TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009"

Transkriptio

1 /033/2004/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET PÄÄMÄÄRÄ SUUNNITTELUKAUDEN PAINOPISTEET JA NIIDEN RESURSOINTI VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Määrä ja osaaminen Työhyvinvointi Palkkakilpailukyky Henkilöstötiedon hallinta TOIMINTA Toimintajärjestelmän kehittäminen Kansainvälistyminen Omien resurssien uudelleensuuntaaminen vahvistettaville toiminnoille Menokehyksen nousulla vahvistettavat toiminnot (kehittämissuunnitelma) Viestintä Tiedon ja teknologian siirto VOIMAVARAT Rahoitus Taloushallinnon kehittäminen Toimitilat ja pellot TALOUDEN KEHITYS...22 Liite 1. Yhteenveto MTT:n voimavaroista vuosina Liite 2. Rakennushankkeiden vaikutukset vuokriin vuosin , Liite 3. Kehyslomakkeisto

3 2 1. Toimintaympäristön muutokset MTT:n toimintaympäristöön vaikuttavina megatrendeinä nähdään seuraavaa. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Yhteismarkkinat laajenevat, mikä merkitsee tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Tämä perustelee esimerkiksi kotimaisen lisäysmateriaalin tuotannon tarvetta, mutta toisaalta se korostaa laatuketjun aukottomuuden tärkeyttä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä. Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja markkinoida. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen Vuoteen 2007 mennessä päätetään maaseutupolitiikan linjauksista osana EU:n uutta ohjelmakautta. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävät WTO-neuvottelut ratkeavat aikaisintaan vuonna Lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon. Kansalliset (pohjoinen tuki, 141-tuki, kasvinviljelyn tuki) ja kansallisesti räätälöitävät maataloustuet (LFA ja ympäristöohjelma), investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellytävät voimakasta tutkimuksellista panosta. Huoltovarmuus on tärkeää. Poikkeamat energian ja veden saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti. Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Maatalouden yksikkökoko kasvaa nopeasti, mikä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat

4 3 jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon. YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventumisen riskit pelottavat. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Selvitysmies Jussi Huttusen laatimassa raportissa Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen ( ) korostetaan, että sektoritutkimus on yhteiskunnan kehittämisen keskeinen väline. Raportin mukaan sektoritutkimuksen merkitys poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan eri lohkojen kehittämisessä kasvaa. Raportissa korostetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä. Tutkimusvarojen suuntaamiseen sektorin elinkeinojen kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan kannalta relevanttiin t&k-toimintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältöä saatava konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu tulosohjauksen terävöittäminen sekä sisällöllisesti että ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla (Tulosohjauksen terävöittäminen, VM:n työryhmämuistio 9/2003, ). Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. Suositusten toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä niin MMM:ltä kuin MTT:ltä. MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien laadintaan osana MMM:n hallinnonalaa. Alkuvaiheessa MMM osallistuu tuottavuusohjelman valmisteluun ottamalla osahankkeeksi tietojärjestelmät ja kustannuslaskennan. Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on korostetun kriittinen menestystekijä julkisissa tutkimusorganisaatioissa, joissa muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa. Taloushallinto on organisaation kriittinen menestystekijä, ja sellaisena se voi toimia, jos se palvelee organisaation ydinprosesseja entistä paremmin. On paineita tehostaa valtion konserniohjausta ja yksinkertaistaa taloushallintoa. Rutiinitehtäviä varten valtiolle perustetaan erillisiä taloushallinnon palvelukeskuksia.

5 4 Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Vuosina valtion henkilöstöstä on arvioitu poistuvan jopa puolet eli lähes henkilöä joko eläköitymisen tai muille sektoreille siirtymisen seurauksena. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. 2. Päämäärä Tehtävä (missio) MTT edistää kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle. Yhdessä kumppaneiden kanssa MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja teknologiaa maaseudun yrittäjien, heitä palvelevan hallinnon, neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen, elintarviketeollisuuden, maatalouden panosteollisuuden ja kaupan käyttöön. Tutkimusaloja ovat elintarvike-, ympäristön-, talous- ja teknologiatutkimus sekä kasvintuotannon ja kotieläintuotannon tutkimus. Tavoitetila (visio) MTT osana kansainvälistä tiedeyhteisöä on keskittymä, jolla on paras mahdollinen tietämys ja keinot uuden tiedon tuottamiseen maa- ja elintarviketalouden kentässä. Vain olemalla huippututkimuslaitos MTT suoriutuu tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvista julkisista palvelutehtävistä. Tutkimus on yhteiskunnan kehittymisen välttämätön moottori. MTT:llä on laajasti tunnustettu rooli edustamiensa toimialojen kehittämisessä. MTT:llä on kykyä suunnata nopeasti toimintaa uusille tutkimusalueille kysynnän mukaisesti. MTT edistää taloudellista kasvua, uusien työpaikkojen syntyä, alueellisesti tasapainoista kehitystä, luonnonvarojen järkevää käyttöä ja yleisen hyvinvoinnin lisääntymistä. MTT on haluttu yhteistyökumppani, ja se menestyy hyvin strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. MTT saa tutkimusohjelmilleen runsaat ja aiempaa monipuolisemmat rahoituslähteet. Varsinkin kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus nousee. MTT on haluttu työpaikka, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 3. Suunnittelukauden painopisteet ja niiden resursointi 3.1. Vaikuttavuustavoitteet Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa VTT:n johtamassa JYVA-hankeessa (Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimusorganisaatioissa), joka valmistuu suunnittelukauden alkuun mennessä.

6 5 MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien, kansalaisten ja elintarviketalouden toimijoiden hyvinvoinnin lisääntyminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaille. MTT huolehtii siitä, että se toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintalinjansa ja toimintaympäristön muutokset. Tutkimuksella on keskeinen vastuu siitä, että Suomi menestyy EU:n yhteismarkkinoilla ja globaalissa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa tarkasteluväli on pidempi kuin muussa suunnittelussa, ennakoinnissa ja valmistautumisessa. Suunnittelukaudella MTT suuntaa voimavarojaan uudelleen ja vahvistaa osaamistaan. Suunnitelmassa esitettävän toimenpidekokonaisuuden perusteella MTT:n suorituskyky ja vaikuttavuus paranevat huomattavasti. Pitkän aikavälin vaikuttavuuden varmistamiseksi MTT panostaa osaamisen kehittämiseen. Tutkimusta suunnataan aloille, joiden arvioidaan antavan parhaan vasteen vahvistukselle. Parantaakseen vaikuttavuuttaan: MTT verkottuu aiempaa paremmin kansainvälisesti sekä alueellisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin MTT parantaa osaamistaan ja kasvattaa tiedon jalostusastetta MTT kuuntelee asiakkaita ja keskittyy heidän kannaltaan kaikkein oleellisimpiin asioihin MTT:n toiminta tukee maaseudun yrittäjyyttä ja innovatiivisten yritysten syntyä MTT:n toiminta on aiempaa tehokkaampaa MTT:n osaaminen siirtyy aiempaa tehokkaammin käytäntöön MTT profiloituu huippututkimuslaitokseksi ja sillä on edustamiensa sektorien suunnannäyttäjän rooli Tehtävänsä mukaisesti MTT tähtää seuraavaan: Kuluttajien hyvinvointi MTT tuottaa elintarvikeketjun laadun ja riskien hallintaa tukevia menetelmiä, joiden ansiosta tuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys ovat aiempaa paremmin kuluttajan käytettävissä, ja kuluttajan luottamus elintarvikkeisiin pysyy vahvana. MTT:n kehittämien menetelmien ansiosta elintarviketeollisuus kehittää uusia innovatiivisia elintarvikkeita, jotka perustuvat kotimaisen raaka-aineen korkeaan laatuun ja haluttuihin erityisominaisuuksiin. Kuluttajalla on käytettävissään erilaistettuja tuotteita, joita kuluttaja voi erilaisten tarpeidensa pohjalta valita kilpailukykyiseen hintaan. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky MTT tuottaa välineitä elintarvikealan yritysten laatujärjestelmien kehittämiseen. Yritysten käyttöön kehitetään uutta teknologiaa, joka mahdollistaa kuluttajan erilaisten tarpeiden mukaisten tuotteiden tuottamisen kilpailukykyisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Maa- ja elintarviketaloutta sekä maaseudun muita elinkeinoja ohjaavassa politiikassa voidaan ottaa huomioon Suomen tarpeet. Politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta, hyvinvointivaikutuksia ja julkistaloudellisia seurauksia arvioidaan. Monitoimisuus on keskeinen keino edistää maatalousyrittäjien kilpailukykyä. Tuotanto- ja elinympäristön laatu MTT tuottaa ympäristöteknologisia ratkaisuja yrittäjien ja ohjauskeinoja hallinnon käyttöön. Maaseudun ympäristön laatua voidaan parantaa niiden avulla.

7 6 Maaseudun elinvoimaisuus sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus MTT kehittää toimintamalleja maa- ja elintarviketalouden ympäristökasvatukselle. Elonkiertopuisto on tässä tärkeä koekenttä. Tutkimuksen avulla osoitetaan maaseudun ja elintarvikeketjun merkitys työllisyydelle ja kansantaloudelle. Kehitetään maatalouden monivaikutteisuutta edistäviä ohjauskeinoja Henkilöstö ja osaaminen MTT suuntaa suunnittelukaudella toimintojaan uudelleen. Erityistä huomiota kiinnitetään osaamisen kehittämiseen. Uuden osaamisen hankintatapoina painotetaan kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä, työskentelyä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, kansainvälistä tutkijanvaihtoa, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntämistä. Nämä edesauttavat osaltaan henkilöstörakenteen muuttumista. Vahvistettavien ja uudelleenjärjestettävien tutkimusalojen rinnalla tutkimusstrategia korostaa osaamista ja kansainvälisellä tasolla tehtävää tutkimusta. Tutkimusmenetelmissä uudistus tarkoittaa mallinnusosaamisen, systeemisen lähestymistavan ja tieteidenvälisen yhteistyön merkityksen korostumista. Empiirisen tutkimusaineiston kerääminen muuttuu aiempaa suunnitelmallisemmaksi, ja aineistoa hyödynnetään aiempaa tarkemmin. Tutkimusaineistojen yhteiskäyttöä lisätään. Toimintatavan muutos edellyttää tutkijoiden ja asiantuntijoiden osuuden kasvamista MTT:n henkilöstössä. Vastaavasti tutkimusta avustavana tukipalveluhenkilöstönä toimivan henkilöstön osuus vähenee. Vuonna 2005 valmistaudutaan vuonna 2006 tehtävään tieteelliseen arviointiin Määrä ja osaaminen MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli vuonna 2003 yhteensä 920 henkilötyövuotta (htv). MTT:n henkilöstövahvuus on suunnittelukauden alussa sopeutettu noin 890 htv:een. Suunnittelukauden aikana henkilöstön kokonaistyöpanos vakiinnutetaan enimmillään 870 htv:een. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus vakiinnutetaan 70 prosenttiin koko henkilöstöstä. Taulukko 1. Henkilöstörakenne (htv) vuonna 2003 ja suunnittelukaudella *) Henkilöstöryhmä Toteuma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Johtajat Tukipalveluhenkilöst Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkijat Muu tutkimushenkilöstö Harjoittelijat Muut tehtävät Yhteensä *) Luokittelumuutos vuodesta 2006 alkaen MTT:n henkilöstörakennetta muutetaan tutkija- ja asiantuntijapainotteiseksi. Tutkijoiden suhteellista osuutta henkilöstöstä kasvatetaan suunnittelukaudella vuoden 2003 toteutumasta 31 prosentista 40 prosenttiin eli 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Asiantuntijoiden (vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet) osuus vuonna 2003 oli 35 prosenttia henkilöstöstä.

8 7 Asiantuntijoiden suhteellista osuutta kasvatetaan suunnittelukauden aikana 44 prosenttiin henkilöstöstä. Asiantuntijoista 130 on suunnittelukauden lopussa tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita nykyisen 105 sijasta. MTT tukee tutkijoiden osallistumista yliopistojen järjestämiin tutkijankoulutusohjelmiin. MTT hyödyntää aiempaa monipuolisemmin eri alojen harjoittelijatyövoimaa. Taulukko 2. Koulutusrakenne vuonna 2003 ja 2009 (henkilöstön määrä vuoden lopussa) Koulutusaste henkilöä henkilöä % Tutkijakoulutusaste (tri, lis.) % Ylempi korkeakouluaste % Alempi korkeakouluaste % Alin korkea-aste % Keskiaste % Perusaste / tuntematon % Yhteensä % Henkilöstörakenteen muutoksen tukemiseksi MTT:ssä käynnistetään keskitetysti koordinoituja henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelmia, joissa hyödynnetään myös verkko-opiskelun tarjoamia mahdollisuuksia. Luonnollisen poistuman kautta vapautuvat vakanssit muutetaan mahdollisuuksien mukaan tutkijanvakansseiksi. Henkilökunnan määrää, laatua ja sijoittumista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla MTT:n strategisesti keskeisille tutkimus- ja toimintaalueille. Vanhuuseläkeiän saavuttaa suunnittelukaudella keskimäärin vain 1,2 % henkilöstöstä (11 henkilöä vuodessa), mutta suunnittelukauden jälkeen osuus kasvaa noin 3 %:iin. Palvelussuhdelajia muutetaan asteittain siten, että virkasuhteen käyttö rajataan työnantajavirkamiehille, professoreille, toimintayksiköiden ja vastuualueiden johtajille ja heidän varamiehilleen sekä tehtäviin, joihin sisältyy muuta julkisen vallan käyttöä. Työsuhteesta tulee yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Nykyisiä virkoja muutetaan optimointiprojektin II-vaiheen suunnitelman mukaisesti työsuhteisiksi tehtäviksi työyksikkökohtaisten kehittämishankkeiden ja nimikemuutosten yhteydessä. Lisäksi avoimeksi tulevat virat täytetään mahdollisuuksien mukaan työsuhteisina tehtävinä. Henkilöstön tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Asiantuntijatehtävissä kehitetään työn ja projektien hallintaan liittyvien taitojen valmennusta sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Esimiestehtävissä olevien kohdalla painotetaan henkilöstöjohtamisvalmiuksia sekä työyhteisön yhteistoimintaa edistäviä taitoja. Työyhteisöjä kehitetään tarvittaessa työn rakenteita muuttaen. MTT:n sisäistä tulosohjausta parannetaan siten, että MTT:n yleisjohto vastuuttaa toimintayksiköt selkiinnyttämään tulosohjauksen rakennetta yksiköiden sisällä. Yleisjohto velvoittaa toimintayksiköt määrittelemään henkilökohtaisia tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluja käyvien esimiesten toimintavaltuudet ja -vastuut sekä seuraa vastuutuksen onnistumista. Esimiehiä ohjataan tarvittaessa tulosohjausvalmennukseen. Tulospalkkiojärjestelmän käyttö, ryhmätulossopimukset ja ryhmien suorittamat itsearvioinnit vakiinnutetaan osaksi tulosohjausprosessia Työhyvinvointi Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä.

9 8 Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet toteuttamalla työjärjestelyjä työpaikalla sekä hyödyntämällä aktiivisesti erilaisia eläke- ja kuntoutusratkaisuja työkyvyn muutostilanteissa. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Toiminnassa hyödynnetään työhyvinvointiohjelmia, joiden tavoitteina on muun muassa vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikan arkea sekä tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä. Työhyvinvointiohjelmien rakenteet pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että niitä varten saadaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä Palkkakilpailukyky Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulisi olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Suunnittelukauden aikana MTT:n palkkataso saavuttaa valtion tutkimuslaitosten palkkatasoa 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Palkkakilpailukyvyn parantamisen keinoja ovat nykyistä suurempi käytettävissä oleva kokonaisrahoitus tai henkilöstömäärän ja henkilöstörakenteen sopeuttaminen nykyiseen rahoitustasoon. Henkilöstömäärän sopeuttamisessa hyödynnetään entistä tehokkaammin eri eläkejärjestelmiä. MTT esittää kehittämissuunnitelmassaan palkkakilpailukyvyn parantamista. Menokehykseen esitetään 1,1 milj. euron nousua vuoteen 2009 mennessä. Tällä parannetaan palkkauksellista asemaa vain osittain, sillä MTT:n palkkauksellisen aseman kohentaminen valtion tutkimuslaitosten palkkatasoon suunnitellulla henkilöstörakenteella aiheuttaisi MTT:n vuoden 2004 budjettikehykseen verrattuna 3,0 milj. euron nostotarpeen vuoteen 2009 mennessä Henkilöstötiedon hallinta Yhtenäiset menettelyt ja kehittyneet henkilöstötiedon hallinnan järjestelmät ja niiden käyttö tukevat henkilöstöjohtamista. Henkilöstötilinpäätöstietoja käytetään nykyistä laajemmin MTT:n strategisen päätöksenteon apuvälineenä. Tilinpäätöstiedoilla kuvataan henkilöstön tilaa ja etsitään kehittämiskohteita, asetetaan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Suunnittelukauden aikana MTT:ssä otetaan käyttöön uusi henkilötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä. Uusi järjestelmä sisältää muun muassa erillisen henkilöstön osaamisen hallintajärjestelmän, jota hyödynnetään henkilöstön koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Suunnittelukauden aikana hankitaan lisäksi tietoja hallinnon keskitetyistä tietojärjestelmistä. Tietojen hankinnassa hyödynnetään muun muassa

10 9 valtionhallinnossa käyttöön otettavaa keskitettyä henkilöstövoimavarojen suunnittelua, päätöksentekoa ja johtamista tukevaa tietojärjestelmää. Uusia tietojärjestelmähankintoja tehtäessä huomioidaan mahdollinen palveluiden keskitetty tuottamismalli Toiminta Toimintajärjestelmän kehittäminen MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja apuprosessin (osaamisen kehitys) sekä tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Prosesseja kehitetään edelleen. Arviointi on laajin kehittämisasia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa (VTT:n johtama JYVA-hanke). Tutkimusohjelma-alueryhmät käynnistävät systemaattisen vaikuttavuuden arvioinnin asiakassegmenteittäin. MTT:n johtoryhmä ja johtokunta määrittelevät oman roolinsa arvioinnissa. Itsearvioinnit otetaan käyttöön tiimitasolla ja liitetään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Sisäiset auditoinnit keskitetään hyvien käytäntöjen siirtoon tiimeistä toiseen sekä vastuualueiden ja yksiköiden väliseen tiedonsiirtoon. Myös MTT:n johtoryhmä aloittaa itsearvioinnin, jolla seurataan tasapainoa a) resursoinnin, b) osaamisen kehityksen c) toiminnan (prosessit) ja c) tuloksellisuuden suhteen. Arviointitiedon tallennus organisoidaan JYVAhankkeessa suunniteltavalla tavalla. Laatujohtamista kehitetään EFQM-mallin periaatteiden mukaisesti. Pitkän aikavälin laatutavoite on saavuttaa mallissa yli 400 pistettä ja se, että laatujärjestelmä täyttää ISO9001-standardin vaatimukset. Jatketaan johtajien JET-koulutusta ja kehitetään sisäistä viestintää. Laatupäällikkö koordinoi akreditoitujen laatuketjujen sekä tutkimuksen työketjujen laatukehitystä. Tärkeimmät työketjut sidotaan laatujärjestelmään. MTT kehittää osaamistaan soveltuvuustutkimuksessa ja ottaa käytännöksi tehdä soveltuvuustutkimuksen aina merkittäviä hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä. Tutkimushankkeiden johtamista parannetaan uusien tutkijantyökalujen käyttöönotolla vuodesta 2005 alkaen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan kaikissa prosesseissa. Erityiskohteena on tiedepuistotoiminnan vauhdittaminen, eri toimijoiden roolien määrittäminen ja konkreettisen yhteistyön aloittaminen. Otetaan käyttöön asiakasrekisteri. Kehittämistyön vastuuhenkilöt määrittelevät kehittämisen tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Kehityksen sisäisestä auditoinnista vastaavat MTT:n johtoryhmä ja johtokunta. Toimintajärjestelmän kehittämiskohteet vuonna 2005: - Sisäinen viestintä - Asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallinta - EFQM malliin perustuvan laatujärjestelmän (johtamisjärjestelmä) rakentaminen - Toiminnan mittareiden määrittäminen (EFQM/Balanced Scorecard)

11 10 - MTT:n vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen - Toiminnan kehittäminen kouluttamalla ja tiedottamalla siten, että laatujärjestelmät saadaan rakennettua ja toiminnan laatu paranee. Sisältää asiakassuhdetyön ja prosessien kehittämisen Kansainvälistyminen Menestyminen kansainvälisessä yhteistyössä edellyttää huippuosaamista. MTT panostaa valitsemillaan painoaloilla kansainvälisten yhteistyöverkkojen rakentamiseen. Tämä konkretisoituu kansainvälisten yhteisyöhankkeiden ja myös rahoituksen lisääntymisenä. Keskeisenä välineenä ja mittarina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamissa on kansainvälisten asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrän lisääminen MTT:ssä. MTT priorisoi kansainvälisessä yhteistyössään EU-maiden, ml. uudet jäsenmaat, tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin. MTT valitsee keskeisiä yhteistyölaitoksia ja kehittää niiden kanssa yhteistyötä systemaattisesti mm. pyrkimällä "Centers of Excellence" -mallin mukaiseen toimintaan ja hyödyntää tässä EU:n rahoitusta (Integrated Projects). Tutkijanvaihdossa MTT hyödyntää EU:n ohjelmia. Pohjoismaisessa yhteistyössä etsitään mahdollisuuksia resurssien yhteiskäyttöön ja selkeytetään roolijakoa eri tutkimusaloilla. Osana pohjoismaista yhteistyötä MTT tiivistää yhteistyötä NOVAn kanssa. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin on keskeinen keino MTT:n osaamisen tunnetuksi tekemiseen. EU-hankkeet luovat pohjaa osaamisen myynnille myös eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään lähinnä USA:n, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa. Yhteistyö perustuu eri tutkimusyksiköiden identifioimiin tarpeisiin, mutta se on luonteeltaan rajatumpaa kuin eurooppalainen yhteistyö. MTT on solminut yhteistyösopimuksen Venäjän maataloustiedeakatemian kanssa. Siinä on identifioitu useita yhteistyöalueita, joilla pyritään saamaan aikaan tutkijanvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä esim. Interreg-hankkeissa. Painopiste on Pietarin alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten kanssa. Vuonna 2004 valmistunut UM:n maaseutukehitysstrategia korostaa tutkimuksen roolia kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. MTT pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla osaamistaan kansainvälisten ravinto- ja ympäristöongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu kuitenkin vain silloin, kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio tai eurooppalainen näkökulma. MTT etsii kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä UM:n priorisoimien maiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä CGIAR-laitosten kanssa syvennetään ottamalla huomioon UM:n linjaukset. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Yhteistyömuotona ovat asiantuntijavaihto ja yhteiset hankkeet. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu sellaisilla aloilla, joilla MTT:llä on kansainvälistä kompetenssia ja kun yhteistyö tukee MTT:n tutkimuksen integroitumista kansainväliseen tutkimuskenttään ja parantaa Suomen mahdollisuutta vastata globalisoituvan talouden haasteisiin. Erityisesti varttuneille asiantuntijoille tarjotaan tämän kautta mahdollisuus osaamisen laajentamiseen. Pääsääntö on kuitenkin, että ulkopuolinen rahoittaja korvaa kehitysyhteistyöhön liittyvät kustannukset. Kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelu ja niihin osallistuminen järjestetään pääsääntöisesti verkottumalla keskeisten suomalaisten konsulttitoimistojen kanssa yhteisten hankkeiden löytämiseksi. Osaamisen viennin tukeminen (esim. asiantuntijoiden osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin) on kansainvälisen yhteistyön yksi tavoite. Tätä toteutetaan osaltaan Agropolis-tiedepuistoyhteistyössä tiedepuiston muiden toimijoiden kanssa.

12 11 Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. MTT tukee nuorten väitelleiden tutkijoiden työskentelyä ulkomailla. Tutkimusyksiköt sisällyttävät tämän toimintasuunnitelmiinsa. MTT edistää senioritutkijoiden kansainvälistä työskentelyä kehittämällä tätä tukevia joustavia järjestelmiä. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. Asiantuntijanvaihtoa tuetaan MTT:n tätä tarkoitusta varten varaamalla määrärahalla, mutta pääosa asiantuntijavaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä. Rahoituksessa hyödynnetään ensisijaisesti ulkopuolista rahoitusta, mm. EU:n tutkijanvaihtorahoituksia. Nuorempien tutkijoiden kohdalla mm. säätiöiden tarjoamaa rahoitusta. Vuosittain keskimäärin 15 MTT:n asiantuntijaa on työskennellyt kansainvälisissä laitoksissa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tämä taso suunnittelukaudella. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisuutta lisätään selkeällä vastuuttamisella. Konsernitasolla tämä konkretisoidaan toimintayksiköiden kanssa tehtävissä tulossopimuksissa. Toimintayksiköt tekevät vuosittain toimintasuunnitelmansa osana suunnitelman kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä suunnitelma vastuutetaan ryhmätasolle asti ja ryhmät sitoutetaan kansainvälistymiseen, jonka painoarvoa mittaamisessa lisätään. Kongressi- ja seminaarimatkojen tavoitteellisuutta lisätään ja niihin liitetään vierailuja alan tutkimuslaitoksiin, jolloin luodaan kontakteja tutkimusyhteistyön edistämiseksi. Raportointiin sisällytetään analyyseja ja ehdotuksia yhteistyöstä ja havaituista kehittämismahdollisuuksista. MTT kehittää järjestelmän, jossa tätä tietoa hyödynnetään. MTT:n kansainvälisen rahoitus vuonna 2003 oli 0,7 milj. euroa, mutta tutkimusaloilla kansainvälisen rahoituksen vaihtelee huomattavasti. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälinen rahoitus suunnittelukauden loppuun mennessä Omien resurssien uudelleensuuntaaminen vahvistettaville toiminnoille Resurssien uudelleensuuntaamisessa otetaan huomioon seuraavat periaatteet: Tarve vahvistaa MTT:n osaamista. Tämä edellyttää verkottumista muuhun kansainväliseen ja kansalliseen tiedeyhteisöön ja henkilöstörakenteen muuttamista aiempaa asiantuntijapainotteisemmaksi MTT:n monialaisuuden hyödyntäminen tutkimusalojen integraatiota edistämällä Tutkimuksen vaikuttavuustavoitteet Hallitusohjelman tavoitteet alueiden tasapainoisesta kehittämisestä MTT:n tutkimus jakautuu asiakaslähtöisiin tutkimusohjelma-alueisiin: Elintarvikkeet ja markkinat (asiakkaana elintarvikeketju, hyötyjänä viime kädessä kuluttaja): 32 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus säilyy ennallaan. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät (asiakkaana maaseudun yrittäjä ja hänen työtään tukevat neuvonta, koulutus ja tutkimus): 45 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus supistuu. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö (asiakkaana hallinto): 14 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Muu tutkimus- ja viranomaistoiminta: 9 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus säilyy ennallaan. MTT kehittää toimintaansa monella toimintatapaan liittyvällä toimenpiteellä. Näihin kuuluu toiminta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, koulutuksen lisääminen, asiantuntijavaihdon lisääminen sekä teknologiansiirron vahvistaminen. Lisäksi MTT vahvistaa suunnittelukaudella erikseen neljää aluetta. Niille suunnataan uutta budjettirahoitusta suunnittelukauden loppuun mennessä yhteensä 0,770 milj. euroa (verrattuna vuoden 2004 budjettiin). Vahvistaminen on

13 12 tätä suurempi, sillä tutkimusaloille hankitaan lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Vahvistetavat alueet ovat: maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus (vahvistaa lähinnä 3. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) teknologiatutkimus (vahvistaa lähinnä 2. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) bioteknologiatutkimus (vahvistaa lähinnä 1. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) monimuotoisuustutkimus (vahvistaa lähinnä 3. tutkimusohjelma-alueella tehtävää tutkimusta) Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus Suunnittelukaudella hakeudutaan aktiivisesti yhteistyöhön alan johtavien pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n sisäistä verkostoa tiivistetään. Tutkimus kohdistuu karkeasti jaettuna kahteen aihealueeseen: maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan ja maaseutupolitiikkaan. Maaseutuyrityksissä tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. Tarkasteluun tulevat sekä yrittäminen että siihen liittyvät politiikkatoimet, kuten esimerkiksi yritystukien kohdentuminen. Sekä yritys- että politiikantutkimuksella tuetaan päätöksentekoa. Maatilayrityksissä tutkitaan erityisesti maatilojen osa-aikaisuutta ja monitoimisuutta maaseutukehityksen kannalta. Olemassa olevien monitoimisten tilojen lisäksi tutkimusta suunnataan alan uusiin tulijoihin esimerkiksi hevostaloudessa. Maaseudun politiikantutkimuksessa keskeistä on tunnistaa tulevat politiikkamuutokset ja niihin vaikuttavat voimat, sekä etsiä sekä sisällöllisiä että institutionaalisia uusia ratkaisuja politiikkamuotoiluihin. Maaseutupolitiikan suhde maatalous- ja aluepolitiikkaan ja kuntatason tarkastelu ovat erityisiä painopisteitä. Maaseudun politiikantutkimuksessa uutena kehittämiskohteena ovat paikalliset ja seudulliset ratkaisut niin perinteisissä elinkeinopolitiikoissa kuin maaseudun ympäristö- ja teknologiaratkaisuissakin. Suunnittelukaudella MTT:n sisäistä maaseutututkimuksen verkostoa tiivistetään, kansainvälisesti hakeudutaan edelleen aktiivisesti yhteistyöhön alan johtavien pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n sisällä keskeisiä maaseutututkimuksen toimijoita ovat MTTL, YTL, ATU ja TEK. Maaseutututkimuksen kehittäminen aluetasolla liittyy kiinteästi alueellisen tutkimuksen uudelleensuuntaamiseen. Teknologiatutkimus Teknologiatutkimuksen vahvistamisessa tärkeintä on osaamisen kehittäminen, mikä edellyttää panostamista jatkokoulutukseen, kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja asiantuntijavaihtoon sekä pätevien tutkijoiden rekrytoimiseen ja sitouttamiseen. Vahvistettavia tutkimuksen painopisteitä ovat maatilan tiedon ja tuotannon hallintamenetelmät, tuotantoteknologian käytettävyys, maatilojen tuotannon järjestelmäsuunnittelu, rakennusten toiminnallisuustutkimus, maatalouden ympäristöongelmien teknologiset ratkaisut sekä suurten ja kasvavien maatilojen teknologiset kysymykset. Teknologiatutkimusta vahvistetaan kaikissa sitä tekevissä MTT:n yksiköissä. Yhteistyötä teknologiatutkimuksessa MTT:n toimintayksikköjen välillä parannetaan. Koordinaatio toteutetaan kolmen teknologia-alueen puitteissa: kotieläinteknologia, ympäristöteknologia ja tuotantotalous. MTT on vahvistanut teknologiatutkimusta vuodesta 2002 lähtien siten, että vuosittain kehystä on nostettu 0,084-0,168 milj. euroa. Vahvistaminen jatkuu vuoteen 2006, jolloin tasoa on nostettu

14 13 kaikkiaan 0,840 milj. euroa verrattuna tasoon vuonna Vuoteen 2003 verrattuna kehyksen nosto on 0,510 milj. euroa. Teknologiatutkimuksen lisärahoitus irrotetaan MTT:n muuta toimintaa sopeuttamalla. Bioteknologiatutkimus Bioteknologia on tunnustettu kansainvälisesti yhdeksi tulevaisuuden avainteknologiaksi. Niin EU-tutkimuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriön linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä on parhaillaan käynnissä vuodelta 2003 olevan biotekniikkastrategian uudistaminen, joka saadaan valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämä strategia tulee antamaan uutta entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. MTT on osallistunut useisiin biotekniikan tutkimuksen kansainvälisiin arviointeihin. Viimeisimmässä arvioinnissa (Biotech 2002) MTT menestyi verraten hyvin ja sillä nähtiin olevan potentiaalia erinomaiseen suorituskykyyn sekä aktiivista kiinnostusta tutkimusalan edelleen kehittämiseen. Bioteknisen tutkimuksen vähäistä rahoitusta pidettiin ongelmana, johon tulee etsiä ratkaisuja hallitus- ja ministeriötasolla. MTT:n biotekninen tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ja strategista tutkimusta. Se tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa. MTT:n bioteknisen tutkimuksen osaamista ja toimintapuitteita kehitetään suunnittelukaudella tavoitteena se, että MTT on maamme johtava laitos kasvintuotannon, kotieläintuotannon ja elintarvikkeiden soveltavassa bioteknisessä tutkimuksessa. Kasvintuotannon tutkimuksessa bioteknologisen tutkimuksen soveltamisaloja ovat kasvigenomiikka, molekyyligenetiikka sekä solu- ja solukkoviljely, kotieläintutkimuksessa alkioteknologia, eläingenomiikka ja kotieläinten perinnöllinen monimuotoisuus sekä elintarviketutkimuksessa mikrobibiotekniikka ja elintarvikkeiden funktionaalisuus. Transgeenisiä organismeja käytetään enenevästi tutkimusvälineenä geenien toiminnan identifioinnissa, ja niiden käytännön hyödyntämistä tutkitaan yhteistutkimuksissa. Biotekniikan tutkimusta kehitetään parantamalla julkaisujen saatavuutta sekä yhteyksiä biotietokantoihin ja ohjelmistoihin, vahvistamalla bioinformatiikan osaamispohjaa sekä kehittämällä yhteistä laitekeskusmallia. Mikrosiruteknologiaa käytetään kaikilla bioteknisen tutkimuksen sovellusaloilla, mutta ainakin suunnittelukauden alussa tämä toteutetaan hyödyntämällä yhteistyöosapuolten laitekantaa. Omien valmiuksien luomista myös mikrosiruteknologiaan arvioidaan kuitenkin jatkuvasti.

15 14 Biotekniikan tutkimus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Taloustutkimusta hyödynnetään uusien bioteknikkasovellusten potentiaalin arvioinnissa. Bioteknisen tutkimuksen kokonaisrahoitusta nostetaan suunnittelukauden aikana 3,900 milj. eurosta 4,400 milj. euroon. Vahvistaminen tehdään MTT:n toiminnan sisäisin siirroin ja ulkopuolisella rahoituksella. Monimuotoisuustutkimus MTT:n monimuotoisuustutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä monimuotoisuuden mittaamiseksi, varmistaa geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, tuottaa menetelmiä maatalousympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja arvioida maatalousympäristön monimuotoisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja tuottaa monimuotoisuutta tukevia ohjauskeinoja. MTT:ssa toimii tutkimusta linjaava monimuotoisuustutkimuksen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on koordinoida paitsi MTT:ssä tehtävää tutkimusta myös olla aloitteellinen työnjaon sopimisessa muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen suuntaan. Toiminnan priorisoinnin kärki suunnittelukaudella (ei tärkeysjärjestyksessä): kasvigeenipankkitoiminnan organisointi MTT:ssä: kantojen säilytys, ylläpito ja evaluointi kasvikokoelmien tunnistamisen ja geneettisen vaihtelun säilyttämisen metodologinen tutkimus eläingeenivarojen geneettisen vaihtelun säilyttämisen metodologinen tutkimus maaperän abioottinen ja biologinen monimuotoisuus viljelykasvilajiston monipuolistamiseen tähtäävä tutkimus monimuotoisuuden hyödyntäminen maaseutuyrityksissä monimuotoisuuden hallintaan liittyvien suunnittelutyökalujen tuottaminen viljelijöille monimuotoisuuden tilan kuvaaminen indikaattorien avulla maatalouden ohjauskeinot ja biologinen monimuotoisuus Monimuotoisuustutkimuksen kokonaisrahoitusta nostetaan suunnittelukauden aikana 1,500 milj. eurosta 1,800 milj. euroon. Vahvistaminen tehdään MTT:n toiminnan sisäisin siirroin ja ulkopuolisella rahoituksella Menokehyksen nousulla vahvistettavat toiminnot (kehittämissuunnitelma) MTT esittää menokehyksen nousua suunnittelukauden loppuun mennessä yhteensä 1,855 milj. eurolla (verrattuna vuoden 2004 menokehykseen) neljän toiminnon perusteella. Menokehyksen nousulla vahvistettavia toimintoja ovat - uudet viranomaistehtävät, joissa MTT:n odotetaan tukevan hallintoa - hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä - palkkakilpailukyvyn parantaminen - puutarhakasvien jalostusohjelma Uudet viranomaistehtävät, joissa MTT:n odotetaan tukevan hallintoa MTT on useisiin säädöksiin perustuva asiantuntijalaitos, joka antaa viranomaisille lausuntoja ja tekee tarvittavia selvityksiä. Uusiin, tässä suunnitelmassa esitettäviin tehtäviin varataan 3,5 henkilötyövuotta. Suurin asiakas on MMM. Taloustutkimuksen hallinnon tukeen varataan edellä esitetyn lisäksi toimintamenomomentilta 8 tutkijatyövuotta ja 4 tukihenkilötyövuotta, josta EU:n

16 15 FADN-kirjanpitojärjestelmään 4 tutkijatyövuotta ja 4 tukihenkilötyövuotta. Lisäksi MTT toimii kansallisena edustajana ja asiantuntijana usealla kansainvälisellä foorumilla. MTT:lla voi osallistua kolmeen uuteen viranomaistehtävään, joissa se tukee hallintoa: MMM:n luonnonvarastrategian seuranta EU:n maaperänsuojelun teemastrategia porotalouden kirjanpidon vakiinnuttaminen Porotalouden kirjanpitoon MTT osallistuu jo tällä hetkellä MMM:n projektirahoituksen turvin. MTT voi ottaa tehtävät vastuulleen pysyvästi. (1) MMM:n luonnonvarastrategian seuranta MTT on yhdessä RKTL:n ja MMM:n kanssa kehittänyt luonnonvararaportoinnin mallin. Raportti julkaistaan säännöllisesti luonnonvarastrategian väli- ja loppuarviointien yhteydessä. Seuraavat raportoinnit ovat vuosina 2005 ja Indikaattoreista tarvitaan tietoa myös välivuosilta. Lisäksi seurantatietoa tarvitaan jatkuvasti kansainvälisiin seurantoihin (OECD:n, EU:n ja EEA:n maatalouden ympäristöindikaattorit) sekä politiikkatoimenpiteiden seurantaan ja suunnitteluun (esim. HORISKO). Indikaattoreiden kehittäminen on kesken. MTT voi ottaa vastuun seurannan järjestämisestä ja raportoinnista niin maatalouden ja elintarviketuotannon teemassa kuin maaseututeemassa (2 htv 2006 alkaen). (2) EU:n maaperänsuojelun teemastrategia Vuonna 2005 valmistuu EU:n maaperänsuojelun teemastrategia, jonka osana on maaperän seurantajärjestelmään tähtäävä puitedirektiivi. Teemastrategiaa on ollut valmistelemassa neuvoa-antava foorumi ja viisi teknistä työryhmää, joiden lausunnot valmistuvat syksyllä MTT on ollut YM:n nimeämänä kansallisena edustajana orgaanisen aineksen työryhmässä. Seurannan järjestämiseen ollaan valmistautumassa YM:n koordinoimana. Hankkeessa ovat mukana todennäköisesti ainakin Metla ja GTK. MTT voi toimia seurannan osalta Suomen pysyvänä vastuulaitoksena maatalousmaiden osalta (1 htv 2006 alkaen). (3) Porotalouden kirjanpidon vakiinnuttaminen Porotalouden kannattavuuskirjanpitotoimintaa on harjoitettu vuodesta 1999 alkaen projektivaroin. Kirjanpidon pitkäjänteisyyden takia järjestelmä on tarpeen saattaa pysyvälle pohjalle. Kirjanpitoon kuuluu noin 65 porotilaa. Suunnitelman mukaan porotalouden kirjanpito vakiinnutetaan osaksi MTT:n maatalouden kannattavuuskirjanpitoa (0,5 htv 2006 alkaen). Hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä MTT:n hevostutkimukseen on ohjattu vuodesta 1994 lähtien toto-varoja 0,168 milj. euroa vuodessa. Samaan aikaan on muu budjettirahoitus ollut noin 0,235 milj. euroa vuodessa. Budjetin ulkopuolinen rahoitus on vuosittain ollut 0,150 0,200 milj. euroa. Hevostutkimuksen rahoitus toto-varoista on pysynyt samana, vaikka toimiala ja hevostalouden muu rahoitus ja tuki ovat kasvaneet voimakkaasti. Käytännössä hevostutkimuksen reaalinen rahoitus totalisaattorikertymästä on 10 vuoden ajan supistunut yli neljänneksen. Uuden tiedon tuottamisen tarve on suuri, koska alalle tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Myös alan koulutuksen ja neuvonnan ajantasaisena ja korkealaatuisena pitäminen edellyttää riittävää tutkimusta. MTT esittää hevostutkimuksen vahvistamista totalisaattorikertymästä (2 htv 2006 alkaen).

17 16 Palkkakilpailukyvyn parantaminen MTT:n palkkatason jälkeenjääneisyys on kilpailukyvyn este, mistä syystä MTT:n palkkakilpailukykyä on välttämätöntä ratkaisevasti parantaa. Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. MTT:n tavoitteena on henkilöstörakenteen muuttaminen aikaisempaa enemmän tutkija- ja asiantuntijapainotteisemmaksi. Edellä mainitusta syystä työvoiman saatavuuden kannalta ongelma on suurin korkeakoulututkintoa edellyttävissä tutkijaja muissa asiantuntijatehtävissä sekä tohtorintutkintoa ja kansainvälisen tason tutkimusosaamista edellyttävissä tehtävissä. Puutarhakasvien jalostusohjelma Puutarhakasvien jalostus on Suomessa tarpeeseen nähden liian vähäistä. Elinkeinon kehittämiseksi jalostusta esitetään vahvistetavaksi. Suunnitelma perustuu laajan elinkeinoa ja tutkimusta edustavan joukon MMM:öön toimittamaan ehdotukseen. Suunnitelma puutarhakasvien jalostustoiminnan kehittämisestä edellyttää tutkimukseen lisävoimia. Suunnitelma tukee kansallista geenivaraohjelmaa puutarhakasvien osalta. Puutarhakasvien jalostustoiminnan laajentaminen hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria MTT:n Piikkiön ja Laukaan toimipaikoissa, joissa on nykyaikaiset biotekniikan laboratoriot, geenipankki ja kasvikokoelmat, pääosa tarvittavista koneista ja laitteista sekä kasvihuone- ja kenttäkoemahdollisuudet Viestintä MTT:lle on laadittu viestintäsuunnitelma vuosille Suunnitelma perustuu vuonna 2004 valmistuneeseen viestintästrategiaan. Suunnitelmassa priorisoidaan ja yksilöidään toimenpiteet, joiden tavoitteena on luotsata MTT:tä ja sen imagoa virastosta palveluyhteisöksi. Niin suunnitelmassa kuin sen pohjana olevassa strategiassa vastataan sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä lukuisissa tutkimuksissa saatuun palautteeseen. Kehittäviksi alueiksi on valittu sisäinen viestintä, kumppanuus- ja sidosryhmäviestintä ja kansainvälinen viestintä. Viestintäsuunnitelma on sidoksissa MTT:n ja sen viestinnän vuosittaisiin budjetteihin Sisäisen viestinnän kehittämiseksi viestintätiimiä vahvistetaan yhdellä määräaikaisella tiedottajalla vuoden 2007 loppuun. Sisäinen tiedottaja toimii päätoimittajana MTT-Infossa, joka on MTT:n tärkein sisäisen viestinnän kanava. Sisäisen viestinnän toiseksi kieleksi otetaan englanti. Sisäisen viestinnän kehittämisestä vastaa viestintäpäällikkö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Omistajapolitiikka sisältyy sisäiseen viestintään siltä osin, kun kyseessä on omistajaohjauksen kirkastaminen henkilöstölle. Asiakkuusviestintä ja uusmyynti organisoidaan uudelleen. Asiakkuuden hallinnan työkaluna toimii sidosryhmärekisteri, jota varten MTT tekee sidosryhmäanalyysin. Analyysissa se määrittelee asiakkaansa sekä luokittelee ne ja muut sidosryhmänsä sekä laatii analyysin pohjalta kaikkien tutkimusyksiköiden kesken TOP50-listan ja vastaavan listan potentiaalisista asiakkaistaan. Sidosryhmärekisteri on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. MTT selkeyttää myös palvelu- ja tuotevalikoimaansa verkkoympäristössä ja lisää tuotetiedottamistaan. Uudet verkkopalvelut rekisteröidään tavaramerkeiksi. MTT:n rahoitusrakenne ja toimialan tulevaisuudennäkymät edellyttävät toiminnan voimakasta kansainvälistymistä. Koska ongelma on yhteinen koko hallinnonalan sektoritutkimukselle, voimavarat yhdistetään niin, että 3-5 tutkimuslaitosta käynnistää yhteisen prosessikuvauksen

18 17 kautta useampivuotisen kansainvälisen viestinnän kehittämishankkeen, johon ostetaan viestinnän ammattitaitoa Brysseliin etabloituneelta toimistolta. Hanke toteutetaan osana MMM:n hallinnonalan viestintäyhteistyötä, ja sen avulla tuetaan tutkijoiden ja tutkimusjohdon verkottumista ja uusien yhteyksien luomista EU:ssa. Vaikuttavuuden raportointia parannetaan kehittämällä vuosikertomusta kohti yhteiskuntavastuuraporttia Tiedon ja teknologian siirto MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön julkaisutoiminnan ja muun viestinnän avulla sekä asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. MTT ottaa entistä selkeämmin huomioon tarpeen elinkeinotoimintaa hyödyttävien tulosten tuottamisen lisäksi niiden siirron toimialan käyttöön. Tämän vuoksi tiedon ja teknologian siirto on eriytetty omaksi prosessikseen ja sen toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden tiedepuiston toimijoiden kanssa. MTT hyödyntää tiedon ja teknologian siirrossa Agronet-tietoverkkoa, Agropolis-tiedepuistoa sekä eri puolille Suomea muodostuvia osaamiskeskittymiä. Agropolis-tiedepuistolla on tärkeä rooli kehitettäessä MTT:n tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti yrityksille tuotettavien palvelujen osalta. Kehitysyhtiö Agropolis Oy, joka perustettiin vuonna 1995 vastaa tiedepuiston palvelujen kehittämisestä. Tiedepuistokokonaisuuteen kuuluvat myös jo pidempään toimineet Agronet-verkko, Elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskus sekä Elonkierto-esittelypuisto. Uusimpina vaiheina on perustettu: bio- ja elintarvikealan tuotekehitystoimintaan Teknologiakeskus BioTrim vuonna 2003 ympäristöosaamisen yksikkö EcoTrim vuonna 2004 Luonteeltaan tiedepuisto on verkottunut ja keskeisiä toimijoita on edellä mainittujen lisäksi neuvontajärjestö, muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata MTT:n tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tutkimuksen tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosen avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Pelkistäen tehtävänä on varmistaa asiakastyytyväisyys, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuus asiakkaille sekä luoda edellytykset elinkeinon kehittymiselle. Toimintamallin kehittämisellä nopeutetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. Tiedon ja teknologian siirto tapahtuu Agronetin ja tiedepuiston kautta tiiviissä yhteistyössä neuvonnan ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tiedon ja teknologiansiirrossa hyödynnetään myös kehitettäviä alueellisia osaamiskeskittymiä, joiden toimintaan MTT aktiivisesti osallistuu. Panostusta keskitetään erityisesti Ruukkiin kehittyvälle Pohjois-Suomea palvelevalle keskittymälle, Mikkeliin ja Pohjois-Savoon kehittyville Itä-Suomea palveleville keskittymille ja Jokioisille kehittyvälle keskittymälle, jolla on vahvasti valtakunnallinen rooli sen lisäksi, että se palvelee Etelä-Suomen keskittymänä. Toimintamallilla luodaan tehokkaasti toimivat verkostot, joissa toimijoiden roolijako on selkeä Voimavarat MTT suuntaa toimintaansa uudelleen siten, että maaseudun yritys- ja politiikkatutkimusta, teknologiatutkimusta, bioteknologiatutkimusta ja monimuotoisuustutkimusta vahvistetaan suunnittelukaudella yhteensä 1,370 milj. euron panostuksella, josta budjettirahoituksen osuus on 0,770 milj. euroa. Uudelleen suuntaamisen tarve perustuu maa- ja metsätalousministeriön ohjeistukseen sekä MTT:n sidosryhmätutkimuksessa saatuun palautteeseen. Vastaava resurssi

19 18 irrotetaan maatilatoimintoja järjestämällä. Suunnitelmat maatilatoimintojen järjestämisestä tehdään vuonna Maatilatoimintojen järjestäminen suunnitellaan siten, että se ei vaaranna MTT:n kehittymistä tutkimuslaitoksena tai toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toiminta järjestetään entistä kustannustehokkaammalla tavalla. MTT esittää myös toimintamenomomentin kehyksen nostoa suunnittelukaudella siten, että nostolla katettaisiin uusien viranomaistehtävien sekä eräiden kehityshankkeiden menot. Uudet viranomaistehtävät ovat joko Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä tehtäviä tai maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suoritettavia tehtäviä. MTT esittää, että sille korvattaisiin rahoituskehyksen noston kautta näistä tehtävistä koituvat erillismenot (0,225 milj. euroa) vuodesta 2006 alkaen Rahoitus Rahoituksen näkökulmasta MTT suuntaa toimintaansa kahdella tavalla: (1) Kohdentaa uudelleen resursseja nykyisen rahoitustason puitteissa (2) Esittää MMM:lle toimintamenomomentin kehyksen nostoa kehittämissuunnitelman perusteella Nykyisen budjettirahan kohdentaminen uudelleen Taulukoissa 3, 4 ja 5 esitetään nykyisellä budjettirahoituksella vahvistettavat toiminnot ja kohde, joista rahoitus otetaan. Taulukko 3. Omien resurssien (= budjettirahoitus ja yhteishankerahoitus) suuntaaminen vahvistettaville alueille, milj. euroa, muutos vertailulukuun vuodelta % Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus 0,540 0,220 0,280 0,340 0,400 50/50 Teknologiatutkimus 1,870 0,170 0,170 0,170 0, /0*) Biotekniikan tutkimus 3,900 0,150 0,300 0,440 0,500 50/50 Monimuotoisuustutkimus 1,500 0,150 0,300 0,300 0,300 50/50 Yhteensä 7,810 0,690 1,050 1,250 1,370 * ) Koskee ainoastaan MMM:n kanssa sovittua budjettirahoituksella toteutettavaa vahvistamista. Tämän lisäksi edellytetään, että vahvistaminen johtaa vastaavan suuruisen ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Taulukko 4. Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen, milj. euroa, verrattuna vuoden 2004 budjettiin Maaseudun yritys- ja politiikkatutkimus 0,110 0,140 0,170 0,200 Teknologiatutkimus 0,170 0,170 0,170 0,170 Biotekniikan tutkimus 0,075 0,150 0,220 0,250 Monimuotoisuustutkimus 0,075 0,150 0,150 0,150 Yhteensä 0,430 0,610 0,710 0,770 Taulukko 5. Toiminnot, joista uudelleen järjestämällä vapautuu uudelleen suunnattavia resursseja, milj. euroa, verrattuna vuoden 2004 budjettiin Maatilatoimintojen järjestäminen 0,430 0,610 0,710 0,770

20 19 Menokehyksen nousua edellyttävä kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmassa MTT esittää MMM:lle toimintamenomomentin kehyksen nostoa seuraavasti (taulukko 6). Taulukko 6. Menokehyksen nousua edellyttävät vahvistettavat alueet (kehittämissuunnitelma, jonka perusteella MTT esittää, että sen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenomomentin perussuunnitelman kehystä nostetaan), milj. euroa Uudet viranomaistehtävät, joissa MTT voi tukea hallintoa 0 0,225 0,225 0,225 0,225 Hevostutkimuksen vahvistaminen totalisaattorikertymästä 0,900(josta 0,170 0,170 0,170 0,170 TOTO-kertymä 0,168) Puutarhakasvien jalostusohjelma 0 0,360 0,360 0,360 0,360 Palkkakilpailukyvyn parantaminen (palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen) 31,500 0,500 0,700 0,900 1,100 Kehittämissuunnitelma yht. 1,255 1,455 1,655 1,855 Valiotaimituotannon hintatuelle (0,080 milj. vuonna 2004 ja 2005) ja Hevossairaalan hintatuelle (0,005 milj. vuonna 2004 ja 2005) esitetään jatkoa. Parhaillaan molempien toimintojen osalta valmistellaan kehittämistoimia, jotka saattavat johtaa hintatuen tarpeen päättymiseen. Lisäksi MTT esittää menokehyksen nousua toimitilojen vuokrannousun perusteella (liite 2) Taloushallinnon kehittäminen Taloushallinnon kehittämisessä painotetaan tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta. Laskentatoimen sisältöä kehitetään edelleen ottaen huomioon eri tuotantoprosessien tietotarpeet. Taloushallintoa kytketään aiempaa kiinteämmin johtamisjärjestelmään. Valtion hallinnon tilivelvollisuusuudistukseen liittyen parannetaan MTT:n nykyisiä suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. MTT:n ulkopuolisen tutkimusrahoituksen (yhteishankerahoituksen) hallinta ja hallinnointi edellyttävät kehittämistä. Keskeiset ongelmat kohdistuvat sopimushallintoon, hankkeiden prosessointiin, kustannuslaskentaan ja seurantajärjestelmiin. Valtiokonttori on käynnistänyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankkeen, jonka tarkoituksena on taloushallinnon tukipalveluiden sisällön yksinkertaistaminen sekä palvelukeskusmallin rakentaminen. Taloushallinnon tukipalveluiden keskittämistoimenpiteet hallinnonala- tai virastokohtaisiin palvelukeskuksiin ovat vireillä useammalla eri hallinnonalalla. Tavoitteena saada taloushallinnon tukipalveluihin lisää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta MTT:n kirjanpito ja maksatukset keskitettiin Jokioisiin jo 90-luvun puolivälissä. Keskittämisen yhteydessä toimintoja rationalisoitiin ja toimintoketjuja selkeytettiin. Kirjapitotositteiden sähköinen arkistointi otettiin käyttöön vuonna Nämä jo toteutetut toimenpiteet osaltaan edesauttavat myös valtion paperittoman kirjanpitojärjestelmän (RONDO) käyttöönotossa, joka MTT:ssä toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2006 aikana ostolaskujen sähköinen kierrätys toimisi kaikissa MTT:n yksiköissä. Ostolaskujen

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 2015 Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita 31.3.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus-

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot