YHTEISÖN HENKILÖVAHINKOTIETOJA KOSKEVA KATTAVA YLEISKATSAUS (KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT)

Transkriptio

1 YHTEISÖN HENKILÖVAHINKOTIETOJA KOSKEVA KATTAVA YLEISKATSAUS (KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT) Lopullinen raportti Kuratorium für Schutz und Sicherheit (Itävallan turvallisuuden ja ennaltaehkäisyn tutkimuslaitos) - "Sicher Leben" -instituutti Henkilövahinkojen ehkäisyohjelma - EYVL C 208, IPP/2000/1071 SI

2 Sicher Leben SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 HANKKEEN JOHTO HANKEKUMPPANIT JOHDANTO Euroopasta puuttuu kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien epidemiologia Tieteelliset perustat ja tavoitteet MENETELMÄT Itävaltalainen "henkilövahinkoja koskeva tietovarasto" prototyyppinä EU:n henkilövahinkoja koskevien tietolähteiden saatavuus- ja hyödynnettävyysanalyysi EU:n henkilövahinkojen tietomalli Mallin rakenne Lähteet ja määritelmät Koeluonteinen tiedonhankinta CVI-ohjelmisto TULOKSET JA TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT EU:n ja kansallisten henkilövahinkoja koskevien tietolähteiden saatavuusja hyödynnettävyysanalyysi EU:n henkilövahinkojen tietomalli Rakenne Määritelmät ja tietolähteet

3 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. A. Tapaturmaluokkien suositeltavat määritelmät vakioversio...39 B. Suositeltavat tietolähteet vakioversio...41 C. Tapaturmaluokkien suositeltavat määritelmät minimiversio...43 D. Suositeltavat tietolähteet minimiversio...45 EU-tason analyysi...46 Jäsenvaltioiden välinen vertailuanalyysi...55 Nykytilanne...55 Kehityssuuntaukset...62 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET...68 Malli...68 CVI-luvut...69 Täytäntöönpano ja ylläpito...70 LYHENNELUETTELO...72 VIITTEET...74 LIITE 1: JÄSENVALTIOKOHTAISET CVI-TAULUKOT...78 LIITE 2: EU:N JA JÄSENVALTIOIDEN HENKILÖVAHINKOJA KOSKEVIEN TIETOLÄHTEIDEN SAATAVUUS- JA HYÖDYNNETTÄVYYSANALYYSI EU-tason analyysi Jäsenvaltiokohtainen analyysi LIITE 3: CVI-OHJELMISTON KÄYTTÖOHJE

4 Sicher Leben TIIVISTELMÄ TUTKIMUSONGELMA Työ- ja liikennetapaturmiin verrattuna kotona ja vapaa-aikana tapahtuvista tapaturmista (Home and Leisure Accidents, HLA) ei käytännössä ole olemassa minkäänlaisia indikaattoreita Euroopan unionin (EUROSTAT, EUPHIN/HIEMS) eikä muissa kansainvälisissä kansanterveyden tietojärjestelmissä, joita ovat esimerkiksi "Health for All" (WHO) tai "Health 2001" (OECD). Euroopan yhteisö perusti kotona ja vapaa-aikana tapahtuvia tapaturmia (HLA) koskevan yhteisön tietojenvaihtojärjestelmän (EHLASS) yli kymmenen vuotta sitten, ja sen tarkoituksena oli tukea jäsenvaltioita kotona ja vapaa-aikana tapahtuvia tapaturmia koskevassa tiedonkeruussa. EHLASS oli ihanteellinen väline kyseisten tapaturmien indikaattorien luomista varten (sillä se sisältää ainutkertaisia tietoja, joiden avulla voidaan suunnitella erityisiä henkilövahinkojen ehkäisytoimia). EHLASS perustuu kuitenkin edelleenkin vain muutaman sairaalan keräämiin tietoihin kussakin jäsenvaltiossa, ja vasta hiljattain on alettu soveltaa yhteisiä menettelyjä näytetulosten yhdenmukaistamiseksi ja niiden ekstrapoloimiseksi kansallisiin tapaturmalukuihin. Kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien indikaattoreita olisi mahdollista luoda myös yleisesti käytettyyn ICD-luokitukseen perustuvien kuolleisuutta ja sairastuvuutta koskevien tietojen pohjalta. Käytännössä kuitenkin ulkoisen syyn koodien niin sanottujen E-koodien riittämätön (kuolleisuus) tai puuttuva (sairastuvuus) käyttö rajoittaa tätä mahdollisuutta. Näin ollen EU:n tasolla ei ole toistaiseksi käytettävissä kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien verrannollisia indikaattoreita. Kansallisella tasolla tilanne on hieman erilainen: Joissakin jäsenvaltioissa kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien aiheuttamien henkilövahinkojen määrien arvioimisessa on käytetty EHLASS:in tietoja tai olemassa olevia tapaturmien rekisteröintijärjestelmiä. Joissakin jäsenvaltioissa käytetään sellaisia luokitusjärjestelmiä, joiden avulla kotona ja vapaa-aikana tapahtuvat tapaturmat voidaan tunnistaa myös muissa tietolähteissä, esimerkiksi sairaaloiden poistoilmoitus- tai sosiaalivakuutusrekistereissä. 4

5 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. Joissakin jäsenvaltioissa kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien määrää mitataan myös säännöllisten kyselytutkimusten avulla. Henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsaus (Comprehensive View on Injuries, CVI) on laadittu kokoamalla yhteen suurin osa sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla käytettävissä olevista henkilövahinkotiedoista ja yhdistämällä ne EU:n henkilövahinkojen tietomalliin. Kun tietomalliin syötetään todellisia tietoja, sen pitäisi tarjota avainlukuja tahattomien henkilövahinkojen vaikutuksista terveydentilaan ja terveydenhuoltopalvelujen käytöstä näiden vahinkojen yhteydessä. TAVOITE Tutkimuksen päätavoitteet ovat seuraavat: 1. Kehitetään EU:n henkilövahinkotietojen tietomalli (CVI), jonka avulla kotona ja vapaa-aikana tapahtuvia tapaturmia koskevat tiedot voidaan yhdistää yleisiin terveydenhuoltoa koskeviin ja muihin kuin lääketieteellisiin tapaturmia koskeviin tietoihin. CVI perustuu kansainvälisiin kansanterveyden tietojärjestelmiin ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden tietolähteisiin. 2. Tarjotaan tähän malliin perustuvia todellisia lukuja tahattomien henkilövahinkojen vaikutuksista terveydentilaan ja terveydenhuoltopalvelujen käytöstä näiden vahinkojen yhteydessä Euroopan unionissa. 3. Toteutetaan tätä mallia koeluonteisena (meta)tietokantana, jonka avulla voidaan päivittää tietoja ja esitellä "tautikohtainen" soveltamistapa, jota voidaan hyödyntää yleisissä kansanterveyden tietojärjestelmissä, kuten EUPHIN/HIEMS-järjestelmissä. MENETELMÄT Tutkimuksen tavoitteisiin pyrittiin neljässä vaiheessa: 1. Erilaiset henkilövahingoista johtuvaa kuolleisuutta ja sairastuvuutta koskevat EU:n ja jäsenvaltioiden tietolähteet, henkilövahinkojen ehkäisyhankkeet (COST, COCOL, SPORTS PHASE I) 1 mukaan luettuina, tarkastettiin ja niille tehtiin meta-analyysi

6 Sicher Leben 2. Kehitettiin tapaturmaluokkiin (pääasiassa kotona ja vapaa-aikana tapahtuvat, liikenneja työtapaturmat) ja henkilövahingon seuraukseen (kuolleet, vammautuneet, hoitojaksot, sairauslomat jne.) perustuva henkilövahinkomatriisi Comprehensive View of Injuries (CVI), jota käytetään EU:n henkilövahinkojen tietomallina. Mallin avulla voidaan raportoida kattavasti tahattomia henkilövahinkoja koskevista avainluvuista EU:n tasolla. Yhdistämällä henkilövahingoista johtuvaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalivakuutuskorvausten käyttöä koskevat tietolähteet voidaan luoda sekä henkilövahinkojen ilmaantuvuuden että niistä aiheutuvien kustannusten indikaattoreita (sairaalavuorokaudet, sairauslomapäivät, vammautumistapaukset). 3. Hankekumppaneiden (CZ, DK, FR, DE, EL, NL, UK) kanssa pyrittiin yhdistämään sekä kansainvälisten että kansallisten tietolähteiden todelliset henkilövahinkoja koskevat tiedot ja syöttämään ne EU:n CVI-malliin. 4. Ranskalaisten kumppaneiden kanssa kehitimme kokeellisen tietokantasovelluksen (MS-Access), jonka avulla tulosten haku on joustavaa ja tietoja on mahdollista päivittää. AVAINLUVUT Terveydentila (CVI Henkilövahingon seuraus) Suhteellinen ilmaantuvuus (yhtä kuolemaa kohti) Tapaukset Tapaukset :ta asukasta kohti Kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien osuus Kuolleet % Vammautuneet % Vuodeosastopotilaat % Poliklinikkapotilaat % Kaikki henkilövahingot % Resurssien käyttö (CVI Vahingon seuraus) Henkilövahinkoja kaikista diagnooseista 2 Frekvenssi (tapauksia tai päiviä) Frekvenssi :ta asukasta kohti Kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien osuus Päättyneet hoitojaksot 10 % % (tapauksia) Päättyneet hoitojaksot 10 % % (päiviä) Sairauslomat (tapauksia) 10 % % Sairauslomat (päiviä) 21 % % 2 Sairauslomat: "Sicher Leben" -insitutti,

7 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. Kaavio 1: Kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien aiheuttamia henkilövahinkoja koskeva CVI-malli - Terveydentila ja resurssien käyttö tahattomien henkilövahinkojen yhteydessä EU:n 15 jäsenvaltiossa. Perustuu täydellisimpään matriisiin ( ), jossa jäsenvaltioiden määrä vaihtelee solukohtaisesti (yhteensä 208 tietoyksikköä); keskimääräinen ilmaantuvuus on ekstrapoloitu EU:n 373 miljoonan kokonaisväestön tasolla solukohtaisesti. Sairaalavuorokausien osalta tahattomien henkilövahinkojen uhrit käyttävät 10 prosenttia sairaalaresursseista; 74 prosenttia henkilövahingoista aiheutuvista sairaalavuorokausista johtuu kotona ja vapaa-aikana tapahtuvista tapaturmista (urheilu mukaan luettuna). Yli 20 prosenttia kaikista sairauslomapäivistä johtuu tahattomista henkilövahingoista, joista 37 prosenttia aiheutuu kotona ja vapaa-aikana tapahtuvista tapaturmista (urheilutapaturmat mukaan luettuina). Henkilövahingoista johtuvasta vuodeosastohoidosta ja sairauslomista aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 miljardia euroa vuodessa (16 miljardia euroa sairaalavuorokausista ja 24 miljardia euroa sairauslomista aiheutuvista menoista). Saatavana on myös jäsenvaltiokohtaisia CVI-taulukoita, mutta niiden tiedot eivät ole yhtä täydellisiä. Jotta lukujen haku ja päivitys olisi joustavaa, jäsenvaltiokohtaisilla tiedoilla ja hakusanastolla täydennetty CVI on saatavana myös sähköisessä muodossa (CVI, MS- Access ). CVI on toteutettu myös ohjelmistona, joka mahdollistaa EU:n henkilövahinkoja koskevien avainlukujen tehokkaan haun ja päivittämisen henkilövahingon tapahtumapaikan, seurauksen ja jäsenvaltion mukaan jaoteltuna. 7

8 Sicher Leben vammautuminen vuodeosastopotilaat poliklinikkapotilaat muu lääkintähoito Kaavio 2: EU15:n henkilövahinkoja koskeva CVI-pyramidikaavio - kerrosten koko osoittaa tahattomien henkilövahinkojen seurausten suhteellisen määrän. Kaavio perustuu täydellisimpään matriisiin ( ), jossa jäsenvaltioiden määrä vaihtelee kussakin kerroksessa. TÄRKEIMMÄT TULOKSET Tutkimuksen neljässä vaiheessa tehdyt tärkeimmät tulokset esitetään tiivistettynä seuraavissa taulukoissa: 1. Tärkeimmät havainnot: yleiskatsaus EU:ssa käytössä olevista henkilövahinkojen indikaattoreista ja tietolähteistä Monet julkiset (esim. WHO, EUROSTAT) ja yksityiset (esim. OECD, BASt) organisaatiot tarjoavat kansainvälisiä terveystietoja henkilövahinkotiedot mukaan luettuina. Tarjottavissa tiedoissa on paljon päällekkäisyyttä, ja keskeisimmät järjestelmät ovat WHO (maksuton) ja OECD (maksullinen). WHO:n ja OECD:n tietoihin sisältyvät seuraavat henkilövahinkojen indikaattorit (absoluuttisina lukuina, ikävakioituina ilmaantuvuuslukuina, ikäryhmittäin ja sukupuolittain): Terveydentila: Kuolleisuus Vammat ja myrkytykset (ICD / ulkoinen syy) * Itsemurha ja tahallinen itsensä vahingoittaminen (ICD / ulkoinen syy) Murha ja tahallinen vahingoittaminen (ICD / ulkoinen syy) Moottoriajoneuvon liikennetapaturmat (ICD / ulkoinen syy tai poliisin tiedot) 8

9 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä (sosiaalivakuutustiedot) Sairastuvuus Työtapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden määrä (sosiaalivakuutustiedot) Liikennetapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden määrä (poliisin tiedot) Sairastuvuus kotona tapahtuvissa tapaturmissa (% väestöstä) ** Terveydenhuoltopalvelujen käyttö: Vuodeosastohoidon käyttö Päättyneet hoitojaksot, vammat ja myrkytykset Keskimääräinen sairaalassaoloaika, vammat ja myrkytykset * Myös muita ICD-luokituksen E-koodiryhmiä, esimerkiksi putoamisia, tulipaloja tai myrkytyksiä koskevia kuolleisuustietoja on saatavana WHO:n Mortality Database -tietokannassa. Tämän vuoksi "henkilövahingoista johtuva kuolleisuus" on toistaiseksi yksityiskohtaisimmin tutkittu henkilövahinkojen indikaattori kansainvälisellä tasolla. ** Vain OECD:n Health Data -tietokanta sisältää kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien (HLA) indikaattorin. Tietoja on kuitenkin saatavana vain kahdesta EU:n jäsenvaltiosta vuodelta 95, eli Tanskasta (8,5 prosenttia) ja Portugalista (3,5 prosenttia). Työ- ja liikennetapaturmien luokkakohtaisten indikaattoreiden asianmukaisuutta on pohdittava huolellisesti kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien indikaattoreiden kehittämisen yhteydessä. Lyhyesti sanottuna EU:ssa ei ole käytännössä minkäänlaisia indikaattoreita kotona ja vapaaaikana tapahtuvia tapaturmia varten. 2. Tärkeimmät tulokset: EU:n tahattomia henkilövahinkoja koskeva tietomalli (CVIraportointimalli ja suositeltavat tietolähteet) Henkilövahinkotietoja käsittelevä työryhmä (AT, DK, GE, FR, GR, NL) kehitti saatavuus- ja hyödynnettävyystutkimuksen tulosten perusteella raportointimallin, joka koskee tahattomia henkilövahinkoja EU:n ja kansallisella tasolla. CVI-malli muodostuu kuudesta itsenäisestä "tapaturmaluokasta" tai sektorista (liikenne, työpaikka, koulu, urheilu, koti ja vapaa-aika, yhteensä tahattomat) ja kuudesta itsenäisestä "henkilövahingon seurauksesta" tai kerroksesta (kuolleet, päättyneet hoitojaksot, poliklinikkapotilaat, sairauslomat, vammautuneet, kaikki henkilövahingot). Mallia voidaan käyttää sekä vakio- että minimiversiona. Kun vakioversion tiedot ovat täydellisiä, se tuottaa 36 avainlukua, joilla mitataan henkilövahingoista johtuvaa kuolleisuutta, henkilövahingoista johtuvaa sairastuvuutta sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttöä tahattomien henkilövahinkojen yhteydessä tapaturmaluokittain. Mallia voidaan soveltaa henkilövahinkoja koskevaan raportointiin sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa. Mallia suositellaan käytettäväksi erityisesti EHLASS/ISS -raporttien johdannon laatimiseen tällä tavoin EHLASS/ISS-tiedot asetetaan henkilövahinkojen laajaan kontekstiin. Saatavuus- ja hyödynnettävyysanalyysin perusteella määriteltiin myös tapaturmaluokkien "suositeltavat määritelmät" sekä "suositeltavat tietolähteet" erilaisia henkilövahinkojen seurauksia varten. Suositeltavat tietolähteet (vakioversio): CVI:ssä käytettävät kansainväliset tietolähteet asetetaan paremmuusjärjestykseen pääasiassa sen mukaan, miten 9

10 Sicher Leben hyvin niissä käytetty alkuperäinen luokitus soveltuu suositeltaviin määritelmiin. Suositeltavat määritelmät perustuvat pakostakin tietolähteiden alkuperäisiin määritelmiin. Eri tietolähteiden välisten päällekkäisyyksien korjaamiseksi annetaan tietojen mukaan ottamista ja pois jättämistä koskevia perusteita (esimerkiksi tapaturmaluokassa "työpaikka": jätä pois tapaturmat, jotka tapahtuvat matkalla työhön tai työstä kotiin). 3. Tärkeimmät tulokset: henkilövahinkojen kattava yleiskatsaus (CVI) EU:ssa mallin soveltaminen CVI-mallin avulla saadaan paras arvio tahattomien henkilövahinkojen määrästä (15 jäsenvaltion) EU:ssa tapaturmaluokkien (eli henkilövahinkojen ehkäisyn osa-alueiden) ja vahingon seurausten (jotka perustuvat tietolähteeseen ja osoittavat seurauksen vakavuutta) mukaan jaoteltuna seuraavasti: Ilmaantuvuus ( :ta asukasta kohti); laskettu kutakin solua vastaavan jäsenvaltiomäärän painotetun keskiarvon mukaan (Kaavio 3). Absoluuttiset luvut; ilmaantuvuuslukujen keskiarvo on ekstrapoloitu EU:n 373 miljoonan kokonaisväestöön solukohtaisesti (Kaavio 4). Tapaturmaluokkien "liikenne", "työpaikka", "koulu", "urheilu" sekä "koti ja vapaa-aika" suhteellinen osuus kunkin seurauksen ilmaantuvuutta mittaavassa kerroksessa (rivikohtainen prosenttiosuus, luokkien yhteenlaskettu osuus on 100 prosenttia; Kaavio 5) Henkilövahinkojen seurausta mittaavien kerrosten suhteellinen osuus kussakin tapaturmaluokassa (sarakekohtainen prosenttiosuus, luokan "kaikki henkilövahingot" osuus on 100 prosenttia; Kaavio 6) CVI:n käyttöön liittyviä huomautuksia: CVI-mallin erityispiirteenä on, että useimmissa henkilövahinkojen seurauksissa (mallin riveissä tai kerroksissa) yksittäisten tapaturmaluokkien summa ei ole 100 prosenttia, kuten luokassa "yhteensä". Tämä johtuu siitä, että useimmissa tapauksissa kussakin yksittäisessä tapaturmaluokassa sekä luokassa "yhteensä" oli käytettävä erillisiä arvioita. Tämän seurauksena yksittäisten tapaturmaluokkien summa voi toisinaan olla suurempi tai pienempi kuin luokan "yhteensä" summa. Päällekkäisyyksiä esiintyy myös CVI-malliin sisältyvien henkilövahinkojen seurausten välillä: Suurin osa luokkaan "kuolleet" ja kaikki luokkaan "vammautuneet" sisältyvistä tapauksista on sisällytetty myös riville "päättyneet hoitojaksot". "Päättyneet hoitojaksot" ja "poliklinikkapotilaat" sulkevat yleensä toisensa pois, ja niiden summa osoittaa "sairaalahoitoa vaativia henkilövahinkoja", joka on suurin henkilövahinkojen seurausten luokka useimmissa tapaturmaluokissa. Luokan "sairaalahoitoa vaativat henkilövahingot", joka on luokkien "päättyneet hoitojaksot" ja "poliklinikkapotilaat" yhteissumma, pitäisi yleensä olla luokan "kaikki henkilövahingot" alaryhmänä, sillä tähän luokkaan sisältyvät myös sellaiset henkilövahingot, joita hoidetaan sairaalan ulkopuolella, esimerkiksi yleislääkärin vastaanotolla. 10

11 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. Joissakin tapauksissa luokkien "päättyneet hoitojaksot" ja "poliklinikkapotilaat" summa on suurempi kuin luokan "kaikki henkilövahingot" summa. Tämä johtuu jälleen kerran siitä, että kussakin henkilövahinkojen seurausten luokassa sekä luokassa "kaikki henkilövahingot" käytettiin erillisiä arvioita. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisessä tietokannassa ei ole raportoitu kaikista luokkaan "kaikki henkilövahingot" sisältyvistä tapauksista (tämä koskee todennäköisesti poliisien rekisteröimiä liikennetapaturmia). CVI:n tavoitteena on tuottaa avainlukuja, jotka koskevat henkilövahinkojen vaikutuksia terveydentilaan ja terveydenhuoltopalvelujen käyttöä henkilövahinkojen yhteydessä EU:ssa ja jotka perustuvat useisiin suositeltaviin tietolähteisiin ja tietolähteissä käytettyjen tapaturmaluokkien suositeltaviin määritelmiin. Käytännössä näitä suosituksia voidaan tällä hetkellä toteuttaa vain muutamissa EU:n jäsenvaltioissa. Jotta käytettävissä olevista tiedoista saataisiin koottua mahdollisimman täydellinen katsaus, suositellaan, että CVI-taulukossa laskettaisin avainlukuja mieluummin muutaman vuoden ajalta ( ) kuin vain tietyltä vuodelta (ohjelmiston ominaisuus "most complete table" eli "täydellisin taulukko"). Nykyisessä CVI-taulukossa ja CVI-tietokannassa on yhteensä 208 tietoyksikköä kaikista EU:n 15 jäsenvaltiosta; näin ollen jokainen 36:sta saatavana olevasta avainluvusta perustuu keskimäärin kuudesta jäsenvaltiosta kerättyihin tietoyksiköihin. Seuraavien CVI-taulukoiden 36 avainlukua perustuvat yhteensä 208 tietoyksikköön (ja keskimäärin kunkin solun luku perustuu kuuteen tietoyksikköön), jotka on kerätty EU:n 15 jäsenvaltiosta vuosina (ohjelmiston ominaisuus "täydellisin taulukko"): CVI EU15 Henkilövahinkojen määrä ( :ta asukasta kohti) Liikenne Työpaikka Koulu Urheilu Koti ja vapaaaika Yht. tahattomat Kuolleet ,04 0, Vammautuneet Päättyneet hoitojaksot Poliklinikkapotilaat Kaikki henkilövahingot Sairaalassaoloaika (päiviä keskim.) Sairauslomat (tapauksia) Sairauslomat (päiviä keskim.) Kaavio 3: EU15:n CVI-keskiarvot arvio tahattomien henkilövahinkojen ilmaantuvuudesta EU:ssa henkilövahingon seurauksen ja tapaturmaluokan mukaan jaoteltuna. Luvut perustuvat täydellisimpään matriisiin ( ), jossa solukohtainen jäsenvaltioiden määrä vaihtelee; määrät :ta asukasta kohti. Huomautus: koska tietolähteitä on paljon, rivien ja sarakkeiden summa ei ole yleensä 100 prosenttia. Vuodessa keskimäärin ( ), EU:n 15 jäsenvaltion väestöstä 10 prosenttia kärsii henkilövahingon (kaikki henkilövahingot yhteensä). 11

12 Sicher Leben kotona ja vapaa-aikana tapahtuvan tapaturman uhriksi joutuu 7 prosenttia (mukaan luettuina urheilutapaturmat, joiden osuus on 1,7 prosenttia). Vuodeosastolla hoidettavien henkilövahinkojen osuus 1,4 prosenttia. Näistä 0,6 prosenttia johtuu kotona ja vapaa-aikana tapahtuvista tapaturmista (mukaan luettuina urheilutapaturmat: 0,2 prosenttia). Kaikkien vuodeosastolla hoidettavien henkilövahinkojen osuus EU:n 15 jäsenvaltiossa on noin 14 prosenttia, ja henkilövahingoista johtuvan sairastuvuuden osuus on noin 10 prosenttia (tiedot eivät ole näkyvissä). Tahattomista henkilövahingoista johtuvan kuolleisuuden osuus on 36 tapausta :ta asukasta kohti, ja näistä 15 aiheutuu kotona ja vapaa-aikana tapahtuvista tapaturmista (urheilu: 0,3 prosenttia). EU:n 15 jäsenvaltion kokonaiskuolleisuus on noin 700, ja tahattomista henkilövahingoista johtuva suhteellinen kuolleisuus on noin 4,5 prosenttia (tiedot eivät ole näkyvissä). Henkilövahinkojen seurausten luokkia "vammautuneet", "päättyneet hoitojaksot", "poliklinikkapotilaat" ja "kaikki henkilövahingot" pidetään henkilövahinkojen ilmaantuvuuden indikaattoreina, kun taas luokkia "sairaalavuorokaudet" ja "sairauslomapäivät" pidetään henkilövahingoista aiheutuvien kustannusten taloudellisina indikaattoreina: Keskimääräinen sairaalassaoloaika henkilövahingon jälkeen on 8 päivää, ja koti ja vapaa-ajan tapaturmien osalta 10 päivää (urheilu: 7 päivää). Keskimääräinen henkilövahingoista johtuvan (työstä tai koulusta annettavan) sairausloman pituus on päivää, ja koti ja vapaa-ajan tapaturmista johtuvan sairausloman osalta 24 päivää (myös urheilussa 24 päivää). 12

13 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. CVI EU15 Absoluuttiset luvut (tuhatta) Liikenne Työpaikka Koulu Urheilu Koti ja vapaaaika Kaikki tahattomat Kuolleet ,2 1, Vammautuneet Päättyneet hoitojaksot Poliklinikkapotilaat Kaikki henkilövahingot Sairaalassaoloaika (päiviä) Sairauslomat (tapauksia) Sairauslomat (päiviä) Kaavio 4: EU15:n CVI - absoluuttiset luvut (ekstrapoloituna) arvio tahattomien henkilövahinkojen määrästä EU:ssa tapaturman seurauksen ja tapaturmaluokan mukaan jaoteltuna. Perustuu täydellisimpään matriisiin ( ), jossa solukohtainen jäsenvaltioiden määrä vaihtelee; keskimääräiset ilmaantuvuusluvut on ekstrapoloitu EU:n 373 miljoonan kokonaisväestöön solukohtaisesti (absoluuttiset luvut tuhansia). Absoluuttisina lukuina vuodessa ( ): Yli henkilöä kuolee tapaturman seurauksena. Heistä vähintään kuolee kotona tai vapaa-aikana tapahtuneen tapaturman seurauksena (urheilu mukaan luettuna). Tapaturmaluokkien yhteissumman ja luokan "yhteensä" summan välinen ero osoittaa, miten vaikeaa on erotella eri tapaturmaluokkia ICD-luokitukseen perustuvissa tietolähteissä. Lähes 40 miljoonaa (38,6) henkilöä kärsii tahattoman henkilövahingon EU:n 15 jäsenvaltiossa. kotona tai vapaa-aikana tapahtuvan tapaturman uhriksi joutuu 25 miljoonaa (,6 + 6,3 milj.) henkilöä (urheilutapaturmat mukaan luettuna: 6,3 miljoonaa). vuodeosastolla hoidetaan 5 miljoonaa henkilövahingon kärsinyttä henkilöä (johon käytetään 40 miljoonaa sairaalavuorokautta); näistä vähintään 2,3 miljoonaa kotona tai vapaa-aikana tapahtuvan tapaturman seurauksena (urheilu mukaan luettuna: 0,5 miljoonaa). 13

14 Sicher Leben Henkilövahingosta johtuvan (työstä tai koulusta annettavan) sairausloman pituus on päivää, ja kotona tai vapaa-aikana tapahtuneen tapaturman seurauksena 24 päivää (myös urheilutapaturmissa 24 päivää) Päättyneet hoitojaksot ja sairauslomat ovat tärkeimmät henkilövahingoista aiheutuvien suorien kustannusten indikaattorit. Hyvin varovaisesti arvioituna keskimääräiset kustannukset ovat 400 euroa sairaalavuorokaudelta ja 70 euroa menetetyltä työpäivältä, jolloin 40 miljoonaa sairaalavuorokautta vastaa noin 16:ta miljardia euroa ja 340:tä miljoonaa sairauslomapäivää (laskematta koulusta otettua sairaslomaa) vastaa 24:ää miljardia euroa. CVI EU15 rivikohtainen prosenttiosuus Liikenne Työpaikka Koulu Urheilu Koti ja vapaaaika Luokat yhteensä Kuolleet 41 % 5 % 0 % 1 % 53 % 100 % Vammautuneet 12 % 41 % 1 % 4 % 41 % 100 % Päättyneet 16 % 16 % 2 % 15 % 51 % 100 % hoitojaksot Poliklinikkapotilaat 7 % 14 % 5 % 12 % 62 % 100 % Kaikki henkilövahingot 5 % 14 % 13 % 17 % 51 % 100 % Sairaalassaoloaika 13 % 12 % 1 % 12 % 62 % 100 % (päiviä) Sairauslomat 15 % 49 % 3% 10 % 23 % 100 % (tapauksia) Sairauslomat 18 % 41 % 4 % 11 % 26 % 100 % (päiviä) Kaavio 5: EU15 CVI: rivikohtainen prosenttiosuus - luokkien "liikenne", "työpaikka", "koulu", "urheilu" ja "koti ja vapaa-aika" suhteellinen osuus kussakin seurausta osoittavassa kerroksessa (rivikohtainen osuus, luokkien yhteissumma on 100 prosenttia). Perustuu täydellisimpään matriisiin ( ), jossa solukohtainen jäsenvaltioiden määrä vaihtelee; keskimääräinen rivikohtainen ilmaantuvuus on ekstrapoloitu EU:n 373 miljoonan kokonaisväestöön. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa vastuu henkilövahinkojen ehkäisystä on jakautunut perinteisesti enemmän tai vähemmän riippumattomiin hallinnon alueisiin. Selkeät vastuualueet on määritelty yleensä ainoastaan koulu- ja työtapaturmien sekä toisaalta liikennetapaturmien osalta. Vastuu jäljelle jäävien tahattomien henkilövahinkojen urheilussa sekä kotona ja vapa-aikana tapahtuvia tapaturmia ehkäisystä jakautuu yleensä useille eri hallinnon alueille. Rivikohtaisia prosenttiosuuksia esittävässä CVI-taulukossa tämä vastuualueiden jakautuminen näkyy tahattomien henkilövahinkojen jakautumisena vastaaviin tapaturmaluokkiin: 14

15 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. 73 prosenttia "kaikista henkilövahingoista" EU:n 15 jäsenvaltiossa aiheutuu muista kuin työtapaturmista (ja muista kuin koulutapaturmista), ja ne tapahtuvat kansalaisten yksityiselämän alueella. (Koska koulutapaturmien osuus on tässä todennäköisesti yliarvioitu, "yksityisten" henkilövahinkojen osuus voi olla jopa yli 73 prosenttia.) Useimmissa EU:n sosiaalivakuutusjärjestelmissä kuntoutus- ja työkyvyttömyyskorvausta ei makseta muista kuin työtapaturman aiheuttamista henkilövahingoista. CVI:n mukaan tämä pitää paikkansa ainakin 59 prosentin osalta niistä luokkaan "kaikki henkilövahingot" sisältyvistä henkilöistä, jotka ovat vammautuneet pysyvästi. "Yksityisten" henkilövahinkojen osuus päättyneistä hoitojaksoista on 82 prosenttia. Liikennetapaturmien osuus vaihtelee CVI:ssä 5 prosentista (kaikki henkilövahingot) 42 prosenttiin (kuolleet), mikä osoittaa selvästi liikennetapaturmista johtuvaa korkeaa kuolleisuutta. Kotona, vapaa-aikana ja urheilussa tapahtuvien henkilövahinkojen osuus vaihtelee CVI:ssä 33 prosentista (sairauslomat) 81 prosenttiin (kaikki henkilövahingot). CVI EU15 - sarakekohtaiset prosenttiosuudet Liikenne Työpaikka Koulu Urheilu Koti ja Yhteensä vapaaaika Kuolleet 2,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 0,3 % Vammatutuneet 4 % 5 % 0 % 0 % 1 % 1 % Päättyneet 28 % 10 % 2 % 8 % 9 % 13 % hoitojaksot Poliklinikkapotilaat 86 % 65 % 24 % 46 % 76 % 58 % Muu lääkintähoito -20 % 20 % 74 % 45 % 14 % 27 % Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % henkilövahingot Kaavio 6: EU15:n CVI: sarakekohtainen prosenttiosuus - henkilövahingon seurauksen suhteellinen osuus kussakin tapaturmaluokassa (sarakekohtainen osuus, luokan "kaikki henkilövahingot" osuus on 100 prosenttia; koska henkilövahinkojen seurauksia koskevat tiedot on kerätty erillisistä tietokannoista, seurausten summa voi olla yli 100 prosenttia). Perustuu täydellisimpään matriisiin ( ), jossa solukohtainen jäsenvaltioiden määrä vaihtelee; keskimääräinen ilmaantuvuus on ekstrapoloitu EU:n 373 miljoonan kokonaisväestöön solukohtaisesti (absoluuttiset luvut tuhansia). Sarakekohtaisia osuuksia osoittava CVI-taulukko vastaa henkilövahinkopyramidia; siinä esitetään määrällisesti tapaturmien erilaisten seurausten suhteellinen osuus tapaturmaluokittain: 15

16 Sicher Leben Tilastollisesti EU:n 15 jäsenvaltiossa yhtä tapaturmaista kuolemaa kohti tapahtuu 333 muuta tahatonta henkilövahinkoa (kuolleiden osuus 0,3 %): 3 vammautumista, 43 vuodeosastolla hoidettavaa henkilövahinkoa, 3 ensiavussa hoidettavaa ja 90 muuta henkilövahinkoa. Noin 70 prosenttia kaikista tahattomista henkilövahingoista (luokassa "yhteensä") hoidetaan sairaaloissa, ja 13 prosenttia vahingon kärsineistä henkilöistä on hoidettava vuodeosastolla. Kiinnostavaa kyllä, sairaalahoitoa vaativien liikennetapaturmien määrä ylittää (poliisin rekisteröimien) kaikkien henkilövahinkojen määrän 14 prosentilla. Tämä ylitys merkitsee sitä, että virallisesti rekisteröityjä liikennetapaturmia on ilmoitettu vähemmän kuin sairaaloiden kirjaamia liikennetapaturmien aiheuttamia henkilövahinkoja. Liikennetapaturmien seuraukset ovat keskimääräistä vakavampia, sillä niiden aiheuttamista henkilövahingoista johtuvan kuolleisuuden (2,1 prosenttia) ja vuodeosastolla hoidettavien henkilövahinkojen osuus (28 prosenttia) on suurin kaikista luokista. Henkilövahingosta johtuvan vammautumisen osuus on suurin työtapaturmissa (5 prosenttia kaikista työtapaturmista) ja liikennetapaturmissa (4 prosenttia). Työtapaturmien määrä saattaa kuitenkin olla yliarvioitu, sillä muista kuin työtapaturmien aiheuttamista henkilövahingoista on vain vähän tietoa saatavana (tämä johtuu aiemmin etuoikeutetussa asemassa olleista työtapaturmien korvausjärjestelmistä). Tärkeimmät kehityssuuntaukset EU:n 15 jäsenvaltiossa vuosina : CVI:n tiedonkeruumenetelmällä ei pystytty hankkimaan aiempia tietoja kehityssuuntauksia koskevaa analyysiä varten. Näin ollen jäljempänä esitettävät henkilövahingoista johtuvan kuolleisuuden ja sairastuvuuden kehityssuuntauksia koskevat tiedot hankittiin WHO:n HFA-tietojärjestelmästä ( EU:n 15 jäsenvaltiossa keskimääräinen kuolleisuus ( :ta asukasta kohti) on laskenut sekä tahallisten että tahattomien henkilövahinkojen osalta. Kuolleisuus on laskenut vähiten muissa kuin liikennetapaturmissa ja kotona ja vapaa-aikana tapahtuvissa tapaturmissa. Kehityssuuntaus on kuitenkin saattanut muuttua vuosikymmenen loppuun mennessä. 16

17 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. Kaikissa EU:n 15 jäsenvaltioissa tahattomista henkilövahingoista johtuvat kuolleisuusluvut osoittavat selvää laskua. Lukujen välillä on suuria eroja, mutta kehityslinjat näyttäisivät olevan samansuuntaisia (vuonna 90 vaihteluväli oli ja vuonna 2000 se oli 20 45). EU:n 15 jäsenvaltion henkilövahingoista johtuvan sairastuvuuden (vuodeosastolla hoidettavien henkilövahinkojen prosenttiosuus kaikesta vuodeosastohoidosta) keskimääräinen osuus on ollut koko vuosikymmenen ajan noin 10 prosenttia (vain Itävallassa on nähtävissä selvää laskua). Huomattavan suuret erot jäsenvaltioiden välillä kuvastavat myös terveydenhuoltojärjestelmien välisiä eroja (vuonna 98 vaihteluväli oli 6 12 prosenttia). Liikennetapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden määrät vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä (vuonna 99 vaihteluväli oli henkilöä :ta asukasta kohti), ja tämä osoittaa, että rekisteröintimenetelmissä on järjestelmällisiä eroja. Useimmissa jäsenvaltioissa liikennetapaturmien määrää voitaisiin vähentää, mikä näkyy jossakin määrin myös EU:n keskiarvossa. Työtapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden määrissä on vielä suurempia eroja jäsenvaltioiden välillä kuin liikennetapaturmissa vahingoittuneiden määrissä (vuonna 99 työtapaturmien vaihteluväli oli tapaturmaa :ta asukasta kohti). Tämäkin osoittaa rekisteröintimenetelmien välisiä järjestelmällisiä eroja. Useimmissa jäsenvaltioissa työtapaturmien määrää voitaisiin vähentää, mikä näkyy jossakin määrin myös EU:n keskiarvossa. 17

18 Sicher Leben PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Yhteisön henkilövahinkotietoja koskevassa kattavassa yleiskatsauksessa (CVI) erillisissä lähteissä olevat yleiset terveydenhuoltoa koskevat tiedot ja erityisesti henkilövahinkoja koskevat tiedot vakioidaan ja yhdistetään toisiinsa. Tämän tietovarasto-tyyppisen lähestymistavan suurimpia etuja ovat: CVI-malli lisää sisältämiensä tietolähteiden arvoa, sillä sen avulla on helpompi saada tietoja eri tapaturmaluokista henkilövahinkojen seurantaa ja ehkäisyä varten. Tuomalla esiin eri tietolähteiden laajuuteen ja määritelmiin liittyviä eroja CVI antaa myös jonkinlaisen aavistuksen siitä, missä määrin tietyissä rekistereissä (esimerkiksi liikennetapaturmia koskevissa rekistereissä) henkilövahinkojen määrä ilmoitetaan liian suureksi tai liian pieneksi. CVI-malli antaa parhaaseen arvioon perustuvia avainlukuja tahattomien henkilövahinkojen määrästä EU:ssa tapaturmaluokan, eli tapaturman tapahtumapaikan, ja vahingon vakavuutta mittaavan henkilövahingon seurauksen mukaan jaoteltuna. CVI-mallia voidaan helposti laajentaa sekä maantieteellisesti (uusiin jäsenvaltioihin) että tutkimusalan osalta (lisäämällä siihen tahallisia henkilövahinkoja koskevia luokkia). CVI:n parhaat arviot perustuvat nykyisin noin 200 tietoyksikköön, joista on laskettu keskiarvo useiden vuosien jaksolta ja jotka on ekstrapoloitu EU:n 15 jäsenvaltion väestöön. Kun otetaan huomioon, että CVI:hin mahtuu enimmillään 540 tietoyksikköä (6 tapaturmaluokkaa, 6 henkilövahingon seurausta, 15 jäsenvaltiota) voidaan nähdä, miten vaikea on saada henkilövahinkoja koskevia tietoja muusta kuin ICD-luokituksen mukaisesta kuolleisuudesta (E-koodi), vuodeosastohoitoa vaativista henkilövahingoista (N-koodi) ja henkilövahinkojen ilmaantuvuudesta liikenteessä ja työpaikalla. EU:n tasolla tehtävien CVI-arvioiden uskottavuutta ja luotettavuutta pidetään kuitenkin riittävänä tahattomia henkilövahinkoja koskevaa kansanterveydellistä yleiskatsausta varten. Tarkemmassa epidemiologisessa tai alakohtaisessa analyysissä on otettava huomioon vastaavat yksittäiset tietolähteet ja tietojärjestelmät, jotka mainitaan CVI:n hakusanastossa (esim. EHLASS/ISS kotona ja vapaa-aikana, IRTAD liikenteessä ja ESAW työpaikalla tapahtuvia henkilövahinkoja varten). 18

19 EU:n henkilövahinkoja koskeva kattava yleiskatsuas - Error! Style not defined. Yksi CVI:n tiedonhankinnassa havaituista suurimmista puutteista oli E-koodien puuttuminen (vammojen ja myrkytysten ulkoiset syyt) sairaaloiden poistoilmoituksissa. Poistoilmoituksia kerätään rutiininomaisesti ja vertailukelpoisesti useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, ja niitä myös kootaan rutiininomaisesti yhteen kansainvälisellä tasolla (WHO, EUPHIN/HIEMS, OECD). Toiseksi myös kotona ja vapaa-aikana tapahtuvien henkilövahinkojen ilmaantuvuuden (väestössä) järjestelmällinen arviointi on puutteellista. Kun tämä ongelma saadaan lähitulevaisuudessa ratkaistua, korjataan samalla suurehko CVI:ssä oleva puute. Yleensäkin kattavien ensiapuhoitoon perustuvien rekisteröintijärjestelmien (joissa olisi erityiset osa-alueet tapaturmia ja muita onnettomuuksia varten) puuttuminen useimmista EU:n jäsenvaltioista on esteenä helpommin toteutettavalle henkilövahinkoja koskevalle raportoinnille EU:n tasolla. Terveydenhuoltojärjestelmien eroista johtuva systemaattinen virhe tulee todennäköisesti säilymään jatkossakin, ja tämä heikentää kansallisten ISS-järjestelmään perustuvien kotona ja vapaa-aikana tapahtuvia tapaturmia koskevien lukujen (prosenttiosuus väestöstä, jota on hoidettu sairaaloissa kotona ja vapaa-aikana tapahtuneiden tapaturmien vuoksi, urheilutapaturmat mukaan luettuina) luotettavuutta. ISS-järjestelmän vertailukelpoisuuden parantamiseksi olisi välttämätöntä ottaa ISStietoja varten käyttöön sellainen vahingon vakavuutta mittaava indikaattori, johon kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien väliset järjestelmälliset erot eivät vaikuta. Se, että tapahtumapaikan mukaan jaoteltujen terveydenhuoltoon liittyvien henkilövahinkotietojen hankkiminen on hankalaa, osoittaa, että EU:n terveydenhuoltoa ja henkilövahinkoja koskevissa tiedoissa on vielä paljon varaa ja myös tarvetta yhdenmukaistamiseen. CVI-mallia voidaan kuitenkin käyttää EU:n tasolla tahattomia henkilövahinkoja koskevien avainlukujen kattavaan raportointiin. Henkilövahingoista johtuvaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalivakuutuskorvausten käyttöä koskevia tietolähteitä yhdistämällä voidaan luoda indikaattoreita, joilla mitataan sekä henkilövahinkojen ilmaantuvuutta että henkilövahingoista aiheutuvia kustannuksia (sairaalavuorokaudet, sairauslomapäivät, vammautumistapaukset).

20 Sicher Leben CVI-mallia suositellaan käytettäväksi johdantokappaleena kansallisissa EHLASS/ISSraporteissa, jotta nämä voidaan myöhemmin koota yhteen EU:n tasolla. Silloin, kun verrataan keskenään yksittäisiä jäsenvaltiota, on tulosten tulkinnassa käytettävä apuna hakusanastoa! Terveydenhuoltojärjestelmien eroista johtuva systemaattinen virhe heikentää kansallisten ISS-järjestelmään perustuvien kotona ja vapaa-aikana tapahtuvia tapaturmia koskevien lukujen (prosenttiosuus väestöstä, jota on hoidettu sairaaloissa kotona ja vapaa-aikana tapahtuneiden tapaturmien vuoksi, urheilutapaturmat mukaan luettuina) vertailukelpoisuutta. ISS-järjestelmän vertailukelpoisuuden parantamiseksi olisi välttämätöntä ottaa ISS-tietoja varten käyttöön sellainen vahingon vakavuutta mittaava indikaattori, johon kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien väliset järjestelmälliset erot eivät vaikuta. Suositukset Yleisin suositus vaikka todennäköisesti sitä ei kovin pian noudatetakaan on ensiaputietoihin perustuvan yleisen rekisteröintijärjestelmän perustaminen EU:n jäsenvaltioissa. Tällainen rekisteröintijärjestelmä voisi koostua yleisestä osasta sekä erityisistä osa-alueista tapaturmia ja muita onnettomuuksia varten. Ensiaputietoihin perustuvana rekisteröintijärjestelmänä toimivassa ISS-järjestelmässä terveydenhuoltojärjestelmien eroista johtuvaa systemaattista virhettä voitaisiin korjata ottamalla käyttöön sellainen vahingon vakavuutta mittaava indikaattori, johon kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien väliset järjestelmälliset erot eivät vaikuta. Toistaiseksi CVI-mallia johon on syötetty tietoja eri lähteistä suositellaan käytettäväksi johdantokappaleena kansallisissa EHLASS/ISS-raporteissa, jotta ne voidaan koota myöhemmin yhteen EU:n tasolla. Kun verrataan keskenään yksittäisiä jäsenvaltiota, tulosten tulkinnassa on käytettävä apuna hakusanastoa! 20