TAMPEREEN YLIOPISTO. Antti Pösö PORVOON MERIMIESHUONEEN SOSIAALINEN TOIMINTA 1800-LUVUN JÄLKIPUOLISKOLLA PURJEMERENKULUN MAAILMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN YLIOPISTO. Antti Pösö PORVOON MERIMIESHUONEEN SOSIAALINEN TOIMINTA 1800-LUVUN JÄLKIPUOLISKOLLA PURJEMERENKULUN MAAILMASSA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Antti Pösö PORVOON MERIMIESHUONEEN SOSIAALINEN TOIMINTA 1800-LUVUN JÄLKIPUOLISKOLLA PURJEMERENKULUN MAAILMASSA Historian pro gradu tutkielma Tampere 2008

2 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos PÖSÖ ANTTI: Porvoon merimieshuoneen sosiaalinen toiminta 1800-luvun jälkipuoliskolla purjemerenkulun maailmassa Pro gradu tutkielma, 71 s. Historia Toukokuu 2008 Tämä pro gradu tutkielma käsittelee Porvoon merimieshuoneen tarjoamaa sosiaalista turvaa 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin purjemerenkulku oli vielä voimissaan. Merimieshuoneet toimivat useimmissa rannikkokaupungeissamme ja huolehtivat merimiehistä ja heidän perheistään. Tukimuotoihin kuuluivat niin eläkkeet, sairaus- ja hautausavustukset kuin lasten ylläpito ja erilaiset harkinnanvaraiset kertakorvaukset. Tutkin miten sosiaalinen avustustehtävä toteutui ja muuttui tässä noin 50 vuoden tarkastelujakson aikana. Aikarajaukseksi hahmottui Krimin sodan päättymisen ja vuosisadan vaihteen välinen aika ( ) ja tutkielman jäsentelytapa on kronologinen. Työn painopiste on merimieshuoneen tutkiminen organisaationa ja etenkin sen taloudellinen tila eri aikoina saa paljon huomiota. Erityisenä viitekehyksenä ja taustavaikuttajana kuljetan mukana purjemerenkulun kehitystä Suomessa ja Porvoossa. Tutkimuksen tärkein lähdeaineisto on Porvoon merimieshuoneen arkisto, joka on sijoitettu pääosin Hämeenlinnan maakunta-arkistoon, mutta osia siitä sijaitsee myös Jyväskylän maakunta-arkistossa. Käytin työssäni erityisesti merimieshuoneen johtokunnan pöytäkirjoja sekä merimieshuoneen huolella laadittuja tilikirjoja, joista selviävät vuotuiset tulonlähteet ja eritellyt menot. Lisäksi apunani oli Porvoon paikallislehti Borgåbladet, Suomen asetuskokoelma ja lähinnä merihistoriaan ja Porvoon historiaan painottunutta kirjallisuutta. Suomen merimieshuoneista on tähän mennessä tehty vain yksi laajempi teos, joka on Tapani Mattilan pro gradu Helsingin merimieshuoneesta vuodelta Se löytyy vain hieman muokattuna kirjasta Kauppiaiden ja merenkulkijain Helsinki (1954). Käytin työssäni historiallista metodia, jossa tutkimuskohteesta jääneiden alkuperäislähteiden avulla ja laajempaan kontekstiin sitoen tarkastellaan aineistolle asetettuja kysymyksiä. Krimin sodan jälkeiset kymmenen vuotta olivat Porvoon merimieshuoneelle melko rauhallista ja staattista aikaa. Avunsaajien määrät ja kassan tulot ja menot eivät paljon heilahdelleet. Nälkävuodet 1860-luvun lopussa lisäsivät avun tarvitsijoita, joita alkoi seuraavalla vuosikymmenellä olla yli 50 vuodessa. Samalla kaupungin vilkastunut kauppapurjehdus ja merimieshuoneen saamat lainojen korot kasvattivat tuloja mahdollistaen laajemman sosiaalisen avustustoiminnan. Kuitenkin vuodesta 1878 kassan menot alkoivat olla tuloja suuremmat ja tilanne kärjistyi entisestään vuonna 1885, kun tulot olivat noin 600 markkaa edellisvuotta pienemmät. Merimieshuone joutui leikkaamaan avustuksia ja muitakin menoja, kuten asiamiehen palkkaa. Myös merimiesten lääkehankinnoista luovuttiin. Merimieshuoneen merkitystä vähensi, heikentyneen kauppalaivaliikenteen lisäksi, vuonna 1879 perustettu merimiesten yleinen eläkelaitos, jolle osa vanhoista tulonlähteistä siirtyi. Porvoon merimieshuone luopui vuonna 1887 eläkkeiden jakamisesta, mutta jatkoi edelleen muuta

3 avustustoimintaa, tosin heikentynein resurssein. Merimiesten eläkelaitos ei siis syrjäyttänyt merimieshuoneita, varsinkaan kun sen saama vastaanotto miehistön keskuudessa oli odotettua laimeampi. Osa merimiehistä jättäytyi kummankin instanssin ulkopuolelle ja Porvoon merimieshuoneen rooli sosiaalisena avustuskassana laski koko ajan vuosisadan loppuun mentäessä. Kiinteä yhteys purjemerenkulkuun on tämän tutkielman kantava teema. Porvoon merimieshuone kykeni toteuttamaan sosiaalista avustustehtäväänsä selkeästi paremmin, kun kaupungin kauppalaivoilla riitti vientiä. Ansiomaksuista, pestausmaksuista ja lästimaksuista kertyi silloin enemmän rahaa, jota voitiin siirtää jäsenille ja heidän omaisilleen. Avustukset pyrittiin keskittämään kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, mistä johtui avustettavien leskien suuri määrä. Porvoon merimieshuoneen sosiaalinen toiminta perustui keskinäisen avun periaatteelle, joka oli kasvava ilmiö 1800-luvun jälkipuoliskon Suomessa. Sen olennaiset piirteet olivat yhteisön tarjoama sosiaalinen turva ja toisia jäseniä kohtaan tunnettu solidaarisuus. Porvoon merimieshuone teki sosiaalisesti arvokasta työtä, tukien puutteenalaisia merimiehiä ja heidän perheitään. Avustussummat olivat melko vaatimattomia, mutta varmasti nekin tulivat tarpeeseen. Yhteisö ei hylännyt heikoimpiaan.

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimustehtävä Lähteet ja kirjallisuus Merimiesten sosiaalinen turva Porvoo purjehtii Tyvenessä lipuen ( ) Kauppapurjehdus nousee sodan jälkeen jaloilleen Suomessa ja Porvoossa Merimieshuone vakiinnuttaa paikkansa sosiaalisen turvan antajana Suotuisat tuulet ( ) Purjeet pitävät vielä pintansa Merimieshuoneen toiminta laajenee Lainanannosta tärkeä tulonlähde Karikoita näköpiirissä ( ) Purjemerenkulun iltahämärä Merimieshuone uusien haasteiden edessä Suhde merimiesten eläkelaitokseen Yhteisöllistä turvaa...62 Lähdeluettelo...67

5 1. Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä Merimieshuone oli useimmissa rannikkokaupungeissamme toiminut elin, joka huolehti merenkulkijoista ja heidän perheistään niin merellä kuin maissakin. Sen laajaan tehtäväkenttään kuului muun muassa työnvälitystä ja palkkausasioiden valvontaa, 1 mutta tässä pro gradussa keskityn merimieshuoneen sosiaaliseen avustustoimintaan. Tutkimuskohteeksi valitsin synnyinkaupunkini Porvoon merimieshuoneen ja kartoitin sen tarjoamaa sosiaalista turvaa Suomen purjemerenkulun kukoistuskaudella. Merimiehet olivat, ja ovat varmasti vieläkin, erityislaatuinen ammattiryhmä. Heidän työnsä oli raskasta ja vaarallistakin sekä tapahtui pienessä, suljetussa ja hierarkkisessa yhteisössä kaukana merellä. Tämän perinteisen ammatin piirissä kehittyi aikaansa nähden varsin merkittävä sosiaalisen turvan järjestelmä. Tutkin miten Porvoon merimieshuoneen kohdalla sosiaalinen avustustehtävä toteutui ja mitkä olivat sen pääpiirteet. Keskityn merimieshuoneeseen organisaationa ja tutkin sen toimintaedellytyksiä sosiaalisen avun jakamiseen. Tähän liittyen kiinnitän erityishuomion merimieshuoneen taloudenpitoon, sen tuloihin ja menoihin. Tutkielman aikarajaukseksi hahmottui aika Krimin sodan päättymisestä eli vuodesta 1856 aina 1800-luvun loppuun asti. Alkupiste on perusteltavissa sillä, että silloin sodan keskeyttämä merenkulku pääsi taas vauhtiin. Tätä perustetta on merenkulkuun liittyvissä tutkimuksissa käytetty aikaisemminkin. 2 Tässä katsannossa kaksi viimeistä vuosikymmentä eivät enää ole purjelaivojen parasta kulta-aikaa, vaikka niitä vielä paljon käytettiinkin. Halusin kuitenkin ulottaa aikarajauksen vuosisadan loppuun ja katsoa miten Porvoon merimieshuone toimi tämän taantuman kohdatessa. Näin pääsin myös tutkimaan merimieshuoneen suhdetta vuonna 1879 perustettuun yleiseen merimiesten eläkelaitokseen. 3 Tutkimus päättyy vuosisadan loppuun, koska siihen mennessä pystyn jo hahmottamaan, miten merimieshuone suhtautui edellä mainittuihin haasteisiin. Myös purjemerenkulku, joka on työn yksi kantava teema, alkoi silloin vähitellen hiipua ja väistyä höyrylaivojen tieltä. Porvoossakin purjelaivoja haaksirikkoutui tai myytiin pois yksi toisensa jälkeen, eikä uusia enää rakennettu. 4 Lisäksi on syytä mainita vielä yksi lähteisiin liittyvä syy. Porvoon 1 Mattila Ks. esim. Kaukiainen 1970, Hoffman 1974, Hornborg

6 merimieshuoneen arkistosta puuttuu johtokunnan pöytäkirjat vuosilta , mikä olisi vaikeuttanut tarkastelun ulottamista 1900-luvun puolelle. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa on perinteinen historiallinen metodi, jossa tutkimuskohteesta jääneitä alkuperäislähteitä tarkastellen ja ne laajempaan kontekstiin sijoittaen pohditaan aineistolle asetettuja kysymyksiä. Tutkimus ei ole tilastotieteellinen, vaikka siinä kvantitatiivisia piirteitä onkin. Jouduin käyttämään paljon lukuja kertoessani tapahtumista ja niiden yhteyksistä. Olen kurkistanut lukujen taakse ja selittänyt sanallisesti mitä johtopäätöksiä olen niistä tehnyt. Tutkimuksen selkeyden varmistamiseksi olen kuitenkin liittänyt tekstin joukkoon jonkin verran asetelmia ja taulukoita kuvaamaan merimieshuoneen ominaispiirteitä ja kehityssuuntia. Käytän niissä läpileikkausvuosia esimerkiksi viiden tai kahden vuoden välein, jotka antavat riittävällä tarkkuudella oikean yleiskuvan käsiteltävästä aihealueesta. Merimieshuoneen rooli sosiaalisena avustuskassana on vähän tutkittu aihe, joka tarjoaa yhtymäkohtia myös laajempaan kontekstiin. Tarkastelen teemaa etenkin merenkulun kehityksen kautta, en niinkään Suomen sosiaaliturvan tason ja vaiheiden kautta. Toisaalta yhteen ajan sosiaaliseen ilmiöön otan laajemmin kantaa. Katson nimittäin merimieshuoneen täyttävän keskinäisen avun yhteisön kriteerit. Tämä sosiaalisen turvan jakotapa oli voimissaan Suomessa 1800-luvun loppupuolella ja se perustui ihmisten yhdessä luomaan sosiaaliseen turvallisuuteen. 5 Tutkin miten merenkulun suhdanteet vaikuttivat merimieshuoneen jakamiin avustuksiin. Pääsin näin hahmottamaan toimintaan liittyviä ajallisia vaihteluita. Tutkimuksen kronologinen etenemistapa on näin ollen perusteltu vaihtoehto, koska se tuo ajalliset erityispiirteet ja mahdolliset ongelmat merimieshuoneen sosiaalisessa avustustyössä jäsennellysti esiin. Tutkimuksen taustaksi esittelen pääpiirteissään merimiesten sosiaalisen turvan ja merimieshuonejärjestelmän vaiheita Suomessa, jotta lukija pääsee heti hyvin sisälle aiheeseen. Tämän lisäksi kerron taustatietoa Porvoosta ja sen merenkulusta. Näin välittyy kuva millaisissa olosuhteissa kaupungin merimieshuone toimi. Tässä alaluvussa on hyvä paikka ottaa esiin myös suomalainen ja porvoolainen merimies. Valaisen ketkä ryhtyivät merimiehiksi ja kuvailen heidän työolojaan. Tarkastelen myös kahden porvoolaisen 5 Ks. Jaakkola

7 merimiehen purjehdusuria, jotka sisältävät monia laivoja ja lukuisia satamia. Varsinainen tutkimus on jaettu kolmeen päälukuun, jotka karkeasti kuvaillen edustavat merimieshuoneen kohdalla alkuvaihetta, huippuvaihetta ja laskuvaihetta. Tällä tarkoitan sekä merenkulun luomia toimintaedellytyksiä että avustettavien määrää ja avustuksiin käytettyjä rahasummia. Ensimmäinen pääluku kattaa noin kymmenen vuotta Krimin sodan jälkeen. Suomen merenkulku toipui nopeasti sodan vahingoista ja Porvoossakin innostuttiin taas laivanvarustuksesta. Kaupunkiin valmistui jopa oma laivaveistämö. Se aika oli merimieshuoneelle melko tasaista ja rauhallista. Avustettavien määrä ja avustuksiin käytetyt rahasummat pysyivät melko vakioina. Toinen pääluku alkaa vuodesta 1866, koska silloin on havaittavissa selvä avustettavien määrän nousu, joka kiihtyi vuosikymmenen loppua kohti. Seuraava vuosikymmen, eli 1870-luku, oli merimieshuoneen toiminnan aktiivisinta aikaa. Vilkastunut purjehdus ja rahanlainaus takasivat hyvät tulot, joiden ansiosta merimieshuone kykeni pitämään yllä parempaa sosiaalisen turvan tasoa. Viimeinen pääluku keskittyy vuosisadan viiteentoista viimeiseen vuoteen, sillä perusteella, että vuonna 1885 Porvoon merimieshuoneen tulot laskivat peräti neljänneksellä edelliseen vuoteen nähden ja sillä oli pian edessä tiukka kulukuuri. Merimieshuone joutui painimaan monien ongelmien parissa. Talouden murheet laskivat avustussummia ja vasta perustettu merimiesten yleinen eläkelaitos toi omat haasteensa. Suomen merenkulun taustan ja kehityksen olen esitellyt laajahkosti, koska se auttaa ymmärtämään merimieshuoneen toimintatapoja ja merimiehiä ylipäätään. Porvoon kaupunki ja sen merenkulku on toinen kehys, joka joko suoraan tai välillisesti vaikutti tutkimuskohteeseen. Tämän takia kerron aina ennen varsinaista tutkimustehtävän käsittelyä kunkin aikajakson toimintaympäristön, jonka nämä kehykset määrittävät. Porvoon laivaston koko auttaa hahmottamaan merimiesten määriä kaupungissa, sillä tältä osin merimieshuoneen arkistot ovat puutteelliset. Ne eivät kerro jäsenmääriä eivätkä liioin merimieshuoneen ulkopuolelle jääneiden merimiesten lukumääriä. Kolmas toimintaan vaikuttanut kehys oli lainsäädäntö. Se muuttui tutkimuskohteeseen olennaisesti vaikuttaen 1870-luvulla kahteen otteeseen; ensin vuonna 1874 säädettiin asetus merimieshuoneista ja vuonna 1879 annettiin ohjesääntö yleisestä merimiesten eläkelaitoksesta. 6 Käsittelen näiden lakimuutosten seurauksia sekä yleisellä tasolla että Porvoon merimieshuoneen kohdalla. 6 Suomen asetuskokoelma 1874,

8 Merimieshuonejärjestelmä syntyi jo vuonna 1748 Ruotsissa annetulla ohjesäännöllä kauppalaivureita ja laivaväkeä varten. 7 Tämän vanhan säädöksen esittelen kirjallisuuden perusteella, jotta lukija saa kuvan miten merimieshuoneet saivat alkunsa. Merimieshuoneen johtokunnan jäsenet olen myös esitellyt kirjallisuuden pohjalta. Näin syventyy kuva toimijoista ja päätöksien tekijöistä. Pohdin myös millä motiiveilla he johtokunnassa toimivat. Tavallisista merimiehistä kertominen henkilöinä jää vähäisemmäksi, eikä heistä tietoa edes olisi ollut kovin helposti kerättävissä. Kirkonkirjoihin sukeltamista en tämän tutkimuksen osalta katsonut tarpeelliseksi, koska tutkimustehtävä keskittyy merimieshuoneen sosiaaliseen toimintaan yksikkönä ja organisaationa, ei niinkään yksilöiden kautta, vaikka toki havainnollisia ja mielenkiintoisia esimerkkitapauksia tuensaajista esittelen. Pohdin ennen kaikkea millainen merimieshuoneen tarjoama sosiaalinen turva oli ja miten se muuttui ulkoisten tai sisäisten paineiden alla, tässä lähes puolen vuosisadan katsannon aikana. Sosiaalisella turvalla tarkoitan tässä tutkimuksessa kaikkea merimieshuoneen avustustoimintaa, jolla se pyrki helpottamaan hankalaan elämäntilanteeseen ajautuneiden merimiesten ja heidän omaistensa arkea. Siihen sisältyvät eläkkeet, sairaus- ja hautausavustukset sekä muu ylläpito ja tuki. Osittain lasken lainanannonkin sosiaalisen turvan piirin. Esimerkiksi silloin, kun miehistön jäsen lainasi rahaa eläkelaitoksen maksujen maksamiseen Lähteet ja kirjallisuus Tutkimuksen tärkein lähdekokonaisuus on Porvoon merimieshuoneen arkisto, joka sijaitsee pääosin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, mutta osia siitä on sijoitettu myös Jyväskylän maakunta-arkistoon, August Eklöfin arkiston yhteyteen. Arkiston olennaisimmat ja tutkimuksen kannalta hedelmällisimmät osat ovat johtokunnan pöytäkirjat ja merimieshuoneen tilikirjat. Johtokunta kokoontui tarvittaessa useammankin kerran vuodessa päättämään merimieshuoneen asioista. Tavallisesti kokouksissa käsiteltiin anottuja eläkkeitä ja muita etuisuuksia sekä talouteen liittyviä kysymyksiä, kuten lainoja. Tilikirjoissa puolestaan on vuosittain eritelty merimieshuoneen kassan tulot ja menot. Niiden avulla voi seikkaperäisesti seurata merimieshuoneen talouden kehitystä. Esimerkiksi kaikki avustuksia saaneet ovat järjestelmällisesti listattu tilikirjoihin. Lisäksi Porvoossa vierailleet laivat ja 7 Gerentz 1948, 9. 8 Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ca:1 Johtokunnan pöytäkirjat

9 niiden maksamat maksut on merkitty vuosittain ylös. Lainoistakin on, etenkin vuosisadan loppupuolelta, tarkat tiedot. Merimieshuoneen matrikkeli on valitettavasti vajavainen. Siinä on kyllä aakkosellisessa järjestyksessä merimieshuoneen jäsenten nimiä, mutta niitä on alle 50 kappaletta, joten voin käyttää sitä lähinnä esitellessäni yksittäisten merimiesten purjehdusuria. Jyväskylässä sijaitsevat kirjekonseptit olen todennut osin käyttökelpoisiksi. Muut osat Porvoon merimieshuoneen arkistosta ovat hajanaisia, sisältäen vähemmän kiinnostavia tietoja tai sijoittuvat 1900-luvun puolelle, johon en tässä tutkimuksessa puutu. 9 Ainakin kirjeenvaihtoa olisi tietysti toivonut säilyneen enemmän ja varhaisemmalta ajalta. Myös avustushakemuksia jäin kaipaamaan sekä perusteluja myönnetyille avustuksille. Muutenkin kokousten pöytäkirjat kertovat viralliseen ja toteavaan sävyyn tehdyt päätökset, joten johtokunnan keskustelu ja pohdinta eivät niistä välity, puhumattakaan tavallisen merimiehen tai heidän omaisten äänestä. Arkistolähteet ovat ruotsiksi ja käsinkirjoitettuja. Sekä tilikirjat että johtokunnan pöytäkirjat ovat huolellisesti laadittuja ja pidän niitä luotettavina lähteinä. Porvoon paikallislehteä Borgåbladetia käytän valikoiden poimien merenkulkuun tai merimieshuoneeseen liittyviä artikkeleita. Lehti on aivan viime aikoina digitoitu Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoon, mikä helpotti suuresti sopivien artikkeleiden löytämistä. Tärkeimmät aiheeseen liittyvät 1800-luvun jälkipuoliskolla annetut asetukset olen tarkastanut Suomen asetuskokoelmasta. Ne ovat: Asetus merimieshuoneista Suomessa (1874) ja Ohjesääntö yleiselle pensionilaitokselle päälliköitä ja muuta meriväkeä varten suomalaisilla kauppalaivoilla y. m. (1879). Käyttämäni kirjallisuus on paikoin melko vanhaa, koska uudempaa tutkimusta aiheen tiimoilta ei ole olemassa. Tapani Mattila on tehnyt vuonna 1952 pro gradu -työn Helsingin merimieshuoneesta. Tämä tutkimus, nimeltään Helsingin merimieshuone ja kaupungin merenkulkijaväestön sosiaalinen turva vv , löytyy vain hieman muokattuna teoksesta Kauppiaiden ja merenkulkijain Helsinki (1954). Mattila on myöhemmin kirjoittanut artikkelin merimieshuoneista myös laajaan merihistoriaan keskittyvään Navis Fennica kirjasarjaan. Hänen tekstinsä ovat olleet suurena apuna työni edistymisessä, sillä muita suoraan Suomen merimieshuoneista kertovia kirjoja en löytänyt. Mattila on pohtinut Helsingin osalta nimenomaan merimieshuoneen sosiaalista avustustehtävää. Kai Hoffmanin kirja vuodelta 1974, Merimieskirstusta eläkelaitokseen. 9 Esimerkiksi päästökatselmusluettelot , nimi- ja matkustusluettelot ja vain joiltain vuosilta olevat pestautumisasiakirjat sekä laivaluettelot. 5

10 Merimieseläkejärjestelmän historia vuosina , on hyvä yleisesitys merimiesten eläkejärjestelyistä ja sitä olen käyttänyt myös paljon, varsinkin selvittäessäni merimiesten eläkelaitoksen vaiheita. Muussa kirjallisuudessa pääpainoni on ollut merenkulun ja Porvoon historiassa. Suomen merihistorian läpikotaisin tuntevan Yrjö Kaukiaisen teokset ovat pitkälti edesauttaneet suomalaisen merenkulun vaiheitten selvittämisessä. Eirik Hornborgin Borgås sjöfart (1925), puolestaan on ainutlaatuinen kirja Porvoon merenkulun historiasta. Hornborg kuuluu merihistoriallisen tutkimuksen pioneereihin Suomessa. Merimiesten karusta arjesta amerikkalaisella kauppalaivalla kirjoitti Richard Henry Dana kuuluisan omakohtaisen päiväkirjateoksen, Two Years Before the Mast 10, jo vuonna Kirja antaa realistisen kuvauksen merimiesten työoloista purjelaivoilla, ja se toimi innoittajana tutkimuksen alkuvaiheissa. Varsinaisena alkuperäislähteenä en sitä kuitenkaan käytä, joten lähdeluettelossa se on sijoitettu kirjallisuuteen. Suomalaisista merimiehistä ei ikävä kyllä ole vielä tehty kunnollista tutkimusta, jossa käytäisiin läpi niiden toimeentuloa ja asemaa, etenkin suhteessa muuhun väestöön, purjemerenkulun vuosina. Tietoja merimiehistä löytyy kyllä monista kirjoista, mutta kattava yleisesitys puuttuu vielä. Porvoon kaupungin historiasta ovat tällä vuosikymmenellä valmistuneet Anneli Mäkelä- Alitalon kattavat esitykset (2000 ja 2004). Käytin myös Torsten Hartmanin Borgå stads historia (1906) teosta hyödykseni. Se on ikänsä puolesta lähes aikalaiskertomus ja painottaa hieman eri asioita kuin uudempi tutkimus. Lea Nevanlinna on koonnut mainion historiikin Hamarista, Porvoon merenrantakylästä. Paikka on minulle tärkeä, koska vietin siellä lapsuuteni ja kouluvuoteni. Tärkeä se oli myös Porvoon merenkululle, sillä suuret laivat eivät matalan sataman takia päässeet kaupunkiin asti, vaan jäivät redille Hamarin edustalle ja Haikkoon selälle. Hamarissa sijaitsivat niin ikään suuri saha ja laivaveistämö. 11 Yleiskuvan 1800-luvun sosiaaliturvasta olen saanut kirjasta Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia (1994), ja tietoa keskinäisen avun kassoista Jouko Jaakkolan artikkelista: Kun valtio ei auttanut työväen keskinäinen apu Suomessa (1993). Näiden edellä mainittujen teosten lisäksi olen perehtynyt moniin muihinkin tutkimuksiin ja kirjoihin, joista olen saanut joitain spesifejä tietoja tähän pro gradu -tutkielmaani liittyen. 10 Käytin suomennettua versiota, Kaksi vuotta keulanpuolella (1968). 11 Nevanlinna 1994;

11 1.3 Merimiesten sosiaalinen turva Merimieshuonejärjestelmä sai alkunsa 30. maaliskuuta 1748 annetulla ohjesäännöllä, jossa koko valtakunnan merimieshuone määrättiin perustettavaksi Tukholmaan. Tämä uudistus liittyi laajempaan, vuosien valtiopäivillä valmisteltuun, ohjesääntöön kauppalaivureita ja laivaväkeä varten. Nämä säädökset olivat merkittäviä toimenpiteitä merimiesten sosiaalisen turvan parantamiseksi. Aikaisemmin oli toki ollut merimieskirstuja, joihin laivaväki keräsi varoja vanhoille ja sairaille tovereilleen. Nämä vapaaehtoiset maksut eivät kuitenkaan tuottaneet kovin suuria summia jaettavaksi. Sosiaalisesta turvasta huolehtimisen lisäksi merimieshuoneella oli muitakin tehtäviä. Se vastasi ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä kauppalaivoilla sekä työ- ja palkkausolojen valvonnasta. Etenkin kauppalaivaston lisääntynyt pätevien merimiesten tarve vauhditti merimieshuoneen perustamista. Varat toimintaansa merimieshuone sai ensisijaisesti merimiesten maksamista ansiomaksuista ja varustamoilta perityistä laivojen lästimaksuista 12, jotka määräytyivät aluksen kantavuuden mukaan. Rahaa saatiin toisinaan myös kirkon kolehtirahoista, lahjoituksista ja laivapalveluksen sakkomaksuista. Omaisuuden kasvaessa lainojen korkotuloista muodostui tärkeä tulonlähde. 13 Tukholman merimieshuoneen piti edustaa koko maata, mutta se osoittautui pian mahdottomaksi, sillä muut kaupungit olivat haluttomia lähettämään keräämiään varoja pääkaupunkiin. Vuonna 1752 annettiin kuninkaallisella julistuksella muillekin tapulikaupungeille lupa perustaa oma merimieshuone. Esimerkiksi Göteborg ja Turku kiirehtivät etunenässä perustamaan omansa, Helsingin odottaessa vuoteen Ajan mittaan merimieshuone perustettiin jokaiseen tapulikaupunkiin, eli ulkomaankauppaa harjoittaviin kaupunkeihin. Porvoo sai tapulioikeudet vasta vuonna 1830, jonka jälkeen oli luonnollista perustaa oma merimieshuone, mikä tapahtuikin 9. toukokuuta vuonna Merimieshuonetta hallinnoi johtokunta, joka valitsi keskuudestaan puheenjohtajan. Porvoossa johtokuntaan kuului laivanvarustajia ja muita porvariston edustajia sekä kapteeneita. Johtokunta käsitteli eläke- ja laina-anomukset sekä muut suuremmat avustushakemukset ja päätti muutenkin rahojen käytöstä. Käytännön asioita ja pieniä korvausanomuksia hoiti 12 Vanha tilavuus- ja painomitta lästi oli 2448 kg ja uusi lästi vuodesta 1863 oli 4250 kg. 13 Gerentz 1948, 9, 21; Hoffman 1974, 9, 11 13, 21; Mattila 1995, Mattila 1954, 80 82; Hoffman 1974, 18 19; Selén 1997, 290; Hornborg 1925,

12 waterschout 15, myöhemmältä nimeltään asiamies, joka oli arvostettu ja tärkeä henkilö. Waterschoutille kuului monia tehtäviä kuten laivaväen pestauksesta huolehtiminen, merimiesten riitojen sovittelu, matrikkelin ylläpito ja epäselvien eläketapausten setviminen. Tapana oli, että waterschout esitti loppuvuonna pidetyssä kokouksessa kaikki kuluneen vuoden aikana myöntämänsä kiireellisemmät avustukset ja pyysi toimenpiteilleen johtokunnan hyväksynnän. Johtokunnan jäsenyys oli luottamustoimi, mutta waterschout sai toimestaan palkkaa. Merimieshuoneella oli varsin itsenäinen asema kaupunkiyhdyskunnassa, vaikka se olikin maistraatin valvoma laitos. Se myös pyrki hoitamaan tasapuolisesti sekä porvaristoon kuuluvien laivojen päälliköiden että työväkeen laskettavien miehistön jäsenten asioita. 16 Merimieshuonejärjestelmä säilyi perusteiltaan pitkään muuttumattomana. Merimieshuoneita kyllä perustettiin uusiin kaupunkeihin, mutta tehtävät pysyivät samoina. Vähitellen Ruotsissa syntyi ajatus keskitetystä merimiesten eläkelaitoksesta. Siellä asiaa oli pohdittu jo luvulla ja se toteutettiin vuonna Suomessa asia oli ensimmäisen kerran korkealla tasolla esillä vuosien valtiopäivillä porvarissäädyn toimesta. Eläkejärjestelyn kehittäminen kuitenkin hidastui, kun se niputettiin merilain uudistamisen yhteyteen. Merilaki Suomen Suuriruhtinaanmaalle valmistui kesäkuussa vuonna Säädyt jakaantuivat eläkeasiassa niin, että aatelisto, papisto ja porvaristo kannattivat yleisen eläkelaitoksen perustamista, kun taas talonpojat olivat merimieshuonekeskeisyyden kannalla. Lopulta 30. huhtikuuta vuonna 1874 annettiin asetus merimieshuoneista ja erillinen komitea jatkoi eläkejärjestelmän tutkimista. 17 Asetus oli ensimmäinen yli sataan vuoteen Suomessa toimeenpantu uudistus koskien merimieshuoneita. Sen mukaan kaikkiin ulkomaankauppaa harjoittaviin kaupunkeihin tuli perustaa merimieshuone, jonka tarkoitus on edistää hyvää järjestystä meritoimesta sekä auttaa köyhiä ja puutteenalaisia merenkulkijoita ynnä heidän leskiänsä ja lapsiansa. Myös sisämaan kaupunkeihin ja maaseudun satamapaikoille tuli mahdolliseksi oman merimieshuoneen perustaminen. Merimieshuoneeseen kuuluminen ei tosin enää ollut meripalveluksen ehtona. Valvoviksi viranomaistahoiksi määrättiin senaatin valtiovaraintoimituskunta ja läänin kuvernööri. Uudesta, waterschoutin korvaavasta, asiamiehen virasta puhuttiin asetuksen 15 Sananmukaisesti käännettynä tarkoittaa vesivahtia, (saks. Wasserschout). 16 HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ca:1 Johtokunnan pöytäkirjat ; Mattila 1954, 85, 93 95, , Hoffman 1974,

13 monissa pykälissä. Siihen kuului tehtäviä ruokajärjestyksen tarkastamisesta laivaväen riitojen sovitteluun sekä matrikkelin ylläpitämisestä laivojen sisään kirjoituksen ja päästökatselmuksen toimittamiseen. Virkaan tulikin valita meritoimessa taitonsa näyttänyt mies. Johtokunta pysyi kuitenkin edelleen merimieshuoneen ylimpänä päättävänä elimenä. Sen kooksi tuli viisi henkeä; kaksi laivanvarustajien edustajaa, kaksi päällystön edustajaa ja yksi miehistön edustaja. Merimieshuoneen tilintarkastuksesta annettiin asetuksessa tarkat ohjeet. Tarkastuksen jälkeen tilikirjat oli vielä esitettävä maistraatille ja läänin kuvernöörille. 18 Tulonlähteet oli asetuksessa myös kerrattu, ja niitä olivat lainojen korot, pestausmaksut, ansiomaksut, rangaistusmaksut ja sakot, vapaa-ehtoiset antimet, lästimaksut ja kolehti. Lästimaksun kohdalla oli tosin lisämerkintä sen siirtymisestä yleisen pensionilaitoksen käyttöön, kun se perustettaisiin. Avustustoiminnan painottamisesta kertoi pykälä, jonka mukaan hoitokulujen jälkeen tulot oli käytettävä ylöspidoksi ja satunnaisiksi awun-annoiksi warattomille ja hädän-alaisille päällysmiehille, styrmanneille, ala-styrmanneille ja muille merimiehille sekä masinistoille ja lämmittäjille, kuin myös heidän leskilleen ja lapsilleen. 19 Asetuksella vahvistettiin merimieshuoneiden asema ja samalla tehtiin pieniä muutoksia ja tarkennuksia sen toimintaan. Asetus siis turvasi toistaiseksi merimieshuoneiden jatkon, vaikka yleinen merimiesten eläkelaitos oli jo kovasti valmisteilla. Pitkään tekeillä ollut suunnittelutyö merimiesten eläkejärjestelyissä konkretisoitui vuoden 1879 ohjesäännön myötä. Se vahvisti eläkelaitoksen, viralliselta nimeltään yleisen pensionilaitoksen päälliköitä ja muuta meriväkeä varten suomalaisilla kauppalaivoilla, perustamisen. Eläkelaitos sijoitettiin Turkuun ja sen hallintoon kuului senaatin talousosaston asettama puheenjohtaja sekä neljä muuta johtokunnan jäsentä, jotka valittiin maan merimieshuoneiden toimesta. Valtio avusti eläkelaitoksen toimintaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana markalla. Lisäksi tuloja kertyi jäsenten maksamista eläkemaksuista ja varustajien maksamista lästimaksuista sekä kirkoissa kerätystä kolehdista. Kaksi jälkimmäistä tulonlähdettä olivat aikaisemmin kuuluneet merimieshuoneille. Myöhemmin myös korkotulot muodostuivat eläkelaitokselle merkittäviksi. Lästimaksuja ei enää vuodesta 1880 lähtien kirjattu Porvoon merimieshuoneen tilikirjoihin. Merimieshuoneet jatkoivat kuitenkin edelleen toimintaansa. Merimiesten eläkelaitos ei nimittäin ollut etenkään miehistön keskuudessa 18 Suomen asetuskokoelma Suomen asetuskokoelma

14 kovin suosittu. Vuonna 1897 oli maan noin 9000 merimiehestä ainoastaan 1527 liittynyt laitoksen jäseniksi. 20 Merimieshuoneiden sosiaalinen avustustehtävä ei 1900-luvulla ollut enää niin merkittävä. Pääpaino toiminnassa oli vaihtunut työnvälityksen puolelle. Merimiesten eläkelaitoksenkin oli vaikea saada toimintojaan sujumaan. Muun muassa inflaation syömien eläkkeiden pienuutta valitettiin jatkuvasti. Lopulta vuonna 1932 valtioneuvoston asettama komitea päätyi ehdottamaan sekä merimieshuoneiden että merimieseläkelaitoksen lakkauttamista. Päätös oli kaikesta huolimatta yllättävä, sillä komitean tarkoituksena oli vielä yrittää kehittää ja järkeistää merimiesten eläketurvaa. Viimeinen sinetti asialle oli vuoden 1937 kansaneläkelaki, joka takasi kaikille Suomessa työskenteleville henkilöille, myös merimiehille, toimeentulon vanhuuden ja invaliditeetin varalta. Näin ollen erilliset ammattikohtaiset eläkelaitokset voitiin lakkauttaa tarpeettomina. 21 Autonomian jälkipuoliskon Suomi oli sosiaalisten kysymysten yhteiskunta, jossa köyhän kansanosan tilanne tiedostettiin uudella tavalla. Väestön sosiaalisesta turvasta huolehtivat vaivais- ja köyhäinhoito, avustuskassat, yksityinen hyväntekeväisyys ja lähiyhteisöt. 22 Porvooseen saatiin kunnallinen köyhäintalo vuonna 1840, missä pystyttiin huolehtimaan henkilöstä. Loput noin 50 henkilöä sijoitettiin sopivien ihmisten luokse kaupunkiin tai lähiympäristöön. Helsingin merimieshuoneen piirissä saatettiin sijoittaa huonokuntoisia vanhoja merimiehiä tai heidän leskiään paikalliseen köyhäintaloon, mutta Porvoon kohdalla tällaisista tapauksista ei ole merkintöjä. Hallinnollisella tasolla köyhien asioista huolehti kaupungin köyhäinhoitojohtokunta tuomiorovastin johdolla. 23 Merimiesten eläkejärjestely ei ollut ainakaan enää 1800-luvulla mitenkään ainutlaatuinen, vaan muillakin aloilla oli kassoja eläkkeitä varten sekä leskien ja orpojen auttamiseksi, kuten esimerkiksi Suomen siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa ja yliopiston eläkekassa. Muista kassoista on syytä mainita myös 1800-luvun jälkipuoliskolla nopeasti levinneet tehdaskassat. Ne olivat monipuolisuudessaan merimieshuoneiden kaltaisia, sillä niistä sai sairaus- ja hautausavun 20 HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto Ga:3 Tilikirja ; Suomen asetuskokoelma 1879; Hoffman 1974, 46 48; Mattila 1954, Mattila 1954, 137, 142; Hoffman 1974, 58, Jaakkola 1994, Hartman 1906, ; Mattila 1954,

15 lisäksi eläkkeitäkin. Tärkeäksi koettiin nimenomaan se, että kassoista saatavilla avustuksilla ei ollut köyhäinhoidon nöyryyttävää leimaa. 24 Suomessa varhaisimpia keskinäiseen apuun perustuvia yhteenliittymiä olivat käsityöläisten ammattikuntakassat 1700-luvulla. Ammattikunnilla oli erilaisia laatikoita, joihin kerättiin rahaa vaatimattomia avustuksia varten. Samaan tapaan toimivat merimieskirstut. Kuitenkin vasta tehdasteollisuus 1800-luvun lopulla loi laajamittaisen keskinäisen avun tarpeen. Tämä synnytti paljon työyhteisöihin sidottuja kassoja, kun taas yleiset kassat jäivät vähemmistöön. Suomessa oli ennen teollistumista omaksuttu saksalaistyyppinen ideologia, jossa vahva valtio oli keskeinen. Käytännössä valtiollisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalivakuutuksen kehitys oli erittäin hidasta, mikä johti keskinäisen avun lisääntymiseen, samaan suuntaan vaikutti virallisen sosiaaliturvan jälkeenjääneisyys. 25 Merimiehistä puhuttaessa varmasti tietynlainen omanarvontunto, ammattiylpeys ja yhteishenki, jotka syntyivät erityislaatuisista työoloista, vauhdittivat keskinäisten kassojen perustamista. Merimieshuone oli mielestäni eräänlainen sovellus keskinäisen avun yhteisöstä. Siinä oli mutualismin perusajatus ihmisistä luomassa yhteistoimin sosiaalista turvallisuutta. Keskinäisen avun periaatteet, tasavertaisuus, yhteisvastuu ja solidaarisuus, toteutuivat melko hyvin. Vaikka avustussummat eivät olleet kaikille samansuuruisia, ne jaettiin kuitenkin oikeudenmukaisesti kassaan suoritettuihin maksuihin nähden. Merimieshuone noudatti pääosin myös vakuutusperiaatetta, jonka mukaan jäsenellä oli maksut maksamalla oikeus korvaukseen. Tiettyjä ehtoja kyllä korvauksen saamiseksi asetettiin, esimerkiksi lesken piti pysyä köyhyydessä ja naimattomana sekä elää siveellisesti. Vuosisadan lopulla, kun taloudelliset vaikeudet haittasivat Porvoon merimieshuoneen toimintaa, vakuutusperiaate oli koetuksella. Keskinäisen avun kassoihin kuului yleensä tiukka ryhmäkuri ja sosiaalinen kontrolli, mikä pätee myös Porvoon merimieshuoneen kohdalla. Niin ikään voimakas itsekontrolli ja moraalisten aspektien korostus, mikä näkyy juuri leskien kohtelussa, toteutuivat merimieshuoneen kohdalla. Kaikki tulot ja menot kirjattiin tarkasti ylös, eikä pikkukaupungin pienissä piireissä varmasti ollut mahdollisuuksia rahojen väärinkäyttöön. Merimieshuoneella oli paljon samoja piirteitä keskinäisen avun kassojen kanssa, joiksi usein ymmärretään vain tehdastyöläisten ja käsityöläisten piirissä syntyneet kassat Hoffman 1974, 63; Mattila 1954, 145; Jaakkola 1994, Jaakkola 1993, 27, 29 30, 35, HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ca:1 Johtokunnan pöytäkirjat ; Jaakkola 1993,

16 1.4 Porvoo purjehtii Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, sillä se sai kaupunkioikeutensa jo 1300-luvulla. Se sijaitsee meren rannalla 50 kilometriä Helsingistä itään, ja tarjoaa näin oivalliset mahdollisuudet merenkulkuun liittyvien elinkeinojen harrastamiseen. Laivaliikenteelle on hyvät yhteydet Suomen etelärannikon kaupunkien lisäksi Pietariin, Tallinnaan ja Tukholmaan. Autonomian aikaan nimenomaan sijainti Pietarin ja Helsingin välissä oli kauttakulkua ajatellen tärkeä. Suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin ja Venäjän keskuspaikan välillä liikennettä riitti. Porvoota ympäröi lisäksi viljava maaseutu, jonka keskellä yksi tärkeä liikenneväylä Porvoonjoki kiemurtelee. 27 Suomen erillinen asema Venäjän yhteydessä vahvistettiin vuonna 1809 Porvoon valtiopäivillä, kun keisari Aleksanteri I lupasi säilyttää maan perustuslain. Näin hallintonsa ja kulttuurinsa säilyttänyt Suomi sai erinomaisen tilaisuuden kehittää valtiollisia elimiään ikään kuin toisen valtion sisällä. 28 Porvoolle Suomen liittymisestä Venäjään oli positiivisia seurauksia. Uuden pääkaupungin Helsingin läheisyys vilkastutti talouselämää, samoin kuin vuonna 1811 tapahtunut Vanhan Suomen liittäminen Porvoon hiippakuntaan. Kirkollisesti Porvoo oli näin Itä-Suomen keskus. Lisäksi Porvoo tunnettiin vilkkaana koulukaupunkina, jonka kymnaasiin hakeutui oppilaita ympäri Suomen. 29 Porvoo oli vielä valtiopäivien aikaan melko pieni keskiaikainen kaupunki. Asukkaita tilastoitiin vuonna 1809 vain 1886 henkeä. Vuosisadan mittaan väkiluku kasvoi hitaasti niin, että esimerkiksi vuonna 1875 asukkaita oli Taantumia kehitykseen aiheuttivat lähinnä Krimin sota ja 1860-luvun lopun nälkävuodet. Sääty-yhteiskunta määritteli kaupunkilaisten sosiaalisen rakenteen. Aatelistoa oli väkiluvusta noin kaksi prosenttia ja papistoa, johon laskettiin myös opettajat, hivenen enemmän. Porvaristo, eli kauppiaat ja käsityöläiset, oli hallinnollisesti merkittävä ryhmä ja lukumääräisestikin heitä oli noin 17 prosenttia kaupungin asukasluvusta. He myös maksoivat kaupungille eniten veroa ja rikkaimmat heistä olivat kaupungin vaikutusvaltaisimpia miehiä, joilla oli tärkeä osa purjehduselinkeinonkin kehityksessä Hartman Meinander 2006, Mäkelä-Alitalo 2000, 24 25, 281; Meinander 2006, Mäkelä-Alitalo 2000, 30, , 239, 273,

17 Porvoon seudulla harrastettiin jo ja 1600-luvuilla runsaasti talonpoikaispurjehdusta. 31 Se oli rannikon talonpoikien käymää pienimuotoista kauppaa, joka usein suuntautui Tallinnaan. Kruunu pyrki kielloin rajoittamaan purjehdusta, jotta olisi saanut kaupan paremmin valvonnan ja verotuksen piiriin. Merkantilistinen talouspolitiikka ei kuitenkaan onnistunut tukahduttamaan tätä laillisuuden rajoilla liikkunutta elinkeinoa. 32 Porvoolla ei vielä 1700-luvulla ollut tapulioikeuksia, jotka olisivat mahdollistaneet ulkomaankaupan. Helsingillä sellaiset luonnollisesti oli kuin myös Porvoon itäpuolelle vuonna 1752 perustetulla Loviisalla. 33 Kruunu ei siis tukenut Porvoon kehittymistä kauppakaupungiksi. Vaikeuksia aiheutti myös Porvoon ahdas satama. Vielä keskiajalla alukset pääsivät jokirantaan saakka, mutta vedenpinnan laskettua ja laivojen suurennettua ne joutuivat luvulta lähtien jäämään Hamarin edustalle. 34 Kaikesta huolimatta ulkomaanpurjehdukset lisääntyivät ja kauppakieltoa kierrettiin muun muassa ryhtymällä osakkaaksi alukseen, jonka kotipaikka oli joku muu kuin Porvoo. 35 Kauan kaivatut tapulioikeudet myönnettiin Porvoolle vuonna 1830, ja kaupunki sai nyt muodollisenkin oikeuden kehittää merenkulkuaan. Mitään radikaalia muutosta tämä ei aiheuttanut, sillä Porvoosta oli totuttu jo purjehtimaan aina Englantiin asti. Laivojen määrä ja koko oli Porvoossa vielä tuohon aikaan vaatimatonta luokkaa. Esimerkiksi vuonna 1840 Porvoon laivastoon laskettiin kuuluvan seitsemän laivaa joiden yhteinen kantavuus oli 420 lästiä, kun taas Loviisan laivasto ylti noin tuhanteen lästiin ja Helsingin kolmeen tuhanteen. Tästä eteenpäin Porvoon laivasto alkoi kuitenkin kasvaa ja Krimin sodan taantuman jälkeen kasvu oli merkittävää. Esimerkiksi vuonna 1872 Porvoon laivojen yhteenlaskettu lästiluku oli jo Purjelaivojen huippuaika näkyi siis Porvoossakin. Merimiesten työ poikkesi monelta osin esimerkiksi talonpoikien tai käsityöläisten ammatista. He työskentelivät laivalla, joka saattoi purjehtia viikkokausia aavalla merellä, välillä myrskyn keinuttamana tai tyvenessä lipuen. Merimiehet olivat pitkiäkin aikoja poissa perheensä ja ystäviensä luota ja laivalle muodostui eristäytynyt pienoisyhteiskunta omine rooleineen ja sääntöineen. 37 Kuri oli laivalla kovaa, joskaan pohjoismaisilla laivoilla ei tiettävästi menty 31 Selén 1997, Kaukiainen 1970, 10, Nevanlinna 1994, Hornborg 1925, 8; Selén 1997, Selén 1997, Mäkelä-Alitalo 2000, 40, 82, Kirby & Hinkkanen 2000,

18 ruumiillisen rankaisemisen suhteen niin pitkälle kuin amerikkalaisilla kauppalaivoilla. 38 Työolot olivat usein vaativat ja ruokahuolto puutteellista sekä työtehtävät raskaita ja vaarallisiakin. Laivojen haaksirikot, yksittäiset työtapaturmat tai onnettomuudet ja kaukomailta tuodut taudit varjostivat toisinaan merimiesten elämää. 39 Tätä taustaa vasten ei olekaan niin kovin ihmeellistä, että merenkulun piirissä kehittyi aikaansa nähden kattava sosiaalisen turvan järjestelmä, jota merimieshuoneet edustivat. Tarvetta sellaiselle oli selkeästi olemassa. Myös karkaamisia tapahtui. Vuosina porvoolaislaivoista karkasi 204 kotikaupungista pestattua miestä, suurin osa Brittein saarilla ja Pohjois-Amerikassa. 40 Syinä olivat varmasti kyllästyminen merielämään, seikkailunhalu tai vaihto paremmin maksavaan ulkomaiseen laivaan. Hoffman mainitsee myös yksinkertaisesti halvan merimatkan toivossa tapahtuneen siirtolaisuuden. 41 Porvoon paikallislehti Borgåbladet puuttui myös merimiesten karkaamisiin kahdessa artikkelissaan talvella vuonna Se oli laskenut, että vuosina porvoolaisia merimiehiä karkasi kaikkiaan 22. Syynä tähän mainittiin paremmat palkat ulkomaisilla laivoilla ja röyhkeät värvääjät vieraissa satamissa, jotka houkuttelivat etenkin juopuneita merimiehiä. Huono kohtelu laivassa saattoi johtaa myös karkaamiseen. Lehdessä ehdotettiin tilanteen parantamiseksi, että merimiesten ei tarvitsisi sitoutua koko matkan ajaksi yhteen laivaan, vaan he voisivat pestautua satamissa muihinkin laivoihin ilman sanktioita. 42 Porvoolaisilla laivoilla purjehti etupäässä Porvoossa tai lähialueilla syntyneitä merimiehiä. Niinpä Porvoon merimieshuoneen matrikkelissa, jossa on kirjattuna tietoja 49 merimiehestä vuosilta , kaiken kaikkiaan 36 miehen syntymäpaikka on Porvoo tai Porvoon pitäjä. Viiden merenkulkijan syntymäpaikkaa ei mainita ja kahdella se on Pornainen, joka sekin sijaitsee Porvoon lähellä, vain noin 20 kilometriä kaupungista luoteeseen. Yksittäisiä miehiä on Valkealasta, Tammisaaresta, Inkoosta, Pohjasta, Pedersörestä ja Kuopiosta. Matrikkeliin on syystä tai toisesta kirjattu vain osa Porvoon merimieshuoneen jäsenistä. On selvää, että merimieshuoneella on historiansa aikana ollut satoja jäseniä. Mahdollisesti muut 38 Hornborg 1925, 63; Kaukiainen 1998, HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ca:1 Johtokunnan pöytäkirjat ; Dana Hornborg 1925, 73, Hoffman 1974, Borgåbladet ; Matrikkelin arvoa paikallisuuden todistajana tietysti laskee se, että ei tiedetä miksi juuri nämä merimiehet on kirjattu ylös tältä pitkältä aikaväliltä. Toisaalta kirjallisuus (esim. Hornborg 1925) tukee käsitystä laajasta paikallisen työvoiman käytöstä. 14

19 jäsenluettelot ovat hävinneet. Puutteineenkin matrikkeli on kuitenkin hedelmällinen lähde, sillä siinä mainitaan monien miesten kohdalla kaikki heidän pestinsä eri laivoilla ja myös matkakohteet. Lisäksi suurin osa luetteloiduista merimiehistä purjehti 1800-luvun jälkipuoliskolla, eli tämän tutkimuksen aikaraameissa. 44 Esimerkiksi Porvoossa vuonna 1848 syntyneen, kajuuttavahdista merikapteeniksi nousseen, Frans Oskar Björkqvistin ura on tarkastelemisen arvoinen. Hän lähti merille vuonna 1865 priki Justitian mukana, täytettyään juuri 17 vuotta. Samalla hän kirjautui Porvoon merimieshuoneen jäseneksi. Björkqvist joutui aloittamaan kajuuttavahtina, mutta nousi jungmanniksi heti ensimmäisen merimatkan jälkeen. Amerikan purjehduksellaan vuonna 1867 hän oli kohonnut matruusiksi ja vuotta myöhemmin hän oli jo perämies. Urakehitys oli yllättävän nopeaa, sillä parikymppisen nuorukaisen täytyi olla poikkeuksellisen nuori perämiehen tehtävään. Vuodet hän työskenteli ulkomaisilla laivoilla. Palatessaan porvoolaisen priki Alexandran palvelukseen hän kävi muun muassa Rio de Janeirossa, Brasiliassa ja Cadizissa, Espanjassa. 45 Näinä aikoina Björkqvist linkittyy jälleen mielenkiintoisella tavalla Porvoon merimieshuoneeseen, sillä hänelle myönnettiin 600 markan laina, jossa takaajina olivat johtokunnan jäsen konsuli C. M. Lindroth, rehtori C. H. Forsius ja tarkastaja W. Granberg. Vuonna 1876 hän suoritti kapteenin tutkinnon ja kävi höyryalus Aimon päällikkönä Lyypekissä. Tämän jälkeen Björkqvist palasi vielä perämieheksi parkki Oskarin Lontoon matkalle, kunnes otti jälleen kapteenin tehtävät hoitaakseen tutussa Alexandrassa. Vuonna 1880 Björkqvist toimi vielä suuren parkkilaiva Reginan kapteenina. Hornborgin mukaan tämä Hamarissa vuonna 1874 valmistettu 321 lästin (571 tonnin) alus oli viimeinen Hamarin telakalta valmistunut kauppalaiva. Pitkään purjehtinut Regina joutui vuonna 1916 saksalaisen sukellusveneen kynsiin Barcelonan edustalla ja poltettiin. Miehistölle annettiin puoli tuntia aikaa poistua tuhoon tuomitusta aluksesta. Matrikkelin viimeinen merkintä F. O. Björkqvististä kertoo hänen siirtyneen vuonna 1882 Venäjälle. 46 Uuttera ja lahjakas merimiehen alku pystyi siis nousemaan kansipojasta aina kapteeniksi saakka, jos suoritti tarvittavat tutkinnot ja sai sopivia pestejä, jotka edesauttoivat uralla. 44 HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ba:1 Merimieshuoneen matrikkeli HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ba:1 Merimieshuoneen matrikkeli HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ba:1 Merimieshuoneen matrikkeli ; Ca:1 Johtokunnan pöytäkirjat ; Hornborg 1925, , ,

20 Toinen esimerkki valottaa Porvoon pitäjässä vuonna 1853 syntyneen puolimatruusi A. W. Karlssonin vaiheita. Hän lähti merille 20-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1873 priki Alexanderilla. Ensimmäisen, aina Rio de Janeiroon, Cadiziin ja Malagaan, suuntautuneen matkansa aikana hän toimi jungmannina, mutta jo seuraavan pestin vuonna 1876 hän otti vastaan puolimatruusina. Parkki Herkules lähti tuolloin kohti Hollantia. Puolimatruusina Karlsson teki kuusi matkaa neljällä eri laivalla, kunnes vuonna 1883 hän yleni matruusiksi. Seuraava työpaikka löytyikin norjalaiselta laivalta, jonka mukana Karlsson teki kahdeksan kuukauden matkan Ranskaan. Palatessaan suomalaisaluksiin hän teki neljä matkaa Välimerelle, joista yhden kirvesmiehenä. Matrikkelin mukaan viimeisen matkansa matruusi Karlsson teki vuonna 1892 Dieppeen Ranskan rannikolle. 47 Merimiesten urat koostuivat usein, kuten A. W. Karlssoninkin tapaus osoittaa, lukuisista matkoista eri laivoissa ja niiden välissä olevista lyhyistä jaksoista maissa. Kaikki eivät suinkaan edenneet päällystötehtäviin, vaan pysyttelivät tiivisti miehistömessissä. Kokeneille matruuseille ei liene ollut vaikeaa löytää pestejä, koska he kuitenkin monitaitoisina ja karaistuneina miehinä muodostivat aina laivan miehistön rungon. Merimiehet olivat ammatin kuluttavuuden takia yleensä nuoria alle 30 vuotiaita miehiä. Huomattavaa on myös, että suomalaislaivat käyttivät paljon paikallisia merimiehiä. Näin oli niin Porvoossa kuin esimerkiksi toisessa pienessä merikaupungissa Raumalla. 48 Näkemykseni mukaan tämä johtui Suomen syrjäisestä sijainnista merenkulun keskuksiin nähden ja kotimaisen halvan työvoimaa riittävyydestä. Palkkataso vaihteli tehtävien mukaan. Kapteeni ja perämies saivat 1860 luvulla markkaa kuussa, jonka päälle kapteeni otti vielä osuuden lastin tuotosta. Tavallisesti kapteenille kuului noin viisi prosenttia rahdin arvosta. Ei ollut harvinaista, että kapteeni oli myös laivan osaomistaja. Matruusin kuukausipalkka oli markkaa ja puolimatruusin markkaa, jungmannin ansiot jäivät alle 30 markan. Kirvesmies sai yleensä hiukan enemmän kuin matruusi ja nuori konstaapeli saman verran kuin puolimatruusi. Melko matalilta tuntuviin palkkoihin saatiin pientä parannusta luvulla palkkojen noustessa prosenttia. 49 Tässä vaiheessa teollistuminen ja elinkeinotoiminnan vapautuminen olivat luoneet enemmän kilpailevia työpaikkoja kaupunkeihin, joten merimiesten korvauksia oli nostettava työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. 47 HMA, Porvoon merimieshuoneen arkisto, Ba:1 Merimieshuoneen matrikkeli Hornborg 1925, 53, 70; Lybeck 1988, Hornborg 1925, 53 54; Kaukiainen 1991, 112,

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita

Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita Paula Mäkiprosi Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita Miehistön nuorimmat jäsenet oululaisilla ja raahelaisilla purjealuksilla 1850 1860 luvuilla Suomen historian pro gradu tutkielma Historian ja Etnologian

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Johan Vilhelm Snellman oli suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä. Snellman oli

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888

Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888 Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888 Laivan elämänkaari ja Oulun purjemerenkulun viimeiset vaiheet Oulun yliopisto Historiatieteet Historian pro gradu- tutkielma 9.1.2013 Outi Korhonen SISÄLLYS Johdanto

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa?

Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa? Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa? Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa? Nykyään

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 14.3. ja ylimääräisessä kokouksessa 10.6.1996. 1 Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

OULUN VUOSISADAT 1605-2005

OULUN VUOSISADAT 1605-2005 OULUN VUOSISADAT 1605-2005 Toimittaja Reija Satokangas Oulu 2005 Pohjois-Suomen Historiallinen yhdistys Oulun yliopiston historian laitos Sisällysluettelo Jouko Vahtola OULUJOKISUUN KESKUSASEMA ENNEN KAUPUNGIN

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot