Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä"

Transkriptio

1 Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmä 2013

2 Sisällys Suosituksen saate Johdanto Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? Aikuisten ohjaus- ja erityisohjauspalvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä Henkilökohtaistaminen aikuisten erityisohjauksen näkökulmasta Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset järjestämismuodot asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavatko ne erityisohjauksen toimivuuden? Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimus koulutuksen järjestämismuotona Työvoimahallinnon hankkima ammatillinen koulutus Työryhmän suositusten yhteenveto Liitteet Lähdeluettelo

3 Suosituksen saate Valtakunnallisessa Opin ovi -kehittämishankekokonaisuudessa kehitetään ja rakennetaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Osana kokonaisuutta on toiminut LAITURIprojektin koordinoima Erilaiset oppijat teematyöryhmä, johon on kuulunut laajasti aikuiskoulutuksen ja ohjauksen asiantuntijoita. He alkoivat jo muutama vuosi sitten pohtia aikuisten erityiseen tukeen liittyvän suosituksen sisältöjä, joilla pystyttäisiin mahdollistamaan elinikäisen oppimisen ohjauksen ja erityisohjauksen tasalaatuiset palvelut kaikille asiakkaille. Suosituksen tavoitteena on siten nostaa esille aikuisuudessa kohdattavien oppimiseen vaikuttavien monimuotoisten tekijöiden (elämänhallinnan vaikeudet, oppimisvaikeudet, mielenterveyshaasteet ym.) haasteet, jotka liittyvät vahvasti elinikäiseen oppimiseen ja sen toteutumiseen. Suurimpana tavoitteena nähdään näiden suositusten huomioiminen osana aikuiskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä, jossa koulutuksen järjestäjille annettaisiin selkeät velvoitteet palveluiden järjestämiseksi. Lisäksi velvoittavia säädöksiä tarvitaan ohjauspalveluiden järjestämiseksi hakevan toiminnan osa-alueelle. Hakeva toiminta kohdistuu asiakkaisiin, jotka ovat työelämässä tai työttöminä ja pohtivat omia ura- ja koulutusvalintojaan. Aikuisten erityisohjauksen suositus ammatilliseen aikuiskoulutukseen pyrkii osaltaan selvittämään aikuisten erityisohjauksen haasteita aikuisohjauksen ja koulutuksen kentällä ja tuo esille suositukset, joilla ammatillinen aikuiskoulutus saadaan asiakaslähtöisemmäksi ja pystytään varmistamaan aikuisten erityisohjauksen toimivuus aikuiskoulutuksessa. Lisäksi selvityksen liitteenä on alueellisissa Opin ovissa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa kehitettyjä malleja aikuisten erityisen tuen järjestämisestä alueella ja asiakastarinoita, joilla pyritään tuomaan esille aikuisten erityisohjauksen mahdollisuuksia ja haasteita ohjauksen arjesta. Suositustyöhön on osallistunut Erilaiset oppijat -teematyöryhmän raporttityöryhmän toimijoiden ohella Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittaman YTY yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen yhteistyössä hankkeen toimijoita. Heidän kokoamansa selvityksen tuloksia erityisen tuen tarpeesta ja toteutumisesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa hyödynnettiin osana selvitysraporttia. Suositusta tukee OAJ:n Aikuisopettajien liitto AKOL ry. 2

4 1. Johdanto Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa asiakas saa ohjauksellista palvelua omassa tilanteessaan. Ohjauksen avulla hänen on helpompi ratkaista omaan tulevaisuuteensa liittyviä valintoja. CEDEFOPin (2005) määritelmän mukaan elinikäisen oppimisen ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. Ohjausta tapahtuu eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikalla. Ohjausta antavat sekä julkisten sektorien että yksityisten sektorien toimijat (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Elinikäisen ohjauksen tulisi tavoittaa kaikki ikäryhmät, mukaan lukien kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Tämä tavoite toteutuu lakisääteisesti ja rahoitusjärjestelmän näkökulmasta perusopetuksessa sekä ns. nuorten ammatillisessa koulutuksessa, muttei ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Tämän suosituksen tavoitteena on avata lainsäädäntöön, rahoitukseen ja toimintaan liittyviä epäkohtia aikuisen asiakkaan ja koulutuksen järjestäjän näkökulmista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttä on laaja, mutta tässä selvityksessä keskitytään näyttötutkintojen ja siihen valmistavan koulutuksen järjestämistä koskeviin epäkohtiin. Näyttötutkintona järjestettävä koulutus on työelämäkeskeistä, jolloin myös työelämän edustajien tulee osata toimia ohjauksen ja erityisohjauksen edellyttämällä tavalla. Vastuu asiakkaan tarvitsemasta erityisohjauksesta ja tukitoimista sekä soveltuvien menetelmien valinnasta on kuitenkin koulutuksen / tutkinnon järjestäjällä. Tukitoimien tiedonsiirrosta ja soveltuvien menetelmien valinnasta vastuu on koulutuksen järjestäjällä. Tällä perusteella rajataan tästä suosituksesta pois työssäoppimispaikoilla edellytetty ohjausosaaminen (esimerkiksi työhönvalmennus). Suosituksen keskeiset näkökohdat ovat linjassa Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) kanssa. Tämän lisäksi hyödynnetään Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä -hankkeessa (YTY-hanke) vuonna 2012 koottua selvitystä, jossa kartoitettiin miten erityisen tuen tarpeet toteutuvat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 3

5 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei tunne erityisopetuksen käsitettä. Kuitenkin ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä yhdeksi tärkeäksi ohjauksen muodoksi on havaittu aikuisten erityisohjaus. Vaikka termillä ei ole virallista asemaa, niin se ei poista aikuisten erityisohjauksen tarvetta. Kuten YTY-selvityksessä (2012, 44) havaittiin, koulutuksen järjestäjät tiedostavat aikuisten erityisen tuen tarpeen, mutta heillä ei välttämättä ole taloudellisia tai osaamiseen liittyviä resursseja järjestää ja toteuttaa tukitoimia. Elinikäisen oppimisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta erityisen tuen tarpeen tunnistamiselle ja sen edellyttämille tukitoimille pitäisi olla lakisääteinen järjestelmä ja rahoituksen perusteet eri koulutusmuodoissa. Aikuisen erityisen tuen tarpeet eivät useinkaan poistu, vaan muuttavat muotoaan tai moninaistuvat vuosien aikana. (Ilola 2008, 23). Valtakunnallisessa Opin ovi -kehittämishankekokonaisuudessa rakennetaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja aikuisväestön ja työelämän tarpeisiin. Osana kokonaisuutta toimii LAITURI-projektin koordinoima Erilaiset oppijat - teematyöryhmä, jonka toiminnassa oli mukana aikuiskoulutuksen, ohjauksen ja erityisohjauksen asiantuntijoita. Asiantuntijat edustivat aikuiskoulutusta järjestäviä organisaatioita, erityisoppilaitosten aikuiskoulutusverkostoa ja kolmannen sektorin toimijoita. Teematyöryhmän toimijat haluavat ottaa erityisesti kantaa elinikäisen ohjauksen yhteen osa-alueeseen: aikuisten erityisohjaukseen. Työryhmässä määriteltiin toiminnan tavoitteeksi selvittää; 1) Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? 2) Mikä on aikuisten erityisohjauksen nykytilanne? 3) Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset koulutuksen järjestämismuodot ammatillisen aikuiskoulutuksen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistaako se erityisohjauksen toimivuuden? Suositusta lähti koostamaan Erilaiset oppijat teematyöryhmästä koottu pienimuotoisempi raporttiryhmä, joka keräsi keskustelujen, raporttien ja lähteiden pohjalta vastauksia ja suosituksia edellä mainittuihin kysymyksiin ja avasi aikuisten erityisohjauksen haasteita. Raporttiryhmässä oli kiinteästi mukana myös YTY-hankkeen (Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama hanke YTY yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen) toimijat 4

6 oppilaitosten aikuiskoulutusverkostosta. YTY-hanke teki vuonna 2012 tutkimuksen Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, joka antoi arvokasta tietoa erityisestä tuesta aikuiskoulutuksen kentällä. Tätä tietoa on hyödynnetty kattavasti myös tässä suosituksessa. 2. Mitä erityisohjaus on aikuisohjauksen ja -koulutuksen kentällä? 2.1. Aikuisten ohjaus- ja erityisohjauspalvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä Aikuisille suunnattu neuvonta- ja ohjauspalvelujen kenttä on monimuotoinen, koska aikuiskoulutuksen lainsäädäntö ei määrittele erityisohjausta antavan henkilöstön pätevyyttä tai osaamista. Tämä haaste näkyy myös erilaisissa ministeriöiden selvityksissä, joissa aikuiskoulutuksen ohjauksen tai erityisohjauksen ilmiöitä yritetään ymmärtää ammatillisen peruskoulutuksen terminologialla. (Opetusministeriö 2009:11) Ohjaushenkilöstön kirjon laaja-alaisuudesta on hyvänä esimerkkinä YT - kartoituksen tulokset (2012, 32), joissa todettiin mm. että aikuisen erityisen tuen kartoituksesta vastaa kolmetoista eri henkilöstöryhmää; vastaava opettaja, ammatillinen erityisopettaja, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, koulutuspäällikkö, rehtori, ohjaava opettaja, opiskelijaterveydenhuolto, psykologi, koulutustarkastajat, opettajat yhdessä, koulutussuunnittelija ja opintoneuvoja. Henkilöstöryhmät lisääntyivät, kun kysyttiin erityistä tukea tarvitsevan ohjaamisesta vastaavat tahot. Tällöin mukaan tulivat työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat. Kyselyyn vastanneista 47 % ilmoitti, että henkilöstöllä ei ole riittävästi osaamista aikuisten erityisen tuen ohjaamiseen. Aikuisohjaus nähdään elinikäisen oppimisen viitekehyksessä keskeiseksi palveluksi, jolla edistetään elinikäistä oppimista, aktiivista kansalaisuutta ja työelämän toimivuutta. Ohjauksessa yksilöllä on mahdollisuus saada uutta tietoa, oppia uutta itsestään ja ympäristöstään, tutkia toimintansa taustalla olevia käsityksiä, arvoja ja uskomuksia, löytää merkityksiä kokemuksilleen ja oppia näkemään uusia reittejä päämääriensä ja tavoitteidensa asettamiseksi ja saavuttamiseksi (Onnismaa 2007, ) Tässä viitekehyksessä tulisi huomioida ohjaajan roolin muutos. Ohjauspro- 5

7 sessissa eivät tällöin päde samat lainalaisuudet kuin lasten ja nuorten ohjausprosessissa (Onnismaa 2007, 7). Työelämässä, koulutuksissa ja työttöminä on paljon aikuisia, joiden oppimisen haasteita ei ole aikaisemmin tunnistettu. Aikuisten erityisohjauksella tarkoitetaan heidän oppimisensa haasteisiin liittyvien tekijöiden selvittämistä/tunnistamista, joiden pohjalta erityisohjaus ja tuen tarpeet voidaan suunnitella. Työikäisten ihmisten oppimiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen vaatii useimmiten myös mahdollisten aikaisempien negatiivisten kokemusten työstämistä, joihin on voinut liittyä kokemuksia omasta pärjäämättömyydestä, osaamattomuudesta ja itsensä tyhmäksi leimaamisesta. Aikuisten aikaisemmat negatiiviset oppimisen kokemukset ovat osaltaan voineet olla vaikuttamassa myös heidän työuriin liittyvien unelmiensa ja haaveidensa muuttumiseen.(paananen 2006; Korkeamäki, 2010, ) Aikuisten erityisohjauksen kehittämisen tarve on huomioitu Ehdotus Valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi toimenpideehdotuksessa (34): Aikuiskoulutuksen tulee osaltaan huomioida erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tuen tarve yksilöllisten opiskelupolkujen, opintojen joustavan toteuttamisen ja työelämälähtöisten tutkintojen toteuttamisessa. Lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutetaan tavoitteen mukaisesti. Suosituksen tekevä työryhmä ehdottaa, että sen lisäksi että lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutetaan yllä olevan tavoitteen mukaisesti, niin myös aikuiskoulutuksen henkilöstön pätevyys- ja osaamisvaatimuksia tarkennetaan ja selvennetään. Tämä tarve nousi selkeästi näkyviin myös YTYselvityksessä Henkilökohtaistaminen aikuisten erityisohjauksen näkökulmasta Ammatillista aikuiskoulutuksen järjestämistä säätelee henkilökohtaistamismääräys (OPH43/011/2006). Kyseinen määräys edellyttää henkilökohtaistamisen toteutumista hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. Määräyksessä todetaan, että Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Määräys ei kuiten- 6

8 kaan ota tarkemmin kantaa erityisohjaustarpeisiin tai siihen, miten em. asiat on otettava huomioon. Opetushallituksen julkaisemassa YTY selvityksessä (2012,43) tuli esille, että koulutuksen järjestäjillä on ollut erilaisia tulkintoja henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitelman laatimisessa. Näyttötutkinto-oppaassa (Opetushallitus 2012) on selkiytetty erityisen tuen järjestämisen velvoitetta sekä dokumentointia. Koulutuksen järjestäjät velvoitetaan kuvaamaan järjestämissuunnitelmissa erityisen tuen tarpeiden kartoittamista ja sen pohjalta käytössä olevia tuki- ja ohjausmuotoja. Koska järjestämissuunnitelmat käsitellään kuitenkin ensisijaisesti vain tutkintotoimikunnassa, jää harkintavalta tuki- ja ohjaustoimien riittävyyttä arvioitaessa ko. tutkintotoimikunnan varaan. Suosituksen tehnyt työryhmä ehdottaa, että lakiuudistuksessa tulee huomioida tutkinnon suorittamisen kolme vaihetta ja ottaa kantaa kussakin vaiheessa toteutettavien tukitoimien järjestämisvelvoitteeseen. Henkilökohtaistamismääräykseen liitetään velvoittava osuus erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kartoittamiseen sekä siihen liittyvien erityisten tukitoimien suunnitelman laatimiseen hakeutumisvaiheessa. Edellinen suositus on samassa linjassa Ehdotus Valtioneuvoston strategia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi raportissa olevan toimenpide-ehdotuksen (26) kanssa. 3. Tukevatko aikuiskoulutuksen nykyiset järjestämismuodot asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavatko ne erityisohjauksen toimivuuden? Tutkintoon hakeutuvan opiskelijan näkökulmasta katsottuna erityisohjauksen palvelut ovat hyvin eriarvoisia ja eri tavoin saatavilla. Rahoitusmuoto voi joko mahdollistaa erityisten tukitoimien saamisen tai estää jopa niiden tarpeen kartoittamisenkin. Ehdotus Valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi toimenpiteen 33 ja YTY-selvityksen suosituksen näkökulmat ovat yhteneväiset. Tutkinnon suorittajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he suorittamassa tutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena vai näyttötutkintona. Tämä joh- 7

9 tuu siitä, että vain ammatillisen peruskoulutuksen puolella on selkeät määräykset erityisen tuen antamisesta. Ammatillinen lisäkoulutus kuuluu lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, jossa tällaisia määräyksiä ei ole. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa on selvitetty aikuisten lukivaikeuksia (N=1166) ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Näiden lisäksi selvityksessä perehdyttiin siihen, tunnistavatko aikuiset omat oppimisvaikeutensa. Tutkimuksen mukaan valtaosa, jopa 80 % aikuisista, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, eivät tunnista omia teknisen lukutaidon, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen vaikeuksiaan (Kari & Lehto-Lavikainen 2013). Koska aikuiset eivät tunnista vaikeuksiaan, heidän on myös mahdoton kertoa näistä ja pyytää niihin tukea. Ilman riittäviä resursseja oppilaitoksissa jo tunnistaminenkin on satunnaista. Tilanne saattaa ajautua tästä syystä monenkin aikuisen kohdalla opintojen keskeyttämiseen. Tämä myös eriarvoistaa tutkinnon suorittajia ja heidän mahdollisuuksiaan vahvistaa omaa koulutustasoaan Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintona suoritettavia ammattija erikoisammattitutkintoja. Lisäkoulutus voi olla myös muuta ammatillisesti osaamista vahvistavaa koulutusta, kuten näiden tutkintotasojen osatutkintojen suorittamista. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet on luotu ennen näyttötutkintojärjestelmän käyttöönottoa. Rahoituksen rakenne ei huomioi henkilökohtaistamismääräyksen (OPH43/011/2006) mukaista tutkinnon kolmivaiheisuutta (hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen). Muun muassa opiskelijavalintaa edeltävä hakeutumisvaiheen osuus edellyttää erityisesti erityisen tuen tarpeen kartoittamisen näkökulmasta merkittäviä panostuksia koulutuksen järjestäjältä. Näyttötutkintojen järjestämisessä edellytetään valittavan valmiuksien kartoittamista huomioiden yksilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Tämä toteutuu monelta osin ennen tutkinnon suorittajaksi/opiskelijaksi hyväksymistä, eikä kuulu näistä syistä valtionosuusrahoituksen piiriin. Opiskelijat/tutkinnon suorittajat, jotka tarvitsevat lisätukea tai ohjausta sekä erityisen tuen suunnittelua osaksi tutkinnon 8

10 suorittamista, ovat vaarassa olla opiskelijavalintatilanteissa epätasa-arvoisessa asemassa, koska rahoitus ei kannusta valitsemaan lisätuen-/ohjauksen tarpeessa olevia yksilöitä. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoituksessa on käytössä kahden (2) vuoden tasoitusjakso. Korotus yksikköhintaan myönnetään niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan seikan vuoksi. Jotta koulutuksen järjestäjän on mahdollista valita tutkinnon suorittajia, joilla on erityisen tuen tarve, tulisi toiminnallisesti rahoituksen tasoitus tapahtua kalenterivuosittain toteuman mukaan. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) todetaan, että tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet ottaa huomioon erityisopiskelijoiden työllistyminen osana tuloksellisuusrahoitusta. Tämän perusteella voidaan todeta, että rahoitusjärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että yksilölliset tarpeet ja tukitoimet tunnustetaan aidosti näyttötutkinnossa rahoituksen määräytymisperusteissa. Tuloksellisuusrahoituksen määritellyssä tai tutkinnon järjestämislupia myönnettäessä tulisi arvioida, onko koulutuksen järjestäjällä riittävä osaaminen erityisen tuen järjestelyihin tutkinnoissa. Muun muassa referenssit erityisohjauksen palveluiden järjestämisestä ja muodolliset pätevyysehdot voisivat ohjata koulutuksen järjestäjiä aikuisten erityisohjauksen tehtävän hoidossa Oppisopimus koulutuksen järjestämismuotona Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta. Oppisopimus edellyttää määräaikaista työsuhdetta koulutuksen/tutkinnon suorittamisen ajaksi. Em. ammatillinen lisäkoulutus voi olla joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tai muuta ammatillista tutkinnon suorittajan tai työnantajan tarpeisiin räätälöityä lisäkoulutusta. Oppisopimusta voidaan järjestää tuettuna oppisopimuksen ja/tai siihen voidaan tehdä erityisen tuen suunnitelma osaksi henkilökohtaistamista. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän muun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on pienempi. 9

11 Tuettujen oppisopimusten määrä on valtakunnallisesti mitattuna marginaalinen suhteessa oppisopimusten kokonaismäärään. Tuetun oppisopimuksen kehittämiskokeiluissa on todettu, että henkilökohtaisen opetuksen järjestelyt edellyttävät taloudellisten resurssien kohdentamista niin tutkinnon suorittajan yksilöllisiin erityisen tuen muotoihin tietopuolisissa opinnoissa kuin työnantajalle kohdistettaviin tuki- ja ohjausneuvonnan muotoihin. Muun muassa työhönvalmentajan tuottamat palvelut on tunnistettu osana onnistunutta tuettua oppisopimusta. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kehittämiseksi resurssien kohdentamisessa tulisi huomioida sekä määritellä koulutuksen järjestäjän ja tutkintoa tarjoavan oppilaitoksen tehtävät/tuottamat palvelut ns. normaalissa sekä tuetussa oppisopimuksessa. Lisäksi työnantajien kannustaminen tuettujen oppisopimusten sekä erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden oppisopimusten tekemiseen tulisi rahoituksellisesti huomioida korotettuna koulutuskorvauksena Työvoimahallinnon hankkima ammatillinen koulutus Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon kilpailuttamaa koulutusta. Koulutus voi olla yksittäiselle opiskelijalle tai ryhmälle suunnattuja tutkintoja. Se voidaan myös räätälöidä yksilön tarpeiden mukaan huomioiden kuitenkin puitesopimus ja oppilaitoksen mahdollisuudet toteutukseen. Koulutusten hankinnassa ELY-keskus/ TE-toimisto painottavat tutkinnon vaikuttavuutta työllistävyyden näkökulmasta. Kilpailutettavissa koulutuksissa on ELYkeskusten kesken vaihtelevuutta siinä, mikä merkitys henkilökohtaistamiselle ja yksilöllisille tukitoimille annetaan opiskelijatyöpäivän hintaa määriteltäessä. Perinteisimmillään osa ELY-keskuksista huomioi ammatillista koulutusta kilpailuttaessaan ainoastaan ryhmäkohtaisen opetuksen järjestelyt ja tutkintotilaisuuksista aiheutuvat välittömät kulut opiskelijoittain. Yksilöohjauksen ja lisätukitoimien/-ohjauksen määrä vaihtelee hankintasopimuksittain tällä hetkellä suuresti. Työvoimakoulutuksena järjestettävissä koulutuksissa on ollut käytössä lisäohjauksen resurssi, jonka avulla on yksilöidysti perusteltuna pystytty tarjoamaan aikuiselle 10

12 lisätukea. Uusissa hankintasopimuksissa on useimmiten eri ELY-keskusten alueilla päädytty rahoitusmalleihin, joissa koulutuksen hankinnoissa ohjaukseen ja tukeen liittyvä rahoitus kirjataan jo hankintasopimukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö, joka hakeutuu tutkinnon suorittajaksi työvoimakoulutuksen kautta, saa rajoitetummin tukipalveluita. Näin ollen eri koulutuksen rahoitusmuotojen välillä vallitsee epätasapaino eivätkä yhdenvertaisuuslain edellyttämät näkökulmat useinkaan toteudu. Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että ammatillisissa työvoimakoulutuksissa aikuisille tarjottavien yksilöllisten erityisohjauspalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat hankintasopimuksittain suuresti. Huolen aiheena ELY-keskusten kanssa käydyissä keskusteluissa on nostettu toistuvasti esiin henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen velvoitteen ristiriita suhteessa rahoittajan painottamiin kriteereihin kilpailutustilanteessa. Suosituksen tehnyt työryhmä ehdottaa, että erityisen tuen tarpeen kartoittaminen ja tuen antaminen on velvoitettava järjestämään koulutuksen rahoitusmuodosta riippumatta. Erityisen tuen järjestämisestä saatava ylimääräinen rahoitus on oltava samansuuruinen kaikissa rahoitusmuodoissa ja kaikissa tutkintotasoissa. Edelleen kaikissa rahoitusmuodoissa tulee myös huomioida hakeutumisvaiheessa annettava monipuolinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden verkostomainen järjestäminen. 11

13 4. Työryhmän suositusten yhteenveto I) Aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistuksessa tulee huomioida henkilökohtaistamismääräyksen mukaiset kokonaisvaltaiset velvoitteet koulutuksen järjestäjälle. Nykyinen koulutuksen rahoitus ei tunnista esimerkiksi opiskelijavalintaa edeltävästä hakeutumisvaiheesta syntyviä kuluja. Hakeutumisvaihe kokonaisuudessaan tulee kytkeä koulutuksen rahoituksen piiriin. II) Henkilökohtaistamismääräykseen tulee liittää velvoittava osuus erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kartoittamiseen sekä siihen liittyvät erityiset tukitoimet. III) Koulutuksen järjestäjä on velvoitettava erityisen tuen kartoittamiseen ja tuen antamiseen koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Erityisen tuen järjestämisestä saatava yksikköhinnan korotus on oltava samansuuruinen kaikissa koulutusmuodoissa. IV) Erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tasa-arvoista näyttötutkinnon suorittamisen mahdollisuutta tulee aktiivisesti edistää. Tällä hetkellä tutkintoon valintatilanteessa rahoitus ei kannusta valitsemaan lisätuen-/ohjauksen tarpeessa olevia yksilöitä. V) Toimintalainsäädännössä tulee ottaa kantaa siihen, miten tarjottavat erityisen tuen palvelumuodot määritellään. Rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa myös verkostoyhteistyöhön muun muassa työhönvalmennuspalveluita järjestettäessä. VI) Henkilöstön muodollisen pätevyyden ja muita osaamisvaatimuksia tulee kehittää osana aikuiskoulutuksen lainsäädännöllistä kokonaisratkaisua. Muun muassa aikuisten erityisohjausta koskevat referenssi ja muodolliset pätevyysehdot voisivat ohjata koulutuksen järjestäjiä aikuisten erityisohjauksen tehtävän hoidossa. 12

14 VII) Tuloksellisuusrahoitusta määritellessä sekä tutkinnon järjestämislupia myönnettäessä tulee arvioida, onko koulutuksen järjestäjällä riittävä osaaminen erityisen tuen järjestelyihin tutkinnoissa. VII) Oppisopimuksen kehittämisessä tulee huomioida ja määritellä oppisopimuksen koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja tutkintoa tarjoavan oppilaitoksen tehtävät/tuottamat palvelut tuetussa sekä erityisen tuen suunnitelman vaativien henkilöiden oppisopimuksissa. VIII) Työnantajien kannustaminen tuettujen ja erityisen tuen oppisopimusten luomiseen tulee rahoituksellisesti huomioida korotettuna koulutuskorvauksena. IX) Nuorisotakuun piirissä olevien nuorten - ja tuettujen oppisopimusten luomisessa tutkinnon osakohtainen markkinointi lisäisi työnantajien kiinnostusta ja oppisopimusmuotoisen järjestämisen vetovoimaisuutta. X) Opetushallinnon viranomaisten tulee tiedottaa ja opastaa aiempaa aktiivisemmin Työ- ja elinkeinohallintoa koulutuksenhankinnan kilpailuttamisessa. Ammatillisissa työvoimakoulutuksissa aikuisille tarjottavien yksilöllisten erityisohjauspalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat hankintasopimuksittain suuresti. Henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen velvoite aiheuttaa toistuvasti ristiriitoja suhteessa rahoittajan painottamiin kriteereihin kilpailutustilanteessa. 13

15 Liitteet 1a Opin Ovi L-U, Luksia 1b Erityisen tuen suunnitelma, Luksia 2a Erityisen tuen prosessi, Salpaus 3a Opin Ovi, Aktiva 3b Opin Ovi, Aktiva 4a Asiakastarina 4b Asiakastarina 4c Asiakastarina 14

16 Lähdeluettelo Ilola, H Aikuisten lukivaikeudet tutkintotavoitteisessa työvoimakoulutuksessa. Lisensiaattityö. Joensuun yliopisto. Kari, N. & Lehto-Lavikainen, S. 2013: Aikuisten lukemisen ja kirjoittamisen taidot ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Jyväskylä: Rihto Oy. Korkeamäki, J Aikuisten oppimisvaikeudet Näkökulmia selviytymiseen. Helsinki: Yliopistopaino. Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetushallitus 2006.Henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006. Opetushallitus Näyttötutkinto-opas 2012:11. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomioita ja kunnioitusta. Helsinki. Hakapaino Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11. Paananen, S Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia Aikuisen elämänkerronnassa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 107. Rovaniemi: Lapin yliopisto. YTY- hanke Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 15

17 16

18 Liite 1b 17

19 Liite 2a 18

20 Liite 3a 19

21 20

22 Liite 3b 21

23 22

24 23

25 24

26 25

27 26

28 27

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Tuija Laukkanen 14.11.2013 19.11.2013 1 Oppisopimuskoulutuksen lähtökohdat koulutuksen järjestäjä, jolla on OKM:n myöntämä ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aikuinen oppijana haasteita ja mahdollisuuksia

Aikuinen oppijana haasteita ja mahdollisuuksia Aikuinen oppijana haasteita ja mahdollisuuksia Teemaryhmäsarja 2 Ohjaaja vallan käyttäjänä ohjaustilanteissa onnistuuko dialogisuus? Kirsti Vänskä Aikuisten ja projekti-organisaation oppiminen järjestelmä-

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä

Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Opso ry:n syyspäivät 19.11.2013 Riikka Vacker, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS

MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. HENKILÖKOHTAISTAMISEN VAIHEET... 2 3. HENKILÖKOHTAISTAMISEN MENETELMÄT... 3 4. OHJAUS KOULUTUSALOILLA... 4 5.

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Ohjaus ja tukipalvelut näyttötutkinnoissa. Luonnos 4.6.2015

Ohjaus ja tukipalvelut näyttötutkinnoissa. Luonnos 4.6.2015 Ohjaus ja tukipalvelut näyttötutkinnoissa Luonnos 4.6.2015 Sisällys OHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA... 3 Lähtökohdat ja tavoitteet... 3 Ohjauksen organisointi... 3 Ohjauksen työmuodot... 3 Ohjaus ennen opintojen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot