SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA KEURUUN SEUTU torstaina klo kaupungintalo, valtuustosali Asialista 1. AVAUS, seudun edustaja Timo Louna, Keuruun kaupunki Tilaisuuden aikataulutus ja esittelykierros. Timo Louna, Keuruun kaupunki Keuruun seudun infra-tavoitteet (Keuruu pohjois-etelä yhteydet, valtakunnalliset länsiitäyhteydet, logistinen keskus). Tiehankkeet: (Lapinsalmentien perusparantaminen, VT 23 ja KT 58 risteys, VT 23 ja ysitien risteys/karjolan teollisuusalue, KT 58, Vaasantien- Keuruuntien-Niilontien risteys, Riiholan ja Tavaratien risteysalue, Muut risteysalueet: Otavantien liittymä, Vaasantien ja Samuli Rantasentien risteysalue, VT 23 ja Melonsaarentien risteysalue, Liikenneturvallisuutta parantavat kevyenliikenteen väylät: Könttärin lenkki, Keuruun keskusta-kaleton kevytliikenneväylä, Ilvestien kevytväylä, Keuruu-Haapamäki kevytliikenneväylä). Maa-ainespankki (Talvisalon jatkokäyttö). Keuruun vesiliikelaitos hankkeet. Keuruun kouluhankkeet. Keuruun työllistämisen kolme pointtia v.2012 (alle 29vuotiaat, yli vuoden työttömänä olleet, yli 500 pv työttömänä olleet). Teppo Sirniö, Multian kunta Sirniö esitteli Multia 2020 strategiakarttaa. Kuntaparin Petäjävesi-Multia linjaukset / uusi strategia ja kuntatalous = palvelutuotanto yhteistä, strategia yhteinen, yhteinen elinkeinopolitiikka, seutuyhteistyö, muuten erilliset kunnat, tavoitteena kuntayhteistyön parantaminen -> hyvä suoriutuminen kunnan perustehtävästä. Multian kehittämisen painopisteet: uusi strategia ja kuntatalous, vanhuspalvelujen kehittäminen, vt 18, Laajakaista -hanke, Ekotaajama hanke. Esa Lintula, Keulink Oy Kärkihankkeet Keurusselän alueella Matkailukeskus Keurusselän kehittäminen Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 -menetys 15 m /vuosi, asia kuntoon pian! Keuruun-Jämsän kehittämisverkosto (TeknologiaCenter) -laser-vesileikkaus-plasma -keskus, tehdään yhdessä Jämsän kanssa, mallia koitetaan viedä eteenpäin Työvoiman saatavuuden sekä elinkeinoelämää tukevan ammatillisen koulutuksen turvaaminen Keuruun seutukunnalla Oppimisympäristöjen rakentaminen teollisuusyrityksiin -tällä hetkellä puuttuu ammatillinen toteuttaja, toivottavasti saadaan pian esim. JKL- Mänttä Yrittäjäpolven vaihdosten edistäminen -lähes 300 työpaikkaa katkolla ellei saada jatkajia Teollisuus-ja palvelualueiden laajentaminen/uusien avaaminen Kaupan keskus -Keuruu Keuruun keskustan ja palveluiden kehittäminen Keuruu on Läntisen Keski-Suomen palvelukeskus Biometalli (?) ja uusiutuva energia Tiejärjestelyt Seutukunta investoi tulevaisuuteen( ) Keuruun kaupungin investoinnit10,0 M Multian kunnan investoinnit1.8 M Teollisuusyritysten investointi-ja keh.hankkeet (päivitettävinä) XXX YHTEENSÄXXX M Viikolla 36 tehdyn yrityskyselyn perustella etenkin teollisuusyritykset näkevät tulevaisuuden hyvänä (tehty n. 20 merkittävimmälle yritykselle). Maakunnallinen ja ylimaakunnallinen toiminta Lisääntyvän yhteistyön edistäminen Jämsän ja Saarijärven seutukuntien kanssa -Keuruun ja Jämsän kehittämisverkosto hanke -Pirkanmaa merkittävin kauppakumppani Keuruun ja Multian metalliteollisuuden osalta KOKO Ylä-Pirkanmaa, Keuruu ja Kaakkois-Pirkanmaa: Energia-ja ympäristöklusterin kehittämishanke (ENY) sekä Young people for young people -hanke Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy: toiminnan uudelleen käynnistäminen Insinööristä materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Jämsän seuduilla Pohdittavaa Kuntastrategia Keulink ryhmän strategia 2

3 Keulink Kiinteistöt Oy:lla tärkeä rooli tulevaisuudessa Keulink Oy:n hallituksen terveiset: Paikallisista tavoitteista ja tarpeista lähtevä kehittämistoiminta tulee säilyttää Keski- Suomen maakunnassa. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄ KESKUSTELU Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa Tällä kierroksella maakunnasta voidaan esittää 1-2 kohdetta jotka pyritään saamaan valtion tuloja menoarvioon Liikenneinfrakohteet eivät ole mukana tällä kierroksella. Juha S. Niemelä, Ely-keskus Elyn strateginen tulossopimus > hallitusohjelmaa linjaava jossa kolme valtakunnallista painopistettä, jotka menee yhteen myös Maakuntaohjelman painopisteiden kanssa. (Valtakunnallisesti eteenpäin ). Valtion aluehallinnon palvelut 2013: yhteinen yksi TE-toimisto Keski-Suomeen ei tarkoita että palvelut häviää seudulta. Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Alueella hyviä yhteistyökumppaneita keskeisen sijainninkin vuoksi. Di-koulutus hyvä esimerkki. Saarijärvi-yhteistyöstä on tullut hyvää palautetta. Keuruun kaupungin KOPPI- Kokemuksellinen työssäoppiminen hanke on menossa Keski-Suomen liitossa eteenpäin ja etenee maakuntahallituksen esityslistalle. Puolustusvoimat tekee isoja supistuksia, alueella pioneerirykmentti ja varikkoalue. Nostetaanko yhteisvoimin esille alueen säilyttäminen? EU-rahoitus mahdollinen muiden hankkeiden eteenpäinviennissä. Juha S. Niemelä kertoi, että yritystoiminnan tukiapparaattia ollaan yksinkertaistamassa, jotta tuet menisivät selvemmin yrityksille. Esitys yrityspalvelusetelistä menossa eteenpäin -> kehittämisyhtiö voisi myöntää suoraan yritykselle n :n hankkeet joka mahdollistaisi nopean tuen yritykselle. Timo Lounan toteamukseen Laajakaista -hankkeen tärkeydestä vastasi Tapio Saarinen Keski-Suomen liitosta: Kuuskaista ainoa tarjouksen tekijä Laajakaistayhteyksien toteuttajaksi. Finnveran ja Euroopan Investointipankin (EIB) rahoitusmahdollisuuksia/takausvastuita selvitetään. Keski- Suomen kunnat jakautuneet kolmeen koriin. Ensimmäisessä korissa ovat kunnat, jotka ovat jo pitkällä valmistelussa (Multia kuuluu tähän), toisessa korissa on kunnat, joille on tehty markkina-analyysi. Näiden osalta kilpailutus pitäisi laittaa käyntiin tämän vuoden aikana muuten markkina-analyysi vanhenee ja asia viivästyy noin vuodella. Kolmannen korin 3

4 kunnat eivät ole vielä tehneet mitään asian eteen. Laajakaista-asia on kunnanjohtajakokouksen asialistalla Kansallisella tasolla asia on käsittelyssä eduskunnassa jolloin on odotettavissa mahdollisia uusia valtakunnallisia ohjeistuksia asiaan. Teppo Sirniön mukaan kuntien vastuu Laajakaista -hankkeen toteuttajana / lainojen takaajana on kohtuuttoman suuri. Anita Mikkonen toivoi kommentissaan, että takausosuuksia saadaan pienemmäksi EIB:in / Finnveran mahdollisen mukaantulon kautta. Kalle Kuusimäki kysyi, onko satelliittitekniikan käyttömahdollisuuksia selvitetty? Tapio Saarinen kertoi, että Soneran satelliitti-pilotti ei edennyt eikä sen onnistumisesta saatu tuloksia. Satelliittitekniikka voi olla hyväkin vaihtoehto jossakin tiedonsiirrossa, mutta etäisyysongelmat tuovat ongelmia nopeuteen, jonka vuoksi se ei riitä kaikentyyppiseen tiedonsiirtoon. Tämän tekniikan käyttöön ei ole vielä markkinoilla kaupallisia mahdollisuuksia. Lauri Oinonen totesi puheenvuorossaan, että valtion puolustushallinnon rakenneuudistus pitää nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena. Tapio Montonen, Keuruun kaupunki -Laajakaistayhteyksien riittävä nopeus ehdoton edellytys yrityksille (100 megaa - ei 1 mega joka valtion tavoite) -Ratahanke (itä-länsi yhteys) -Lähiruoka / maaseutunäkökulma Riitta Vanhanen, Keuruun kaupunki Osaavan työvoiman ja ennakoinnin puolella alueella tarvitaan hoitoalan työvoimaa. Mahdollisuudet erilaisiin kouluttautumismahdollisuuksiin tällä alalla myös alueella? Hannu Korhonen kertoi, että erilaisia hankkeita ennakointiin liittyen on menossa. SOTEhenkilöstön saatavuuteen liittyvät henkilöt mukana työryhmässä (koulutusorganisaatiot, sairaanhoitopiirit, Keski-Suomen liitto). Jämsässä sovittu ja nyt sovitaan Keuruun osalta, että otetaan alueen henkilöt mukaan tähän suunnitteluun. Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Ammatillisessa koulutuksessa kaksi näkökulmaa -> nuorten koulutus ja työreservin jatkokoulutus. Keuruulla ollaan toteutettu ja jatketaan edelleen seutumallia -> yhdistelmäopintoja (lukio + ammatillinen koulutus) joka suoritetaan isolta osalta alueella esim. työssä oppimalla. Työreservin kouluttamismahdollisuudessa JAO on valmis olemaan mukana. Puheenvuorossa kysyttiin, miksi alueen kehittämistä esittelevissä suunnitelmissa ei ole mukana mekaanista puunjalostusta / bioenergian kehittämistä? 4

5 Esa Lintula vastasi, että puuteollisuus toimialana on alueen prosentuaalisesti nopeiten kasvava ala, mutta työpaikkamäärät ovat pieniä. Alueen erinomainen vahvuus on laminaatin jatkojalostus, jossa tärkeänä pidetään jalostusasteen nousua. Timo Louna totesi myös, että kaupunki on mukana nostamassa ja kehittämässä tätä alaa jos alueelle saadaan yrittäjyyttä. Puheenvuorossa kysyttiin kaavoittamisesta ja mietittiin pitäisikö pyrkiä avaamaan enemmän rakentamismahdollisuuksia / pyrkiä väljentämään kaavoitusmääräyksiä valtakunnan tasoisena? Louna totesi, että Keuruu on hyvässä yhteisymmärryksessä liiton ja Elyn kaavoitushenkilöiden kanssa lakisääteisten kaavoitusmääräysten suhteen. Hannu Korhonen totesi, että valtiovallan ohjaus on kiristynyt kaavoitusasioissa. 3. ENNAKOINTI Anu Tokila Keski-Suomen liitto, Seija Kiiskilä Keski-Suomi Ennakoi, Eija Heinonen Keski- Suomen Ely-keskus Ennakoivaa työotetta halutaan korostaa ja sen rakentamiseen halutaan seudut mukaan. Seutujen oma ennakointi erittäin tärkeä yhteisessä prosessissa, rakentamisessa ja tiedon tuottamisessa. (Alueen ennakointitahoja JAO, TE-toimisto, kuntien hlöt, Keulink Ritva Pohjola). Käytännön tulevaisuuskeskustelua käydään ennakointifoorumissa 9. ja Jälkimmäiseen haastetaan seutuja mukaan miettimään tulevaisuuden uusia työmahdollisuuksia, millaista uutta yritystoimintaa voisi syntyä, ideoita kuinka hyödynnetään nuori, hyvä, hyvin koulutettu työvoimaresurssi? Ennakointiaineistot: Keski-Suomi Ennakoi Facebookissa: Muistion vakuudeksi Päivi Blå 5

6 OSALLISTUJAT Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi/jamk Anne Hakala, JAMK Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Paula Pusa, MTK-Keski-Suomi Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Riitta Vanhanen, Keuruu Harri Perttinä, Keuruu Heikki Paavuori, TE-toimisto Petteri Järvinen, Jämsän ammattiopisto Teppo Sirniö, Multian kunta Timo Määttä, Keuruun kaupunki Lauri Oinonen, Keuruun kaupunki Markku Ritola, Keuruun kaupunki Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus Vesa Limmeri, EL Haapamäki Eero Lampinen, EL Haapamäki Pasi Pirtala Ely-keskus Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Seppo Kosonen, Ely-keskus Juha S. Niemelä, Keski-Suomen Ely-keskus Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Harri Oksanen, Keuruun kaupunki Kalle Kuusimäki, Keuruun kaupunki Esa Lintula, Keulink Oy Juha Kauppila, Keulink Oy Timo Louna, Keuruun kaupunki Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Tapio Montonen, Keuruun kaupunki Pekka Walden, Suur-Keuruu Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 6