Ilmoitusprosessit odottavat sähköistämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmoitusprosessit odottavat sähköistämistä"

Transkriptio

1 NRO 8 JOULU- KUU 2000 VTT:n graafisen tekniikan asiantuntijapalvelun lehti Langaton internet valloittaa Japania Japanissa lähintä parkkihallia, jossa on vapaata pysäköintitilaa voi hakea kännykällä sijainnin mukaan. Ja saapa kännykällä päivän horoskoopin tai jopa seuralaisen, jos vaivautuu lausumaan määrätyn ääninäytteen kännykkäänsä. Mobiilin internetin palvelut ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet melkoisen suosion Japanissa. Tällä hetkellä NTT DoCoMon mobiili palvelu i-mode-palvelulla on yli 20 miljoonaa käyttäjää. Helene Juhola tutustui japanilaisiin langattoman internetin palveluihin TEKESin Usix-ohjelman opintomatkalla. Raportti sivuilla Joukkoviestintätilasto: graafisen viestinnän kasvu nopeinta Juuri valmistuneiden joukkoviestintätilastojen mukaan graafi nen viestintä kasvoi yli kaksi kertaa nopeammin kuin sähköiset viestimet. Sähköisissä viestimissä radio ja televisio polkevat lähes paikallaan. Sähköisessä viestinnässä osuuttaan kasvatti eniten online-palvelut, joista suurin osa tulee ammattikäyttöön tarkoitetuista maksullisesta aineistosta. Koko joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta on sama kuin edellisenä vuonna eli 2,8 prosenttia. Vielä 1990-luvun alussa joukkoviestinnän osuus BKT:sta oli 3,1 prosenttia. Tilastotietoja lisää sivulla Ilmoitusprosessit odottavat sähköistämistä 26 Ilmoitukset ovat tärkeä tulonlähde sanomalehdille. Tulovirran varmistamiseksi myös tulevaisuudessa pitäisi sanomalehtien tehdä ilmoitusmediansa käytöstä mahdollisimman helppoa samalla kuitenkin varmistaen, että lehdillä on käytettävissään kaikki tarpeelliset tiedot ilmoitusten julkaisemiseksi. Ilmoittajien kannalta sanomalehdillä pitäisi olla tarjota yhtenäinen toimintatapa - riippumatta siitä missä lehdessä ilmoitukset julkaistaan - sekä ilmoitustilauksissa kuin ilmoitusaineistojen vastaanottamisessa. Hyvään alkuun on päästy ilmoitusaineistojen sähköisessä siirrossa. Mutta prosesseissa on kehittämistä. Sen osoitti VTT Tietotekniikan sanomalehtitutkimusta koordinoivalle IFRA:lle laatima selvitys. Sivu 26.

2 Sisällysluettelo Olisiko meillä malttia tutkia? 3 Matkaraportti Japanista: Langattomien internetpalvelujen käyttä jä määrä kasvaa nyt puolella miljoonalla viikossa 4 Verkottuminen on kirja kerrallaan-toimijoiden elinehto 10 Mobiili Internet on mahdollisuus, jota ei saa hukata 11 Non Breaking Reels - 1.päivä Ajettavuusongelmien eliminointi mittausten ja mallinnuksen avulla 13 Non Breaking Reels - 2.päivä Paperin ajettavuus paperikoneella ja painossa 15 Teollinen ekologia, maapallon pelastusrengas 18 Ota Eco Ajatuksetkin pitää kierrättää 19 Graafinen viestintä kasvoi voimakkaimmin 20 Yhteisö, yhteisö, yhteisö Peliteollisuus Suomessa 24 Suomalaiset verkkolehdet painetun lehden vähäarvoisia oheistuotteita 25 Sanomalehti-ilmoittelu: viimeinen paperipohjainen prosessi sanomalehdissä 26 CTP-painolevyjen herkkyys prosessimuuttujille 28 Adoben visio julkaisemisen kolmannesta aallosta 30 Maksuton NewsML-työkalupaketti Reutersilta 30 Oraclen uusi tietokanta 9i hallitsee sisällöt 31 Atex Omnexin kehittäminen jäihin 31 Agfalta kirjasimet sähkökirjoihin 31 Agfalta kirjasimien itypeskaalaustekniikka 31 Adobelta Premiere Heidelbergiltä ja CreoScitexiltä Prinenergy Luxel F-9000 tulostinta myyty 32 Agfalta Sherpa 24 vedostukseen 32 IBM Infoprint 70 myyntiin 32 Xeikonilta nopea VaryPress T Nopean mustesuihkutulostimen prototyyppi Kerning Data Systemssiltä 33 Elettran automaattiset kuminpesulaitteet Ferag Finlandille 33 Xerox siirsi Gyriconin uuteen yritykseen, sovelluksia markkinoille vuonna Bertelsmann UMTS-liiketoimintaan 33 Agfa julkisti hyvän tuloksen 33 Scanfors A/S Stena Metallille 33 Nokia ja Adobe yhteistyöhön mobiili-internetin sisältötuotannon työkaluissa 34 Ensimmäinen Indigo-rotaatio Ruotsiin 34 WSOY ostaa A0-painokoneen 34 Suomen ensimmäinen Karat J-Painoon 34 Agfa yhteistyöhön Säkkivälineen kanssa 34 Elisalta graafisen alan palveluportaali ja nopeita VDSL-yhteyksiä com.comin toiminta laajenee Ruotsiin 35 Mars yhdistää printtimainoksen internetiin 35 Prepress-opiskelua verkossa 35 Osaamistesti prepressammattilaisille 35 KTM vei toimialaraporttinsa verkkoon 35 EU:n Kasvu-ohjelman viimeinen hakukierros avautui 36 EU:n kuudes puiteohjelma alkamassa 38 GT-lehti vuonna GT-palvelu vuonna Tapahtumat 44 Graafisen tekniikan asiantuntijapalvelun jäsenlehti Toimitus: Timo Siivonen (09) Internet: Hannele Antikainen (09) Sähköposti: Taitto: Tapio Leppänen (09) Sähköposti: Osoitemuutokset: Tarja Hänninen (09) Sähköposti: Osoite: GT-lehti VTT Graafinen tekniikka PL 1205, VTT Telefax: (09) GT-Online: ISSN Verkkoversio: ISSN

3 Olisiko meillä malttia tutkia? Jos olisin hotellinomistaja, joka olisi ensi vuonna lähdössä eläkkeelle ja siitä syystä myymässä hotellinsa pois, niin vähät välittäisin investoida hotellin ulkoasuun. Vielä vähemmän olisin kiinnostunut kehittämään hotelliin jotain uutta: kanta-asiakkuutta, tekstiviestipohjaista huonevaraussysteemiä tai virtuaalikuntosalia. Kyllä vanhat asiakkaat tulevat ilman sen kummempia uudistuksia. Jos kohta tapetit huoneissa ovatkin repaleiset, niin kyllä asiakkaita riittää ainakin siihen asti kunnes hotelli on myyty Jos en kuitenkaan olisi lähdössä eläkkeelle, tai jos olisin ajatellut siirtää bisneksen pojalleni, niin toimisin todella lyhytnäköisesti, suorastaan typerästi, ellen kehittäisi hotelliini jatkuvasti jotain uutta. Hotellin olisi oltava jossain asiakkaan arvostamassa asiassa kilpailijoita paremman: edullisempi hinta kilpailijoita paremmalla kustannustehokkuudella, ravintolassa oman pienpanimon nimikko-olutta, internetyhteys huoneen digitaalitelevision kautta tms. Tätä kilpailukykyä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti. Se hotelli, joka ensimmäisenä hankki huoneisiinsa televisiot, hankki samalla muihin nähden kilpailuedun. Mutta kun muutkin hankkivat huoneisiinsa televisiot, nollautui tämä kilpailuetu. Oli keksittävä jotain uutta. Tästä syystä tuotekehitys ja siihen kytkeytyvä tutkimus on jatkuvaa. Muiden jäljittelyllä saattaa pärjätä jonkin aikaa ainakin silloin, kun omalla alueella ei ole kilpailijaa. Tällaisia kilpailijoilta suojeltuja alueita ei kuitenkaan ole. Ei ainakaan graafisessa teollisuudessa. Silti toimiala käyttäytyy kuin alan sisäistä, tai ulkoa tulevaa kilpailua ei olisi. Huomispäivän mahdollisuuksiin panostetaan luvattoman vähän. F-Secure, joka tunnetusti on roimasti tappiollinen yritys, sijoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) 35 prosenttia liikevaihdostaan. Nokia, joka tunnetusti on menestyvä yritys, satsaa yli 9 prosenttia liikevaihdostaan T&K -toi- mintaan. Koko teollisuuden T&K toiminnan keskiarvo on 2,8 prosenttia liikevaihdosta. Jos graafinen teollisuus panostaisi tämän keskimääräisen 2,8 prosentin liikevaihdostaan, olisi alan T&K menot 650 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa panostus on muutama kymmenen miljoonaa markkaa. Siis kymmenesosa teollisuudesta keskimäärin, jos sitäkään. Ja se ei ole paljon. On tosin huomattava, että ns. kypsillä toimialoilla T&K menojen osuutta ei ole yleensä tarpeen nostaa samalle tasolle kuin uusilla ja vasta tulevaisuuttaan luovilla toimialoilla. Mutta jos kypsässä iässä oleva kukoistava toimiala jos graafista alaa sellaiseksi voi luonnehtia laiminlyö tutkimuksen ja tuotekehityksen, niin se voi havaita yllättävän nopeasti olevansa auringonlaskun alalla. Jos toimiala itse ei luota tulevaisuuteensa, niin miten sitten rahoittaja voisi luottaa? Miten alalle saadaan houkuteltua lahjakkaita nuoria kun kehittämispanokset on tingitty lähelle nollatasoa? Kehittämiskohteita on vaikka kuinka: CTP, värinhallinta, Printing on Demand, tietokantapainaminen, räätälöidyt tuotteet ja palvelut, pakkauspainaminen, älykkäät etiketit, internet asiakaspalvelussa, integroitu viestintä, monikanavajulkaiseminen ja niin edelleen. Ei tiedon, viihteen, mainonnan ja bisnesinformaation tarve vähene, vaikka painotuote on saanut rinnalleen uusia esitystapoja ja jakelukanavia. Kysymys on siitä kuinka hyvin paino- ja kustannusteollisuus pystyy hyödyntämään uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja. Kuinka hyvin se pystyy tyydyttämään asiakkaan olemassa olevat ja herätettävissä olevat tarpeet. Sveitsin kelloteollisuus ajautui 1970-luvulla vakavaan kriisiin kun japanilaiset rynnivät markkinoille kvartsikelloillaan. Sveitsiläisten huippuunsa kehitetyistä hammasratasja kellonjousiteknologioista ei ollut vastaamaan japanilaisten kvartsiteknologian haasteeseen. Markkinat, tuoteominaisuudet sekä tuoteja tuotantotekniikka oli ajateltava uudelleen. Joku oivalsi, että kuluttaja ei halua ostaa hammasrattaita ja vedettäviä vietereitä, vaan ajannäyttäjän. Syntyi mm. Swatch, kello joka on niin halpa että sen voi vaihtaa kuin paidan. Tarvittiin uuden teknologian haltuunotto. Massamarkkinoilla ei ollut tilaa vieterivetoisille hammasrataskelloille. Swatchista tehtiin tyylikäs käyttöesine, jolle luotiin samalla vahva brandi. Sitten on toisenlaisia kuluttajia. Niitä, jotka haluavat sellaisen kauniin esineen, joka viestii omistajansa vauraudesta. Näille Rolex on esine, jonka arvostusarvo on moninkertainen sen käyttöarvoon verrattuna. Rolex on kellomaailman Rolls Royce. Tarvittiin paljon markkinatutkimuksia, tuotekehitystä ja teknologiasiirtoa. Sveitsiläinen kelloteollisuus panosti tähän kaikkeen ja nyt se on taas jaloillaan. Tosin paljon muuttuneena kolmenkymmenen vuoden takaisista shokkivuosista. Graafisen Teollisuuden Liitto vietti syksyllä satavuotisjuhliaan. Muutti äskettäin nimensäkin. Kirjoja on Suomessa painettu 350 vuotta. Sveitsissä on tehty kelloja varmaan ainakin yhtä kauan. Jos sveitsiläinen kelloteollisuus selviytyi kriisistä, niin miksi ei suomalainen paino- ja kustannusteollisuus pystyisi uudistumaan, vaikka se ei ole kriisissä. Ei ainakaan vielä. Viimeisin tieto näet kertoo graafisen joukkoviestinnän kasvaneen yli kaksinkertaisella vauhdilla sähköiseen joukkoviestintään verrattuna (tarkemmin sivulla 20). Olisiko graafisessa teollisuudessa ajateltava asioita uudelleen ja yritettävä porautua asiakkaan tarpeiden ytimeen? Vähän samalla ponnella kuin sveitsiläinen kelloteollisuus neljännesvuosisata sitten teki. Olisiko meillä malttia tutkia ja kehittää? Hyvää joulua, hauskaa uutta vuotta sekä tutkimus- ja kehittämisintensiivistä vuotta 2000! Timo Siivonen 3

4 Matkaraportti Japanista: Langattomien internetpalvelujen käyttäjämäärä kasvaa nyt puolella miljoonalla viikossa Värinäytöllä varustettu Internet selailuun soveltuva langaton päätelaite, jota Suomessa nimitetään kännykäksi, on yli 20 miljoonalle japanilaiselle arkipäivää. Merkittävin langaton Internet-palvelu on NTT DoCoMon hallinnoima i-mode, josta on tullut brandi ja erittäin onnistunut tapa hankkia NTT DoCoMolle uusia asiakkaita. i-moden lisäksi kaksi muuta japanilaista operaattoria tarjoaa vastaavantyyppistä palvelua omille asiakkailleen. Asiakkaiden määrä kasvaa puolella miljoonalla käyttäjällä viikossa. Palvelun menestymisen takaa löytyy seuraavia seikkoja: - i-mode on suurelle osalle japanilaisia ensimmäinen kosketus Internetiin omalla äidinkielellä - PC käyttö Japanissa on selvästi kännykän käyttöä pienempää. Yhtenä syynä tähän on puutteellinen englannin kielen taito. - i-mode on hyvin tarkkaan mietitty ja kokonaiskonseptoitu palvelu, jonka onnistumista on tietysti edesauttanut pakettikytkentäisten verkkojen olemassaolo. Käyttäjä maksaa siirretyistä paketeista, ei yhteysajasta. i-mode kännykät ovat periaatteessa dual-mode laitteita, joissa puhe välitetään piirikytkentäisellä yhteydellä ja Internet sisältö pakettiverkkoa pitkin. NTT DoCoMo tekee itse ohjelmistokehityksen ja päätelaitteet täytyy sovittaa toimimaan tähän ympäristöön. Kännyköissä ei yleensä näy valmistajan omaa nimeä ollenkaan. Poik keuksena yksi Sonyn ja yksi Nokian malli, jotka kuitenkin mus tavalkonäyttöineen ovat jo ilmeisesti jäämässä syrjään. Viihde palvelutarjonnan veturina Sähköpostin ja internet selailun ohella suosituimpia i-mode palveluja ovat logot, onnittelukortit, pelit ja soittoäänet, sekä mm. uutis- ja pankkipalvelut. Puhelinkulttuuri Japanissa on sukupuolesta riippumatta suurin piirtein samanlaista, mutta Internet ominaisuuksien käytössä on laajan japanilaisen tutkimuksen mukaan eroja. Tilastojen perusteella miehet käyttävät kännyköitä mieluiten verkossa surffaamiseen ja naiset puolestaan vaihtavat sähköposteja. Yli puolet i-moden käyttäjistä ostaa myös maksullisia lisäarvopalveluja viihteen ollessa ylivoimaisesti suosituin sisältömuoto. Jatkuva mobiiliyhteys Internetiin i-mode kännyköiden näyttö on suomalaisen WAP-puhelimen luokkaa, muutoin ne ovat hiukan kapeampia, kevyempiä ja ulkoasultaan useimmiten metallinhohtoisia erilaisin helmiäisen sävyin. i-mode kännykät ovat päällä ollessaan jatkuvassa yhteydessä Internetiin. Esimerkiksi sähköpostiviestit tulevat suoraan kännykkään. Palvelu toimi ainakin omalta kohdaltani kohtuullisesti, vaikkei toiminta täysin aukotonta etenkään ulkomaille sentään ollut. Vastaaminenkin onnistuu napinpainalluksella, kunhan on jaksanut näpytellä viestinsä pienellä näppäimistöllä. Palvelun käyttöönotto oli helppoa. Kännykässä on i-mode nappi ja sitä painamalla sekä käyttäjäkoodin antamalla asia hoituu. Sen jälkeen voi mennä itse palveluihin, joiden käyttö tapahtuu normaaliin selaintyyliin. Japanilainen nuoriso, kuten vastaava muualla maailmassa, on kehitellyt oman sähköpostikielensä, joka on yhdistelmä japanilaisia merkkejä. Apuna käytetään länsimaisia väli- ym. -merkkejä. Muuten kännykän käytössä ollaan selvästi esimerkiksi Suomea pidät ty väisempiä. Käyntikorttiin ei paineta kännykkänumeroa ja ju nissa kän nykkä on käännettävä värinähälytykselle, joitteivat kanssamatkustajat häiriinny (herää). Toinen tekijä on turvallisuus, kännykkään ei vielä täysin luoteta. Junista löytyy erikseen vaunuja, jossa kännykkää voi käyttää. Satoja ns. virallisia sisällöntuottajayrityksiä, tuhansia muita Langattoman Internetin sisältötarjonta Japanissa on suomalaiseen WAPiin verrattuna laajaa. Esimerkiksi DoCoMolla oli marraskuun alussa 666 yhteistyöyritystä tuottamassa nk. virallista sisältöä i-modeen. Näiden lisäksi ns. epävirallisia i-mode sivustoja on yli Noin 20 % i-moden virallisista sivuista on maksullisia ja näistä noin 68 % on viihdettä. Englanninkielinen, 30 sivua (vierailuhetkellä) käsittänyt i-mode -palvelu on ollut jonkun aikaa käytössä ja käytetyimpiä ulkomaisia palveluita ovat CNN ja Bloomberg. YLEnkin Internet-sivut luettavissa i-modessa, mutta ilman ääkkösiä Sisällön määrää kasvattaa moninkertaiseksi vielä se, että i-mode 4

5 kännyköillä voi lukea suurinta osaa myös tavallisesta Internet sisällöstä. Esimerkiksi Ylen Teksti-TV:n internet sivut tulevat helposti i-mode kännykkään. Tekstiasetukset ovat pielessä ja ääkköset puuttuvat, mutta uutisista saa silti selvän. Internet kännyköiden käyttäjämää r ä kasvaa Japanissa en nä tyksellistä uuden asiakkaan viikkovauhtia. 20 miljoonan käyttäjän virstanpylväs on jo ohitettu, kuten oheinen taulukko osoittaa. Puhelimet ja liittymät myydään Japanissa kytkykauppana. Puhelimien hinnat vaihtelevat ilmaisesta vanhentuneesta mallista noin 1500 markan hintaiseen värinäyttöiseen ja taitettavaan uutuuteen. i-mode palvelussa on kiinteä kuukausimaksu + pakettien määrään perustuva laskutus. Puheluaikaan on monenlaisia käytäntöjä, mutta kaikki operaattorit tarjoavat myös kiinteätä kuukausihintaa. Paikkatieto kavaltaa kännykän sijainnin! i-moden sisällöntuottajien mu kaan mobiilipalveluiden suosioon ovat vaikuttaneet seuraavat kolme seikkaa: - Palvelut ovat aina käytettävissä, - ne voidaan kohdentaa hen kilökohtaisesti ja - niissä voidaan soveltaa paik katietopalvelua. Japanissa voi NTT DoCoMolta tiedustella, missä tietty kännykkä kulloinkin sijaitsee ja saada siihen välittömästi vastauksen faksitse. Liikkuvuus ei siis tarkoita välttämättä vapautta. Myös käyttäjien toisilleen tuottamat palvelut tulevat todennäköisesti menestymään. Tällaisia ovat mm. videoneuvottelut tai reaaliaikainen kuva synttäreiltä tms. sekä ylipäätään kaikki käyttäjien kuvaama videomateriaali. Kamerat ja musiikki ovat jo kännyköissä Japanilaiset päätelaitteet ovat huomattavasti Suomen markkinoita edellä. Valmistajien listalla keikkuvat sellaiset nimet kuin Sony, Panasonic, Sanyo, Kyocera, Nec, Sharp, Mitsubishi ja Nokia. Näistä kuitenkin vain neljä todella menestyy tällä hetkellä. Tyypillisessä langattomaan internetpalveluun kehitetyssä kännykässä on jo nyt värinäyttö, IR-liittymä ja 300 tuntia kestävä akku (riippuen tietysti siitä, mihin päätelaitetta käyttää). Eräs malli sisältää kameran, joka käyttää puhelimen näyttöä etsimenään. Kyseiseen malliin oli kameran viereen sijoitettu myös suurentava peili, jotta kuvaamisen lomassa voi tarkistaa omankin ulkomuotonsa tilan. Löytyy myös malleja, joissa kamera on optiona. Sony tuo m a r r a s k u u s s a j a p a n i n k ännyk kämarkkinoille uutuuden, jolla voi pu helujen, sähköpostin ja Internet-selailun lisäksi kuunnella flash muistikortille tallennettua MP3- mu siikkia. Uutuuskännykän LCD värinäytön lävistäjä on 5 cm ja laitteen mittasuhteet ovat 50 x 100 x 26 mm. Käyttöliittymänä on osoitinkynä. Näihin aikoihin japanilaiset kä sipuhelimet alkavat myös tukea Java ohjelmointikieltä, jolloin niihin voi ladata itse ohjelmia. Ensi vuonna japanilaisissa kännyköissä näkyy jo televisiotasoinen kuva. Amerikkalainen Packet Video on kehittänyt MPEG 4 teknologiaan perustuvan tavan siirtää videokuvaa 48 Kbps nopeudella ja tämä sopii mainiosti japanilaiseen kännykkäverkkoon, jonka nopeus on suomalaisen ISDN verkon nopeutta vastaavaa 64 Kbps tasoa. Uutuuksien nopea esittelytahti kuvastaa Japanin kännykkämark kinoiden timantinkovaa kilpailua, jossa Sonyn kaltaiset elektroniikkajätit pyrkivät tuomaan uutuudet ensimmäisinä markkinoille. J-Phonella on palvelu, jossa saa uutis-, tapahtuma-, elokuva- jne. tietoja paikallisesti solulähetyksenä tekstistreamina näytölle. i-mode käytettyjen autojen painetun luettelon lisäpalveluna Proto Corporation on yksi i-modeen sitoutuneista sisällöntuot tajista. Yrityksen pääbisnes on tuottaa 2,5 miljoonaa kappaletta käy tettyjen autojen luetteloa kuukaudessa. Luettelo on puhelinluettelopaperille neliväripainettu ja sisältää myös keltaiset sivut sekä osoitesivuston. Yrityksessä työskentelee 500 henkeä eri puolilla Japania. Japanissa käytettyjen autojen myyjät hankkivat autot mm. huutokaupasta, kuten muuten tapahtuu tonnikaloillekin Tokion kalamarkkinoilla. Luettelon valmistusprosessi kulkee niin, että Proton työntekijät menevät huutokauppapaikalle, kuvaavat autot digitaalikameralla, ottavat ylös hinta-, väri-, lisävaruste- yms. tiedot. Nämä syötetään tietokantaan, josta saadaan myöhemmin analysoitua käyttäjälle tarjolla olevat autot, korkein, halvin ja keskihinta, väri, alue, myyjä ja puhelinnumero. Huutokauppojen toteutumatietojen perusteella tehdään hintatasoennusteita, jotka julkaistaan kuukausittain referenssihinnastona nk. BlueBookmuodossa. Järjestelmässä on yli 70 % kaikista autohuutokaupoista. Myös yksittäiset henkilöt voivat ilmoittaa myytävästä autostaan tässä palvelussa. Tähän tietokantaan voi tehdä myös omia hakuja ja tehdä vertailuja. Kuukausittain tiedot autosta i-modessa on sivusto, jonka kautta pääsee hakemaan itselleen autoa tästä 5

6 tietokannasta. Tätä kautta on saatavissa tiedot käytetystä autosta ja niiden hinnoista kuukausittain sekä ko. autokaupan yhteystiedot, jonka jälkeen varsinainen kaupankäynti siirtyy myyjän ja ostajan väliseksi. Webbipalvelun osalta tarkoitus on välittää sopimustiedot CD-ROM:illa seuraavalla viikolla, sen jälkeen kun asiakas on ilmoittanut kiinnostuksensa. Lisäksi on tarjolla autojen verkkokauppapaikka nimeltään Can-Get, johon on rekisteröity noin vähittäismyyjän varastot ja jota kautta myydään noin 500 autoa kuukaudessa. Raha tulee painetusta luettelosta. i-mode on tällä hetkellä lisäpalvelu eikä sen kautta tehdä varsinaisia tilauksia. Jatkossa on sivulle tarkoitus saada mainoksia ja niiden kautta rahoitusta. Myös kontaktia ostajan ja myyjän välillä voitaisiin rahastaa. Muuten palvelu on maksuton eikä vaadi erillistä rekisteröitymistä. Suomea pidetään informaatioteknologian mallimaana Vieraillessamme Suomen Tokion suurlähyetystössä, kertoi suurlähettiläs Eero Salovaara, että Suomeen katsotaan tällä hetkellä tarkkaan Internetin ja mobiiliteknologian mallimaana. Japanista lähtee jatkuvasti delegaatioita Suomeen tutustumaan alaan. Japanin BKT kasvaa tällä hetkellä 1,5-3%:n vauhdilla ennusteista riippuen. Suuri ongelma on yksityisen kulutuksen jopa pieneneminen. Japanilaiset säästävät rahojaan pahan päivän varalle ja tämä tapahtuu pitämällä rahat pankkitileillä, vaikka korko on tällä hetkellä nolla. Talous on murroksessa ja rakenteet muuttuvat, mikä on tehnyt kansasta epäluuloista. Vanheneva naisväestö hoitaa sijoitustoiminnan, eivätkä osakkeet kiinnosta. Työttömyys on pieni, 4,7 %. Vaikka valtio on velkaantunut, on maan talous vahva, koska velka on kotimaista. Lähitulevaisuuden suuri ongelma on väestön ikääntyminen, sillä huomattava osa kansasta siirtyy pois työelämästä seuraavan viiden vuoden aikana. Kuten Suomessa myös Japanissa IT-puoli kasvaa kovaa vauhtia ja se on myös priorisoitu Japanin hallituksen tukipaketeissa. Niissä panostetaan muun muassa japanilaisten kouluttamiseen PC-käyttäjiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että japanilaisten olisi opittava englantia. Kielitaidon puute koetaan ongelmaksi monella tasolla, mutta suurissakin yrityksissä taito tuppaa olemaan sitä huonompi, mitä ylemmäs johtoportaassa kii vetään. Tämä ei luo kovinkaan hyviä edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle. Kun lisäksi johtamiskulttuuri on hierarkinen, eikä kasvoja saa menettää, niin ongelma vain pahenee. Finpro organisoi IT-yhteistyötä Japanin kanssa Finpron edustaja Pentti Kotiranta kertoi, että. Finpro on käynnistämässä laajaa mobiilimultimedian yhteistyöohjelmaa suomalaisten ja japanilaisten yritysten välillä. Tavoitteena on kerätä molemmista maista yritystä tunnistamaan ja kehittämään 2G ja 3G:n me nestyksellisiä sovelluksia. Projekti käynnistyy vuoden 2000 lopuilla ja ulottuu kattamaan mm Javan käyttöönoton mobiilipuhelimissa sekä 3G verkkojen lanseerauksen. Hankkeesta kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Pentti. FinnPro näkee suurimmat m a h d ol l i s uu d e t Ja p a n i-yh t e i s t yössä sovellusohjelmien kehittämisessä, langat tomassa viestinnässä sekä IP-ver koissa. Tulevaisuudessa 80 miljoonaa Japanin 125 miljoonasta asukkaasta on matkapuhelimen käyttäjiä. 50 miljoonaa tulee käyttämään sähköpostia, 40 miljoonaa mobiileja informaatiopalveluja ja 30 miljoonaa tarvitsee rikasta sisältöä mobiiliin Internetiin. PC ei ole Japanissa joka kodin laite Mobiili internet on useimpien japanilaisten ensimmäinen kosketus Internet palveluihin johtuen siitä, että PC penetraatio on suhteellisen pieni. Tähän kenttään NTT DoCoMo kehitti i-mode-palvelunsa, jolla on tällä hetkellä 14 miljoonaa käyttäjää, virallisia sisällön tuottajia 666 ja sivuja noin Palvelulla on 300 jenin (20 mk) kuukausimaksu ja sen lisäksi tulevat tietoliikennekustannukset, jotka koostuvat siirrettyistä paketeista. i-modessa on myös palveluita, joihin pitää rekisteröityä erikseen tietystä hinnasta, maksimin ollessa DoCoMon määrittelemä 300 jeniä. Kännykkäpalveluja käytetään keskimäärin 650 markan edestä kuukaudessa ja tästä viidesosa i-modea ja loput puheluja. NTT DoCoMo on i-moden luoja DoCoMo on i-moden luoja. DoCoMon edustajat totesivat i-moden päässeen positiivisen palautteen kierteeseen, jossa palvelut houkuttelevat uusia käyttäjiä ja uudet käyttäjät houkuttelevat lisää uusia sisällöntuottajia, mikä puolestaan houkuttelee jälleen uusia käyttäjiä. Japanissa on neljä operaatoria, joista DoCoMo on suurin. Hinnoittelu on aggressiivista ja halvimmat tarjoukset olivat rajoittamaton puhelumäärä 125 markan kuukausihintaan. Värinäytöllä varustettu, taitettava uusin i-mode kännykkä mak saa operaattorin subventoimana noin 1500 markkaa. Kännykkä to sin myydään liittymän yhteydessä vähintään vuoden sopimuksella ja operaattorin vaihdosta seuraa li sämaksuja. Koko maan kännykkäpenetraatio on 44%. Ensi keväänä i-mode tulee tukemaan Javaa ja SSL:ää. Viralliset ja epäviralliset sisällöntuottajat i-mode konseptiin kuuluu sopimusten tekeminen sisällöntuottajien kanssa. Tällöin NTT-DoCoMo asettaa tiettyjä, lähinnä sisällön luonteeseen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Se tarjoaa puolestaan teknisen infrastruktuurin ja työkalut sisällön tuottamiseen. Sisällön tuottaminen perustuu muutamalla lisätägillä varustettuun HTML 3.0-kieleen. DoCoMolla on webbisivu, josta löytyvät työkalut sekä PC - että kännykkäsisällön tuottami seen (www.nttdocomo.com). Sisältöä voi periaatteessa tehdä kuka vaan, mutta 6

7 vain osan kanssa tehdään sopimukset. Tällöin on kyse virallisista sivuista. Loput ovat nk. epävirallisia sivuja. Yksi epävirallinen, suomalainen sivu matkan aikana i-modeen ilmestyikin - kiitos matkalla mukana olevan nuoremman kaartin. Operaattorille kymmenesosa tuloista, loput palvelutuottajalle Virallisille sisällöntuottajille tarjotaan yhteistä markkinointi- ja promootioapua, palvelujen laskutus sekä käyttäjäprofiilitietokantaan perustuva palveluportaali. Myös turvallisuuskysymyksiin tarjotaan ratkaisuja. Viralliset sivut siis näkyvät i-mode hakemistossa. NTT DoCo- Mo ottaa laskutettavista palveluista päältä 9-12%, loput saa sisällön tuottaja. Viralliset sisällön tuottajat ovat yleensä suuria, vahvoja ja suosittuja brandejä ja pyrky tähän ryhmään on kova. Epäviralliset sivut eivät näy i-mode hakemistossa ja sivujen tuottajat joutuvat itse huolehtimaan promootiostaan, jotta webbisivun osoite tulee tunnetuksi ja palvelu löydetään. Myös rahastusmekanismit on kehiteltävä itse, jolloin useimmiten mainonta, sponsorointi, erilaiset muut yhteistyökuviot ovat tulolähde. Suunnitteilla on jonkinlaisen palveluportaalin perustaminen myös epävirallisille sivuille. Sekä virallinen että erityisesti epävirallinen promootiotoiminta näytti tuoneen varsin runsaasti uusia töitä painetulle viestinnälle. Mukaan tarttui monenlaista esittelyvihkosta, lehteä ja muuta vastaavaa. Käyttäjissä silmiinpistäviä piirteitä ovat mm naisten korkea osuus (41%) sekä tietysti käytön keskittyminen nuorempiin ikäryhmiin. i-modea käytetään keskimäärin 130 mk:lla (=2000 jeniä) kuukaudessa ja keskimäärin kahta sisältöpalvelua per henkilö. 400 miljoonaa sivulatausta kuukaudessa Tällä hetkellä i-moden kautta ladataan 400 miljoonaa sivua kuukaudessa. Vuorokauden sisällä käyttöhuiput osuvat lounasaikaan ja vielä tätäkin suositumpi aika on jatkuen alkuyöhön. i-mode puhelimen käyttö jakautuu seuraavasti: puhumiseen 34%, sähköpostiin 42% ja web-selailuun 24% ko konaiskäyttöajasta. Tyypillisiä i-mode palveluja ovat transaktiot, informaatio, tietokannat ja viihde. Transaktioihin kuuluvat mm. pankkipalvelut, osakekauppa, lippujen varaus, lentojen aikataulut ja varaukset sekä myös kirjakauppa. Nämä eivät sisällä sähköistä maksamista. Informaatiopalveluihin kuuluvat uutiset, sää, urheilu, osakekurssit, talous- ja teknologiauutiset, paikallisuutiset jne. Tietokantoihin kuuluvat mm keltaiset sivut, ravintolaoppaat, sanakirjat ja ruokareseptit. Viihdepuolen tarjontaa ovat verkkopelit, logot, horoskoopit, soittoäänet, karaoke tietous, radio- ja tv-ohjelmat jne. Palvelun pilarit: jatkuvuus, tuoreus, syvyys, hyöty i-mode on DoCoMon proprietary teknologia ja DoCoMo pyrkii valvomaan palvelun laatua eli hallitsemaan koko arvoketjua. DoCoMon mukaan keskeisiä periaatteita hyvän i-mode palvelun tekemisessä ovat seuraavat: - Palvelun jatkuvuus: Jatkuva palvelu ja vakiintunut konsepti helpottavat palvelun muistamista. Palvelut vaativat selkeän liiketoimintamallin. - Palvelun tuoreus: Tuore sisältö auttaa säilyttämään käyttäjien mielenkiinnon ja houkuttelee uusia käyttäjiä. - Syvyys: Määrä, laatu ja valikoima ovat keskeisiä asioita erityisesti tietokantasovelluksien onnistumiselle. - Selkeä hyöty: Asiakkaat käyttävät vain palveluja, jotka tarjoavat heille selkeitä hyötyjä. Palvelua suunnataan entistä enemmän myös yritysten sisäiseen käyttöön, jolloin yritysten työntekijät voivat olla yhteydessä Intranetiin kännykän kautta. Mobiili sähköinen kauppa on myös kehityssuuntana. Sähkökaupan noutopisteet auki vuorokauden ympäri Sähköisen kaupan logistiikkaa ollaan rakentamassa nk convenience store kauppojen varaan, joita on ympäri Japania ja jotka ovat avoinna vuorokauden ympäri. Ne vastaavat lähinnä meidän R-kioskeja tai huoltoasemien ruokamyymälöitä. Näistä voi käydä noutamassa tulevaisuudessa verkossa tehdyt ostoksensa. i-moden sisältötuotannosta vastaava johtaja David Macdonald on esitelmöidessään Suomessa todennut, että WAP vaatii vielä kehittämistä ja että operaattorit ovat ylihinnoitelleet sen, mikä on hidastanut palveluiden käyttöönottoa. Hänen näkemyksensä on myös, että kännyköihin jatkossakin halutaan suhteellisen kompaktia sisältöä - ei pitkiä videoita vaan lyhyitä videopätkiä esimerkiksi uutisista. Tämä huolimatta käyttöönotettavista kolmannen sukupolven verkoista. Sähköinen ostoskuponki kännykässä SCOP on mainostoimisto, joka on tullut internet mainonnan kautta suunnittelemaan ja tuottamaan i-mode mainontaa. SCOPilla on neljä erilaista liiketoimintakonseptia: 1) Paikallisuutiset: mobile i-land, 2) SCOP -hakukone, 3) kuponki-informaatiopalvelu Marutoku-town, sekä 4) mobiilipeliportaali MOBA-GA. Scop yhtiön mukaan i-mode mainontaan soveltuvia konsepteja ovat mm. kuponkimainonta: käyttäjä voi tilata kännykkäänsä alennuskupongin ja näyttää sitä (kännykkää) ao. kaupassa. Muita tyypillisiä mainostajia ovat kurssejaan markkinoivat koulut, kiinteistövälittäjät, autokauppiaat, ravintolat ja hotellit. Kohdennetusta suoramarkkinoinnista oli esimerkkinä Kirin Seagrams alkoholin valmistaja, joka kutsui kohdennetulla suoramarkkinoinnilla asiakkaitaan kauppoihin maistamaan uutuustuotetta. Myös kosmetiikan valmistajat käyttävät i-modea oneto-one mainontaan. i-mode on myös tehokas väline, kun halutaan saada nopeasti vastaus johonkin uutuustuotetta koskevaan kyselyyn esimerkiksi 3000 henkilöltä kolmessa päivässä. 7

8 Marutoku-town on virallinen i-mode sivu, muut ovat epävirallisia. Palvelussa laskutetaan siihen kuuluvia yrityksiä. Kuponkipalveluun kuuluu 2000 ravintolaa, 50 teatteria ja 50 hotellia. Palveluntarjoajat ovat esillä DoCoMon virallisilla sivuilla ja asiakkaat saavat alennuksia tai esim ilmaisen drinkin näyttäessään i-mode kuponkiaan. Mobile i-land on käyttäjän i-mode yhteisö, jossa käyttäjät voivat lähettää toisilleen sähköpostia, mainostaa tuotteitaan ja palveluitaan sekä tehdä erilaisia kyselyjä käyttäjille. SCOP -hakukone on huolellisen kehityksen jälkeen suunniteltu toimimaan seuraavin periaattein: Haku avainsanalla, haku käyttötilanteen mukaan (esim ajankuluksi), haku tiedonsaamiseksi muilta yhteisön jäseniltä sekä mainosten liittäminen kuhunkin hakuun sopivilla tuotteilla. SCOP oli kehittänyt myös tavan tuottaa kännykkään sisältöä PC:llä ilman HTML tuntemusta. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa SCOP:issa pystyy päivittämään sivuja. Autotallista maailmanmaineeseen Digital Street on 27 ja 26 vuotiaiden veljesten perustama i-moden OhNew hakukonetta operoiva yritys. Hakukone on i-modessa erityisen suuri tilaus, koska DoCoMo ei päästä viralliseen i-mode sisällysluetteloonsa kuin murto-osan halukkaista sisällöntuottajista. Muut löytyvätkin sitten helpoiten OhNEwn tyyppisten hakurobottien avulla. Digital Street tekee rahansa myymällä bannerimainontaa i-modeen. Bannerimainonta kasvoi 8-kertaiseksi viime vuonna ja tänä vuon na se arvellaan kymmenkertaistuvan. OhNewhin kohdistuu päivässä hakua. Omistajat olivat saaneet yrityksestään jo ensimmäisen 6 kk toiminnan jälkeen 40 MFIM ostotarjouksen ja siitä ovat olleet kiinnostuneita myös Lycosin, Yahoon ja Exciten tyyppiset amerikkalaiset hakukone-yritykset. iposnet etsii vapaan parkkipaikan iposnet on pysäköintiin liittyvien tietopalvelujen tuottaja, jolle i-mode kännykkä merkitsee yhtä päätelaitetta muiden joukossa. ipos- Netin keskeisiä palveluita ovat parkkipaikkayritysten toiminnan tuki sekä parkkihal lien markkinointi autoilijoille. Pysä k öintipaikkaa etsivä autoilija voi hakea i-mode kännykällä (tai PC:llä) tiedon lähimmästä vapaita paikkoja si sältävästä parkkihallista esimerkiksi sijainnin tai ravintolan nimen perusteella. Tällä hetkellä palvelun maksavat parkkihalliyrittäjät, jatkossa tarkoitus on laskuttaa autoilijoita. Tämä johtuu siitä, että maksaminen kännykällä ei onnistu. 50 hallissa on järjestelmään kytketty myös valvontakamera, joten palveluun kuuluu myös etävalvonta. Tällä pyritään miehittämättömiin parkkitaloihin. Tiedot parkkihallin tilasta kerätään maksuautomaattiin kytketyn datamodeemin tai parkkihallin valvojan päätteeseen liitettävän datamodeemin kautta. Parkkimaksu vaihtelee sen mukaan, paljonko hallissa on tilaa. Etukäteisvaraukseen perustuva pysäköintipaikkapalvelu on tulossa noin puolen vuoden sisällä. Tässä yrityksessä ovat mukana autonavigaattoreita tuottava yritys, luottokorttiyhtiö, vakuutusyhtiö, kaup paa edustuva taho, huoltoyhtiö jne. Japanissa on 8%:iin uusia autoja hankittu myös navigaattorijärjestelmä. Tämän ymmärtää hyvin, kun katselee esimerkiksi Tokiossa liikkuvia automääriä. NTT DoCo- Mo on perustanut oman yrityksen nimeltä Machine Communication Company kehittämään ratkaisuja tähän sovellualueeseen. Be Trend tarjoaa verkkomarkkinoinnin kokonaispalvelua Be Trend on riskirahoituksella toimiva emarketing kokonaisratkaisuja tarjoava yritys. BeTrendin palvelukokonaisuuteen kuuluvat , kyselytietokanta, jäsenrekisteröinti, on-line kupongit, käyttäjäanalyysit sekä erilaiset suosittelujärjestelmät. Yrityksen ASP-palvelujen (Application Services Provider) avulla markkinoijat voivat mm. lähettää alennuskuponkeja kännyköihin. BeTrend kuvasi neljä hyvää syytä käyttää heidän ASP -palvelujaan - ne ovat edullisia (ulkoistaminen, ei tarvitse itse pitää yllä organisaatiota eikä tekniikkaa) - helppokäyttöisyys (käyt tö liittymänä selain) - nopea aloitus (muutamassa päivässä, uusien päätelaitteiden ominaisuudet pystytään huomioimaan niinikään muutamassa päivässä) - turvallisuus BeTrendin palvelut perustuvat yrityksen kehittämään Multi Device Handler arkkitehtuuriin, jolla asiakkaalle voidaan suunnata mainontaa kaikilla päätelaitteilla. Tässä tapauksessa kysymyksessä ovat todella kaikki päätelaitteet, sillä MDH tu kee mm. PC:tä, i-mode-kännykkää, j-sky-kännykkää, ez-web kännykkää, PDA:ta, autonavigointilaitteita sekä videopelikonsoleita. BeTrendin ASP palvelun avulla markkinoijat voivat tehdä kaikkien em päätelaitteiden välityksellä kyselytutkimuksia, kohdentaa suoramarkkinointia, harjoittaa sähköistä kuponkimainontaa, hallinnoida erilaisten yhteisöjen jäsenrekistereitä sekä hallita kampanjoiden elinkaaria. Fujitsu ankkuroi tulevaisuutensa Internetiin Fujitsun visio on tiivistynyt Internetin ympärille. Yrityksen tavoitteena on olla ykkönen Internet ratkaisujen tuottamisessa, palvelun tarjonnassa ASP) sekä olla myös ykkönen internet käyttäjänä. Palvelujen tarjonnassa pyritään erityisesti tarjoamaan ideaalialustoja julkisen ja yksityisen sektorin virtuaaliyhteisöjen pohjaratkaisujen tuottamisessa. Internet käyttäjänä Fujitsu haluaa näyttää tietä SCM:n, myyntitiedon, hallinnon, tietämyksen jaon ja laskentatoimen alueilla. Puheentunnistuksessa Fujitsu on kehittänyt osakalaisen pankin käytössä olevan ääneen perustuvan autentikaation. Järjestelmää voi käyttää free text muodossa tai sa lasanan lausumiseen perustuen. Puheentunnistus on poikinut myös monia hauskoja i-mode sovelluksia: Kännykän avulla henkilö voi lausua määrätyn ääninäytteen, jonka ohjelmisto ana- 8

9 lysoi ja antaa sitten siihen perustuvia horoskoopintapaisia ohjeita päivän varalle. Toinen sovellus oli matching palvelu, jossa suuremmasta ryhmästä voidaan ääninäytteen perusteella löytää toisilleen sopivia pareja. Tietämyksenhallinnassa Fujitsu korostaa ihmisten merkitystä. Ihmiset ovat avainasia. Tue heidän toimiaan IT ratkaisuilla. Painopiste on muuttumassa Know-Howsta Know- Whyhyn ja Know-Why- Notiin. Teknologiapohjainen elearning ohittaa luokkaopetuksen v. 2004! elearningin alueella mielenkiintoista oli ennuste Business Skills Trainingin voimakkaasta kasvusta. Fujitsu ennustaa, että vuonna % IT-opetuksesta tapahtuu teknologiapohjaisesti ja vain 40 % luokkaopetuksena. Toinen mielenkiintoinen asia oli Fujitsun omaksuma Franchising malli, jossa kurssit markkinoitiin 80 koulun kautta opiskelijalle. Rekisteröityneitä opettajia järjestelmässä on 890. Tällöin kyseessä on lähinnä tietotekniikan aikuisopetus. Bandai on kännykkäpelejä valmistava yhtiö, joka lienee i-moden suurimpia kaupallisia menestyksiä. Yrityksellä on markkinoilla noin 15 pääasiassa tekstipohjaista kännykkäpeliä, joita käyttää noin 3 miljoonaa pelaajaa. Yhtiön kuukausiliikevaihdoksi muodostuu 6-18 markan pelihinnoilla miljoonaa. Yksi yrityksen menestyksen salaisuuksista lienee japanilaisten viihdesuuntautuneisuus. Bandain edustajan mukaan 60 % i-moden käytöstä liittyy viihteeseen. Bandain pelit ovat tyypillisesti vedonlyöntiä, logojen latausta, sekä jalkapallo- ja golf pelejä. Japanissa jo ensi vuonna enemmän internetkännykköjä kuin internet-pc:tä i-mode on palveluna kätevä ja käyttäjäystävällinen. Lähtökohtana on ollut kehittää päätelaite (lue kännykkä) joka ymmärtää HTML:ää. Euroopassa kännyköissä on lähdetty liikkeelle puhelinfunktiosta ja sitä muutetaan ymmärtämään verkkosisältöjä, jotka on yleensä alun perin tehty muilla välineillä luettaviksi. Kuten jo aiemmin on mainittu hinnoittelu ja sisältöjen vähäisyys on ollut WAP:in laajemman käytön suuri este. Nokian viimeiset matkapuhelimien määrään liittyvät ennusteet arvioivat, että miljardin matkapuhelimen raja ylitetään jo vuoden 2002 alkupuolella. Tällöin mukaan on laskettu sekä i-mode että muut matkapuhelimet. Internet-kännyköiden määrä ylittää Internetiin kytkettyjen PC-laitteiden määrän Japanissa jo vuoden 2001 aikana ja globaalisti vuonna i-mode konseptia yritetään markkinoida myös Japanin ulkopuolelle. Miten tällainen, vahvasti operaattorivetoinen malli sitten sopii muualle, jää nähtäväksi. Viimeisin uutinen kertoo, että WAP-Forum on aloittanut työn WAP:in ja i-mode-konseptin yhdistämiseksi. Helene Juhola USIX-teknologiaohjelman Japanin opintomatka

10 Verkottuminen on kirja kerrallaan -toimijoiden elinehto Lasipalatsin Mediakeskus Oy ja VTT Tietopalvelu järjestivät yhteistyössä EVTEKin, Xeroxin ja Elisa Communications in kanssa (e)book On Demand Meeting and Conference -tapahtuman Tapahtumaa tukivat myös EU ja Nordinfo (the Nordic Council for Scientific Information). Tilaisuuden tavoitteena oli koota yhteen koko tarvepainatustuotantoketjun varrelta eri ammattiryhmien edustajia, tulevaisuuden teknologioiden asiantuntijoita ja yritysedustajia. Tapahtuma pidettiin Lasipalatsin Studiossa ja elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingissä. Konferenssia edelsi workshoptyyppinen tilaisuus, johon Lasipalatsin Kirja kerrallaan -projekti oli kutsunut yhteistyökumppaneitaan. Tilaisuuteen osallistui 12 henkilöä Latviasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Tanskasta ja Venäjältä. Tilaisuuden tavoitteena oli tarjota osallistujille mahdollisuus käytännön kokemusten vaihtoon ja keskusteluun ajankohtaisia kysymyksiä. Vanhoja kirja-aarteita näköispainoksena asiakkaan odottaessa Tilaisuudessa keskusteltiin paljon peruskäsitteistä. Mitä book-ondemand eli kirja kerrallaan -toiminta on? Todettiin melko yksimielisesti, että kyseessä on painotekniikka, joka mahdollistaa pienet painokset ja yhden kirjan tekemisen kerrallaan. Kirjoja voidaan tehdä myös kohdennetulle lukijakunnalle. Vanhoja aarteita ja loppuunmyytyjä painoksia alkuperäisasuissaan saadaan lukijoille. Kirjat valmistuvat näköispainoksina asiakkaan odottaessa. Sähköiset eli e-kirjat nähtiin uutena jakelumahdollisuutena ja joillakin sovellusalueilla, kuten teollisuudessa esimerkiksi teknisten laitteiden asennus- ja huolto-ohjeet, paperia parempana käyttöalustana. Kirja kerrallaan -tuotannon si sältö puhututti myös. Tuleeko si sällön laatuun puuttua vai tehdään kö mitä vaan, kenelle vaan? Keskustelua herätti erityisesti moraalisesti arveluttavat sisällöt ja book-on-demand -toimijan rooli tällaisissa tapauksissa. Palvelun laadusta oltiin kuitenkin sitä mieltä, että sen on oltava yksilöllistä, nopeaa ja edullista. Painotyö halutaan tehdä lähellä kuluttajaa. Näin säästetään kuljetuskulut. Frankfurtin kirjamessut verkkoon? Book-on-demand -tuottajat voivat tavoitella myyntimenestyksiä tuottamalla erikoisalueiden kirjallisuutta, kohdentamalla tuotantoaan tietyille yleisöille ja pienille kielialueille sekä säilyttämällä painotuotteiden laadun korkeana. Verkottuminen nähtiin toiminnan elinehtona. Tämä voisi konkretisoitua esimerkiksi kirjatiedostojen vaihtona. Toinen mahdollisuus edistää verkottumista olisi tehdä alan portaali verkkoon ja jopa Frankfurtin kirjamessujen järjestämistä verkossa ehdotettiin. Toiminnan nä kyvyyttä tulee lisätä ja tietoa mahdollisuuksista on levitettävä entistä tehokkaammin. Joitakin hyödyllisiä verkko-osoitteita: Digitaalisen painopalvelun tarjoajia Suomessa: painot.html Kirja kerrallaan -palvelupiste Lasipalatsissa: Tietoa kirja kerrallaan -painamisesta: index.htm Anneli Heimbürger (e)book on demand meeting Helsinki Conference marraskuuta

11 Mobiili Internet on mahdollisuus, jota ei saa hukata Mobiilin multimedian tulevaisuutta ennustaessaan komissaari Erkki Liikanen (Euroopan komissio) esitti kolme avainkysymystä: kuka kontrolloi jakelua, kuka jaeltavaa sisältöä ja kuka maksaa laskut? Viimeksi mainittuun kysymykseen on Liikasen mukaani helpoin vastata: me palvelujen käyttäjät, sinä ja minä. Jaeltavan sisällön merkitys oli Liikasesta keskeinen. Olemme tällä hetkellä muutosvaiheessa jossa markkinat siirtyvät teknologiapainotteisista yhtiöistä yhä voimakkaammin sisältöpainotteisiin yhtiöihin. Esimerkiksi Euroopassa sisältötuotannon osuus on 5 % bruttokansantuotteesta eli noin 412 miljardia euroa, kasvun ollessa jopa 20 % vuodessa. Myös sisältö on siirtymässä pankkipalvelujen kaltaisista tietopainotteisista palveluista viihteeseen. Ensim mäisenä esi merk ki nä Liikanen mainitsi Internetissä siirrettävän musiikin, muutamassa vuodessa odotetaan vi deoelokuvien siirron tulevan mahdolliseksi. Tietoyhteiskunta muuttuu langattomaksi Samanaikaisesti tietoyhteiskunta on muuttumassa langattomaksi. Mobiilien Internetpäätelaitteiden on ennustettu saavuttavan Internet- PC:iden lukumäärän vuonna Esimerkkinä langattomasta Internetpalvelusta Liikanen mainitsi japanilaisen DoCoMon i-moden. Palvelu tarjoaa esimerkiksi eri laista kännykän soittoääntä ja sähköpostiviestin lähettäminen maksaa vain noin 8 penniä. Muita suosittuja palveluita ovat liikennetiedotukset sekä mobiili pankkiasiointi. Tulevaisuudessa on lisäksi suunnitteilla online-pelejä ja -reseptejä. DoCoMon ylivoimaisesti suosituimmat palvelut ovat kuitenkin viihdepalvelut 53 % osuudella. Muita palveluja ovat uutiset ja sää (15 %), tietokantapalvelut (9 %), myyntipalvelut (17 %) sekä muut palvelut (6 %). Tarvitaan tarinankertojia Vesa Niinikangas (Enostone Ltd) esitti kirjailijan näkemyksen sähköistyvästä viestinnästä. Ihmiselle on luontaista kertoa ja kuunnella tarinoita, hämärässä, nuotion valossa. Tapahtuma on aina ollut samanlainen, tarina kerrotaan henkilökohtaisesti kuuntelijalta kuulijalle, kirjailijalta lukijalle. Tämä on nykyisin mahdollista myös Internetin välityksellä, yhtäaikaa kaikkialle maailmaan. Toisaalta tarina kerrotaan ihmiseltä ihmiselle, toisaalta se jaetaan samanaikaisesti miljoonille ihmisille ja kyseessä on miljoonat dollarit. Stephen King menestyi ensimmäi sessä verkkojulkaisukokeilussaan, koska hänen kertomansa tarina oli hyvä. Toisella kerralla hän unohti tarinan pyjamansa taskuun ja kokeilu epäonnistui. Kyse on siis siitä, että ihmiset janoavat hyviä kertomuksia ja ovat valmiita maksamaan niistä. Olennaista ei ole miltä lautaselta ateria tarjoillaan vaan itse ateria. Lautanen voi olla paperikirja, CD-ROM, sähkökirja tai Internettiedosto, mutta ainoastaan hyvä tarina voi päästää kertojan ihmisten sydämiin, kiteytti Niinikangas. On-demand tuotanto voi tuoda sekä säästöjä että lisätuloja Ashley Shemain (Xerox Corporation) näki kirjojen digitaalisella ondemand tuotannolla saavutettavan hyötyjä etenkin kahdella alueella: 1) painosmäärissä, jotka on mitoitettavissa tarkasti kysynnän mukaan, on säästöjä saatavissa painatus-, varastointi- ja kierrätyskuluissa sekä 2) tuloissa, jotka saadaan loppuunmyytyjen kirjojen uusintapainoksista. Internet luo myös aivan uu denlaisia mahdollisuuksia kirjojen jakeluun, mutta toisaalta kustantajat ovat huolissaan mahdollisista tekijänoikeuksien loukkauksista Internetissä. Sähköisten julkaisujen te kijänoikeuksien hallintaan on Xerox kehittänyt ContentGuard -järjestelmän yhteistyössä Microsoftin kanssa. ContentGuardiin kuuluu sisällönsuojauksen ohjelmistopaketti ContentGuard Internet se kä selvittelytoimistopalvelut. Siihen kuuluvat myös jakelutyökalut, kuluttajatyökalut sekä back-office, joka tukee esim. tekijänoikeuksien hallintaa ja lisenssointia. Xerox on julkaissut myös oman XML-suosituksiin pohjautuvan sivunkuvauskielensä XrML:n, jonka avulla määritellään mm. tekijänoikeuksien hallinnan ehdot. Myös Mikael Ahlavuo (Adobe) kertoi on-demand kirjajulkaisemisessa käytettävistä tiedostoformaateista. Ahlavuo mainitsi, että Adoben PDFformaatti on julkaisuteollisuuden vakiintunut de facto -standardi, joka toistaa ongelmitta kaikki graafiset elementit, kuten typografian ja matemaattiset kaavat sekä mahdollistaa näiden tarkan tulostuksen. PDF mah dollistaa myös tiedostojen pakkauksen, metadatan ja salauksen sisällyttämisen tiedostoon kuten myös korostuksen, alleviivauksen ja linkit. Ahlavuo näki XML-pohjaisissa julkaisuformaateissa lukuisia rajoituksia esimerkkeinä ongelmat tiedostojen salauksessa ja vektorigrafiikan skaalauksessa. Sähköistä kaupankäyntiä varten Adobe on kehittänyt Merchantohjelmiston, jonka avulla PDF-tiedostot on mahdollista suojata. Lukemista varten on saatavilla maksuton Reader- 11

12 ohjelmisto. Adobe on integroimassa omaan järjestelmäänsä, pari kuukautta sitten ostamansa Glassbook-yhtiön kehittämät ohjelmistot. Meneillään ensimmäinen vallankumous sitten Gutenbergin Marie-Genevieve Vandesande (FNAC) kutsui kirja-alan nykyistä muutosta ensimmäiseksi vallan kumouk sek si ja sähkökirjaa ensimmäiseksi uudeksi julkaisualustaksi Gutenbergin jälkeen, mutta piti muutosta ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana kirjakaupalle. Esimerkiksi vuonna 1997 perustettu FNAC.com on suosituin verkkoyhtiö Ranskassa yli päivittäisellä kävijällä ja yli miljoonalla myytävällä tuotteella, joista suosituimpia ovat kirjat, videot, musiikki, ohjelmat ja tietokoneet. Kirjojen on demand -tuotanto ei Vandesanden mukaan ole vielä kannattavaa, mutta esimerkiksi omakustantamisen alueella pienten painosmäärien tuotannolla on hyvät mahdollisuudet. Kirjakauppaketjun suosituimmaksi palveluksi on sitävastoin muodostunut loppuunmyytyjen kirjojen divarikappaleiden etsiminen. USA:ssa viiden vuoden kuluttua 28 miljoonaa lukulaitetta Jali Heilmann (VTT Tietotekniikka) kävi esitelmässään läpi säh kökirjateknologioiden yleistymisen teknistaloudelliseia syitä ja esitteli sekä sähkökirjalaitteet että sähkökirjojen erilliset lukuohjelmat. Hän kertoi myös sähkökirjojen tyypillisistä toiminnoista sekä esitteli tietotekniikka-ammattilaisten odotuksia ja mielipiteitä sähkökirjojen ominaisuuksista, käytettävyydestä ja luettavuudesta. Lisäksi hän kertoi sähkökirjojen eduista niin kuluttajille, kustantajille kuin kirjailijoillekin. Tulevaisuuden ennustuksissa Heilmann kävi läpi juuri markkinoille tulossa olevat uudet sähkökirjalaitteet sekä esitteli kasvuennusteet. Esimerkiksi Yhdysvaltain kustannusalan järjestö ennustaa, että viiden vuoden kuluessa 28 miljoonaa ihmistä käyttää lukulaitteita kirjatiedostojen lukemiseen. Tulevaisuuden verkkokaupassa kirjat siirtyvät langattomasti lukulaitteeseen Pekka Noponen (Nokia) kertoi esitelmässään open ebook -standardin kehitystoiminnan, jossa Nokia on aktiivisesti mukana, tämänhetkisestä tilanteesta. Standardin ensimmäinen versio hyväksyttiin syksyllä 1999 ja sen takana ovat kaikki merkittävät sähkökirja-alueella toimivat noin 50 yritystä. Noponen kaipasi neuvottelukuntaan enemmän myös eurooppalaisten yritysten edustajia koska tällä hetkellä Pohjois-Amerikka on yliedustettuna. Noponen esitti myös näkemyksensä sähkökirjojen julkaisemisen tulevaisuudesta, jossa kirjat ostetaan ja siirretään langattomasti In ternetissä toimivista kirjakaupoista kommunikaattorin näköiseen laitteen. Kun lukija on lukenut teoksen, hän voi suositella sitä muille ja myydä sen yhdelle tai useammalle ystävälleen, jotka jälleen myyvät kirjaa eteenpäin. Noponen piti edellä kuvattua tiedonvälitystä ihmiselle tyypillisenä ja luontevimpana vaihtoehtona kirjojen jakelutieksi tulevaisuudessa. Kotimainen kaunokirjallisuus ebook-formaattiin ensi vuonna Jyri Ahti (WSOY) esitti kustantajan näkökulman kirjojen sähköiseen julkaisutoimintaan. Myönteistä ke hityksessä oli hänen mukaansa se, että kirjailijat ovat kiinnostuneita uusista julkaisukanavista ja myös kirjakauppiaat haluavat aktiivisen roolin julkaisuketjussa. Lisäksi WSOY:n tuotantojärjestelmät perustuvat jo nykyisin, sähkökirjajulkaisemisessa käytettyihin, PDF- ja XML-formaatteihin. Sähköjulkaisemisen puutteina Ahti piti sitä, että vielä nykyisin puuttuu yhteinen sisältöstandardi ja tekijänoikeuksien hallinta, lisäksi markkinoita hallitsevat yhdysvaltalaiset yhtiöt. Lisäksi kirjatiedostojen lukeminen edellyttää joko kalliita lukulaitteita tai ohjelmia, joiden valmistajat haluavat käyttömaksuja järjestelmien hyödyntämisestä. Mahdollisuuksina hän piti uusia mobiilisovelluksia, Euroopan laajuista sähkökirjajärjestelmien kehitystyötä sekä uusia liiketoimintamalleja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. WSOY on ilmoittanut, että yhtiön kaikki kotimainen kaunokirjallisuus tullaan julkaisemaan ebookformaatissa vuoden 2001 aikana. Yhtiö on tehnyt myös sopimuksen Suomen kirjailijaliiton kanssa oi keuk sista jakaa kirjailijoiden teoksia myös sähköisessä muodossa. So pimustaso perustuu pääosin painettujen versioiden rojaltimaksuihin. Yhteistyöneuvotteluja järjestelmäkehittäjien kanssa yhtiö on käynyt tekijänoikeuksien hallinnan ja logistiikan alueilla, pilottijärjestelmä tulee käyttöön keväällä Jali Heilmann (e)book on demand Helsinki Conference 24. marraskuuta

13 Non-Breaking Reels - 1. päivä Ajettavuusongelmien eliminointi mittausten ja mallinnuksen avulla VTT Tietotekniikan Ulf Lindqvist totesi seminaarin kutsun otetun hyvin vastaan, koska paikalle oli saapunut 80 henkeä yli kymmenestä maasta. Hän esitteli ajettavuustutkimukseen liittyvää projektitoimintaa hahmotellen myös tutkimuksen tulevaisuutta aina vuoteen 2005 asti. Lindqvistin mukaan tutkimuspanostusta jatketaan ja suunnataan EU-projekteihin kansallisen rahoituksen ohella. Valmetin tutkimuksen ja tuotekehityksen johtaja Mikko Karvinen, joka toimi seminaarin puheenjohtajana, kertoi paperiteollisuuden kansainvälistymisestä ja tutkimustoiminnan kansallisesta kehityksestä. Mittalaitekehityksen ja perustutkimuksen jälkeen tiedetään, että kireysprofiili periytyy paperitehtaalta painoon (kuva 1). Paperiradan epätasainen kutistuma poikkisuunnassa vaikuttaa lukuisiin paperin ominaisuuksiin. Voidaankin kysyä, ovatko kuivatusmenetelmät vääriä? Kireysprofiilin säätämisen pää tavoitteena on tehdä reunarullista yhtä hyviä kuin muistakin. Tutkimusta ei ole vielä saatu EU-tasolle, mutta kotityöt on jo tehty. Nyt kaivataan myös painajia ja painokoneiden valmistajia mukaan kansainväliseen tutkimukseen. Karvinen toivoi seminaarin olevan hyvä alku keskusteluille illan, yön ja jopa aamun tunneille. Uusi tutkimusalue liikkuvan radan reologian tutkimukseen KCL:n tutkimusjohtaja Kaarlo Niskanen kertoi paperin lujuuden ja paperikatkojen välisestä yhteydestä. Kuva 1. Kireysprofiili periytyy paperitehtaalta painoon. Tutkimus on kohdistunut paperin materiaaliominaisuuksiin, raakaaineisiin, vikoihin ja liikkuvan radan katkoihin. Uutuutena on KCL Ahma -tutkimuslaitteisto, jolla voidaan katkoa eri tavoilla kostutettua ja eri suuruisilla vetoeroilla rasitettua paperirataa nopeassa tahdissa mahdollistaen paperikatkojen tilastollisen tutkimuksen (kuva 2). Niskasen mukaan paperiviat ovat kriittisempiä liikkuvalla radalla kuin stationaarisessa kokeessa. Katkon aiheuttava rasitus on riippuvainen näytepalan koosta. Formaatiolla on suurempi merkitys radan vapaassa välissä tuotannossa kuin laboratoriokokoisessa näytepalassa. Teknillisen korkeakoulun Leo von Hertzen käsitteli lisensiaattityönsä aihetta paperin kitka ja ajettavuus. Tutkimuksessa on testattu painokoneen paperikatkojen ja kitkan vuorovaikutusta erilaisten paperin materiaaliominaisuuksien yhteydessä. Samalla on kehitetty suurien näytemäärien käsittelyrutiinia kitkamittauksia varten. Sekä staattinen että dynaaminen kitka mitataan kaltevuudeltaan säädettävän tason avulla (kuva 3). Lukuisat kitkaan vaikuttavat tekijät, kuten ilmanpaine, kosteus, aika, paperin pinnan karheus ja paperin pinnan kemia, tekevät sen mittaamisesta vaikean. Muutokset paperin kitkaominaisuuksissa voivat aiheuttaa mm. ongelmia auki- ja kiinnirullauksessa tai pinojen muodostuksessa. Tutkimuksessa mitatuilla katkenneilla rullilla oli alempia kitkan arvoja kuin katkottomilla rullilla, erityisesti alhaisilla bulkkisuuden tasoilla. KCL:n koekalanterilla tehdyillä nippikuorman, lämpötilan tai höyrytyksen muutoksilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kitkaan. Valmet on tuotteistanut IQTensionmittalaitteen Valmetin päällystyskoneiden ke hi tyspäällikkö Jorma Kinnunen kertoi kireysprofiilin mittaamisen uusista menetelmistä. Esityksessä käytiin läpi Valmetin kehittämän IQTensionin toimintaperiaatteet ja hyödyt paperintekijöille. Nykyään mittalaite valmistetaan Neles Automationilla. Mittausperiaate on yksinkertainen, sillä paperiradan tietyn paikan kireysarvo lasketaan paperiradan ja kaarevan listan välisestä paineesta, kun tiedetään listan kaarevuussäde: T = p * r, missä T=kireys, p=paine ja r=listan kaarevuussäde. Kireysprofiili saadaan tarkemmaksi lisäämällä mittauslistaan reikiä Kuva 2. KCL AHMA-tutkimuslaitteella suoritettuja ratakatkoja. Laite on toistaiseksi tarkoitettu vain KCL:n rahoittajien käyttöön. 13

14 Kuva 3. Staattisen ja dynaamisen kitkan mittalaite. Kuva 4. Sanomalehtipaperin katkoprosentin kehittyminen Suomessa 20 vuoden aikana sekä kolme ennustetta tuleville vuosille. ja niihin kytkettäviä paineantureita. Paperi leijuu mittauslistan yli, kun listan kaarevuussäde ja paperiradan nopeus ovat riittävän suuria. Nopeuden alaraja on noin 500 m/min. Kaarevuussäde on suurempi kuin paperin johtoteloilla. Erilaisilla paperilaaduilla ei ole testien mukaan vaikutusta mittaustuloksiin. Kireysprofiilin muodon on havaittu säilyvän ajettaessa sama konerulla uudestaan käännettynä tai ajettaessa sama konerulla useammilla kireystasoilla. Lisäksi kireysprofiilin muoto siirtyy asiakasrulliin. Koko kireysprofiilin säätöön ei ole vielä kehitetty algoritmeja, mutta kireysmittauksen avulla on tehty korjauksia kireysprofiiliin prosessin käsiohjauksella. IQTensionin toimituksia oli sovittu seminaarin mennessä 23. Sanomalehtipaperin katkoprosentit kääntyivät nousuun VTT Tietotekniikan Hannu Linna esitti sanomalehtipaperin katkoprosentin kehittymistä Suomessa 20 vuoden ajalta. Pitkän ajan trendi on ollut laskeva, mutta parin viime vuoden aikana katkot ovat lisääntyneet (kuva 4). Mahdollisia syitä tähän voivat olla uudet painokoneet sekä uudet tai ulkomaiset paperintoimittajat. Linnan esitykseen oli tiivistetty myös ajettavuustutkimuksessa käytettävät menetelmät ja mittalaitteet. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa suoritettuja toimeksiantoja oli seminaarin mennessä tullut yli 30 paperitehtaaseen ja yli 35 painotaloon. Vino tela kiristää paperirataa molemmista reunoista VTT Tietotekniikan Samppa Vuorinen kertoi paperiradan käyttäytymisen FEM (Finite Element Method) -mallinnuksesta. FE-menetelmä perustuu differen tiaa li yhtälöihin ja laajan numeerisen datan laskentaan. Menetelmää on sovellettu sekä li neaarisesti että epälineaarisesti käyttäytyviin materiaaleihin, kuten paperiin. Esimerkissä esiteltiin vinon telan vaikutus paperiradan kireyteen. Mallinnuksen mukaan paperirata kiristyy molemmista reunoista. Ilmiö löydettiin tutkimuksessa, missä paperiradan kireys mitattiin sekä paperitehtaalla että painossa. Profiilien käyristyminen aiheutti ihmettelyä, joten FEM-mallinnuksella haluttiin löytää selitys ongelmalle. FEMmallinnus on osoittautunut hyväksi työkaluksi muiden analyysimenetelmien rinnalla. Se mahdollistaa simuloinnin tilanteissa, missä mittausten tekeminen on liian vaikeaa. Timo Kaljunen Seminar on Non-Beaking Reels Otaniemi

15 Non-Breaking Reels - 2. päivä Paperin ajettavuus paperikoneella ja painossa Seminaarin toisen päivän aluksi UPM-Kymmenen John Lindahl kertoi ajettavuuden merkityksestä paperinvalmistusbisneksessä. Yrityksen kannattavuuteen vaikuttavat käyntiaste, tuotteista saatava hinta ja valuuttakurssit sekä toiminnan tehokkuus. Jotta toiminta olisi tehokasta, tuotantokatkot ja hukka on pidettävä mahdollisimman pieninä. Nyt paperikoneen ajettavuudella on enemmän merkitystä kuin pelkkä tavoite vähentää katkoja ja hukkaa, sillä hyvällä ajettavuudella varmistetaan paperikoneen parantuneesta ajonopeudesta saavutettavat hyödyt. Tuotantonopeuksien kasvaessa kireysprofiilin mittaaminen on yleistynyt. Paperikoneen läpi rainan vetoerot tulee pitää pieninä eri käyttöryhmien välillä, jotta paperin ominaisuudet kehittyvät haluttuun suuntaan. Tutkimustuloksista ohjelmistoiksi ja mallinnukseksi VTT Tietotekniikan Markku Parolan esitykseen oli tiivistetty projektin tärkeimpiä tuloksia kireyteen vaikuttavista tekijöistä paperin valmistusprosessissa. Esitys oli varmaan seminaarin odotetuimpia, koska aiemmin tulokset ovat olleet vain projektiin osallistuneiden saatavilla. Sanomalehtipaperin tapauksessa paperikoneen kireysprofiilin muoto periytyy suoraan asiakasrulliin, joten vinoutunut profiili tulisi korjata säätämällä paperikoneen toimilaitteita. Suoritettujen kokeiden perusteella kireysprofiilin muotoon voidaan parhaiten vaikuttaa muokkaamalla paperin kosteusprofiilia. Kutistumalla ja poikkisuuntaisella kimmokertoimella on myös hyvä korrelaatio kireysprofiilin kanssa. Projektissa kehitetty X-profiles ohjelmisto laskee profiilien välisiä riippuvuuksia ja mahdollistaa kireysprofiilin mallinnuksen, kun muut profiilit on tunnettu. Myös FEMmallinnuksen avulla on saavutettu hyviä tuloksia tutkittaessa vapaan välin dynamiikkaa. Superkalanteroidulla paperilla (SC) asiakasrullan kireysprofiili muodostuu vasta superkalanterilla ja sen muotoon voidaan vaikuttaa säätämällä nippikuormaa ja höyrytyksen profiilia. Ongelmanratkaisua kireysmittauksen avulla Pekka Pakarinen Valmetilta esitti kireysprofiilin mittalaitteen IQTension mittausperiaatteen ja laitteiston rakenteen sekä esimerkkejä laitteiston avulla ratkaistuista käytännön ongelmista. Nykyisillä laitteilla kireysprofiilin mittaus sujuu yksinkertaisesti ja luotettavasti, mutta toimivan säätöjärjestelmän rakentaminen on monimutkaisempaa. Erään esimerkin mukaan painokoneella havaitut ongelmat saatiin ensin todennettua mittaamalla eri positioista leikattujen rullien kireysprofiili. Tällöin yhden position rullissa mitattiin usein hyvin löysä kohta. Ilmiö paikannettiin ko. vyöhykkeelle paperikoneen puristinosan lämpötilaongelmaksi. Ongelma ratkaistiin asentamalla jäähdytyssysteemi sekä jatkuva kireysmittaus paperikoneelle. Toisessa esimerkissä oli tutkittu paperin kutistuman ja sen estämisen vaikutusta. Tulosten mukaan ne liömassaprofiili vaikuttaa kireyteen, kun paperi on kuivaa ja poikkisuuntaista kutistumista ei ole estetty. Kutistumisen estäminen kasvattaa poikkisuuntaista kimmokerrointa radan keskiosalla, jolloin myös mitattu kireys oli kasvanut. Lisäksi Valmet on suunnannut työtään kireyden 2-suuntaiseen mallinnukseen lähtien koneelta saatavasta mittaustiedosta ja laboratoriomittauksista. Koska sekä kone- että poikkisuuntaisilla ominaisuuksilla on vaikutusta kireysprofiilin muodostumiseen, tarvitaan 2-suuntaista mallinnusta vuorovaikutusten täydelliseen kuvaukseen. Paperinvalmistajan käytännön näkökulma Stora Enson Ilkka Alanen esitti sopivasti teorioiden ja mallinnusten jälkeen paperinvalmistajan käytännön asetelman: kireydestä ei voi tehdä paperia; tosiasiassa paperinvalmistajalla on kuituja, vettä, täyteainetta sekä olemassa olevat laitteistot, joiden kanssa on tultava toimeen. Projektin aikana on paperikoneilla suoritettujen koesarjojen perusteella löydetty keinot kireysprofiilin hienosäätöön. Sen sijaan profiilin perusmuodolle, eli keskustaa löysemmille reunoille, ei juuri voida mitään nykyisillä konerakenteilla. Tämä asettaa haasteita paperikoneiden suunnittelijoille. Kokeissa valmistettuja rullaeriä oli viety painotaloon ja mitattu edelleen painatuksen aikana. Joissakin tapauksissa tehtaalta lähtenyt kireysprofiilin muoto oli nähtävissä sekä painokoneen aukirullauksessa että myös painoyksikköjen jälkeen. Lisää haasteita Alanen asettikin painotalojen suuntaan, sillä rullien lajittelusta positioiden mukaan on saatu hyviä 15

16 kokemuksia, joten tässä on vielä joillakin painajilla käyttämätöntä potentiaalia. KBA:n Werner Scherpf esitti painokoneenvalmistajan arvion painokoneiden kehityksestä ja niiden asettamista vaatimuksista papereille. KBA:n painokonevalikoima on erittäin laaja ja peittää niin sanomalehti-, arkkipaino-, syväpaino-, heatsetoffset kuin digitaalista painotuotantoa. KBA hallitseekin tällä hetkellä 19 % sanomalehtikonemarkkinoista, 7 % arkkikone-, 9 % si vii lipuolen ja yli puolet syvä painokonemarkkinoista. Sanomalehtipuolella löytyy niin perinteiset Commander-satelliitit kuin 4-HI ja viiden tornin Imprinter, siviilipuolella löytyy Colora sekä Comet kuivauksella. Uutuutena on Drupassa esitetty kuivaoffsetia käyttävä Cortina, jota pienen korkeutensa ansiosta on asennettavissa päällekkäin 8-HI torniin mahdollistaen nelivärisivujen vaihdon lennossa. Uusissa tornirakenteissa on edelleen lyhennetty ratavientiä toisen ja kolmannen sylinteriparin välillä kolmeen metriin ja satelliittiratkaisuissa on asetettu kaksi satelliittia päällekkäin. Uusiokuidulla ja neitseellisellä kuidulla erilaiset leviämiskäyttäytymiset Kriittiseksi paperinominaisuudeksi uusissa koneratkaisuissa on Scherpfin mukaan havaittu eri pa pereiden venymiskäyttäytyminen jännityksen funktiona ja erityisesti venymän kosteusriippuvuus. Eri pa perityyppien välillä on löytynyt suuria eroja tässä yhteydessä. Esim. uu siokuidusta valmistetulla paperilla on huomattavasti hitaampi le viämiskäyttäytyminen kuin neitseel lisistä kuiduista valmistetulla paperilla. Tämä havaitaan selkeästi 10-sylinterisessä kaksoissatelliitissa, missä kuudennen ja seitsemännen nipin välillä tietyillä uusiokuitupapereilla tapahtuu räjähdysmäinen laajeneminen rainan poikkisuuntaan ja häiritsevä fan-out (kuva 1). Kysymys on siis siitä, että tällä paperilla kostutuksesta on kulunut riittävä aika, jotta laajeneminen ta pahtuisi. Asiaan ei voida sanottavasti vaikuttaa vesimäärää säätämällä, sillä suurin osa vedestä kulkee värin mukana ja paikalla on aina riittävästi vettä. Myöskään nopeudella ei voi da tilanteeseen vaikuttaa, sillä ai kaväli on kuitenkin riittävä, mikä selviää kuvasta 2. Täällä on esitetty eri sanomalehtipaperien kosteuden vastaanottokykyä ajan funktiona. Samaan kuvaan on piirretty myös vaikutusaika sekunneissa eri konerakenteissa, kun tuotantonopeus on 13 m/s. Kyseinen ongelmaa voidaan välttää joko automaattisella kompensaatiolla painokoneessa tai valitsemalla paperi, jonka kosteuslaajenema on riittävän nopea tai riittävän hidas. Kalliit painolevyt vedettömän offsetin ongelmana Scherpf kertoi myös vedettömän offsetin suosion kasvaneen suuresti Cortinan etujen takia. Kone on kuitenkin samassa hintaluokassa kuin perinteinen sanomalehtikone, sillä rakenne on tukeva ja lämpötilan hallinta edellyttää omaa automatiikkaa. Menetelmän yleistymisen suurimpana esteenä hän piti edelleen rajallista levyvalikoimaa (vain kolme valmistajaa) ja sen seurauksena kovaa hintaa. Vedetön levy maksaa Saksassa kolme kertaa perinteisen offsetlevyn verran ja sen painoskestävyys on enintään sylinterikierrosta. Myös värit ovat kalliimpia kuin offsetissa, mutta tämä ero ei ole dramaattinen. Markku Parolan toisessa esityksessä kerrattiin aiemmin suoritettuja muita painokoneajettavuuden tutkimuksia ja esitettiin uusia keinoja painokoneajettavuuden tutkimiseen. Hyvin usein vanhoissa tutkimuksissa on keskitytty vain katkojen selittämiseen erilaisten mittausten ja tilastojen avulla. Katkot ovat kuitenkin vain yksi joskin keskeinen ajettavuusongelma, joten jatkossa pitää tutkia muitakin ongelmia tarkemmin. Painokoneella mitatun kireysprofiilin vaikutusta on selvitetty 5000 rullan aineistolla, jonka mukaan profiilin löysä minimi ja suuri maksimi nostavat katkon todennäköisyyttä. Riski on suurimmillaan rullanvaihdossa, kun peräkkäisillä rullilla on selvästi toisistaan poikkeavat profiilit. Nykyaikaisena keinona esiteltiin FEMmallinnuksen soveltamista myös pai nokoneen problematiikkaan. Esimerkkitapauksessa näytettiin, miten rainan käyttäytymistä voidaan mallintaa, kun yksi painokoneen tela on vinossa. Toisessa tapauksessa oli mallinnettu rullanvaihtotapahtumassa rainaan kohdistuvia voimia, kun liitospinnassa on kaksi kiihdytyshihnojen aluetta ilman liimaa. Kuva 1. Erään uusiokuitupaperin aiheuttama fan-out kuudennen ja seitsemännen nipin välillä. 16

17 Jatkuvan kireysprofiilin mittaus painossa Veli-Pekka Johansson Helprin tistä kertoi jatkuvatoimisen kireysprofiilin mittalaitteen hyödyntämisestä painotalossa. Sy väpainokoneella ki reysprofiili mita taan aukirullauksen jälkeen ja kokemusten mukaan sama profiilin muoto siirtyy myös taittolaitteen liuskoille. Koska maksimissaan 2,45 m leveä paperirata leikataan useisiin liuskoihin, profiilivika rullassa merkitsee vaikeuksia liuskojen hallinnassa. Laitteistolla kireysprofiilin muoto on koko ajan nähtävissä, jolloin vaikeuksia tuottava rulla voidaan hylätä. Painossa on käytössä paperia jopa 12 tehtaalta ja kireysvaihtelut rullien välillä voivat olla hyvin merkittäviä. Rullia onkin ruvettu lajittelemaan siten, että samaa positiota ajetaan useita rullia peräkkäin. Tämä ja muut toimenpiteet ovat sel västi parantaneet ajettavuutta painossa. Kokonaiskatkojen määrää on saatu vähennettyä 30 % verrattuna kahden vuoden takaiseen tasoon. Kaiken kaikkiaan seminaarin laaja osallistujamäärä ja kuulijoiden aktiivinen osallistuminen keskusteluihin osoittivat, että seminaarin uusiminen muutaman vuoden kuluttua on enemmän kuin tarpeen. Jatkossa kireyden hallinnan lisäksi toivottiin myös muiden ajettavuustekijöiden tarkempaa tarkastelua. Pertti Moilanen, Ulf Lindqvist Seminar on Non-Beaking Reels Otaniemi Kuva 2. Eri paperityyppien kosteuden vastaanottotaipumus ajan funktiona. 17

18 Teollinen ekologia, maapallon pelastusrengas? Teollinen ekologia (Industrial Ecology) tarkoittaa eri teollisten toimijoiden yhdessä muodostamaa järjestelmää, jossa pyritään minimoimaan ulkopuolelta saatavan raaka-aineen ja energian kulutus sekä päästöjen ja jätteiden muodostuminen käyttämällä jätettä raakaaineena ja hukkaenergiaa energianlähteenä. Marraskuun alussa järjestetyssä Climtech-ohjelman seminaarissa Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori John R. Ehrenfeld esitteli tätä kehittämäänsä lähestymistapaa. Metsäteollisuus tiennäyttäjänä Seminaarin alussa Climtechoh jelman ohjelmapäällikkö Ilkka Savolainen VTT Energiasta esitteli lyhyesti Tekesin Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) ohjelmaa, jossa selvitetään ilmastonmuu tosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita ja mahdollisuuk sia Suomessa. Teollisen ekologian lisääminen on keskeistä myös sen tavoitteiden kannalta. Hyvänä esi merkkinä teollisen ekologian toteuttamisesta Suomessa Savolainen pi tää metsäteollisuutta, jossa uusiutuva raaka-aine käytetään tehokkaasti hyväksi. Sahojen jätteitä hyödynnetään sellutehtaissa ja e nergiantuotannossa, sellutehtaiden jä teliemet käytetään polttoaineena. Fos siilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään voimakkaasti käyt tämällä hakkuujätteitä polttoaineena. Pääpuhuja Ehrenfeld loi aluksi katsauksen ympäristöviitekehyksen muutoksen historiaan. Päästöjen vä hentämisestä on siirrytty ympäris tösuunnittelun kautta kestä vään kehitykseen. Seuraava askel on kestävyys (sustainability), joka tarkoittaa mahdollisuutta elämän kukoistukseen maapal lolla ikuisesti. Kukoistus ei tar koita pelkkää henkiinjäämistä, vaan kai ken sen oivaltamista, mitä ihmiset pitävät tärkeänä oikeus, vapaus ja ihmisten kunnioittaminen. Kestävyyden käytännön määritelmän mukaan yksilöt, yritykset, hallitukset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti ottaen tulevaisuuden huomioon jo nyt, ja jakaen tasapuolisesti niitä luonnonvaroja, joista elämä maapallolla riippuu. Toisiaan hyödyntävät tuotantosysteemit Teollisuusyritysten tulee siis suunnitella käyttämänsä teknologiat ja infrastruktuuri siten, että syntyy toisiaan hyödyntäviä materiaalinja energiankäytön systeemejä. Luonnollisesti tuotannon pitää mukautua ekosysteemin tasapainoon. Toimijoiden tulee havaita, että yritykset eivät pelkästään valmista tuotteita, vaan tarjoavat myös kuluttajien vaatimia palveluja. Kun tuote/palvelusysteemin (Product Service Systems eli PSS) yhteys kestävyyteen oikein ymmärretään, niin ympäristötekijät ja kierrätettävyys otetaan huomioon jo tuotteen suunnittelussa. Esimerkkinä Ehrenfeld käytti Xeroxin kopiokonetta, jossa on 97 % kierrätettäviä osia ja kaatopaikalle ei päädy mitään. Myös ihmisten käyttäytyminen voi muuttua, kun vain oikeanlaisia palveluja on tarjolla. Satunnaisen autonkäyttäjän ei aina tarvitse ostaa omaa autoa. Esimerkiksi sveit siläisessä yhteisautoj är jestel mässä on 1200 autoa ja käyttäjää. Tuote, nautinto, elämys Yksilön käyttäminen on jo muuttumassa. Ihmiset eivät pelkästään osta jotakin tuotetta, vaan haluavat nautintoa ja elämyksiä. Lopuksi Ehrenfeld asetti kestävien tuote/palvelusysteemien suunnitteluun seuraavia haasteita ja vaatimuksia, eli tarvitaan: uusi näkemys siitä, mikä on yrityksen bisnes, uusi näkemys siitä, millaisia tuote/ palvelu-systeemit voivat olla, uusia verkostoja arvoketjun osien koordinoimiseen, uutta ymmärrystä lopullisen ku luttajan vaatimuksista ja tyytyväisyyden ehdoista, uusia työkaluja ja menetelmiä suunnitteluun, uutta tietämystä materiaaleista ja teknologioista. Median ja internetin vaikutusta Ehrenfeld piti hyvin myönteisenä asiana, sillä nämä auttavat tiedon löytämisessä ja siirtämisessä eri osa puolille. Tietoverkko tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden erilaisten verkostojen syntymiseen. Verkostot voivat sitten kommunikoida keskenään ja hyödyntää toisiaan. Pertti Moilanen Climtech-seminaari Otaniemi

19 OtaEco 00 Ajatuksetkin pitää kierrättää Teknillinen korkeakoulu Koulutuskeskus Dipoli järjesti OtaEco 00 Ihminen, ympäristö ja teknologia -kongressin Suomen Messujen ympäristönäyttelyjen yhteydessä. Kongressi kokosi yhteen yritysmaailman edustajat, viranomaiset, tutkijat, muut asiantuntijat ja opiskelijat. Oheistapahtumineen kongressi oli näkyvin ympäristöalan asiantuntijatapahtuma Suomessa tänä vuonna. Esityksiä oli yhteensä yli 100. Kolmipäiväisen kongressin teemana oli ympäristö, ja tämän sateenvarjon alla yksittäisten esitysten aiheiden kirjo oli varsin laaja. Esityksissä käsiteltiin niin yleisiä ympäristökysymyksiä kuin yksittäisiä teknisiä ratkaisujakin. Pääministeri Paavo Lipponen avasi kongressin ja piti lyhyen avauspuheenvuoron. Hänen näkemyksensä oli perinteinen: innovaatiot ovat välttämättömiä jotta menestytään taloudellisessa kilpailussa, ja tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat mahdollisuudet kestävään kehitykseen. Lipponen muistutti myös, ettei pelkkä tekninen kehitys riitä, vaan lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ympäristöja sosiaalisissa kysymyksissä. Tavoitteena on sosiaalisesti tasapainoinen tietämykseen perustuva kestävän kehityksen yhteiskunta. MIPS mittaa luonnonvarojen kulutusta Prof. Friedrich Schmidt-Bleek esitteli käsitettä MIPS (Material Input Per unit Service), joka on elinkaarityyppinen tunnusluku tuotteiden ekologisuudelle. Se on työkalu, jolla luonnonvarojen kulutus voidaan laskea. Hänen pääsanomansa oli, että talousjärjestelmän pitää perustua todelliselle resurssien käytölle, muutoin kestävä kehitys ei ole mahdollista. Esimerkiksi 80 vuotta käytössä olevan talon uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta vain n. 7-8 % koostuu lämmityksestä (Saksassa). Silti saksalainen lainsäädäntö tässä asiassa keskittyy pelkästään lämmitykseen, ei talon rakentamiseen liittyviin luonnonvarojen käyttöön. Toisaalta Schmidt-Bleek oli hyvin pessimistinen sen suhteen, voiko kestävä kehitys toteutua. Esi merkkeinä mainittakoon mm. nykyinen globalisaatio, joka on ekologisesti tuhoisaa koska tavaroiden ja palvelujen dematerialisaatio on vielä hyvin vähäistä. Toinen ongelma on nykyinen verotus: se lisää tietämyksen (know-how, know-what, know-who, know-when) kustannuksia, mutta rohkaisee luonnonvarojen kulutusta. Verotuksen painopiste tulisi siirtää tulojen verotuksesta luonnonvarojen verotukseen. Ylipäätään ongelmana on se, että länsimaissa puuttuu keskustelu siitä missä halutaan olla 20, 30, 40 vuoden kuluttua. Tehdään vain yksittäisiä päätöksiä ilman kokonaisnäkemystä, mikä ei loppujen lopuksi johda mihinkään. Schmidt- Bleekiltä on äskettäin suomennettu aihepiiriä käsittelevä kirja Luonnon uusi laskuoppi, ekotehokkuuden mittari MIPS. Mobiiliteknologia kestävän kehityksen apuna Jyri Engeström (Satama Interactive) pohdiskeli kuluttajan mahdollisuuksia tietää tarjolla olevien tuotteiden vaikutuksesta ympäristöön tai niiden eettisyydestä ylipäätään. Ongelma korostuu globalisaation lisääntyessä. Eräs Engeströmin ideoista on kännykkään toteutettava palvelu, jossa esimerkiksi viivakoodin avulla tuote tunnistetaan, ja siitä saadaan sellaista taustatietoa joka auttaa tekemään valistuneita ostopäätöksiä. Teknisesti palvelun toteuttaminen ei liene mikään ongelma, mutta onko se muuten mahdollista? Jos halutaan riippumatonta tietoa tuotteiden vaikutuksista, sitä tuskin voi tarjota (pelkästään) tuotteen valmistaja. Toisaalta tiedon jakamisen monopolisointi mille tahansa organisaatiolle on ongelmallista, koska ym päristöasioissa faktoista ollaan niin monesti erimielisiä. Joka tapauksessa idea on mielenkiintoinen, ja ajatuksia kännykkään saatavasta tuoteinformaatiosta on esitetty muuallakin. Varmasti hyvin pian nähdään, sisältääkö kännykkään tuleva informaatiotulva myös ympäristötietoa. Antti Rainio (Navinova Oy) näki henkilökohtaisen navigoinnin tarjoavan mahdollisuuksia myös ym päristön kannalta parempaan toimintaan. Navigointi auttaa löytämään määränpäähän lyhintä tai sujuvinta reittiä, se alentaa joukkoliikenteen käyttökynnystä ja auttaa saamaan palvelut ja tuotteet lähimmästä pisteestä. Informaatioteknologian avulla voidaan tehostaa logistiikkaa. Kaikki nämä seikat vähentävät turhaa liikkumista ja kuljettamista, mikä vähentää energian käyttöä. Perustelemattomat perusarvot Pa i n av i m m a n pu h e env uor on käyt ti Terho Pursiainen esityksessään ympäristöviestinnän etiikasta ja pe rus arvojen valinnasta. Vanha ja kunnioitettu filosofinen sääntö sanoo, ettei arvoja voi johtaa tosiasioista. Ihminen siis valitsee omat perusarvonsa ilman perusteita. Tätä voi olla vaikea hyväksyä, ja usein kuvitellaankin että omat arvot ovat perusteltuja ja toista mieltä olevien eivät ole. Fun- 19

20 damentalisti uskoo omien arvojensa olevan oikeita ja perusteltuja, ja toimii tämän harhaluulon varassa. Poliittisessa keskustelussa tulee erottaa toisistaan moraalinen ja poliittinen kritiikki. Poliittinen kritiikki kohdistuu perusarvojen valintaan. Esimerkiksi joku painottaa vapautta perusarvona, toinen taas turvallisuutta. Ei ole olemassa keinoja, joilla voidaan määrittää kumman arvo on oikeampi, kun niistä aiheutuu ristiriitatilanne. Moraalinen kritiikki puolestaan kohdistuu perusarvojen moraaliin. Vaikka perusarvot ovat perustelemattomia, niiden moraalia voi silti arvioida. Perusvalintojen tekeminen ei nimittäin ole mielivaltaista, vaan moraali rajoittaa va lintojamme. Pursiaisen mukaan kenelläkään ei esimerkiksi ole oikeutta tehdä valintoja, jotka uhkaavat kaikkien yhteistä tulevaisuutta. Luonnon hyväksikäyttäminen elämän edel lytyksiä uhkaavalla tavalla ei ole arvokysymys. Elämän edellytysten tuhoaminen on väärin aivan riippumatta siitä, millaisia elämänarvoja kukin kannattaa. Joissain tapauksissa arvoista ollaan yhtä mieltä, mutta silti eri mieltä tosiasioista. Kestävä kehitys nähdään tärkeänä asiana päätöksenteossa, mutta silti päädytään erilaisiin tuloksiin. Yksi ajattelee että ydinvoimaa ei missään nimessä pidä rakentaa, toinen taas näkee että se on paras tai ainoa keino turvata ympäristön säilyminen. Periaatteessa tosiasioista voidaan päästä varmuuteen, mutta käytännössä se ei useinkaan ole mahdollista. Kaikkia relevantteja faktoja ei koskaan saada kerättyä päätöksenteon tueksi, ja siten taloudelliset ja poliittiset intressit määräävät sen, mitä väitetään todeksi. Yksimielinen kongressi: tekniikka ympäristön avuksi Esitysten ja yleisökeskustelujen perusteella osallistujat vaikuttivat hyvin yksimielisiltä siitä, että ym päristöongelmat voidaan parhaiten ratkaista tekniikan avulla. Puhujat toinen toisensa jälkeen kertoivat miten tällä tai tuolla ratkaisulla saavutetaan niin ja niin monen prosentin parannus, tai kuinka juu ri heidän yrityksessään on nyt onnistuttu tekemään huomattavia ympäristötekoja. Vaihtoeh to näkemyksiä ei kuultu. Syynä tähän oli varmaankin se, että paikalle oli valikoitunut oikean ym päristö k äsityksen sisäistänyttä yritys-, tutkimus- ja hallintoväkeä. Tämän puutteen korjaamiseen OtaEcon järjestäjillä on mahdollisuus seuraavassa kongresissa Jo muutama räväkästi erilainen mielipide auttaisi näkemään asioita laajemmasta perspektiivistä. Risto Vallenius OtaEco 00 Ihminen, ympäristö ja teknologia -kongressi Helsingin Messukeskus Joukkoviestinnän liikevaihto 1999: Graafinen viestintä kasvoi voimakkaimmin Joukkoviestinnän liikevaihto oli 20,0 miljardia markkaa vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna se kasvoi 4,4 prosenttia luvun jälkipuoliskolla joukkoviestintä kasvoi jonkin verran bruttokansantuotetta hitaammin. Niinpä joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteeseen suhteutettuna on laskenut 1990-luvun alun 3,1 prosentista 2,8 prosenttiin. Vuonna 1999 joukkoviestinnän liikevaihdon kasvu painottui selvästi graafiseen viestintään. Sähköisessä ja tallenneviestinnässä kasvu oli ripeintä online-palveluissa sekä elokuvateatterialalla. Lehdistö edelleen vahvoilla Graafisen viestinnän osuus joukkoviestinnän liikevaihdosta kasvoi. Kasvua oli lähes prosenttiyksikön verran ja osuus oli noin 73 prosenttia. Sama kehitys jatkunee, sillä tähänastisten tietojen mukaan ainakin mainonnan kasvu painottui printti- mediaan myös vuonna Verrattuna 1990-luvun alkuun, jolloin graafisen viestinnän osuus laski, kehityksen suunta on kääntynyt. Sanomalehtien liikevaihto oli 6,2 miljardia markkaa. Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 3,7 miljardia markkaa, mi kä oli viitisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Gallup - Median mukaan aika kaus lehtimainonta kasvoi edelleen keskimääräistä mainonnan muutosta nopeammin. Ilmaislehtien liikevaihto, 490 miljoonaa, ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Luku on aiempaa kattavampi, 20

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Viestivä pakkaus Massatuotannosta kohdennettuun viestintään. EasyFairs Pakkaus 2011 Messukeskus, Helsinki 5.10.2011 Erikoistutkija Elina Rusko, VTT

Viestivä pakkaus Massatuotannosta kohdennettuun viestintään. EasyFairs Pakkaus 2011 Messukeskus, Helsinki 5.10.2011 Erikoistutkija Elina Rusko, VTT Viestivä pakkaus Massatuotannosta kohdennettuun viestintään EasyFairs Pakkaus 2011 Messukeskus, Helsinki 5.10.2011 Erikoistutkija Elina Rusko, VTT 2 Onko pakkausviestintää ilman painatusta? Kuva: VTT 3

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

E-kirja kustannusmaailmassa

E-kirja kustannusmaailmassa E-kirja kustannusmaailmassa Maakuntakirjastokokous Pori 8.12.2010 Peter Bagge, Kustannusosakeyhtiö Otava Otava Sähkökirja-mahdollisuuksia ja haasteita Tekijänoikeudelliset kysymykset Mitä formaatteja ja

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Hyvää Palvelua Joukkueille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto jalkapalloseuroille ja halleille

Hyvää Palvelua Joukkueille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto jalkapalloseuroille ja halleille Hyvää Palvelua Joukkueille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto jalkapalloseuroille ja halleille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto on suunniteltu lajien tarpeisiin ASIO-Ohjelmistolla teet seuran kenttävaraukset tehokkaasti

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Näin onnistut sähköpostimarkkinoinnissa

Näin onnistut sähköpostimarkkinoinnissa Näin onnistut sähköpostimarkkinoinnissa Tarja Soininen Liiketoimintavastaava Sanoma Digital Finland 25.11.2011 tarja.soininen@sanoma.com Miksi digitaalinen suora? Taustaa Yli 700 000 kontaktin markkinointilupakanta

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Jun-09 1 - Landis+Gyr - Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana - Mauri Patrikainen Uusia palvelumahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Yrityksesi markkinointitoimet ovat nyt hallinnassasi yhden, helppokäyttöisen sähköisen työpöydän kautta, myös mobiilisti. Meedion avulla nykyiset ja uudet

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Hyvää Palvelua Joukkueille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto urheiluseuroille ASIO

Hyvää Palvelua Joukkueille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto urheiluseuroille ASIO Hyvää Palvelua Joukkueille Kenttävaraus-ohjelmisto urheiluseuroille Kenttävuorojen ja varausten hallinnointi voi olla tehotonta ja aikaa vievää KENTTÄVARAUSTEN HALLINNOINTIIN PALAA AIKAA JA RAHAA Kenttävarausten

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tuotteet ja palvelut Ari Hartikainen. Copyright Hartikaari Oy, www.hartikaari.fi info@hartikaari.fi

Tuotteet ja palvelut Ari Hartikainen. Copyright Hartikaari Oy, www.hartikaari.fi info@hartikaari.fi Tuotteet ja palvelut Ari Hartikainen Nettiautomaatti mahdollistaa käyttäjälle edullisen ja yksinkertaisen tavan käyttää Internetiä ja sen tarjoamia palveluita Nettiautomaatti ei tarvitse käyttöpaikassaan

Lisätiedot

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Toimiva verkkosivusto lehdelle Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Miksi? Tavoitteet Mitä myyt? Mitä ja miten haluat asiakkaillesi

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA

TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA [Select "Insert > Header & Footer" and add footer text] TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA 9/26/2014 1 AGENDA Part 1 AKTIVOINTIPALVELUT Part 2 AKTIVOINTIPROJEKTI Part 3 VERKKOLASKU

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa

Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa FinnELib 27.9.2010 Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistys Sisällys 1. Ympäristön muutokset 2. Kirjallisen teoksen elinkaari 1. Ympäristön muutokset

Lisätiedot

27.10.2011 Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot. Juha Tarvainen. Lingsoft Oy

27.10.2011 Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot. Juha Tarvainen. Lingsoft Oy 27.10.2011 Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot Juha Tarvainen Lingsoft Over 25 Years of Leading Language Technology Lingsoft 1986 - Ellibs Oy Perustettu 2002 Lingsoftin omistukseen 2006

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Elisa Paketti näin se toimii

Elisa Paketti näin se toimii Elisa Paketti näin se toimii Mistä Elisa Paketti koostuu? Elisa Paketti on kätevä tapa hankkia puhelin ja liittymä yhdessä. Elisa Paketti koostuu yleensä puhelimesta ja puhepaketista. Lisäksi voit valita

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

Unigrafia: print-on-demand ja verkkokirjakauppa. TSV ajankohtaista julkaisemisessa 8.3.2013 Hannele Kauranne

Unigrafia: print-on-demand ja verkkokirjakauppa. TSV ajankohtaista julkaisemisessa 8.3.2013 Hannele Kauranne Unigrafia: print-on-demand ja verkkokirjakauppa TSV ajankohtaista julkaisemisessa 8.3.2013 Hannele Kauranne Miksi yliopistojen julkaisut myyntiin? http://kirjakauppa.unigrafia.fi Julkisuusperiaate Avoimuusvaatimus

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining. Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.fi 1. Erikoiskaupan haasteita - johdanto 2. Myyjän rooli

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa.

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. E-kirjan latausohje Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. Pikaohjeet 1. Varmista että tietokoneellesi on asennettu Adobe Digital Editions ohjelma.

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005 Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email Anssi Okkonen 8.5.2005 Vodafone Push Email Puhelimessa aina sähköpostit, kalenteri ja osoitekirja ajantasalla Älykkäillä matkapuhelimilla Internet-selaimella

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Aamun ohjelma. Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy

Aamun ohjelma. Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy Aamun ohjelma Klo 9.00 Klo 9.05 Klo 9.35 Tilaisuuden avaus Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy Kuluttajaymmärryksen hyödyntäminen verkkomainonnassa Jukka Haataja, kehityspäällikkö, Kaleva Oy

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Modernit toimintatavat kunnossapidossa. Markku Tervo Jarkko Pirinen

Modernit toimintatavat kunnossapidossa. Markku Tervo Jarkko Pirinen Modernit toimintatavat kunnossapidossa Markku Tervo Jarkko Pirinen 21.1.2014 MIHIN OLEMME MENOSSA? VISIO paperiton toiminta KUINKA TOIMITAAN 2020-2025? Mitkä ovat kriittiset tekijät? Mitä tarkoittaa käytännössä?

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Sähköisen kaupan ja ns. hybridikaupan mahdollisuudet huonekalualalla

Sähköisen kaupan ja ns. hybridikaupan mahdollisuudet huonekalualalla Sähköisen kaupan ja ns. hybridikaupan mahdollisuudet huonekalualalla Krista Paloheimo, Smiigo Oy Lahdessa 13.11.2013 2 Vain osa nykytoimijoista selviää kaupan murroksesta VALMISTAJAT VÄHITTÄISKAUPPA VOITTAJAT

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Pasi Ketonen, pasi.ketonen@posti.com Linked: fi.linkedin.com/pub/pasi-ketonen/0/40a/590/en @ KetonenPasi 1 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Rakennamme mobiilipalveluja,

Rakennamme mobiilipalveluja, Rakennamme mobiilipalveluja, jotka tekevät ihmisten päivittäisestä kommunikoinnista ja asioinnista helpompaa ja hauskempaa ja jotka ovat helppoja ja kustannustehokkaita markkinoinnin ja asiakasviestinnän

Lisätiedot

Kenttä- ja salivarausohjelmisto koripalloseuroille ja halleille

Kenttä- ja salivarausohjelmisto koripalloseuroille ja halleille Kenttä- ja salivarausohjelmisto koripalloseuroille ja halleille ASIO Kenttävaraus-ohjelmisto on suunniteltu lajien tarpeisiin Kenttävarausohjelmistolla hallinnoidaan seuran kenttävaraukset tehokkaasti

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot