen palveluiden järjestämisestä ja muodolliset pätevyysehdot voisivat ohjata koulutuksen järjestäjiä aikuisten erityisohjauksen tehtävän hoidossa Oppisopimus koulutuksen järjestämismuotona Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta. Oppisopimus edellyttää määräaikaista työsuhdetta koulutuksen/tutkinnon suorittamisen ajaksi. Em. ammatillinen lisäkoulutus voi olla joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tai muuta ammatillista tutkinnon suorittajan tai työnantajan tarpeisiin räätälöityä lisäkoulutusta. Oppisopimusta voidaan järjestää tuettuna oppisopimuksen ja/tai siihen voidaan tehdä erityisen tuen suunnitelma osaksi henkilökohtaistamista. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän muun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on pienempi. 9

11 Tuettujen oppisopimusten määrä on valtakunnallisesti mitattuna marginaalinen suhteessa oppisopimusten kokonaismäärään. Tuetun oppisopimuksen kehittämiskokeiluissa on todettu, että henkilökohtaisen opetuksen järjestelyt edellyttävät taloudellisten resurssien kohdentamista niin tutkinnon suorittajan yksilöllisiin erityisen tuen muotoihin tietopuolisissa opinnoissa kuin työnantajalle kohdistettaviin tuki- ja ohjausneuvonnan muotoihin. Muun muassa työhönvalmentajan tuottamat palvelut on tunnistettu osana onnistunutta tuettua oppisopimusta. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kehittämiseksi resurssien kohdentamisessa tulisi huomioida sekä määritellä koulutuksen järjestäjän ja tutkintoa tarjoavan oppilaitoksen tehtävät/tuottamat palvelut ns. normaalissa sekä tuetussa oppisopimuksessa. Lisäksi työnantajien kannustaminen tuettujen oppisopimusten sekä erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden oppisopimusten tekemiseen tulisi rahoituksellisesti huomioida korotettuna koulutuskorvauksena Työvoimahallinnon hankkima ammatillinen koulutus Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon kilpailuttamaa koulutusta. Koulutus voi olla yksittäiselle opiskelijalle tai ryhmälle suunnattuja tutkintoja. Se voidaan myös räätälöidä yksilön tarpeiden mukaan huomioiden kuitenkin puitesopimus ja oppilaitoksen mahdollisuudet toteutukseen. Koulutusten hankinnassa ELY-keskus/ TE-toimisto painottavat tutkinnon vaikuttavuutta työllistävyyden näkökulmasta. Kilpailutettavissa koulutuksissa on ELYkeskusten kesken vaihtelevuutta siinä, mikä merkitys henkilökohtaistamiselle ja yksilöllisille tukitoimille annetaan opiskelijatyöpäivän hintaa määriteltäessä. Perinteisimmillään osa ELY-keskuksista huomioi ammatillista koulutusta kilpailuttaessaan ainoastaan ryhmäkohtaisen opetuksen järjestelyt ja tutkintotilaisuuksista aiheutuvat välittömät kulut opiskelijoittain. Yksilöohjauksen ja lisätukitoimien/-ohjauksen määrä vaihtelee hankintasopimuksittain tällä hetkellä suuresti. Työvoimakoulutuksena järjestettävissä koulutuksissa on ollut käytössä lisäohjauksen resurssi, jonka avulla on yksilöidysti perusteltuna pystytty tarjoamaan aikuiselle 10

12 lisätukea. Uusissa hankintasopimuksissa on useimmiten eri ELY-keskusten alueilla päädytty rahoitusmalleihin, joissa koulutuksen hankinnoissa ohjaukseen ja tukeen liittyvä rahoitus kirjataan jo hankintasopimukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö, joka hakeutuu tutkinnon suorittajaksi työvoimakoulutuksen kautta, saa rajoitetummin tukipalveluita. Näin ollen eri koulutuksen rahoitusmuotojen välillä vallitsee epätasapaino eivätkä yhdenvertaisuuslain edellyttämät näkökulmat useinkaan toteudu. Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että ammatillisissa työvoimakoulutuksissa aikuisille tarjottavien yksilöllisten erityisohjauspalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat hankintasopimuksittain suuresti. Huolen aiheena ELY-keskusten kanssa käydyissä keskusteluissa on nostettu toistuvasti esiin henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen velvoitteen ristiriita suhteessa rahoittajan painottamiin kriteereihin kilpailutustilanteessa. Suosituksen tehnyt työryhmä ehdottaa, että erityisen tuen tarpeen kartoittaminen ja tuen antaminen on velvoitettava järjestämään koulutuksen rahoitusmuodosta riippumatta. Erityisen tuen järjestämisestä saatava ylimääräinen rahoitus on oltava samansuuruinen kaikissa rahoitusmuodoissa ja kaikissa tutkintotasoissa. Edelleen kaikissa rahoitusmuodoissa tulee myös huomioida hakeutumisvaiheessa annettava monipuolinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden verkostomainen järjestäminen. 11

13 4. Työryhmän suositusten yhteenveto I) Aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistuksessa tulee huomioida henkilökohtaistamismääräyksen mukaiset kokonaisvaltaiset velvoitteet koulutuksen järjestäjälle. Nykyinen koulutuksen rahoitus ei tunnista esimerkiksi opiskelijavalintaa edeltävästä hakeutumisvaiheesta syntyviä kuluja. Hakeutumisvaihe kokonaisuudessaan tulee kytkeä koulutuksen rahoituksen piiriin. II) Henkilökohtaistamismääräykseen tulee liittää velvoittava osuus erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kartoittamiseen sekä siihen liittyvät erityiset tukitoimet. III) Koulutuksen järjestäjä on velvoitettava erityisen tuen kartoittamiseen ja tuen antamiseen koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Erityisen tuen järjestämisestä saatava yksikköhinnan korotus on oltava samansuuruinen kaikissa koulutusmuodoissa. IV) Erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tasa-arvoista näyttötutkinnon suorittamisen mahdollisuutta tulee aktiivisesti edistää. Tällä hetkellä tutkintoon valintatilanteessa rahoitus ei kannusta valitsemaan lisätuen-/ohjauksen tarpeessa olevia yksilöitä. V) Toimintalainsäädännössä tulee ottaa kantaa siihen, miten tarjottavat erityisen tuen palvelumuodot määritellään. Rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa myös verkostoyhteistyöhön muun muassa työhönvalmennuspalveluita järjestettäessä. VI) Henkilöstön muodollisen pätevyyden ja muita osaamisvaatimuksia tulee kehittää osana aikuiskoulutuksen lainsäädännöllistä kokonaisratkaisua. Muun muassa aikuisten erityisohjausta koskevat referenssi ja muodolliset pätevyysehdot voisivat ohjata koulutuksen järjestäjiä aikuisten erityisohjauksen tehtävän hoidossa. 12

14 VII) Tuloksellisuusrahoitusta määritellessä sekä tutkinnon järjestämislupia myönnettäessä tulee arvioida, onko koulutuksen järjestäjällä riittävä osaaminen erityisen tuen järjestelyihin tutkinnoissa. VII) Oppisopimuksen kehittämisessä tulee huomioida ja määritellä oppisopimuksen koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja tutkintoa tarjoavan oppilaitoksen tehtävät/tuottamat palvelut tuetussa sekä erityisen tuen suunnitelman vaativien henkilöiden oppisopimuksissa. VIII) Työnantajien kannustaminen tuettujen ja erityisen tuen oppisopimusten luomiseen tulee rahoituksellisesti huomioida korotettuna koulutuskorvauksena. IX) Nuorisotakuun piirissä olevien nuorten - ja tuettujen oppisopimusten luomisessa tutkinnon osakohtainen markkinointi lisäisi työnantajien kiinnostusta ja oppisopimusmuotoisen järjestämisen vetovoimaisuutta. X) Opetushallinnon viranomaisten tulee tiedottaa ja opastaa aiempaa aktiivisemmin Työ- ja elinkeinohallintoa koulutuksenhankinnan kilpailuttamisessa. Ammatillisissa työvoimakoulutuksissa aikuisille tarjottavien yksilöllisten erityisohjauspalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat hankintasopimuksittain suuresti. Henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen velvoite aiheuttaa toistuvasti ristiriitoja suhteessa rahoittajan painottamiin kriteereihin kilpailutustilanteessa. 13

15 Liitteet 1a Opin Ovi L-U, Luksia 1b Erityisen tuen suunnitelma, Luksia 2a Erityisen tuen prosessi, Salpaus 3a Opin Ovi, Aktiva 3b Opin Ovi, Aktiva 4a Asiakastarina 4b Asiakastarina 4c Asiakastarina 14

16 Lähdeluettelo Ilola, H Aikuisten lukivaikeudet tutkintotavoitteisessa työvoimakoulutuksessa. Lisensiaattityö. Joensuun yliopisto. Kari, N. & Lehto-Lavikainen, S. 2013: Aikuisten lukemisen ja kirjoittamisen taidot ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Jyväskylä: Rihto Oy. Korkeamäki, J Aikuisten oppimisvaikeudet Näkökulmia selviytymiseen. Helsinki: Yliopistopaino. Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetushallitus 2006.Henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006. Opetushallitus Näyttötutkinto-opas 2012:11. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomioita ja kunnioitusta. Helsinki. Hakapaino Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11. Paananen, S Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia Aikuisen elämänkerronnassa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 107. Rovaniemi: Lapin yliopisto. YTY- hanke Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 15

17 16

18 Liite 1b 17

19 Liite 2a 18

20 Liite 3a 19

21 20

22 Liite 3b 21

23 22

24 23

25 24

26 25

27 26

28 27

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA 1. Koulutusjärjestelmä 2. Lainsäädäntö 3. Henkilökohtaistamista ohjaava määräys 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1 1. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Tuija Laukkanen 14.11.2013 19.11.2013 1 Oppisopimuskoulutuksen lähtökohdat koulutuksen järjestäjä, jolla on OKM:n myöntämä ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere 4.6.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät,

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Järjestämisedellytysten arviointi, uusi järjestämissopimusohje ja uudet lomakkeet. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Järjestämisedellytysten arviointi, uusi järjestämissopimusohje ja uudet lomakkeet. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Järjestämisedellytysten arviointi, uusi järjestämissopimusohje ja uudet lomakkeet Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen 20.9.2007 Tehokkuutta ja joustavuutta periaatteena toiminnan joustavuus ja luotettavuus aikaa, huomiota ja kunnioitusta asiakkaalle

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot