EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 478/98, W. E. Johann, Saksan kansalainen, ongelmistaan Alankomaiden veroviranomaisten kanssa 1. Yhteenveto vetoomuksesta Vetoomuksen esittäjä, joka asuu Alankomaissa, on saanut kehotuksia maksaa rästiin jääneet tuloverot ja sosiaaliturvamaksut. Hänen anomuksensa verorästien peruuttamisesta hylättiin sillä perusteella, että hän on maksanut muille velkojille. Vetoomuksen esittäjä saa työkyvyttömyysetuuksia sekä Saksasta että Alankomaista. Häntä vaaditaan maksamaan vuosittainen ylimääräinen vero Saksan työkyvyttömyyseläkkeestään ilman, että hänellä olisi oikeutta saada Alankomaiden lain mukaisia työkyvyttömyydestä johtuvia etuuksia. Säilyttääkseen vuosittaisen oikeutensa Saksan työkyvyttömyysetuuksiin vetoomuksen esittäjä pyysi Heerlenissä sijaitsevalta vakuutustoimistolta, että hänet luokiteltaisiin alempaan tulonsaajaryhmään 1. elokuuta 1998 alkaen. Vetoomuksen esittäjä ei pysty taloudellisten vaikeuksien vuoksi maksamaan kuukausittaisia veromaksujaan. Tämän vuoksi veroviranomaiset ovat luopuneet maksujen määräajoista ja etsivät keinoja periä vetoomuksen esittäjän irtainta omaisuutta. TIEDOT: - Vetoomusta ei aluksi otettu käsiteltäväksi, mutta vetoomuksen esittäjän pyynnöstä ja huomattavan lisäaineiston vuoksi vetoomusvaliokunta päätti ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 2. Komissiota pyydettiin toimittamaan tietoja työjärjestyksen 175 artiklan 4 kohdan mukaisesti. CM\ doc PE v01-00

2 3. Komission vastaus, saatu 6. helmikuuta 2001 Tosiseikat Vetoomuksen esittäjä asuu Alankomaissa ja saa Saksasta vuosittain noin Alankomaiden guldenin (noin euron) työkyvyttömyyseläkkeen ja Alankomaista noin Alankomaiden guldenin (noin euron) eläkkeen. Hän valittaa, että häneltä peritään Alankomaissa veroa hänen Saksasta saamastaan eläkkeestä ja että Saksasta saadun eläkkeen vuoksi hän joutuu maksamaan ylimääräisiä sosiaaliturvamaksuja, joita veroviranomaiset perivät. Vetoomuksen esittäjä on ottanut yhteyttä useisiin Alankomaiden viranomaisiin onnistumatta kuitenkaan saamaan vapautusta ylimääräisistä maksuista. Oikeudellinen arvio I. Kansallinen lainsäädäntö (mukaan luettuna kansainväliset sopimukset) Saksan ja Alankomaiden kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaisesti Saksasta maksettu eläke on verovapaa Alankomaissa. Sopimukseen sisältyvän progressioehdon nojalla ja OECD:n mallisopimuksen mukaisesti Alankomaat on kuitenkin oikeutettu ottamaan huomioon verovapaat tulot (Saksasta saatu eläke) voidakseen määrittää vetoomuksen esittäjän Alankomaissa verotettavan toisen tulolähteen veroprosentin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että verovapaista tuloista (Saksasta saadusta eläkkeestä) ei voida pidättää tuloveroa Alankomaissa, mutta vetoomuksen esittäjän Alankomaista saamien tulojen veroprosenttia voidaan nostaa Saksasta saadun verovapaan eläkkeen vuoksi veromatemaattisista syistä. Saksan ja Alankomaiden kahdenvälinen verosopimus ei koske sosiaaliturvamaksuja. 24. joulukuuta 1998 annetun kuninkaallisen asetuksen 22 artiklan 746 kohdan mukaisesti vapautus sosiaaliturvamaksuista voidaan myöntää, jos ulkomailta saadut tulot ovat korkeammat kuin Alankomaista saadut tulot. Vetoomuksen esittäjän tulot Alankomaissa ovat korkeammat kuin hänen ulkomailta saamansa tulo ja siksi sosiaaliturvamaksuista vapauttamisen ehdot eivät täyty. II. Yhteisön oikeus Yhteisön lainsäädäntöön ei sisälly erityisiä säädöksiä tuloverotuksesta. Koska progressiolauseke perustuu yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen verotuksesta kunkin veronmaksukyvyn mukaan, ei kyseinen tapaus ole ristiriidassa myöskään perustamissopimuksen periaatteiden kanssa. Kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissäännöillä, jotka sisältyvät asetukseen N:o 1408/71 ja sen täytäntöönpanomenettelystä annettuun asetukseen N:o 574/72, pyritään suojelemaan Euroopan unionin alueella liikkuvien henkilöiden sosiaalisia oikeuksia sen varmistamiseksi, että he eivät ole kotijäsenvaltiossaan pysyviä henkilöitä heikommassa asemassa. Asetuksen N:o 1408/71 27 artiklan nojalla henkilöllä, jolla on oikeus eläkkeeseen PE v /8 CM\ doc

3 useammasta jäsenvaltiosta, joista yhden alueella hän asuu, on oikeus terveydenhoitoon asuinvaltionsa lainsäädännön mukaisesti ja sen kustannuksella, niin kuin kysymyksessä olevan henkilön eläke maksettaisiin yksinomaan tämän asuinvaltion lainsäädännön mukaan. Tässä tapauksessa sovelletaan siis vain Alankomaiden lainsäädäntöä. Lisäksi asetuksen N:o 1408/71 33 artiklasta johtuu, että Alankomaiden viranomaisilla, jotka vastaavat terveydenhoidon kustannuksista, on oikeus tehdä sairausvakuutusmaksuja koskevia vähennyksiä Alankomaiden maksamiin eläketuloihin. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Alankomaiden viranomaisilla on oikeus tehdä sosiaaliturvamaksuja koskevia vähennyksiä vain alankomaalaisiin eläketuloihin. Sitä vastoin saksalaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdyt vähennykset olisivat edellä mainitun asetuksen N:o 1408/71 määräysten vastaisia. Myös yhteisöjen tuomioistuin on yhtynyt komission kantaan asiassa Movrin, C-73/99, 6. heinäkuuta 2000 antamassaan tuomiossa (ks. 48 kohta). Tämän johdosta komission yksiköt ottavat yhteyttä Alankomaiden viranomaisiin pyytääkseen heitä korjaamaan vetoomuksen esittäjän tilanteen sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja lopettamaan yhteisön oikeuden vastaisen käytännön. Komissio ilmoittaa parlamentille asian käsittelyn etenemisestä. 4. Kirjallinen vahvistus komission suullisesti 9. ja 10. heinäkuuta 2001 pidetyssä kokouksessa antamille tiedoille, saatu 20. heinäkuuta 2001 Alankomaiden viranomaiset vastasivat komissiolle, etteivät ne yhdy komission näkemykseen asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan tulkinnasta sekä tuomioistuimen asiassa Movrin, C-73/99, 6. heinäkuuta 2000 antaman tuomion soveltamisalasta. Kansallisten viranomaisten mukaan tuomioistuin ei ilmoittanut ratkaisussaan kantaansa Saksan hallituksen esittämään kysymykseen siitä, ovatko Alankomaiden viranomaisten saksalaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä perimät maksut yhteisön oikeuden mukaisia. Alankomaiden viranomaiset toteavat, ettei julkisasiamies Jacobs puolla Saksan hallituksen kantaa asiassa antamassaan ratkaisuehdotuksessa, koska hän arvioi, että Alankomailla on oikeus periä sairausvakuutusmaksu mainitusta eläkkeestä 1. Komission on perehdyttävä Alankomaiden viranomaisten antamaan vastaukseen ennen lopullisen päätöksen tekemistä siitä, onko yhteisön oikeutta rikottu. Parlamentille ilmoitetaan asian käsittelyn etenemisestä. 5. Komission täydentävä ilmoitus, saatu 22. huhtikuuta 2002 Vetoomuksen esittäjä, Alankomaissa asuva Saksan kansalainen, valittaa joutuvansa maksamaan Alankomaiden sosiaaliturvamaksuja, joiden laskuperusteena käytetään sekä 1 Ks. julkisasiamies Jacobsin asiassa Movrin, C-73/99, 23. maaliskuuta 2000 antama ratkaisuehdotus ja etenkin sen 20 kohta. CM\ doc 3/8 PE v01-00

4 hänen Alankomaista että Saksasta saamiaan työkyvyttömyyseläkkeitä. Alankomaiden viranomaiset vastasivat, että ne eivät yhdy komission yksikköjen kantaan, jonka mukaan asetuksen N:o 1408/ artiklan 1 kohta estää alankomaalaista laitosta ottamasta huomioon myös saksalaista työkyvyttömyyseläkettä sairauden ja äitiyden johdosta perittävien sosiaaliturvamaksujen laskennassa. He vetoavat siihen, että vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei kommentoinutkaan tätä kysymystä Movrinin 2 asiassa 6. heinäkuuta 2000 antamassaan tuomiossa, julkisasiamies Jacobs ilmoitti päätelmissään eriävän mielipiteensä siitä, että Alankomaat toimi vastoin asetuksen 1408/71 33 artiklan 1 kohtaa ottaessaan maksuja periessään huomioon myös Saksasta maksetun eläkkeen 3. Ensi alkuun on syytä huomauttaa, että maksuja ei peritä vetoomuksen esittäjän Alankomaista ja Saksasta saamista työkyvyttömyyseläkkeistä ainoastaan sairautta ja äitiyttä (AWBZ) vaan myös vanhuutta (AOW) ja jälkeenjääneitä (Anw) varten. Vanhuuden (AOW) ja jälkeenjääneiden (Anw) varalta perittäviä maksuja ei pidä tarkastella asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan perusteella, koska kyseisessä artiklassa käsitellään vain sairautta ja äitiyttä koskevia maksuja. Ennemminkin olisi sovellettava asetuksen N:o 1408/71 13 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, jossa määrätään, että henkilö, johon ei enää voida soveltaa jonkin jäsenvaltion sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä, ilman että häneen voidaan ryhtyä soveltamaan jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä, kuuluu asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön piiriin. Siksi ei ole asetuksen N:o 1408/71 vastaista, että vetoomuksen esittäjän, joka kuuluu Alankomaiden sosiaaliturvan piiriin, täytyy maksaa osuutensa vanhuuden ja jälkeenjääneiden varalta ("volksverzerkingen" AOW ja Anw), niin että laskentaperusteena käytetään hänen kaikkia tulojaan. Tässä suhteessa komission yksiköt eivät voi puuttua asiaan vetoomuksen esittäjän hyväksi. Kuitenkin maksujen perimiseen sairauden ja äitiyden varalta, eli AWBZ-maksuihin, liittyy asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan 1 kohdan mukaan tietty varaus. Siinä todetaan seuraavaa: "Jäsenvaltion laitoksella, joka on vastuussa eläkkeen maksamisesta ja joka soveltaa lainsäädäntöä, jonka mukaan eläkkeitä vähennetään sairauden ja äitiyden vuoksi perittävien maksujen osalta, on oikeus tehdä tällaiset vähennykset laskettuina kyseisen lainsäädännön mukaan tällaisesta laitoksesta maksettavasta eläkkeestä siihen määrään saakka, johon etuuksia koskevat kustannukset ovat 27, 28, 28 a, 29, 31 ja 32 artiklan mukaisesti sanotun jäsenvaltion laitoksen vastuulla." Vaikka pitääkin paikkansa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei Movrinin tapauksessa ottanut nimenomaisesti kantaa siihen kysymykseen, salliiko 33 artikla jäsenvaltion ottaa huomioon muiden maiden maksamia eläketuloja, on huomattava, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on sittemmin antanut toisen tuomion 4, jossa todetaan seuraavaa 5 : "Tältä osin on todettava, että toisin kuin Suomen hallitus väittää, asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan 1 kohdan perusteella on pääteltävä, ettei asetuksessa anneta jäsenvaltiolle, jonka 1 Muutettuna asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, ). 2 Asia C-73/99, Kok. 2000, sivu I Kok. 2000, sivu I-5625, 20 kohta toukokuuta 2001 annettu tuomio asiassa C-389/99, Sulo Rundgren, Kok. 2001, sivu I kohta. PE v /8 CM\ doc

5 alueella eläkkeensaaja asuu, oikeutta vaatia kansallisen lainsäädännön mukaisia sairausvakuutusmaksuja, jotka lasketaan eläkkeensaajan tulojen eli toisen jäsenvaltion maksaman eläkkeen perusteella. Asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa annetaan ainoastaan asianomaiselle jäsenvaltion laitokselle oikeus tehdä tässä säännöksessä mainituissa tilanteissa muun muassa sairausetuuksien kattamiseksi vähennyksiä eläkkeestä, josta laitos vastaa, eli kyseisen laitoksen tosiasiallisesti maksamasta eläkkeestä." Komission yksiköt ottavat tämän tuomion johdosta uudestaan yhteyttä Alankomaiden viranomaisiin ja pitävät Euroopan parlamentin ajan tasalla. 6. Komission täydentävä ilmoitus, saatu 17. syyskuuta 2002 Komission yksiköt ovat ottaneet yhteyttä Alankomaiden viranomaisiin ja pyytäneet heidän huomioitaan asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan 1 kohdan tulkinnasta, joka sisältyy Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 10. toukokuuta 2001 asiassa Sulo Rundgren, C-389/99, antamaan tuomioon. Koska toimivaltainen sosiaali-, terveys- ja urheiluministeriö ei ole vielä vastannut, komissio on muistuttanut asiasta uudella kirjeellä. Komission yksiköt ilmoittavat parlamentille asian etenemisestä. 7. Komission täydentävä vastaus, saatu 27. helmikuuta 2003 Alankomaiden viranomaiset ovat ilmoittaneet komission yksiköille, etteivät ne katso Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-389/99 (Sulo Rundgren) 10. toukokuuta 2001 antaman tuomion perustelujen pätevän vetoomuksen esittäjän tapauksessa. Näin ollen muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden maksaman eläkkeen huomioiminen sairausvakuutusmaksujen laskennassa ei viranomaisten mukaan ole yhteisön oikeuden vastaista. Erityisesti viranomaiset vetoavat siihen, että Rundgrenin asiassa annettu tuomio ei koskenut kysymystä siitä, mitä tuloja tai eläkkeitä voidaan ottaa huomioon laskettaessa sosiaaliturvamaksuja, vaan ainoastaan kysymystä siitä, mikä jäsenvaltio oli oikeutettu maksujen pidättämiseen. Viranomaiset korostavat myös, että toisin kuin Rundgrenin asiassa, vetoomuksen esittäjän tapauksessa Alankomaiden on kustannettava sairaanhoito asetuksen N:o 1408/71 27 artiklan mukaan. Komissio tutkii parhaillaan näitä perusteluja asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan 1 kohdan sanamuodon sekä Rundgrenin asiassa annetun ratkaisun pohjalta ja ilmoittaa parlamentille asian edistymisestä. 8. Komission täydentävä vastaus, saatu 14. heinäkuuta 2003 Komissio on lähettänyt Alankomaiden hallitukselle virallisen huomautuksen, johon pyydettiin vastausta kahden kuukauden kuluessa. Virallisessa huomautuksessa komissio ilmaisi mielipiteensä, jonka mukaan se, että Alankomaat pidättävät AWBZsairausvakuutusjärjestelmää varten maksuja, joiden laskennassa otetaan huomioon sekä Alankomaiden että Saksan lainsäädännön mukaisesti maksetut eläketulot, on vastoin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-389/99 Rundgren antamaa tulkintaa asetuksen N:o 1408/71 33 artiklan 1 kohdan sanamuodosta. CM\ doc 5/8 PE v01-00

6 Komissio pitää parlamentin ajan tasalla asian etenemisestä. PE v /8 CM\ doc

7 9. Komission täydentävä vastaus, saatu 30. huhtikuuta 2004 Koska Alankomaiden hallituksen komission viralliseen huomautukseen antama vastaus ei ollut tyydyttävä, komissio on lähettänyt Alankomaille perustellun lausunnon koskien erityisiin sairaanhoitokustannuksiin liittyvää AWBZ-sairausvakuutusta varten perittävien maksujen laskemista. Komissio tiedottaa parlamentille asian etenemisestä. 10. Komission täydentävä vastaus, saatu 20. toukokuuta 2005 Koska Alankomaiden hallituksen komission perusteltuun lausuntoon antama vastaus ei ollut tyydyttävä, komissio on vienyt asian tammikuussa 2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen (asia C-66/05). Komission yksiköt ilmoittavat parlamentille asian etenemisestä. 11. Komission täydentävä vastaus, saatu 3. helmikuuta 2006 Tammikuussa 2005 komissio vei vetoomuksen esittäjän sairausvakuutusmaksujen laskemista Alankomaissa koskevan kysymyksen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen (asia C-66/05). Asia on edelleen käsiteltävänä. Komission yksiköt tiedottavat parlamentille asian etenemisestä. 12. Komission täydentävä vastaus, saatu 19. lokakuuta 2007 Jäljellä oleva vetoomuksen esittäjän esittämä kysymys koski sitä, voiko Alankomaat huomioida hänen sairausvakuutusmaksuja laskiessaan tuloja hänen saksalaisesta työkyvyttömyyseläkkeestään. Komissio vei asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen tammikuussa 2005 (asia C-66/05 komissio vastaan Alankomaat), sillä komission kannan mukaan toisen jäsenvaltion maksamien eläketulojen huomioon ottaminen laskennassa oli yhteisön oikeuden vastaista. Erään toisen asian (C-50/05 Nikula) yhteydessä Suomen tuomioistuin esitti yhteisöjen tuomioistuimelle saman kysymyksen koskien suomalaisten sairausvakuutusmaksujen laskemista. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vastasi 18. heinäkuuta 2006 suomalaiselle tuomioistuimelle, ettei muiden jäsenvaltioiden maksamien eläketulojen huomioon ottaminen sairausvakuutusmaksujen laskennassa rikkonut yhteisön oikeutta: "Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja saatettuna ajan tasalle annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, 33 artiklan 1 kohta ei ole esteenä sille, että vahvistettaessa asuinjäsenvaltion, joka on etuuksien suorittamisen osalta toimivaltainen mainitun asetuksen 27 artiklan nojalla, laitoksista eläkkeitä saavan eläkeläisen sairausvakuutusmaksujen määräytymisperustetta tässä jäsenvaltiossa kyseiseen määräytymisperusteeseen kuuluvat asuinjäsenvaltiosta CM\ doc 7/8 PE v01-00

8 saatujen eläkkeiden lisäksi myös toisen jäsenvaltion laitoksien maksamat eläkkeet, sikäli kuin mainitut maksut eivät ylitä asuinjäsenvaltiosta maksettujen eläkkeiden määrää. " Koska yhteisöjen tuomioistuin ei ratkaisussaan yhtynyt komission Alankomaita vastaan käymässä rikkomismenettelyssä omaksumaan kantaan, komissio luopui Alankomaita vastaan nostamastaan kanteesta. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että Alankomaat eivät toimineet vastoin yhteisön oikeutta ottaessaan maan vakuutusjärjestelmän mukaisia sairausvakuutusmaksuja laskiessaan huomioon myös vetoomuksen esittäjälle Saksasta maksetut eläketulot. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei vetoomuksen esittäjän kuvailema tilanne riko voimassa olevia yhteisön säännöksiä. PE v /8 CM\ doc