TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 /033/2004/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET PÄÄMÄÄRÄ SUUNNITTELUKAUDEN PAINOPISTEET JA NIIDEN RESURSOINTI VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Määrä ja osaaminen Työhyvinvointi Palkkakilpailukyky Henkilöstötiedon hallinta TOIMINTA Toimintajärjestelmän kehittäminen Kansainvälistyminen Omien resurssien uudelleensuuntaaminen vahvistettaville toiminnoille Menokehyksen nousulla vahvistettavat toiminnot (kehittämissuunnitelma) Viestintä Tiedon ja teknologian siirto VOIMAVARAT Rahoitus Taloushallinnon kehittäminen Toimitilat ja pellot TALOUDEN KEHITYS...22 Liite 1. Yhteenveto MTT:n voimavaroista vuosina Liite 2. Rakennushankkeiden vaikutukset vuokriin vuosin , Liite 3. Kehyslomakkeisto

3 2 1. Toimintaympäristön muutokset MTT:n toimintaympäristöön vaikuttavina megatrendeinä nähdään seuraavaa. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Yhteismarkkinat laajenevat, mikä merkitsee tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Tämä perustelee esimerkiksi kotimaisen lisäysmateriaalin tuotannon tarvetta, mutta toisaalta se korostaa laatuketjun aukottomuuden tärkeyttä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä. Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja markkinoida. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen Vuoteen 2007 mennessä päätetään maaseutupolitiikan linjauksista osana EU:n uutta ohjelmakautta. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävät WTO-neuvottelut ratkeavat aikaisintaan vuonna Lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon. Kansalliset (pohjoinen tuki, 141-tuki, kasvinviljelyn tuki) ja kansallisesti räätälöitävät maataloustuet (LFA ja ympäristöohjelma), investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellytävät voimakasta tutkimuksellista panosta. Huoltovarmuus on tärkeää. Poikkeamat energian ja veden saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti. Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Maatalouden yksikkökoko kasvaa nopeasti, mikä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat

4 3 jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon. YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventumisen riskit pelottavat. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Selvitysmies Jussi Huttusen laatimassa raportissa Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen ( ) korostetaan, että sektoritutkimus on yhteiskunnan kehittämisen keskeinen väline. Raportin mukaan sektoritutkimuksen merkitys poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan eri lohkojen kehittämisessä kasvaa. Raportissa korostetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä. Tutkimusvarojen suuntaamiseen sektorin elinkeinojen kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan kannalta relevanttiin t&k-toimintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältöä saatava konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu tulosohjauksen terävöittäminen sekä sisällöllisesti että ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla (Tulosohjauksen terävöittäminen, VM:n työryhmämuistio 9/2003, ). Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. Suositusten toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä niin MMM:ltä kuin MTT:ltä. MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien laadintaan osana MMM:n hallinnonalaa. Alkuvaiheessa MMM osallistuu tuottavuusohjelman valmisteluun ottamalla osahankkeeksi tietojärjestelmät ja kustannuslaskennan. Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on korostetun kriittinen menestystekijä julkisissa tutkimusorganisaatioissa, joissa muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa. Taloushallinto on organisaation kriittinen menestystekijä, ja sellaisena se voi toimia, jos se palvelee organisaation ydinprosesseja entistä paremmin. On paineita tehostaa valtion konserniohjausta ja yksinkertaistaa taloushallintoa. Rutiinitehtäviä varten valtiolle perustetaan erillisiä taloushallinnon palvelukeskuksia.

5 4 Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Vuosina valtion henkilöstöstä on arvioitu poistuvan jopa puolet eli lähes henkilöä joko eläköitymisen tai muille sektoreille siirtymisen seurauksena. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. 2. Päämäärä Tehtävä (missio) MTT edistää kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle. Yhdessä kumppaneiden kanssa MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja teknologiaa maaseudun yrittäjien, heitä palvelevan hallinnon, neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen, elintarviketeollisuuden, maatalouden panosteollisuuden ja kaupan käyttöön. Tutkimusaloja ovat elintarvike-, ympäristön-, talous- ja teknologiatutkimus sekä kasvintuotannon ja kotieläintuotannon tutkimus. Tavoitetila (visio) MTT osana kansainvälistä tiedeyhteisöä on keskittymä, jolla on paras mahdollinen tietämys ja keinot uuden tiedon tuottamiseen maa- ja elintarviketalouden kentässä. Vain olemalla huippututkimuslaitos MTT suoriutuu tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvista julkisista palvelutehtävistä. Tutkimus on yhteiskunnan kehittymisen välttämätön moottori. MTT:llä on laajasti tunnustettu rooli edustamiensa toimialojen kehittämisessä. MTT:llä on kykyä suunnata nopeasti toimintaa uusille tutkimusalueille kysynnän mukaisesti. MTT edistää taloudellista kasvua, uusien työpaikkojen syntyä, alueellisesti tasapainoista kehitystä, luonnonvarojen järkevää käyttöä ja yleisen hyvinvoinnin lisääntymistä. MTT on haluttu yhteistyökumppani, ja se menestyy hyvin strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. MTT saa tutkimusohjelmilleen runsaat ja aiempaa monipuolisemmat rahoituslähteet. Varsinkin kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus nousee. MTT on haluttu työpaikka, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 3. Suunnittelukauden painopisteet ja niiden resursointi 3.1. Vaikuttavuustavoitteet Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa VTT:n johtamassa JYVA-hankeessa (Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimusorganisaatioissa), joka valmistuu suunnittelukauden alkuun mennessä.

6 5 MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien, kansalaisten ja elintarviketalouden toimijoiden hyvinvoinnin lisääntyminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaille. MTT huolehtii siitä, että se toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintalinjansa ja toimintaympäristön muutokset. Tutkimuksella on keskeinen vastuu siitä, että Suomi menestyy EU:n yhteismarkkinoilla ja globaalissa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa tarkasteluväli on pidempi kuin muussa suunnittelussa, ennakoinnissa ja valmistautumisessa. Suunnittelukaudella MTT suuntaa voimavarojaan uudelleen ja vahvistaa osaamistaan. Suunnitelmassa esitettävän toimenpidekokonaisuuden perusteella MTT:n suorituskyky ja vaikuttavuus paranevat huomattavasti. Pitkän aikavälin vaikuttavuuden varmistamiseksi MTT panostaa osaamisen kehittämiseen. Tutkimusta suunnataan aloille, joiden arvioidaan antavan parhaan vasteen vahvistukselle. Parantaakseen vaikuttavuuttaan: MTT verkottuu aiempaa paremmin kansainvälisesti sekä alueellisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin MTT parantaa osaamistaan ja kasvattaa tiedon jalostusastetta MTT kuuntelee asiakkaita ja keskittyy heidän kannaltaan kaikkein oleellisimpiin asioihin MTT:n toiminta tukee maaseudun yrittäjyyttä ja innovatiivisten yritysten syntyä MTT:n toiminta on aiempaa tehokkaampaa MTT:n osaaminen siirtyy aiempaa tehokkaammin käytäntöön MTT profiloituu huippututkimuslaitokseksi ja sillä on edustamiensa sektorien suunnannäyttäjän rooli Tehtävänsä mukaisesti MTT tähtää seuraavaan: Kuluttajien hyvinvointi MTT tuottaa elintarvikeketjun laadun ja riskien hallintaa tukevia menetelmiä, joiden ansiosta tuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys ovat aiempaa paremmin kuluttajan käytettävissä, ja kuluttajan luottamus elintarvikkeisiin pysyy vahvana. MTT:n kehittämien menetelmien ansiosta elintarviketeollisuus kehittää uusia innovatiivisia elintarvikkeita, jotka perustuvat kotimaisen raaka-aineen korkeaan laatuun ja haluttuihin erityisominaisuuksiin. Kuluttajalla on käytettävissään erilaistettuja tuotteita, joita kuluttaja voi erilaisten tarpeidensa pohjalta valita kilpailukykyiseen hintaan. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky MTT tuottaa välineitä elintarvikealan yritysten laatujärjestelmien kehittämiseen. Yritysten käyttöön kehitetään uutta teknologiaa, joka mahdollistaa kuluttajan erilaisten tarpeiden mukaisten tuotteiden tuottamisen kilpailukykyisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Maa- ja elintarviketaloutta sekä maaseudun muita elinkeinoja ohjaavassa politiikassa voidaan ottaa huomioon Suomen tarpeet. Politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta, hyvinvointivaikutuksia ja julkistaloudellisia seurauksia arvioidaan. Monitoimisuus on keskeinen keino edistää maatalousyrittäjien kilpailukykyä. Tuotanto- ja elinympäristön laatu MTT tuottaa ympäristöteknologisia ratkaisuja yrittäjien ja ohjauskeinoja hallinnon käyttöön. Maaseudun ympäristön laatua voidaan parantaa niiden avulla.

7 6 Maaseudun elinvoimaisuus sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus MTT kehittää toimintamalleja maa- ja elintarviketalouden ympäristökasvatukselle. Elonkiertopuisto on tässä tärkeä koekenttä. Tutkimuksen avulla osoitetaan maaseudun ja elintarvikeketjun merkitys työllisyydelle ja kansantaloudelle. Kehitetään maatalouden monivaikutteisuutta edistäviä ohjauskeinoja Henkilöstö ja osaaminen MTT suuntaa suunnittelukaudella toimintojaan uudelleen. Erityistä huomiota kiinnitetään osaamisen kehittämiseen. Uuden osaamisen hankintatapoina painotetaan kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä, työskentelyä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, kansainvälistä tutkijanvaihtoa, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntämistä. Nämä edesauttavat osaltaan henkilöstörakenteen muuttumista. Vahvistettavien ja uudelleenjärjestettävien tutkimusalojen rinnalla tutkimusstrategia korostaa osaamista ja kansainvälisellä tasolla tehtävää tutkimusta. Tutkimusmenetelmissä uudistus tarkoittaa mallinnusosaamisen, systeemisen lähestymistavan ja tieteidenvälisen yhteistyön merkityksen korostumista. Empiirisen tutkimusaineiston kerääminen muuttuu aiempaa suunnitelmallisemmaksi, ja aineistoa hyödynnetään aiempaa tarkemmin. Tutkimusaineistojen yhteiskäyttöä lisätään. Toimintatavan muutos edellyttää tutkijoiden ja asiantuntijoiden osuuden kasvamista MTT:n henkilöstössä. Vastaavasti tutkimusta avustavana tukipalveluhenkilöstönä toimivan henkilöstön osuus vähenee. Vuonna 2005 valmistaudutaan vuonna 2006 tehtävään tieteelliseen arviointiin Määrä ja osaaminen MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli vuonna 2003 yhteensä 920 henkilötyövuotta (htv). MTT:n henkilöstövahvuus on suunnittelukauden alussa sopeutettu noin 890 htv:een. Suunnittelukauden aikana henkilöstön kokonaistyöpanos vakiinnutetaan enimmillään 870 htv:een. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus vakiinnutetaan 70 prosenttiin koko henkilöstöstä. Taulukko 1. Henkilöstörakenne (htv) vuonna 2003 ja suunnittelukaudella *) Henkilöstöryhmä Toteuma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Johtajat Tukipalveluhenkilöst Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkijat Muu tutkimushenkilöstö Harjoittelijat Muut tehtävät Yhteensä *) Luokittelumuutos vuodesta 2006 alkaen MTT:n henkilöstörakennetta muutetaan tutkija- ja asiantuntijapainotteiseksi. Tutkijoiden suhteellista osuutta henkilöstöstä kasvatetaan suunnittelukaudella vuoden 2003 toteutumasta 31 prosentista 40 prosenttiin eli 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Asiantuntijoiden (vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet) osuus vuonna 2003 oli 35 prosenttia henkilöstöstä.

8 7 Asiantuntijoiden suhteellista osuutta kasvatetaan suunnittelukauden aikana 44 prosenttiin henkilöstöstä. Asiantuntijoista 130 on suunnittelukauden lopussa tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita nykyisen 105 sijasta. MTT tukee tutkijoiden osallistumista yliopistojen järjestämiin tutkijankoulutusohjelmiin. MTT hyödyntää aiempaa monipuolisemmin eri alojen harjoittelijatyövoimaa. Taulukko 2. Koulutusrakenne vuonna 2003 ja 2009 (henkilöstön määrä vuoden lopussa) Koulutusaste henkilöä henkilöä % Tutkijakoulutusaste (tri, lis.) % Ylempi korkeakouluaste % Alempi korkeakouluaste % Alin korkea-aste % Keskiaste % Perusaste / tuntematon % Yhteensä % Henkilöstörakenteen muutoksen tukemiseksi MTT:ssä käynnistetään keskitetysti koordinoituja henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelmia, joissa hyödynnetään myös verkko-opiskelun tarjoamia mahdollisuuksia. Luonnollisen poistuman kautta vapautuvat vakanssit muutetaan mahdollisuuksien mukaan tutkijanvakansseiksi. Henkilökunnan määrää, laatua ja sijoittumista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla MTT:n strategisesti keskeisille tutkimus- ja toimintaalueille. Vanhuuseläkeiän saavuttaa suunnittelukaudella keskimäärin vain 1,2 % henkilöstöstä (11 henkilöä vuodessa), mutta suunnittelukauden jälkeen osuus kasvaa noin 3 %:iin. Palvelussuhdelajia muutetaan asteittain siten, että virkasuhteen käyttö rajataan työnantajavirkamiehille, professoreille, toimintayksiköiden ja vastuualueiden johtajille ja heidän varamiehilleen sekä tehtäviin, joihin sisältyy muuta julkisen vallan käyttöä. Työsuhteesta tulee yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Nykyisiä virkoja muutetaan optimointiprojektin II-vaiheen suunnitelman mukaisesti työsuhteisiksi tehtäviksi työyksikkökohtaisten kehittämishankkeiden ja nimikemuutosten yhteydessä. Lisäksi avoimeksi tulevat virat täytetään mahdollisuuksien mukaan työsuhteisina tehtävinä. Henkilöstön tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Asiantuntijatehtävissä kehitetään työn ja projektien hallintaan liittyvien taitojen valmennusta sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Esimiestehtävissä olevien kohdalla painotetaan henkilöstöjohtamisvalmiuksia sekä työyhteisön yhteistoimintaa edistäviä taitoja. Työyhteisöjä kehitetään tarvittaessa työn rakenteita muuttaen. MTT:n sisäistä tulosohjausta parannetaan siten, että MTT:n yleisjohto vastuuttaa toimintayksiköt selkiinnyttämään tulosohjauksen rakennetta yksiköiden sisällä. Yleisjohto velvoittaa toimintayksiköt määrittelemään henkilökohtaisia tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluja käyvien esimiesten toimintavaltuudet ja -vastuut sekä seuraa vastuutuksen onnistumista. Esimiehiä ohjataan tarvittaessa tulosohjausvalmennukseen. Tulospalkkiojärjestelmän käyttö, ryhmätulossopimukset ja ryhmien suorittamat itsearvioinnit vakiinnutetaan osaksi tulosohjausprosessia Työhyvinvointi Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä.

9 8 Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet toteuttamalla työjärjestelyjä työpaikalla sekä hyödyntämällä aktiivisesti erilaisia eläke- ja kuntoutusratkaisuja työkyvyn muutostilanteissa. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Toiminnassa hyödynnetään työhyvinvointiohjelmia, joiden tavoitteina on muun muassa vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikan arkea sekä tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä. Työhyvinvointiohjelmien rakenteet pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että niitä varten saadaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä Palkkakilpailukyky Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulisi olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Suunnittelukauden aikana MTT:n palkkataso saavuttaa valtion tutkimuslaitosten palkkatasoa 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Palkkakilpailukyvyn parantamisen keinoja ovat nykyistä suurempi käytettävissä oleva kokonaisrahoitus tai henkilöstömäärän ja henkilöstörakenteen sopeuttaminen nykyiseen rahoitustasoon. Henkilöstömäärän sopeuttamisessa hyödynnetään entistä tehokkaammin eri eläkejärjestelmiä. MTT esittää kehittämissuunnitelmassaan palkkakilpailukyvyn parantamista. Menokehykseen esitetään 1,1 milj. euron nousua vuoteen 2009 mennessä. Tällä parannetaan palkkauksellista asemaa vain osittain, sillä MTT:n palkkauksellisen aseman kohentaminen valtion tutkimuslaitosten palkkatasoon suunnitellulla henkilöstörakenteella aiheuttaisi MTT:n vuoden 2004 budjettikehykseen verrattuna 3,0 milj. euron nostotarpeen vuoteen 2009 mennessä Henkilöstötiedon hallinta Yhtenäiset menettelyt ja kehittyneet henkilöstötiedon hallinnan järjestelmät ja niiden käyttö tukevat henkilöstöjohtamista. Henkilöstötilinpäätöstietoja käytetään nykyistä laajemmin MTT:n strategisen päätöksenteon apuvälineenä. Tilinpäätöstiedoilla kuvataan henkilöstön tilaa ja etsitään kehittämiskohteita, asetetaan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Suunnittelukauden aikana MTT:ssä otetaan käyttöön uusi henkilötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä. Uusi järjestelmä sisältää muun muassa erillisen henkilöstön osaamisen hallintajärjestelmän, jota hyödynnetään henkilöstön koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Suunnittelukauden aikana hankitaan lisäksi tietoja hallinnon keskitetyistä tietojärjestelmistä. Tietojen hankinnassa hyödynnetään muun muassa

10 9 valtionhallinnossa käyttöön otettavaa keskitettyä henkilöstövoimavarojen suunnittelua, päätöksentekoa ja johtamista tukevaa tietojärjestelmää. Uusia tietojärjestelmähankintoja tehtäessä huomioidaan mahdollinen palveluiden keskitetty tuottamismalli Toiminta Toimintajärjestelmän kehittäminen MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja apuprosessin (osaamisen kehitys) sekä tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Prosesseja kehitetään edelleen. Arviointi on laajin kehittämisasia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa (VTT:n johtama JYVA-hanke). Tutkimusohjelma-alueryhmät käynnistävät systemaattisen vaikuttavuuden arvioinnin asiakassegmenteittäin. MTT:n johtoryhmä ja johtokunta määrittelevät oman roolinsa arvioinnissa. Itsearvioinnit otetaan käyttöön tiimitasolla ja liitetään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Sisäiset auditoinnit keskitetään hyvien käytäntöjen siirtoon tiimeistä toiseen sekä vastuualueiden ja yksiköiden väliseen tiedonsiirtoon. Myös MTT:n johtoryhmä aloittaa itsearvioinnin, jolla seurataan tasapainoa a) resursoinnin, b) osaamisen kehityksen c) toiminnan (prosessit) ja c) tuloksellisuuden suhteen. Arviointitiedon tallennus organisoidaan JYVAhankkeessa suunniteltavalla tavalla. Laatujohtamista kehitetään EFQM-mallin periaatteiden mukaisesti. Pitkän aikavälin laatutavoite on saavuttaa mallissa yli 400 pistettä ja se, että laatujärjestelmä täyttää ISO9001-standardin vaatimukset. Jatketaan johtajien JET-koulutusta ja kehitetään sisäistä viestintää. Laatupäällikkö koordinoi akreditoitujen laatuketjujen sekä tutkimuksen työketjujen laatukehitystä. Tärkeimmät työketjut sidotaan laatujärjestelmään. MTT kehittää osaamistaan soveltuvuustutkimuksessa ja ottaa käytännöksi tehdä soveltuvuustutkimuksen aina merkittäviä hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä. Tutkimushankkeiden johtamista parannetaan uusien tutkijantyökalujen käyttöönotolla vuodesta 2005 alkaen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan kaikissa prosesseissa. Erityiskohteena on tiedepuistotoiminnan vauhdittaminen, eri toimijoiden roolien määrittäminen ja konkreettisen yhteistyön aloittaminen. Otetaan käyttöön asiakasrekisteri. Kehittämistyön vastuuhenkilöt määrittelevät kehittämisen tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Kehityksen sisäisestä auditoinnista vastaavat MTT:n johtoryhmä ja johtokunta. Toimintajärjestelmän kehittämiskohteet vuonna 2005: - Sisäinen viestintä - Asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallinta - EFQM malliin perustuvan laatujärjestelmän (johtamisjärjestelmä) rakentaminen - Toiminnan mittareiden määrittäminen (EFQM/Balanced Scorecard)

11 10 - MTT:n vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen - Toiminnan kehittäminen kouluttamalla ja tiedottamalla siten, että laatujärjestelmät saadaan rakennettua ja toiminnan laatu paranee. Sisältää asiakassuhdetyön ja prosessien kehittämisen Kansainvälistyminen Menestyminen kansainvälisessä yhteistyössä edellyttää huippuosaamista. MTT panostaa valitsemillaan painoaloilla kansainvälisten yhteistyöverkkojen rakentamiseen. Tämä konkretisoituu kansainvälisten yhteisyöhankkeiden ja myös rahoituksen lisääntymisenä. Keskeisenä välineenä ja mittarina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamissa on kansainvälisten asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrän lisääminen MTT:ssä. MTT priorisoi kansainvälisessä yhteistyössään EU-maiden, ml. uudet jäsenmaat, tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin. MTT valitsee keskeisiä yhteistyölaitoksia ja kehittää niiden kanssa yhteistyötä systemaattisesti mm. pyrkimällä "Centers of Excellence" -mallin mukaiseen toimintaan ja hyödyntää tässä EU:n rahoitusta (Integrated Projects). Tutkijanvaihdossa MTT hyödyntää EU:n ohjelmia. Pohjoismaisessa yhteistyössä etsitään mahdollisuuksia resurssien yhteiskäyttöön ja selkeytetään roolijakoa eri tutkimusaloilla. Osana pohjoismaista yhteistyötä MTT tiivistää yhteistyötä NOVAn kanssa. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin on keskeinen keino MTT:n osaamisen tunnetuksi tekemiseen. EU-hankkeet luovat pohjaa osaamisen myynnille myös eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään lähinnä USA:n, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa. Yhteistyö perustuu eri tutkimusyksiköiden identifioimiin tarpeisiin, mutta se on luonteeltaan rajatumpaa kuin eurooppalainen yhteistyö. MTT on solminut yhteistyösopimuksen Venäjän maataloustiedeakatemian kanssa. Siinä on identifioitu useita yhteistyöalueita, joilla pyritään saamaan aikaan tutkijanvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä esim. Interreg-hankkeissa. Painopiste on Pietarin alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten kanssa. Vuonna 2004 valmistunut UM:n maaseutukehitysstrategia korostaa tutkimuksen roolia kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. MTT pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla osaamistaan kansainvälisten ravinto- ja ympäristöongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu kuitenkin vain silloin, kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio tai eurooppalainen näkökulma. MTT etsii kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä UM:n priorisoimien maiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä CGIAR-laitosten kanssa syvennetään ottamalla huomioon UM:n linjaukset. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Yhteistyömuotona ovat asiantuntijavaihto ja yhteiset hankkeet. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu sellaisilla aloilla, joilla MTT:llä on kansainvälistä kompetenssia ja kun yhteistyö tukee MTT:n tutkimuksen integroitumista kansainväliseen tutkimuskenttään ja parantaa Suomen mahdollisuutta vastata globalisoituvan talouden haasteisiin. Erityisesti varttuneille asiantuntijoille tarjotaan tämän kautta mahdollisuus osaamisen laajentamiseen. Pääsääntö on kuitenkin, että ulkopuolinen rahoittaja korvaa kehitysyhteistyöhön liittyvät kustannukset. Kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelu ja niihin osallistuminen järjestetään pääsääntöisesti verkottumalla keskeisten suomalaisten konsulttitoimistojen kanssa yhteisten hankkeiden löytämiseksi. Osaamisen viennin tukeminen (esim. asiantuntijoiden osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin) on kansainvälisen yhteistyön yksi tavoite. Tätä toteutetaan osaltaan Agropolis-tiedepuistoyhteistyössä tiedepuiston muiden toimijoiden kanssa.

12 11 Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. MTT tukee nuorten väitelleiden tutkijoiden työskentelyä ulkomailla. Tutkimusyksiköt sisällyttävät tämän toimintasuunnitelmiinsa. MTT edistää senioritutkijoiden kansainvälistä työskentelyä kehittämällä tätä tukevia joustavia järjestelmiä. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. Asiantuntijanvaihtoa tuetaan MTT:n tätä tarkoitusta varten varaamalla määrärahalla, mutta pääosa asiantuntijavaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä. Rahoituksessa hyödynnetään ensisijaisesti ulkopuolista rahoitusta, mm. EU:n tutkijanvaihtorahoituksia. Nuorempien tutkijoiden kohdalla mm. säätiöiden tarjoamaa rahoitusta. Vuosittain keskimäärin 15 MTT:n asiantuntijaa on työskennellyt kansainvälisissä laitoksissa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tämä taso suunnittelukaudella. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisuutta lisätään selkeällä vastuuttamisella. Konsernitasolla tämä konkretisoidaan toimintayksiköiden kanssa tehtävissä tulossopimuksissa. Toimintayksiköt tekevät vuosittain toimintasuunnitelmansa osana suunnitelman kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä suunnitelma vastuutetaan ryhmätasolle asti ja ryhmät sitoutetaan kansainvälistymiseen, jonka painoarvoa mittaamisessa lisätään. Kongressi- ja seminaarimatkojen tavoitteellisuutta lisätään ja niihin liitetään vierailuja alan tutkimuslaitoksiin, jolloin luodaan kontakteja tutkimusyhteistyön edistämiseksi. Raportointiin sisällytetään analyyseja ja ehdotuksia yhteistyöstä ja havaituista kehittämismahdollisuuksista. MTT kehittää järjestelmän, jossa tätä tietoa hyödynnetään. MTT:n kansainvälisen rahoitus vuonna 2003 oli 0,7 milj. euroa, mutta tutkimusaloilla kansainvälisen rahoituksen vaihtelee huomattavasti. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälinen rahoitus suunnittelukauden loppuun mennessä Omien resurssien uudelleensuuntaaminen vahvistettaville toiminnoille Resurssien uudelleensuuntaamisessa otetaan huomioon seuraavat periaatteet: Tarve vahvistaa MTT:n osaamista. Tämä edellyttää verkottumista muuhun kansainväliseen ja kansalliseen tiedeyhteisöön ja henkilöstörakenteen muuttamista aiempaa asiantuntijapainotteisemmaksi MTT:n monialaisuuden hyödyntäminen tutkimusalojen integraatiota edistämällä Tutkimuksen vaikuttavuustavoitteet Hallitusohjelman tavoitteet alueiden tasapainoisesta kehittämisestä MTT:n tutkimus jakautuu asiakaslähtöisiin tutkimusohjelma-alueisiin: Elintarvikkeet ja markkinat (asiakkaana elintarvikeketju, hyötyjänä viime kädessä kuluttaja): 32 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus säilyy ennallaan. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät (asiakkaana maaseudun yrittäjä ja hänen työtään tukevat neuvonta, koulutus ja tutkimus): 45 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus supistuu. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö (asiakkaana hallinto): 14 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Muu tutkimus- ja viranomaistoiminta: 9 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus säilyy ennallaan. MTT kehittää toimintaansa monella toimintatapaan liittyvällä toimenpiteellä. Näihin kuuluu toiminta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, koulutuksen lisääminen, asiantuntijavaihdon lisääminen sekä teknologiansiirron vahvistaminen. Lisäksi MTT vahvistaa suunnittelukaudella erikseen neljää aluetta. Niille suunnataan uutta budjettirahoitusta suunnittelukauden loppuun mennessä yhteensä 0,770 milj. euroa (verrattuna vuoden 2004 budjettiin). Vahvistaminen on

13 12 tätä suurempi, sillä tutkimusaloille hankitaan lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Vahvistetavat alueet ovat: maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus (vahvistaa lähinnä 3. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) teknologiatutkimus (vahvistaa lähinnä 2. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) bioteknologiatutkimus (vahvistaa lähinnä 1. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) monimuotoisuustutkimus (vahvistaa lähinnä 3. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus Suunnittelukaudella hakeudutaan aktiivisesti yhteistyöhön alan johtavien pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n sisäistä verkostoa tiivistetään. Tutkimus kohdistuu karkeasti jaettuna kahteen aihealueeseen: maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan ja maaseutupolitiikkaan. Maaseutuyrityksissä tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. Tarkasteluun tulevat sekä yrittäminen että siihen liittyvät politiikkatoimet, kuten esimerkiksi yritystukien kohdentuminen. Sekä yritys- että politiikantutkimuksella tuetaan päätöksentekoa. Maatilayrityksissä tutkitaan erityisesti maatilojen osa-aikaisuutta ja monitoimisuutta maaseutukehityksen kannalta. Olemassa olevien monitoimisten tilojen lisäksi tutkimusta suunnataan alan uusiin tulijoihin esimerkiksi hevostaloudessa. Maaseudun politiikantutkimuksessa keskeistä on tunnistaa tulevat politiikkamuutokset ja niihin vaikuttavat voimat, sekä etsiä sekä sisällöllisiä että institutionaalisia uusia ratkaisuja politiikkamuotoiluihin. Maaseutupolitiikan suhde maatalous- ja aluepolitiikkaan ja kuntatason tarkastelu ovat erityisiä painopisteitä. Maaseudun politiikantutkimuksessa uutena kehittämiskohteena ovat paikalliset ja seudulliset ratkaisut niin perinteisissä elinkeinopolitiikoissa kuin maaseudun ympäristö- ja teknologiaratkaisuissakin. Suunnittelukaudella MTT:n sisäistä maaseutututkimuksen verkostoa tiivistetään, kansainvälisesti hakeudutaan edelleen aktiivisesti yhteistyöhön alan johtavien pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n sisällä keskeisiä maaseutututkimuksen toimijoita ovat MTTL, YTL, ATU ja TEK. Maaseutututkimuksen kehittäminen aluetasolla liittyy kiinteästi alueellisen tutkimuksen uudelleensuuntaamiseen. Teknologiatutkimus Teknologiatutkimuksen vahvistamisessa tärkeintä on osaamisen kehittäminen, mikä edellyttää panostamista jatkokoulutukseen, kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja asiantuntijavaihtoon sekä pätevien tutkijoiden rekrytoimiseen ja sitouttamiseen. Vahvistettavia tutkimuksen painopisteitä ovat maatilan tiedon ja tuotannon hallintamenetelmät, tuotantoteknologian käytettävyys, maatilojen tuotannon järjestelmäsuunnittelu, rakennusten toiminnallisuustutkimus, maatalouden ympäristöongelmien teknologiset ratkaisut sekä suurten ja kasvavien maatilojen teknologiset kysymykset. Teknologiatutkimusta vahvistetaan kaikissa sitä tekevissä MTT:n yksiköissä. Yhteistyötä teknologiatutkimuksessa MTT:n toimintayksikköjen välillä parannetaan. Koordinaatio toteutetaan kolmen teknologia-alueen puitteissa: kotieläinteknologia, ympäristöteknologia ja tuotantotalous. MTT on vahvistanut teknologiatutkimusta vuodesta 2002 lähtien siten, että vuosittain kehystä on nostettu 0,084-0,168 milj. euroa. Vahvistaminen jatkuu vuoteen 2006, jolloin tasoa on nostettu

14 13 kaikkiaan 0,840 milj. euroa verrattuna tasoon vuonna Vuoteen 2003 verrattuna kehyksen nosto on 0,510 milj. euroa. Teknologiatutkimuksen lisärahoitus irrotetaan MTT:n muuta toimintaa sopeuttamalla. Bioteknologiatutkimus Bioteknologia on tunnustettu kansainvälisesti yhdeksi tulevaisuuden avainteknologiaksi. Niin EU-tutkimuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriön linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä on parhaillaan käynnissä vuodelta 2003 olevan biotekniikkastrategian uudistaminen, joka saadaan valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämä strategia tulee antamaan uutta entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. MTT on osallistunut useisiin biotekniikan tutkimuksen kansainvälisiin arviointeihin. Viimeisimmässä arvioinnissa (Biotech 2002) MTT menestyi verraten hyvin ja sillä nähtiin olevan potentiaalia erinomaiseen suorituskykyyn sekä aktiivista kiinnostusta tutkimusalan edelleen kehittämiseen. Bioteknisen tutkimuksen vähäistä rahoitusta pidettiin ongelmana, johon tulee etsiä ratkaisuja hallitus- ja ministeriötasolla. MTT:n biotekninen tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ja strategista tutkimusta. Se tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa. MTT:n bioteknisen tutkimuksen osaamista ja toimintapuitteita kehitetään suunnittelukaudella tavoitteena se, että MTT on maamme johtava laitos kasvintuotannon, kotieläintuotannon ja elintarvikkeiden soveltavassa bioteknisessä tutkimuksessa. Kasvintuotannon tutkimuksessa bioteknologisen tutkimuksen soveltamisaloja ovat kasvigenomiikka, molekyyligenetiikka sekä solu- ja solukkoviljely, kotieläintutkimuksessa alkioteknologia, eläingenomiikka ja kotieläinten perinnöllinen monimuotoisuus sekä elintarviketutkimuksessa mikrobibiotekniikka ja elintarvikkeiden funktionaalisuus. Transgeenisiä organismeja käytetään enenevästi tutkimusvälineenä geenien toiminnan identifioinnissa, ja niiden käytännön hyödyntämistä tutkitaan yhteistutkimuksissa. Biotekniikan tutkimusta kehitetään parantamalla julkaisujen saatavuutta sekä yhteyksiä biotietokantoihin ja ohjelmistoihin, vahvistamalla bioinformatiikan osaamispohjaa sekä kehittämällä yhteistä laitekeskusmallia. Mikrosiruteknologiaa käytetään kaikilla bioteknisen tutkimuksen sovellusaloilla, mutta ainakin suunnittelukauden alussa tämä toteutetaan hyödyntämällä yhteistyöosapuolten laitekantaa. Omien valmiuksien luomista myös mikrosiruteknologiaan arvioidaan kuitenkin jatkuvasti.

15 14 Biotekniikan tutkimus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Taloustutkimusta hyödynnetään uusien bioteknikkasovellusten potentiaalin arvioinnissa. Bioteknisen tutkimuksen kokonaisrahoitusta nostetaan suunnittelukauden aikana 3,900 milj. eurosta 4,400 milj. euroon. Vahvistaminen tehdään MTT:n toiminnan sisäisin siirroin ja ulkopuolisella rahoituksella. Monimuotoisuustutkimus MTT:n monimuotoisuustutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä monimuotoisuuden mittaamiseksi, varmistaa geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, tuottaa menetelmiä maatalousympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja arvioida maatalousympäristön monimuotoisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja tuottaa monimuotoisuutta tukevia ohjauskeinoja. MTT:ssa toimii tutkimusta linjaava monimuotoisuustutkimuksen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on koordinoida paitsi MTT:ssä tehtävää tutkimusta myös olla aloitteellinen työnjaon sopimisessa muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen suuntaan. Toiminnan priorisoinnin kärki suunnittelukaudella (ei tärkeysjärjestyksessä): kasvigeenipankkitoiminnan organisointi MTT:ssä: kantojen säilytys, ylläpito ja evaluointi kasvikokoelmien tunnistamisen ja geneettisen vaihtelun säilyttämisen metodologinen tutkimus eläingeenivarojen geneettisen vaihtelun säilyttämisen metodologinen tutkimus maaperän abioottinen ja biologinen monimuotoisuus viljelykasvilajiston monipuolistamiseen tähtäävä tutkimus monimuotoisuuden hyödyntäminen maaseutuyrityksissä monimuotoisuuden hallintaan liittyvien suunnittelutyökalujen tuottaminen viljelijöille monimuotoisuuden tilan kuvaaminen indikaattorien avulla maatalouden ohjauskeinot ja biologinen monimuotoisuus Monimuotoisuustutkimuksen kokonaisrahoitusta nostetaan suunnittelukauden aikana 1,500 milj. eurosta 1,800 milj. euroon. Vahvistaminen tehdään MTT:n toiminnan sisäisin siirroin ja ulkopuolisella rahoituksella Menokehyksen nousulla vahvistettavat toiminnot (kehittämissuunnitelma) MTT esittää menokehyksen nousua suunnittelukauden loppuun mennessä yhteensä 1,855 milj. eurolla (verrattuna vuoden 2004 menokehykseen) neljän toiminnon perusteella. Menokehyksen nousulla vahvistettavia toimintoja ovat - uudet viranomaistehtävät, joissa MTT:n odotetaan tukevan hallintoa - hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä - palkkakilpailukyvyn parantaminen - puutarhakasvien jalostusohjelma Uudet viranomaistehtävät, joissa MTT:n odotetaan tukevan hallintoa MTT on useisiin säädöksiin perustuva asiantuntijalaitos, joka antaa viranomaisille lausuntoja ja tekee tarvittavia selvityksiä. Uusiin, tässä suunnitelmassa esitettäviin tehtäviin varataan 3,5 henkilötyövuotta. Suurin asiakas on MMM. Taloustutkimuksen hallinnon tukeen varataan edellä esitetyn lisäksi toimintamenomomentilta 8 tutkijatyövuotta ja 4 tukihenkilötyövuotta, josta EU:n

16 15 FADN-kirjanpitojärjestelmään 4 tutkijatyövuotta ja 4 tukihenkilötyövuotta. Lisäksi MTT toimii kansallisena edustajana ja asiantuntijana usealla kansainvälisellä foorumilla. MTT:lla voi osallistua kolmeen uuteen viranomaistehtävään, joissa se tukee hallintoa: MMM:n luonnonvarastrategian seuranta EU:n maaperänsuojelun teemastrategia porotalouden kirjanpidon vakiinnuttaminen Porotalouden kirjanpitoon MTT osallistuu jo tällä hetkellä MMM:n projektirahoituksen turvin. MTT voi ottaa tehtävät vastuulleen pysyvästi. (1) MMM:n luonnonvarastrategian seuranta MTT on yhdessä RKTL:n ja MMM:n kanssa kehittänyt luonnonvararaportoinnin mallin. Raportti julkaistaan säännöllisesti luonnonvarastrategian väli- ja loppuarviointien yhteydessä. Seuraavat raportoinnit ovat vuosina 2005 ja Indikaattoreista tarvitaan tietoa myös välivuosilta. Lisäksi seurantatietoa tarvitaan jatkuvasti kansainvälisiin seurantoihin (OECD:n, EU:n ja EEA:n maatalouden ympäristöindikaattorit) sekä politiikkatoimenpiteiden seurantaan ja suunnitteluun (esim. HORISKO). Indikaattoreiden kehittäminen on kesken. MTT voi ottaa vastuun seurannan järjestämisestä ja raportoinnista niin maatalouden ja elintarviketuotannon teemassa kuin maaseututeemassa (2 htv 2006 alkaen). (2) EU:n maaperänsuojelun teemastrategia Vuonna 2005 valmistuu EU:n maaperänsuojelun teemastrategia, jonka osana on maaperän seurantajärjestelmään tähtäävä puitedirektiivi. Teemastrategiaa on ollut valmistelemassa neuvoa-antava foorumi ja viisi teknistä työryhmää, joiden lausunnot valmistuvat syksyllä MTT on ollut YM:n nimeämänä kansallisena edustajana orgaanisen aineksen työryhmässä. Seurannan järjestämiseen ollaan valmistautumassa YM:n koordinoimana. Hankkeessa ovat mukana todennäköisesti ainakin Metla ja GTK. MTT voi toimia seurannan osalta Suomen pysyvänä vastuulaitoksena maatalousmaiden osalta (1 htv 2006 alkaen). (3) Porotalouden kirjanpidon vakiinnuttaminen Porotalouden kannattavuuskirjanpitotoimintaa on harjoitettu vuodesta 1999 alkaen projektivaroin. Kirjanpidon pitkäjänteisyyden takia järjestelmä on tarpeen saattaa pysyvälle pohjalle. Kirjanpitoon kuuluu noin 65 porotilaa. Suunnitelman mukaan porotalouden kirjanpito vakiinnutetaan osaksi MTT:n maatalouden kannattavuuskirjanpitoa (0,5 htv 2006 alkaen). Hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä MTT:n hevostutkimukseen on ohjattu vuodesta 1994 lähtien toto-varoja 0,168 milj. euroa vuodessa. Samaan aikaan on muu budjettirahoitus ollut noin 0,235 milj. euroa vuodessa. Budjetin ulkopuolinen rahoitus on vuosittain ollut 0,150 0,200 milj. euroa. Hevostutkimuksen rahoitus toto-varoista on pysynyt samana, vaikka toimiala ja hevostalouden muu rahoitus ja tuki ovat kasvaneet voimakkaasti. Käytännössä hevostutkimuksen reaalinen rahoitus totalisaattorikertymästä on 10 vuoden ajan supistunut yli neljänneksen. Uuden tiedon tuottamisen tarve on suuri, koska alalle tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Myös alan koulutuksen ja neuvonnan ajantasaisena ja korkealaatuisena pitäminen edellyttää riittävää tutkimusta. MTT esittää hevostutkimuksen vahvistamista totalisaattorikertymästä (2 htv 2006 alkaen).

17 16 Palkkakilpailukyvyn parantaminen MTT:n palkkatason jälkeenjääneisyys on kilpailukyvyn este, mistä syystä MTT:n palkkakilpailukykyä on välttämätöntä ratkaisevasti parantaa. Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. MTT:n tavoitteena on henkilöstörakenteen muuttaminen aikaisempaa enemmän tutkija- ja asiantuntijapainotteisemmaksi. Edellä mainitusta syystä työvoiman saatavuuden kannalta ongelma on suurin korkeakoulututkintoa edellyttävissä tutkijaja muissa asiantuntijatehtävissä sekä tohtorintutkintoa ja kansainvälisen tason tutkimusosaamista edellyttävissä tehtävissä. Puutarhakasvien jalostusohjelma Puutarhakasvien jalostus on Suomessa tarpeeseen nähden liian vähäistä. Elinkeinon kehittämiseksi jalostusta esitetään vahvistetavaksi. Suunnitelma perustuu laajan elinkeinoa ja tutkimusta edustavan joukon MMM:öön toimittamaan ehdotukseen. Suunnitelma puutarhakasvien jalostustoiminnan kehittämisestä edellyttää tutkimukseen lisävoimia. Suunnitelma tukee kansallista geenivaraohjelmaa puutarhakasvien osalta. Puutarhakasvien jalostustoiminnan laajentaminen hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria MTT:n Piikkiön ja Laukaan toimipaikoissa, joissa on nykyaikaiset biotekniikan laboratoriot, geenipankki ja kasvikokoelmat, pääosa tarvittavista koneista ja laitteista sekä kasvihuone- ja kenttäkoemahdollisuudet Viestintä MTT:lle on laadittu viestintäsuunnitelma vuosille Suunnitelma perustuu vuonna 2004 valmistuneeseen viestintästrategiaan. Suunnitelmassa priorisoidaan ja yksilöidään toimenpiteet, joiden tavoitteena on luotsata MTT:tä ja sen imagoa virastosta palveluyhteisöksi. Niin suunnitelmassa kuin sen pohjana olevassa strategiassa vastataan sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä lukuisissa tutkimuksissa saatuun palautteeseen. Kehittäviksi alueiksi on valittu sisäinen viestintä, kumppanuus- ja sidosryhmäviestintä ja kansainvälinen viestintä. Viestintäsuunnitelma on sidoksissa MTT:n ja sen viestinnän vuosittaisiin budjetteihin Sisäisen viestinnän kehittämiseksi viestintätiimiä vahvistetaan yhdellä määräaikaisella tiedottajalla vuoden 2007 loppuun. Sisäinen tiedottaja toimii päätoimittajana MTT-Infossa, joka on MTT:n tärkein sisäisen viestinnän kanava. Sisäisen viestinnän toiseksi kieleksi otetaan englanti. Sisäisen viestinnän kehittämisestä vastaa viestintäpäällikkö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Omistajapolitiikka sisältyy sisäiseen viestintään siltä osin, kun kyseessä on omistajaohjauksen kirkastaminen henkilöstölle. Asiakkuusviestintä ja uusmyynti organisoidaan uudelleen. Asiakkuuden hallinnan työkaluna toimii sidosryhmärekisteri, jota varten MTT tekee sidosryhmäanalyysin. Analyysissa se määrittelee asiakkaansa sekä luokittelee ne ja muut sidosryhmänsä sekä laatii analyysin pohjalta kaikkien tutkimusyksiköiden kesken TOP50-listan ja vastaavan listan potentiaalisista asiakkaistaan. Sidosryhmärekisteri on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. MTT selkeyttää myös palvelu- ja tuotevalikoimaansa verkkoympäristössä ja lisää tuotetiedottamistaan. Uudet verkkopalvelut rekisteröidään tavaramerkeiksi. MTT:n rahoitusrakenne ja toimialan tulevaisuudennäkymät edellyttävät toiminnan voimakasta kansainvälistymistä. Koska ongelma on yhteinen koko hallinnonalan sektoritutkimukselle, voimavarat yhdistetään niin, että 3-5 tutkimuslaitosta käynnistää yhteisen prosessikuvauksen

18 17 kautta useampivuotisen kansainvälisen viestinnän kehittämishankkeen, johon ostetaan viestinnän ammattitaitoa Brysseliin etabloituneelta toimistolta. Hanke toteutetaan osana MMM:n hallinnonalan viestintäyhteistyötä, ja sen avulla tuetaan tutkijoiden ja tutkimusjohdon verkottumista ja uusien yhteyksien luomista EU:ssa. Vaikuttavuuden raportointia parannetaan kehittämällä vuosikertomusta kohti yhteiskuntavastuuraporttia Tiedon ja teknologian siirto MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön julkaisutoiminnan ja muun viestinnän avulla sekä asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. MTT ottaa entistä selkeämmin huomioon tarpeen elinkeinotoimintaa hyödyttävien tulosten tuottamisen lisäksi niiden siirron toimialan käyttöön. Tämän vuoksi tiedon ja teknologian siirto on eriytetty omaksi prosessikseen ja sen toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden tiedepuiston toimijoiden kanssa. MTT hyödyntää tiedon ja teknologian siirrossa Agronet-tietoverkkoa, Agropolis-tiedepuistoa sekä eri puolille Suomea muodostuvia osaamiskeskittymiä. Agropolis-tiedepuistolla on tärkeä rooli kehitettäessä MTT:n tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti yrityksille tuotettavien palvelujen osalta. Kehitysyhtiö Agropolis Oy, joka perustettiin vuonna 1995 vastaa tiedepuiston palvelujen kehittämisestä. Tiedepuistokokonaisuuteen kuuluvat myös jo pidempään toimineet Agronet-verkko, Elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskus sekä Elonkierto-esittelypuisto. Uusimpina vaiheina on perustettu: bio- ja elintarvikealan tuotekehitystoimintaan Teknologiakeskus BioTrim vuonna 2003 ympäristöosaamisen yksikkö EcoTrim vuonna 2004 Luonteeltaan tiedepuisto on verkottunut ja keskeisiä toimijoita on edellä mainittujen lisäksi neuvontajärjestö, muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata MTT:n tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tutkimuksen tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosen avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Pelkistäen tehtävänä on varmistaa asiakastyytyväisyys, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuus asiakkaille sekä luoda edellytykset elinkeinon kehittymiselle. Toimintamallin kehittämisellä nopeutetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. Tiedon ja teknologian siirto tapahtuu Agronetin ja tiedepuiston kautta tiiviissä yhteistyössä neuvonnan ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tiedon ja teknologiansiirrossa hyödynnetään myös kehitettäviä alueellisia osaamiskeskittymiä, joiden toimintaan MTT aktiivisesti osallistuu. Panostusta keskitetään erityisesti Ruukkiin kehittyvälle Pohjois-Suomea palvelevalle keskittymälle, Mikkeliin ja Pohjois-Savoon kehittyville Itä-Suomea palveleville keskittymille ja Jokioisille kehittyvälle keskittymälle, jolla on vahvasti valtakunnallinen rooli sen lisäksi, että se palvelee Etelä-Suomen keskittymänä. Toimintamallilla luodaan tehokkaasti toimivat verkostot, joissa toimijoiden roolijako on selkeä Voimavarat MTT suuntaa toimintaansa uudelleen siten, että maaseudun yritys- ja politiikkatutkimusta, teknologiatutkimusta, bioteknologiatutkimusta ja monimuotoisuustutkimusta vahvistetaan suunnittelukaudella yhteensä 1,370 milj. euron panostuksella, josta budjettirahoituksen osuus on 0,770 milj. euroa. Uudelleen suuntaamisen tarve perustuu maa- ja metsätalousministeriön ohjeistukseen sekä MTT:n sidosryhmätutkimuksessa saatuun palautteeseen. Vastaava resurssi

19 18 irrotetaan maatilatoimintoja järjestämällä. Suunnitelmat maatilatoimintojen järjestämisestä tehdään vuonna Maatilatoimintojen järjestäminen suunnitellaan siten, että se ei vaaranna MTT:n kehittymistä tutkimuslaitoksena tai toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toiminta järjestetään entistä kustannustehokkaammalla tavalla. MTT esittää myös toimintamenomomentin kehyksen nostoa suunnittelukaudella siten, että nostolla katettaisiin uusien viranomaistehtävien sekä eräiden kehityshankkeiden menot. Uudet viranomaistehtävät ovat joko Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä tehtäviä tai maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suoritettavia tehtäviä. MTT esittää, että sille korvattaisiin rahoituskehyksen noston kautta näistä tehtävistä koituvat erillismenot (0,225 milj. euroa) vuodesta 2006 alkaen Rahoitus Rahoituksen näkökulmasta MTT suuntaa toimintaansa kahdella tavalla: (1) Kohdentaa uudelleen resursseja nykyisen rahoitustason puitteissa (2) Esittää MMM:lle toimintamenomomentin kehyksen nostoa kehittämissuunnitelman perusteella Nykyisen budjettirahan kohdentaminen uudelleen Taulukoissa 3, 4 ja 5 esitetään nykyisellä budjettirahoituksella vahvistettavat toiminnot ja kohde, joista rahoitus otetaan. Taulukko 3. Omien resurssien (= budjettirahoitus ja yhteishankerahoitus) suuntaaminen vahvistettaville alueille, milj. euroa, muutos vertailulukuun vuodelta % Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus 0,540 0,220 0,280 0,340 0,400 50/50 Teknologiatutkimus 1,870 0,170 0,170 0,170 0, /0*) Biotekniikan tutkimus 3,900 0,150 0,300 0,440 0,500 50/50 Monimuotoisuustutkimus 1,500 0,150 0,300 0,300 0,300 50/50 Yhteensä 7,810 0,690 1,050 1,250 1,370 * ) Koskee ainoastaan MMM:n kanssa sovittua budjettirahoituksella toteutettavaa vahvistamista. Tämän lisäksi edellytetään, että vahvistaminen johtaa vastaavan suuruisen ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Taulukko 4. Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen, milj. euroa, verrattuna vuoden 2004 budjettiin Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus 0,110 0,140 0,170 0,200 Teknologiatutkimus 0,170 0,170 0,170 0,170 Biotekniikan tutkimus 0,075 0,150 0,220 0,250 Monimuotoisuustutkimus 0,075 0,150 0,150 0,150 Yhteensä 0,430 0,610 0,710 0,770 Taulukko 5. Toiminnot, joista uudelleen järjestämällä vapautuu uudelleen suunnattavia resursseja, milj. euroa, verrattuna vuoden 2004 budjettiin Maatilatoimintojen järjestäminen 0,430 0,610 0,710 0,770

20 19 Menokehyksen nousua edellyttävä kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmassa MTT esittää MMM:lle toimintamenomomentin kehyksen nostoa seuraavasti (taulukko 6). Taulukko 6. Menokehyksen nousua edellyttävät vahvistettavat alueet (kehittämissuunnitelma, jonka perusteella MTT esittää, että sen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenomomentin perussuunnitelman kehystä nostetaan), milj. euroa Uudet viranomaistehtävät, joissa MTT voi tukea hallintoa 0 0,225 0,225 0,225 0,225 Hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä 0,900(josta 0,170 0,170 0,170 0,170 TOTO-kertymä 0,168) Puutarhakasvien jalostusohjelma 0 0,360 0,360 0,360 0,360 Palkkakilpailukyvyn parantaminen (palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen) 31,500 0,500 0,700 0,900 1,100 Kehittämissuunnitelma yht. 1,255 1,455 1,655 1,855 Valiotaimituotannon hintatuelle (0,080 milj. vuonna 2004 ja 2005) ja Hevossairaalan hintatuelle (0,005 milj. vuonna 2004 ja 2005) esitetään jatkoa. Parhaillaan molempien toimintojen osalta valmistellaan kehittämistoimia, jotka saattavat johtaa hintatuen tarpeen päättymiseen. Lisäksi MTT esittää menokehyksen nousua toimitilojen vuokrannousun perusteella (liite 2) Taloushallinnon kehittäminen Taloushallinnon kehittämisessä painotetaan tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta. Laskentatoimen sisältöä kehitetään edelleen ottaen huomioon eri tuotantoprosessien tietotarpeet. Taloushallintoa kytketään aiempaa kiinteämmin johtamisjärjestelmään. Valtion hallinnon tilivelvollisuusuudistukseen liittyen parannetaan MTT:n nykyisiä suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. MTT:n ulkopuolisen tutkimusrahoituksen (yhteishankerahoituksen) hallinta ja hallinnointi edellyttävät kehittämistä. Keskeiset ongelmat kohdistuvat sopimushallintoon, hankkeiden prosessointiin, kustannuslaskentaan ja seurantajärjestelmiin. Valtiokonttori on käynnistänyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankkeen, jonka tarkoituksena on taloushallinnon tukipalveluiden sisällön yksinkertaistaminen sekä palvelukeskusmallin rakentaminen. Taloushallinnon tukipalveluiden keskittämistoimenpiteet hallinnonala- tai virastokohtaisiin palvelukeskuksiin ovat vireillä useammalla eri hallinnonalalla. Tavoitteena saada taloushallinnon tukipalveluihin lisää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta MTT:n kirjanpito ja maksatukset keskitettiin Jokioisiin jo 90-luvun puolivälissä. Keskittämisen yhteydessä toimintoja rationalisoitiin ja toimintoketjuja selkeytettiin. Kirjapitotositteiden sähköinen arkistointi otettiin käyttöön vuonna Nämä jo toteutetut toimenpiteet osaltaan edesauttavat myös valtion paperittoman kirjanpitojärjestelmän (RONDO) käyttöönotossa, joka MTT:ssä toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2006 aikana ostolaskujen sähköinen kierrätys toimisi kaikissa MTT:n yksiköissä. Ostolaskujen