kamari Lähiökuvassa Pia Viitanen Tampereen SIVU 18 Numero 6 lokakuu 2013 Team Tampereen Kasvuverkosto toimii jo SIVU 9

Transkriptio

1 kauppalehti kamari Tampereen Numero 6 lokakuu 2013 Lähiökuvassa Pia Viitanen Team Tampereen Kasvuverkosto toimii jo SIVU 9 SKS Toijala Works: joustavasti työstä toiseen SIVU 22 SIVU 18 Tampereen kauppakamarilehti 6 n

2 Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu Tampere Puh Hämeenlinna Sastamala Valkeakoski Asianajotoimisto Applex Oy Keskustori 5 A Tampere Puh info@applex.fi Hämeenkatu 26 A Tampere Puh. (03) Faksi (03) toimisto@alfalaw.com Kuninkaankatu 26 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) info@borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ juridia.com Keskustori Tampere Puh. (03) Faksi (03) jari.hytti@jarihytti.fi 6sisältö Lokakuu Suomen suurin 3D-tulostin Valkeakoskelle 6 Alihankinta-messujen suosio kasvoi 13 Näin sen näen: ICT-alan menestysmahdollisuudet eivät ole mihinkään hävinneet, kirjoittaa Risto Kivipuro 14 Hartela Oy:n aluejohtaja Tom Olli: Kaavoitus luo rakentamiselle liian tiukat raamit 23 Kielitaito rapistuu! 24 Kulttuuri kasvattaa kilpailukykyä 25 Laki ja talous: Arvonlisäverotuksessa uusia mahdollisuuksia verottoman liiketoiminnan harjoittajille Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C Tampere Puh. (03) Keskustori Tampere Puh. (03) Rautatienkatu 21 A Tampere etunimi.sukunimi@ krogerus.com Hämeenkatu 15 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi vuosikerta ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Antti Eskelinen Kustantaja Hybridiviestintä Effet Oy Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin , annikaisa.knuutila@effet.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, , timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos kpl Levikki kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Mika Kanerva Seuraava lehti ilmestyy Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

3 Pääkirjoitus Johdetaanko kaavoitusta ja maankäyttöä tarpeiden suuntaan kysymällä käyttäjiltä? Kaavaratkaisun lähtökohtana ovat sijainti kaupunkirakenteessa, alueen maasto ja maaperä sekä luontoarvot. Juvankadun varteen Tampereella on tänä vuonna hyväksytty asemakaava, jossa on noin kem 2 rakentamista. Hyvä niin ja onnea uusille asukkaille, joita alueella joskus asuu 450. Tutkin tämän vuoden kaavoituspäätöksiä Tampereella ja tämä Juvankadunkin asemakaava on nyt siis valtuuston hyväksymä. Tänä vuonna Tampereelle on kaavoitettu asumista Niemenrantaan, Lintuhytin alueelle ja tuonne Juvankadulle. Teollisuudelle on kaavoitettu aluetta Ruskossa. Muutama asia pisti silmääni, kun tarkemmin katsoin päätösten taustoja. Vahvasti näyttää siltä, että kirjoituksen alussa siteerattu lause oikeasti on monessa kaavatyössä lähtökohtana. Ymmärrän hyvin, että kaavoituksen lähtökohtana ei ole luontoarvo vaan jonkin toiminnan osoittaminen alueelle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että luontoarvot muokkaavat sitä, miten kaava toteutetaan. Tänä vuonna hyväksytyissä asuntokaavoissa on kokonaiskaava-ala yhteensä 101 hehtaaria, ja kaavoihin sisältyy 60 hehtaaria virkistysaluetta. Kaavat ovat siis hyvin väljiä ja usein väljyyttä perustellaan juuri hyvänä ominaisuutena. Mutta onko väljyys itseisarvo ja hyvä ominaisuus? Tampere on tänä vuonna kaavoittanut yli kem 2 asumiselle ja noin kem 2 teollisuudelle. Hyvä saavutus asumiselle, joskin täytyy muistaa, että vain kolme asuntokaavaa on päätetty tänä vuonna. Yhden kaavan valmistaminen valtuustoon on erittäin suuri ponnistus kaavoittajilta. Esimerkiksi Ruskon teollisuuskaavan viiden vuoden valmisteluaika ei suinkaan ole poikkeus, tosin ei myöskään sääntö. Kaavojen perusteluissa on lueteltu paljon liitteitä, kappaletta per kaava. Jokainen liite pitää sisällään monta selvitystä ja paljon työtä. Selvitysten sisältö kuvaa prosessia hyvin: tutkitaan lepakot, hulevedet, liito-oravat, viheralueet jne. Missään perusteluissa ei näy, tutkitaanko tulevien asukkaiden tai yritysten tarpeita. Tämä tarkastelu lienee asemakaavaa edeltävän yleiskaavatyön tehtävä. Kysymys kuuluukin: millä tavalla poliitikot ohjaavat kaupungin kehittämistä kaavoituksen avulla? En nähnyt tämän vuoden valtuuston kokouksissa moisesta merkintää. Tiedämme, että kaavoitus kestää. Mutta ei asemakaava vielä mahdollista rakentamista. Tarvitaan vielä rakennuslupa. Periaatteessa rakentamisen edellytykset on ratkaistu laissa, määräyksissä ja asemakaavassa, ja rakennusvalvonnan tehtävä on valvoa, että haettu lupa on määräysten ja kaavan mukainen. Mutta tämä ei ainakaan Tampereella toimi näin, vaan rakennusvalvonta ja lautakunta esittävät hyvin yksityiskohtaisia ja kaavaan perustumattomia toiveita suunnitelmiin. Ei siis kunnioiteta rakennuttajaa, tilaajaa eikä suunnittelijaa, vaan halutaan omia mieltymyksiä vastaavia toteutuksia. Hankkeet viivästyvät ja lupien haku kestää näiden neuvotteluiden vuoksi kohtuuttoman pitkään. Valmiiksi rahoitettu hanke, jolle on jo varattu rakentajat ja asiat on kaikin puolin muutoin sovittu, seisoo mielipiteiden eroavaisuuden vuoksi. Samaan aikaan haetaan erilaisia tapoja työllistää tamperelaisia! Tampereen kaavoitustahti on ymmärtääkseni tavoitteiden mukaista. Kysyä kuitenkin sopii, kaavoitammeko puistoja, joissa on vähän asumista? Onko oikeasti niin, että kaavoitus ja maankäyttö johdetaan tarpeiden suuntaan kysymällä käyttäjiltä? Onko kaavoitus ja rakennusvalvonta Tampereella elinkeinoelämälle mahdollistaja? Luontoarvot tuntuvat muokkaavan sitä, miten kaava toteutetaan. jukka terhonen Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Rakennusneuvos Executor Oy Tampereen kauppakamarilehti 6 n

4 Miten tämä vaikuttaa sinuun? Ihmisrobotit tulevat auttamaan meitä monilla aloilla, aina lääketieteestä rakentamiseen. Robottien yleistyminen vaikuttaa sekä elämään että talouteen. Me Nordea Private Bankingissä seuraamme puolestasi maailman muutoksia, jotka muokkaavat sijoitusympäristöä. Tervetuloa asiakkaaksemme. Varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun numerosta Private Banking palvelu sopii sinulle, kun sijoitettava varallisuutesi ylittää euroa. Saat meiltä käyttöösi: oman sijoitusjohtajan tarvitsemasi asiantuntijat: salkunhoitajat, meklarit, varallisuudenhoidon juristit sekä vakuutusasiantuntijat yksilöllisen suunnitelman varallisuutesi hoitoon. Kuva: Science Photo Library/IBL Bildbyrå LYON, RANSKA, 19. MAALISKUUTA 2013 KLO 9.30 Ihmisen havainnointikyvyn tutkimiseen kehitetty robotti pitää kädessään omenaa Innorobo European Summit tapahtumassa. Lue lisää: nordeaprivatebanking.fi /vaikutus Sijoitusneuvonta Verotus Perheoikeus Perintösuunnittelu Vakuutussijoittaminen SYKSYN TAPAHTUMIA JA PIKKUJOULUJA MYYDÄÄN NYT! SAMOISSA TILOISSA TAPAHTUMAT ERIKOKOISILLE RYHMILLE Liikuntatilat Messut Isot tapahtumat HOHTOKEILAUSTA 12 VUODEN KOKEMUKSELLA Hohtokeilaus A-oikeudet Tilaussaunat HUIPPUUN VIRITETTYÄ JÄNNITYSTÄ ILMAN SOTKUA Paintball kumikuulilla Sinkopallo vaahtomuovipalloilla A-oikeudet MONIPUOLISET LISTAT MONEEN MAKUUN Lounas Tilausruokailut KAIKKI SAMASSA OSOITTEESSA 4 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

5 taloudessa tapahtuu Kuva Hetitec Oy Hetitec valmistaa asiakkaan tarvitsemat muotit ja keernat tulostamalla kvartsihiekasta 3D-mallin mukaan. Suomen suurin 3D-tulostin Valkeakoskelle Maan suurimmat 3D-tulostetut muotit ja kappaleet syntyvät nyt Hetitec Oy:n tiloissa Valkeakoskella. Uusi tekniikka avaa uudenlaisia näkymiä n Hermiasta Innovaatio Oy Uusi Tehdas Hermia Oy ja sen emoyhtiö Tuotekehitys Oy Tamlink alkavat toimia yhteisen brändinimen Hermia Group alla. Hermia Oy:n nimi muuttui 17. syyskuuta alkaen Innovaatio Oy Uudeksi Tehtaaksi. Nimen muutos heijastaa avoimen innovaatiotoiminnan yhä kasvavaa merkitystä Hermia Groupin toiminnassa. n Huipputarkkoja reittioppaita Tampereen joukkoliikenne avasi syyskuussa reaaliaikaisen rajapinnan entistä parempien sähköisten reittioppaiden suunnittelun ja konepajoille, tuotekehitykselle ja varaosien valmistukselle, kun muun muassa muotinvalmistus nopeutuu ja helpottuu. bussien tarkan sijainnin huomioivien sovellusten kehittämiseen. Bussien sijaintitiedot välitetään sovelluksille sekunnin välein, tarkemmin kuin missään muualla maailmassa. Jo aiemmin Tampereen joukkoliikenne on avannut reitti- ja pysäkkiaikatauluja tarjoavan reittioppaan rajapinnan. n Asianajotoimistot Juridia ja Bützow yhdistyivät Liikejuridiikkaan erikoistuneet Juridia, sen tytäryhtiö Heinonen & Co ja Bützow yhdistyivät. Uuden yrityksen nimeksi tulee Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy. Immateriaalioikeuksien suojaamiseen erikoistunut Hei- nonen & Co jatkaa Juridia Bützowin omistamana tytäryhtiönä. Yhdistymisen jälkeen konsernissa työskentelee 165 työntekijää, joista 105 on lakimiehiä. n Biolääketieteellisen teknologian yhteistyö syvenee Tampereen yliopistojen biolääketieteellisen teknologian yksikkö BioMediTech (BMT) muuttuu ensi vuoden alussa Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteiseksi instituutiksi. Jo tähän mennessä, kolmen vuoden aikana, yhteistyö ja uudistettu tutkimuskulttuuri ovat tuottaneet hyviä tuloksia BMT:n Ihmisen varaosat -ohjelmassa ja syöpään liittyvän bioinformatiikan tutkimuksessa sekä mitokondriotutkimuksessa. Yksi tärkeä tavoite on kehittää personoituja hoitomuotoja uusien diagnostisten menetelmien ja hoitomuotojen avulla. BMT:ssä on yli 250 tutkijaa, joiden tehtävänä on biotieteiden ja lääketieteellisen teknologian perustutkimus ja siihen perustuva soveltava tutkimus ja kehitys. Tutkimusaloina ovat solu- ja molekyylibiologia, kudosteknologia, genetiikka, laskennallinen biologia, biomateriaalit, biosensorit, mittaus- ja kuvantamisteknologiat ja bioteknologia. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

6 Alihankinta 2013 oli vaikeasta ajasta huolimatta hyvässä vireessä: messujen kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta lähes 1000 messuvieraalla ja ulkomaisia näytteilleasettajayrityksiä oli enemmän kuin koskaan. Alihankintamessujen suosio kasvoi Kansainvälinen teollisuuden alihankinnan ammattimessutapahtuma Alihankinta osoitti jälleen paikkansa teollisuuden ykköstapahtumana. Messujen kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta lähes 1000 messuvieraalla. Kolmen päivän aikana messuihin tutustui teollisuuden päättäjää ja asiantuntijaa. 25-vuotisjuhlia viettäneillä messuilla oli ennätykselliset 993 näytteilleasettajaa 20 maasta. Kansainvälisempi kuin koskaan Ulkomaisia näytteilleasettajayrityksiä oli nyt 129, kun viime kerralla vastaava luku oli reilu 70. Ulkomaisten messuvieraiden osuus näyttää myös olevan kasvussa. Lisäksi messujen ohjelma tarjosi nyt yhä enemmän kansainvälisiä seminaareja ja tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ulkomailla. Seuraavat Alihankinta-messut järjestetään Messuilla nostetaan vahvasti esille koneenrakentaminen. Pirkanmaalla on erityisen paljon koneenrakennusalan osaamista, joten se on luonteva valinta messujen teemaksi, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. Tunnustuksia osaajille Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi messuilla loimaalaisen Pemamek Oy:n Vuoden 2013 Päähankkijana ja tamperelaisen ATA Gears Oy:n Vuoden 2013 Alihankkijana. Alihankinta Hall of Fame Alihankinta pidettiin Tampereella ensimmäisen kerran vuonna Alihankinta 2013 on järjestyksessään 23. teollisuuden alihankinnan ammattimessutapahtuma. Yksitoista yritystä on ollut Alihankinta-messuilla mukana perustamisvuo- Syyskuun puolivälissä Tampereella järjestetty kansainvälinen kaivosteknologian ammattimessutapahtuma euromining 2013 sai heti ensimmäisellä kerralla hyvän vastaanoton. Tapahtumassa otettiin käyttöön myös uusi E-halli. Kuva Aki Rask 6 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

7 taloudessa tapahtuu Kuva Samuli Niva Nyt ei kannata sammutella valoja! desta lähtien. Nämä yritykset ovat Arvo Piiroinen, Fiskars Brands Finland, Hollming Works, Joensuun Tiedepuisto, Johnson Metall, Marwe, Meconet, Okartek, Purso, Sacotec Components ja Tasowheel Group. Yritykset olivat esillä pääaulan Alihankinta Hall of Famessa. E-halli toi kaivattua lisätilaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen valmistui syyskuussa uusi E-halli eli Tähti- Areena. E-hallin neliötä sisältävät yli neliötä näyttelytilaa, yli neliön logistiikkakeskuksen tapahtumien alihankkijoiden varastoja tuotantotiloiksi sekä ravintolatiloja. Uusi halli on jatkossa messujen ja muiden tapahtumien, kuten konserttien ja yritystilaisuuksien ensisijainen järjestämispaikka. Teksti Jenni Satola Pirkanmaan talous katsauksessa liikevaihtokäyrät osoittavat alaspäin ja työttömien määrä kipuaa ylöspäin. Katsaus ta käsittelevässä seminaarissa ei kuitenkaan synkistelty. Pirkanmaan elinvoimalle on kaikki edellytykset eli nyt ei kannata sammutella valoja. Vain harva alue Euroopassa pystyy investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen kuten Pirkanmaa, Pirkanmaan liiton tulevaisuus- ja innovaatiotyön johtaja Petri Räsänen muistutti. Toimintaansa tehostaneista korkeakouluista sekä innovaatioalustoista on syntynyt varsin mainiosti uusia kasvuyrityksiä ja työpaikkoja. Pirkanmaa onkin innovaatioalustojen edelläkävijä Suomessa. Kassajärjestelmiin erikoistunut Finnpos Systems Oy palkkaa vuosittain lisää henkilökuntaa ja kasvattaa liikevaihtoaan. Pirkanmaa on hyvä paikka yrittää, sillä TTY:ltä, yliopistolta ja ammattikorkeakoulusta löytyy osaavaa, motivoitunutta ja koulutettua työvoimaa. Siksi tänne on muodostunut ICT-alan yritysten keskittymä, yrityksen toimitusjohtaja Markku Piippo sanoi. Tukea muillekin kuin startupeille kauppalehti kamari Tampereen Seuraava lehti ilmestyy Hänellä oli viesti alueen päättäjille: On tärkeää tukea startup-yritysten lisäksi myös kannattavien, henkeä työllistävien yritysten toimintaedellytyksiä. Niihin saadaan kaikkein nopeimmin syntymään uusia työpaikkoja korkeasti koulutetulle työvoimalle. Työntekijöiden omistama tamperelainen softatalo Vincit Oy on myös hyvässä kasvussa. Yritys pitää sekä asiakkaiden että työntekijöiden tyytyväisyyttä tärkeimpänä menestyksensä mittarina. Olemme ensimmäisenä ohjelmistokonsultointialan yrityksenä ottaneet käyttöön sadan prosentin tyytyväisyystakuun eli laskutamme vain työstä, johon asiakas on täysin tyytyväinen. Se on toiminut todella hyvin: 300 projektista vain kahdessa on keskusteltu asiasta, kehitysjohtaja Ville Houttu kertoi. Valio investoikin Tampereelle Synkkäkin tulevaisuus voi muuttua valoisaksi. Jo 2000-luvun alussa tehtiin päätös, että Tampereen Valion ovet suljetaan. Epävarmuus jatkui vuosia, kunnes Valion hallitus päätti viime keväänä investoida yhtiön erikoismaitoprosessin Tampereen meijeriin. Investoinnin arvo on 30 miljoonaa euroa. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että meillä on todella osaavaa ja joustavaa henkilökuntaa, joka vie hankkeita nopeasti eteenpäin. Myös hyvä logistinen sijainti vaikutti, sillä Tampereelta on toimivat yhteydet kotimaahan ja vientiin, tehtaanjohtaja Pirjo Häkkinen kertoi. Valoisa toimisto Aitiopaikalta Vasta-avatussa toimistokeskuksessa on vielä tilaa! Tasokkaat toimitilat tarjoavat loistavat puitteet menestyvälle liiketoiminnalle. Loistava mahdollisuus startupyritykselle! Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: Saarsalo Oy, Timo Lepistö, , timo.lepisto@ tampereenkauppakamarilehti.fi KYSY VAPAITA HUONEITA JA SOVI ESITTELY! Leena Arkia, p Tulli Business Park Åkerlundinkatu 11 Tampere Tampereen kauppakamarilehti 6 n

8 taloudessa tapahtuu Göstan ravintola gourmetkokkien hyppysiin Ensi kesänä mittavan laajennuksen jälkeen avattavan taidemuseo Göstan ravintoloitsijoina aloittavat Pekka Terävä, Henry Tikkanen ja Pasi Heinonen. Helsinkiläisen Olon ravintoloitsija Pekka Terävä on pitkäaikainen kokkimaajoukkueen kapteeni. Henry Tikkanen on hankkinut kannuksensa muun muassa G.W.Sundmansissa, Ravintola Haviksessa sekä Hotelli Kämpin ravintoloissa. Pasi Heinonen on vilppulalaisen Rapukartanon yrittäjä ja isäntä. n Pirkanmaan Osuuskauppa yhteistyöhön RuokaNyssen kanssa Pirkanmaan Osuuskauppa ja Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä aloittivat ruokalahjoitusyhteistyön syyskuun alussa. Tampereen Prismat antavat Ruoka- Nyssen jaettavaksi tuotteita, joiden parasta ennen päivä on umpeutunut mutta jotka ovat edelleen käyttökelpoisia. RuokaNyssellä on keskimäärin asiakasta viikossa. n Kesko jälleen Dow Jones -indekseihin Kesko on valittu 11. kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI Europe. Keskon kokonaisarvio nousi edellisvuodesta, se sai toimialansa korkeimmat pisteet taloudellisen vastuun osa-alueelta. n Ecosiriltä biojätteen siirtojärjestelmä Kuopioon Ecosir Group toimittaa Kuopion yliopistollisen sairaalan alueelle automaattiset osasto- ja biojätteen siirtojärjestelmät. Hankkeen kokonaisarvo on yli 1,2 miljoonaa euroa. Startup matkalla Aasiaan? Näytä konkretia, älä kalvoja Kiinalaisen ICT-yhtiön Huawein Suomen tuotekehitysyksikön johtaja Mikko Terho jakoi Teknologiayrittäjyyspäivillä konkreettisia neuvoja Aasiaan tähtääville startupeille: Näytä naamasi. Tapaa kumppanisi. Kirjeitse tai sähköpostitse ei bisneksessä Aasiassa tapahdu mitään. Tapaamisissa pitää esittää jotain konkreettista, hiplattavaa, demo. Aasialaiset hahmottavat maailmaa eri tavalla kuin me, ja heille on näytettävä työn tuloksia. Kalvot eivät riitä. Aasialaisia ei kiinnosta kuka olet, vaan se, että pystyt lupaamaan kumppanillesi jotain hyvää. Asiakas mittaa myös aina vain omia hyötyjään ja kaiken pitää tapahtua heti. Yhteisiin kehityshankkeisiin ei ole aikaa. Tarkoitus on tehdä rahaa, ei teknologiaa. Tuotteen ominaisuudet on pystyttävä kertomaan täsmällisesti, samoin liiketoimintamalli. Teknologiset yksityiskohdat on hyvä esittää videon ja nettilinkkien avulla. Myy koko kakku, tuote ja tuotantoteknologia. Patentoi hyvin, niin ettei tuotetta pystytä plagioimaan kilpailukykyisessä ajassa. Teknologiayrittäjyyspäivät järjestettiin lokakuussa MindTrek Festivaalin yhteydessä. n Neljä miljoonaa matkustajaa Ryanairilla Ryanair juhlisti syyskuussa sekä kymmenvuotista taivaltaan että neljän miljoonan matkustajan rajapyykkiä Suomessa. Yhtiö aloitti lennot Suomesta vuonna 2003 ja operoi tällä hetkellä kymmenen reittiä Tampereelta ja kolme reittiä Lappeenrannasta. Tulevana talvena se lentää Tampereelta Lontooseen, Budapestiin ja Bremeniin. n Viikinsaareen uusi kesäteatteri Kesällä 2014 aloittaa toimintansa Teatteri Viikinsaari. Hankkeen takana ovat Suomen Hopealinja Oy ja kulttuurituottamiseen erikoistunut Enterno Media Oy. Saaren nykyistä näyttämöä laajennetaan ja sille rakennetaan katettu, 450-paikkainen katsomo. Huawein Suomen tuotekehitysyksikön johtaja Mikko Terho konkretisoi tärkeän viestinsä Aasiaan tähtääville startupyrityksille: näytä naamasi, tapaa kumppanisi. Kuva Annikaisa Knuutila 8 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

9 Kuva Neonelektro: Keskon toisen ruokamarketin avajaiset toukokuussa Vsevolozhskissa. Neonelektro ottaa yhä vahvempaa asemaa Venäjällä. Se on jo tehnyt muun muassa Keskolle K-Ruokamarketien ja K-raudan visuaalisen ilmeen Moskovaan ja Pietariin. Iso asiakas on ollut hyvä veturi, ja nyt Team Tampereen avulla yritys on saanut uusia korkean tason kontakteja maasta. Kasvuverkosto toimii jo Teksti Annikaisa Knuutila Pirkanmaalaisille pk-yrityksille kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittajaksi tämän vuoden helmikuussa lanseerattu Team Tampere -projekti etenee reippaasti. KasvuCampeja on pidetty kolme, ja mukana on ollut 30 yritystä. Ensi kevään aikana leirejä järjestetään myös kolme, haku leireille alkaa lokakuussa. Myös Kasvuverkoston toiminta alkoi syyskuussa. Mukana on nyt kymmenen yritystä, tavoitteena on vuoden loppuun mennessä saada mukaan kymmenen yritystä lisää. Kasvuverkosto on palvelupaketti, jossa yritykset konkretisoivat leirillä viritettyjä kasvun ja kansainvälistymisen suunnitelmiaan. Yritykset työskentelevät yhdessä tuttujen asiantuntijoiden ja kasvukonkarien kanssa. Tärkeää on myös yritysten välinen sparraus ja kokemusten vaihto keskinäisissä round table -tilaisuuksissa. Joulukuussa on tulossa ensimmäinen KasvuForum, jonka aiheet ja esiintyjät ovat verkostoyritysten valitsemia. Vuosi Kasvu- Campin jälkeen järjestetään vielä jatkoleiri. Tampereen kauppakamarin kansainvälistymisasiamies Anna Lehtisalo on tyytyväinen ensimmäisen vuoden saldoon ja erityisesti sitoutuneen Team Tampere -hengen syntyyn. Team Tampere on tarkoitettu pk-yrityksille, mutta sen tavoite on myös aktivoida koko Pirkanmaan aluetta. Ohjelma onkin innostanut mukaan jo sata talkoolaista. Kasvuleirithän ovat yrityksille maksuttomia, Kasvuverkosto puolestaan on maksullinen. Sitä saa mitä pyytää Valomainosyritys Neonelektro lähti kevään ensimmäiselle KasvuCampille hakemaan vauhtia kasvu- ja kansainvälistymisstrategiansa toteuttamiseen, erityisesti Venäjällä. Leirillä oli mahdollisuus saada sparrausta juuri niihin tarpeisiin, joita yrityksellä itsellään on. Leirillä myös pääsi tapaamaan samassa tilanteessa olevia muita yrityksiä. Osallistumiseen innosti sekin, että mukana oli todella ansioituneita kasvukonkareita, sanoo Neonelektron toimitusjohtaja Heikki Kantola. Omistajakolmikkomme pääsi leirillä irti päivittäisestä rutiinista. Joka osa-aluetta käytiin tarkasti läpi ja meidät pantiin tiukasti miettimään asioita. On yrityksistä itsestä kiinni, mitä pyytävät ja mitä saavat. Me saimme sen, mitä olimme hakemassakin. Nyt Neonelektro on mukana Kasvuverkostossa. Yrityksen suunta on vahvasti Venäjälle, ja sillä on jo reilun vuoden ikäinen tuotantolaitos Pietarissa. Kantola kertoo yrityksen saaneen leirin kautta korkean tason kontakteja maahan. Moni ongelma poistuu, kun pääsee päätöksenteon lähteille. Tällaisista kontakteista meille on ollut hyötyä. Leirillä tutustuneet yritykset vaihtavat nyt ajatuksia ja miettivät, mitä voisivat tehdä yhdessä. Me haluamme kertoa kokemuksistamme ja kuulla muiden kokemuksia, se on mielekästä. Jos et ole suora kilpailija tai vaikka olisitkin parhaita käytäntöjä kannattaa jakaa, se on kaikkien näin pienen maan yritysten etu. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

10 taloudessa tapahtuu toimisto ja it n Solteqilta ohjelmistot Haloselle ja Carlsonille Veljekset Halonen Oy ja Oy Carlson ostavat Solteqin Dynamics AX for Retail -kokonaisohjelmistoratkaisun. Kaupan arvo ilman optioita on yli miljoona euroa. Kauppasumma on Solteqille merkittävän suuri ja sopimus vahvistaa strategiamme mukaista asemaamme kaupan ja palvelualan erikoisohjelmistotalona, toteaa Solteqin toimitusjohtaja Repe Harmanen. n Aitiopaikka laajensi Vuodesta 2008 Tulli Business Parkin A-talossa toiminut Toimistokeskus Aitiopaikka avasi elokuun alussa toisen toimistokeskuksen kiinteistön C-talon ylimpään 6. kerrokseen. Uusi Aitiopaikka palvelee erityisesti pieniä startup-yrityksiä ja keskisuurten yritysten sivutoimistoja. Tarjolla on tiloja vajaasta 10 neliöstä 120 neliöön, vaihtoehtoina ovat myös virtuaali- ja päivätoimistot. Virtuaalitoimisto sopii yritykselle, joka ei tarvitse pysyvää toimitilaa, mutta haluaa osoitteen, neuvotteluhuoneen ja muut toimistokeskuksen palvelut käyttöönsä. Kaikki toimistokeskuksen yleiset tilat ovat myös vaikka vain päiväksi kalustettua tilaa tarvitsevien yritysten käytössä. Toimistokeskuksia ja Tulli Business Parkin aulapalveluja hoitavan Sihteeristö Oy:n toimitusjohtaja Leena Arkia uskoo, että haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pienille toimistotiloille on kysyntää. n Tositteet etaskuun eroon kuittirumbasta Yrittäjille, tilitoimistoille sekä yksityishenkilöille suunnattu sähköinen etasku-palvelu helpottaa tositteiden arkistoimista ja niiden toimittamista sähköisesti kirjanpitäjälle. Idea on yksinkertainen: kuitit saa talteen pilvipalveluun ottamalla niistä kuvan älypuhelimella. Palvelun on kehittänyt tamperelainen etasku Solutions. n Agendiumilta apua yritysten hallitustyöskentelyyn Tamperelainen startup-yritys Agendium Oy julkisti lokakuun alussa eri organisaatioista koostuvien työryhmien, esimerkiksi hallitusten työskentelyä helpottavan verkkopalvelun. Se kokoaa aineistot, keskustelut ja päätökset yhteen ja helposti saavutettavaan paikkaan, mikä tehostaa ryhmän jäsenten ja valmistelijan työskentelyä myös kokousten välillä. n Tampereen Puhelimelta uutta toimistoviestintään Tampereen Puhelin tuo lokakuussa markkinoille neljä uutta ja kaksi uudistunutta palvelua pirkanmaalaisten pk-yritysten tarpeisiin. Uusien toimistoviestintäratkaisujen avulla sidosryhmien tavoittaminen, puhelin- ja videoneuvottelut, ryhmätyöskentely, tiedon jakaminen useamman käyttäjän kesken sekä etätyön mahdollisuudet tehostuvat. Nimityksiä Hybridiviestintä Effet Oy Hybridiviestintä Effet Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Jari Runsas. Sirpa Virtanen on nimitetty kehitys- ja yhteysjohtajaksi. Annikaisa Knuutila on nimitetty toimittajaksi ja tuottajaksi. Marketta Tammisto on nimitetty viestintäkonsultiksi. Martti Tammisto on nimitetty toimittajaksi. Aila Välikoski on nimitetty toimittajaksi ja tiedottajaksi. Jenni Satola on nimitetty toimittajaksi. Krista Salonen on nimitetty graafiseksi suunnittelijaksi. Päivi Eskelinen on nimitetty toimittajaksi ja tuottajaksi. Tiina Lautamäki on nimitetty graafiseksi suunnittelijaksi. Elematic Oy Ab Insinööri Sampo Miettinen on nimitetty Mechanical Engineeriksi, DI Jarkko Salmensivu ICT Product Manageriksi, insinööri Markus Ojanen Service Engineeriksi, insinööri Leo Lindström Chief Engineeriksi ja DI Tuomas Pihlajamäki Sales Engineeriksi. Tampere-talo DI Pia Mutanen on nimitetty kehityspäälliköksi. Leanware Oy BBA Ville Keskinen on nimitetty myyntijohtajaksi. Pihlajalinna-konserni Lääketieteen tohtori, dosentti Ville Remes on nimitetty yksityisen sairaalatoiminnan liiketoimintajohtajaksi. Tampereen Messut Oy Tuoteryhmäpäälliköiksi on nimitetty Mervi Oksanen (kuluttajamessut) ja Jani Maja (ammattimessut). Vertex Systems Oy DI Timo Tulisalmi nimitetty kehitysjohtajaksi. A-Insinöörit Oy KTM Ilkka Hyssy on nimitetty talousjohtajaksi. Viestintätoimisto Tulus Oy FM Reetta Salonen on nimitetty toimitusjohtajaksi, FM Elisa Heikura tiedottajaksi ja tradenomi Saila Kurtti web-asiantuntijaksi. Suunnittelutoimisto mera Oy Matti Laakkonen on nimitetty digi-ad:ksi ja Caroline Liu Chang digi-designeriksi. Parmaco Oy Taru Kulmala on nimitetty suunnittelukoordinaattoriksi ja Tomi Laraste asennustyönjohtajaksi. AIHIO Arkkitehdit Oy Arkkitehti SAFA Piia Viitanen on nimitetty projektipäälliköksi. Nordic Henkilöstöpalvelut Oy, Tampere Mia Viskari on nimitetty aluepäälliköksi, Noora Haapala henkilöstökonsultiksi ja Laura Toivonen asiakaspalveluassistentiksi. palkittuja n Tampereen Teknillisen Seuran Teknologiayrittäjyyspalkinto: Lymed Oy. Taustavaikuttajatunnustus: pääsihteeri Antti Sirén, Pirkanmaan Forum for Intelligent Machines (FIMA). n Tampereen kaupungin teknisen luovuuden palkinto: diplomiinsinöörit Antti Määttänen, Timo Mäkimattila ja Ville Hevonkorpi sekä diplomi-insinöörit Markku Pusenius ja Timo Mustonen. n Tampereen palkinto: Eppu Normaali -yhtye. n Suomen Nuorkauppakamarit ry, Vuoden Nuori Johtaja: Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Kunniamainninnat: Janne Viinikkala Leanware Oy, Jonne Seppä Solita Oy. n Terveydenhuollon vuoden 2013 vaikuttaja: Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtaja Mikko Wirén. n Näyttötutkintomestarin koulutusta tarjoavat oppilaitokset antoivat tänä vuonna ensimmäisen kerran kunniamaininnan valtakunnallisesti merkittävälle Näyttötutkintovaikuttajalle. Kunnian sai Tampereen seudun ammattiopiston Tredun Oppisopimuskeskus. 10 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

11 StartUp Tampere aktivoinut rahoituksen järjestymistä yrityksille Kuva Annikaisa Knuutila Alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten rahoituksen järjestämiseksi perustettu StartUp Tampere -hanke (lokakuu 2012 syyskuu 2014) on onnistunut aktivoimaan yritysten, enkeleiden ja pääomasijoittajien kanssakäymistä ja kohtaamisia. Puolivälissään ohjelma kirjaa bisnesenkeleiden määrän nousun vuoden aikana 15:stä 50:een. Lisäksi 150 pääomasijoittajaa on haastateltu ja analysoitu. Toimijoista on koottu tietokanta, jonka kautta voidaan hakea sopivia sijoittajia yritysten pääomasijoitustarpeisiin. 50 yritystä on eri sijoittajatapahtumissa esittänyt myynti- ja sijoittajapresentaationsa potentiaalisille sijoittajille. StartUp Tampereen tavoitteena on myös sekä yrittäjien että enkelisijoittajien valmennus. Yli 50 yritystä on saanut sijoitusvalmennusta ja 40 investoijaa ja enkeliä on valmennettu. Bisnesraateihin on osallistunut 26 yritystä. Deal flow n näkyvyyden parantamiseksi on rakennettu www-sivusto tamperestartups.fi. Ohjelmassa on myös valmistunut esiselvitys joukkorahoituksen toimintaedellytyksistä alueella. Lisäksi on tehty alueellisen rahaston perustamiseen liittyvä selvitys. Sen perusteella on ilmeistä, että pelkästään alueella toimivalla rahastolla ei ole toimintaedellytyksiä, mutta valtakunnallisesti toimiva rahasto on mahdollinen. Alkavien yritysten kenttä on saatu nyt hyvin viritettyä, ensi vuonna StartUp Tampere hakee enkeli- ja pääomasijoittajaverkostojen piiriin jo vähän pidemmällä edenneitä yrityksiä, projektipäällikkö Jouni Myllymäki ja ohjelmassa enkeli- ja pääomasijoittajien verkostoja aktivoiva Jussi Heinilä sanovat. Hei me pitchataan! Osana StartUp Tamperetta järjestettiin lokakuussa pirkanmaalaisille kasvuyrityksille alueellinen pitching-kilpailu, jonka voittaja saa valmennusta sijoittajaesitykseensä sekä osallistumisen Euroopan suurimpaan startup- ja sijoittajatapahtumaan Slushiin Helsinkiin. Pirkanmaalaisten bisnesenkeleiden raati äänesti ykköseksi öljytöntä paineilmaa tuottavien suurnopeuskompressorien teknologiaa kehittävän ja kompressoreita valmistavan Tamturbon. Voittoisan myyntipuheen piti yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava Timo Pulkki. PERHE- JA KASVUYRITYKSET Innostuksesta menestykseen Kasvua kansainvälistymisestä vai yrityskaupoin? Perhepiiristäkö yrityksen jatkaja? Olemme helposti lähestyttävä kumppani, joka löytää haasteisiisi selkeät ratkaisut. Toimimme lähelläsi, 16 paikkakunnalla Suomessa. Kuuntelemme, sparraamme ja jaamme innostuksesi. kpmg.fi Tampereen kauppakamarilehti 6 n

12 ILMOITUS Harjoitustöistä molemminpuolinen hyöty TTY:n opiskelijat tekevät erilaisia harjoitustöitä yrityksissä. Niistä hyötyvät sekä yritys että opiskelija. Opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa oikeassa yritysympäristössä ja yritykset saavat osaavaa apua. Moni yritys on myös tutustunut harjoitustyön merkeissä tulevaan työntekijäänsä. Onko yrityksesi tietoturva ajan tasalla? Tiedon suojaaminen on yrityksen toiminnan kannalta elintärkeää. Mutta usein varsinkaan pk-yrityksissä ei tietoturvallisuutta ole varmistettu riittävästi. Virusturvan tapaiset tekniset asiat ovat yleensä kunnossa, mutta esimerkiksi yrityksen tietoturvapolitiikka on kirjallisesti määritelty vain noin 3 4 pk-yrityksessä kymmenestä, arvioi tutkija Ilona Ilvonen Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta. TTY:llä on 2000-luvun alusta lähtien järjestetty Tietoturvallisuuden johtaminen -kurssi, jonka osana on tehty tietoturvallisuusarviointi vuosittain noin kymmenessä pirkanmaalaisessa tietointensiivisessä pk-yrityksessä. Arviointi avaa silmät TTY etsii nyt yrityksiä tämä syksynä järjestettävän kurssin tietoturvallisuusarviointeihin. Arviointia varten 2 3 opiskelijan ryhmä haastattelee yrityksessä yhtä tai useampaa tietoturvallisuudesta vastaavaa henkilöä. Haastattelun pohjalta kootaan kirjallinen arviointi tietoturvallisuuden tilasta yrityksessä. Jo ulkopuolisen tekemä haastattelu on monissa yrityksissä avannut silmiä huomaamaan puutteita. Yritysten edustajat toteavat usein jo haastattelutilanteessa, että tuota emme olekaan ottaneet huomioon, Ilona Ilvonen kertoo. Askarruttaako yrityksesi tietoturva? Yritykset maksuttomaan arviointiin valitaan marraskuun aikana. Haastattelu vie aikaa noin kaksi tuntia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: tutkija Ilona Ilvonen ilona.ilvonen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto on kaikenkokoisten yritysten kumppani. Kysy lisää erilaisista yrityshankkeista ja yhteistyötavoista. Teknologian tiennäyttäjä 12 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013 Yrityspalvelut Yritysasiamies Heini Wallander puh yrityspalvelut@tut.fi

13 näin sen näen ICT-alan menestysmahdollisuudet eivät ole mihinkään hävinneet ICT:n synty Tampereella oli aikoinaan seurausta korkeakoulujen luomasta tietotaidosta: tietojenkäsittelyoppi sekä myöhemmin ohjelmistotekniikka ja signaalinkäsittely olivat alueita, joissa täällä oltiin maailman kärjen vauhdissa. Osaamisen takana olivat opettajat, jotka saivat opiskelijat peuhaamaan näiden asioiden parissa. Lisäksi yhteydenpito yrityksiin koettiin tärkeäksi ja kaikkia hyödyttäväksi toiminnaksi. Syntyi tulevaisuuteen uskova ilmapiiri. Esiin nousi vahvoja yksilöitä, joilla oli näkemys siitä, mitä tehdään, ja kyky koota oikeat tiimit ympärilleen tiimit, joissa yhteispeli sujuu ja taidot täydentävät toisiaan. Näistä on esimerkkinä Nokia Telecommunicationsin ja Nokia Mobile Phonesin yksiköiden synty Tampereelle Kirsti Röyskö, Mikko Terho ja Reijo Paajanen olivat avainhenkilöitä. Itse olin rakentamassa ToimistoTiimi-tuotetta, josta tuli 1990-luvun puolivälissä työryhmäohjelmistojen sarjassa markkinajohtaja Japanissa, UK:ssa ja Suomessa. Suomalainen ohjelmistoinsinööri on osaamiseltaan maailmanluokkaa. Tampereen alueella on edelleen kaksi korkeakoulua, joissa tehdään kansainvälisen tason tutkimusta ja joiden opettajat haluavat tehdä yhteistyötä liikeelämän kanssa. Suomalainen ohjelmistoinsinööri on tietotaidoiltaan maailmanluokkaa, innovatiivinen, tehokas ja sitoutunut. Näitä ominaisuuksia ei löydy mistään tuntemistani kulttuurista, joihin lukeutuu muun muassa Intia. Kokemus startupien käyttöön Tuki omien yritysten perustamiseksi on nyt erittäin merkittävää. Tekes, ELY-keskus ja Finpro tarjoavat erilaisia palveluita ja tukea, ja niiden henkilöstö on sisäistänyt roolinsa ICT:n murroksessa. Kansalaisrahoitus uutena rahoitusmuotona on erittäin hieno lisä aloitteleville yrityksille ja omiaan tekemään startup-yrittämisestä koko kansan talkoot. Suurin haaste nyt on kääntää ilmapiiri positiiviseksi, saada läpi ajatus, että ICT-alalla on Tampereella hyvät mahdollisuudet edelleen onnistua. Tätä vauhdittamaan voisi valjastaa alan kokeneet ammattilaiset tekemään työtä startup-yritysten kanssa. Ohjelmistotuotteiden määrittelyssä, markkinoille viemisessä ja elinkaaren vaiheiden hallinnassa kokemuksella on suuri merkitys. Julkisella tuella voisi myös rakentaa markkinapaikan, jonka kautta yritykset ja opiskelijat voisivat markkinoida, myydä ja jakaa ohjelmistojaan. Lisäksi startupit voisivat tehdä ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat markkinoilla tiedostettuja, ongelmiin, jotka jo nyt jotenkin ratkaistaan. Ne vain tekisivät sen ylivoimaisesti paremmin kuin kukaan muu ja nopeasti yhdessä loppukäyttäjien kanssa tuotetta testaten. Tällöin niille usein ylivoimainen markkinoille meno olisi helpompaa. risto kivipuro perustajajäsen, liiketoiminnan kehitysjohtaja Piceasoft Oy Tampereen kauppakamarilehti 6 n

14 Hartela Oy:n aluejohtaja Tom Olli uskoo, että rakennettavaa riittää alan heikoista suhdannenäkymistä huolimatta, jos kaavoitukseen saadaan joustoa ja vauhtia. Koko maassa toimineena olen huomannut, että kaavoitus vie erityisen paljon aikaa Tampereella. Se prosessi on välillä melko tuskainen. Hartelan Tampereen aluejohtaja Tom Olli on tyytyväinen Ratinanrannan lopputulokseen ja myös työmaavaihe oli onnistunut. Neljä rakentajaa toimi alueella sulassa sovussa, aikataulut pitivät ja yhteistyö oli mielekästä. Kaavoitus luo rakentamiselle liian tiukat raamit Teksti ja kuva jenni satola Uudisrakentamisen määrä on laskenut Suomessa jo puolitoista vuotta. Hartelassa katsotaan yt-neuvotteluista huolimatta tiukasti tulevaisuuteen ja pöydällä on useita kehityshankkeiden aihioita. Viranomainen on rakennusalan tärkein moottori, jonka on toimittava nyt tehokkaasti. Rakentajille on luotava hyvät edellytykset aloittaa hankkeita, koska ilman niitä ala ei pyöri, Tom Olli painottaa. Kyse on tahtotilasta. Tampereen 14 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

15 seudulla on loistavia esimerkkejä siitä, kuinka kaava saadaan tarvittaessa vietyä läpi puolessakin vuodessa. Tampereella siihen on kuitenkin varattava kaksi vuotta. Olli kaipaa myös joustavuutta. Kaupungin elinkeinopolitiikan ja maankäytön välisen suhteen on toimittava niin, että se luo yrityksille hyvät edellytykset sijoittua Tampereelle. Kaupalliset toimijat etsivät jatkuvasti uusia kauppapaikkoja, mutta valitettavasti kaupunki myy yhä useammin ei-oota, Tom Olli on huomannut. Yritykselle saatetaan tarjota tonttia alueelta, jonne se ei halua mennä. Kaavoittajan tulisi kuunnella toimijan toiveita eikä ohjata liikaa hänen sijoittumistaan. Yritykset ovat alansa ammattilaisia ja miettivät sijaintinsa yleensä hyvin huolellisesti. Tampereen seudun kannalta on myönteistä, että keskuskaupungilla on hyvin vetovoimaiset ympäristökunnat, joissa osataan kuunnella yrityksiä ja toimia nopeasti. Esimerkiksi Pirkkalassa rakennetaan koko ajan monipuolisesti, kunta kehittyy, saa uusia työpaikkoja ja sitä kautta verorahoja. Rakentajat kaipaavat maata Tampereen reipas väestönkehitys vaatisi asuntotuotannon kiihdyttämistä. Se ei kuitenkaan toimi, että tuupataan kaikki Vuorekseen. Useat rakennusliikkeet rakentavat siellä rinta rinnan ja asunnoista on valitettavasti jo nyt ylitarjontaa kysyntään nähden, Tom Olli toteaa. Kaupungin luomat rakentamismahdollisuudet ovat tärkeitä varsinkin pienemmille rakennusyhtiöille. Ei riitä, että Vuoreksessa on tonttitarjontaa, vaan kaupungin on koko ajan suunniteltava uusia kohteita. Kehitys tyssää, jos kaikille tarjotaan samanlaista tuotetta samasta paikasta. Keskustasta on tullut entistäkin vetovoimaisempi väestön ikääntyessä, ja asunnoista maksetaan kovia neliöhintoja. Tietysti tarvitaan halvempiakin asuntoja, mutta monessa lähiössä tulee vastaan alueen maltillinen kysyntä. Emme tällä hetkellä pysty aloittamaan näillä alueilla uusia hankkeita, sillä rakentamiselle luodaan jo kaavavaiheessa liian tiukat, kustannuksia nostavat raamit. Keskustan ja lähiön hintatasot voivat olla hyvin erilaisia, mutta joudumme siitä huolimatta tekemään samanlaista tuotetta molemmille alueille. Rakennusyhtiölle pitäisi antaa nykyistä enemmän vapautta miettiä ratkaisuja vielä kaavavaiheen jälkeen. yritys pirkanmaalla Hartela-yhtiöt Oy n Liiketoiminta-alueet: rakentaminen (asunnot, liike-, toimisto- ja teollisuusrakennukset, julkiset rakennukset), taloteknisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus, kiinteistökehitys, kiinteistömyynti n Liikevaihto 2011: 403 M n Henkilöstön määrä: noin 1100, joista Pirkanmaalla 50. n Päätoiminta-alueet: Etelä-Suomi, Päijät-Häme, Lounais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Oulu, toimintaa Venäjällä n Perustettu: 1942 n Kolmannen sukupolven perheyhtiö Olli moittii kaavamääräyksiä liian yksityiskohtaisiksi ja liikaa makuasioihin perustuviksi. Ne nostavat asuntojen hintoja edellyttäessään esimerkiksi kalliiden julkisivumateriaalien käyttämistä tai maanalaisten pysäköintipaikkojen rakentamista. Myymättömiä autopaikkoja on jäänyt rakentajien käsiin jo niin paljon, että ne alkavat olla iso taloudellinen rasite. Autopaikkatarve pitäisi saada miettiä aina tapauskohtaisesti. Keskustakorttelien kehittäjä Hartela on erikoistunut keskustakortte lien kehittämiseen. Koulujakin on tehty yksi per vuosi, mutta kehittäjän rooli ja pitkät projektit ovat perheyhtiön ydinosaamista. Kangasalan keskustaan kohoaa parhaillaan kulttuuritalo ja sen jälkeen asuin-liikekerrostaloja. Valkeakosken keskustakorttelin ensimmäiset vaiheet ovat valmistuneet ja Tesoman liikekeskusta suunnitellaan. Tampereella Hartelaa kiinnostaa etenkin Tampellan tehdaskiinteistön kehittäminen ja muuttaminen asuinkäyttöön. Ratinanranta saatiin jo valmiiksi ja kaikki asunnot myytyä. Ratina on loistava esimerkki kaupungilta siitä, kuinka maankäyttöä voidaan parhaimmillaan toteuttaa, Tom Olli kehuu. Nyt hän odottaa paljon Eteläpuiston alueelta, jota kehitetään kansainvälisellä suunnittelukilpailulla. Olli toteaa, että Tampereella olisi paljon potentiaalia muidenkin rantojen hyödyntämisessä. Rantarakentamista on ratkaistu ulkomailla äärimmäisen hienoilla tavoilla ilman, että se mitenkään tuhoaa ympäristöä. Tampereellakin kannattaa antaa mahdollisuuksia luoville suunnitelmille. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

16 ritystontteja Yritystontteja Tampereen seudulta Tilat ja yhteinen sävel löytyi heti Turvallisuusalan palveluja tarjoava Flexim Security Oy päätti siirtää tutkimus- ja tuotekehitysyksik könsä Helsingistä Pirkanmaalle. Tarpeeksi turvalliset tilat löytyi vätkin helposti keskeltä Valkea koskea. Kulkuyhteydet toimivat ja kaikki palvelut ovat lähellä. Teemu Tanskanen, CTO, Flexim Security Valkeakoskella on valmista Valmiina loistava logistinen sijainti, ammattitaitoista työ voimaa sekä kaupungin monipuoliset palvelut. Yritys- ja liiketilaa sekä tontteja erinomaisilla paikoilla kilpailukykyiseen hintaan. KILAUTA Mikko Seppälä projektijohtaja Näin on. Yrityskaveria ei jätetä Olisiko Valkeakoski vaihtoehto sinunkin yrityksellesi? Meillä on erikokoisia tontteja, toimitiloja tai valmiita yrityksiä. Ihan soiton päässä. Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen 1 kpl noin 7000 m 2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys 20 tonttia, tonttikoot 0,2 2 ha Rakentamaan keväällä 2013 Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys Asemakaava valmistumassa Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Vapaita tontteja - heti rakentamaan! Ota yhteyttä niin voimme keskustella Kallion yritysalueen tarjoamista mahdollisuuksista m m <- Tampereelle VT 12 Lahteen -> m m m Mursketie 3830m Mursketie m m m m 2 Hampuntie m m 2 Vatialantie m Kalliontie m Kysy lisää elinkeinopäällikkö Henry Moisio, puh , henry.moisio@nokiankaupunki.fi Lasse Silván elinkeinojohtaja lasse.silvan@kangasala.fi 16 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

17 Tuo yrityksesi Lempäälään! Yritystontteja parhaalla sijainnilla! Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Ratingin asiakastyytyväisyystutkimus Suomen parasta asiakaspalvelua Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalautetutkimus ja Kuunnellaanko sinua nykyisessä pankissasi? Suomen uskollisimmat asiakkaat Asiakkuusindeksi-tutkimus Asiakkuusmarkkinointiliitto Me teemme niin. Se on tutkimuksin todettu. Tule kokemaan tämä itse. Tervetuloa pankkiimme neuvottelemaan asiakkuudestasi. Varaa aika POP Taloushetkeen. Ota yhteyttä! tj Kari Löytty p Hämeenkatu 31, Tampere, p Siurontie 45, Siuro, p Aidosti lähellä ihmistä. Pienyrittäjä, meillä Aktiassa saat suurasiakkaan palvelun. Aktia tarjoaa viiden hengen ja sitä pienempien yritysten tarpeisiin oman, täydellisen paketin - Aktia Alfan. Aktia Alfa-asiakkaana pienikin yritys saa kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankki- ja vakuutusasioiden sujumisesta. Soita meille, niin kerromme lisää. Heidi Mattila yritysrahoituspäällikkö Puh * Timo Rantanen yritysrahoituspäällikkö Puh * Aktia Tampere Aleksanterinkatu 32 (Ratinanlinna) *Kiinteästä linjasta 0,08 /puhelu + 0,06 /min., matkapuhelimesta 0,08 / + 0,17 /min. Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

18 profiili Työ vie Viitasta Syyskuu Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd) vetää lähiökiertuettaan Tampereen Tesomalla, puhuu lähiöiden kehittämisen puolesta ja saa ihmisiltä kannustavaa palautetta. Kehitysajatuksia on hengästyttävä määrä, asia hallussa ja vuorovaikutus ihmisten kanssa mutkatonta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Pia Viitanen on juuri siinä paikassa ja tilanteessa, jossa hän aidosti ha luaakin olla. Teksti annikaisa knuutila Kuvat mika kanerva Kun minut nimitettiin ministeriksi, media kyseli, kuka olet ja mitä haluat tehdä. Olin vastauksia etukäteen tietysti miettinytkin, mutta tulin sanoneeksi ihan spontaanisti, että olen Pia Viitanen Tampereen Hervannasta ja lähiöt ovat lähellä sydäntäni. Sitten tajusin, että hyvänen aika, niinhän se juuri on! Olen poliittisessa toiminnassani aina puhunut lähiöiden puolesta. Nyt pystyn myös vaikuttamaan. Lähiöiden peruskorjaus ja kehittäminen onkin otettu ministerin ohjelmalliseksi kärjeksi. On lanseerattu Viitasen lähiöviitoset, viisi lähiöiden kehittämisen näkökulmaa, ja perustettu remonttityöryhmä etsimään uusia keinoja muun muassa lähiötalojen korjaamiseen, korjausten rahoittamiseen ja lähiöiden täydennysrakentamiseen. Urakan suuruusluokkaa kuvaa se, että lähiöissä on reilun puolentoista miljoonan suomalaisen koti. Lisäksi valtaosa lähiöistä on rakennettu luvuilla, joten ne ovat peruskorjausiässä. Talojen korjaukset on järkevää kytkeä koko lähiön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. On otettava teknisen peruskorjaamisen ohella huomioon toiminnalliset sekä terveyteen, viihtyvyyteen, energiatehokkuuteen ja esteettömyyteen vaikuttavat tekijät. Keskustelua ja konkretiaa Lähiöistä keskustellaan nyt paljon, mutta niille on luvassa muutakin kuin sympatiaa: hallitus esittää eduskunnalle asuinrakennusten korjaamiseen vuosina yhteensä 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksina. Käynnistysavustuksilla voidaan saada liikkeelle miljardin euron investoinnit ja työtä noin ihmiselle. Voidaan aloittaa perusparannushankkeita, jotka muuten toteutettaisiin vasta myöhemmin. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun rakennusalaa uhkaa vaikea työttömyystalvi. Samalla liian suu- 18 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013

19 Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen vieraili lähiökiertueellaan myös Tampereen Tesomalla. Lähiöissäkin tarvitaan paitsi peruskorjausta, myös uudenlaista, tarve- ja ikäpohjaisiin ratkaisuihin perustuvaa palveluajattelua ja uusien teknologioiden hyötykäyttöä. Älykkään liikkumisen, infran ja asumisen käytännön sovelluksilla voidaan helpottaa palveluiden saatavuutta ja ihmisten arkea ja luoda samalla tulevaisuuden lähiötä, Pia Viitanen viestitti. reksi kasvanut korjausvelka pienenee ja ihmisten koteja saadaan kunnostettua, Pia Viitanen sanoo. Talousarviossa on myös neljän miljoonan euron suhdanneavustus lähiöympäristön kunnostamiseen, eli kun asukkaat toivovat asukastiloja tai senioripuistoja, niitä voidaan nyt rakentaa. Asuntoja ja kohtuuhintaa Hallituksen keskeisimpänä asuntopoliittisena tavoitteena on parantaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä varsinkin kasvukeskuksissa ja metropolialueilla. On aivan selvää, että asuntomarkkinoiden toimivuutta pitää parantaa, Viitanen sanoo ja muistuttaa, että kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan toimintadynamiikkaan sekä ihmisten arkipäivään ja mahdollisuuksiin. Koska on kyse näin merkittävästä asiasta, myös valtion on oltava aktiivinen toimija asuntomarkkinoilla ja puututtava niihin ongelmiin, joita asuntomarkkinamekanismit eivät itse kykene hoitamaan. Viime kevään kehysriihen yhteydessä sovittiin laajasta asuntopoliittisesta uudistuksesta, jotta kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvää ongelmavyyhtiä voitaisiin purkaa. Valtion toimien lisäksi tarvitaan tietysti myös aktiivista maankäyttöä ja sujuvaa kaavoitusta. Näissä asioissa keskeinen vastuu on kunnilla. Asuntotuotannon ja maankäytön suunnittelun pitkäjännitteisyyttä on yritetty parantaa muun muassa valtion ja kaupunkiseutujen välisillä maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksilla (MAL). On hyvä muistaa, että lähiöillä on tärkeä rooli kohtuuhintaisen asumisen paikkoina. Lähiöihin tarvitaan lisää täydennysrakentamista, joka on tietysti kaavoituksellinen haaste, mutta antaa Tampereen kauppakamarilehti 6 n

20 profiili Pia Viitanen 1967 syntyy Tampereella 1986 ylioppilaaksi Hervannan lukiosta 1993 hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1992 Tampereen kaupunginvaltuusto, varavaltuutettu; valtuutettu kansanedustajaksi 2013 asunto- ja viestintäministeriksi Kansanedustajana olen tottunut siihen, että päivät ovat pitkiä, mutta ministerin työpäivät ovat vielä pitempiä ja kokonaisvaltaisempia, todella hektisiä. Poliittiset unetkaan eivät ole ihan harvinaisia! n Sosialidemokraattisen puolueen puoluevaltuusto, puheenjohtaja 2012 n SDP:n 1. varapuheenjohtaja , 3. varapuheen johtaja n Eduskunnan pankkivaltuusto n Yleisradion hallintoneuvosto n Valtion asuntorahaston johtokunta n Asuntoasiain neuvottelukunta, puheenjohtaja n Asuntoneuvosto n Työväen sivistysliitto, puheenjohtaja Perhe Harrastukset Jos sanotaan, että nyt vyö kireälle, kyllä suomalainen sen ymmärtää. Mutta pitää olla tunne siitä, että tilanne on reilu, että tinkiminen koskee myös johtajia ja bonuksia, Pia Viitanen huomauttaa. Aviomies Harri Sandell, SDP Pirkanmaan toiminnanjohtaja; asuu Tampereella Pitäisi ulkoilla enemmän, mutta vähiin jää. Ennen olin kova dekkarien lukija. On suuri puute, että juuri nyt harrastuksia ei ole. Motto Varsinaista mottoa ei ole, mutta minua innostaa yleinen oikeudenmukaisuuden edistäminen. Jos sanotaan, että kaikki ovat samassa veneessä, ei voi olla niin, että vain toisilla on pelastusliivit. mahdollisuuden kohtuuhintaisten kotien rakentamiselle ja lähiöiden väestöpohjan vahvistamiselle. Pia Viitasella on nyt ministerinä vaikuttamisen paikka ja aikaa kaksi vuotta. Eihän siinä ajassa kaikkea ehdi. Eikä näitä töitä tehdä yksin tai yhden ministeriön voimin. Tarvitaan yhteistyötä eri hallinnonalojen, politiikan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, vuorovaikutusta. Jotta saa tuloksia aikaan, pitää pystyä tekemään työtä yhdessä. Kaikki tarvitsevat tosiaan, kun tulevaisuutta mietitään. Sattumaa ja määrätietoisuutta Pia Viitanen on koko ikänsä ollut politiikan töissä. Vähän yllättää, kun poliittisen polun päästä löytyy sattuma. Ajopuuteoria suorastaan, Viitanen naurahtaa. Perusta on toki se, että on kiinnostunut asioista ja haluaa vaikuttaa niihin. Mutta en nuorempana kuvitellut joskus olevani kansanedustaja tai ministeri. Toisaalta kun lähdin yliopistoon lukemaan hallintotieteitä ja kunnallispolitiikkaa, se jo viitoitti tietä; yhteiskunnallisuus kiinnosti. Mutta Tampereen demariopiskelijoiden järjestöön rohkenin tutustumismatkalle vain parivaljakossa tuttavan kanssa, eikä meidän pitänyt kuin käydä vilkaisemassa Mutta sinnehän me jäimme! Matka jatkui Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon, ehdokkaaksi vuoden 1992 kunnallisvaaliin ja varavaltuutetuksi ja vuoden 1995 eduskuntavaaleihin ja kansanedustajaksi saman tien. SDP:ssä vaikuttamisen paikkoja ovat olleet muun muassa seitsemän vuotta puolueen varapuheenjohtajana ja nyt puoluevaltuuston puheenjohtajuus. Minulla on monivuotinen perusta ja näkemys yleispolitiikan tavoitteista ja oman puolueen tavoiteasetannasta. Koko ajan asunto- ja ympäristöasiat ovat olleet agendalla, ja olen johtanut muun muassa asuntopoliittista työryhmää. Nykyisellä kaudella olen keskittynyt talouspolitiikkaan valiokunnan verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa, jossa eurokriisin vuoksi ei juuri muusta puhutakaan kuin taloudesta. Tästä kaikesta on syntynyt hyvä yhdistelmä. 20 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2013