MILTTON INSIGHTS II SUOMI SIILOISTA. Näköaloja uudistuvaan yhteiskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MILTTON INSIGHTS II SUOMI SIILOISTA. Näköaloja uudistuvaan yhteiskuntaan"

Transkriptio

1 MILTTON INSIGHTS II SUOMI SIILOISTA Näköaloja uudistuvaan yhteiskuntaan Helsinki, 2015

2 Sisältö Johdanto Tekijät Tiivistelmä Osa I 1 Taudin kuva 2 Siiloutuminen 3 Luottamuspula 4 Vähään tyytyminen 5 Epävarmuus Osa II 6 Tilannekuva 7 Ohralla ja Kehulla siiloista 8 Johtajuus 9 Kunnianhimoinen ohjelma 10 Loppuanalyysi

3 Johdanto Politiikan kyky tuottaa muutoksia on herättänyt kasvavaa huolta jo muutaman vuoden. Milttonin kokoama raportti kartoittaa niitä ongelmia, joista huoli on kummunnut, ja hakee niihin vastauksia. Sisällön tälle raportille on antanut kokemuksellaan, näkemyksellään ja osaamisellaan suuri joukko Suomen keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Mukana ovat suurimpien puolueiden edustajat sekä muita politiikan, yhteiskunnan ja talouden eturivin toimijoita. Monet heistä ovat olleet mukana selvityshankkeissa, joissa politiikan heikkoon tuloskuntoon on haettu vastauksia. Noissa hankkeissa löytyneet parannusehdotukset ovat olennainen osa tämän raportin antia. Vallitsevaa tilannetta ja politiikan näköaloja uudella vaalikaudella peilataan pitkälti sen kautta, kuinka haastatellut 23 avainvaikuttajaa arvioivat ehdotettuja ratkaisuja niin hyvässä kuin pahassa. Haastatteluissa on paljolti heijastunut vaikean poliittisen asetelman synnyttämä voimakas tunnelataus. Pitkän linjan poliittiset vaikuttajat ovat ottaneet politiikan kriisiytyneen tilanteen usein hyvin henkilökohtaisesti, ja kielenkäyttö on ollut jopa erittäin värikästä. Rajauksia on tehty paljon. Raportissa puututaan puoluepoliittiseen keskusteluun vain niissä tapauksissa, joissa se on ollut loogisen sisällön kannalta ehdottomasti tarpeen. Suomen turvallisuuspolitiikka ja EU-strategia ovat sekä erikseen että yhdessä aiheita, jotka ansaitsevat mitä suurimman huomion. Milttonin raportissa niiden suuri merkitys alkavalle hallituskaudelle on todettu, mutta sisältöä ei ole lähdetty avaamaan. Haastatteluissa kertyi myös runsaasti kiintoisia median tilaa ja toimintaa koskevia arvioita sekä näkemyksiä, joita raportissa ei ole läheskään vastaavassa mitassa esitelty. Suomen siiloutuminen on itsessään tarpeeksi tärkeä ja laaja aihe. Otsikon sijamuoto, Suomi siiloista, kertoo että haastateltavat haluavat Suomen siiloista pois. Haastateltavien ehdoton enemmistö pitää siiloutumista pääsyynä politiikan ongelmien taustalla. Olen pyrkinyt vangitsemaan raporttiin mahdollisimman hyvin haastattelijoiden ydinviestit. Valtava määrä kiinnostavaa asiaa on valitettavasti täytynyt jättää syrjään, mutta uskon, että kukin haastateltava tunnistaa käytyjen keskustelujen sisällöt silloinkin, kun häntä ei välttämättä ole aiheesta suoraan siteerattu. Kiitän kaikkia vaikuttajia erittäin lämpimästi heidän todella arvokkaasta panoksestaan. Haastateltujen myönteisessä asennoitumisessa raportin tekemiseen on heijastunut ymmärrys ongelman tärkeydestä. Suuri kiitos kuuluu myös kaikille niille monille muille ystävällisille ja osaaville ihmisillä, jotka ovat merkittävästi edesauttaneet tämän raportin valmistumista Milttonilla ja muualla. Helsingissä Jussi Seppälä, projektipäällikkö, VTL 1

4 Tekijät Haastatellut vaikuttajat ja asiantuntijat: ESKO AHO East Office, hallituksen puheenjohtaja, pääministeri MARKUS ALHOLM Alstom Finland, maajohtaja MATTI APUNEN Elinkeinoelämän valtuuskunta, johtaja TUIJA BRAX Vihreät, kansanedustaja, KEHU-työryhmän jäsen JOUNI BACKMAN SDP:n eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, OHRAtyöryhmän jäsen RISTO HARISALO Tampereen yliopisto, emeritusprofessori JYRI HÄKÄMIES Elinkeinoelämän keskusliitto, toimitusjohtaja ATTE JÄÄSKELÄINEN YLE, vastaava päätoimittaja MAARIT KALTIO Valtioneuvoston kanslia, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja TIMO LAANINEN Keskusta, puoluesihteeri, OHRA-työryhmän jäsen LAURI LYLY SAK, puheenjohtaja MAX MICKELSSON Microsoft, johtaja TAPANI MÄKINEN Kokoomus, kansanedustaja, KEHU-työryhmän puheenjohtaja TUOMAS MÄNTTÄRI Sosiaalialan työnantajat, toimitusjohtaja KAIUS NIEMI Helsingin Sanomat, vastaava päätoimittaja VELI-PEKKA NUMMIKOSKI Raha-automaattiyhdistys, toimitusjohtaja RISTO E J PENTTILÄ Keskuskauppakamari, toimitusjohtaja MATTI POSIO Lännen Media, vastaava päätoimittaja TUOMAS PÖYSTI Valtiontalouden tarkastusvirasto, pääjohtaja, OHRA-työryhmän jäsen TIMO SOINI Perussuomalaiset, puheenjohtaja MATTI VANHANEN Keskusta, kansanedustajaehdokas, pääministeri JUHANA VARTIAINEN Kokoomus, kansanedustajaehdokas, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, ylijohtaja TIMO VIHERKENTTÄ Alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö 2

5 Miltton Group on Suomen johtava viestintätoimistoyhtymä, jonka muodostavat tytäryhtiöt Miltton, Miltton Singapore, Miltton Creative ja vaikuttajaviestintään erikoistunut Miltton Networks. Missiomme on yksinkertainen: haluamme olla maailman paras kumppani suomalaisille organisaatiolle ja Suomessa toimiville kansainvälisille brändeille. Tällä hetkellä tehtävää toteuttaa noin 105 milttonlaista, joiden vahvuutena on laaja-alainen tausta ja osaaminen. Olemme kansainvälisistä ketjuista riippumaton ja itsenäinen kotimainen toimija. Tämä mahdollistaa vahvasti kasvuhakuisen liiketoiminnan kehityksen. TYÖRYHMÄ Erik Bäckman strategiajohtaja Jussi Seppälä projektipäällikkö Niklas Mannfolk projektikoordinaattori Sannamari Vuorela graafinen suunnittelija MILTTON Kaisaniemenkatu 6 A, FI Helsinki Tel: Fax: Painettu 2. huhtikuuta 2015 Helsingissä. 2. painos. 3

6 Tiivistelmä Suomi siiloista. Se on kahdenkymmenenkolmen suomalaisvaikuttajan toive ja päämäärä. Vaikuttajien mukaan juuri politiikan ja hallinnon siiloutuminen on estänyt Suomea tekemästä talousahdingon vaatimia päätöksiä. 23 haastattelua Suomen johtamisesta kertovat siitä, että valtioneuvosto ei ole johtanut Suomea yhtenäisenä valtiokonsernina. Päätöksentekoa ovat johtaneet ministeriöt omista hallinnollisista siiloistaan. Raportin ensimmäinen osa kertoo siitä, miltä Suomen taudinkuva näyttää. Talouden ja kilpailukyvyn ongelmat ovat hälyttäviä. Oikeista toimintatavoista tai edes tilanteen tulkinnasta ei ole kyetty sopimaan hallituksessa, jonka toimintaa on haastateltujen mukaan rampauttanut vakava keskinäinen luottamuspula. Yhteisten tavoitteiden puuttuminen ja epäluottamus ovat syventäneet siiloutumista, mikä on merkinnyt suurten politiikkakokonaisuuksien sekavaa ja hajanaista ajamista. Nämä haastateltavien arviot nostavat esiin myös johtajuuden puuttumisen. Edellytykset johtajuudelle ovat olleet heikot. Haastateltavat maalaavat siiloutumisen paljon valtion keskusjohtoa laajemmaksi ongelmaksi. Ylipäänsä eri yhteiskunnan sektoreita, hallinnonaloja, organisaatioita ja ihmisiä vaivaava kapeakatseisuus sekä omiin etuihin keskittyminen tuottaa runsaasti erilaisia ongelmia. Kokonaisetu hukkuu yksittäisten etujen alle. Etenkin ihmisten ja ajatusten liian vähäinen liikkuvuus sekä liiallinen hallinnollisista intresseistä kumpuava sääntely halvaannuttavat yhteiskunnallista dynamiikkaa. Esimerkiksi Suomen digitalisoituminen on monella tapaa kärsinyt siiloutumisesta. Tätä pidetään haastatteluissa suurena ongelmana. Raportin ensimmäisen osan luvut 1 5 kuvaavat ongelmia haastateltujen silmin, kun taas toisen osan luvut 6 10 kertovat haastateltujen näkemistä ratkaisuvaihtoehdoista. Esimerkiksi lukuun 2 Siiloutuminen vastaa luku 7 Ohralla ja Kehulla siiloista. Valtion ohjausjärjestelmän kehittämishanke Ohra ja Keskushallinnon uudistamishanke Kehu ovat politiikan sekä hallinnon mittavia selvityksiä siitä, kuinka siiloutumiseen valtionhallinnon johtamisen osalta vastattaisiin. Haastateltujen vaikuttajien enemmistö arvioi, että Ohra tarjoaa riittävät eväät hallituksen politiikan systematisoimiselle. Yhteinen tilannekuva, strateginen hallitusohjelma ja uudenlainen julkisen talouden suunnitelma ovat työkaluja, joilla tulevan hallituksen toivotaan lähtevän ratkomaan Suomen ongelmia. Systematiikan raameihin kaivataan kuitenkin käyttövoimaksi päämäärätietoista johtajuutta, joka kasvaa hallituksen keskinäisestä luottamuksesta. Luottamusta pidetään edellytyksenä siiloutumisen selättämiselle. Vaikuttajien haastattelut tarjoavat rikkaan kirjon näkemyksiä siitä, miten siiloutumisen eri ilmenemismuotoja vastaan tulisi toimia. Digitalisoitumisen kokonaisvaltainen luonne tulisi ymmärtää, esimerkiksi koko yhteiskunnalle erittäin tärkeässä opetuksessa tulisi ottaa ennen muuta huomioon lasten valmiudet hakea tietoa uudessa tietoympäristössä. Digitaalisuuden uudet trendit ovat kaikkia elämänalueita mullistavia kehitysmahdollisuuksia, joihin haastatellut toivovat Suomen tarttuvan. Haastatellut tarjoavat hallinnollisen sääntelyn korvaajaksi ylipäänsä asiakas- ja kilpailulähtöistä ajattelutapaa sekä liiallisen sääntelyn purkamista. Samaan vyyhteen toivotaan avuksi uusia demokraattisia prosesseja, joihin mediankin toivotaan osallistuvan. Media onkin jo osin omaksumassa aktiivisempaa roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa. Yhteiskuntaan toivotaan lisäksi ideointia tukevaa kannustavuutta ja monia muita elementtejä, joilla otsikon toiveeseen, Suomi siiloista, vastattaisiin. 4

7 Osa I

8

9 1 Taudinkuva Suutarin lapsilla ei ole kenkiä Miten voi olla, että Suomen kilpailukyky loistaa vertailuissa, mutta uppoaa todellisuudessa? Miten on mahdollista, että kallista hallitusaikaa on tuhrautunut vuosia ilman tarpeellisia rakenneuudistuksia? Miksi uudistuspäätökset kaatuvat yksi toisensa jälkeen? Miksi Suomen ennen laadukkaaksi uskottu hallinto tuntuu sylkevän enemmän haitallista sääntelyä kuin ratkaisuja ongelmiin? Mikä Suomea oikein vaivaa? Siinä vakavimpia niistä lukuisista avainkysymyksistä, jotka tähän raporttiin haastatellut keskeiset suomalaiset vaikuttajat nostavat esiin. Suutarin lapsilla ei ole Suomessa nyt todellakaan kenkiä. Rikki ovat sekä talous että politiikka. Kaikki haastatellut näkevät Jo ennen tätä vaalikautta olisi voinut ajatella, että politiikan tehottomuuden takia aiheutui vajaan 10 prosentin hävikki kansantalouden potentiaaliin, siis ennen katastrofia. Mutta nyt, mitä voi antaa kokoluokaksi sille, että käytännössä kuuteen vuoteen ei ole saatu aikaan välttämättömiä uudistuksia? Vanhanen oli oikeassa jo 2009 eläkkeitä pohtiessaan, samoin Katainen: kaikki pitäisi saada tuottavuuden palvelukseen. Mutta 2008 alkaen tuottavuus on romahtanut, ja kuusi vuotta on hukattu! Tuija Brax, vihreät, kansanedustaja, KEHU-työryhmän jäsen etenkin paisuvan kestävyysvajeen erittäin vakavana ongelmana, eikä päättäväisten toimien tarpeellisuudesta ole erimielisyyttä. Hyvin yksituumaisia ollaan myös politiikan epäonnistumisesta ongelmien korjaamisessa. Kriisitietoisuutta toivotaan yhteiskuntaan laajalla rintamalla, jotta muutoksille löytyisi tarvittava kannatus. Päätöksenteon siiloutuminen nähdään lähes poikkeuksetta politiikan epäonnistumisen taustalla. Tällöin tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että politiikkaa ovat päässeet aivan liikaa ohjaamaan ministeriöt omine kapeine näkemyksineen. Valtion kokonaisetu on jäänyt taustalle, kun valtioneuvosto ei ole noussut kansakunnan yhtenäisenä johtoryhmänä sitä ajamaan. Haastatellut näkevät, että samaan siiloutumisen vyyhtiin kiertyvät poliittisen johtajuuden puute ja politiikkaa kalvava epäluottamus. Johtajuutta ei synny keskinäisen epäluottamuksen takia, eikä luottamus kasva toimivan johtajuuden puuttuessa. Tässä haastateltujen kuvaamassa noidankehässä siiloutuminen ja kapea-alaiset sektori-intressit rehottavat mielin määrin kokonaisedun kustannuksella. Siiloutuminen tukahduttaa yhteiskunnan toimivuutta monilla muillakin tavoilla. Haastatteluissa ongelmaksi nähdään niin ajatusten kuin ihmistenkin kehno liikkuvuus eri yhteiskuntasektoreiden välillä. 7

10 Miksi politiikka, akateeminen maailma, yritykset, hallinto ja media ovat niin eriytyneitä ja miksi roolit ovat kapeat? Siiloutumiseen liittyy osaltaan myös sektorikohtaisen sääntelyn karkaaminen käsistä kapeat hallinnolliset näkökulmat ajavat siinäkin kokonaisedun edelle. Yhteiskunta kaipaa kipeästi uusia ideoita ja dynamiikkaa. Vaikuttajat alleviivaavat, että karua todellisuutta ilmiöiden ja käsitteiden takaa ei saa unohtaa. Jos Suomen vienti vetäisi taloutta kasvuun toivotulla tavalla, keskustelua politiikan ongelmista tuskin edes koettaisiin tarpeelliseksi. Synkät vientiluvut suhteessa kilpailijamaihin eivät kuitenkaan jätä epäselvyyttä huutavasta tarpeesta uudistaa taloutta eikä rampa politiikkakone siihen haastateltujen mukaan pysty. Ikääntyvän väestön tekemän työn tuottavuutta pitäisi siis saada selvästi parannettua. Enemmistö haastateltavista arvioi, että työmarkkinoiden uudistaminen nousee tässä suhteessa keskiöön. Asiakokonaisuus on äärimmäisen herkkä ja näkemykset vaihtelevat, mutta keskustelun tarpeel- Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo neljänneksittäin (euroina), käyvin hinnoin, indeksi, 2005= Puola Viro Tsekki Saksa Ruotsi Suomi Lähde: Macrobond, Eurostat 8

11 lisuutta ei kiistä oikeastaan kukaan. Missä määrin esimerkiksi työttömyysturvaan voi tai pitää puuttua? Keskustelusta tulee vaikea. Tätäkin kautta päädytään politiikan heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä. Keskustelu konsensuksesta nousee yhdeksi haastattelujen avainteemoista. Siihen liittyvät elimellisesti kysymykset niin hallituksen kokoonpanosta kuin uudistusten mittakaavastakin. Toisaalta arvostellaan konsensuksen dominanssia. Toisaalta muistutetaan eläkeuudistuksesta: vaalikauden ainoan läpimurron tekivät työmarkkinajärjestöt. Päätöksenteon ongelmien ja talouden rakennemuutosten lisäksi osa haastateltavista kysyy, mietimmekö Suomessa ylipäänsä oikeita asioita. Tai näemmekö itsemme oikeassa, realistisessa valossa? Olemmeko aidosti kansainvälisiä? Mittaammeko menestystämme väärin ja päädymme siksi vääriin valintoihin? Ymmärrämmekö esimerkiksi digitalisaation läpileikkaavan merkityksen kilpailukyvyn parantamisessa? Valtiot rakentavat digitaalista kapasiteettia epätasaiseen tahtiin Viidenkymmenen valtion ryhmä paljastaa neljä eri digitaalisen valmiuden aluetta Valtioiden sijoittuminen digitaalisen evoluutioindeksin neljällä osa-alueella Seisahtujat Alankomaat Tsekki Suomi Tanska Norja Ranska Belgia Portugali Tarkastelijat Ruotsi Sveitsi Singapore Iso-Britannia Hong U.S.A Kong Kanada Etelä-Korea Australia Uusi-Seelanti Japani Irlanti Itävalta Arabiemiraatit Israel Espanja Viro Slovenia Saudi-Arabia Unkari Puola Egypti Italia Kreikka Indonesia Kenia Kukoistavat Turkki Brasilia Slovakia Venäjä Filippiinit Digitaalisen evoluution muutos vuosina Malesia Chile Kiina Etelä-Afrikka Thaimaa Meksiko Intia Kolumbia Vietnam Erottautujat Nopeasti vetäytyvät Hitaasti vetäytyvät Hitaasti etenevät Nopeasti etenevät Lähde: Harvard Business Review, Digital Evolution Index 9

12 Digitaalisuus olisi Suomen valtti, mutta olemme jäämässä jälkeen. Se on karmeaa. Digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen ovat samaa mittaluokkaa kuin aikanaan teollistumisen, mutta se otetaan Suomessa aivan liian usein pelkkänä teknologisena haasteena. Ei löydy sitä välttämätöntä henkeä, että digitalisaatio otettaisiin kaikessa huomioon. Esko Aho, East Office, hallituksen puheenjohtaja, pääministeri Investointien vähenemiseen kiteytyy puolestaan monin tavoin Suomen yleinen tila. Innovatiivisuuden, ideoiden ja yhteiskunnan dynamiikan heikosta jamasta kertoo investointien kutistuminen viime vuonna viidellä prosentilla. Luku on niin merkittävä, että se veti koko bruttokansantuotteen miinukselle. Monet haastatellut näkevät Suomen luisuneen sekä verotukseltaan että ilmapiiriltään tilaan, joka työntää yrittäjiä ja sijoittajia pois. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat kasvussa, minkä pitäisi heijastua meillekin positiivisesti. Mutta näin ei nyt kunnolla käy, koska kilpailukyky on rapautunut. Meillä ei ole niinkään suhdanneongelmaa vaan rakenteellinen ongelma. Suhdanteet eivät siis ole pääsyy, vaan lisäsyy. Saksa onnistui rakenneuudistuksessa 2000-luvulla, meillä on nyt vielä aikaa, mutta ei pitkään! Maarit Kaltio, valtioneuvoston kanslia, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ay-liikkeenkin pitäisi olla huolestunut. Suomessa on paljon turhautuneita yrittäjiä, jotka eivät jaksa pitää täällä meteliä päällä, vaan keskittyvät kansainväliseen kasvuun. Suomen houkuttavuus investointiympäristönä on laskenut merkittävästi. Matti Vanhanen, keskusta, kansanedustajaehdokas, pääministeri Näistä oireista ja ilmiöistä rakentuu Suomen taudinkuva. Diagnoosin huolestuttavimpia piirteitä ovat kyvyttömyys tehdä päätöksiä sekä toteuttaa tehtyjä päätöksiä. Siiloutuneen yhteiskunnan toimivuus ei yllä nyt tasolle, jota sekä kansalaisilla että talouselämällä on Suomelta lupa odottaa. Suomen ei tarvitse olla entinen mallimaa, se voisi olla sitä taas. 10

13 Bruttokansantuotteen muutos Suomessa prosenttia 5,2 3,9 2,8 4,1 3,0 2, ,7 8, ,4 1,3 0, Bruttokansantuotteen muutos eri maissa 2014 prosenttia Iso-Britannia Yhdysvallat Ruotsi Saksa EU-maat Ranska Japani Suomi 2,6 2,4 2,1 1,6 1,4 0,4 0,0 0,1 Lähde: Tilastokeskus 11

14 2 Siiloutuminen Suutari pysyköön lestissään Politiikkaa on viime vuosina leimannut vaikeus sekä tehdä päätöksiä että panna ne toimeen. Tämä ei suinkaan ole jäänyt politiikassa ja hallinnossa tiedostamatta. Ongelmavyyhteä on käsitelty useissa selvityksissä ja raporteissa, joista ongelmille piirtyy yhteinen nimittäjä: siiloutuminen. Raporttien ehdotuksiin palataan myöhemmin. Siiloutuminen saattaa olla muotisana, mutta se kuvaa terminä hyvin perusongelmaa: yhteinen tahto, yhteinen tieto, yhteiset prosessit, työkalut ja omistajuus puuttuvat, koska kukin operoi tahollaan. Tätä siiloutuminen tarkoittaa, ja sen seuraus on yhteisen edun häviö kapeille yksittäisille eduille. Suomessa ministeriöt kokoontuvat hallitukseen kertomaan tahtonsa, joista tehdään kompromissi tai sitten ei. Ruotsissa pääministeri ja hallitus määrittelevät linjan, jota ministeriöt toteuttavat. Matti Apunen, Elinkeinoelämän valtuuskunta, johtaja Akuuteimmin siiloutuminen heijastuu poliittisesti valtionhallinnon ohjausjärjestelmän ja keskushallinnon uudistuskaavailuissa. Seuraavan hallituksen pitäisi nimenomaan olla siiloutumatta. Haastatellut kautta linjan kaipaavat valtioneuvostoa, joka toimii yhdessä, yhteisten päämäärien hyväksi. Syykin on selvä: vaikuttajat ovat yhtä lailla yksimielisiä siitä, että näin ei nyt ole ollut. Politiikkaa läheisesti seuraavat haastatellut kuvaavat, miten hallitusten muodostamisten yhteydessä on eletty vain lyhyt kultainen hetki, jolloin yhteinen etu on ollut pääasia ja laajemmat uudistuspäätökset ovat vaikuttaneet mahdollisilta. Tämän jälkeen ministerit tulevat vaihtaneeksi ylleen ministeriöhaalarit, eli oman hallintoputken näkökulmat, ja intressit syrjäyttävät valtioneuvostonäkökulman. Siksi olennainen kysymys onkin, saadaanko nyt laajalti suositeltu strateginen hallitusohjelma aidosti lyötyä lukkoon. Sen pitäisi kannatella yhteisesti sovittuja keskeisiä politiikkakokonaisuuksia koko hallituskauden. Hallitusneuvotteluvaiheen eli Säätytalon pituus ja laatu ovat haastateltujen mielestä ongelman ytimessä virhemahdollisuuksia ovat sekä sopiminen liian vähästä että sopiminen aivan liian paljosta. Tätä hallituskautta varten sovittiin näennäisesti kaikesta, mutta hankkeet hukkuivat siiloihin, kun yhteinen tahto puuttui. Sote-prosessia pidetään malliesimerkkinä siiloutuneen politiikan epäonnistumisesta. Poliitikot eivät ole hyödyntäneet valmistelussa riittävästi asiantuntemusta hallinnon sisältä ja sen ulkopuolelta. Hallinnon sisällä 12

15 Poliitikkojen sauma tehdä linjauksia ohi virkamiesten on Säätytalo. Sen jälkeen pitää olla tosi kova, että onnistuu. Kollegiaalisuuden kesto on noin kolme viikkoa, mustalla huumorilla sanoen. Tästä kokeneet poliitikot varoittavat nytkin, jos tulee löysä hallitusohjelma. Ei ole järkeä, että muutaman viikon tai kuukauden Säätytalosta tulee neljän vuoden Säätytalo. Jouni Backman, SDP:n eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, OHRA-työryhmän jäsen prosessista on puuttunut kokonaisvaltainen valtioneuvostonäkökulma, ja ison uudistuksen vaatimaa voimakasta yhteistä omistajuutta ei ole ollut. Sen ovat korvanneet eri yhteiskuntasiiloista kumpuavat keskenään ristiriitaiset näkökulmat. Niiden yhteensovittaminen epäonnistui ja tulos on tiedossa. On hämmästyttävää ja ison luokan mysteeri, miten sotessa lähdettiin liikkeelle ilman, että ensimmäiseksi selvitettiin, mikä on perustuslain puolesta mahdollista. Näin tapahtui ehkä siksi, että sotea tehtiin vähän kuin tekemisen vuoksi, ilman omistajuutta ja ilman selkeitä päämääriä. Pääministerin olisi pitänyt hoitaa asia. Matti Vanhanen, Keskusta, kansanedustajaehdokas, pääministeri Haastateltavat näkevät myös eräänlaista suojelevaa siiloutumista, jonka takia hyvinvointivaltio on kuristamassa itsensä. Haitallisena pidetään tällöin sitä, että pienten ryhmien erityisedut ajavat laajemman edun edelle. On esimerkiksi sinänsä hyvä periaate suojella ihmisiä kaikissa oloissa. Tämä voi kuitenkin joidenkin haastateltavien mukaan johtaa tilanteeseen, jossa erilaisten yhteiskunnan pienempien osien tai erityisryhmien suojelu merkitsee sitä, ettei koskaan päästä tekemään kokonaisuutta hyödyntäviä isoja uudistuksia. Tähän kaivataan ratkaisuja. Suojelevasta siiloutumisesta voisi monien ajattelun mukaan puhua erityisesti etujärjestöjen vallan osalta. Varsinkin ay-liikkeen katsotaan jarruttavan muutosta. Kriittisimmät muutosten vaatijat arvostelevat samasta syystä myös Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:n nähdään jo olemassaolollaan suosivan keskitettyä eikä paikallista sopimista. Konsensusta kyseenalaistetaan ja kehutaan samanaikaisesti. Kolmikanta on joillekin hidaste, joillekin välttämättömyys ja enemmistölle realismia. Kaikki antavat arvon työmarkkinajärjestöjen ansioille eläkeuudistuksessa. Vilkkaaseen keskusteluun työmarkkinoiden uudistamisesta palataan myöhemmin. Siiloutuminen heijastuu myös yhteiskunnan suuriin, läpileikkaaviin asiakokonaisuuksiin. Tällainen on etenkin digitalisaatio. Digitalisaatio on paljon palvelujen sähköistämistä laajempi, kokonaisvaltainen elementti, jota monet haastatellut pitävät suomalaisille elintärkeänä. Haastatellut näkevät esimerkiksi Suomen julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen digitalisoitumisen kärsineen siiloutumisesta pahasti. 13

16 Ministeriöiden IT-hankkeet ovat esimerkki, joka toistuu haastattelussa toisensa jälkeen. Ministeriöt ovat hankkineet kukin oman tietojärjestelmänsä eivätkä keskitetysti yhteistä. Tätä pidetään laajalti isona virheenä. Ministeriöiden IT-johtajat tavallaan halusivat kaikki oman jaguarinsa tai muun luksusauton, kun kaikki olisivat pärjänneet toyotoilla. Lopputulos on, että järjestelmät eivät keskustele keskenään. IT:stä on tullut isäntä, kun sen pitäisi olla renki. Näin arvioi yksi vaikuttaja. Myös lukuisien muiden haastateltavien mukaan IT-asioita eivät ole ohjanneet lisäarvo ja yhteinen etu, vaan ministeriöt. Siiloutuminen nähdään keskeisenä syynä myös epäonnistumisiin terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Moni haastateltava vertaa Suomen surkeaa jamaa Viroon, jossa valtakunnan terveydenhuoltoon rakennettiin edistyksellinen yhteinen järjestelmä pikavauhtia. Suomessa on yritetty hakea terveydenhuoltoon kustannustehoa soten kautta turhaan nyt jo vuosia. Terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä olisi tuottanut merkittäviä säästöjä, mutta siiloutuneet hallintokäytännöt ovat olleet este. Vanhojen vallitsevien rakenteiden siilojen etuja yritetään tukea pidemmän päälle epärealistisella sääntelyllä. Digitalisoitumisen nähdään purkavan siiloja ja koskevan saavutettuihin etuihin, minkä aiheuttaman vastustuksen haastatellut ovat panneet merkille. Siilot ja niistä kumpuava haitallinen sääntely ovat tästäkin näkökulmasta este tarpeellisille uudistuksille. Nyt jaetaan nopeaa tahtia globaaleja pelimerkkejä uusiksi. Digitalisoituminen rikkoo vääjäämättä olemassa olevia rakenteita, nyt on kysymys siitä hidastellaanko, vai vauhditetaanko. Uber ja taksijärjestelmän suojelu ovat tästä hyvä esimerkki. Suomi voi hidastaa, muttei estää! Nyt ei riitä rohkeus sanoa, että lähdetään edistämään digitalisaatiota. Max Mickelsson, Microsoft, johtaja Siiloutuminen ja liiallinen tai haitallinen sääntely ovat muutenkin kytkeytyneet toisiinsa. Monet vuosittain säädettävästä 1600 uudesta normista voidaan johtaa hallintoelinten tarpeeseen perustella olemassaolonsa. Haastateltujen mukaan siiloutuneet ministeriöt keksivät meille itse itseämme rajoittavaa lainsäädäntöä, joka ehkäisee yhteiskunnan toiminnan tehostamista ja muuta järkevää toimintaa. Kustannukset ovat kovat. Viranomaiset pelkäävät, etteivät itse noudata lakia. Voivat jopa tietää tekevänsä itse tyhmyyksiä, mutta on turvallisinta toimia varmuuden vuoksi juuri pykälien mukaan ja tekevät lisää pykäliä. Eri tutkimusten mukaan sääntelyn kulut ovat huolestuttavan korkeat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Risto Harisalo, Tampereen yliopisto, emeritusprofessori 14

17 Useampi haastateltu näkee siiloutuneen sääntelyn merkittävänä syynä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan korkeille kustannuksille. Tästä näkökulmasta arvioituna julkisen hallinnon toimijat ovat tuottaneet lumipalloefektinä sääntelyä sääntelyn päälle. Näin selittyvät ainakin osin raskaat, hitaat ja kalliit lupamenettelyt tarkastajineen ja tarkastuksineen. Moni haastateltu liittää tätä kautta siiloutumis- ja sääntely-yhtälöön myös asiakashenkisyyden sekä kilpailun puuttumisen nämä tehoa ja säästöjä tuottavat lähtökohdat istuvat huonosti siiloihin ja sääntelyyn. Pitkäkestoiset rakennus- ja ympäristölupamenettelyt ovat useiden haastateltujen hampaissa. Sana asiakas esiintyy tosi harvoin valtionhallinnon kielenkäytössä. Asiakas, markkinalähtöisyys, kilpailutus Nämä nähdään helposti kapitalistisena hapatuksena. On oikein puhua hallinnosta ja säännöistä, mutta jos olisi esimerkiksi valtion IT-asioissa mietitty asiakasnäkökulmaa, niin olisivatpa asiat aika toisin. Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto, toimitusjohtaja Erilaiset säännöt vaikeuttavat bisnestä usein kohtuuttomasti, ja esimerkiksi ympäristölupien käsittely voi venyä järjettömällä tavalla. Tällä on huomattavia kustannuksia, ja siksi investointeja emmitään yhä enemmän. Eräs kunnanjohtaja selitti kerran kuntamaailmaa sanomalla, että kunnallispolitiikassa ajalla ei ole merkitystä. Hän tiesi hyvin, että bisneksessä on! Markus Alholm, Alstom Finland, maajohtaja Yhteiskunnallisen siiloutumisen yksi keskeinen piirre on myös vähäinen liikkuvuus eri sektoreiden välillä. Useiden haastateltujen mielestä ihmiset ja ajatukset eivät siirry yritysmaailman, akateemisen maailman, politiikan, hallinnon ja median välille tavalla, joka hyödyntäisi yhteiskuntaa mittavasti. Liikkuvuuden vaikeutta alleviivaa, että siirtyminen on usein vaikeaa jopa sektoreiden sisällä. Haastatteluissa toivotaan, että kaikki sektorit ottaisivat enemmän vastuuta yhteiskunnan kehittymisestä. Nyt sektorit nähdään kovin siiloutuneiksi. Niiden sisäinen dynamiikka harvoin kannustaa liikkuvuuteen ja muutoshenkisyyteen. Siksi monet haastateltavat toivovat laajamittaista peiliin katsomista ja arviointia siitä, miten omia rooleja voisi määritellä avoimemmiksi, laajemmiksi ja hyödyllisemmiksi. Esimerkiksi median roolin vähäisyyttä pidetään ongelmana, osin myös median sisällä. Mediakriitikot näkevät median muun muassa torjuvan aktiivisempaa välittäjäroolia itselleen vetoamalla vaaraan perinteisen tiedonvälitysroolinsa hämärtymisestä. Osalle haastatelluista tämä puolustusargumentti ei kuitenkaan riitä, koska he katsovat median tiedonvälitysroolin jo nyt hämärtyneen. Niitäkin on, jotka pitävät mediaa perinteisessäkin roolissaan hampaattomana. Medialla on silti myös vahvat 15

18 puolustajansa, eikä sen merkitystä vähättele juuri kukaan. Valtaosa haastatelluista on pohtinut aktiivisesti politiikan ja hallinnon välistä sidosvyöhykettä, etenkin ministereiden poliittisia esikuntia ja aivan erityisesti kysymystä poliittisista valtiosihteereistä. Näkemykset vaihtelevat huomattavasti. Toisille esimerkiksi poliittiset valtiosihteerit ovat ongelma, toisille ratkaisu. Aika lailla yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että nykyinen epäselvä tilanne ei ole hyvä ja muutosta tarvitaan. Paradoksina pidetään sitä, että muita yhteiskuntasektoreita usein helposti arvioidaan ja arvostellaan niiden ulkopuolelta vailla kyseisen sektorin todellista tuntemusta. Tämä on yksi seuraus siitä, että sektorit eivät välttämättä tunne toisiaan kuin pinnallisesti, johtuen liikkuvuuden vähäisyydestä. Esimerkiksi jotkut akateemisen maailman arviot politiikasta ilman politiikan sisäistä tuntemusta nähdään haastatteluissa jopa koomisina. Liikkuvuus voisi parantaa tietämyksen laatua radikaalisti, arvioidaan haastatteluissa. Tässä suhteessa jotkut politiikassa itse toimineet pitävätkin poliittisten toimittajien analyysejä usein akateemisia arvioita parempina politiikan toimittajat kun ovat jatkuvasti poliitikkoihin yhteydessä. Liikkuvuuden luoman tietämyksen korvaa tässä tiiviiden kontaktien välittämä tietämys. Myönteisinä esimerkkeinä mainitaan toki muutama menestystarina siirtymisistä akateemisesta maailmasta yritysmaailman huipulle. Ne tosin jäävätkin haastateltujen muistin mukaan käytännössä lajissaan ainoiksi. Esimerkiksi yksityisen sektorin ja politiikan välisen liikkuvuuden vähäisyys on suuri ongelma. Liikkuvuuden puute tuottaa sisäänlämpiävyyttä. Harmittaa, kun kritisoidaan pätevien ihmisten nimityksiä siksi, että he tulevat talon ulkopuolelta. Vaikka puhutaan yleishallintotehtävistä, niin katsotaan, että pitäisi tulla samasta putkesta. Nykyinen hallintomalli johtaa henkiseen ja aineelliseen siiloutumiseen liikkuvuutta pitäisi olla kaikkialla. Veli-Pekka Nummikoski, Raha-automaattiyhdistys, toimitusjohtaja Vanha sanonta kehottaa suutareita siis meitä kaikkia pysymään lesteissämme. Sanonnan henkeen tiivistyy tahattomasti siiloutumisongelman ydin. Kyse on mentaliteetista vahtia omia reviirejä, torjua tunkeilijoita ja ihmisten yrityksiä vaihtaa roolista toiseen tai yhdistää rooleja. Oma ja omien etu tulee ennen yleistä. Muiden osaamista ei arvosteta. Muutos on pahasta. Maailma on myös helpommin ymmärrettävissä ja hallittavissa lokeroituneena. Siksi se haluttaisiin sellaisena pitää. Tähän ajatteluun ei pienellä maalla ole haastateltujen mukaan enää varaa. 16

19 3 Luottamuspula Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin Mistä siiloutuminen johtuu? Poliittisessa mielessä paljolti siitä, ettei vallitse luottamusta. Kun ei vallitse luottamusta, pelataan omaan pussiin ja varjellaan omia asemia. Siinä missä lähes kaikki haastatellut pitävät siiloutumisongelmaa vakavana, kaikki ovat yksimielisiä siitä, että suomalaista politiikkaa vaivaa vakava keskinäinen epäluottamus. Siiloutuminen syö johtajuutta. Vaikka valtionhallinnon konserniajattelua on vilpittömästi pyritty edistämään, tulokset eivät ole olleet viime vuosina hyviä. Kun ministeriöissä on muutenkin taipumus nähdä valtioneuvoston kanslia (VNK) mörkönä, joka yrittää viedä vallan, niin siiloutuminen vaikeuttaa pääministerin johtajuutta. Haastatellut ovat laajasti samaa mieltä: syventyneissä siiloissa asuu epäluottamus. Nyt on ollut 2011 aloittaneessa hallituksessa ikävä kyllä aika lailla rikkomisen henki, toisin kuin sinivihreänä aikana. Ei todellakaan ollut luottamusta nyt. Maarit Kaltio, valtioneuvoston kanslia, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Epäluottamus on tuottanut mätiä hedelmiä. Haastateltu toisensa perään päivittelee päättyvän vaalikauden masentavaa saldoa. Yrityksistä huolimatta kunnianhimoiset tavoitteet ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen. Rakennepaketista ei jäänyt jäljelle käytännössä mitään, ja eduskunnan istuntokauden lopuksi kaadettiin kilvan lähes kaikki loputkin hankkeet. Se, mikä ei ole jo kaatunut poliittiseen eripuraan, on murentunut kehnoon valmisteluun, joka on paljolti siiloutumisen aiheuttamaa. Haastatelluilta ei kehuja heru. Toisaalta poliitikkoja kohtaan tunnetaan sympatiaakin, nykytilanne ei varmasti ole ollut kenenkään tavoite vaalitulos loi niin vaikean asetelman, että se olisi ollut epäkiitollinen kenelle vain. Arvostan toisaalta suomalaisia poliitikkoja aika korkealle. 95 prosenttia tekee töitä tosi hyvin ja aktiivisesti. Ja ovat rehellisiä. Eivät ne korruptoituneita ole, mutta aika lailla joutuvat kusitolpiksi ja syntipukeiksi. Lauri Lyly, SAK, puheenjohtaja 17

20 Monet muistelevat Paavo Lipposen pääministerikautta. Lipponen pyrki varmistamaan, että kaikki hallitusryhmät saavat ainakin jonkin tavoitteensa läpi nyt vaikutelmaksi jää, että puolueet keskittyvät varmistamaan, ettei kukaan saa mitään läpi. Matti Vanhasen kaudella hallitustyötä taas helpotti ja lujitti, että pääministeri etäännytti itseään puoluepolitiikasta. Nyt puoluepoliittinen nokittelu lähentelee itsetuhomentaliteettia. Johtaminen on myös välinekysymys, ja prosessijohtaminen on ollut nyt luvattoman huonoa. Ollaan pahasti jäljessä yksityisen sektorin johtamisesta. Jouni Backman, SDP:n eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, OHRA-työryhmän jäsen Johtajuudella on merkitystä. Lipposta ei kannata liikaa romantisoida, leikkaukset johtivat osaltaan laajaan syrjäytymiseen, etenkin nuorten miesten. Oli intuitiivisia uudistuksia, joiden kaikki vaikutukset eivät olleet tiedossa. Mutta vaikka oli vääriä painotuksia, niin ratkaisuja löytyi, ja luottamus Suomeen palautui. Tuija Brax, vihreät, kansanedustaja, KEHU-työryhmän jäsen Epäluottamus kumuloituu. Poliittinen epäluottamus halvauttaa ensin politiikan. Siitä syystä yritykset eivät puolestaan luota politiikkaan ja sen luomaan taloudelliseen toimintaympäristöön. Tätä kautta kipeästi kaivatut investoinnit ja niiden luomat työpaikat jäävät suurelta osin syntymättä. Epäluottamus voi kasvaa kansainvälisiin mittoihin, jos luottoluokittajat menettävät uskonsa Suomen kykyyn tehdä päätöksiä. Haastatellut politiikan toimijat näkevät yksityisen sektorin osaamisen monessa suhteessa paljon korkealaatuisempana kuin suomalaisen politiikan johtamisen. Tähän vaikuttavat paitsi yksityisten organisaatioiden notkeampi toimintakyky myös ratkaisevassa määrin epäluottamuksen puute. Moni haastateltu haikeana vertaa riitaista hallitusta dynaamisen yrityksen johtoryhmään, joka todella puhaltaa yhteen hiileen. Eroa pidetään valtavana. Asetelma on monessa suhteessa omituinen. Sekä suomalaisia poliitikkoja että virkamiehiä arvostetaan sinänsä osaavina ja suoraselkäisinä ihmisinä, mutta epäluottamuksen ja voimistuneen siiloutuneisuuden olosuhteissa politiikan ja hallinnon kyky tuottaa kaivattuja lopputuloksia näivettyy. Jotain on pahasti pielessä, kun epäluottamus saa järkevät ihmiset tuottamaan järjettömiä poliittisia ja yhteiskunnallisia seuraamuksia, kulkee haastateltujen logiikka. Vallitsevan epäluottamuksen ja sen surkeiden seurausten hyvä puoli on se, että luottamuksen tärkeys on nyt kirkastunut kaikille. Epäluottamuksen vallitessa päästään parhaimmillaankin vain pienimmän yhteisen nimittäjän sallimiin tuloksiin se ei haastateltujen mukaan enää mitenkään riitä. Tätä pohditaan seuraavaksi. 18

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamusprosessin tavoitteet I/II 1. Lapin sote uudistuksen valmistelun normaali poliittinen prosessi Valmistelussa on ilmennyt tarvetta

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kuntien tehtävät ja velvoitteet -seminaari Finlandia-talo Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Kuntien tehtävät ja velvoitteet -seminaari Finlandia-talo Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 1(5) Kuntien tehtävät ja velvoitteet -seminaari Finlandia-talo 18.8.2015 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Muutosvarauksin Arvoisat kuntapäättäjät, Pääministeri Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot