MILTTON INSIGHTS II SUOMI SIILOISTA. Näköaloja uudistuvaan yhteiskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MILTTON INSIGHTS II SUOMI SIILOISTA. Näköaloja uudistuvaan yhteiskuntaan"

Transkriptio

1 MILTTON INSIGHTS II SUOMI SIILOISTA Näköaloja uudistuvaan yhteiskuntaan Helsinki, 2015

2 Sisältö Johdanto Tekijät Tiivistelmä Osa I 1 Taudin kuva 2 Siiloutuminen 3 Luottamuspula 4 Vähään tyytyminen 5 Epävarmuus Osa II 6 Tilannekuva 7 Ohralla ja Kehulla siiloista 8 Johtajuus 9 Kunnianhimoinen ohjelma 10 Loppuanalyysi

3 Johdanto Politiikan kyky tuottaa muutoksia on herättänyt kasvavaa huolta jo muutaman vuoden. Milttonin kokoama raportti kartoittaa niitä ongelmia, joista huoli on kummunnut, ja hakee niihin vastauksia. Sisällön tälle raportille on antanut kokemuksellaan, näkemyksellään ja osaamisellaan suuri joukko Suomen keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Mukana ovat suurimpien puolueiden edustajat sekä muita politiikan, yhteiskunnan ja talouden eturivin toimijoita. Monet heistä ovat olleet mukana selvityshankkeissa, joissa politiikan heikkoon tuloskuntoon on haettu vastauksia. Noissa hankkeissa löytyneet parannusehdotukset ovat olennainen osa tämän raportin antia. Vallitsevaa tilannetta ja politiikan näköaloja uudella vaalikaudella peilataan pitkälti sen kautta, kuinka haastatellut 23 avainvaikuttajaa arvioivat ehdotettuja ratkaisuja niin hyvässä kuin pahassa. Haastatteluissa on paljolti heijastunut vaikean poliittisen asetelman synnyttämä voimakas tunnelataus. Pitkän linjan poliittiset vaikuttajat ovat ottaneet politiikan kriisiytyneen tilanteen usein hyvin henkilökohtaisesti, ja kielenkäyttö on ollut jopa erittäin värikästä. Rajauksia on tehty paljon. Raportissa puututaan puoluepoliittiseen keskusteluun vain niissä tapauksissa, joissa se on ollut loogisen sisällön kannalta ehdottomasti tarpeen. Suomen turvallisuuspolitiikka ja EU-strategia ovat sekä erikseen että yhdessä aiheita, jotka ansaitsevat mitä suurimman huomion. Milttonin raportissa niiden suuri merkitys alkavalle hallituskaudelle on todettu, mutta sisältöä ei ole lähdetty avaamaan. Haastatteluissa kertyi myös runsaasti kiintoisia median tilaa ja toimintaa koskevia arvioita sekä näkemyksiä, joita raportissa ei ole läheskään vastaavassa mitassa esitelty. Suomen siiloutuminen on itsessään tarpeeksi tärkeä ja laaja aihe. Otsikon sijamuoto, Suomi siiloista, kertoo että haastateltavat haluavat Suomen siiloista pois. Haastateltavien ehdoton enemmistö pitää siiloutumista pääsyynä politiikan ongelmien taustalla. Olen pyrkinyt vangitsemaan raporttiin mahdollisimman hyvin haastattelijoiden ydinviestit. Valtava määrä kiinnostavaa asiaa on valitettavasti täytynyt jättää syrjään, mutta uskon, että kukin haastateltava tunnistaa käytyjen keskustelujen sisällöt silloinkin, kun häntä ei välttämättä ole aiheesta suoraan siteerattu. Kiitän kaikkia vaikuttajia erittäin lämpimästi heidän todella arvokkaasta panoksestaan. Haastateltujen myönteisessä asennoitumisessa raportin tekemiseen on heijastunut ymmärrys ongelman tärkeydestä. Suuri kiitos kuuluu myös kaikille niille monille muille ystävällisille ja osaaville ihmisillä, jotka ovat merkittävästi edesauttaneet tämän raportin valmistumista Milttonilla ja muualla. Helsingissä Jussi Seppälä, projektipäällikkö, VTL 1

4 Tekijät Haastatellut vaikuttajat ja asiantuntijat: ESKO AHO East Office, hallituksen puheenjohtaja, pääministeri MARKUS ALHOLM Alstom Finland, maajohtaja MATTI APUNEN Elinkeinoelämän valtuuskunta, johtaja TUIJA BRAX Vihreät, kansanedustaja, KEHU-työryhmän jäsen JOUNI BACKMAN SDP:n eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, OHRAtyöryhmän jäsen RISTO HARISALO Tampereen yliopisto, emeritusprofessori JYRI HÄKÄMIES Elinkeinoelämän keskusliitto, toimitusjohtaja ATTE JÄÄSKELÄINEN YLE, vastaava päätoimittaja MAARIT KALTIO Valtioneuvoston kanslia, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja TIMO LAANINEN Keskusta, puoluesihteeri, OHRA-työryhmän jäsen LAURI LYLY SAK, puheenjohtaja MAX MICKELSSON Microsoft, johtaja TAPANI MÄKINEN Kokoomus, kansanedustaja, KEHU-työryhmän puheenjohtaja TUOMAS MÄNTTÄRI Sosiaalialan työnantajat, toimitusjohtaja KAIUS NIEMI Helsingin Sanomat, vastaava päätoimittaja VELI-PEKKA NUMMIKOSKI Raha-automaattiyhdistys, toimitusjohtaja RISTO E J PENTTILÄ Keskuskauppakamari, toimitusjohtaja MATTI POSIO Lännen Media, vastaava päätoimittaja TUOMAS PÖYSTI Valtiontalouden tarkastusvirasto, pääjohtaja, OHRA-työryhmän jäsen TIMO SOINI Perussuomalaiset, puheenjohtaja MATTI VANHANEN Keskusta, kansanedustajaehdokas, pääministeri JUHANA VARTIAINEN Kokoomus, kansanedustajaehdokas, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, ylijohtaja TIMO VIHERKENTTÄ Alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö 2

5 Miltton Group on Suomen johtava viestintätoimistoyhtymä, jonka muodostavat tytäryhtiöt Miltton, Miltton Singapore, Miltton Creative ja vaikuttajaviestintään erikoistunut Miltton Networks. Missiomme on yksinkertainen: haluamme olla maailman paras kumppani suomalaisille organisaatiolle ja Suomessa toimiville kansainvälisille brändeille. Tällä hetkellä tehtävää toteuttaa noin 105 milttonlaista, joiden vahvuutena on laaja-alainen tausta ja osaaminen. Olemme kansainvälisistä ketjuista riippumaton ja itsenäinen kotimainen toimija. Tämä mahdollistaa vahvasti kasvuhakuisen liiketoiminnan kehityksen. TYÖRYHMÄ Erik Bäckman strategiajohtaja Jussi Seppälä projektipäällikkö Niklas Mannfolk projektikoordinaattori Sannamari Vuorela graafinen suunnittelija MILTTON Kaisaniemenkatu 6 A, FI Helsinki Tel: Fax: Painettu 2. huhtikuuta 2015 Helsingissä. 2. painos. 3

6 Tiivistelmä Suomi siiloista. Se on kahdenkymmenenkolmen suomalaisvaikuttajan toive ja päämäärä. Vaikuttajien mukaan juuri politiikan ja hallinnon siiloutuminen on estänyt Suomea tekemästä talousahdingon vaatimia päätöksiä. 23 haastattelua Suomen johtamisesta kertovat siitä, että valtioneuvosto ei ole johtanut Suomea yhtenäisenä valtiokonsernina. Päätöksentekoa ovat johtaneet ministeriöt omista hallinnollisista siiloistaan. Raportin ensimmäinen osa kertoo siitä, miltä Suomen taudinkuva näyttää. Talouden ja kilpailukyvyn ongelmat ovat hälyttäviä. Oikeista toimintatavoista tai edes tilanteen tulkinnasta ei ole kyetty sopimaan hallituksessa, jonka toimintaa on haastateltujen mukaan rampauttanut vakava keskinäinen luottamuspula. Yhteisten tavoitteiden puuttuminen ja epäluottamus ovat syventäneet siiloutumista, mikä on merkinnyt suurten politiikkakokonaisuuksien sekavaa ja hajanaista ajamista. Nämä haastateltavien arviot nostavat esiin myös johtajuuden puuttumisen. Edellytykset johtajuudelle ovat olleet heikot. Haastateltavat maalaavat siiloutumisen paljon valtion keskusjohtoa laajemmaksi ongelmaksi. Ylipäänsä eri yhteiskunnan sektoreita, hallinnonaloja, organisaatioita ja ihmisiä vaivaava kapeakatseisuus sekä omiin etuihin keskittyminen tuottaa runsaasti erilaisia ongelmia. Kokonaisetu hukkuu yksittäisten etujen alle. Etenkin ihmisten ja ajatusten liian vähäinen liikkuvuus sekä liiallinen hallinnollisista intresseistä kumpuava sääntely halvaannuttavat yhteiskunnallista dynamiikkaa. Esimerkiksi Suomen digitalisoituminen on monella tapaa kärsinyt siiloutumisesta. Tätä pidetään haastatteluissa suurena ongelmana. Raportin ensimmäisen osan luvut 1 5 kuvaavat ongelmia haastateltujen silmin, kun taas toisen osan luvut 6 10 kertovat haastateltujen näkemistä ratkaisuvaihtoehdoista. Esimerkiksi lukuun 2 Siiloutuminen vastaa luku 7 Ohralla ja Kehulla siiloista. Valtion ohjausjärjestelmän kehittämishanke Ohra ja Keskushallinnon uudistamishanke Kehu ovat politiikan sekä hallinnon mittavia selvityksiä siitä, kuinka siiloutumiseen valtionhallinnon johtamisen osalta vastattaisiin. Haastateltujen vaikuttajien enemmistö arvioi, että Ohra tarjoaa riittävät eväät hallituksen politiikan systematisoimiselle. Yhteinen tilannekuva, strateginen hallitusohjelma ja uudenlainen julkisen talouden suunnitelma ovat työkaluja, joilla tulevan hallituksen toivotaan lähtevän ratkomaan Suomen ongelmia. Systematiikan raameihin kaivataan kuitenkin käyttövoimaksi päämäärätietoista johtajuutta, joka kasvaa hallituksen keskinäisestä luottamuksesta. Luottamusta pidetään edellytyksenä siiloutumisen selättämiselle. Vaikuttajien haastattelut tarjoavat rikkaan kirjon näkemyksiä siitä, miten siiloutumisen eri ilmenemismuotoja vastaan tulisi toimia. Digitalisoitumisen kokonaisvaltainen luonne tulisi ymmärtää, esimerkiksi koko yhteiskunnalle erittäin tärkeässä opetuksessa tulisi ottaa ennen muuta huomioon lasten valmiudet hakea tietoa uudessa tietoympäristössä. Digitaalisuuden uudet trendit ovat kaikkia elämänalueita mullistavia kehitysmahdollisuuksia, joihin haastatellut toivovat Suomen tarttuvan. Haastatellut tarjoavat hallinnollisen sääntelyn korvaajaksi ylipäänsä asiakas- ja kilpailulähtöistä ajattelutapaa sekä liiallisen sääntelyn purkamista. Samaan vyyhteen toivotaan avuksi uusia demokraattisia prosesseja, joihin mediankin toivotaan osallistuvan. Media onkin jo osin omaksumassa aktiivisempaa roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa. Yhteiskuntaan toivotaan lisäksi ideointia tukevaa kannustavuutta ja monia muita elementtejä, joilla otsikon toiveeseen, Suomi siiloista, vastattaisiin. 4

7 Osa I

8

9 1 Taudinkuva Suutarin lapsilla ei ole kenkiä Miten voi olla, että Suomen kilpailukyky loistaa vertailuissa, mutta uppoaa todellisuudessa? Miten on mahdollista, että kallista hallitusaikaa on tuhrautunut vuosia ilman tarpeellisia rakenneuudistuksia? Miksi uudistuspäätökset kaatuvat yksi toisensa jälkeen? Miksi Suomen ennen laadukkaaksi uskottu hallinto tuntuu sylkevän enemmän haitallista sääntelyä kuin ratkaisuja ongelmiin? Mikä Suomea oikein vaivaa? Siinä vakavimpia niistä lukuisista avainkysymyksistä, jotka tähän raporttiin haastatellut keskeiset suomalaiset vaikuttajat nostavat esiin. Suutarin lapsilla ei ole Suomessa nyt todellakaan kenkiä. Rikki ovat sekä talous että politiikka. Kaikki haastatellut näkevät Jo ennen tätä vaalikautta olisi voinut ajatella, että politiikan tehottomuuden takia aiheutui vajaan 10 prosentin hävikki kansantalouden potentiaaliin, siis ennen katastrofia. Mutta nyt, mitä voi antaa kokoluokaksi sille, että käytännössä kuuteen vuoteen ei ole saatu aikaan välttämättömiä uudistuksia? Vanhanen oli oikeassa jo 2009 eläkkeitä pohtiessaan, samoin Katainen: kaikki pitäisi saada tuottavuuden palvelukseen. Mutta 2008 alkaen tuottavuus on romahtanut, ja kuusi vuotta on hukattu! Tuija Brax, vihreät, kansanedustaja, KEHU-työryhmän jäsen etenkin paisuvan kestävyysvajeen erittäin vakavana ongelmana, eikä päättäväisten toimien tarpeellisuudesta ole erimielisyyttä. Hyvin yksituumaisia ollaan myös politiikan epäonnistumisesta ongelmien korjaamisessa. Kriisitietoisuutta toivotaan yhteiskuntaan laajalla rintamalla, jotta muutoksille löytyisi tarvittava kannatus. Päätöksenteon siiloutuminen nähdään lähes poikkeuksetta politiikan epäonnistumisen taustalla. Tällöin tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että politiikkaa ovat päässeet aivan liikaa ohjaamaan ministeriöt omine kapeine näkemyksineen. Valtion kokonaisetu on jäänyt taustalle, kun valtioneuvosto ei ole noussut kansakunnan yhtenäisenä johtoryhmänä sitä ajamaan. Haastatellut näkevät, että samaan siiloutumisen vyyhtiin kiertyvät poliittisen johtajuuden puute ja politiikkaa kalvava epäluottamus. Johtajuutta ei synny keskinäisen epäluottamuksen takia, eikä luottamus kasva toimivan johtajuuden puuttuessa. Tässä haastateltujen kuvaamassa noidankehässä siiloutuminen ja kapea-alaiset sektori-intressit rehottavat mielin määrin kokonaisedun kustannuksella. Siiloutuminen tukahduttaa yhteiskunnan toimivuutta monilla muillakin tavoilla. Haastatteluissa ongelmaksi nähdään niin ajatusten kuin ihmistenkin kehno liikkuvuus eri yhteiskuntasektoreiden välillä. 7

10 Miksi politiikka, akateeminen maailma, yritykset, hallinto ja media ovat niin eriytyneitä ja miksi roolit ovat kapeat? Siiloutumiseen liittyy osaltaan myös sektorikohtaisen sääntelyn karkaaminen käsistä kapeat hallinnolliset näkökulmat ajavat siinäkin kokonaisedun edelle. Yhteiskunta kaipaa kipeästi uusia ideoita ja dynamiikkaa. Vaikuttajat alleviivaavat, että karua todellisuutta ilmiöiden ja käsitteiden takaa ei saa unohtaa. Jos Suomen vienti vetäisi taloutta kasvuun toivotulla tavalla, keskustelua politiikan ongelmista tuskin edes koettaisiin tarpeelliseksi. Synkät vientiluvut suhteessa kilpailijamaihin eivät kuitenkaan jätä epäselvyyttä huutavasta tarpeesta uudistaa taloutta eikä rampa politiikkakone siihen haastateltujen mukaan pysty. Ikääntyvän väestön tekemän työn tuottavuutta pitäisi siis saada selvästi parannettua. Enemmistö haastateltavista arvioi, että työmarkkinoiden uudistaminen nousee tässä suhteessa keskiöön. Asiakokonaisuus on äärimmäisen herkkä ja näkemykset vaihtelevat, mutta keskustelun tarpeel- Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo neljänneksittäin (euroina), käyvin hinnoin, indeksi, 2005= Puola Viro Tsekki Saksa Ruotsi Suomi Lähde: Macrobond, Eurostat 8

11 lisuutta ei kiistä oikeastaan kukaan. Missä määrin esimerkiksi työttömyysturvaan voi tai pitää puuttua? Keskustelusta tulee vaikea. Tätäkin kautta päädytään politiikan heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä. Keskustelu konsensuksesta nousee yhdeksi haastattelujen avainteemoista. Siihen liittyvät elimellisesti kysymykset niin hallituksen kokoonpanosta kuin uudistusten mittakaavastakin. Toisaalta arvostellaan konsensuksen dominanssia. Toisaalta muistutetaan eläkeuudistuksesta: vaalikauden ainoan läpimurron tekivät työmarkkinajärjestöt. Päätöksenteon ongelmien ja talouden rakennemuutosten lisäksi osa haastateltavista kysyy, mietimmekö Suomessa ylipäänsä oikeita asioita. Tai näemmekö itsemme oikeassa, realistisessa valossa? Olemmeko aidosti kansainvälisiä? Mittaammeko menestystämme väärin ja päädymme siksi vääriin valintoihin? Ymmärrämmekö esimerkiksi digitalisaation läpileikkaavan merkityksen kilpailukyvyn parantamisessa? Valtiot rakentavat digitaalista kapasiteettia epätasaiseen tahtiin Viidenkymmenen valtion ryhmä paljastaa neljä eri digitaalisen valmiuden aluetta Valtioiden sijoittuminen digitaalisen evoluutioindeksin neljällä osa-alueella Seisahtujat Alankomaat Tsekki Suomi Tanska Norja Ranska Belgia Portugali Tarkastelijat Ruotsi Sveitsi Singapore Iso-Britannia Hong U.S.A Kong Kanada Etelä-Korea Australia Uusi-Seelanti Japani Irlanti Itävalta Arabiemiraatit Israel Espanja Viro Slovenia Saudi-Arabia Unkari Puola Egypti Italia Kreikka Indonesia Kenia Kukoistavat Turkki Brasilia Slovakia Venäjä Filippiinit Digitaalisen evoluution muutos vuosina Malesia Chile Kiina Etelä-Afrikka Thaimaa Meksiko Intia Kolumbia Vietnam Erottautujat Nopeasti vetäytyvät Hitaasti vetäytyvät Hitaasti etenevät Nopeasti etenevät Lähde: Harvard Business Review, Digital Evolution Index 9

12 Digitaalisuus olisi Suomen valtti, mutta olemme jäämässä jälkeen. Se on karmeaa. Digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen ovat samaa mittaluokkaa kuin aikanaan teollistumisen, mutta se otetaan Suomessa aivan liian usein pelkkänä teknologisena haasteena. Ei löydy sitä välttämätöntä henkeä, että digitalisaatio otettaisiin kaikessa huomioon. Esko Aho, East Office, hallituksen puheenjohtaja, pääministeri Investointien vähenemiseen kiteytyy puolestaan monin tavoin Suomen yleinen tila. Innovatiivisuuden, ideoiden ja yhteiskunnan dynamiikan heikosta jamasta kertoo investointien kutistuminen viime vuonna viidellä prosentilla. Luku on niin merkittävä, että se veti koko bruttokansantuotteen miinukselle. Monet haastatellut näkevät Suomen luisuneen sekä verotukseltaan että ilmapiiriltään tilaan, joka työntää yrittäjiä ja sijoittajia pois. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat kasvussa, minkä pitäisi heijastua meillekin positiivisesti. Mutta näin ei nyt kunnolla käy, koska kilpailukyky on rapautunut. Meillä ei ole niinkään suhdanneongelmaa vaan rakenteellinen ongelma. Suhdanteet eivät siis ole pääsyy, vaan lisäsyy. Saksa onnistui rakenneuudistuksessa 2000-luvulla, meillä on nyt vielä aikaa, mutta ei pitkään! Maarit Kaltio, valtioneuvoston kanslia, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ay-liikkeenkin pitäisi olla huolestunut. Suomessa on paljon turhautuneita yrittäjiä, jotka eivät jaksa pitää täällä meteliä päällä, vaan keskittyvät kansainväliseen kasvuun. Suomen houkuttavuus investointiympäristönä on laskenut merkittävästi. Matti Vanhanen, keskusta, kansanedustajaehdokas, pääministeri Näistä oireista ja ilmiöistä rakentuu Suomen taudinkuva. Diagnoosin huolestuttavimpia piirteitä ovat kyvyttömyys tehdä päätöksiä sekä toteuttaa tehtyjä päätöksiä. Siiloutuneen yhteiskunnan toimivuus ei yllä nyt tasolle, jota sekä kansalaisilla että talouselämällä on Suomelta lupa odottaa. Suomen ei tarvitse olla entinen mallimaa, se voisi olla sitä taas. 10

13 Bruttokansantuotteen muutos Suomessa prosenttia 5,2 3,9 2,8 4,1 3,0 2, ,7 8, ,4 1,3 0, Bruttokansantuotteen muutos eri maissa 2014 prosenttia Iso-Britannia Yhdysvallat Ruotsi Saksa EU-maat Ranska Japani Suomi 2,6 2,4 2,1 1,6 1,4 0,4 0,0 0,1 Lähde: Tilastokeskus 11

14 2 Siiloutuminen Suutari pysyköön lestissään Politiikkaa on viime vuosina leimannut vaikeus sekä tehdä päätöksiä että panna ne toimeen. Tämä ei suinkaan ole jäänyt politiikassa ja hallinnossa tiedostamatta. Ongelmavyyhteä on käsitelty useissa selvityksissä ja raporteissa, joista ongelmille piirtyy yhteinen nimittäjä: siiloutuminen. Raporttien ehdotuksiin palataan myöhemmin. Siiloutuminen saattaa olla muotisana, mutta se kuvaa terminä hyvin perusongelmaa: yhteinen tahto, yhteinen tieto, yhteiset prosessit, työkalut ja omistajuus puuttuvat, koska kukin operoi tahollaan. Tätä siiloutuminen tarkoittaa, ja sen seuraus on yhteisen edun häviö kapeille yksittäisille eduille. Suomessa ministeriöt kokoontuvat hallitukseen kertomaan tahtonsa, joista tehdään kompromissi tai sitten ei. Ruotsissa pääministeri ja hallitus määrittelevät linjan, jota ministeriöt toteuttavat. Matti Apunen, Elinkeinoelämän valtuuskunta, johtaja Akuuteimmin siiloutuminen heijastuu poliittisesti valtionhallinnon ohjausjärjestelmän ja keskushallinnon uudistuskaavailuissa. Seuraavan hallituksen pitäisi nimenomaan olla siiloutumatta. Haastatellut kautta linjan kaipaavat valtioneuvostoa, joka toimii yhdessä, yhteisten päämäärien hyväksi. Syykin on selvä: vaikuttajat ovat yhtä lailla yksimielisiä siitä, että näin ei nyt ole ollut. Politiikkaa läheisesti seuraavat haastatellut kuvaavat, miten hallitusten muodostamisten yhteydessä on eletty vain lyhyt kultainen hetki, jolloin yhteinen etu on ollut pääasia ja laajemmat uudistuspäätökset ovat vaikuttaneet mahdollisilta. Tämän jälkeen ministerit tulevat vaihtaneeksi ylleen ministeriöhaalarit, eli oman hallintoputken näkökulmat, ja intressit syrjäyttävät valtioneuvostonäkökulman. Siksi olennainen kysymys onkin, saadaanko nyt laajalti suositeltu strateginen hallitusohjelma aidosti lyötyä lukkoon. Sen pitäisi kannatella yhteisesti sovittuja keskeisiä politiikkakokonaisuuksia koko hallituskauden. Hallitusneuvotteluvaiheen eli Säätytalon pituus ja laatu ovat haastateltujen mielestä ongelman ytimessä virhemahdollisuuksia ovat sekä sopiminen liian vähästä että sopiminen aivan liian paljosta. Tätä hallituskautta varten sovittiin näennäisesti kaikesta, mutta hankkeet hukkuivat siiloihin, kun yhteinen tahto puuttui. Sote-prosessia pidetään malliesimerkkinä siiloutuneen politiikan epäonnistumisesta. Poliitikot eivät ole hyödyntäneet valmistelussa riittävästi asiantuntemusta hallinnon sisältä ja sen ulkopuolelta. Hallinnon sisällä 12

15 Poliitikkojen sauma tehdä linjauksia ohi virkamiesten on Säätytalo. Sen jälkeen pitää olla tosi kova, että onnistuu. Kollegiaalisuuden kesto on noin kolme viikkoa, mustalla huumorilla sanoen. Tästä kokeneet poliitikot varoittavat nytkin, jos tulee löysä hallitusohjelma. Ei ole järkeä, että muutaman viikon tai kuukauden Säätytalosta tulee neljän vuoden Säätytalo. Jouni Backman, SDP:n eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, OHRA-työryhmän jäsen prosessista on puuttunut kokonaisvaltainen valtioneuvostonäkökulma, ja ison uudistuksen vaatimaa voimakasta yhteistä omistajuutta ei ole ollut. Sen ovat korvanneet eri yhteiskuntasiiloista kumpuavat keskenään ristiriitaiset näkökulmat. Niiden yhteensovittaminen epäonnistui ja tulos on tiedossa. On hämmästyttävää ja ison luokan mysteeri, miten sotessa lähdettiin liikkeelle ilman, että ensimmäiseksi selvitettiin, mikä on perustuslain puolesta mahdollista. Näin tapahtui ehkä siksi, että sotea tehtiin vähän kuin tekemisen vuoksi, ilman omistajuutta ja ilman selkeitä päämääriä. Pääministerin olisi pitänyt hoitaa asia. Matti Vanhanen, Keskusta, kansanedustajaehdokas, pääministeri Haastateltavat näkevät myös eräänlaista suojelevaa siiloutumista, jonka takia hyvinvointivaltio on kuristamassa itsensä. Haitallisena pidetään tällöin sitä, että pienten ryhmien erityisedut ajavat laajemman edun edelle. On esimerkiksi sinänsä hyvä periaate suojella ihmisiä kaikissa oloissa. Tämä voi kuitenkin joidenkin haastateltavien mukaan johtaa tilanteeseen, jossa erilaisten yhteiskunnan pienempien osien tai erityisryhmien suojelu merkitsee sitä, ettei koskaan päästä tekemään kokonaisuutta hyödyntäviä isoja uudistuksia. Tähän kaivataan ratkaisuja. Suojelevasta siiloutumisesta voisi monien ajattelun mukaan puhua erityisesti etujärjestöjen vallan osalta. Varsinkin ay-liikkeen katsotaan jarruttavan muutosta. Kriittisimmät muutosten vaatijat arvostelevat samasta syystä myös Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:n nähdään jo olemassaolollaan suosivan keskitettyä eikä paikallista sopimista. Konsensusta kyseenalaistetaan ja kehutaan samanaikaisesti. Kolmikanta on joillekin hidaste, joillekin välttämättömyys ja enemmistölle realismia. Kaikki antavat arvon työmarkkinajärjestöjen ansioille eläkeuudistuksessa. Vilkkaaseen keskusteluun työmarkkinoiden uudistamisesta palataan myöhemmin. Siiloutuminen heijastuu myös yhteiskunnan suuriin, läpileikkaaviin asiakokonaisuuksiin. Tällainen on etenkin digitalisaatio. Digitalisaatio on paljon palvelujen sähköistämistä laajempi, kokonaisvaltainen elementti, jota monet haastatellut pitävät suomalaisille elintärkeänä. Haastatellut näkevät esimerkiksi Suomen julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen digitalisoitumisen kärsineen siiloutumisesta pahasti. 13

16 Ministeriöiden IT-hankkeet ovat esimerkki, joka toistuu haastattelussa toisensa jälkeen. Ministeriöt ovat hankkineet kukin oman tietojärjestelmänsä eivätkä keskitetysti yhteistä. Tätä pidetään laajalti isona virheenä. Ministeriöiden IT-johtajat tavallaan halusivat kaikki oman jaguarinsa tai muun luksusauton, kun kaikki olisivat pärjänneet toyotoilla. Lopputulos on, että järjestelmät eivät keskustele keskenään. IT:stä on tullut isäntä, kun sen pitäisi olla renki. Näin arvioi yksi vaikuttaja. Myös lukuisien muiden haastateltavien mukaan IT-asioita eivät ole ohjanneet lisäarvo ja yhteinen etu, vaan ministeriöt. Siiloutuminen nähdään keskeisenä syynä myös epäonnistumisiin terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Moni haastateltava vertaa Suomen surkeaa jamaa Viroon, jossa valtakunnan terveydenhuoltoon rakennettiin edistyksellinen yhteinen järjestelmä pikavauhtia. Suomessa on yritetty hakea terveydenhuoltoon kustannustehoa soten kautta turhaan nyt jo vuosia. Terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä olisi tuottanut merkittäviä säästöjä, mutta siiloutuneet hallintokäytännöt ovat olleet este. Vanhojen vallitsevien rakenteiden siilojen etuja yritetään tukea pidemmän päälle epärealistisella sääntelyllä. Digitalisoitumisen nähdään purkavan siiloja ja koskevan saavutettuihin etuihin, minkä aiheuttaman vastustuksen haastatellut ovat panneet merkille. Siilot ja niistä kumpuava haitallinen sääntely ovat tästäkin näkökulmasta este tarpeellisille uudistuksille. Nyt jaetaan nopeaa tahtia globaaleja pelimerkkejä uusiksi. Digitalisoituminen rikkoo vääjäämättä olemassa olevia rakenteita, nyt on kysymys siitä hidastellaanko, vai vauhditetaanko. Uber ja taksijärjestelmän suojelu ovat tästä hyvä esimerkki. Suomi voi hidastaa, muttei estää! Nyt ei riitä rohkeus sanoa, että lähdetään edistämään digitalisaatiota. Max Mickelsson, Microsoft, johtaja Siiloutuminen ja liiallinen tai haitallinen sääntely ovat muutenkin kytkeytyneet toisiinsa. Monet vuosittain säädettävästä 1600 uudesta normista voidaan johtaa hallintoelinten tarpeeseen perustella olemassaolonsa. Haastateltujen mukaan siiloutuneet ministeriöt keksivät meille itse itseämme rajoittavaa lainsäädäntöä, joka ehkäisee yhteiskunnan toiminnan tehostamista ja muuta järkevää toimintaa. Kustannukset ovat kovat. Viranomaiset pelkäävät, etteivät itse noudata lakia. Voivat jopa tietää tekevänsä itse tyhmyyksiä, mutta on turvallisinta toimia varmuuden vuoksi juuri pykälien mukaan ja tekevät lisää pykäliä. Eri tutkimusten mukaan sääntelyn kulut ovat huolestuttavan korkeat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Risto Harisalo, Tampereen yliopisto, emeritusprofessori 14

17 Useampi haastateltu näkee siiloutuneen sääntelyn merkittävänä syynä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan korkeille kustannuksille. Tästä näkökulmasta arvioituna julkisen hallinnon toimijat ovat tuottaneet lumipalloefektinä sääntelyä sääntelyn päälle. Näin selittyvät ainakin osin raskaat, hitaat ja kalliit lupamenettelyt tarkastajineen ja tarkastuksineen. Moni haastateltu liittää tätä kautta siiloutumis- ja sääntely-yhtälöön myös asiakashenkisyyden sekä kilpailun puuttumisen nämä tehoa ja säästöjä tuottavat lähtökohdat istuvat huonosti siiloihin ja sääntelyyn. Pitkäkestoiset rakennus- ja ympäristölupamenettelyt ovat useiden haastateltujen hampaissa. Sana asiakas esiintyy tosi harvoin valtionhallinnon kielenkäytössä. Asiakas, markkinalähtöisyys, kilpailutus Nämä nähdään helposti kapitalistisena hapatuksena. On oikein puhua hallinnosta ja säännöistä, mutta jos olisi esimerkiksi valtion IT-asioissa mietitty asiakasnäkökulmaa, niin olisivatpa asiat aika toisin. Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto, toimitusjohtaja Erilaiset säännöt vaikeuttavat bisnestä usein kohtuuttomasti, ja esimerkiksi ympäristölupien käsittely voi venyä järjettömällä tavalla. Tällä on huomattavia kustannuksia, ja siksi investointeja emmitään yhä enemmän. Eräs kunnanjohtaja selitti kerran kuntamaailmaa sanomalla, että kunnallispolitiikassa ajalla ei ole merkitystä. Hän tiesi hyvin, että bisneksessä on! Markus Alholm, Alstom Finland, maajohtaja Yhteiskunnallisen siiloutumisen yksi keskeinen piirre on myös vähäinen liikkuvuus eri sektoreiden välillä. Useiden haastateltujen mielestä ihmiset ja ajatukset eivät siirry yritysmaailman, akateemisen maailman, politiikan, hallinnon ja median välille tavalla, joka hyödyntäisi yhteiskuntaa mittavasti. Liikkuvuuden vaikeutta alleviivaa, että siirtyminen on usein vaikeaa jopa sektoreiden sisällä. Haastatteluissa toivotaan, että kaikki sektorit ottaisivat enemmän vastuuta yhteiskunnan kehittymisestä. Nyt sektorit nähdään kovin siiloutuneiksi. Niiden sisäinen dynamiikka harvoin kannustaa liikkuvuuteen ja muutoshenkisyyteen. Siksi monet haastateltavat toivovat laajamittaista peiliin katsomista ja arviointia siitä, miten omia rooleja voisi määritellä avoimemmiksi, laajemmiksi ja hyödyllisemmiksi. Esimerkiksi median roolin vähäisyyttä pidetään ongelmana, osin myös median sisällä. Mediakriitikot näkevät median muun muassa torjuvan aktiivisempaa välittäjäroolia itselleen vetoamalla vaaraan perinteisen tiedonvälitysroolinsa hämärtymisestä. Osalle haastatelluista tämä puolustusargumentti ei kuitenkaan riitä, koska he katsovat median tiedonvälitysroolin jo nyt hämärtyneen. Niitäkin on, jotka pitävät mediaa perinteisessäkin roolissaan hampaattomana. Medialla on silti myös vahvat 15

18 puolustajansa, eikä sen merkitystä vähättele juuri kukaan. Valtaosa haastatelluista on pohtinut aktiivisesti politiikan ja hallinnon välistä sidosvyöhykettä, etenkin ministereiden poliittisia esikuntia ja aivan erityisesti kysymystä poliittisista valtiosihteereistä. Näkemykset vaihtelevat huomattavasti. Toisille esimerkiksi poliittiset valtiosihteerit ovat ongelma, toisille ratkaisu. Aika lailla yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että nykyinen epäselvä tilanne ei ole hyvä ja muutosta tarvitaan. Paradoksina pidetään sitä, että muita yhteiskuntasektoreita usein helposti arvioidaan ja arvostellaan niiden ulkopuolelta vailla kyseisen sektorin todellista tuntemusta. Tämä on yksi seuraus siitä, että sektorit eivät välttämättä tunne toisiaan kuin pinnallisesti, johtuen liikkuvuuden vähäisyydestä. Esimerkiksi jotkut akateemisen maailman arviot politiikasta ilman politiikan sisäistä tuntemusta nähdään haastatteluissa jopa koomisina. Liikkuvuus voisi parantaa tietämyksen laatua radikaalisti, arvioidaan haastatteluissa. Tässä suhteessa jotkut politiikassa itse toimineet pitävätkin poliittisten toimittajien analyysejä usein akateemisia arvioita parempina politiikan toimittajat kun ovat jatkuvasti poliitikkoihin yhteydessä. Liikkuvuuden luoman tietämyksen korvaa tässä tiiviiden kontaktien välittämä tietämys. Myönteisinä esimerkkeinä mainitaan toki muutama menestystarina siirtymisistä akateemisesta maailmasta yritysmaailman huipulle. Ne tosin jäävätkin haastateltujen muistin mukaan käytännössä lajissaan ainoiksi. Esimerkiksi yksityisen sektorin ja politiikan välisen liikkuvuuden vähäisyys on suuri ongelma. Liikkuvuuden puute tuottaa sisäänlämpiävyyttä. Harmittaa, kun kritisoidaan pätevien ihmisten nimityksiä siksi, että he tulevat talon ulkopuolelta. Vaikka puhutaan yleishallintotehtävistä, niin katsotaan, että pitäisi tulla samasta putkesta. Nykyinen hallintomalli johtaa henkiseen ja aineelliseen siiloutumiseen liikkuvuutta pitäisi olla kaikkialla. Veli-Pekka Nummikoski, Raha-automaattiyhdistys, toimitusjohtaja Vanha sanonta kehottaa suutareita siis meitä kaikkia pysymään lesteissämme. Sanonnan henkeen tiivistyy tahattomasti siiloutumisongelman ydin. Kyse on mentaliteetista vahtia omia reviirejä, torjua tunkeilijoita ja ihmisten yrityksiä vaihtaa roolista toiseen tai yhdistää rooleja. Oma ja omien etu tulee ennen yleistä. Muiden osaamista ei arvosteta. Muutos on pahasta. Maailma on myös helpommin ymmärrettävissä ja hallittavissa lokeroituneena. Siksi se haluttaisiin sellaisena pitää. Tähän ajatteluun ei pienellä maalla ole haastateltujen mukaan enää varaa. 16

19 3 Luottamuspula Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin Mistä siiloutuminen johtuu? Poliittisessa mielessä paljolti siitä, ettei vallitse luottamusta. Kun ei vallitse luottamusta, pelataan omaan pussiin ja varjellaan omia asemia. Siinä missä lähes kaikki haastatellut pitävät siiloutumisongelmaa vakavana, kaikki ovat yksimielisiä siitä, että suomalaista politiikkaa vaivaa vakava keskinäinen epäluottamus. Siiloutuminen syö johtajuutta. Vaikka valtionhallinnon konserniajattelua on vilpittömästi pyritty edistämään, tulokset eivät ole olleet viime vuosina hyviä. Kun ministeriöissä on muutenkin taipumus nähdä valtioneuvoston kanslia (VNK) mörkönä, joka yrittää viedä vallan, niin siiloutuminen vaikeuttaa pääministerin johtajuutta. Haastatellut ovat laajasti samaa mieltä: syventyneissä siiloissa asuu epäluottamus. Nyt on ollut 2011 aloittaneessa hallituksessa ikävä kyllä aika lailla rikkomisen henki, toisin kuin sinivihreänä aikana. Ei todellakaan ollut luottamusta nyt. Maarit Kaltio, valtioneuvoston kanslia, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Epäluottamus on tuottanut mätiä hedelmiä. Haastateltu toisensa perään päivittelee päättyvän vaalikauden masentavaa saldoa. Yrityksistä huolimatta kunnianhimoiset tavoitteet ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen. Rakennepaketista ei jäänyt jäljelle käytännössä mitään, ja eduskunnan istuntokauden lopuksi kaadettiin kilvan lähes kaikki loputkin hankkeet. Se, mikä ei ole jo kaatunut poliittiseen eripuraan, on murentunut kehnoon valmisteluun, joka on paljolti siiloutumisen aiheuttamaa. Haastatelluilta ei kehuja heru. Toisaalta poliitikkoja kohtaan tunnetaan sympatiaakin, nykytilanne ei varmasti ole ollut kenenkään tavoite vaalitulos loi niin vaikean asetelman, että se olisi ollut epäkiitollinen kenelle vain. Arvostan toisaalta suomalaisia poliitikkoja aika korkealle. 95 prosenttia tekee töitä tosi hyvin ja aktiivisesti. Ja ovat rehellisiä. Eivät ne korruptoituneita ole, mutta aika lailla joutuvat kusitolpiksi ja syntipukeiksi. Lauri Lyly, SAK, puheenjohtaja 17

20 Monet muistelevat Paavo Lipposen pääministerikautta. Lipponen pyrki varmistamaan, että kaikki hallitusryhmät saavat ainakin jonkin tavoitteensa läpi nyt vaikutelmaksi jää, että puolueet keskittyvät varmistamaan, ettei kukaan saa mitään läpi. Matti Vanhasen kaudella hallitustyötä taas helpotti ja lujitti, että pääministeri etäännytti itseään puoluepolitiikasta. Nyt puoluepoliittinen nokittelu lähentelee itsetuhomentaliteettia. Johtaminen on myös välinekysymys, ja prosessijohtaminen on ollut nyt luvattoman huonoa. Ollaan pahasti jäljessä yksityisen sektorin johtamisesta. Jouni Backman, SDP:n eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, OHRA-työryhmän jäsen Johtajuudella on merkitystä. Lipposta ei kannata liikaa romantisoida, leikkaukset johtivat osaltaan laajaan syrjäytymiseen, etenkin nuorten miesten. Oli intuitiivisia uudistuksia, joiden kaikki vaikutukset eivät olleet tiedossa. Mutta vaikka oli vääriä painotuksia, niin ratkaisuja löytyi, ja luottamus Suomeen palautui. Tuija Brax, vihreät, kansanedustaja, KEHU-työryhmän jäsen Epäluottamus kumuloituu. Poliittinen epäluottamus halvauttaa ensin politiikan. Siitä syystä yritykset eivät puolestaan luota politiikkaan ja sen luomaan taloudelliseen toimintaympäristöön. Tätä kautta kipeästi kaivatut investoinnit ja niiden luomat työpaikat jäävät suurelta osin syntymättä. Epäluottamus voi kasvaa kansainvälisiin mittoihin, jos luottoluokittajat menettävät uskonsa Suomen kykyyn tehdä päätöksiä. Haastatellut politiikan toimijat näkevät yksityisen sektorin osaamisen monessa suhteessa paljon korkealaatuisempana kuin suomalaisen politiikan johtamisen. Tähän vaikuttavat paitsi yksityisten organisaatioiden notkeampi toimintakyky myös ratkaisevassa määrin epäluottamuksen puute. Moni haastateltu haikeana vertaa riitaista hallitusta dynaamisen yrityksen johtoryhmään, joka todella puhaltaa yhteen hiileen. Eroa pidetään valtavana. Asetelma on monessa suhteessa omituinen. Sekä suomalaisia poliitikkoja että virkamiehiä arvostetaan sinänsä osaavina ja suoraselkäisinä ihmisinä, mutta epäluottamuksen ja voimistuneen siiloutuneisuuden olosuhteissa politiikan ja hallinnon kyky tuottaa kaivattuja lopputuloksia näivettyy. Jotain on pahasti pielessä, kun epäluottamus saa järkevät ihmiset tuottamaan järjettömiä poliittisia ja yhteiskunnallisia seuraamuksia, kulkee haastateltujen logiikka. Vallitsevan epäluottamuksen ja sen surkeiden seurausten hyvä puoli on se, että luottamuksen tärkeys on nyt kirkastunut kaikille. Epäluottamuksen vallitessa päästään parhaimmillaankin vain pienimmän yhteisen nimittäjän sallimiin tuloksiin se ei haastateltujen mukaan enää mitenkään riitä. Tätä pohditaan seuraavaksi. 18

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

MUUTOKSEN JOHTAMISTA JA

MUUTOKSEN JOHTAMISTA JA MUUTOKSEN JOHTAMISTA JA JOHTAMISEN MUUTOSTA SANOMATALO, 25.03.2010 MICROSOFT JA IT-VIIKKO OMA TAUSTA PROJEKTIJOHTAMISTA VUODESTA 1979 TIETOTEKNIIKKAA, ENERGIAA, LENTOKONEITA, TEOLLISUUTTA, RAKENTAMISTA,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

HALLITUS TARVITSEE KOVAN YTIMEN

HALLITUS TARVITSEE KOVAN YTIMEN Esko Aho HALLITUS TARVITSEE KOVAN YTIMEN Kuusi käytännön ehdotusta hallituksen päätöksentekokyvyn vahvistamiseksi YHTEENVETO Uusi hallitus joutuu poikkeuksellisen vaikeiden ratkaisujen tekijäksi. Perusehto

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2012

Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 91 työtaistelua vuonna 2012 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaistelujen

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot