SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Jyväskylän seutu perjantaina klo 13-15, Priimus, Oppio 1. AVAUS, seudun edustaja Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki avasi tilaisuuden. Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitosta kertoi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman prosessista. Tämän vuoden seutukierroksilla emme voi esittää liikennehankkeita mukaan, vaan ne nostetaan esille liikennepoliittisessa selonteossa. Tällä kierroksella painotetaan elinkeinopoliittista kehittämistä, osaamisen vahvistamisen asioita, hyvinvoinnin ja vetovoimaiseen toimintaympäristöön liittyviä asioita. Lisäksi ennakointi on nostettu omana asianaan esiin. Suunnitellaan mitä asioita voidaan tehdä omin resurssein ja millä asioilla voisimme pyrkiä vaikuttamaan valtion tulo- ja menoarvioon. 2. SEUDUN ALUETALOUSKATSAUS, seudun edustaja Timo Rusanen kertoi, että hallitusohjelman leikkausten merkitys kuntatalouteen vaikuttaa Jyväskylän kaupungin osalta 12 M :a. Toivotaan keskustelua ilmailualasta ja mitä voitaisiin asialle tehdä. Muita haasteita esim. työllisyys, osaaminen, ennakointi joissa kaikissa yhteinen pohdinta todella tarpeen. Kaupungin puolesta ajankohtaisia lisäksi kuntarakenneuudistuksen toinen vaihe. Uusi rakenne tullaan laatimaan karttamuotoisena tämän vuoden aikana. Rakenne valmistellaan näillä tiedoin työssäkäyntialuepohjaisena. Kaupunkistrategia ja hallitusohjelma viitoittaa työssäkäyntialueen pohjalta. Yhteistä pohdintaa millä tavoin voimme valmistautua kuntarakenneuudistukseen. Hannu Korhonen kertoi, että Keski-Suomen liitolla on halu toimia neutraalina keskustelupöytänä kuntarakenneuudistusasioissa. Erikoissairaanhoito on iso kysymys koko maakunnalle ja erittäin iso Jyväskylälle. SOTE palvelurakenneselvitys tulossa, johon selvitetty mitkä ovat niitä rakenteita, jotka ovat riittävän vahvoja tuottamaan SOTE-palveluja. Työryhmä katsonut tilannetta koko maakunnan kannalta jonka pohjalta tekevät ehdotuksensa. Mukana tulee olemaan aika radikaaleja ehdotuksia. Selvitys julkaistaan viimeistään Risto Kinnunen, Jykes Oy Alkuvuodesta oli hyvä työllisyyden kasvu, joka on nyt selkeästi hidastunut jopa pysähtynyt. Tämä viittaa siihen, että talvikaudesta on tulossa aika vaikea. Maakunnan kehittämispanos- Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 tukset on tehty niin, että niillä mennään 2013 asti (esim. klusterityö). Panoksia pitäisi laittaa yrityksiin joilla on kasvupotentiaalia tai kv-toimintaa. Finnairin lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä oli menetys. 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Timo Rusanen: Jyväskylän tärkeitä asioita ovat liikenneasiat, raideyhteydet Helsinkiin (yhteinen esitys jatkosta tehdään), kuntarakenneuudistus, EU-politiikka. Laura Ahonen, Jyväskylä kaupunki Miten EU:n vaikutukset valuu Jyväskylän seudulle? Miten voidaan säilyttää työpaikat? EUstrategia Eurooppa 2020 tehty, jossa puhutaan miten voidaan jalkauttaa alueelle. Halutaan, että alueilla toteutetaan strategiaa. Lippulaivahankkeita mm. Innovaatiounioni jonka alla mielenkiintoisia aihioita joista Jyväskylä voisi ottaa kopin. Älykäs erikoistuminen nyt pitäisi erikoistua omiin vahvuuksiin ja määritellä ne selkeästi ja panostaa niihin vahvasti. Suurimmat panokset niihin kohteisiin, joita pidetään tulevaisuuden kannalta tärkeimpinä. Alustavissa kaupungin keskusteluissa mietitty mitä nämä voisivat olla. Meillä on esimerkiksi uusiutuvat energiat, osaamisen vahvistaminen, innovaatiokeskittymän rakentaminen. Valinnat vaatii myös osin joistain vanhoista asioista luopumista. Mietittävä mitä me halutaan seuraavaksi tehdä? Hannu Korhonen sanoi, että tämä on juuri se tie, johon halutaan mennä eli panoksia laitetaan sinne missä on kasvupotentiaalia. Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta antoi palautetta yritysten heikosta mukanaolosta innovaatiokeskittymässä, julkinen puoli on kyllä hyvin mukana. Tähän pitäisi pystyä tarttumaan. Mukana tulee olla globaaleja vetureita. Jyrki Saarivaara, Keski-Suomen Ely-keskus Innovaatiokeskittymästä puhuttu pari vuotta. Valinta oleellinen - mihin panostetaan? Pitäisi olla varma mikä oikea panostuskohde johon kannattaa panostaa suurin osa resursseista. Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Olemme hyviä julkisen sektorin toimijoita, se puoli hyvin kunnossa mutta kytkentä yrityksiin puuttuu. Malli pitää muuttaa ihan toiseksi. Yritykset tulee jatkossa päättämään Keski- Suomen menestymisen. Helena Pihlajasaari, Keski-Suomen liitto (maakuntahallitus), Lievestuore: Uusissa ohjelmissa pitäisi nostaa enemmän esille kansainvälisyyttä. 2

3 Laura Ahonen sanoi, että ongelmana on keskisuurten yritysten puuttuminen. Pk-yrityksiä on paljon, mutta ne ovat pieniä. Miten niitä kasvatetaan että pystyvät ottamaan haltuun maailmanmarkkinat? Timo Rusanen: matkustuskäyttäytymistä selvitetty hankkeella Pietarin osalta. Risto Kinnnen: Jykesin johtoryhmä ollut Pietarissa. Pietari on erittäin voimakas ja voimakkaasti kasvava metropoli. Miten markkinoille pääsee? Matkalla kuultu Stockmannin maajohtajaa. Kestokulutustavara tuodaan ulkomailta. Viesti oli se, että venäläiset arvostavat suomalaista tavaraa ja elintarvikkeita -> mahdollisuuksia sillä rintamalla on. Mikroyrityksillä vaikea mennä markkinoille, pitäisi liittoutua koska on niin suuret markkinat. Alueella ei näy vielä kovin voimakkaasti länsimaiset yritykset. Tämä on potentiaali suomalaisten kannalta. Markkinavolyymia olisi. Helena Pihlajasaari: mahdollinen viisumivapaus vapauttaa mahdollisuuksia. Jukka Lehtinen: Jotain olisi syytä tehdä sen suuntaisille väylille. Keski-Suomen osalta Itä- Länsi keskustelu herkkä aihe. Liikenneyhteydet ei tällä hetkellä kuitenkaan suurin pullonkaula. Laura Ahonen: Jos halutaan tehdä yhteistyötä Pietarin suuntaan, on laitettava myös väylät kuntoon. Teppo Sirniö, Petäjävesi Petäjäveden kunnan strategiakartta 2020 Omat menestystekijät Petäjäveden kannalta. Elävä maaseutu ja laadukkaat palvelut, tasapainoinen kuntatalous. Aktiivisen yrittäjyyden ja hyvän työllisyyden tavoitteet. Kehittyvän seutuyhteistyön kunta. Kuntapariyhteistyössä Multian kanssa joka Keuruun seutukunnassa. Petäjäveden kärkihankkeet: Kampus 2012 (lukio ja ammatillinen koulutus yhteen - kunnan merkittävin hanke lähiaikoina), Ekotaajama hanke (energiatehokas asuinalue), nuorten työllisyyshanke Varikolta Verkostoon jossa kaikille alle 25-vuotiaille tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, kaavoitus-hankkeet. Helena Pihlajasaari: Laukaa-Konnevesi yhdistymiskeskusteluja käydään, kunnilla mm. lukiohankeyhteistyö. Laajakaista-asia koskettaa ainakin Konnevettä (yritykset joutuneet siirtymään pois koska yhteydet ei toimi, eikä niitä korjata!). Isot sairaalahankkeet, terveydenhoitohankkeet. Kuinka paljon erikoissairaanhoito keskittyy, neljä isoa investointia menossa maakunnassa perusterveydenhoidossa, Laajalahti -hanke kesken. 3

4 Kari Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus: Laajalahti -hanke pitäisi päästä loppuviimeistelyyn. Sääli, jos ei saada loppuvaiheeseen rahoitusta, Ely-keskus yrittää saada rahaa. Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Laajakaista-asiaa: Jyväskylän seudulla kunnat ovat kahdessa korissa. Jyväskylä ja Uurainen kilpailutettu ja tarjous tullut Kuuskaistalta. Toisessa kategoriassa tältä alueelta ovat Petäjävesi ja Laukaa joilla on tämän vuoden loppuun asti voimassa oleva tarjous. Muurame mustaa aluetta = tukikelvotonta aluetta. LVM:n nettisivuilla yhteenveto tehdystä selvityksestä. Tukijärjestelmä Laajakaistan ympärillä ei toimi. Kuntien rahoitusvastuu takausten suhteen raskas. Vireillä keskustelu muutoksista Laajakaista lakiin. Tapio Saarinen vastaa liitossa Laajakaistan lisäksi yhteispalvelupilotista ja ICT-strategiasta kuntiin. Timo Rusanen näytti visiokuvia Lutakon alueesta, Jyväskylän satamasta, Kaupunkistrategia: Puu-Aalto-Päijänne Korpilahden sataman investointien johdosta, vierasveneilijöiden käynti noussut kahdessa vuodessa 800:sta -> 1300:aan. Perustuu myös suuriin tapahtumiin kuten Päijänne purjehdus ja Palvipäivät. Hannu Korhonen: Suunnitteluasiakirjoissa on ollut vahvasti esillä Arvoitusten Päijänne. Pohdittu miten työ etenee, mikä on liiketoimintaa ja miten se liittyy alueen yrityksiin. Miten yritykset näkevät hyödyntämisen? Todettu, että halutaan mielellään kehittämisyhtiöt mukaan jatkokeskusteluihin. Jämsän seututilaisuudessa sovittiin, että käännytään Jykesin puoleen tässä asiassa. Jatketaan keskustelua aiheesta Jykesin kanssa. Tuija Mäkinen, Jyväskylän kaupunki: Petäjäveden lukio-investointi. Kunta rakentaa tilat. Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus: Onko missään keskustelut nuorisotyöttömyydestä? Nuorten työttömyysaste on ollut ensimmäisellä vuosipuoliskolla 28,4% ja toisella 30,4%. Tuija Mäkinen vastasi, että kaupunginhallitus on keskustellut asiasta. Hannu Korhonen: Maakuntahallituksessa on myös keskusteltu. Keski-Suomen liitolla on ollut hankehaku nuorisotyöttömyyshankkeisiin johon tuli 18 hakemusta. Jyväskylän seudun toimijat ovat vahvasti esillä hakijoina. 4

5 Terttu Kiviranta, Jyväskylän aikuisopisto: Keskustelua koko ikäluokan osalta KESUvalmistelun yhteydessä. Pidetään huolta siitä, että koulutuspaikkoja on maakunnassa riittävästi. Teppo Sirniö: Nuorisotyöttömyys. Ammatillinen koulutus ei pysty suoraan palvelemaan yritysten tarpeita. Ristiriidassa pudokkainen kanssa. Mitä voisi tehdä tässä asiassa? Pitää rakentaa jokaiselle henkilökohtainen opetussuunnitelma joka vastaa suoraan yritysten tarpeeseen. Paltamon malli hyvä esimerkki. Jorma Sinkkonen: Koulutuspaikat oleellinen asia. Kilpailu kovaa koulutuspaikoista. Aikuiset tulee kilpailemaan samoista paikoista. Pitäisi huolehtia siitä, että paikkoja olisi riittävästi. Eija Heinonen: Puhutaan samasta huolesta. Toisaalta syrjäytymisvaara, toisaalta koulutettuja, toisaalta ollaan sitä mieltä ettei saada työvoimaa. Strateginen tulossopimus liittyy siihen mihin määrärahoja suunnataan. Jyrki Saarivaara: yrittäjyyskoulutusta! 4. ENNAKOINTI Anu Tokila Keski-Suomen liitto (koulutuksen ja osaamistarpeiden keski- ja pitkänaikavälin ennakointi), Seija Kiiskilä Keski-Suomi Ennakoi, Eija Heinonen Keski-Suomen Ely-keskus (lyhyen tähtäimen osaavan työvoiman turvaaminen). Ennakointia ei pidä erottaa muusta kehittämistoiminnasta. OKM:stä kerrottu, että maakunnat ovat saaneet koulutuspaikkaa liikaa ja nyt ruvetaan katsomaan maakuntia suurempina kokonaisuuksina. Voidaan ennakoida, että Keski- Suomi ja Pirkanmaa katsotaan nyt yhdessä. KESU:n osalta laajempaa osallistumista, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden ääni ei kuulunut vaikka sitä peräänkuulutettiin (ei koulutusorganisaatiot). Toivottaisiin laajempaa keskustelua esim. innovaatiokeskittymää. Yrittäjyyskasvatus / koulutus maakuntaan. Syksyn aikana julkaistaan yrittäjyyskasvatuksen luonnos, johon koottu toimenpiteitä yhteen. Kierretään koulutusorganisaatiota ja kuntia ja viemään asiaa eteenpäin. Ennakointi ei ole erillinen prosessi -> pitäisi katsoa laajemmin koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tilastot hyvin pieni osa ennakoivaa työotetta. Kuvat: 1. tilastoista tulevaisuus kuviin, 2. Vuorovaikutus. 3. Ennakoiva työote 5

6 Ennakointifoorumi ja jossa keskustellaan tulevaisuudesta. Nähdäänkö työttömiä vai nähdäänkö osaamisresurssia? Mitkä ovat ne työpaikat, joissa tämä osaamisresurssi voisi työskennellä? Toteuttamiskelpoisia aihioita etsitään. Kuka lähtisi viemään eteenpäin? Toivomus, että kaupunginhallitus käyttäisi hetken aikaa tämän asian miettimiseen. Parhaat ideat palkitaan! Keski-Suomi Ennakoi Facebookissa: Ennakointiaineistot: Heikki Malinen, JAMK: Tämän hallituskauden aikana JAMK:in osalta vähennetään rahoitusta 13 %. Tämä tarkoittaa keskimäärin 8% opskelijamäärän vähentämistä. Jos tämä toteutuu se tarkoittaa Jyväskylän osalta muutamaa sataa opiskelijaa, ehkä jopa yli viittäsataa. Mitä nämä 500 tekevät? -> suorat säästöt eivät välttämättä ole aina säästöjä. Millä tavoin pääkaupunkiseudun isot oppilaitokset pitävät paikkansa? Tarkastellaanko mahdollisesti yhdessä Pirkanmaan TAMK:in kanssa? Aikataulu nopea, jo kuukauden kuluttua tullaan kysymään millä tavalla tullaan kehittämään ja koulutusta vähentämään. Rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Ote hyvin vahvasti ministeriön puolella, tämä huolenaihe tällä kentällä! Positiivisempaa on yrittäjyysteeman nouseminen. Tähän kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Koulutuksen vientisopimukset hyvä asia. Kolme uutta sopimusta ulkomaille. Häiriötilanne on selkeästi tulossa. Jos pystyttäisiin vaikuttamaan, sitä toivottaisiin. Jorma Sinkkonen: Vuosi 2013 tulee koskemaan toista astetta. Oppilaitokset uuden tilanteen edessä. Yritetään löytää ratkaisuja. Yrittäjyyteen entistä enemmän panostettava. Elinkeinoelämää mukaan entistä enemmän mukaan panostamiseen. Veli-Pekka Päivänen: Entäpä jos bioenergia siirtyy verolle, mitä merkitsee Keski-Suomen kannalta? Elinkeinoelämä lehden mukaan bioenergian luokittelu muuttuu fossiiliseksi -> nyt edunvalvonnan paikka. Jyrki Saarivaara: Paljonko JAMK:in säästöistä kohdistuu mihinkin? Hannu Korhonen: Selvitellään edellyttääkö y-jory:n uudet toimintatavat lainsäädännöllisiä muutoksia. Keski-Suomen liitto jatkaa keskustelua kehittämiskokonaisuuksien vastuunjaoista Jykesin edustajan kanssa. Muistion vakuudeksi Päivi Blå 6

7 OSALLISTUJAT Emmiina Nikulainen, Keski-Suomen Sydänpiiri ry Seija Kiiskilä, Keski-Suomi Ennakoi/JAMK Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Salla Saari, Uuraisten kunta Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Tuija Mäkinen, Jyväskylän kaupunki Laura Ahonen, Jyväskylän kaupunki Risto Kinnunen, Jykes Oy Jyrki Saarivaara, Keski-Suomen Ely-keskus Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Heikki Malinen, JAMK Teppo Sirniö, Petäjäveden kunta Helena Pihlajasaari, Maakuntahallitus Kari Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Seppo Kosonen, Keski-Suomen Ely-keskus Jorma Sinkkonen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Sakari Liimatainen, Jyväskylän yliopisto Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 7