TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009"

Transkriptio

1 /033/2004/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET PÄÄMÄÄRÄ SUUNNITTELUKAUDEN PAINOPISTEET JA NIIDEN RESURSOINTI VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Määrä ja osaaminen Työhyvinvointi Palkkakilpailukyky Henkilöstötiedon hallinta TOIMINTA Toimintajärjestelmän kehittäminen Kansainvälistyminen Omien resurssien uudelleensuuntaaminen vahvistettaville toiminnoille Menokehyksen nousulla vahvistettavat toiminnot (kehittämissuunnitelma) Viestintä Tiedon ja teknologian siirto VOIMAVARAT Rahoitus Taloushallinnon kehittäminen Toimitilat ja pellot TALOUDEN KEHITYS...22 Liite 1. Yhteenveto MTT:n voimavaroista vuosina Liite 2. Rakennushankkeiden vaikutukset vuokriin vuosin , Liite 3. Kehyslomakkeisto

3 2 1. Toimintaympäristön muutokset MTT:n toimintaympäristöön vaikuttavina megatrendeinä nähdään seuraavaa. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Yhteismarkkinat laajenevat, mikä merkitsee tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Tämä perustelee esimerkiksi kotimaisen lisäysmateriaalin tuotannon tarvetta, mutta toisaalta se korostaa laatuketjun aukottomuuden tärkeyttä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä. Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja markkinoida. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen Vuoteen 2007 mennessä päätetään maaseutupolitiikan linjauksista osana EU:n uutta ohjelmakautta. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävät WTO-neuvottelut ratkeavat aikaisintaan vuonna Lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon. Kansalliset (pohjoinen tuki, 141-tuki, kasvinviljelyn tuki) ja kansallisesti räätälöitävät maataloustuet (LFA ja ympäristöohjelma), investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellytävät voimakasta tutkimuksellista panosta. Huoltovarmuus on tärkeää. Poikkeamat energian ja veden saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti. Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Maatalouden yksikkökoko kasvaa nopeasti, mikä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat

4 3 jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon. YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventumisen riskit pelottavat. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Selvitysmies Jussi Huttusen laatimassa raportissa Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen ( ) korostetaan, että sektoritutkimus on yhteiskunnan kehittämisen keskeinen väline. Raportin mukaan sektoritutkimuksen merkitys poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan eri lohkojen kehittämisessä kasvaa. Raportissa korostetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä. Tutkimusvarojen suuntaamiseen sektorin elinkeinojen kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan kannalta relevanttiin t&k-toimintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältöä saatava konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu tulosohjauksen terävöittäminen sekä sisällöllisesti että ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla (Tulosohjauksen terävöittäminen, VM:n työryhmämuistio 9/2003, ). Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. Suositusten toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä niin MMM:ltä kuin MTT:ltä. MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien laadintaan osana MMM:n hallinnonalaa. Alkuvaiheessa MMM osallistuu tuottavuusohjelman valmisteluun ottamalla osahankkeeksi tietojärjestelmät ja kustannuslaskennan. Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on korostetun kriittinen menestystekijä julkisissa tutkimusorganisaatioissa, joissa muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa. Taloushallinto on organisaation kriittinen menestystekijä, ja sellaisena se voi toimia, jos se palvelee organisaation ydinprosesseja entistä paremmin. On paineita tehostaa valtion konserniohjausta ja yksinkertaistaa taloushallintoa. Rutiinitehtäviä varten valtiolle perustetaan erillisiä taloushallinnon palvelukeskuksia.

5 4 Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Vuosina valtion henkilöstöstä on arvioitu poistuvan jopa puolet eli lähes henkilöä joko eläköitymisen tai muille sektoreille siirtymisen seurauksena. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. 2. Päämäärä Tehtävä (missio) MTT edistää kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle. Yhdessä kumppaneiden kanssa MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja teknologiaa maaseudun yrittäjien, heitä palvelevan hallinnon, neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen, elintarviketeollisuuden, maatalouden panosteollisuuden ja kaupan käyttöön. Tutkimusaloja ovat elintarvike-, ympäristön-, talous- ja teknologiatutkimus sekä kasvintuotannon ja kotieläintuotannon tutkimus. Tavoitetila (visio) MTT osana kansainvälistä tiedeyhteisöä on keskittymä, jolla on paras mahdollinen tietämys ja keinot uuden tiedon tuottamiseen maa- ja elintarviketalouden kentässä. Vain olemalla huippututkimuslaitos MTT suoriutuu tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvista julkisista palvelutehtävistä. Tutkimus on yhteiskunnan kehittymisen välttämätön moottori. MTT:llä on laajasti tunnustettu rooli edustamiensa toimialojen kehittämisessä. MTT:llä on kykyä suunnata nopeasti toimintaa uusille tutkimusalueille kysynnän mukaisesti. MTT edistää taloudellista kasvua, uusien työpaikkojen syntyä, alueellisesti tasapainoista kehitystä, luonnonvarojen järkevää käyttöä ja yleisen hyvinvoinnin lisääntymistä. MTT on haluttu yhteistyökumppani, ja se menestyy hyvin strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. MTT saa tutkimusohjelmilleen runsaat ja aiempaa monipuolisemmat rahoituslähteet. Varsinkin kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus nousee. MTT on haluttu työpaikka, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 3. Suunnittelukauden painopisteet ja niiden resursointi 3.1. Vaikuttavuustavoitteet Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa VTT:n johtamassa JYVA-hankeessa (Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimusorganisaatioissa), joka valmistuu suunnittelukauden alkuun mennessä.

6 5 MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien, kansalaisten ja elintarviketalouden toimijoiden hyvinvoinnin lisääntyminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaille. MTT huolehtii siitä, että se toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintalinjansa ja toimintaympäristön muutokset. Tutkimuksella on keskeinen vastuu siitä, että Suomi menestyy EU:n yhteismarkkinoilla ja globaalissa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa tarkasteluväli on pidempi kuin muussa suunnittelussa, ennakoinnissa ja valmistautumisessa. Suunnittelukaudella MTT suuntaa voimavarojaan uudelleen ja vahvistaa osaamistaan. Suunnitelmassa esitettävän toimenpidekokonaisuuden perusteella MTT:n suorituskyky ja vaikuttavuus paranevat huomattavasti. Pitkän aikavälin vaikuttavuuden varmistamiseksi MTT panostaa osaamisen kehittämiseen. Tutkimusta suunnataan aloille, joiden arvioidaan antavan parhaan vasteen vahvistukselle. Parantaakseen vaikuttavuuttaan: MTT verkottuu aiempaa paremmin kansainvälisesti sekä alueellisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin MTT parantaa osaamistaan ja kasvattaa tiedon jalostusastetta MTT kuuntelee asiakkaita ja keskittyy heidän kannaltaan kaikkein oleellisimpiin asioihin MTT:n toiminta tukee maaseudun yrittäjyyttä ja innovatiivisten yritysten syntyä MTT:n toiminta on aiempaa tehokkaampaa MTT:n osaaminen siirtyy aiempaa tehokkaammin käytäntöön MTT profiloituu huippututkimuslaitokseksi ja sillä on edustamiensa sektorien suunnannäyttäjän rooli Tehtävänsä mukaisesti MTT tähtää seuraavaan: Kuluttajien hyvinvointi MTT tuottaa elintarvikeketjun laadun ja riskien hallintaa tukevia menetelmiä, joiden ansiosta tuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys ovat aiempaa paremmin kuluttajan käytettävissä, ja kuluttajan luottamus elintarvikkeisiin pysyy vahvana. MTT:n kehittämien menetelmien ansiosta elintarviketeollisuus kehittää uusia innovatiivisia elintarvikkeita, jotka perustuvat kotimaisen raaka-aineen korkeaan laatuun ja haluttuihin erityisominaisuuksiin. Kuluttajalla on käytettävissään erilaistettuja tuotteita, joita kuluttaja voi erilaisten tarpeidensa pohjalta valita kilpailukykyiseen hintaan. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky MTT tuottaa välineitä elintarvikealan yritysten laatujärjestelmien kehittämiseen. Yritysten käyttöön kehitetään uutta teknologiaa, joka mahdollistaa kuluttajan erilaisten tarpeiden mukaisten tuotteiden tuottamisen kilpailukykyisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Maa- ja elintarviketaloutta sekä maaseudun muita elinkeinoja ohjaavassa politiikassa voidaan ottaa huomioon Suomen tarpeet. Politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta, hyvinvointivaikutuksia ja julkistaloudellisia seurauksia arvioidaan. Monitoimisuus on keskeinen keino edistää maatalousyrittäjien kilpailukykyä. Tuotanto- ja elinympäristön laatu MTT tuottaa ympäristöteknologisia ratkaisuja yrittäjien ja ohjauskeinoja hallinnon käyttöön. Maaseudun ympäristön laatua voidaan parantaa niiden avulla.

7 6 Maaseudun elinvoimaisuus sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus MTT kehittää toimintamalleja maa- ja elintarviketalouden ympäristökasvatukselle. Elonkiertopuisto on tässä tärkeä koekenttä. Tutkimuksen avulla osoitetaan maaseudun ja elintarvikeketjun merkitys työllisyydelle ja kansantaloudelle. Kehitetään maatalouden monivaikutteisuutta edistäviä ohjauskeinoja Henkilöstö ja osaaminen MTT suuntaa suunnittelukaudella toimintojaan uudelleen. Erityistä huomiota kiinnitetään osaamisen kehittämiseen. Uuden osaamisen hankintatapoina painotetaan kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä, työskentelyä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, kansainvälistä tutkijanvaihtoa, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntämistä. Nämä edesauttavat osaltaan henkilöstörakenteen muuttumista. Vahvistettavien ja uudelleenjärjestettävien tutkimusalojen rinnalla tutkimusstrategia korostaa osaamista ja kansainvälisellä tasolla tehtävää tutkimusta. Tutkimusmenetelmissä uudistus tarkoittaa mallinnusosaamisen, systeemisen lähestymistavan ja tieteidenvälisen yhteistyön merkityksen korostumista. Empiirisen tutkimusaineiston kerääminen muuttuu aiempaa suunnitelmallisemmaksi, ja aineistoa hyödynnetään aiempaa tarkemmin. Tutkimusaineistojen yhteiskäyttöä lisätään. Toimintatavan muutos edellyttää tutkijoiden ja asiantuntijoiden osuuden kasvamista MTT:n henkilöstössä. Vastaavasti tutkimusta avustavana tukipalveluhenkilöstönä toimivan henkilöstön osuus vähenee. Vuonna 2005 valmistaudutaan vuonna 2006 tehtävään tieteelliseen arviointiin Määrä ja osaaminen MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli vuonna 2003 yhteensä 920 henkilötyövuotta (htv). MTT:n henkilöstövahvuus on suunnittelukauden alussa sopeutettu noin 890 htv:een. Suunnittelukauden aikana henkilöstön kokonaistyöpanos vakiinnutetaan enimmillään 870 htv:een. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus vakiinnutetaan 70 prosenttiin koko henkilöstöstä. Taulukko 1. Henkilöstörakenne (htv) vuonna 2003 ja suunnittelukaudella *) Henkilöstöryhmä Toteuma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Johtajat Tukipalveluhenkilöst Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkijat Muu tutkimushenkilöstö Harjoittelijat Muut tehtävät Yhteensä *) Luokittelumuutos vuodesta 2006 alkaen MTT:n henkilöstörakennetta muutetaan tutkija- ja asiantuntijapainotteiseksi. Tutkijoiden suhteellista osuutta henkilöstöstä kasvatetaan suunnittelukaudella vuoden 2003 toteutumasta 31 prosentista 40 prosenttiin eli 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Asiantuntijoiden (vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet) osuus vuonna 2003 oli 35 prosenttia henkilöstöstä.

8 7 Asiantuntijoiden suhteellista osuutta kasvatetaan suunnittelukauden aikana 44 prosenttiin henkilöstöstä. Asiantuntijoista 130 on suunnittelukauden lopussa tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita nykyisen 105 sijasta. MTT tukee tutkijoiden osallistumista yliopistojen järjestämiin tutkijankoulutusohjelmiin. MTT hyödyntää aiempaa monipuolisemmin eri alojen harjoittelijatyövoimaa. Taulukko 2. Koulutusrakenne vuonna 2003 ja 2009 (henkilöstön määrä vuoden lopussa) Koulutusaste henkilöä henkilöä % Tutkijakoulutusaste (tri, lis.) % Ylempi korkeakouluaste % Alempi korkeakouluaste % Alin korkea-aste % Keskiaste % Perusaste / tuntematon % Yhteensä % Henkilöstörakenteen muutoksen tukemiseksi MTT:ssä käynnistetään keskitetysti koordinoituja henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelmia, joissa hyödynnetään myös verkko-opiskelun tarjoamia mahdollisuuksia. Luonnollisen poistuman kautta vapautuvat vakanssit muutetaan mahdollisuuksien mukaan tutkijanvakansseiksi. Henkilökunnan määrää, laatua ja sijoittumista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla MTT:n strategisesti keskeisille tutkimus- ja toimintaalueille. Vanhuuseläkeiän saavuttaa suunnittelukaudella keskimäärin vain 1,2 % henkilöstöstä (11 henkilöä vuodessa), mutta suunnittelukauden jälkeen osuus kasvaa noin 3 %:iin. Palvelussuhdelajia muutetaan asteittain siten, että virkasuhteen käyttö rajataan työnantajavirkamiehille, professoreille, toimintayksiköiden ja vastuualueiden johtajille ja heidän varamiehilleen sekä tehtäviin, joihin sisältyy muuta julkisen vallan käyttöä. Työsuhteesta tulee yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Nykyisiä virkoja muutetaan optimointiprojektin II-vaiheen suunnitelman mukaisesti työsuhteisiksi tehtäviksi työyksikkökohtaisten kehittämishankkeiden ja nimikemuutosten yhteydessä. Lisäksi avoimeksi tulevat virat täytetään mahdollisuuksien mukaan työsuhteisina tehtävinä. Henkilöstön tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Asiantuntijatehtävissä kehitetään työn ja projektien hallintaan liittyvien taitojen valmennusta sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Esimiestehtävissä olevien kohdalla painotetaan henkilöstöjohtamisvalmiuksia sekä työyhteisön yhteistoimintaa edistäviä taitoja. Työyhteisöjä kehitetään tarvittaessa työn rakenteita muuttaen. MTT:n sisäistä tulosohjausta parannetaan siten, että MTT:n yleisjohto vastuuttaa toimintayksiköt selkiinnyttämään tulosohjauksen rakennetta yksiköiden sisällä. Yleisjohto velvoittaa toimintayksiköt määrittelemään henkilökohtaisia tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluja käyvien esimiesten toimintavaltuudet ja -vastuut sekä seuraa vastuutuksen onnistumista. Esimiehiä ohjataan tarvittaessa tulosohjausvalmennukseen. Tulospalkkiojärjestelmän käyttö, ryhmätulossopimukset ja ryhmien suorittamat itsearvioinnit vakiinnutetaan osaksi tulosohjausprosessia Työhyvinvointi Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä.

9 8 Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet toteuttamalla työjärjestelyjä työpaikalla sekä hyödyntämällä aktiivisesti erilaisia eläke- ja kuntoutusratkaisuja työkyvyn muutostilanteissa. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Toiminnassa hyödynnetään työhyvinvointiohjelmia, joiden tavoitteina on muun muassa vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikan arkea sekä tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä. Työhyvinvointiohjelmien rakenteet pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että niitä varten saadaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä Palkkakilpailukyky Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulisi olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Suunnittelukauden aikana MTT:n palkkataso saavuttaa valtion tutkimuslaitosten palkkatasoa 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Palkkakilpailukyvyn parantamisen keinoja ovat nykyistä suurempi käytettävissä oleva kokonaisrahoitus tai henkilöstömäärän ja henkilöstörakenteen sopeuttaminen nykyiseen rahoitustasoon. Henkilöstömäärän sopeuttamisessa hyödynnetään entistä tehokkaammin eri eläkejärjestelmiä. MTT esittää kehittämissuunnitelmassaan palkkakilpailukyvyn parantamista. Menokehykseen esitetään 1,1 milj. euron nousua vuoteen 2009 mennessä. Tällä parannetaan palkkauksellista asemaa vain osittain, sillä MTT:n palkkauksellisen aseman kohentaminen valtion tutkimuslaitosten palkkatasoon suunnitellulla henkilöstörakenteella aiheuttaisi MTT:n vuoden 2004 budjettikehykseen verrattuna 3,0 milj. euron nostotarpeen vuoteen 2009 mennessä Henkilöstötiedon hallinta Yhtenäiset menettelyt ja kehittyneet henkilöstötiedon hallinnan järjestelmät ja niiden käyttö tukevat henkilöstöjohtamista. Henkilöstötilinpäätöstietoja käytetään nykyistä laajemmin MTT:n strategisen päätöksenteon apuvälineenä. Tilinpäätöstiedoilla kuvataan henkilöstön tilaa ja etsitään kehittämiskohteita, asetetaan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Suunnittelukauden aikana MTT:ssä otetaan käyttöön uusi henkilötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä. Uusi järjestelmä sisältää muun muassa erillisen henkilöstön osaamisen hallintajärjestelmän, jota hyödynnetään henkilöstön koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Suunnittelukauden aikana hankitaan lisäksi tietoja hallinnon keskitetyistä tietojärjestelmistä. Tietojen hankinnassa hyödynnetään muun muassa

10 9 valtionhallinnossa käyttöön otettavaa keskitettyä henkilöstövoimavarojen suunnittelua, päätöksentekoa ja johtamista tukevaa tietojärjestelmää. Uusia tietojärjestelmähankintoja tehtäessä huomioidaan mahdollinen palveluiden keskitetty tuottamismalli Toiminta Toimintajärjestelmän kehittäminen MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja apuprosessin (osaamisen kehitys) sekä tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Prosesseja kehitetään edelleen. Arviointi on laajin kehittämisasia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa (VTT:n johtama JYVA-hanke). Tutkimusohjelma-alueryhmät käynnistävät systemaattisen vaikuttavuuden arvioinnin asiakassegmenteittäin. MTT:n johtoryhmä ja johtokunta määrittelevät oman roolinsa arvioinnissa. Itsearvioinnit otetaan käyttöön tiimitasolla ja liitetään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Sisäiset auditoinnit keskitetään hyvien käytäntöjen siirtoon tiimeistä toiseen sekä vastuualueiden ja yksiköiden väliseen tiedonsiirtoon. Myös MTT:n johtoryhmä aloittaa itsearvioinnin, jolla seurataan tasapainoa a) resursoinnin, b) osaamisen kehityksen c) toiminnan (prosessit) ja c) tuloksellisuuden suhteen. Arviointitiedon tallennus organisoidaan JYVAhankkeessa suunniteltavalla tavalla. Laatujohtamista kehitetään EFQM-mallin periaatteiden mukaisesti. Pitkän aikavälin laatutavoite on saavuttaa mallissa yli 400 pistettä ja se, että laatujärjestelmä täyttää ISO9001-standardin vaatimukset. Jatketaan johtajien JET-koulutusta ja kehitetään sisäistä viestintää. Laatupäällikkö koordinoi akreditoitujen laatuketjujen sekä tutkimuksen työketjujen laatukehitystä. Tärkeimmät työketjut sidotaan laatujärjestelmään. MTT kehittää osaamistaan soveltuvuustutkimuksessa ja ottaa käytännöksi tehdä soveltuvuustutkimuksen aina merkittäviä hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä. Tutkimushankkeiden johtamista parannetaan uusien tutkijantyökalujen käyttöönotolla vuodesta 2005 alkaen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan kaikissa prosesseissa. Erityiskohteena on tiedepuistotoiminnan vauhdittaminen, eri toimijoiden roolien määrittäminen ja konkreettisen yhteistyön aloittaminen. Otetaan käyttöön asiakasrekisteri. Kehittämistyön vastuuhenkilöt määrittelevät kehittämisen tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Kehityksen sisäisestä auditoinnista vastaavat MTT:n johtoryhmä ja johtokunta. Toimintajärjestelmän kehittämiskohteet vuonna 2005: - Sisäinen viestintä - Asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallinta - EFQM malliin perustuvan laatujärjestelmän (johtamisjärjestelmä) rakentaminen - Toiminnan mittareiden määrittäminen (EFQM/Balanced Scorecard)

11 10 - MTT:n vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen - Toiminnan kehittäminen kouluttamalla ja tiedottamalla siten, että laatujärjestelmät saadaan rakennettua ja toiminnan laatu paranee. Sisältää asiakassuhdetyön ja prosessien kehittämisen Kansainvälistyminen Menestyminen kansainvälisessä yhteistyössä edellyttää huippuosaamista. MTT panostaa valitsemillaan painoaloilla kansainvälisten yhteistyöverkkojen rakentamiseen. Tämä konkretisoituu kansainvälisten yhteisyöhankkeiden ja myös rahoituksen lisääntymisenä. Keskeisenä välineenä ja mittarina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamissa on kansainvälisten asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrän lisääminen MTT:ssä. MTT priorisoi kansainvälisessä yhteistyössään EU-maiden, ml. uudet jäsenmaat, tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin. MTT valitsee keskeisiä yhteistyölaitoksia ja kehittää niiden kanssa yhteistyötä systemaattisesti mm. pyrkimällä "Centers of Excellence" -mallin mukaiseen toimintaan ja hyödyntää tässä EU:n rahoitusta (Integrated Projects). Tutkijanvaihdossa MTT hyödyntää EU:n ohjelmia. Pohjoismaisessa yhteistyössä etsitään mahdollisuuksia resurssien yhteiskäyttöön ja selkeytetään roolijakoa eri tutkimusaloilla. Osana pohjoismaista yhteistyötä MTT tiivistää yhteistyötä NOVAn kanssa. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin on keskeinen keino MTT:n osaamisen tunnetuksi tekemiseen. EU-hankkeet luovat pohjaa osaamisen myynnille myös eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään lähinnä USA:n, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa. Yhteistyö perustuu eri tutkimusyksiköiden identifioimiin tarpeisiin, mutta se on luonteeltaan rajatumpaa kuin eurooppalainen yhteistyö. MTT on solminut yhteistyösopimuksen Venäjän maataloustiedeakatemian kanssa. Siinä on identifioitu useita yhteistyöalueita, joilla pyritään saamaan aikaan tutkijanvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä esim. Interreg-hankkeissa. Painopiste on Pietarin alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten kanssa. Vuonna 2004 valmistunut UM:n maaseutukehitysstrategia korostaa tutkimuksen roolia kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. MTT pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla osaamistaan kansainvälisten ravinto- ja ympäristöongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu kuitenkin vain silloin, kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio tai eurooppalainen näkökulma. MTT etsii kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä UM:n priorisoimien maiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä CGIAR-laitosten kanssa syvennetään ottamalla huomioon UM:n linjaukset. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Yhteistyömuotona ovat asiantuntijavaihto ja yhteiset hankkeet. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu sellaisilla aloilla, joilla MTT:llä on kansainvälistä kompetenssia ja kun yhteistyö tukee MTT:n tutkimuksen integroitumista kansainväliseen tutkimuskenttään ja parantaa Suomen mahdollisuutta vastata globalisoituvan talouden haasteisiin. Erityisesti varttuneille asiantuntijoille tarjotaan tämän kautta mahdollisuus osaamisen laajentamiseen. Pääsääntö on kuitenkin, että ulkopuolinen rahoittaja korvaa kehitysyhteistyöhön liittyvät kustannukset. Kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelu ja niihin osallistuminen järjestetään pääsääntöisesti verkottumalla keskeisten suomalaisten konsulttitoimistojen kanssa yhteisten hankkeiden löytämiseksi. Osaamisen viennin tukeminen (esim. asiantuntijoiden osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin) on kansainvälisen yhteistyön yksi tavoite. Tätä toteutetaan osaltaan Agropolis-tiedepuistoyhteistyössä tiedepuiston muiden toimijoiden kanssa.

12 11 Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. MTT tukee nuorten väitelleiden tutkijoiden työskentelyä ulkomailla. Tutkimusyksiköt sisällyttävät tämän toimintasuunnitelmiinsa. MTT edistää senioritutkijoiden kansainvälistä työskentelyä kehittämällä tätä tukevia joustavia järjestelmiä. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. Asiantuntijanvaihtoa tuetaan MTT:n tätä tarkoitusta varten varaamalla määrärahalla, mutta pääosa asiantuntijavaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä. Rahoituksessa hyödynnetään ensisijaisesti ulkopuolista rahoitusta, mm. EU:n tutkijanvaihtorahoituksia. Nuorempien tutkijoiden kohdalla mm. säätiöiden tarjoamaa rahoitusta. Vuosittain keskimäärin 15 MTT:n asiantuntijaa on työskennellyt kansainvälisissä laitoksissa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tämä taso suunnittelukaudella. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisuutta lisätään selkeällä vastuuttamisella. Konsernitasolla tämä konkretisoidaan toimintayksiköiden kanssa tehtävissä tulossopimuksissa. Toimintayksiköt tekevät vuosittain toimintasuunnitelmansa osana suunnitelman kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä suunnitelma vastuutetaan ryhmätasolle asti ja ryhmät sitoutetaan kansainvälistymiseen, jonka painoarvoa mittaamisessa lisätään. Kongressi- ja seminaarimatkojen tavoitteellisuutta lisätään ja niihin liitetään vierailuja alan tutkimuslaitoksiin, jolloin luodaan kontakteja tutkimusyhteistyön edistämiseksi. Raportointiin sisällytetään analyyseja ja ehdotuksia yhteistyöstä ja havaituista kehittämismahdollisuuksista. MTT kehittää järjestelmän, jossa tätä tietoa hyödynnetään. MTT:n kansainvälisen rahoitus vuonna 2003 oli 0,7 milj. euroa, mutta tutkimusaloilla kansainvälisen rahoituksen vaihtelee huomattavasti. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälinen rahoitus suunnittelukauden loppuun mennessä Omien resurssien uudelleensuuntaaminen vahvistettaville toiminnoille Resurssien uudelleensuuntaamisessa otetaan huomioon seuraavat periaatteet: Tarve vahvistaa MTT:n osaamista. Tämä edellyttää verkottumista muuhun kansainväliseen ja kansalliseen tiedeyhteisöön ja henkilöstörakenteen muuttamista aiempaa asiantuntijapainotteisemmaksi MTT:n monialaisuuden hyödyntäminen tutkimusalojen integraatiota edistämällä Tutkimuksen vaikuttavuustavoitteet Hallitusohjelman tavoitteet alueiden tasapainoisesta kehittämisestä MTT:n tutkimus jakautuu asiakaslähtöisiin tutkimusohjelma-alueisiin: Elintarvikkeet ja markkinat (asiakkaana elintarvikeketju, hyötyjänä viime kädessä kuluttaja): 32 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus säilyy ennallaan. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät (asiakkaana maaseudun yrittäjä ja hänen työtään tukevat neuvonta, koulutus ja tutkimus): 45 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus supistuu. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö (asiakkaana hallinto): 14 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Muu tutkimus- ja viranomaistoiminta: 9 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus säilyy ennallaan. MTT kehittää toimintaansa monella toimintatapaan liittyvällä toimenpiteellä. Näihin kuuluu toiminta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, koulutuksen lisääminen, asiantuntijavaihdon lisääminen sekä teknologiansiirron vahvistaminen. Lisäksi MTT vahvistaa suunnittelukaudella erikseen neljää aluetta. Niille suunnataan uutta budjettirahoitusta suunnittelukauden loppuun mennessä yhteensä 0,770 milj. euroa (verrattuna vuoden 2004 budjettiin). Vahvistaminen on

13 12 tätä suurempi, sillä tutkimusaloille hankitaan lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Vahvistetavat alueet ovat: maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus (vahvistaa lähinnä 3. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) teknologiatutkimus (vahvistaa lähinnä 2. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) bioteknologiatutkimus (vahvistaa lähinnä 1. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) monimuotoisuustutkimus (vahvistaa lähinnä 3. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus Suunnittelukaudella hakeudutaan aktiivisesti yhteistyöhön alan johtavien pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n sisäistä verkostoa tiivistetään. Tutkimus kohdistuu karkeasti jaettuna kahteen aihealueeseen: maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan ja maaseutupolitiikkaan. Maaseutuyrityksissä tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. Tarkasteluun tulevat sekä yrittäminen että siihen liittyvät politiikkatoimet, kuten esimerkiksi yritystukien kohdentuminen. Sekä yritys- että politiikantutkimuksella tuetaan päätöksentekoa. Maatilayrityksissä tutkitaan erityisesti maatilojen osa-aikaisuutta ja monitoimisuutta maaseutukehityksen kannalta. Olemassa olevien monitoimisten tilojen lisäksi tutkimusta suunnataan alan uusiin tulijoihin esimerkiksi hevostaloudessa. Maaseudun politiikantutkimuksessa keskeistä on tunnistaa tulevat politiikkamuutokset ja niihin vaikuttavat voimat, sekä etsiä sekä sisällöllisiä että institutionaalisia uusia ratkaisuja politiikkamuotoiluihin. Maaseutupolitiikan suhde maatalous- ja aluepolitiikkaan ja kuntatason tarkastelu ovat erityisiä painopisteitä. Maaseudun politiikantutkimuksessa uutena kehittämiskohteena ovat paikalliset ja seudulliset ratkaisut niin perinteisissä elinkeinopolitiikoissa kuin maaseudun ympäristö- ja teknologiaratkaisuissakin. Suunnittelukaudella MTT:n sisäistä maaseutututkimuksen verkostoa tiivistetään, kansainvälisesti hakeudutaan edelleen aktiivisesti yhteistyöhön alan johtavien pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n sisällä keskeisiä maaseutututkimuksen toimijoita ovat MTTL, YTL, ATU ja TEK. Maaseutututkimuksen kehittäminen aluetasolla liittyy kiinteästi alueellisen tutkimuksen uudelleensuuntaamiseen. Teknologiatutkimus Teknologiatutkimuksen vahvistamisessa tärkeintä on osaamisen kehittäminen, mikä edellyttää panostamista jatkokoulutukseen, kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja asiantuntijavaihtoon sekä pätevien tutkijoiden rekrytoimiseen ja sitouttamiseen. Vahvistettavia tutkimuksen painopisteitä ovat maatilan tiedon ja tuotannon hallintamenetelmät, tuotantoteknologian käytettävyys, maatilojen tuotannon järjestelmäsuunnittelu, rakennusten toiminnallisuustutkimus, maatalouden ympäristöongelmien teknologiset ratkaisut sekä suurten ja kasvavien maatilojen teknologiset kysymykset. Teknologiatutkimusta vahvistetaan kaikissa sitä tekevissä MTT:n yksiköissä. Yhteistyötä teknologiatutkimuksessa MTT:n toimintayksikköjen välillä parannetaan. Koordinaatio toteutetaan kolmen teknologia-alueen puitteissa: kotieläinteknologia, ympäristöteknologia ja tuotantotalous. MTT on vahvistanut teknologiatutkimusta vuodesta 2002 lähtien siten, että vuosittain kehystä on nostettu 0,084-0,168 milj. euroa. Vahvistaminen jatkuu vuoteen 2006, jolloin tasoa on nostettu

14 13 kaikkiaan 0,840 milj. euroa verrattuna tasoon vuonna Vuoteen 2003 verrattuna kehyksen nosto on 0,510 milj. euroa. Teknologiatutkimuksen lisärahoitus irrotetaan MTT:n muuta toimintaa sopeuttamalla. Bioteknologiatutkimus Bioteknologia on tunnustettu kansainvälisesti yhdeksi tulevaisuuden avainteknologiaksi. Niin EU-tutkimuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriön linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä on parhaillaan käynnissä vuodelta 2003 olevan biotekniikkastrategian uudistaminen, joka saadaan valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämä strategia tulee antamaan uutta entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. MTT on osallistunut useisiin biotekniikan tutkimuksen kansainvälisiin arviointeihin. Viimeisimmässä arvioinnissa (Biotech 2002) MTT menestyi verraten hyvin ja sillä nähtiin olevan potentiaalia erinomaiseen suorituskykyyn sekä aktiivista kiinnostusta tutkimusalan edelleen kehittämiseen. Bioteknisen tutkimuksen vähäistä rahoitusta pidettiin ongelmana, johon tulee etsiä ratkaisuja hallitus- ja ministeriötasolla. MTT:n biotekninen tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ja strategista tutkimusta. Se tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa. MTT:n bioteknisen tutkimuksen osaamista ja toimintapuitteita kehitetään suunnittelukaudella tavoitteena se, että MTT on maamme johtava laitos kasvintuotannon, kotieläintuotannon ja elintarvikkeiden soveltavassa bioteknisessä tutkimuksessa. Kasvintuotannon tutkimuksessa bioteknologisen tutkimuksen soveltamisaloja ovat kasvigenomiikka, molekyyligenetiikka sekä solu- ja solukkoviljely, kotieläintutkimuksessa alkioteknologia, eläingenomiikka ja kotieläinten perinnöllinen monimuotoisuus sekä elintarviketutkimuksessa mikrobibiotekniikka ja elintarvikkeiden funktionaalisuus. Transgeenisiä organismeja käytetään enenevästi tutkimusvälineenä geenien toiminnan identifioinnissa, ja niiden käytännön hyödyntämistä tutkitaan yhteistutkimuksissa. Biotekniikan tutkimusta kehitetään parantamalla julkaisujen saatavuutta sekä yhteyksiä biotietokantoihin ja ohjelmistoihin, vahvistamalla bioinformatiikan osaamispohjaa sekä kehittämällä yhteistä laitekeskusmallia. Mikrosiruteknologiaa käytetään kaikilla bioteknisen tutkimuksen sovellusaloilla, mutta ainakin suunnittelukauden alussa tämä toteutetaan hyödyntämällä yhteistyöosapuolten laitekantaa. Omien valmiuksien luomista myös mikrosiruteknologiaan arvioidaan kuitenkin jatkuvasti.

15 14 Biotekniikan tutkimus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Taloustutkimusta hyödynnetään uusien bioteknikkasovellusten potentiaalin arvioinnissa. Bioteknisen tutkimuksen kokonaisrahoitusta nostetaan suunnittelukauden aikana 3,900 milj. eurosta 4,400 milj. euroon. Vahvistaminen tehdään MTT:n toiminnan sisäisin siirroin ja ulkopuolisella rahoituksella. Monimuotoisuustutkimus MTT:n monimuotoisuustutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä monimuotoisuuden mittaamiseksi, varmistaa geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, tuottaa menetelmiä maatalousympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja arvioida maatalousympäristön monimuotoisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja tuottaa monimuotoisuutta tukevia ohjauskeinoja. MTT:ssa toimii tutkimusta linjaava monimuotoisuustutkimuksen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on koordinoida paitsi MTT:ssä tehtävää tutkimusta myös olla aloitteellinen työnjaon sopimisessa muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen suuntaan. Toiminnan priorisoinnin kärki suunnittelukaudella (ei tärkeysjärjestyksessä): kasvigeenipankkitoiminnan organisointi MTT:ssä: kantojen säilytys, ylläpito ja evaluointi kasvikokoelmien tunnistamisen ja geneettisen vaihtelun säilyttämisen metodologinen tutkimus eläingeenivarojen geneettisen vaihtelun säilyttämisen metodologinen tutkimus maaperän abioottinen ja biologinen monimuotoisuus viljelykasvilajiston monipuolistamiseen tähtäävä tutkimus monimuotoisuuden hyödyntäminen maaseutuyrityksissä monimuotoisuuden hallintaan liittyvien suunnittelutyökalujen tuottaminen viljelijöille monimuotoisuuden tilan kuvaaminen indikaattorien avulla maatalouden ohjauskeinot ja biologinen monimuotoisuus Monimuotoisuustutkimuksen kokonaisrahoitusta nostetaan suunnittelukauden aikana 1,500 milj. eurosta 1,800 milj. euroon. Vahvistaminen tehdään MTT:n toiminnan sisäisin siirroin ja ulkopuolisella rahoituksella Menokehyksen nousulla vahvistettavat toiminnot (kehittämissuunnitelma) MTT esittää menokehyksen nousua suunnittelukauden loppuun mennessä yhteensä 1,855 milj. eurolla (verrattuna vuoden 2004 menokehykseen) neljän toiminnon perusteella. Menokehyksen nousulla vahvistettavia toimintoja ovat - uudet viranomaistehtävät, joissa MTT:n odotetaan tukevan hallintoa - hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä - palkkakilpailukyvyn parantaminen - puutarhakasvien jalostusohjelma Uudet viranomaistehtävät, joissa MTT:n odotetaan tukevan hallintoa MTT on useisiin säädöksiin perustuva asiantuntijalaitos, joka antaa viranomaisille lausuntoja ja tekee tarvittavia selvityksiä. Uusiin, tässä suunnitelmassa esitettäviin tehtäviin varataan 3,5 henkilötyövuotta. Suurin asiakas on MMM. Taloustutkimuksen hallinnon tukeen varataan edellä esitetyn lisäksi toimintamenomomentilta 8 tutkijatyövuotta ja 4 tukihenkilötyövuotta, josta EU:n

16 15 FADN-kirjanpitojärjestelmään 4 tutkijatyövuotta ja 4 tukihenkilötyövuotta. Lisäksi MTT toimii kansallisena edustajana ja asiantuntijana usealla kansainvälisellä foorumilla. MTT:lla voi osallistua kolmeen uuteen viranomaistehtävään, joissa se tukee hallintoa: MMM:n luonnonvarastrategian seuranta EU:n maaperänsuojelun teemastrategia porotalouden kirjanpidon vakiinnuttaminen Porotalouden kirjanpitoon MTT osallistuu jo tällä hetkellä MMM:n projektirahoituksen turvin. MTT voi ottaa tehtävät vastuulleen pysyvästi. (1) MMM:n luonnonvarastrategian seuranta MTT on yhdessä RKTL:n ja MMM:n kanssa kehittänyt luonnonvararaportoinnin mallin. Raportti julkaistaan säännöllisesti luonnonvarastrategian väli- ja loppuarviointien yhteydessä. Seuraavat raportoinnit ovat vuosina 2005 ja Indikaattoreista tarvitaan tietoa myös välivuosilta. Lisäksi seurantatietoa tarvitaan jatkuvasti kansainvälisiin seurantoihin (OECD:n, EU:n ja EEA:n maatalouden ympäristöindikaattorit) sekä politiikkatoimenpiteiden seurantaan ja suunnitteluun (esim. HORISKO). Indikaattoreiden kehittäminen on kesken. MTT voi ottaa vastuun seurannan järjestämisestä ja raportoinnista niin maatalouden ja elintarviketuotannon teemassa kuin maaseututeemassa (2 htv 2006 alkaen). (2) EU:n maaperänsuojelun teemastrategia Vuonna 2005 valmistuu EU:n maaperänsuojelun teemastrategia, jonka osana on maaperän seurantajärjestelmään tähtäävä puitedirektiivi. Teemastrategiaa on ollut valmistelemassa neuvoa-antava foorumi ja viisi teknistä työryhmää, joiden lausunnot valmistuvat syksyllä MTT on ollut YM:n nimeämänä kansallisena edustajana orgaanisen aineksen työryhmässä. Seurannan järjestämiseen ollaan valmistautumassa YM:n koordinoimana. Hankkeessa ovat mukana todennäköisesti ainakin Metla ja GTK. MTT voi toimia seurannan osalta Suomen pysyvänä vastuulaitoksena maatalousmaiden osalta (1 htv 2006 alkaen). (3) Porotalouden kirjanpidon vakiinnuttaminen Porotalouden kannattavuuskirjanpitotoimintaa on harjoitettu vuodesta 1999 alkaen projektivaroin. Kirjanpidon pitkäjänteisyyden takia järjestelmä on tarpeen saattaa pysyvälle pohjalle. Kirjanpitoon kuuluu noin 65 porotilaa. Suunnitelman mukaan porotalouden kirjanpito vakiinnutetaan osaksi MTT:n maatalouden kannattavuuskirjanpitoa (0,5 htv 2006 alkaen). Hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä MTT:n hevostutkimukseen on ohjattu vuodesta 1994 lähtien toto-varoja 0,168 milj. euroa vuodessa. Samaan aikaan on muu budjettirahoitus ollut noin 0,235 milj. euroa vuodessa. Budjetin ulkopuolinen rahoitus on vuosittain ollut 0,150 0,200 milj. euroa. Hevostutkimuksen rahoitus toto-varoista on pysynyt samana, vaikka toimiala ja hevostalouden muu rahoitus ja tuki ovat kasvaneet voimakkaasti. Käytännössä hevostutkimuksen reaalinen rahoitus totalisaattorikertymästä on 10 vuoden ajan supistunut yli neljänneksen. Uuden tiedon tuottamisen tarve on suuri, koska alalle tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Myös alan koulutuksen ja neuvonnan ajantasaisena ja korkealaatuisena pitäminen edellyttää riittävää tutkimusta. MTT esittää hevostutkimuksen vahvistamista totalisaattorikertymästä (2 htv 2006 alkaen).

17 16 Palkkakilpailukyvyn parantaminen MTT:n palkkatason jälkeenjääneisyys on kilpailukyvyn este, mistä syystä MTT:n palkkakilpailukykyä on välttämätöntä ratkaisevasti parantaa. Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. MTT:n tavoitteena on henkilöstörakenteen muuttaminen aikaisempaa enemmän tutkija- ja asiantuntijapainotteisemmaksi. Edellä mainitusta syystä työvoiman saatavuuden kannalta ongelma on suurin korkeakoulututkintoa edellyttävissä tutkijaja muissa asiantuntijatehtävissä sekä tohtorintutkintoa ja kansainvälisen tason tutkimusosaamista edellyttävissä tehtävissä. Puutarhakasvien jalostusohjelma Puutarhakasvien jalostus on Suomessa tarpeeseen nähden liian vähäistä. Elinkeinon kehittämiseksi jalostusta esitetään vahvistetavaksi. Suunnitelma perustuu laajan elinkeinoa ja tutkimusta edustavan joukon MMM:öön toimittamaan ehdotukseen. Suunnitelma puutarhakasvien jalostustoiminnan kehittämisestä edellyttää tutkimukseen lisävoimia. Suunnitelma tukee kansallista geenivaraohjelmaa puutarhakasvien osalta. Puutarhakasvien jalostustoiminnan laajentaminen hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria MTT:n Piikkiön ja Laukaan toimipaikoissa, joissa on nykyaikaiset biotekniikan laboratoriot, geenipankki ja kasvikokoelmat, pääosa tarvittavista koneista ja laitteista sekä kasvihuone- ja kenttäkoemahdollisuudet Viestintä MTT:lle on laadittu viestintäsuunnitelma vuosille Suunnitelma perustuu vuonna 2004 valmistuneeseen viestintästrategiaan. Suunnitelmassa priorisoidaan ja yksilöidään toimenpiteet, joiden tavoitteena on luotsata MTT:tä ja sen imagoa virastosta palveluyhteisöksi. Niin suunnitelmassa kuin sen pohjana olevassa strategiassa vastataan sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä lukuisissa tutkimuksissa saatuun palautteeseen. Kehittäviksi alueiksi on valittu sisäinen viestintä, kumppanuus- ja sidosryhmäviestintä ja kansainvälinen viestintä. Viestintäsuunnitelma on sidoksissa MTT:n ja sen viestinnän vuosittaisiin budjetteihin Sisäisen viestinnän kehittämiseksi viestintätiimiä vahvistetaan yhdellä määräaikaisella tiedottajalla vuoden 2007 loppuun. Sisäinen tiedottaja toimii päätoimittajana MTT-Infossa, joka on MTT:n tärkein sisäisen viestinnän kanava. Sisäisen viestinnän toiseksi kieleksi otetaan englanti. Sisäisen viestinnän kehittämisestä vastaa viestintäpäällikkö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Omistajapolitiikka sisältyy sisäiseen viestintään siltä osin, kun kyseessä on omistajaohjauksen kirkastaminen henkilöstölle. Asiakkuusviestintä ja uusmyynti organisoidaan uudelleen. Asiakkuuden hallinnan työkaluna toimii sidosryhmärekisteri, jota varten MTT tekee sidosryhmäanalyysin. Analyysissa se määrittelee asiakkaansa sekä luokittelee ne ja muut sidosryhmänsä sekä laatii analyysin pohjalta kaikkien tutkimusyksiköiden kesken TOP50-listan ja vastaavan listan potentiaalisista asiakkaistaan. Sidosryhmärekisteri on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. MTT selkeyttää myös palvelu- ja tuotevalikoimaansa verkkoympäristössä ja lisää tuotetiedottamistaan. Uudet verkkopalvelut rekisteröidään tavaramerkeiksi. MTT:n rahoitusrakenne ja toimialan tulevaisuudennäkymät edellyttävät toiminnan voimakasta kansainvälistymistä. Koska ongelma on yhteinen koko hallinnonalan sektoritutkimukselle, voimavarat yhdistetään niin, että 3-5 tutkimuslaitosta käynnistää yhteisen prosessikuvauksen

18 17 kautta useampivuotisen kansainvälisen viestinnän kehittämishankkeen, johon ostetaan viestinnän ammattitaitoa Brysseliin etabloituneelta toimistolta. Hanke toteutetaan osana MMM:n hallinnonalan viestintäyhteistyötä, ja sen avulla tuetaan tutkijoiden ja tutkimusjohdon verkottumista ja uusien yhteyksien luomista EU:ssa. Vaikuttavuuden raportointia parannetaan kehittämällä vuosikertomusta kohti yhteiskuntavastuuraporttia Tiedon ja teknologian siirto MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön julkaisutoiminnan ja muun viestinnän avulla sekä asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. MTT ottaa entistä selkeämmin huomioon tarpeen elinkeinotoimintaa hyödyttävien tulosten tuottamisen lisäksi niiden siirron toimialan käyttöön. Tämän vuoksi tiedon ja teknologian siirto on eriytetty omaksi prosessikseen ja sen toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden tiedepuiston toimijoiden kanssa. MTT hyödyntää tiedon ja teknologian siirrossa Agronet-tietoverkkoa, Agropolis-tiedepuistoa sekä eri puolille Suomea muodostuvia osaamiskeskittymiä. Agropolis-tiedepuistolla on tärkeä rooli kehitettäessä MTT:n tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti yrityksille tuotettavien palvelujen osalta. Kehitysyhtiö Agropolis Oy, joka perustettiin vuonna 1995 vastaa tiedepuiston palvelujen kehittämisestä. Tiedepuistokokonaisuuteen kuuluvat myös jo pidempään toimineet Agronet-verkko, Elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskus sekä Elonkierto-esittelypuisto. Uusimpina vaiheina on perustettu: bio- ja elintarvikealan tuotekehitystoimintaan Teknologiakeskus BioTrim vuonna 2003 ympäristöosaamisen yksikkö EcoTrim vuonna 2004 Luonteeltaan tiedepuisto on verkottunut ja keskeisiä toimijoita on edellä mainittujen lisäksi neuvontajärjestö, muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata MTT:n tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tutkimuksen tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosen avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Pelkistäen tehtävänä on varmistaa asiakastyytyväisyys, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuus asiakkaille sekä luoda edellytykset elinkeinon kehittymiselle. Toimintamallin kehittämisellä nopeutetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. Tiedon ja teknologian siirto tapahtuu Agronetin ja tiedepuiston kautta tiiviissä yhteistyössä neuvonnan ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tiedon ja teknologiansiirrossa hyödynnetään myös kehitettäviä alueellisia osaamiskeskittymiä, joiden toimintaan MTT aktiivisesti osallistuu. Panostusta keskitetään erityisesti Ruukkiin kehittyvälle Pohjois-Suomea palvelevalle keskittymälle, Mikkeliin ja Pohjois-Savoon kehittyville Itä-Suomea palveleville keskittymille ja Jokioisille kehittyvälle keskittymälle, jolla on vahvasti valtakunnallinen rooli sen lisäksi, että se palvelee Etelä-Suomen keskittymänä. Toimintamallilla luodaan tehokkaasti toimivat verkostot, joissa toimijoiden roolijako on selkeä Voimavarat MTT suuntaa toimintaansa uudelleen siten, että maaseudun yritys- ja politiikkatutkimusta, teknologiatutkimusta, bioteknologiatutkimusta ja monimuotoisuustutkimusta vahvistetaan suunnittelukaudella yhteensä 1,370 milj. euron panostuksella, josta budjettirahoituksen osuus on 0,770 milj. euroa. Uudelleen suuntaamisen tarve perustuu maa- ja metsätalousministeriön ohjeistukseen sekä MTT:n sidosryhmätutkimuksessa saatuun palautteeseen. Vastaava resurssi

19 18 irrotetaan maatilatoimintoja järjestämällä. Suunnitelmat maatilatoimintojen järjestämisestä tehdään vuonna Maatilatoimintojen järjestäminen suunnitellaan siten, että se ei vaaranna MTT:n kehittymistä tutkimuslaitoksena tai toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toiminta järjestetään entistä kustannustehokkaammalla tavalla. MTT esittää myös toimintamenomomentin kehyksen nostoa suunnittelukaudella siten, että nostolla katettaisiin uusien viranomaistehtävien sekä eräiden kehityshankkeiden menot. Uudet viranomaistehtävät ovat joko Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä tehtäviä tai maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suoritettavia tehtäviä. MTT esittää, että sille korvattaisiin rahoituskehyksen noston kautta näistä tehtävistä koituvat erillismenot (0,225 milj. euroa) vuodesta 2006 alkaen Rahoitus Rahoituksen näkökulmasta MTT suuntaa toimintaansa kahdella tavalla: (1) Kohdentaa uudelleen resursseja nykyisen rahoitustason puitteissa (2) Esittää MMM:lle toimintamenomomentin kehyksen nostoa kehittämissuunnitelman perusteella Nykyisen budjettirahan kohdentaminen uudelleen Taulukoissa 3, 4 ja 5 esitetään nykyisellä budjettirahoituksella vahvistettavat toiminnot ja kohde, joista rahoitus otetaan. Taulukko 3. Omien resurssien (= budjettirahoitus ja yhteishankerahoitus) suuntaaminen vahvistettaville alueille, milj. euroa, muutos vertailulukuun vuodelta % Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus 0,540 0,220 0,280 0,340 0,400 50/50 Teknologiatutkimus 1,870 0,170 0,170 0,170 0, /0*) Biotekniikan tutkimus 3,900 0,150 0,300 0,440 0,500 50/50 Monimuotoisuustutkimus 1,500 0,150 0,300 0,300 0,300 50/50 Yhteensä 7,810 0,690 1,050 1,250 1,370 * ) Koskee ainoastaan MMM:n kanssa sovittua budjettirahoituksella toteutettavaa vahvistamista. Tämän lisäksi edellytetään, että vahvistaminen johtaa vastaavan suuruisen ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Taulukko 4. Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen, milj. euroa, verrattuna vuoden 2004 budjettiin Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus 0,110 0,140 0,170 0,200 Teknologiatutkimus 0,170 0,170 0,170 0,170 Biotekniikan tutkimus 0,075 0,150 0,220 0,250 Monimuotoisuustutkimus 0,075 0,150 0,150 0,150 Yhteensä 0,430 0,610 0,710 0,770 Taulukko 5. Toiminnot, joista uudelleen järjestämällä vapautuu uudelleen suunnattavia resursseja, milj. euroa, verrattuna vuoden 2004 budjettiin Maatilatoimintojen järjestäminen 0,430 0,610 0,710 0,770

20 19 Menokehyksen nousua edellyttävä kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmassa MTT esittää MMM:lle toimintamenomomentin kehyksen nostoa seuraavasti (taulukko 6). Taulukko 6. Menokehyksen nousua edellyttävät vahvistettavat alueet (kehittämissuunnitelma, jonka perusteella MTT esittää, että sen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenomomentin perussuunnitelman kehystä nostetaan), milj. euroa Uudet viranomaistehtävät, joissa MTT voi tukea hallintoa 0 0,225 0,225 0,225 0,225 Hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä 0,900(josta 0,170 0,170 0,170 0,170 TOTO-kertymä 0,168) Puutarhakasvien jalostusohjelma 0 0,360 0,360 0,360 0,360 Palkkakilpailukyvyn parantaminen (palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen) 31,500 0,500 0,700 0,900 1,100 Kehittämissuunnitelma yht. 1,255 1,455 1,655 1,855 Valiotaimituotannon hintatuelle (0,080 milj. vuonna 2004 ja 2005) ja Hevossairaalan hintatuelle (0,005 milj. vuonna 2004 ja 2005) esitetään jatkoa. Parhaillaan molempien toimintojen osalta valmistellaan kehittämistoimia, jotka saattavat johtaa hintatuen tarpeen päättymiseen. Lisäksi MTT esittää menokehyksen nousua toimitilojen vuokrannousun perusteella (liite 2) Taloushallinnon kehittäminen Taloushallinnon kehittämisessä painotetaan tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta. Laskentatoimen sisältöä kehitetään edelleen ottaen huomioon eri tuotantoprosessien tietotarpeet. Taloushallintoa kytketään aiempaa kiinteämmin johtamisjärjestelmään. Valtion hallinnon tilivelvollisuusuudistukseen liittyen parannetaan MTT:n nykyisiä suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. MTT:n ulkopuolisen tutkimusrahoituksen (yhteishankerahoituksen) hallinta ja hallinnointi edellyttävät kehittämistä. Keskeiset ongelmat kohdistuvat sopimushallintoon, hankkeiden prosessointiin, kustannuslaskentaan ja seurantajärjestelmiin. Valtiokonttori on käynnistänyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankkeen, jonka tarkoituksena on taloushallinnon tukipalveluiden sisällön yksinkertaistaminen sekä palvelukeskusmallin rakentaminen. Taloushallinnon tukipalveluiden keskittämistoimenpiteet hallinnonala- tai virastokohtaisiin palvelukeskuksiin ovat vireillä useammalla eri hallinnonalalla. Tavoitteena saada taloushallinnon tukipalveluihin lisää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta MTT:n kirjanpito ja maksatukset keskitettiin Jokioisiin jo 90-luvun puolivälissä. Keskittämisen yhteydessä toimintoja rationalisoitiin ja toimintoketjuja selkeytettiin. Kirjapitotositteiden sähköinen arkistointi otettiin käyttöön vuonna Nämä jo toteutetut toimenpiteet osaltaan edesauttavat myös valtion paperittoman kirjanpitojärjestelmän (RONDO) käyttöönotossa, joka MTT:ssä toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2006 aikana ostolaskujen sähköinen kierrätys toimisi kaikissa MTT:n yksiköissä. Ostolaskujen

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010

DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010 DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010 27.10.2005 Sisällysluettelo 1. VUOSIEN 2007-2010 STRATEGISET TAVOITTEET...1 1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET (2000-2005, 2005-2010)... 1 1.2.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot